13.6.2011

Ongelmapelaaminen –Tietoa ja työvälineitäAvomieli-hankkeen koulutuspäivä, Sosiaalitaito, Järvenpää-talo 8.6.2011Koulutuspäällikkö Tuula-Leena Raiski

Oma paikkani rahapeli-ongelmien palvelupolulla

Video: Riitta Hirvonen: Kokemuksia hoidosta (2 min)

Ehkäisy: pelipolitiikka, paikallisyhteisöt, yksilötyö, (vastuullinen pelaaminen)

Tunnistaminen – puheeksi otto – tilannearvio -kokonaisarviointi moniammatillisesti

Neuvonta, tuki, ohjaus muihin palveluihin Avohoito (yksilö- /ryhmämuotoinen) Kurssimuotoinen intensiivihoito, laitoskuntoutus YHTEISTYÖ, kenellä kokonaisvastuu asiakkaan

tilanteen hoitamisesta?

Aiheita 8.6.2011

1. Oma paikkani palvelupolulla 2. Taustaa3. Osaamistarve4. Ongelmapelaamisen määrittely 5. Ongelmapelaamisen riskitekijöitä6. Rahapelaamisen yleisyys ja ongelmapelaamisen

esiintyvyys 7. Samanaikaisongelmat8. Avun hakemisen esteitä ja mahdollisuuksia9. Tunnistaminen ja arviointi10. Rahapeliongelman hoito

TAUSTAA

Pelihaitat -huolenaihe ja kehittämiskohde

Hallitusohjelma, STM:n strategia Arpajaislain muutoksen 1. vaihe 2010, mm.

ikäraja 18 v STM ja THL vahvistaneet tutkimus- kehittämis-

ja koulutustoimintaa, www.thl.fi/pelihaitat> tutkimus ja seuranta> pelihaittojen ehkäisy> hoitojärjestelmän kehittäminen> osaamisen kehittäminen Kolmas sektori edelläkävijänä kehittämistyössä Kehittämishankkeita (RAY)

Pelihaitat –huolenaihe ja kehittämiskohde

Palvelujärjestelmä huomioi rahapeliongelman heikosti, kansalaisten epätasa-arvoisuus

Peliongelma jää usein tunnistamatta Kunnalla vastuu tarpeenmukaisten palvelujen

järjestämisestä Rahapelihaitat enemmän esillä, ongelmat

enemmän näkyviin> palvelutarve kasvaa> henkilöstön osaamistarve kasvaa

OSAAMISTARVE

OsaamistarvekartoitusOsaamistarvekartoitus rahapeliongelmien

ehkäisyssä ja hoidossa 2010 Tavoitteena oli kartoittaa ja kuvailla 1)kuntien

asiakastyötä tekevän sosiaali- ja terveyspalvelujen ja nuorisotyön henkilöstön kokemaa osaamistarvetta rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa sekä 2)toiveita rahapeliongelmien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvän koulutuksen järjestämisestä.

Otanta AVI-alueittain (6, ei Ahvenanmaa) 134 vastaajaa 14 eri kunnasta

(Raiski 2011)

Osaaminen, työssä koettu hyötyja kehittymishalukkuus

taustamuuttujittain Suurten (yli 50 000 as.) kuntien henkilöstöllä enemmän

osaamista, tietää perusteita/osaa jonkin verran 37 % Mitä useammin asiakastyössä (> sosiaalityössä

useimmin) kohdattiin ongelmapelaajia, sitä vahvempi osaaminen, sitä hyödyllisemmäksi aihe koettiin työssä ja sitä halukkaampia oltiin kehittämään osaamista ; läheisten kohtaamisen useuden (> mielenterveystyössä useimmin) suhteen sama tulos työssä koetun hyödyn ja osaamisen kehittämishalukkuuden osalta

Työtehtäväryhmittäin erot nykyisessä osaamisessa ja työssä koetussa hyödyssä > päihdetyössä ja sosiaalityössä vahvimpaa, sen jälkeen oppilas- ja opiskelijahuollossa ja mielenterveystyössä

(Raiski 2011)

Osaamistarve

1. Palvelut2. Muut peliongelmat kuin rahapeliongelmat3. Hoito ja kuntoutuminen4. Tunnistaminen ja puuttuminen5. Synty ja seuraukset6. Ehkäisevä työ7. Perustiedot rahapelaamisesta

(Raiski 2011)

ONGELMAPELAAMISEN MÄÄRITTELY

Ongelmapelaamisenmäärittely

Rahapeliongelmasta kuvauksia ja luokituksia esim. pelaamisen jatkumona ja tasoina haitallisuuden tai pelaamisen vaiheen mukaan

Pelaamisen tasot: 1. Ei ongelmia, 2. Kohtalainen ongelma (tappioiden tasoitus-yritykset, syyllisyys, riidat, salaaminen, ajoit-tainen masennus, korkea kulutus), 3. Vakava ongelma (masennus, itsemurha-ajatukset, ero, velka ja köyhyys, rikollisuus) (Pajula 2009)

Ei pelaa – viihdepelaaja – ongelmapelaaja –patologinen eli riippuvuushäiriöinen pelaaja (Halme ym. 2008)

Ongelmapelaamisenmäärittely

Tarkempi määrittely on tehty ”ongelma-pelaaminen” -käsitteelle.

THL:n Liikaa pelissä -julkaisu (2010: Ongelmapelaaminen on rahan- ja/ tai ajan-käytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

Peliriippuvuus

Sijoittuu toiminnallisiin riippuvuuksiin Peliriippuvuus kahdessa kansainvälisessä

tautiluokituksessa: WHO:n ICD-10 (Mielenterveyden häiriö) ja DSM-IV

ICD-10:n diagnostiset kriteerit: a) vähintään kaksi pelaamisjaksoa vuodessa, b) pelaaminen jatkuu vaikka seurauksena henkilökohtaista ahdinkoa, c) voimakasta pelaamisen tarvetta on vaikea hillitä niin, että potilas itse pystyisi lopettamaan pelaamisen, d) pelaamiseen ja pelaamisympäristöön liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja pelaamista

Ongelmapelaamisen syntyyn liittyviä näkökulmia

Neurobiologiset näkökulmat (aivojen välittäjäaineet, neuroanatomia, genetiikka)

Psykologiset näkökulmat (oppimisteoriat, kognitiiviset tekijät, persoonallisuus)

Sosiokulttuuriset tekijät Rahapelaamisen sääntely Pelien ominaisuudet Yhtä yleisesti hyväksyttyä kokoavaa teoriaa

pelaamishäiriön synnystä ei ole(Halme ym. 2008)

RISKITEKIJÖITÄ

Ongelmapelaamisen riskitekijöitä

Ks Pelaamiseen liittyviä riskitekijöitä nuorilla (Nuoret pelissä 2011)Seur. riskitekijöiden luettelo perustuu pääosin Pelissä-hankkeen hoitotyön oppaan käsikirjoitukseen 2011:

Ympäristöön liittyviä (virikkeetön ympäristö, päihdekulttuuri, yhteiskunnan arvot, helpot lainat ja pikavipit yms.)

Pelaamiseen ja pelikulttuuriin liittyviä (pelien helppo saatavuus, nopeatempoiset tai muuten koukuttavat pelit, pelipaikkojen houkuttavuus, pelien mainonta)

Riskitekijöitä, jatkuu Pelaajaan ja hänen elämänkulkuunsa liittyviä

(nuorena altistuminen tai aloittaminen, vanhem-pien tai läheisten pelaaminen ja peliongelmat, miessukupuoli, suuren pelivoiton saaminen tai ”läheltä piti” , väärät uskomukset pelaamisesta, kyllästyminen ja elämän tyhjyyden kokemus, alkoholi- tai huumeongelmat, masennus tai ahdis-tus, parkinsonintauti ja sen lääkitys, ADHD, rahan liittäminen omanarvontuntoon, itsearvostuksen kietoutuminen pelaamiseen, henkilökoh-taisen elämän muutokset/ menetykset)(Pelissä-h. 2011)

Ks. myös ”Voittoa jaossa” (vähäisen ja korkean riskin pelaajat)

Ongelmapelaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä

Ongelmapelaamiseen ovat yhteydessä miessukupuoli ja nuori aikuisikä (myös Hakkarainen ym.

2009), vanhempien säännöllinen pelaaminen (erit. jos vanhemmalla peliongelma), nykyinen tupakointi (British… 2010)

Peluurin puhelinpalveluun soittaneista suurin osa nuoria miehiä, kuitenkin nettipelit muodostuneet naisille prosentuaalisesti hieman miehiä yleisemmäksi ongelmien lähteeksi (Pajula ym. 2010)

Yleisesti ottaen varhaisessa iässä aloittamista ja paljon pelaamista pidetään riskinä peliongelmille

Pelit ja ongelmapelaaminen Puhelinpalveluun soittaneilla pääasiallisimmat

ongelmia aiheuttaneet pelit: rahapeliautomaatit ja nettipelit (Pajula ym. 2010)

Ongelmia pelaamisessa maininneet pelasivat erityisesti peliautomaateilla, päivittäisiä arvonta-pelejä ja urheiluvedonlyöntiä (Piispa ym.2009)

Riski- ja ongelmapelaajilla suosituimpia raha-peliautomaatit ja vedonlyönti (Hakkarainen ym. 2009)

Peliongelmiin liittyy useiden eri pelien pelaaminen (Piispa ym. 2009, Hakkarainen ym. 2009)

-> nopeus, palkitsevuus, todennäköisyys voittaa, “läheltä piti” , luottokortin käyttömahdollisuus

PELAAMISEN YLEISYYS ONGELMIEN ESIINTYVYYS

Rahapelaamisen yleisyys Suomalaiset pelaavat enemmän kuin eurooppalaiset

keskimäärin Rahapelaamiseen Suomessa runsaasti mahdollisuuksia 15-74 v: rahapelejä kerran viikossa 41 %, useita kertoja

viikossa 11 % edeltävän vuoden aikana (Aho ym. 2007)

15-64 v: rahapelejä vähintään kerran viikossa 31 % edeltävän kuukauden aikana (Piispa ym. 2009)

Miehillä, vanhemmilla ikäryhmillä ja vähän kouluja käyneillä yleisempää; jos Loton, Viking Loton ja Jokerin pelaamista ei huomioida, pelaaminen yleisintä 15-34 –vuotiailla miehillä ja vähemmän kouluja käyneillä (Piispa ym. 2009)

Lotto suosituin peli

Rahapeliongelmien esiintyvyys

Rahapeliongelmista kärsiviä 15-74 -vuotiaita noin 130 000 (3,1 %), heistä n. 42 000 :lla (noin 1 %) todennäköinen peliriippuvuus (edeltävän vuodenaikana) (Aho ym. 2007)

Seuraava väestökysely 2011, edellinen 2003 Noin 2 %:lla (työikäiseen väestöön suhteutettuna noin

70 000 suomalaista) 15-64 –vuotiaalla ongelmiarahapelaamisesta (edeltävän kuukauden aikana) (Piispaym. 2009)

British Gambling Prevalence Survey (PGPS) 2010: ongelmapelaamisen yleisyysaste DSM IV:n mukaan 0,9 % (1999 ja 2007 0,6 %), PGSI:n mukaan 0,7 % (2007 0,5%)

Arviolta 5-10 läheistä/ongelmapelaaja (Pajula, 2007)

Tietoa nuorten pelaamisesta

Peruskoulua käyvistä pojista 40 % pelasi rahapelejä vähintään kerran viikossa (Kouluterveyskysely 2010)

9.luokkalaisista pojista n. 70 % pelasi rahapelejä vähintään kerran/kk, tytöistä n. 1/4 (Järvinen-Tassopoulos ym. 2010)

12-17 -vuotiaista rahapeliongelma/rahapeliriippuvuus 2,3 %:lla, riskiryhmässä 5 % ikäryhmästä (Aho ym. 2006)

Alaikäiset nuoret kuluttivat n. 36 milj.€ rahapeleihin (Aho ym. 2006)

Peluurissa alle 15-vuotiaiden pelaamista koskevien puheluiden määrän kasvu 2010 (Pajula ym. 2010)

90 % pelasi digitaalisia pelejä vähintään kerran/kk (Pelaajabarometri 2010), ongelmien laajuudesta ei väestötutkimustasoista tietoa

SAMANAIKAISONGELMIA

Samanaikaisongelmia

Velkaantuminen, päihdeongelmat, terveys-ongelmat (mielenterveys, tupakointi)

Liiallinen rahankäyttö yleisin rahapelaamisen aiheuttama ongelma

Tupakointi, runsas alkoholin käyttö > miehillä ja terveysongelmat > naisilla yleisempiä rahapeliongelmia maininneilla kuin muilla vastaajilla (Piispa ym.2009)

Kansainvälisissä tutkimuksissa tuotu esiin patologisen pelaamisen ja päihderiippuvuuden samanaikaisuuden yleisyys; samoin tuotu esiin mielialahäiriöiden, ahdistus-ja persoonallisuushäiriöiden, muiden impulssikontrollin häiriöiden ja itsemurha-alttiuden samanaikainen esiin-tyminen patologisen pelaamisen kanssa (Halme ym. 2009)

Samanaikaisongelmia/päihde

Humalahakuisen juomisen/alkoholin suurkulu-tuksen, huumeidenkäytön ja ongelmapelaami -sen välillä sekä kaksin- että kolminkertaisia päällekkäisyyksiä ; noin joka 10. vastaaja ”Suomi juo” –tutkimuksessa raportoi vähintään kahden tekijän päällekkäisyydestä; 8 % vastaajista (väestötasolla noin 200 000 – 300 000 humalahakuisesti juovaa suomalaista) raportoi jonkinasteisista peliongelmista; päällekkäisyydet yhdistyvät usein taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin (Hakkarainen ym. 2009)

Samanaikaisongelmia/päihde

Puhtaan riski- ja ongelmapelaamisen ryhmässä korostuvat opiskelijoiden (15-29 v) ja eläke-läisten (50-69 v) osuudet (Hakkarainen ym. 2009)

Päihdetapauslaskennassa 2007 päihde-ehtoisesti asioineista 4 %:lla oli rahapeliongelmia, suhteell. eniten ongelmapelaajia 20-29 –vuotiaiden ikä-ryhmässä, lääkkeiden päihdekäyttö ja kannabik-sen käyttö oli suhteellisesti yleisempää ongelma-pelaajilla kuin koko aineistoissa

Rahapelionglemat selvästi yleisempiä päihde-ehtoisesti asioivilla miehillä (Nuorvala ym. 2009)

Samanaikaisongelmia/mielenterveys

Mielenterveyden häiriöt yleisiä peliongelmaisilla päihdepalvelujen käyttäjillä

Päihdetapauslaskennassa 2007 ongelmapelaajilla masennus (40 %:lla) ja muut mielenterveyden häiriöt (39 %:lla, osalla ilmeisesti ICD 10 –diagnoosi) huomattavasti yleisempiä kuin muilla päihde-ehtoisesti asioineilla (Nuorvala ym. 2009)

Samanaikaisongelmia/velkaantuminen (seuraus)

Velkaantuminen ja muut taloudelliset vaikeudet keskeinen aihe Peluuriin tulevissa puheluissa; velkaantuminen ja pikavippien otto yleistä erityisesti nettipelaajilla (Pajula ym. 2010)

Strand (2010) haastatteli 22 velkaantumisen parissa työskentelevää eri puolilta Suomea:

Rahapeleistä johtuvan velkaantumisen koettiin lisääntyneen 2000-luvulla; suurin osa kohtaa asiaa mielestään viikoittain

Pelivelkaantumiseen liittyy usein yleistä oman talouden hallitsemattomuutta, moniongelmai-suutta ja muita velkoja

Samanaikaisongelmia/ velkaantuminen (seuraus)

Nettipokeribuumi yhdistettynä kulutus- ja pikaluottojen helppoon saatavuuteen edistää (Lähteenmaa ym. 2008: 1. luottokortti, 2. pikavipit ja läheisiltä lainaaminen, 3. kulutusluotto)

Pelivelkaisen taloudellisen tilanteen hoitaminen erityisen haastavaa

Velkajärjestely edellyttää ongelman hoitamista (hoitosuunnitelma/lääkärintodistus)

Rahapeliongelma ei edelleenkään yhtä hyväksytty haittojen aiheuttaja kuin esimerkiksi alkoholismi, ”kevytmielinen velkaantuminen”

Video (5 min): Talous- ja velkaneuvonnan asiakastilanne

AVUN HAKEMINEN

Irti ongelmapelaamisesta

Oman toipumisen arvioidaan olevan yleistä ongelmapelaamisessa

Arviolta noin 10 % hakeutuu hoitoon (hoidon keskeyttäminen yleistä) (Halme ym. 2008, Slutske 2006)

Peliongelma jää usein tunnistamatta

Avun hakemisen esteitäja mahdollisuuksia

Pelissä-hankkeen tutkijan Maritta Itäpuiston NAGS:n konferensissa Australiassa 2010 pitämän esityksen pohjalta > tulossa artikkeli Yhteiskuntapolitiikka 3/2011

12 asiakasta (10 miestä, 2 naista, 4 nettipelaajaa, 7 rahapeliautomaattien pelaajaa, 1 kaikki pelit), teemahaastattelut

Hoitoon hakeutumisen esteitä (Itäpuisto 2010)

1. Henkilökohtaiset esteet: ongelman kieltäminen, halu selvittää ongelma itse, viha, pettymys

2. Perheeseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät esteet: häpeä, pelko, salaaminen, kontrollin puute sosiaalisessa yhteisössä

3. Pelaamiskulttuurin tuottamat esteet: mikään ympäristössä ei välttämättä auta tunnistamaan pelaamis-käyttäytymistä ongelmalliseksi

4. Yleiset kulttuuriset esteet: esim. maskuliininen eetos, ennakkoluulot hoitoa kohtaan

5. Palveluihin liittyvät esteet: rakenteelliset ja konkreettiset esteet (löytääkö ja saako apua)

Avun hakemisen teitä (Itäpuisto 2010)

1. Yksilöllinen: psykologiset syyt estävät avunsaantia, apu löytyy helposti ongelman myöntämisen jälkeen

2. Moniongelmainen: peliongelma osa ongelmien kasaumaa, peliongelman tiedostaminen ei johda avun hakemiseen, elämän laadun paraneminen voi johtaa

3. Perhekeskeinen: pelko perheen jäsenten menettämisestä > salailu, epäilyksiä palvelujen suhteen, kokee kohdanneensa esteitä; perheenjäsenillä keskeinen rooli motivaattoreina, aktivaattoreina ja toimijoina

TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI

Videot Puheeksiotto, Lähde (1 min)sekä Koskela & Ikävälko (1 min)

Tunnistaminen ja puheeksiottoTunnuspiirteistä apua tilannearviossa; jos useita, rahapeliongelman mahdollisuus:

taloudellisia (selittämätön rahankäyttö, rahan korostunut merkitys, rahasta puhumisen välttely, lainailu…)

psyykkisiä (vetäytyminen ihmissuhteista, huolestuneisuus, masennus, agressiivisuus, itsetuhoisuus)

fyysisiä (stressioireet, unettomuus, muutokset ruokahalussa, seksuaalisessa halukkuudessa)

selittämättömät poissaolot, kohtuuttomasti netissä, pelitositteiden/pelaamisen piilottelu

Tunnistaminen ja puheeksiotto

Työntekijän oman tietoisuus ja tieto rahapeliongelmasta edistää

Työhön liittyviin kartoituksiin, asiakashaastatteluihin, terveystarkastuksiin sijoitettu (raha)pelaamista koskeva osio

Työpaikalla ja laajemmin organisaatiossa sovittu, miten toimitaan ja mihin ohjataan

Pelaamiseen liittyvää materiaalia esillä Aihe liitetään muihin asioihin Tunnistaminen voi olla myös prosessi

Arvioinnin ja hoidon työvälineitä - Lie-Bet -pikatyökalu

1. Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän rahaa?

2. Oletko koskaan joutunut valehtelemaan läheisellesi siitä, kuinka paljon pelaat?> myöntävä vastaus yhteen tai molempiin kysymyksiin > henkilöllä saattaa olla peliongelma > asiaa on selvitettävä tarkemmin

Arvioinnin ja hoidon työvälineitä

Pelipäiväkirja (pelaamista edeltävä tilanne ja mielentila, pelaamisen ajankohta ja käytetty aika, mitä peliä, missä ja kenen kanssa, panos, seuraukset ja tunteet pelaamisen jälkeen);

Peliloki: http://www.pakkopeli.fi/kumpionkampi/index.php?page=peliloki-www

Pokeriloki: http://www.pokeriloki.fi Reikäleipä – ongelmapelaamisen, haittojen

havainnollistamisen ja hoidon suunnittelun prosessi (Pelissä-hanke , syksyllä 2011 löytyy http://www.pelissa.fi )

Arvioinnin ja hoidon työvälineitä ()

Pelissä-hankkeen hoitotyön opas, syksy 2011 www.pelissa.fi:

Ohjeistus pelaajalle ja läheiselle raha-asioiden hoidosta

Ketjuanalyysi ja kehäkello (esim. retkahdus) Selviytymis/muutossuunnitelma Elämän ja pelaamisen historia (koordinaatisto) PGSI – testi (Gambling Severity Index)

RCQ-testi (Readiness to Change Questionnaire)

Pelaamisen tavoitejana TGQ –pelihoukutuskysely (Tempations for Gamling

Questionnaire)

Arvioinnin ja hoidontyövälineitä ja oppaita

Rahapeliongelman mini-interventio (Jukka Halme) > www.thl.fi/pelihaitat

Funktionaalinen analyysi,Motivoiva haastattelu > Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito –verkkokurssi > http://www.thl.fi/pelihaitat/koulutus

Oppaita Voittoa jaossa –opas

(http://www.thl.fi/pelihaitat > julkaisut) Rahapeliongelmien tunnistaminen ja pelaajan

auttaminen – Työkaluja peliongelmien tunnistamiseen, puheeksiottoon ja hoitotyöhön (Pelissä-hanke) > http://www.pelissa.fi (ilm. s. 2011)

Kulttuurisensitiivinen käsikirja (Sosiaalipedagogiikan säätiö 2010) >http://www.thl.fi/pelihaitat)

Liikaa pelissä (2010) ja Suhteet pelissä (2010), http://www.thl.fi/pelihaitat >julkaisut

Reikäleipä –Ongelmapelaamisen tunnistamisen, haittojen

havainnollistamisen ja hoidon suunnittelun prosessi (Pelissä-hanke/Perttula 2011)

Reikäleipä-mallin käyttö

Asiakkaan havahduttamiseen Peliongelman laajuuden ja pelaajan

elämäntilanteen hahmottamiseen Hoidon tarpeen arvioinnin apuvälineeksi Hoidon toteutuksen tueksi > luo rakennetta

hoitoprosessille, systemaattisesti eri lohkojen käsittelyä sovitun tavoitteen mukaisesti

Voidaan tehdä yhdessä paperille, asiakas voi tehdä itsekseen

Visualisointi hoidon edetessä (värittäminen, reiän suuruus jne.)

RAHAPELIONGELMAN HOITO

Rahapeliongelmanhoitomuodot

Ongelmapelaajien hoitopalvelut uusi ilmiö Yleensä samoin menetelmin ja samoissa

yksiköissä kuin päihdeongelmaisille Hoidon tulisi vastata pelaamisongelman

vakavuusastetta, itsearvioitua hoidon tarvetta ja yksilöllisiä eroja

Hoitomuotoja porrastettu seuraavasti Hodginsia (2005) mukaillen:

- Omaehtoinen muutos- Mini-interventio ja lyhyt-neuvonta- Intensiiviset hoidot (Halme ym. 2008)

Tutkimusta hoitomenetelmistä (Halme ym. 2008)

Hoitomenetelmistä vähän satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia

Kognitiiviset ja behavioraaliset menetelmät näyttävät tutkimusten valossa vaikuttavimmilta. Esimerkkejä: retkahduksen ehkäisy, ongelmanratkaisu ja sosiaalisten taitojen harjoittelu, alttius/ herkistäminen, oman pelaamisen hallitseminen kontrollin ulkoistamisella jne.

Monimenetelmäistä otetta pidetään parempana kuin yhden menetelmän varaan rakentuvaa

Tutkimusta hoitomenetelmistä (jatkuu)

Lääkehoito (mm. opiaatinsalpaajat, masennuslääkkeet ja mielialaa tasoittavat lääkkeet) havaittu vaikuttavammaksi kuin lumehoito, eri lääkeaineilla ei havaittu keski-määräisiä eroja vaikutuksissa.

Oma-apuryhmät Gamblers anonymous ja Gam-Anon –ryhmät: tuloksellisuudesta sekä positiivisia että varovaisempia arvioita, tärkeä tekijä ammatillisen hoidon tukena, keskeyttäneiden osuus suuri

Heikon hoitoon hakeutumisen ja omaehtoisen toipumisen yleisyyden vuoksi tulisi panostaa kevyisiin interventioihin ja oma-apujärjestelmiin

Huomioita hoidosta

Ns. yleiset tekijät hoitoprosessissa tärkeitä (työntekijän tyyli ja toiminta, asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhde) (

Läheisten mukaan ottaminen yksi avain tehokkaaseen hoitoon

Tärkeää pitää muutoksen motivaatiota yllä koko prosessin ajan

Erilaisten pelaajaryhmien tunnistaminen ja tuen erityispiirteet (esim. nettipelaajat, fyysistä läsnäoloa vaativien pelien pelaajat, naiset?, samanaikaisongelmat, kehitys-vammaiset asiakkaat) (Pelissä-hanke 2011)

Hoidon vaiheita

Yhteistyösuhteen luominen, hoidon aloitus Muutosvälineiden ja pelaamattomuustaitojen

käsittely Pelaamattomuutta vahvistavan elämäntyylin

harjoittelu ja hoitosuhteen päättäminen Prosessin murros- ja käännekohtia (kriisiytynyt

tilanne, retkahdus, itsemurhariski)(Pelissä-hanke 2011)

Huomioita hoidosta

Nuorten liika/ongelmapelaamisen tuki ja hoito (Nuoret pelissä 2011)

Moniammatillinen yhteistyö, ”Pepe”, ”Liisa”

Arvioituja hoitomalleja ja –menetelmiä

Huotari (2007): Pelaaminen hallintaan –Kuntoutus- ja koulutusohjelman ulkoinen arviointi.

Ahonen & Halinen (2008): Yhteisöllinen avohoito rahapeliongelmaisten tukena. Mallin kehittäminen ja yhteisöhoidon vaikutukset.

Huotari & Pitkänen (2009): Peli poikki -ohjelman arviontiraportti. > http://www.pelipoikki.fi

Kuntoutussäätiö (2010) Pelaajien vertaistukiverkostoprojektin ulkoinen arviointi

Palvelut rahapeliongelmissa

http://www.thl.fi/pelihaitat >hoito Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki

- paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia palveluja (mm. Peluuri, Peli poikki, Valtti, Tuuletin, Pelivoimapiiri, Tiltti, vertaisryhmät)

Yksilö- ja/tai ryhmämuotoinen avohoito- pääsääntöisesti A-klinikoilla, myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa, Peliklinikka- palvelut kunnittain

Intensiivihoito ja kuntoutus (Riippuvuusklinikka Tyynelä, Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus, Hietalinna-yhteisö)

Apua talousongelmiin ja velkojen hoitamiseen (Talous- ja velkaneuvonnat, Takuu-säätiö ja Velkalinja)

Peruspalvelujen apu voi riittää erityisesti, jos

Kyse on riskipelaamisesta tai tason 2 (kohtalainen ongelma) pelaamisesta

Asiakkaan tai potilaan yksittäiset fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset haitat eivät ole erityisen vakavia

Pelaaminen ei ole edennyt pelihimon tai –peliriippuvuuden (ks ICD-10 ja DSMIV) kriteerit täyttävälle tasolle

Asiakas tai potilas ei ole halukas hakeutumaan erityispalvelujen piiriin ja

Pelaajan lähipiirille ei aiheudu pelaamisesta vakavia psyykk., fyys. ja/tai sos. haittoja

Erityispalveluihinkannattaa ohjata, jos

Tukitoimet peruspalveluissa eivät ole tuottaneet toivottua tulosta

Pelaajaa ei kyetä peruspalveluissa auttamaan tarvittavalla tavalla

Pelaaminen täyttää pelihimon/peliriippuvuuden kriteerit

Pelaamisesta on aiheutunut pelaajalle itselleen tai hänen läheisilleen vakavia psyykk., fyys. Tai sos.haittoja

Pelaamiseen liittyy itsetuhoisia ajatuksia

Kiitos!

Tuula-Leena Raiskip. 040 7174072, tuula-leena.raiski(at)koske.fi

Tutustu aiheeseen lisää:www.thl.fi/pelihaitat

Lähdeluettelossa linkkejä alkuperäislähteeseen

Lähteet Aho, P. & Ilkas, H. (2006): Nuorten rahapelaaminen. 12-17-vuotiaiden

nuortenrahapelaaminen ja peliongelmat -puhelinhaastattelu (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, 12/2006.

Aho, P. & Turja T. (2007):Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (pdf)Sosiaali- ja terveysministeriö ja Taloustutkimus 2007.

British Gambling Prevalence Survey 2010 Hakkarainen, P. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Metso, L. (2010) Miten

alkoholinkäyttö, rahapelaaminen ja huumeidenkäyttö kytkeytyvät toisiinsa? Teoksessa Mäkelä, P. & Mustonen, H. & Tigerstedt, C. (toim.) Suomi juo (pdf 6,8 Mt). Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Helsinki: THL, 264-279.

Halme, J.T. & Tammi, T.(2008) Katsaus ongelmapelaamisen ja patologisen pelaamisen hoitoa koskevaan vaikuttavuustutkimukseen: tutkimus on vähäistä ja tulokset epävarmoja.Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 45, s. 301-313

Lähteet (jatkuu) Itäpuisto, M. (2010) The process of help-seeking of problem

gamblers. Esitys NAGS:n konferenssissa Australiassa 2010 Jaakkola, T. (2009) Rahapeliongelman synty. Aineisto

Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito –verkkokurssissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Järvinen-Tassopoulos, J. & Metso, L. (2009) Pojat ovat pelimiehiä, tytöt rahapelien harrastajia. Vuoden 2007 ESPAD - koululaiskyselyn tulosten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 74(2009):5, 523-536.

Koivisto, M-V. (2009) Kouluterveyskysely 2010 Lähteenmaa, J. & Strand, T. (2008)Pelin jälkeen: Velkaa vai

voittoja? Tutkimus velan ottamisesta rahapeleihin, erityistarkastelussa nettipokeri ja pikavippaaminenStakes, Raportteja 25 Koko julkaisu (pdf)

Nuoret pelissä-tukiaineisto (2011) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lähteet (jatkuu) Nuorvala, Y. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Huhtanen, P. (2009)

Mielenterveyden häiriöt yleisiä peliongelmaisilla päihdepalvelujen käyttäjillä. Tiimi 2/2009 (1,3 Mt), 9-11

Pajula, M. & Aaltonen, A. (2010) Peluurin vuosiraportti. Pajula, M. (2009) Suhteet pelissä. Tietoa ja tukea

ongelmapelaajien läheisille (pdf 1,9 Mt) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Pajula, M. (2007) Ongelmapelaajan läheinen: sairas vai selviytyjä?Selvitys rahapeliongelman vaikutuksista läheisiin. Stakes, Työpapereita 26 Koko julkaisu (pdf)

Pelaajabarometri 2010. Pelin merkit (2009), www.thl.fi/pelihaitat Pelissä-hankkeen hoitotyön oppaan käsikirjoitus (2011), ilmestyy

syksyllä 2011, www.pelissa.fi

Lähteet (jatkuu)

Piispa, M. & Laitalainen, E. & Helakorpi, S. & Halme, J. & Alho, H. & Uutela, A. (2009) Rahapelaaminen, pelaamisen aiheuttamat ongelmat ja niiden yhteys elintapoihin : Tutkimus työikäisistä suomalaisista vuonna 2008 (pdf 373 Kt) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 29

Raiski, T-L. (2010) Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Käsikirjoitus julkaisuun.

Slutske, W. (2006) Natural recovery and Treatment-Seeking in Pathological Gambling: Results of Two U.S. National Surveys. Am J Psychiatry 163:2

Strand, T. (2010) Velkaantunut rahapelaaja. Esitys THL-peliverkoston kokouksessa 17.11.2010.

Turja, T. (2006): Kuntien käytännöt ja tiedon tasorahapeliongelmaisten hoidossa (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, 9/2006.