lähikalaspalveluiden järjestämiseksi

OPAS

2

Urbaani kalastuskohde Helsingin Ruoholahdessa, jossa kalastus on otettu huomioon rantojen rakentamisessa.

Kalastuksella on todettu olevan samat terveysvaikutukset kuin muilla liikuntamuodoillakin.

3

Mitä lähikalastuspalvelut ovat

Kunnan lähikalastuspalvelut ovat: Niillä saavutetaan:– kalapaikkoja – edullinen liikuntamuoto kaikille

– luvanmyyntiä – kalaruokaa

– kalastuksenvalvontaa – henkistä ja fyysistä terveyttä

– kalastustapahtumia – luontokokemuksia

– kalastusopastusta

– tiedottamista

JOHDANTO

Kalastus on aina ollut suuressa roolissa suomalaisten elämässä ja on edelleen yksi maamme suosi-tuimmista harrastuksista. Kalastuksen merkitys lasten ja nuorten luontosuhteen muodostumiselleon edelleen suuri, mutta yhä harvempi kaupungissa asuva vanhempi osaa opettaa lapselleen

kalastuksen perustaitoja. Kaupungistumisen onkin todettu johtavan varsinkin nuorten suomalaisten luon-nosta vieraantumiseen, kun luonto siirtyy yhä kauemmaksi ihmisten asuinalueista.

Kaupungistumisen seurauksena kalastus siirtyy yhä enemmän taajama-alueille, koska varsinkaan lapsilla,nuorilla ja ikäihmisillä ei välttämättä ole mahdollisuutta matkustaa pitkiä matkoja kalapaikoille. Tästä syystä kuntien järjestämät kalastuspalvelut ovat yhä suuremmassa roolissa takaamassa kalastusharrastuk-sen mahdollisuuden kaikille kuntalaisille.

Kalastus ja kalapaikoille kulkeminen sopivat hidastempoisena liikuntamuotona kaikille ikäryhmille ja sen tuomien terveyshyötyjen on todettu olevan samalla tasolla kuin muidenkin liikuntamuotojen. Kalas-tuksen on todettu kehittävän lasten koordinaatiota sekä refleksejä ja sitä käytetään Suomenkin vanhain-kodeissa hoitomuotona vanhusten liikuntakyvyn ylläpitämiseksi.

Stressiä lievittävien ja unenlaatua parantavien vaikutusten takia kalastusta on käytetty mielenterveys-kuntoutujien terapiamuotona muun muassa Englannissa. Kalastajien verenpaineen ja lepopulssin on todettu olevan muuta väestöä alhaisempia. Lisäksi kalastusharrastuksen tuoma sosiaalisuus on tärkeää varsinkin eläkeikäisten kalastajien hyvinvoinnille.

Nykyään kaupunkien kalapaikat eivät välttämättä ole luonnonrantoja, vaan rakennettuja ympäristöjä,jotka saattavat olla esteenä kalastukselle. Esteinä saattavat myös olla huono tietämys alueen kalapaikoistasekä niiden huono saavutettavuus.

Kalastus kaupungeissa edellyttää kalastusta helpottavia rakenteita, kalastukseen varattuja ranta-alueita,hyvää julkista liikennettä ja muita palveluja, jotka tekevät kalastuksen mahdolliseksi isollekin joukollelapsia, aikuisia tai liikuntaesteisiä ihmisiä. Kaupunkimainen ympäristö ja sen suuret ihmis- ja liikenne-määrät antavat oman haasteensa myös kalakantojen hoidolle, jonka tarkoituksena on taata kalastusmah-dollisuudet myös seuraaville sukupolville.

4

KALASTUS KUNNALLISENA PALVELUNA

Kunnan kalastustoimintakoostuu usein olemassaolevien kalastuskohteiden

ylläpidosta sekä kalaistutuksista ilman pidempiaikaisia suunnitel-mia tai tavoitteita. Lähes jokai-sessa Suomen kunnassa on kalas-tuksesta vastaava työntekijä, jonkatyötehtäviin kuuluu muun muassakalastussäännöistä sopiminen, kalaistutukset, kohteiden ylläpitosekä kalastuksenvalvonnan ja lupamyynnin järjestäminen. Li-säksi työntekijän tehtäviin kuuluuusein muita liikuntaan tai luonto-palveluiden järjestämiseen liittyviätehtäviä. Edellä mainitut työtehtä-vät voidaan myös ulkoistaa vuok-raamalla kunnan vesialueet paikal-lisen kalastusseuran, kalastus-alueen tai yrittäjän käyttöön.

Keväinen siianonginta on sosiaalista kalastusta parhaimmillaan.

Parhaimmillaan lähikalastuskohde tarjoaa myös kauniita maisemia.

5

Kalastus on edullinen kunnallinen palvelu

Tyypillinen pienen kunnan kalastusorganisaation vuosibudjetti on noin 40 000 euroa:

– 0,5 henkilötyövuotta 18 000 e

– kalaistutukset 15 000 e

– kalastuslaiturin asentaminen tai uusiminen 4 000 e

– infotaulujen sekä kalastuskieltokylttien uudistaminen 3 000 e

Muualle kunnan organisaatioon budjetoitu toiminta:

– luvanmyynti: kunnan palvelupisteissä sekä kalastusvälineliikkeissä

– kalastuksenvalvonta: kunnan työntekijä, vapaaehtoiset kalastajat sekä muut vesialueen omistajat

– kohteiden ylläpito: sisällytetty kunnan ulkoilualueiden hoitoon

Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannollarannat on rakennettu kalastuksen ehdoilla.

Kuntatalouden heikko tilanne on vaikut-tanut suuresti myös kalastuspuoleen, silläuseiden kuntien kalastuspuolen budjetti,kalastustyöntekijöiden sekä työtehtävienmäärä ovat vähentyneet viime vuosikym-menen aikana. Laaja ja tehokas kalastus-palveluverkosto pystytään kuitenkin jär-jestämään ja ylläpitämään myös tiukentu-neessa taloustilanteessa. Tarvittava bud-jetti riippuu kalastuskohteiden ja kalasta-jien määrästä. Yksi täyspäiväinen kalas-tustyöntekijä mahdollistaa kalastuskohtei-den ja -palveluiden ylläpidon lisäksimyös uusien kohteiden luomisen sekävanhojen kehittämisen.

Matala rannan suuntainen laituri on jyrkkiärantoja turvallisempi varsinkin lapsille. Lisäksi se tuopaljon tilaa kalastukseen.

6

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Kalastuspalveluiden luomisen ja ylläpidon lisäksi kalastuksen järjestäminen pitää sisällään kalastuksen-säätelyn ja -valvonnan sekä kalaistutukset. Hyvin toteutettu kalastuksensäätely ja -valvonta vähentä-vät kalaistutusten tarvetta ja saattavat näin säästää vuosittain jopa kymmeniätuhansia euroja.

Kalastuksensäätely

Tarkat kohdekohtaiset kalastussäännötovat tärkeitä niin kalakantojen kestä-vyyden kuin toimivan, turvallisen ja tasapuolisen kalastusharrastuksen takaa-miseksi. Säännöt tulee tehdä yhteis-työssä kaikkien eri kalastajaryhmien,vesialueen omistajien, tutkijoiden sekäpaikallisen ELY-keskuksen kanssa.

Lähtökohtana sääntöjen luomiseen onkuitenkin aina kalakantojen kestävyys.Kerran ylikalastettu kalakanta on vai-keasti palautettavissa, eikä huono kala-kanta hyödytä mitään kalas tajaryhmää.Kaupunkialueella sijaitsevat lähika-lastuspaikat ovat lähes aina vapaka-

Kalojen kutualueiden kunnostaminen tuo usein parempia ja pitkäaikaisempia tuloksia kuin kalaistutukset.

Lähikalastuspaikat mahdollistavat kaik-kien ihmisryhmien kalastusharrastuksen.Ne ovat halpa keino lisätä kunnan lii-kuntatarjontaa.

7

Kalastuksen järjestäminen

Kalastuksensäätely

– kalakantojen kestävyys

– kalakantojen tasapuolinen käyttö

Kalastuksenvalvonta

– tiedottaa

– valvoo kalastussääntöjen toimeenpanoa

Kalaistutukset

– tukitoimena kalakantojen kestävyyden takaamiseksi

– hävinneen kalakannan palauttamiseksi

– saalismäärän kasvattamiseksi

lastuskohteita, joissa oleellisimmat säännöt ovat kalojen sallitut pyyntimitat, saaliskiintiöt sekä vapa-määrät. Mikäli kalastuskohteena on laajempi järvi- tai merialue, tulee säännöissä myös ottaa huomioontarvittavat verkkokalastusrajoitukset.

Kalastuksenvalvonta

Kalastuksenvalvonta voidaan toteuttaa monella tavalla. Tärkeää on ainoastaan tehokas, ammattitaitoi-nen ja ennen kaikkea riittävän laaja valvonta. Valvonta tulee suunnitella ja sopia tarkasti, jotta se voi-daan varmistaa eri vuodenaikoina ja kohdentaa järkevästi tärkeimpiin kohteisiin.

Nykyään kalastuksenvalvojalta edellytetään kalastuksenvalvontatutkintoa sekä vesialueen omistajan valtuutusta kyseisen alueen valvontaan. Koska useimmissa kunnissa ei ole tarpeeksi koulutettuja valvo-jia, valvonta järjestetään usein yhteistyössä muiden vesialueen omistajien sekä paikallisten kalastusseu-rojen kanssa. Lähes kaikki aktiiviset vapaa-ajankalastajat kaipaisivat kotivesilleen enemmän kalastuksen-valvontaa. Usein he olisivat myös itse valmiita valvomaan ilmaiseksi omia kalastuskohteitaan. Näin ollen helpoin ja halvin tapa kehittää kunnan vesialueiden kalastuksenvalvontaa on järjestää yhdessäELY-keskuksen kanssa kalastuksenvalvojakoulutuksia alueen kalastajille ja antaa halukkaille kalastajillevaltuutus valvoa vesialueita.

Vaikka suuren kalastajajoukon valtuuttaminen kalastuksenvalvontaan saattaa kuulostaa vaikeasti hallin-noitavalta, on syytä muistaa, että kalastuksenvalvoja on valvonnasta aina rikosoikeudellisessa vastuussa.Valvojien vesialuekohtainen kouluttaminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen on aina tärkeää.

Kalaistutukset

Varsinkin suosituimmilla koskikalastuskohteilla saattaa kalastaa päivittäin kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä hyvin rajallisella alueella, kun samaan aikaan koskessa voi olla vain muutamia kymmeniä kalas-tuskokoisia kaloja. Varsinkin tämän kaltaisessa tilanteessa voi olla tarpeellista istuttaa kaloja lieventä-mään kalakantaan kohdistuvaa kalastuspainetta.

8

Kalaistutukset eivät kuitenkaan saisi olla lähtökohtana kalakannan kestävyyden takaamiseksi, vaan nii-den tulisi olla tarkasti suunniteltuja ja vastata todelliseen tarpeeseen. Yleisesti ottaen istutuksien tulisi suun-tautua heikossa kunnossa olevien kalakantojen elvyttämiseen ja toimia yhtenä apukeinona riittävän kalas-tuksensäätelyn ja kutualuekunnostusten kanssa.

Lisäksi kaloja voidaan istuttaa voimakkaan kalastuspaineen alla olevien kalakantojen kestävyyden takaami-seksi eli suoraan kalastettavaksi. Mikäli kalastettavaksi istutetaan lohikaloja, joilla on alueella myös luon-nonvaraista kantaa, tulee istutettavat kalat rasvaeväleikata luonnonkalojen ja istutettujen, kalastettavaksitarkoitettujen kalojen erottamiseksi.

On hyvä muistaa, että tutkimusten mukaan Suomessa istutetaan vuosittain turhaan miljoonia kaloja. Ilmantarvetta, tarkkaa suunnittelua ja toteutusta, istutetuista kaloista voi kadota lähes heti istutuksen jälkeen jopayli kahdensankymmentä prosenttia. Usein istutuksiin käytettävästä rahamäärästä olisi huomattavasti enem-män hyötyä esimerkiksi toimivien lähikalastuskohteiden luomisessa tai kalojen kutualueiden kunnostami-sessa.

Kalastuksenvalvonta kannattaa keskittää suosituimpiin kalastuskohteisiin.

9

Lähikalastuskohteet ovat kunnan tärkeinpanostus kalastukseen. Jokaisen kunnantaajama-alueelta tulisi löytyä helposti

saavutettavia, kaikille soveltuvia ja turvallisiakalastuskohteita, jotka takaavat kalastusmah-dollisuuden kaikille ihmisryhmille. Lähikalas-tuskohteet ovat tärkeitä varsinkin lapsille januorille, joiden mahdollisuudet matkustaa kalastuskohteisiin ovat rajallisia.

Lähikalastuskohteet ja niiden tarvitsemat ra-kenteet ja palvelut voivat olla hyvin erilaisia,riippuen muun muassa kohteen tyypistä, sijainnista ja käyttäjämäärästä. Hyvä lähika-lastuskohde ei välttämättä vaadi suurta rahal-lista panostusta, kunhan kalastus otetaan huo mioon kohdetta rakennettaessa.

Meri-, järvi- ja lampikalastuskohteet

Tyypillinen lähikalastuskohde on järven-, me-ren- tai lammenranta, jonka ranta mahdollis-taa kalastuksen. Usein suosituimmat kohteetovat salmi- tai virtapaikoissa, joissa liikkuu

Lähikalastuspaikka

Lähikalastuspaikka on: Sen saavuttamiseksi tarvitaan:

– helposti saavutettava – julkista liikennettä

– kaikille soveltuva – helpottavia rakenteita

– tunnettu – tiedottamista

– turvallinen kalastuskohde – ylläpitoa

LÄHIKALASTUSKOHTEEN RAKENNE JA PALVELUT

Lähikalastuskohteen voi perustaa myös valmiiseen rakenteeseen, kuten venesatamiin tai silloille.

Koskikalastuskohteet ovat useinsuosituimpia lähikalastuskoh-teita hyvien saalismahdollisuuk-sien takia.

10

paljon kalaa. Paikasta riippuen kohde voi olla rakennettu ranta tai kasvillisuudesta vapaa luonnonranta.Helpoin tapa lisätä kohteen toimivuutta on asentaa kalastuslaitureita, jolloin rannan kasvillisuudesta ei olehaittaa kalastukselle. Tällöin kalastuksesta ei ole myöskään haittaa muille alueen ulkoilijoille.

Varsinkin lampikalastuskohteet ovat usein istuta ja ongi -kohteita. Koska kalastajia ja kalastustekniikoitaon erilaisia, kohteiden tulisi olla mahdollisimman monipuolisia. Monista kunnista löytyykin esimerkiksilohi-, siika- ja karppilampia normaalien järvi- tai merikalastuskohteiden lisäksi. Onkin syytä muistaa, että esimerkiksi särkikalavoittoinen lampi on osalle kalastajista yhtä upea kalastuskohde kuin lohikalojakuhiseva koski.

Jokikalastuskohteet

Jokikalastuskohteet eroavat suuresti järvi- ja merialueilla olevista lähikalastuskohteista. Useimmiten joki - kalastuskohteet ovat koskialueita, joissa kalastajan tavoitelajit ovat petokaloja. Hyvässä koskikalastuskoh-teessa kalastus on otettu laajasti huomioon rantojen rakentamisessa. Rakentamattomat rannat ovat useintäynnä puita ja pensaita, jotka estävät rannoilta kalastamisen. Lisäksi aivan rannan tuntumassa kulkee usein kävelytie, jolloin kalastus saattaa aiheuttaa vaaraa muille ulkoilijoille.

Riippuen joen leveydestä, virtaamasta ja rantojen rakenteesta, kalastus vaatii usein laitureita, varsinkin virvelikalastajien käyttöön. Laitureiden asentaminen on suositeltavaa varsinkin lähellä luonnontilaa olevissa kohteissa, joissa rantojen kasvillisuus halutaan säilyttää. Vaikka perhokalastajat kalastavat useinkoskessa kahlaten, kalastuslaiturit helpottavat myös heidän kalastustaan ja vähentävät kahlauksen tarvetta.Tämä on hyödyllistä varsinkin syksyllä, talvella ja keväällä koskialueen pohjassa olevan lohikalojen mädinja poikasten selviytymisen kannalta. Kahlaaminen on yleensä myös kielletty kalastussäännöissä kyseisinäajankohtina. Kalastuslaitureita on hyvä asentaa myös koskialueiden ulkopuolelle jokivarteen. Tällöin nepalvelevat myös onkijoita, jotka eivät koskialueella saa kalastaa.

Kalastajia on tärkeää opastaa myös kalastuskohteissa.

11

PALVELUTLuvanmyynti

Suosituimmissa kalastuskohteissa tulisi olla luvanmyyntipiste. Luvanmyyntipisteen voi esimerkiksi yhdistää alueella sijaitsevaankahvilaan tai muuhun yritykseen. Mikäli kohteessa ei ole kahvilaatai muuta yritystä, voi luvanmyynnin ratkaista esimerkiksi luvan-myyntiautomaatilla tai internet- ja mobiililuvilla. Luvanmyynninjärjestäminen kalastuskohteeseen vähentää luvatonta kalastusta jamahdollistaa kalastussäännöistä ja niiden muutoksista tiedottami-sen kalastajille. Luvanmyynnin yhteydessä pitäisi aina mahdolli-suuksien mukaan tarkastaa myös valtion kalastonhoitomaksun hankinta.

Tiedottaminen

Kalastuskohteista ja säännöistä tiedottaminen on yksi tärkeimmistäkalastuspalveluista. Kunnan verkkosivuilta tulisi löytyä tietoa muunmuassa kalastuskohteiden ja luvanmyyntipisteiden sijainneista, lupahinnoista, kalastussäännöistä sekä kalastuksenvalvonnasta. Samat tiedot tulisi löytyä myös suosituimpiin kalastuskohteisiin sijoi-tettavista infotauluista. Infotauluihin on hyvä lisätä kalastuksenval-vojan ja hälytyskeskuksen yhteystiedot. Kalastuskohteista tiedote-taan myös muun muassa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjär-jestön internetsivuilta (www.vapaa-ajankalastaja.fi) löytyvillä palve-luilla. Mikäli kunnan kalastuskohteita ei vielä sivustoilta löydy, saane sinne olemalla yhteydessä järjestön työntekijöihin.

Julkinen liikenne

Kalastuskohteet unohtuvat harmillisen usein julkisen liikenteen järjestämisessä. Suosittujen kalastuskohteiden lähellä tulisi olla jul-kisen liikenteen pysäkki, jolloin kalastuskohde palvelisi myös niitä,jotka lähikalastuskohteita eniten tarvitsevat. Varsinkin nuorilla kalastajilla ei usein ole mahdollisuutta kulkea omatoimisesti kalas-tuskohteisiin ilman julkisen liikenteen palveluita.

Kevyenliikenteenväylät

Suosituimmat kalastuskohteet ovat usein myös suosittuja ulkoilu-alueita. Hyvät kevyenliikenteenväylät ja kulkuyhteydet palvelevatlaajaa ihmismäärää. Kävelyteitä suunniteltaessa ja rakennettaessasuositun kalastuskohteen läheisyyteen, tulisi kalastus aina muistaaottaa huomioon. Rantakalastuskohteissa kävelytietä ei kannata rakentaa kiinni rantaan. Tällöin vältetään riski kalastajien koukku-jen osumisesta muihin liikkujiin.

Parkkipaikat

Riittävä määrä parkkipaikkoja vähentää luvatonta parkkeeraustamuun muassa kevyenliikenteen väylille. Tämä lisää turvallisuuttaja yleistä viihtyvyyttä.

Luvanmyyntipisteet ovat tärkeimpiä kalastuspalveluita.

Kalastuskohteen luvanmyynnin voi jär-jestää myös luvanmyyntiautomaateillatai mobiili- ja nettiluvilla.

Opaskartat auttavat kalastajia löytä-mään kalastuskohteet sekä eväspaikat.Opaskartan yhteydessä voi myös tiedottaa kalastussäännöistä.

12

Laiturit

Laiturit ovat yksinkertainen ja halpa ratkaisu toimivan lähikalastuspaikan luomiseksi. Laiturit voivat olla kiin-teästi rantaan rakennettuja tai irrotettavia riippuen nii-

den soveltuvuudesta kohteeseen. Laitureiden sijoittaminen jaasentaminen tulee valmistella huolella. Tärkeimpänä on ottaahuomioon kalastajien turvallisuus. Järvi-, lampi- ja merikoh-teissa riittää usein laiturin rakentaminen kalastajien suosimaankohtaan.

Jokikalastuskohteissa virtaama kuitenkin vaihtelee eri vuoden-aikojen välillä runsaasti ja saattaa vaikuttaa kalastuslaitureihin.Laiturin paikkaa suunniteltaessa tulee tarkastella sijoituspaikanvirtausolosuhteita eri vuodenaikoina ja varautua keväisin mah-dollisesti muodostuviin jäälauttoihin. Yleisesti ottaen laiturit tulee asentaa koskien suvantokohtiin, jossa virtaama vaihtelee tasaisemmin. Yleensä kätevin ja turvallisin ratkaisu on rakentaakiinteitä kalastuslaitureita. Vaikka kiinteän laiturin rakentaminenvaatiikin usein enemmän rahaa, on se vähemmän alttiina vedenvirtauksen aiheuttamille ongelmille ja helpompi hoitaa. Lisäksikunnolla rakennettua kiinteää laituria ei tarvitse nostaa maihintalven ajaksi. Laituripaikkaa suunniteltaessa tulee tietysti myös

Tukevat kaiteet lisäävät kalastajien turvallisuutta ja ovat tärkeitä varsinkin virtavesikohteissa.

Infotaulun tulisi löytyä jokaisesta lähi-kalastuskohteesta.

13

ottaa huomioon kohdan soveltuvuus kalastukseen. Paras keino tähän on kysellä alueen kalastajilta heidänmielipidettään sopivaksi laituripaikaksi.

Perkauspaikka

Kunnon perkauspaikalta tulisi löytyä pöytätaso, jätteenkeruu sekä mielellään myös vesipiste. Perkauspaikkavähentää rantojen roskaisuutta ja perkuujätteiden perässä tulevien eläinten, kuten lokkien ja minkkien,määrää alueella.

Wc:t

Wc on yksi tärkeimmistä kalastuskohteen palveluista. Jokaiseen kalapaikkaan ei wc:tä tietenkään voi raken-taa, mutta suosituimmissa kohteissa sellainen tulisi olla. Mikäli kohteessa ei ole kahvila- tai ravintolayrittä-jää, voidaan kohteeseen rakentaa kiinteä wc tai tilata siirrettävä Bajamaja. Wc:n kunnossapidon ja tyhjen-nyksen on oltava säännöllistä.

Roskakorit

Niinkin yksinkertainen asia kuin roskien kerääminen on unohtunut useimmista kalastuskohteista. Roskakorien tarve on suuri varsinkin suosituissa kalastuskohteissa. Usein kalastuskohteiden rannat ovat täynnä tupakantumppeja, muovia ja siimanpätkiä. Tämä aiheuttaa alueen luontoarvojen heikentymisen lisäksi kiistoja kalastajien ja muiden ulkoilijoiden välillä. Lisäksi rannalle jätetyt siimat ovat erittäin vaarallisia lin-nuille ja muille eläimille. Vaikka omien jälkiensiivoaminen onkin aina sotkijan omalla vastuulla,on sitä hyvä helpottaa riittävällä roskakorien mää-rällä.

Veneenlaskupaikat

Veneenlaskupaikat helpottavat veneellisten kalasta-jien liikkuvuutta sekä vähentävät rantakalastuskoh-teiden kalastuspainetta. Lisäksi ne palvelevat myösmelojien tarpeita. Toimiva veneenlaskupaikka ontarpeeksi loiva, kiinteäalustainen laskuluiska, jonkarakentamisessa on otettu huomioon myös vedenpin-nan korkeuden vaihtelu. Veneenlaskupaikkojen sijainnit tulisi löytyä kunnan internetsivuilta ja kalastuskartasta.

Erityisryhmät

Jokaisesta kunnasta tulisi löytyä vähintään yksi helposti saavutettava kalastuskohde, joka sopii myös kaikkienerityisryhmien käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa turvallisia, myös lapsille, vanhuksille ja liikuntarajoittei-sille sopia rantoja tai laitureita. Laiturit sijoitetaan kohtiin, joiden lähelle pääsee autolla. Rantaan johtavan kevyenliikenteenväylällä ja laiturilla tulee olla mahdollista kulkea myös pyörätuolilla. Turvallisuuden takaamiseksi, laiturissa tulee olla kaiteet ja pelastusrengas. Muita kalastusta helpottavia rakenteita, kuten vapatelineitä, penkkejä ja pöytiä, tulisi myös olla tarjolla. Erityisen tärkeää on muistaa tiedottaa kyseisten koh-teiden sijainnista ja rakenteista.

Turvallisuus

Infotauluista löytyvien hätäkeskuksen yhteystietojen lisäksi lähikalastuskohteiden turvallisuutta voi lisätämuun muassa pelastusveneellä ja pelastusrenkailla. Myös rantojen rakenteen, esimerkiksi portaiden ja kaiteiden tarkka suunnittelu lisää alueen turvallisuutta.

Kalanperkuupaikat parantavat rantojen siisteyttä sekä helpottavat kalojen hyötykäyttöä.

14

Lähikalastuspaikkojen tunnettavuu-den ja käytön lisäämiseksi sekäkohteiden sääntöjen mukaisen käy-

tön parantamiseksi, niillä kannattaa jär-jestää säännöllisesti ohjattuja kalastusta-pahtumia. Kalastustapahtumien tulisi ollahelposti lähestyttäviä ja ilmaisia koko per-heen tapahtumia.

Kalastustapahtuman järjestäminen eivaadi taloudellisesti, eikä toiminnallisesti,suuria sijoituksia. Alueen kalastusseuroil-ta saa usein ilmaista apua niin kalastami-sen opetukseen kuin välineidenkin han-kintaan.

Lisäksi tapahtumien yhteistyökumppa-neina toimivat usein kalastusoppaat, ka-lastusvälinevalmistajat, maahantuojat, kalastusvälineliikkeet sekä esimerkiksiLions Club.

Kalastustapahtuman järjestämistä koske-vat samat säännöt kuin muitakin yleisöta-pahtumia. Lähes kaikilla kunnilla on val-miit ohjeet siihen, kuinka tapahtumatkunnan alueella järjestetään. Yleisötapah-tumista tulee tehdä ilmoitus poliisille sekätoimittaa turvallisuussuunnitelma. Lisäksitäytyy muistaa hankkia lupa alueen käy-tölle sekä kalastukseen.

Järjestyksenvalvonta

Suurempiin tapahtumiin tarvitaan järjes-tyksenvalvojat. Useimmissa tapauksissajärjestyksenvalvojana voi toimia kukavaan, kunhan valvojat on ilmoitettu alueen poliisille ja heillä on järjestyksen-valvojakortin omaava esimies.

Ensiapu

Jokaisessa tapahtumassa tulee olla ensi-apuhenkilöstö sekä -välineistö. Ensiavunerityispiirteinä kalastustapahtumissa tuleeottaa huomioon muun muassa haaveritkoukkujen kanssa sekä kalojen hajunhoukuttamien ampiaisten paljous.

Koko perheen lähikalas-tustapahtumat ovat olleetvaltavan suosittuja.

KALASTUSTAPAHTUMIA LÄHIKALASTUSALUEILLE

Kalastustapahtumien yhteydessä voi myös kerätä kehitysehdo-tuksia kunnan kalastustarjonnan parantamiseksi.

15

Mainonta

Tapahtumasta tiedottaminen on helppo toteuttaa kunnan internetsivujen japaikallislehtien avulla. Useimmilla vuosittain järjestettävillä tapahtumilla onvakituinen ajankohta (esim. kesäkuun ensimmäinen lauantai), jolloin tapahtu-man mainontaa varten tilattuja banderolleja ei tarvitse uusia vuosittain.

Muuta huomioitavaa

Koska kalastustapahtumat ovat ulkona, on hyvä varautua säätilan muutoksiinesimerkiksi teltoilla ja katoksilla. Lisäksi on huomioitava muun muassa wc:tsekä riittävä äänentoisto.

Rahoitus

Kalastustapahtumien järjestäminen on hyvä tehdä yhteistyössä mahdollisim-man monen paikallisen toimijan kanssa. Näin myös rahoituksen ja talkootyö-voiman hankkiminen on helpompaa. Tapahtumakohtaista rahoitusta voi hakeaesimerkiksi ELY-keskuksilta. Myös tarvittava kalastusvälineistö järjestyy useinhelposti välinevalmistajien, -maahantuojien tai -myyjien avustuksella. Myöspaikallisilla kalastusseuroilla on usein lainattavaa välineistöä. Jotkin kunnatovat myös hankkineet suuren määrän välineistöä kunnan käyttöön tapahtumiavarten. Esimerkiksi Helsingin kaupunki jakaa vuosittain lapsille jopa tuhat mato-onkea. Välineiden jakaminen helpottaa lasten kalastusta myös tapahtu-mien ulkopuolella, eikä tapahtuman jälkeen ole tarvetta huoltaa välineistöä.

Kaupungin lähikalastus-kohteiden esittelyä Lahdessa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Teksti: Antero Virkkunen

Kuvat: Antero Virkkunen, Olli Saari,

Janne Tarkiainen, Janne Rautanen, Juha Ojaharju,

Heikki Virkkunen

Toimittanut: Jaana Vetikko

Taitto: Markkinointipörssi Oy,

Heikki Hjelt

Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroilla.