oikeusopas - muistiliitto ry...suuri osa muistisairaille ihmisille ja heidän omaisilleen kuuluvista...

OIKEUSOPASMuistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa

JULKAISIJAMUISTILIITTO RY

www.muistiliitto.fi

Taitto: Mainostoimisto Maustamo

Paino: Punamusta

SISÄLLYSLUETTELO

I IHMISOIKEUDET ................................. 41. Muistisairaan ihmisen itsemääräämisoikeus............................ 42. Muistisairaan ihmisen suojaaminen 5

II POTILAAN OIKEUDET ........................ 61. Oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun ... 62. Hoitotakuu ............................................... 63. Oikeus saada riittävästi tietoa ymmärrettävällä tavalla........................ 64. Vajaakykyisen potilaan asema .......... 75. Hoitotahto ................................................ 7

III SOSIAALITURVAN TUKIMUODOT .... 91. Keskeinen lainsäädäntö ...................... 92. Palvelutarpeen selvittäminen .......... 103. Oikeus saada neuvontaa ................... 104. Sosiaalietuuden ja -palvelun hakeminen ja sitä koskeva päätös ... 115. Palvelu- ja tukimuodot ....................... 12

5.1 Asiakasmaksun määräytyminen ......................... 125.2 Asunnon muutostyöt ja korjausavustus ........................... 125.3 Auton pysäköintilupa ja vapautus ajoneuvoverosta ...... 135.4 Eläkkeensaajan asumistuki .... 135.5 Eläkettä saavan hoitotuki ........ 14

5.6 Henkilökohtainen apu .............. 155.7 Kotipalvelut ja kotisairaanhoito ......................... 165.8 Kuljetuspalvelu .......................... 175.9 Kuntoutus ................................... 185.10 Lääkekorvaukset ....................... 205.11 Matkakorvaukset ...................... 225.12 Omaishoidon tuki ...................... 225.13 Palvelusetelijärjestelmä .......... 235.14 Sairaanhoitokulujen korvaaminen .............................. 235.15 Terveydenhuollon maksukatto 245.16 Toimeentulotuki ......................... 245.17 Verotus ......................................... 25

IV OIKEUSTURVATIET .......................... 261. Keskustelu henkilökunnan kanssa ... 262. Yhteydenotto potilas- tai sosiaaliasiamieheen ........................... 263. Muistutus .............................................. 264. Kantelu ................................................... 275. Muutoksenhaku etuutta koskevaan päätökseen ...................... 276. Potilasvahinkoilmoitus ...................... 28

OIKEUSOPASMuistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa

http://www.muistiliitto.fi

3

Jokaisella on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan ja elämänlaa-tua ylläpitävään terveyden- ja

sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun. Tämä sama oikeus koskee myös muistisairaita ihmisiä.

Tämän oppaan tarkoituksena on antaa perustietoa muistisairaan ih-misen keskeisimmistä oikeuksista ja sosiaaliturvan tukimuodoista sekä ohjata tarkemman lisätiedon äärelle.

V TULEVAISUUTEEN VARAUTUMINEN .............................. 291. Oikeustoimikelpoisuus ....................... 292. Valtakirjavaltuutus .............................. 293. Edunvalvontavaltuutus ...................... 304. Testamentti .......................................... 315. Ajo-oikeus ............................................. 32

VI EDUNVALVONTA ............................. 331. Edunvalvojan määräämisen edellytykset ............... 332. Edunvalvojan toimivalta .................... 333. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ........................................ 334. Edunvalvojan tarpeellisuus ............... 335. Edunvalvonnan hakeminen tai sen tarpeesta ilmoittaminen ...... 346. Kuka edunvalvojaksi .......................... 34

HYVÄ TIETÄÄ ......................................... 36

SOSIAALITURVAN TUKIMUODOT 2017 39

KOONNUT

• Anna Mäki-Petäjä-Leinonen,

perheoikeuden dosentti, yliopistotutkija,

Itä-Suomen yliopisto

• Henna Nikumaa, sosionomi (YAMK), toh-

torikoulutettava, Helsingin yliopisto

• Muistiliiton työryhmä

4 Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas

I IHMISOIKEUDETIhmis- ja perusoikeudet ovat erityisen tär-keitä ja perustavanlaatuisia oikeuksia. Ne kuuluvat kaikille, myös muistisairaille ih-misille. Monissa ihmisoikeussopimuksis-sa ja perustuslaissa kielletään syrjintä henkilön terveydentilan, iän, vammaisuu-den tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Läheisten ja ammattilaisten tulee kunnioittaa muistisairaiden ihmisten eri-tyisiä oikeuksia.

MUISTISAIRAAN IHMISEN OIKEUDET

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus:

• diagnoosiin sekä tietoon sairaudestaan ja sen oireista

• saada asianmukaista lääkehoitoa sairauteensa

• tulla kohdelluksi aikuisena ihmise-nä sekä tulla kuulluksi niin, että hä-nen tunteitaan ja mielipidettään arvostetaan

• olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänhistori-ansa sekä kulttuuriset ja hengelliset tarpeensa ja toiveensa

• kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöään ja yhteiskuntaa

• elää turvallisessa ympäristössä merkityksellistä arkea

• ulkoilla säännöllisesti• olla ilman rauhoittavaa ja antipsy-

koottista lääkitystä aina kun mahdollista

• hyvältä tuntuvaan kosketukseen ja läheisyyteen, kuten halauksiin, hel-

lyyteen ja kädestä pitämiseen• olla oman elämänsä asiantuntija ja

halutessaan ajaa muistisairaiden ih-misten etuja

• osallistua aktiivisena toimijana niin lähipiirissään kuin maailman-laajuisestikin – vaikka internetin välityksellä

• kohtaamiseen ja hoitoon, joka perustuu empatiaan ja muisti-sairauksien ymmärrykseen

Vapaasti Muistiliiton kääntämänä: The Best FriendsTM Dementia Bill of Rights (Bell & Troxel 2013)

1. MUISTISAIRAAN IHMISEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS

Muistisairaus ei automaattisesti poista it-semääräämisoikeutta; myös muistisairas ihminen voi kyetä pätevällä tavalla teke-mään itseään tai omaisuuttaan koskevia päätöksiä. Niin kauan kuin hän kykenee itse päättämään omista asioistaan, hä-nen tekemälleen ratkaisulle on annetta-va etusija laillisen edustajan tai muun lä-heisen mielipiteen asemesta. Tämä pätee aina sairauden alkuvaiheessa ja joissakin tilanteissa sen edettyä jo pidemmällekin.

Muistisairaan ihmisen muistin ja muun toimintakyvyn heikentyminen joh-taa kuitenkin väistämättä jossain vai-heessa tilanteeseen, jossa hän ei enää kykene itsenäisesti tekemään päätöksiä asioistaan. Näissäkin tilanteissa hänen itsemääräämisoikeuttaan tulee kunnioit-taa, jos hän on päätöksentekokykyisenä ilmaissut tahtonsa (joko suullisesti tai kir-

5Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas

jallisesti) kysymyksessä olevasta asiasta.Muistisairaan ihmisen oikeusturvan

kannalta onkin tärkeää, että sairaus ha-vaitaan mahdollisimman varhaisessa vai-heessa. Varhainen diagnoosi antaa sai-rastuneelle mahdollisuuden vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin ratkaisuihin. Hän voi halutessaan järjestellä asioitaan sairauden etenemistä ja sen aiheutta-maa toimintakyvyn heikentymistä sil-mällä pitäen: tehdä hoitotahdon ja edun-valvontavaltuutuksen tai hakea itselleen edunvalvojaa.

2. MUISTISAIRAAN IHMISEN SUOJAAMINEN

Muistisairaan ihmisen suojaamisella tar-koitetaan jokaisen muistisairaan oikeutta saada suojaa paitsi ulkopuolisten taholta tulevia, myös hänen itsensä aiheuttamia oikeudenloukkauksia vastaan. Itsensä ai-heuttama oikeudenloukkaus voi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa muistisai-ras ihminen luopuu omaisuudestaan, esi-merkiksi myy asuntonsa alihintaan ym-märtämättä toimenpiteen seurausta.

On tärkeää, että muistisairasta ihmis-tä suojataan oikeudenmenetyksiltä, ku-ten asunnon myymisestä johtuvalta talo-udelliselta menetykseltä.

Muistisairasta ihmistä suojataan myös esimerkiksi tilanteessa, jossa hä-nelle määrätään edunvalvoja tai kun hä-nen tekemänsä oikeustoimi, kuten edel-lä mainittu asunnosta luopuminen, julistetaan tuomioistuimen päätöksellä pätemättömäksi. Lisätietoa edunvalvon-nasta löytyy luvusta VI.

Muistisairasta ihmistä suojataan myös tilanteessa, jossa hänen henkilö-kohtaista vapauttaan joudutaan rajoit-tamaan esimerkiksi turvallisuuteen ve-doten. Muistisairaan ihmisen vapauden rajoittamisen tulee kuitenkin aina olla vii-mesijainen vaihtoehto, vaikka toimenpi-teen tarkoitus on suojata häntä.

Tämän oppaan painoon mennessä on vireillä lakihanke potilaan ja asiakkaan it-semääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimista (ns. itsemääräämisoi-keuslaki). Lain tavoitteena on edistää it-semääräämisoikeutta sekä ennaltaeh-käistä ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Laissa tullaan säätämään myös sallituis-ta rajoitustoimenpiteistä sekä näiden toi-menpiteiden jälkiselvittelystä, kirjaami-sesta, tilastoinnista ja valvonnasta.


II POTILAAN OIKEUDETLaissa potilaan asemasta ja oikeuksis-ta (potilaslaki) säädetään oikeudesta hy-vään hoitoon ja kohteluun sekä hoitoon ottamisesta ja siihen liittyvistä periaat-teista. Tässä luvussa potilaalla tarkoite-taan muistisairasta ihmistä. 1. OIKEUS HYVÄÄN HOITOON JA KOHTELUUN

Potilaalla on lain mukaan oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sii-hen liittyvään kohteluun. Potilaan hoi-to on järjestettävä ja häntä on kohdel-tava siten, ettei hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan tai yksityisyyttään louka-ta. Yksilölliset tarpeet, äidinkieli ja kult-tuuri on otettava huomioon kaikessa hoi-totoiminnassa. Jos potilasta ei voida ottaa heti hoitoon, häntä ja hänen läheisiään on neuvottava ja ohjattava asianmukaises-ti. Asianmukaiset tutkimukset on tehtä-vä riittävän varhaisessa vaiheessa hyvän hoidon toteuttamiseksi.

2. HOITOTAKUU

Terveydenhuoltolaissa säädetään hoito-takuusta eli siitä, missä ajassa potilaan on viimeistään päästävä kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen ja sairaalaan.

Lain mukaan kunta vastaa perus-terveydenhuollosta ja sairaanhoitopii-rin kuntayhtymä erikoissairaanhoidosta. Perusterveydenhuollossa kunnan on jär-jestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välit-tömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayk-

sikköön. Terveydenhuollon ammattihen-kilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä sii-tä, kun potilas on ottanut yhteyden ter-veyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aika-na. Lääke- ja hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon on pääs-tävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin vii-meistään kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Erikoissairaanhoidossa henkilön ot-taminen sairaalaan kiireetöntä sairaan-hoitoa varten edellyttää lääkärin tai ham-maslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloi-tettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sai-raalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvion perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on aloitettava kohtuullisessa ajassa, viimeistään kuu-dessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tar-ve on arvioitu.

3. OIKEUS SAADA RIITTÄVÄSTI TIETOA YMMÄRRETTÄVÄLLÄ TAVALLA

Yksi potilaan tärkeimmistä oikeuksista on hänen itsemääräämisoikeutensa: po-tilaan suostumus on hoidon luvallisuu-den edellytys. Jotta potilas voisi käyttää itsemääräämisoikeuttaan, hänelle on an-nettava riittävästi tietoa hänen tervey-dentilastaan ja muista hoitoon liittyvis-tä seikoista sellaisella tavalla, että hän kykenee riittävästi ymmärtämään sen


sisällön ja merkityksen. Muistisairaan ihmisen kohdalla tämä tarkoittaa si-tä, että selvitys annetaan selkokielel-lä ja välttämällä tarpeettoman levotto-muuden ja kärsimyksen aiheuttamista.

4. VAJAAKYKYISEN POTILAAN ASEMA

Kun potilas ei enää kykene itse ilmaise-maan tahtoaan ja päättämään hoidos-taan, on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava hänen laillista edusta-jaansa, omaisia tai muita läheisiä potilaan tahdon selvittämiseksi. Muistisairaan lä-heisillä on parhaat edellytykset muodos-taa käsitys potilaan tahdosta. Myös lä-heisten suostumus hoitotoimenpiteeseen tulee kysyä. Suostumus on annettava ot-taen huomioon potilaan aiemmin ilmai-sema tahto. Jos potilaan tahdosta ei kui-tenkaan voi saada selvitystä, on häntä hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hä-nen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

5. HOITOTAHTO

Hoitotahdossa henkilö ilmaisee tahton-sa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei ole enää kykenevä tekemään hoito-aan koskevia päätöksiä vakavan sairau-den, onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jos henkilö on vakaasti ja pä-tevästi tekemässään hoitotahdossa kiel-täytynyt tietyistä hoidoista, hänelle ei saa antaa sellaista hoitoa.

Pätevän hoitotahdon tekeminen edel-lyttää, että sen tekijä ymmärtää riittävällä tavalla hoitotahdon tekemisen merkityk-

sen ja sen sisällön. Tämän vuoksi hoito-tahto on hyvä tehdä ajoissa, mielellään mahdollisimman terveenä. Hoitotahdon voi kuitenkin tehdä myös muistisairauden varhaisessa vaiheessa, jos diagnoosi on tehty riittävän aikaisin. Tällä tavoin tur-vataan, että muistisairaan ihmisen tah-toa ja elämänarvoja kunnioitetaan hä-nen hoidossaan myös sairauden edettyä pidemmälle.

Vakaasti ja pätevästi tehty hoitotah-to, niin suullinen kuin kirjallinenkin, on terveydenhuoltohenkilöstöä sitova. Jos hoitotahto ilmaistaan suullisesti, siitä tu-lee tehdä selkeä, potilaan itsensä var-mentama merkintä potilasasiakirjoihin. Potilasasiakirjoihin voidaan myös liit-tää erillinen potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja.

Muistiliitto on laatinut hoitotahtolo-makkeen, joka sisältää kaksi pääosio-ta: 1) sitovat tahdonilmaisut ja 2) hoitoa ja hoivaa koskevat toiveet. Sitovia tah-donilmaisuja koskeva osio on niin sanot-tu perinteinen hoitotahto elämän loppu-vaiheeseen liittyvistä päätöksistä. Siinä on mahdollisuus valtuuttaa joku lähei-sistä tekemään hoitoa koskevat ratkai-sut. Lomakkeen toisessa osiossa on mahdollista esittää hoitoa ja hoivaa kos-kevat toiveensa. Hoitotahtolomakkeen voi kukin täyttää niiltä osin kuin katsoo tarpeelliseksi.

Hoitotahtolomakkeen täyttänei-den kannattaa samalla täyttää myös niin sanottu hoitotahtokortti (tai useam-pia). Hoitotahtokortti kertoo hoitotah-don olemassaolosta, mutta ei millään tavalla korvaa varsinaista hoitotahtoa.


Hoito-

tahto

Hoito- takuu

Oikeus saada riittävästi tietoa ymmärrettävällä

tavalla

Vajaa- kykyisen potilaan asemaOikeus

hyvään

hoitoon ja

kohteluun

OIKEUTENI POTILAANA

Hoitotahtokorttia kannattaa säilyttää esi-merkiksi lompakossa ja käsilaukussa. Näin hoitohenkilökunta saa tiedon hoito-tahdon olemassaolosta niissäkin tilan-teissa, joissa potilas ei pysty itse asiaa ilmaisemaan.

Hoitotahto kannattaa kirjata myös sähköiseen terveystietojen Omakanta-palveluun www.kanta.fi/omakanta.

Hoitotahtolomake ja -kortti sekä hoi-totahtolomakkeen mallitäyttöä voi tilata Muistiliitosta tai tulostaa verkkosivuilta: www.muistiliitto.fi.

Suomen muistiasiantuntijoiden elämänlaatutestamentti hoivaa kos-kevista toiveista löytyy osoitteesta www.muistiasiantuntijat.fi.

http://www.kanta.fi/omakanta


http://www.muistiasiantuntijat.fi

Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas 9

III SOSIAALITURVAN TUKIMUODOTMuistisairaalla ihmisellä ja hänen per-heellään on mahdollisuus saada arjen tueksi useita erilaisia sosiaaliturvan tu-kimuotoja. Näitä tukimuotoja ovat erilai-set etuudet ja avustukset, sosiaali- ja ter-veydenhuollon palvelut sekä muut tuen muodot.

Suuri osa muistisairaille ihmisille ja heidän omaisilleen kuuluvista sosiaalitur-van tukimuodoista on määrärahasidon-naisia. Näitä palveluja ja tukitoimia kun-ta myöntää tarveharkinnan perusteella ja määrärahojensa puitteissa, joten niissä on kuntakohtaisia eroja.

1. KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Alla on esiteltynä lyhyesti muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa näkökul-masta keskeistä lainsäädäntöä, jota so-velletaan sosiaalihuollossa ja -palve-luissa. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa erilaisista sosiaaliturvan tu-kimuodoista säädetään lukuisissa eri la-eissa. Tämän oppaan sivulta 12 alkavien palveluja tukimuotojen kohdalla näistä laeista mainitaan keskeisimpiä.

Sosiaalihuoltolaki on kattava yleis-laki, jonka nojalla sosiaalihuoltoa toteu-tetaan. Sosiaalihuoltolaissa säädetään esimerkiksi kunnan yleisistä velvollisuuk-sista järjestää sosiaalipalveluja, myöntää toimeentulotukea ja sosiaaliavustuksia sekä järjestää ohjausta ja neuvontaa so-siaaliturvan etuuksista.

Sosiaalihuollon asiakaslain (laki so-siaalihuollon asiakkaan asemasta ja oi-keuksista) tarkoituksena on edistää

asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oi-keutta hyvään palveluun ja kohteluun so-siaalihuollossa. Terveydenhuollon puolel-la vastaava laki on laki potilaan asemasta ja oikeuksista (ns. potilaslaki).

Sosiaalihuollon asiakaslaissa sääde-tään muun muassa oikeudesta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun, oi-keudesta saada selvitys toimenpidevaih-toehdoista, asiakkaan itsemääräämisoi-keudesta ja osallistumisesta sekä tietojen antamisesta asiakkaalle ja hänen edus-tajalleen. Laissa säädetään myös palve-lu- ja hoitosuunnitelmasta. Sen mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadit-tava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai joll-ei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Neuvonnan saami-nen sosiaaliturvan tukimuodoista on en-sisijaisen tärkeää asiakkaille.

Vanhuspalvelulain (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta se-kä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluis-ta) tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa yhden-vertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Lailla täsmennetään kunnan velvollisuuksia ja vahvistetaan iäkkäiden henkilöiden mah-dollisuutta saada tarvitsemansa palvelut.

Vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukee laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantami-seksi. Suositus on tarkoitettu iäkkäiden


palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tu-eksi kuntien päättäjille. Laatusuosituksen kokonaistavoitteena on turvata mahdolli-simman terve ja toimintakykyinen ikään-tyminen koko ikääntyneelle väestölle se-kä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Lisätietoja laatusuosituksesta saa sosi-aali- ja terveysministeriön sivuilta www.stm.fi.

Vammaispalvelulain (laki vammai-suuden perusteella järjestettävistä pal-veluista ja tukitoimista) mukaan vam-maisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suo-riutua tavanomaisista elämän toimin-noista. Vammaispalvelulakia ei ole pe-rinteisesti sovellettu muistisairaiden ihmisten tukemiseen ja palvelujen saata-vuudessa voi ilmetä kuntakohtaisia ero-ja. Nämä seikat eivät vähennä muistisai-raiden ihmisten yhdenvertaista oikeutta vammaispalveluihin. Myös muistisairas henkilö voi olla oikeutettu vammaispal-velulain mukaisiin tukimuotoihin, kuten kohdan 5.6 henkilökohtaiseen apuun ja 5.8 kuljetuspalveluun.

2. PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN

Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalve-lujen tarvetta on kiireellisissä tapauksis-sa arvioitava viipymättä iästä riippumat-ta. Kiireettömissä tapauksissa kunnan on järjestettävä palvelutarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneelle henkilölle viimeis-tään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun henkilö tai hänen laillinen edusta-jansa, läheisensä tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vas-

taavan kunnan viranomaiseen palvelu-jen saamiseksi. Sama koskee myös niitä henkilöitä, jotka iästä riippumatta saa-vat Kansaneläkelaitokselta eläkettä saa-van ylintä hoitotukea. Sosiaalitoimisto arvioi palvelutarvetta esimerkiksi koti-käynnillä tai varaamalla asiakkaalle ajan sosiaalitoimistoon.

Palveluntarve tulee selvittää koko-naisvaltaisesti ja yhdessä henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, edun-valvontavaltuutetun tai hänelle määrä-tyn edunvalvojan kanssa. Palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä tulee myös ar-vioida toimintakykyä, eli selvittää, mis-sä asioissa henkilö pärjää itse ja missä tarvitsee apua ja tukea. Arvioinnissa on otettava huomioon fyysinen, kognitiivi-nen (esim. muisti), psyykkinen ja sosiaa-linen toimintakyky sekä ympäristöön liit-tyvät tekijät.

Palveluntarpeen selvittäminen on aloitettava viipymättä myös, jos palvelun-tarpeesta on tehty ilmoitus sosiaalihuol-losta vastaavalle viranomaiselle ja selvit-täminen on henkilön itsensä, omaisen, edunvalvontavaltuutetun tai edunvalvo-jan mielestä tarpeen.

3. OIKEUS SAADA NEUVONTAA

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatti-henkilöillä on velvollisuus neuvoa asia-kasta löytämään tarpeen mukaiset pal-velut ja tukimuodot sekä ohjata niiden hakemisessa. Ammattihenkilöiden tulee myös tukea oikeudellisen toimintakyvyn heikentymiseen varautumisessa ja neu-voa oikeudellisen ennakoinnin keinojen käytössä. Lue lisää tulevaisuuteen varau-tumisesta luvusta V.

Sosiaalihuollossa ammattihenkilös-

http://www.stm.fi

http://www.stm.fi


tön on selvitettävä asiakkaalle hänen oi-keutensa ja velvollisuutensa sekä erilai-set vaihtoehdot samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä asian hoitamisessa. Terveydenhuollossa ammattihenkilös-tön on annettava sairastuneelle selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon mer-kityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja nii-den vaikutuksista sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä. Selvitykset on annettava siten, että niiden sisältö ja merkitys tulee ymmärretyksi.

Vanhuspalvelulain mukaan kuntien on tuettava ikääntyneen väestön arjes-sa selviytymistä. Kuntien on järjestet-tävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neu-vontapalveluja, joiden tulee sisältää neu-vontaa myös sosiaaliturvan kysymyksis-sä. Muistisairaat ihmiset on mainittu lain perusteluissa erityisryhmänä, jolla on oi-keus neuvontapalveluihin.

Parhaimmillaan muistisairas ihmi-nen läheisineen saa neuvontaa nimetyltä vastuutyöntekijältä, kuten muistihoitajal-ta tai -koordinaattorilta. Vastuutyöntekijä voi auttaa myös konkreettisesti eri-laisten lomakkeiden täyttämisessä se-kä seurata muutoksia tuen tarpeissa. Ammattihenkilön ei tarvitse kyetä vasta-maan jokaiseen kysymykseen, mutta hä-nen tulisi hallita perusteet ja ohjata asia-kas tarvittaessa eteenpäin.

4. SOSIAALIETUUDEN JA -PALVELUN HAKEMINEN JA SITÄ KOSKEVA PÄÄTÖS

Sosiaalietuutta koskevasta hakemukses-ta tulee käydä selkeästi ilmi, mitä hae-taan ja miksi sekä hakijan yhteystiedot. Hakemuksen voi jättää myös suullises-

ti. Usein muistisairaan ihmisen etuutta koskevaan hakemukseen on syytä liittää lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot.

Viranomaisella on velvollisuus neu-voa sosiaalietuutta hakevaa henkilöä. Jos hakemus on puutteellinen, viranomaisen on kehotettava hakijaa täydentämään ha-kemusta ja ilmoitettava, miten sitä tulee täydentää. Lisäksi jos hakemus on jätetty väärään paikkaan, viranomaisen on sel-vitettävä oikea viranomainen ja siirrettä-vä hakemuksen käsittely tälle. Siirrosta on ilmoitettava asianosaiselle. Hakija voi käyttää palveluja haettaessa avusta-jaa, joka voi olla asiamies, lakimies, muu asiantuntija tai läheinen.

Hakijalla on oikeus saada sosiaalista etuutta koskevaan hakemukseensa aina kirjallinen, perusteltu päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin hakija on oikeutet-tu tai velvoitettu. Lisäksi on kerrottava so-velletut lain kohdat ja päätöksen perusta-na olevat tosiseikat. Päätöksen mukana on oltava myös muutoksenhakuosoitus. Katso luvusta IV kohta 5 Muutoksenhaku etuutta koskevaan päätökseen.

Päätös muiden kuin kiireellisten sosi-aalipalvelujen myöntämisestä on tehtä-vä ilman aiheetonta viivytystä. Iäkkäällä henkilöllä on lain mukaan oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivy-tystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta.


5. PALVELU- JA TUKIMUODOT

Seuraavassa on lueteltu yleisimpiä muis-tisairaan ihmisen ja hänen omaisensa palveluja tukimuotoja.

5.1 Asiakasmaksun määräytyminen

Muistisairaan ihmisen joutuessa pit-käaikaiseen laitoshoitoon, esimerkik-si vanhainkotiin tai terveyskeskuksen vuodeosastolle, peritään hänen hoita-misestaan lain mukainen hoitomaksu. Hoitomaksu määräytyy henkilön maksu-kyvyn mukaan ja se voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan nettotuloista. Laitoshoidossa oleville maksettavat vam-maisetuudet (vammaistuki, eläkettä saa-van hoitotuki ja ruokavaliokorvaus) laske-taan mukaan nettotuloihin. Hoitomaksu voidaan määrätä enintään sen suuruisek-si, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain tietty summa (vaihtelee vuosittain).

Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva on välittömästi ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avio-liitossa (tai avioliitonomaisissa olosuh-teissa) ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisoiden yhteen-laskettujen kuukausitulojen perusteel-la. Tällöin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta perittävä maksu voi olla enintään 42,5 prosenttia edellä mainituin perus-tein yhteenlasketuista kuukausituloista. Näin turvataan kotiin jäävän puolison ta-loudellinen asema tilanteessa, jossa per-heen pääelättäjä joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon.

Huom! palveluasumisen ja tehoste-tun palveluasumisen maksut määräy-tyvät eri tavoin: ne koostuvat yleensä vuokrasta sekä erilaisten tukipalvelui-

den maksuista. Palveluasumisen maksut ovat asukkaalle usein kalliimmat kuin pit-käaikaisen laitoshoidon maksut: esimer-kiksi lääkkeensä asukas joutuu maksa-maan itse. Lisätietoja asiakasmaksun määräytymisestä saa kunnan sosiaali- ja terveystoimesta.

5.2 Asunnon muutostyöt ja korjausavustus

Asunnon muutostöillä tarkoitetaan kor-jaus- ja rakennustöitä, jotka helpotta-vat päivittäistä selviytymistä. Asunnon muutostöitä voidaan suorittaa silloin, kun asunnon kunnostaminen ja varustaminen on välttämätöntä, jotta asukas selviytyisi kotona. Kysymykseen voivat tulla esimer-kiksi kylpyhuoneen muutostyöt ja sen va-rustaminen erilaisilla apuvälineillä, ovien leventäminen sekä teknisten apuvälinei-den ja turvalaitteiden, kuten erikoislieden asentaminen.

Asunnon muutostyöt korvataan kus-tannusarvion perusteella eikä muu-tostöihin sisälly omavastuuosuutta. Myöntämiseen eivät vaikuta hakijan tulot tai varallisuus. Asunnon muutostyöt ovat vammaispalvelulain mukaisia ns. subjek-tiivisia oikeuksia eli palveluja, jotka kun-nan on järjestettävä. Lisätietoja asun-non muutostöistä saa sosiaalitoimistosta (vammaispalvelut).

Korjausavustusta voidaan myöntää asunnon kunnostamiseen silloin, kun ruo-kakunnassa on vähintään yksi vammai-nen tai yli 65-vuotias henkilö. Avustuksia on myönnetty esimerkiksi vanhojen asun-tojen kylpyhuone- ja keittiöremonttei-hin sekä omakotitalojen lämmitys- ja maalaustöihin. Avustuksen saamiseen vaikuttavat hakijan tulot ja varallisuus. Erityisesti silloin, jos muistisairas ihmi-


nen ei ole oikeutettu edellä mainitun kal-taisiin asunnon muutostöihin, kunnan asuntotoimistosta (isoimmissa kunnissa on korjausneuvoja) kannattaa tiedustel-la mahdollisuutta näihin valtion rahoitta-miin korjausavustuksiin. Korjausavustus on määrärahasidonnainen ja toissijainen tuki suhteessa vammaispalvelulain mu-kaisiin asunnon muutostöihin.

Vanhustyön keskusliitolla on 15 alu-eellista korjausneuvojaa, jotka avusta-vat sotainvalideja, veteraaneja ja muu-ta vanhusväestöä asunnossa tarvittavien muutostöiden toteuttamisessa. Neuvojat avustavat remonttitarpeiden kartoit-tamisessa, suunnittelussa, avustus-ten hakemisessa ja tarvittaessa myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan et-simisessä. Korjausneuvonta on maksu-tonta, mutta remontin asiakas maksaa it-se. Mahdolliset avustukset kattavat osan remonttikustannuksista.

Lisätietoja asuntojen korjauksiin liit-tyvistä avustusmuodoista voi tiedustella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuk-sesta www.ara.fi tai Vanhustyön keskus-liiton korjausneuvonnasta www.vtkl.fi.

5.3 Auton pysäköintilupa ja vapautus ajoneuvoverosta

Poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henki-lön kuljettamista varten auton pysäköinti-luvan. Lupa kuljettamista varten voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöl-linen tai usein toistuva kuljetustarve ei-kä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa. Lupaa haettaessa on oltava mukana lääkärintodistus sairauden laa-dusta ja vaikeusasteesta. Pysäköintilupa oikeuttaa vapautukseen myös ajoneuvo-verosta, jota haetaan takautuvasti pysä-

köintiluvan voimaantulosta alkaen.Pysäköintilupa ei ole ajoneuvokoh-

tainen. Se myönnetään ensisijaises-ti vammaiselle (muistisairaalle ihmisel-le) itselleen, vaikka hän ei kuljettaisikaan ajoneuvoa. Muistisairasta ihmistä kulje-tettaessa tai hänen asioitaan hoidettaes-sa luvalla saa pysäköidä vammaisille au-toilijoille tarkoitetuille pysäköintipaikoille, maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta ja myös alueelle, jossa py-säköinti on muutoin kielletty.

Lisätietoja auton pysäköintiluvasta saa poliisilta www.poliisi.fi ja ajoneuvo-veron vapautuksesta Liikenteen turvalli-suusvirasto Trafista www.trafi.fi. 5.4 Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajien asumistukea voivat ha-kea Kelalta vakinaisesti Suomessa asuvat pienituloiset eläkkeensaajat, joille makse-taan muiden muassa joitain seuraavista:

• Kelan tai työeläkelaitoksen maksa-ma vanhuuseläke

• varhennettu vanhuuseläke• työuraeläke• työkyvyttömyyseläke (myös mää-

räaikainen kuntoutustuki) tai leskeneläke

• Kelan maksama takuueläke• tapaturmavakuutuksen tai liikenne-

vahingon perusteella maksettava, täyteen työkyvyttömyyteen perustu-va eläke tai leskeneläke

• sotilastapaturma- tai sotilasvamma-lain perusteella maksettava, täyteen työkyvyttömyyteen perustuva eläke tai leskeneläke

• tai vastaavia etuuksia ulkomailta.

Eläkkeensaajan asumistukea ei voi saada, jos saa vain osatyökyvyttömyys-

http://www.ara.fi

http://www.vtkl.fi

http://www.poliisi.fi

http://www.trafi.fi


eläkettä, osa-aikaeläkettä tai osittais-ta varhennettua vanhuuseläkettä (OVE).

Tulojen ja asumiskustannusten lisäk-si tukeen vaikuttavat omaisuus ja per-hesuhteet. Asumiskustannuksina hy-väksytään kohtuulliset asumismenot. Valtioneuvosto päättää vuosittain hoi-tomenoina hyväksyttävät keskimääräi-set kustannukset ja asumiskustannus-ten enimmäismäärät. Mikäli henkilö asuu vanhuksille tarkoitetussa vuokra- tai pal-velutalossa, asumistukeen oikeuttavat vuokra ja -vesimaksut, mutta eivät mak-sut, joilla katetaan palvelumaksukustan-nuksia. Jos henkilö asuu julkisin varoin kustannetussa laitoshoidossa, asumis-tukea on mahdollista saada enintään yh-deksän kuukauden ajan, jos hänellä on edelleen asumismenoja. Jos jatkuvaan laitoshoitoon joutunut on naimisissa ja hänen puolisonsakin saa asumistukea, Kela tarkistaa kotona asuvan puolison asumistuen sitä seuraavan kuukauden alusta, kun toinen puolisoista joutui lai-toshoitoon. Laitoksessa olevan puolison tuki lakkautetaan samasta ajankohdasta.

Jos molemmat puolisot saavat eläk-keensaajan asumistukeen oikeutta-via eläkkeitä tai korvauksia, pitää hakea eläkkeensaajan asumistukea yhteises-ti. Tällöin Kela maksaa tuen puoliksi. Jos on avioliitossa tai rekisteröidyssä pa-risuhteessa ja toisella on oikeus eläk-keensaajan asumistukeen, Kela maksaa koko tuen hänelle. Asumistuki on vero-tonta tuloa. Asumistukea haettaessa ha-kemukseen liitetään selvitys asumis-menoista: vuokrasopimus, vuokran tai vastikkeen maksukuitti tai muu maksuto-site. Niitä ei tarvitse toimittaa, jos vuok-ranantaja toimittaa vuokrasopimustiedot

Kelaan sähköisesti. Lisäksi tarvitaan sel-vitys omista ja puolison tuloista (esim. ti-liote, palkkatodistus) ja omaisuudesta.

Kun eläkkeensaajan asumistukea haetaan ensimmäisen kerran, toimite-taan aina kaikista tileistä ja talletuksista tiliote tai muu todistus, josta selviää tili-en saldo ja korko. Jos saa eläkettä ulko-mailta, toimitetaan Kelaan päätös, jonka on saanut siitä. Lisäksi liitteeksi tarvitaan selvitykset veloista ja velkojen koroista.

Tukea voidaan maksaa takautuvas-ti enintään puolen vuoden ajalta ennen hakemista.

Lisätietoja eläkkeensaajien asumis-tuesta saa Kelan toimistoista tai interne-tistä www.kela.fi. 5.5 Eläkettä saavan hoitotuki

Toimintakyvyn alentuessa voi hakea Kelalta hoitotukea, jota voi saada takau-tuvasti kuusi kuukautta. Eläkettä saa-van hoitotuen avulla Kela tukee sairaan ja vammaisen eläkkeensaajan kotona asu-mista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia.

Eläkettä saavan hoitotukeen on oi-keutettu 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka saa

• työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutus-tukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä

• vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä

• täyteen työkyvyttömyyteen perus-tuvaa lakisääteisen tapaturmava-kuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapatur-malain mukaista jatkuvaa eläkettä

http://www.kela.fi


tai korvausta• maahanmuuttajan erityistukea• tai ulkomailta vastaavia etuuksia.

Hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa pelkästään osatyökyvyttömyyselä-kettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyselä-kettä. Hoitotuen myöntäminen edellyttää, että hakijan toimintakyky on heikentynyt ainakin vuoden ajaksi. Toimintakyvyn kat-sotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itses-tään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Etuuden myöntämi-nen edellyttää lisäksi säännöllistä avun-tarvetta esimerkiksi henkilökohtaisis-sa toiminnoissa, kuten peseytymisessä, pukeutumisessa tai kommunikoinnissa tai ohjauksen tai valvonnan tarvetta, ku-ten muistuttelua ja silmälläpitoa arjen eri toiminnoissa.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntar-peen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen se-kä erityiskustannusten määrän perusteel-la. Erityiskustannukset ovat ylimääräisiä kustannuksia, joita sairaudesta tai vam-masta aiheutuu. Ne voivat korottaa pe-rustuen korotetuksi tueksi. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus. Hoitotuki on verotonta tuloa. Katso oppaan viimei-seltä sivulta etuuden suuruus.

Hoitotukea haettaessa liitteeksi tar-vitaan mahdollisimman tuore lääkärin-lausunto C (ei puolta vuotta vanhempi) tai B, jos siihen on merkitty riittävästi tieto-ja hoitotuen ratkaisemiseksi. Tarvittaessa hakemukseen voidaan liittää asuinkun-nan sosiaaliviranomaisen, kotisairaan-

hoidon tai muun hakijaa tuntevan tahon selvitys avuntarpeesta ja palveluista. Jos ilmoittaa sairaudesta tai vammas-ta aiheutuneita kustannuksia, mukaan liitetään tarvittavat kuitit tai selvitykset näistä kustannuksista. Jatkohakemus liitteineen kannattaa toimittaa mah-dollisimman nopeasti Kelaan, jotta tu-keen ei tule katkosta. Jatkohakemus tu-lee tehdä kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluessa edellisen tukijakson päättymisestä.

Vammaistuen korotushakemukseen tarvitaan yleensä uusi lääkärinlausunto, paitsi silloin kun korotusta haetaan eri-tyiskustannusten perusteella.

Lisätietoja eläkettä saavan hoitotues-ta saa Kelan toimistoista tai www.kela.fi.

5.6 Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on auttaa vaikeavammaista henkilöä, ku-ten muistisairasta ihmistä, toteuttamaan omia valintojaan päivittäisissä toimis-sa, työssä ja opiskelussa, harrastuksis-sa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitä-misessä. Kunnan tulee järjestää henki-lökohtaista apua sellaiselle vaikeavam-maiselle henkilölle, joka pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuok-si tarvitsee toisen henkilön apua päivit-täisistä toiminnoista suoriutuakseen. Avuntarpeen on oltava välttämätön ja toistuva. Avuntarve ei saa johtua pää-asiassa ikääntymiseen liittyvistä saira-uksista ja toimintarajoitteista. Henkilöä ei kuitenkaan voida rajata henkilökohtai-sen avun ulkopuolelle yksinomaan jonkun vamman, sairauden, diagnoosin tai iän perusteella, joten myös muistisairaalla

http://www.kela.fi


ihmisellä saattaa olla oikeus henkilökoh-taiseen apuun. Jos henkilön avun ja avus-tamisen tarve kuitenkin perustuu pääasi-assa hoitoon, hoivaan tai valvontaan, apu järjestetään pääosin muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta.

Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että sen saajalla on voimava-roja määritellä avun sisältö ja toteutusta-pa. Asiakkaalta ei kuitenkaan edellytetä täydellisiä kognitiivisia taitoja tai kommu-nikaatiokykyjä. Jos asiakas ei esimerkik-si etenevän muistisairauden vuoksi pys-ty itse ilmaisemaan mielipidettään, on se selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa tai muun läheisen kanssa.

Henkilökohtainen apu voidaan järjes-tää niin, että vaikeavammainen

• palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan tai

• ostaa avustajapalvelun kunnan an-tamalla palvelusetelillä tai

• saa avustajan kunnan järjestämänä tai ostamana palveluna

Henkilökohtaisen avun järjestämis-tavassa on aina otettava huomioon yk-silöllinen avuntarve ja elämäntilanne. Kaikilla tavoilla järjestetty henkilökoh-tainen apu on saajalleen maksuton-ta. Henkilökohtaisen avustajan tulee ol-la pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen henkilö. Tällä säännöksellä on haettu rajaa omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille, mutta rajaus ei ole ehdo-ton. Perustelluissa poikkeustapauksissa avustajana voi toimia myös omainen.

Mikäli henkilökohtainen apu on muis-tisairaalle ihmiselle juuri hänen tilantees-saan tarkoituksenmukainen tukimuoto, kannattaa rohkeasti vaatia yhdenvertais-

ta oikeutta palveluun. Henkilökohtainen apu voi olla oiva tukimuoto esimerkiksi harrastuksiin osallistumisessa ja oman-näköisen elämän jatkumisessa erityisesti monelle työikäiselle muistisairaalle.

Henkilökohtaista apua koskevat pää-tökset voivat vaihdella tapaus- ja kunta-kohtaisesti. Nämä seikat eivät kuitenkaan vähennä muistisairaiden ihmisten yhden-vertaista oikeutta vammaispalveluihin, kuten henkilökohtaiseen apuun. Mikään diagnoosi ei ole sinänsä syy myöntää ei-kä hylätä hakemusta, vaan toimintaky-vyn ja yksilöllisen tilanteen tulee rat-kaista. Lisätietoa henkilökohtaisesta avustajasta saa kunnan sosiaalitoimis-tosta (vammaispalvelut).

5.7 Kotipalvelut ja kotisairaanhoito

Kunnalliset kotipalvelut jakautuvat koti-palveluun ja kotisairaanhoitoon, jotka on monessa kunnassa yhdistetty kotihoidon palveluiksi.

Kotipalveluilla tuetaan muistisai-raan ihmisen kotihoitoa ja kotona selviy-tymistä. Kotipalveluilla tarkoitetaan asu-miseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomai-seen elämään kuuluvien tehtävien ja toi-mintojen suorittamista ja niissä avus-tamista. Kotipalveluja annetaan muun muassa alentuneen toimintakyvyn, per-hetilanteen, rasittuneisuuden ja sairau-den perusteella apua tarvitseville. Ne kattavat asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun ta-vanomaiseen elämään kuuluvien tehtävi-en suorittamisen tai niissä avustamisen. Kotipalvelun tukipalveluina voidaan jär-jestää esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- se-


kä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Kotisairaanhoito on osa kotihoitoa, jo-hon kuuluu myös sosiaalihuoltolakiin pe-rustuva kotipalvelu ja kotihoidon tukitoi-met. Valtaosan palveluista toteuttavat sairaanhoitajat. Kotisairaanhoitoa anne-taan kotiin silloin, kun henkilö ei alentu-neen toimintakykynsä tai sairautensa ta-kia pysty käyttämään muita terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito perustuvat asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja sen perus-teella laadittavaan palveluja hoitosuun-nitelmaan. Suunnitelma laaditaan yhdes-sä kunnan ja palvelun käyttäjän kanssa. Sen toteutumista seurataan ja sitä tarkis-tetaan palvelujen tarpeen muuttuessa.

Kotipalvelut ja kotisairaanhoito, ku-ten muutkaan sosiaali- ja terveydenhuol-topalvelut, eivät yleensä ole täysin mak-suttomia. Palveluista perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamises-ta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Osassa kuntia on myös käytössä palve-lusetelijärjestelmä, joka koskee kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja, joita kunnan kuuluu järjestää asukkaalleen, lukuun ot-tamatta päivystyspalveluja ja tahdos-ta riippumattomia hoitoja (ks. kohta 5.13 Palvelusetelijärjestelmä).

Kotihoidon palveluja tarjoavat kun-nan/kaupungin lisäksi myös mo-net yksityiset kotipalveluyritykset sekä yhdistykset ja säätiöt. Näistä pal-velumuodoista voi kysyä lähimmältä muistiyhdistykseltä: www.muistiliitto.fi. Kotipalveluista saa lisätietoa kunnan so-siaali- ja terveystoimesta.

5.8 Kuljetuspalvelu

Kuljetuspalvelut ja liikkumista tuke-vat palvelut tarkoittavat mahdollisuut-ta käyttää esimerkiksi erityiskuljetusta, taksia tai invataksia alennetulla hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen maksuja. Tuki on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät voi käyttää alentuneen toimintakykynsä vuoksi julkisia joukkoliikennevälineitä.

Näitä palveluja kunta voi myön-tää sosiaalihuolto- tai vammaispal-velulain perusteella. Koska vammais-palvelulaki on toissijainen laki, tulee palveluja hakea ensin sosiaalihuoltolain nojalla. Sosiaalihuoltolain mukaiset liik-kumista tukevat palvelut on tarkoitet-tu etenkin sellaisille ikääntyneille, jotka tarvitsevat liikkumisen tukea ikääntymi-seen liittyvän toimintakyvyn heikenty-misen vuoksi. Sosiaalihuoltolaissa ei ole määritelty matkojen määrää tarkemmin.

Vammaispalvelulaissa säädetty kul-jetuspalvelu on kunnan järjestämä tuki-muoto vaikeavammaiselle, jolle selviy-tyminen erilaisista arjen toiminnoista tuottaa erityisiä vaikeuksia. Kunnalla on velvollisuus järjestää vaikeavammaisel-le vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäi-väiseen elämään (asioimiseen ja virkis-tykseen) liittyvää matkaa kuukaudessa. Matkoja ei voi käyttää matkustettaessa terveydenhuollon yksiköihin tai kuntou-tukseen (ks. kohta 5.11 Matkakorvaukset). Kuljetustuen hakemista varten tarvitaan lääkärintodistus.

Jos henkilö ei saa riittävästi tarpei-siinsa nähden kuljetuspalvelua sosiaali-huoltolain nojalla, hän voi hakea palvelua vammaispalvelulain nojalla. Vaikka pal-velun myöntämisessä on ilmennyt kun-takohtaisia eroja, myös muistisairaalla



ihmisellä on yhdenvertainen oikeus vam-maispalvelulain mukaiseen kuljetuspal-veluun. Mikään diagnoosi ei ole sinällän-sä syy myöntää eikä hylätä hakemusta, vaan toimintakyvyn ja yksilöllisen tilan-teen tulee ratkaista. Kuljetuspalveluja voi tiedustella ja hakea oman kunnan sosiaa-litoimistosta (vammaispalvelut).

5.9 Kuntoutus

Kuntoutus on kokonaisuus, joka syn-tyy eri tahojen palveluista ja etuuksista. Terveydenhuollon järjestämisvastuulla on lääkinnällinen kuntoutus. Sosiaalihuollon järjestämisvastuulla on vammaisten kun-toutus, päihdekuntoutus ja sosiaalinen kuntoutus. Kuntoutuspalvelut ovat pää-sääntöisesti harkinnanvaraisia eli kunnan käytettävissä olevista resursseista riip-puvia. Muistiliitto on laatinut muistisai-raan ihmisen kuntoutusmallin (seur. sivu), joka korostaa muistisairaan oikeutta kun-toutussuunnitelmaan ja kuntoutukseen.

Muistisairaan ihmisen kuntoutuk-seen kuuluvat neuvonta ja ohjaus, ensi-tieto, sopeutumisvalmennus, päiväkun-toutus, kuntoutus lyhytaikaishoidossa, kuntoutus pitkäaikaishoidossa sekä eri-laiset terapiat. Lisäksi kuntoutuksen kautta on mahdollisuus saada teknolo-giaa ja apuvälineitä. Muistisairaalla on oikeus saada kuntoutusta suunnitel-mallisesti. Lain mukaan jokaiselle kun-toutujalle tulee laatia kuntoutussuunni-telma, jonka toteutumista tulee seurata ja arvioida määräajoin.

Muistisairaan kuntoutus täyttää suu-relta osin terveydenhuoltolaissa säädet-tyjen lääkinnällistä kuntoutusta koskevi-en kuntoutuspalvelujen kokonaisuuden.

Lääkinnällistä kuntoutusta järjestä-

vät terveyskeskukset ja sairaalat. Osa muistisairaan ihmisen kuntoutukses-ta järjestyy sosiaalihuollon palveluna. Kuntoutus voi tällöin toteutua esimerkik-si siten, että jokin sosiaalihuollon palveluja tukitoimena annettu palvelu, kuten ko-tona asuvan henkilökohtainen tukeminen, katsotaan kuntouttavaksi toimenpiteeksi.

Tämän lisäksi muistisairas voi ol-la oikeutettu vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisiin kuntoutuspalve-luihin. Ainakin työikäisillä tulisi olla oi-keus subjektiivisena oikeutena turvat-tuun vaikeavammaisten päivätoimintaan. Vammaispalvelulaki edellyttää päivätoi-minnan järjestämistä sellaiselle työky-vyttömälle henkilölle, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edelly-tyksiä osallistua sosiaalihuoltolaissa tar-koitettuun työtoimintaan ja jonka toi-meentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnet-täviin etuuksiin.

Monet muistiyhdistykset järjestävät vertaistoimintaa sairastuneille ja läheisil-le, Muisti-KaVeRi-toimintaa, kuntoutuk-sellisia elementtejä sisältäviä kursseja ja lomia sekä muuta sopeutumista tukevaa toimintaa. Tutustu lähimpään yhdistyk-seen: www.muistiliitto.fi.

Myös Kela järjestää kuntoutusta omaishoitajille, jotka tarvitsevat kuntou-tusta omien sairauksiensa tai uupumi-sensa vuoksi. Kuntoutuksen palveluista saa lisätietoa esimerkiksi omalta muisti-koordinaattorilta, terveyskeskuksesta se-kä kunnan sosiaali- ja terveystoimesta.



KUNTOUTUSMALLI

KUNTOUTUSSUUNNITELMA

VERTAISTUKI

Oikeus hyvään elämään

©

Mui

stili

itto

2014

yksilöllisen elämäntavan mukainen arkisosiaaliset suhteet

kulttuuri- ja liikuntaharrastuksetmuistisairauden lääkehoito

muiden sairauksien ennaltaehkäisy ja hoitoapuvälineet, teknologia ja muu ympäristön tuki

MUUT KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT

NEUVONTA & OHJAUSNimetty tukihenkilö

KUNTOUTUMISTA TUKEVA KOTIHOITO

YKSILÖLLISET TERAPIAT & PSYKOLOGINEN TUKI

ENSITIETOMUISTI-

SAIRAUDENDIAGNOOSI

SOPEUTUMIS-VALMENNUS

PÄIVÄ-KUNTOUTUS

YMPÄRI-VUOROKAUTINEN

KUNTOUTUSLyhyt- tai

pitkäaikainen

EN

NA

LTA

EH

KÄ

ISY

KUNTOUTUSMALLI

KUNTOUTUSSUUNNITELMA

VERTAISTUKI

Oikeus hyvään elämään

©

Mui

stili

itto

2014

yksilöllisen elämäntavan mukainen arkisosiaaliset suhteet

kulttuuri- ja liikuntaharrastuksetmuistisairauden lääkehoito

muiden sairauksien ennaltaehkäisy ja hoitoapuvälineet, teknologia ja muu ympäristön tuki

MUUT KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT

NEUVONTA & OHJAUSNimetty tukihenkilö

KUNTOUTUMISTA TUKEVA KOTIHOITO

YKSILÖLLISET TERAPIAT & PSYKOLOGINEN TUKI

ENSITIETOMUISTI-

SAIRAUDENDIAGNOOSI

SOPEUTUMIS-VALMENNUS

PÄIVÄ-KUNTOUTUS

YMPÄRI-VUOROKAUTINEN

KUNTOUTUSLyhyt- tai

pitkäaikainen

EN

NA

LTA

EH

KÄ

ISY

Muistiliiton kuntoutusmalli


5.10 Lääkekorvaukset

Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja ravintovalmisteista, jot-ka lääkäri on reseptillä määrännyt sai-rauden hoitoon. Korvauksen saa yleen-sä jo apteekissa esittämällä Kela-kortin. Korvauksen saaminen edellyttää, että valmisteelle on hyväksytty korvattavuus. Apteekki tarkistaa oikeuden korvaukseen jokaisen lääkeoston yhteydessä Kelasta. Palvelun kautta apteekki saa ajantasaiset tiedot asiakkaalle myönnetyistä korvaus-oikeuksista sekä vuotuisen omavastuun (lääkekaton) täyttymisestä.

Reseptillä ostetuista lääkkeistä saa korvausta, kun alkuomavastuu on täytty-nyt. Apteekeissa on ajantasainen tieto asi-akkaalle kertyneestä alkuomavastuusta.

Korvausta saa vain tarpeellisista lää-kekustannuksista. Kustannuksia pide-tään tarpeellisina, kun lääkettä hankitaan kerrallaan enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Seuraavasta lääke-erästä saa korvausta vasta sitten, kun on käyttänyt edellisen erän lähes ko-konaan annosohjeen mukaisesti.

Perus- ja erityiskorvaus

Lääkekorvauksia maksetaan kolmessa korvausluokassa

• peruskorvaus on 40 % lääkkeen hin-nasta tai viitehinnasta

• alempi erityiskorvaus on 65 % lääk-keen hinnasta tai viitehinnasta

• ylempi erityiskorvaus on 100 % lääk-keen hinnasta tai viitehinnasta; asi-akas maksaa kuitenkin 4,50 euron omavastuun jokaisesta ostamastaan lääkkeestä.

Korvaus vähennetään lääkkeen hin-nasta. Lääkekorvauksen määrään vai-kuttaa se, kuuluuko lääke niin sanottuun viitehintajärjestelmään. Siinä lääkeval-misteet luokitellaan viitehintaryhmiin, joille määritellään viitehinnat. Viitehinta lasketaan ryhmän edullisimman valmis-teen myyntihinnasta. Kelan korvaus las-ketaan viitehinnasta. Samaan viitehinta-ryhmään kuuluvissa lääkevalmisteissa on yhtä paljon samaa lääkeainetta ja ne voidaan turvallisesti vaihtaa keskenään.

Lääkärin määräämä lääke voidaan apteekissa vaihtaa halvempaan vastaa-vaan valmisteeseen. Asiakas joutuu itse maksamaan viitehinnan ylittävän osuu-den, mikäli hän kieltäytyy lääkevaihdos-ta. Viitehintaa ei kuitenkaan sovelleta, jos lääkäri kieltää lääkevaihdon hoidollisin tai lääketieteellisin perustein.

Alzheimerin taudin lääkkeistä saa pe-ruskorvauksen, poikkeuksena rivastigmii-ni, jonka peruskorvattavuuden edellytyk-senä on neurologin tai geriatrin laatima B- lausunto. Lääkekorvaus annetaan, jos muistioireiden pääasiallinen aiheutta-ja on Alzheimerin tauti tai idiopaattinen Parkinsonin tauti. Korvausoikeus voidaan myöntää ilman määräaikaa. Merkintä sai-raudesta ja korvausoikeuden voimassa-olosta tehdään Kela-korttiin. Tällä het-kellä Alzheimerin taudin lääkkeistä ei voi saada erityiskorvausta. Muiden lääkitys-ten osalta oikeutta alempaan ja ylempään erityiskorvaukseen on haettava erikseen. Lääkärinlausunto B tarvitaan tällöin hake-muksen liitteeksi.


Vuosiomavastuu

Vuosiomavastuu eli lääkekatto on kalenterivuosikohtainen.

Kun asiakkaan korvattavista valmis-teista maksamat omavastuut (mukaan lukien alkuomavastuu) ylittävät vuosio-mavastuun, hänellä on oikeus lääkkei-den lisäkorvaukseen loppuvuoden ajan. Asiakas kuitenkin maksaa jokaises-ta ostamastaan lääkkeestä 2,50 euroa. Asiakas saa lisäkorvauksen suoraan ap-teekista, kun apteekki tarkistaa hänen oi-keutensa lisäkorvaukseen Kelan suora-korvaustietojen kyselypalvelusta.

Vuosiomavastuu muuttuu hieman jo-ka vuosi (ks. oppaan viimeiseltä sivulta

lääkekaton suuruus). Yleensä lisäkorva-uksen saa apteekissa suorakorvauksena.

Kela seuraa lisäkorvaukseen oikeutta-van vuosiomavastuun täyttymistä aptee-kista saatujen tietojen perusteella. Kela lähettää kirjeellä ilmoituksen oikeudesta lisäkorvaukseen, kun vuosiomavastuu on ylittynyt. Kirjeen liitteenä lähetetään ha-kemuslomake lisäkorvauksen hakemista varten. Tieto vuosiomavastuun ylittymi-sestä päivittyy samalla Kelan asiointipal-veluun ja on myös apteekeissa tiedossa. Kirjeessä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon vuosiomavastuu on ylittynyt. Lisätietoja lääkekorvauksista saa Kelan toimistoista ja internetistä www.kela.fi.

Lääkeostoista voi saada korvausta.

http://www.kela.fi


5.11 Matkakorvaukset

Kela korvaa sairauden tutkimuksesta ja hoidosta tai Kelan kuntoutuksesta aiheu-tuneita matkakuluja. Matkat korvataan lähimpään hoitopaikkaan yleisten kulku-neuvojen kustannusten mukaisesti. Jos lääkäri kirjoittaa todistuksen erityiskul-kuneuvon käyttöön, huomioidaan matkat esimerkiksi taksikustannusten mukaan.

Matkakorvauksissa on omavastuu-osuus, joka lasketaan jokaiselta yh-densuuntaiselta matkalta. Vuotuisen omavastuuosuuden eli niin sanotun mat-kakaton suuruuden voi tarkistaa Kelan toimistosta. Matkakaton täytyttyä matkat korvataan ilman omavastuuta saman ka-lenterivuoden ajan (ks. oppaan viimeisel-tä sivulta matkojen omavastuusummat).

Kela on siirtynyt taksimatkojen suora-korvausmenettelyyn lähes koko maassa. Kun tilaa taksimatkan suoraan oman sai-raanhoitopiirin keskitetystä tilausnume-rosta, joutuu taksissa maksamaan vain matkan omavastuuosuuden. Taksissa tu-lee esittää Kela-kortti. Matkaa varten saa-tu todistus tai muu selvitys oikeudesta taksin käyttöön tulee säilyttää, sillä Kela voi pyytää sitä myöhemmin.

Lisätietoa matkakorvauksista Kelasta www.kela.fi. 5.12 Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuella tarkoitetaan koko-naisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoi-tajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palve-luista. Omaishoitoa tukevia lakisääteisiä palveluja ovat valmennus omaishoitajal-le (vuoden 2018 alusta alkaen), hoitoteh-täviä tukeva koulutus, hyvinvointi- ja ter-

veystarkastukset sekä omaishoitajaa tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Omaishoidon tuen saaminen edellyt-tää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, johon liittyy hoitoja palve-lusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitel-massa määritellään hoidettavalle annet-tavien palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Hoitajalle suunnattujen palvelujen mää-rä ja sisältö on merkittävä hoitoja palve-lusuunnitelmaan tarvetta vastaavina. Jos palveluntarve arvioidaan hyvin vähäisek-si, tulee suunnitelmaan kirjata sen sosi-aalihuollon ammattihenkilön yhteystie-dot, johon omaishoitaja voi tarvittaessa olla yhteydessä.

Omaishoidon tuki on määräraha-sidonnaista palvelua, jonka myöntä-minen perustuu kunnan harkintaan. Omaishoitajalle maksettavan hoitopalkki-on vähimmäismäärät on sidottu indeksiin. Katso oppaan viimeiseltä sivulta omais-hoidon tuen vähimmäismäärät.

Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Kunnan kanssa sopimuksen tehnyt hoi-taja saa työstään työeläketurvaa edel-lyttäen, ettei hän ole jo eläkkeellä. Kunta huolehtii myös omaishoitajan tapaturma-vakuutuksesta. Omaishoitosopimukset ovat voimassa toistaiseksi, ellei ole eri-tyisiä syitä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen.

Kaikilla omaishoitosopimuksen teh-neillä omaishoitajilla on oikeus vähin-tään kahteen vuorokauteen vapaata ka-lenterikuukautta kohti. Omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoi-sesti tai vähäisin keskeytyksin ympäri-vuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen on vähintään kolme

http://www.kela.fi


vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaansa useampa-na alle vuorokauden pituisena jaksona. Kunta määrittelee, millä tavoin järjestää sairastuneen hoidon omaishoitajan va-paan ajalle. Erilaisia tapoja ovat esimer-kiksi hoidettavan siirtyminen hoito- tai hoivakotiin, sijaishoitajan palvelut ko-tiin tai perhehoito omaishoitajan vapaan ajaksi. Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon omana palvelu-naan, ostaa sen muilta palvelutuottajilta tai myöntää omaishoitajalle palvelusete-lin hoidon järjestämiseksi. Omaishoitajan vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään hoidettavan tuloista riippumaton vuorokausikohtainen mak-su, jonka suuruus tarkistetaan joka toinen vuosi indeksikorotuksen mukaisesti.

Omaishoidon tuesta voi tiedustel-la kunnan sosiaalivirastosta tai palve-luohjaajilta. Oman kunnan palveluse-telikäytännöstä voi tiedustella kunnan sosiaalitoimesta. 5.13 Palvelusetelijärjestelmä

Palvelusetelillä voi hankkia kaikkia sel-laisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu asuk-kailleen järjestää. Palveluseteli ei kuiten-kaan sovellu käytettäväksi kiireellisessä hoidossa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa. Palvelusetelillä hankittava pal-velu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhty-män tuottamalle palvelulle.

Kunta tai kuntayhtymä päättää, ot-taako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaa setelin. Jos asiakas ei halua käyttää palveluseteliä, kunnan on ohjattava hänet muulla tavoin järjes-

tettävien palvelujen piiriin. Setelin saa-minen edellyttää, että kunnallisen sosi-aali- ja terveydenhuollon edustaja arvioi henkilön palvelun tarpeen. Palvelusetelin saa asuinkunnan terveysasemalta, sosi-aalivirastosta ja muista kunnan palvelu-yksiköistä, jotka myös antavat lisätietoja palvelusetelistä.

Palveluseteli voi olla kaikille käyttä-jille samansuuruinen tai tulosidonnainen, jolloin sen arvo riippuu asiakkaan tuloista. Jatkuvassa, säännöllisessä kotihoidossa käytetään tulosidonnaista palveluseteliä. Setelin on katettava kustannukset koko-naan palveluissa, jotka ovat asiakkaal-le maksuttomia. Palvelusetelin arvoa on korotettava, jos asiakkaan tai hänen per-heensä toimeentulo tai asiakkaan elatus-velvollisuus vaarantuu asiakkaan oma-vastuun vuoksi. Katso oppaan viimeiseltä sivulta tiedot palvelusetelin suuruudesta.

Kunta pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Tiedot tuottajista, palveluista ja niiden hinnoista ovat julki-sesti saatavilla. Lisää tietoa palvelusete-listä: www.stm.fi.

5.14 Sairaanhoitokulujen korvaaminen

Kela korvaa osan yksityisen terveyden-huollon kustannuksista. Julkisen tervey-denhuollon maksut eivät kuulu korvauk-sen piiriin. Kustannukset ovat korvattavia silloin, kun kysymyksessä on sairauden hoito. Edellytyksenä on, että hoito on sai-rauden vuoksi tarpeellista.

Sairaanhoitokulujen korvauksia hae-taan Kelan toimistosta. Korvauksen pe-rusteena on korvaustaksa, joka kertoo, kuinka suuren osan peritystä palkkiosta Kela hyväksyy korvauksen perusteeksi. Yksityislääkärin palkkiosta Kelan korvaus

http://www.stm.fi


on vahvistetun korvaustaksan suuruinen. Korvaustaksa on usein määrältään pie-nempi kuin yksityislääkärin perimä palk-kio. Jos palkkio on pienempi kuin taksa, korvausta maksetaan perityn palkkion verran. Tarkemmat korvaustaksat löyty-vät Kelan sivuilta www.kela.fi.

Korvauksen saa usein suoraan lää-kärin vastaanotolla näyttämällä Kela-korttia. Suorakorvausta käytetään esimerkiksi lääkärin- ja hammaslääkä-rinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoi-don korvaamisessa. Tällöin perittävästä maksusta vähennetään suoraan korva-uksen määrä, ja maksettavaksi jää aino-astaan omavastuuosuus. Lääkekuluista ja matkakuluista Kela korvaa myös osan. Ks. kohta 5.10 Lääkekorvaukset ja kohta 5.11 Matkakorvaukset.

Kelan asiointipalvelussa voi katsoa, paljonko on saanut Kelasta korvauksia sairaanhoidosta, lääkkeistä ja matkoista. Asiointipalvelussa voi myös seurata lää-ke- ja matkakorvausten vuotuisen oma-vastuuosuuden täyttymistä. Lisätietoja sairaanhoitokulujen korvaamisesta saa Kelan toimistoista ja internetistä www.kela.fi.

5.15 Terveydenhuollon maksukatto

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäville potilas- ja asia-kasmaksuille on säädetty maksukatto. Katso oppaan viimeiseltä sivulta mak-sukaton suuruus. Maksukattoon laske-taan mukaan terveyskeskuksen avosai-raanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamak-sut, päiväkirurgian maksut ja lyhytaikai-sen laitoshoidon maksut sekä terveyden- että sosiaalihuollon laitoksissa. Lisäksi

maksukattoon lasketaan mukaan kun-toutushoidon maksut. Seurantajakso on kalenterivuosi. Karttumista seurataan pääasiassa itse terveyskeskuksesta saa-tavalla seurantakortilla. Alkuperäiset kui-tit on säilytettävä. Maksukaton täytyttyä asiakas saa terveydenhuollon avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta ja ly-hytaikaisen laitoshoidon maksu alenee.

Lisätietoja terveydenhuollon maksu-katosta saa lisätietoja kunnan terveyden-huollosta ja potilastoimistoista.

5.16 Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on viimesijainen toi-meentuloturvan muoto, ja sitä haetaan Kelasta. Toimeentulotukeen on oikeus henkilöllä, jonka omat ja perheen tulot eivät riitä tarpeenmukaiseen toimeentu-loon. Tuki on tarveharkintaista.

Toimeentulotuki muodostuu kol-mesta osasta: perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja eh-käisevästä toimeentulotuesta. Perustoi-meentulotukea haetaan Kelasta. Täyden-tävää toimeentulotukea tai ehkäisevää toimeentulotukea haetaan kunnan sosi-aalitoimistosta, jos on erityisiä menoja, joita perustoimeentulotuki ei kata. Kela antaa päätöksen perustoimeentulotuesta seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuk-sen saapumisesta, jos hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot. Kela ja kunnat tekevät yhteistyötä, ja tarvittaessa Kela välittää tiedon, jos toimeentulotukea ha-keva haluaa päästä henkilökohtaiseen keskusteluun kunnan sosiaalihuollon am-mattihenkilön kanssa.

Lisätietoja toimeentulotuesta saa Kelasta: www.kela.fi.

http://www.kela.fi

http://www.kela.fi

http://www.kela.fi

http://www.kela.fi


5.17 Verotus

Invalidivähennystä haetaan pyytämällä lääkäriltä B-todistus, jossa todetaan py-syvä haitta-aste (vähintään 30 %). Sen voi saada takautuvasti viideltä vuodel-ta. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saa-vat invalidivähennyksen automaattisesti. Invalidivähennys tehdään pääsääntöises-ti ansiotuloista, mutta myös eläkkeensaa-jalla voi olla joissakin tapauksissa mah-dollisuus saada invalidivähennys.

Veronmaksukyvyn alentumisvähen-

nys on ansiotuloista tehtävä vähennys. Vähennys koskee henkilöitä, joilla on veronmaksukykyä alentava rasite, ku-ten muistisairaan ihmisen suuret saira-uskulut tai hoitavan omaisen kohtuut-toman korkeaksi nousevat matkakulut. Vähennyksen saaminen edellyttää, että omaisella on elatusvelvoite hoidettavaan. Verottaja harkitsee tapauskohtaisesti, myönnetäänkö vähennys. Myöntämiseen vaikuttavat verovelvollisen ja hänen per-heensä tulot ja varallisuus.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavat tavanomainen kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotyö. Tavanomaista kotitaloustyötä on esimerkiksi siivous, ruuanlaitto, vaattei-den huolto ja pihan hoito. Tavanomainen hoiva- ja hoitotyö voi olla esimerkiksi muistisairaan ihmisen hoitamista hänen kotonaan. Myös verovelvollisen omas-sa käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perus-

parannustyö oikeuttaa vähennykseen. Vähennystä ei kuitenkaan saa, jos työ-tä varten on saatu omaishoidon tukea tai kunnan myöntämiä sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluseteleitä.

Kotitalousvähennys voidaan myöntää myös yksityisessä palvelutalossa teh-tyyn kotitaloustyöhön siltä osin, kun sii-hen oikeuttava työ tehdään henkilön yksi-tyisesti hallitsemissa tiloissa eli omassa huoneessa tai huoneistossa (esim. asuk-kaan huoneiston siivous). Palvelutalolta kannattaa pyytää verotusta varten eri-telty lasku, josta käy selkeästi ilmi eri-laiset palvelut. Vähennyksen voi saa-da kotitaloustöiden lisäksi asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä.

Vähennyksen soveltamisalaa on laa-jennettu myös kodin tietoja viestintä-tekniikkaan liittyvien laitteiden asen-nus-, kunnossapito- ja opastustyöhön. Vähennettävissä kustannuksissa on omavastuu. Vähennys on henkilökohtai-nen. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Myös lapsi, joka kor-jauttaa omien tai puolisonsa vanhempi-en kotia tai ostaa omille tai puolisonsa vanhemmille kotitalouspalveluja, on oi-keutettu vähennykseen. Lisätietoja ko-titalousvähennyksen määrästä ja vä-hennyksiin liittyvistä perusteista sekä lomakkeita saa verotoimistosta sekä in-ternetistä www.vero.fi.

http://www.vero.fi


IV OIKEUSTURVATIETMuistisairas ihminen ja hänen omaisensa saattavat olla tyytymättömiä muistisai-raan oikeuksien toteutumiseen, kuten lää-kärin tekemään taudinmääritykseen, teh-tyihin tutkimuksiin tai niiden tekemättä jättämiseen, henkilökunnan käyttäytymi-seen tai saatuihin sosiaaliturvaetuuksiin. Silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuolto ei vastaa muistisairaan ja hänen omaisensa odotuksia ja tarpeita, voidaan oikeuksia vaatia ainakin seuraavilla tavoilla:

1. KESKUSTELU HENKILÖKUNNAN KANSSA

Suora keskustelu henkilökunnan kans-sa epäselvissä ja mieltä askarruttavis-sa asioissa auttaa monissa tapauksissa kehittämään hoitoa vastaamaan parem-min muistisairaan yksilöllisiä tarpeita. Keskustellessa voidaan myös perustella asioita ja pyrkiä ratkaisuihin, jotka tyydyt-tävät hoitoa tarvitsevaa ihmistä ja autta-vat häntä ylläpitämään toimintakykyä ja hyvää oloa.

Jos tilanne on kuitenkin siinä määrin kärjistynyt, ettei yhteisymmärrystä saa-vuteta keskustelemalla, voidaan turvautua seuraavassa esitettyihin menettelyihin.

2. YHTEYDENOTTO POTILAS- TAI SOSIAALIASIAMIEHEEN

Jokaisella terveydenhuollon toimintayk-siköllä on potilasasiamies, jonka tehtä-vänä on neuvoa ja avustaa, tiedottaa po-tilaan oikeuksista ja toimia muutoinkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja to-teuttamiseksi. Potilasasiamiehen puo-

leen voi kääntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on tyytymätön saamaan-sa hoitoon tai siihen liittyvään kohteluun. Tärkeää potilasasiamiehen toiminnassa on toimia välittäjänä potilaan, omaisen ja hoitavan yksikön välillä ja saattaa eri mieltä olevat osapuolet keskustelemaan keskenään.

Jokaisella kunnalla on sosiaaliasia-

mies, jonka tehtävänä on neuvoa asi-akkaita sosiaalipalvelujen käytössä ja sosiaalihuollon asiakaslain soveltami-seen liittyvissä asioissa, avustaa muis-tutuksen tekemisessä, tiedottaa asiak-kaan oikeuksista ja toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi sekä seura-ta asiakkaiden oikeuksien ja aseman ke-hitystä kunnassa. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on siis neuvoa-antava: asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia.

3. MUISTUTUS

Potilaslain mukaisessa muistutuksessa haetaan korjausta terveydenhuollon pal-veluissa havaittuihin epäkohtiin tai puut-teisiin. Muistutuksella pyritään siihen, että hoidossa ilmennyt epäkohta korja-taan. Muistutus tehdään suullisesti tai kirjallisesti sen yksikön vastaavalle joh-tajalle, jossa henkilö on asioinut. Monet yksiköt vaativat kirjallisen muistutuk-sen. Potilasasiamies auttaa tarvittaessa muistutuksen laatimisessa.

Muistutus käsitellään yksikössä hankkimalla asiasta tietoa, jotta voidaan päätellä, onko potilasta tutkittu, hoidettu ja kohdeltu hyväksyttävän hoitokäytän-nön edellyttämällä tavalla. Ratkaisussa,


joka on aina tehtävä, otetaan kantaa sii-hen, millaisiin jatkotoimiin aiheellinen muistutus johtaa tai on johtanut.

Myös sosiaalihuollon palveluista voi tehdä muistutuksen. Tällöin muistutus on vapaamuotoinen keino reagoida so-siaalihuollon henkilöstön toimenpitei-siin, kuten asiakkaan huonoon kohteluun. Muistutus ei rajoita valitus- eikä kante-luoikeutta. Sosiaaliasiamies auttaa tar-vittaessa muistutuksen laatimisessa. Muistutus osoitetaan sosiaalihuollon toi-mintayksikön vastuuhenkilölle tai joh-tavalle viranhaltijalle ja muistutukseen on annettava kohtuullisessa ajassa vas-taus, josta ilmenee, mihin toimenpitei-siin muistutuksen johdosta on ryhdytty.

4. KANTELU

Kantelun tekemiselle ei ole säädetty mää-räaikaa eikä muotomääräyksiä. Se voi-daan tehdä milloin tahansa ja vapaamuo-toisesti. Kantelun voi myös tehdä kuka tahansa, eli muukin henkilö kuin asian-osainen. Kantelu johtaa tutkintaan, jos-sa kantelun kohteelta pyydetään kirjalli-nen selvitys. Lisäksi hankitaan tarvittavia asiantuntijalausuntoja. Viranomainen te-kee kanteluratkaisun, joka on hallinnol-lista ohjausta, huomautus tai vakava huo-mautus ja vakavimmissa tapauksissa kurinpitotoimi tai ammatinharjoitusoike-uden rajoittaminen. Kantelu voidaan teh-dä oman alueen aluehallintovirastoon.

Muita kanteluviranomaisia ovat so-siaali- ja terveysministeriö, sosiaa-li- ja terveysalan lupa- ja valvontavi-rasto, eduskunnan oikeusasiamies ja

oikeuskansleri. Lisätietoja verkkosivuilta: www.avi.fi, www.stm.fi, www.valvira.fi, www.oikeusasiamies.fi ja www.okv.fi.

5. MUUTOKSENHAKU ETUUTTA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

Jos sosiaalihuollon asiakas ei ole tyyty-väinen sosiaalietuutta koskevaan pää-tökseen, hän voi hakea siihen muutosta. Sosiaalietuutta koskevan päätöksen mu-kana on oltava valitusosoitus, eli tieto sii-tä, miten ja missä ajassa päätökseen voi hakea muutosta ja mihin valituskirjelmä lähetetään. Valitusaika alkaa kulua, kun valituskirjelmä on saatu tiedoksi. Yleisesti päätöksistä on valitettava 14 päivän kulu-essa päätöksen tiedoksisaannista. Jos päätöstä ei voida oikaista, on päätökses-tä tehtävä jatkovalitus 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Kelan päätöksiin voi hakea muutos-ta sosiaaliturvan muutoksenhakulauta-kunnalta. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Vammais- ja muihin sosiaalihuollon päätöksiin voi ha-kea muutosta kunnan sosiaali- tai perus-turvalautakunnalta, jonka päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. Hallinto- tai vakuutusoikeuden päätöksis-tä voi valittaa tietyin rajoituksin korkeim-paan hallinto-oikeuteen 30 päivän kulues-sa päätöksen tiedoksisaannista.

Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin ei yleensä voi hakea muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituk-sen sijaan tehdä muistutuksen tai kante-lun. Terveydenhuollossa potilasasiamie-heltä saa neuvoja ja apua liittyen potilaan

http://www.avi.fi

http://www.stm.fi

http://www.valvira.fi

http://www.oikeusasiamies.fi

http://www.okv.fi


asemaan ja oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa. Hallintolaki sääntelee tarkemmin hallintoasioiden käsittelystä.

Tästä lisätietoa edellä luvusta III koh-dasta 4 Sosiaalietuuden hakeminen ja si-tä koskeva päätös.

6. POTILASVAHINKOILMOITUS

Potilasvahinkolain tavoitteena on turva-ta potilaalle korvaus Suomessa anne-tun terveyden- ja sairaanhoidon yhtey-dessä aiheutuneesta henkilövahingosta.

Korvausta suoritetaan henkilövahingos-ta, joka on aiheutunut esimerkiksi tutki-muksesta, hoidosta tai sen laiminlyön-nistä, sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta, infektiosta, tapaturmasta, hoito-huoneiston tai -laitteiston palosta taik-ka lääkkeen toimittamisesta lakien tai määräysten vastaisesti. Korvausta on vaadittava pääsääntöisesti kolmen vuo-den kuluessa siitä, kun potilas sai tie-don vahingosta. Vaatimus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle osoitetulla vapaamuotoisella vahinkoilmoituksella. Potilasasiamies avustaa tarvittaessa po-tilasvahinkoilmoituksen täyttämisessä.


V TULEVAISUUTEEN VARAUTUMINEN

Muistisairaan ihmisen oikeudellinen toi-mintakyky, eli kyky tehdä pätevällä ta-valla itseään ja omaisuuttaan koskevia päätöksiä, alenee muistisairauden ede-tessä. Tieto toimintakyvyn alenemisesta voi synnyttää halun varautua omaan tu-levaisuuteen erilaisin oikeudellisin kei-noin. Tällaisia ennakoinnin keinoja ovat valtakirjavaltuutuksen tai edunvalvonta-valtuutuksen tekeminen sekä testamen-tin laatiminen.

Tulevaisuutta voi suunnitella myös it-senäisesti tekemällä hoitotahdon tai ha-kemalla edunvalvojaa maistraatista. Tarkempaa tietoa hoitotahdosta on luvun II kohdassa 5 ja edunvalvojan määräämi-sestä luvussa VI. Tulevaisuuteen varautu-minen on mahdollista terveenä ollessa ja usein myös muistisairauden diagnoosin saamisen jälkeen, jos diagnoosi saadaan riittävän varhaisessa vaiheessa.

1. OIKEUSTOIMIKELPOISUUS

Oikeustoimikelpoinen eli täysivaltainen henkilö voi itse sitovasti määrätä oikeuk-sistaan ja tehdä oikeustoimia: lahjoittaa omaisuuttaan, tehdä kauppoja tai ottaa velkaa. Suomen oikeusjärjestyksen mu-kaan oikeustoimikelpoisuus alkaa pää-sääntöisesti henkilön täyttäessä 18 vuot-ta ja päättyy kuolemaan.

Oikeustoimet on tehtävä terveellä ja täydellä ymmärryksellä. Jotta oikeustoi-mi sitoo henkilöä, edellytetään, että hän kykenee arvioimaan oikeustoimen mer-kityksen ja seuraukset. Muistisairaan, mutta sinänsä muodollisesti oikeustoi-

mikelpoisen henkilön, tekemä oikeustoi-mi saattaa siis olla pätemätön, jos osoi-tetaan, että hän ei tosiasiassa kyennyt ymmärtämään tekemänsä oikeustoi-men merkitystä. Pätemättömyyden voi-maansaattaminen edellyttää yleensä moitekanteen nostamista ja tuomiois-tuimen tekemää ratkaisua oikeustoimen pätemättömyydestä.

Täysivaltaisen henkilön oikeustoi-mikelpoisuutta voidaan myös tuomiois-tuimen päätöksellä rajoittaa, jos hän ei kykene huolehtimaan itsestään tai omai-suudestaan. Tällöin henkilön toimintakel-poisuutta joko rajoitetaan tietyn omai-suuden osalta tai viime kädessä hänet voidaan julistaa vajaavaltaiseksi, mikä on hyvin harvinaista. Vajaavaltainen on rajoi-tetusti oikeustoimikelpoinen. Hänellä on oikeus tehdä olosuhteisiin nähden mer-kitykseltään vähäisiä jokapäiväiseen elä-mään liittyviä oikeustoimia. Lisätietoa lu-vusta VI Edunvalvojan määrääminen.

2. VALTAKIRJAVALTUUTUS

Muistisairaan ihmisen asiat kannattaa järjestää mahdollisimman luotettaval-la ja yksinkertaisella tavalla. Esimerkiksi omaan pankkitiliin voi antaa käyttöoikeu-den haluamalleen henkilölle. Usein raha-asioissa voi avustaa esimerkiksi puoli-so, lapsi tai muu luottohenkilö. Laskujen maksamiseen löytyy pankeista usei-ta erilaisia vaihtoehtoja. Suositeltavaa on, että tilinomistaja käy luottohenkilön-sä kanssa oman pankkinsa konttorissa neuvottelemassa hänen tilanteeseensa


parhaiten sopivan vaihtoehdon rahojen nostamiseen, laskujen maksamiseen ja varojen hoitamiseen. Puolisoiden välises-sä raha-asioiden hoidossa on usein kä-teväksi osoittautunut se, että puolisoil-la on käyttöoikeus toistensa tileihin tai että laskut hoidetaan suoralaskutusso-pimuksella. Tärkeää on kuitenkin muis-taa, että verkkopankkitunnukset ovat ai-na henkilökohtaisia. Muistisairaan asioita voidaan useim-miten hoitaa sujuvasti myös valtakirjaval-tuutuksen nojalla. Yleisimmät valtuutuk-sen muodot ovat suullinen ja kirjallinen valtuutus. Kirjallista valtakirjaa käytetään yleisesti valtuutuksen osoittamiseen, koska sopimuksen tai muun määräämis-toimen toinen osapuoli haluaa yleensä varmuuden valtuutuksesta. Valtakirjassa mainitaan, mihin tehtävään toinen valtuu-tetaan. Pätevä valtuutus edellyttää, että valtuuttaja ymmärtää antamansa valtuu-tuksen merkityksen ja sisällön. Muistisairaan ihmisen asioiden hoidos-sa valtuutusta voidaan käyttää esimer-kiksi pankkiasioiden hoitamisessa sekä useimpien viranomaisten luona asioita-essa. Usein riittää, että asioiden hoita-mista varten annetaan valtakirja jollekin omaiselle. Pankkiasioiden hoitamista var-ten laadittavan valtakirjan tekemisessä kannattaa kysyä ohjeita omasta pankis-ta, sillä moni pankki vaatii, että valtakir-jan sisältö on yksilöity riittävän tarkas-ti. Useimmilla pankeilla on myös omia valtakirjamalleja.

Myös Kelalla on oma valtakirjaloma-ke. Valtakirjalla voi antaa valtuutetul-le oikeuden hoitaa kaikkia etuusasioita Kelassa tai rajoittaa valtuutuksen kos-kemaan vain tiettyjä etuuksia tai asiaa.

Esimerkiksi iäkkäät vanhemmat voivat valtuuttaa lapsensa hoitamaan heidän kaikki Kela-asiansa. Kelan valtakirja ei kuitenkaan oikeuta muuttamaan etuu-densaajan maksuosoitetta, vaan siihen tarvitaan erillinen valtuutus. Valtakirjan haltijalla on oikeus saada asioiden hoita-miseksi välttämättömiä salassa pidettä-viä tietoja vain, jos valtakirjassa on annet-tu suostumus tietojen antamiseen. Kelan valtakirja ja lisätietoa löytyy osoitteesta: www.kela.fi.

Annettu valtakirja tulee voimaan he-ti sen tekemisestä. Jos valtuuttajan toi-mintakelpoisuutta rajoitetaan tai hänet julistetaan vajaavaltaiseksi, valtuutetun kelpoisuus kaventuu siihen, mistä val-tuuttaja saa edelleen itse määrätä.

3. EDUNVALVONTAVALTUUTUS

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on suositeltavaa jokaiselle täysi-ikäiselle. Se on oivallinen keino varmistaa oman tah-don toteutuminen toimintakyvyttömyy-den varalle. Edunvalvontavaltuutuksella yksilö valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, et-tä hän myöhemmin tulee sairauden, hen-kisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäk-si hoitamaan asioitaan itse.

Edunvalvontavaltuutusta koskevas-sa edunvalvontavaltakirjassa valtuutta-ja määrittelee ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa että henkilöään koskevissa asioissa, ku-ten terveydenhoidossa.

Edunvalvontavaltuutus tehdään kir-jallisesti testamentin tapaan. Sitä kos-

http://www.kela.fi


kevassa valtakirjassa valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään, sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Myös varahenkilöiden, kuten tois-sijaisen ja varavaltuutetun nimeäminen on suositeltavaa. Valtakirja allekirjoite-taan kahden esteettömän todistajan ol-lessa yhtä aikaa läsnä. Lähiomainen ei voi toimia todistajana. Allekirjoitettu valtakir-ja luovutetaan valtuutetun haltuun tai sii-tä ilmoitetaan muutoin valtuutetulle.

Jos on käynyt ilmeiseksi, että valtuu-tuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi muisti-sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Samalla valtuutetun tulee esittää maist-raatille alkuperäinen valtakirja sekä lää-kärinlausunto (lausunto edunvalvontaval-tuutuksen vahvistamiseksi) tai vastaava asiakirja, joka todistaa, että valtuutuk-sen antanut henkilö on tullut kyvyttömäk-si hoitamaan niitä asioita, joita valtuu-tus koskee. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on sen vahvistanut.

Kun valtuutetun tehtävä alkaa, hä-nen tulee antaa maistraatille luettelo niis-tä päämiehen varoista ja veloista, joi-ta valtuutus oikeuttaa hänet hoitamaan. Tämän jälkeen maistraatti valvoo edun-valvontavaltuutetun toimintaa vain tar-vittaessa. Jos maistraatti myöhemmin pyytää, valtuutetun tulee antaa selvitys talouteen liittyvien asioiden hoitamises-ta. Valtuutuksen antanut henkilö voi myös vaikuttaa valvonnan laajuuteen. Hän voi esimerkiksi määrätä, että valtuutettu on velvollinen antamaan maistraatille mää-räajoin selvityksen talouteen liittyvien asioiden hoitamisesta. Automaattisesti edunvalvontavaltuutetun ei siten tarvitse

toimittaa tiliselvitystä maistraatille. Edunvalvontavaltuutuksesta kerto-

via esitteitä saa maistraateista ja oikeus-aputoimistoista suomeksi ja ruotsiksi. Muistiliiton verkkosivuilta löytyy edun-valvontavaltuutuksesta Suomen muis-tiasiantuntijat ry:n laatima käytännön-läheinen opas: www.muistiliitto.fi. Opas sisältää myös useimmille hyödynnettä-väksi soveltuvan edunvalvontavaltakir-jan mallin.

Edunvalvontavaltuutuksen laatimi-sessa suositellaan käytettävän asian-tuntijan apua. Lakimiehellä tulee olla tar-kat tiedot lain sisällöstä, ja hän voi auttaa räätälöimään valtuutuksen toivotunlai-seksi. Esimerkiksi lahjoituksista ja kiin-teistöä koskevista oikeustoimista tulee olla maininta valtakirjassa, jos valtuutuk-sen antaja haluaa ulottaa valtuutetun toi-mivallan koskemaan myös niitä. Lisäksi lakimies osaa neuvoa varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun tarpeellisuudesta ja tarvittavista muista yksityiskohdista.

Edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein holhoustoimilain mukaiseen edun-valvontaan, mutta niillä tarkoitetaan eri asioita. Edunvalvojan määräämistä hol-houstoimilain nojalla tarkastellaan jäl-jempänä luvussa VI.

4. TESTAMENTTI

Kun henkilö varautuu tulevaisuuteen-sa, hän haluaa usein laatia myös tes-tamentin. Diagnoosi muistisairau-desta ei sinänsä vaikuta henkilön kelpoisuuteen tehdä pätevä testament-ti. Testamenttia laadittaessa muistisai-raan tulee ymmärtää, että testamentti-asiakirja on hänen viimeinen tahtonsa



ja sen sisältö hänen tahtonsa mukainen. Testamentintekokelpoisuuden puuttee-seen voidaan vedota vasta testamentin tekijän kuoleman jälkeen nostamalla tes-tamentin moitekanne. Kelpoisuutta arvi-oidaan testamentin tekohetken mukaan. Ratkaisevaa on, onko testamentintekijän muistisairaus vaikuttanut testamentin te-kemiseen ja sen saamaan sisältöön.

Alkava muistisairaus ei yleensä ole es-teenä testamentin tekemiselle. Sairauden edettyä keskivaikeaan vaiheeseen saat-taa testamentintekokelpoisuus kuitenkin olla jo selkeästi alentunut. Suositeltavaa olisikin tehdä testamentti mahdollisim-man pian muistisairauden diagnoosin varmistuttua. Testamentin liitteeksi voi-daan tarvittaessa pyytää omalääkä-rin antama lausunto testamentintekijän psyykkisestä tilasta sekä kelpoisuudes-ta testamentin tekemiseen. Tämä saat-taa olla tärkeä todiste mahdollisessa tes-tamenttiriidassa. Paikkakunnan yleisestä oikeusaputoimistosta tai yksityisestä asi-anajajatoimistosta saa apua ja neuvoja näihin kysymyksiin.

5. AJO-OIKEUS

Muistisairaan ihmisen ajokyky heikkenee muistisairauden edetessä. On myös mah-dollista, ettei henkilö tiedosta alentunutta ajokykyään, jolloin ajokykyä ja mahdollis-ta ajokortista luopumista on lähestyttävä päättäväisesti, mutta erityisen hienotun-teisesti. Ajo-oikeuteen liittyvät kysymyk-set ovat herkkiä ja usein ongelmallisia. Ajo-oikeuden rajoittaminen saattaa mer-kittävästi vaikuttaa erityisesti haja-asu-tusalueilla liikkumisen vapauteen, mutta toisaalta taas tulee pohtia sekä muistisai-

raan ihmisen että muiden tienkäyttäjien turvallisuutta. Ajokorttia uusittaessa voi lääkäri terveysperusteisin syin rajata hen-kilön ajokortin voimassaolon määräaikai-seksi, esimerkiksi vuodeksi kerrallaan.

Ajokorttilain mukaan lääkärin tulee il-moittaa poliisille, jos hän toteaa ajokort-tiluvan hakijan tai ajo-oikeuden haltijan terveydentilan muuten kuin tilapäisesti heikentyneen siten, ettei hän enää täytä ajokorttiluvan myöntämisen edellytykse-nä olevia terveysvaatimuksia. Ennen il-moituksen tekemistä henkilölle on ker-rottava velvollisuudesta ilmoituksen tekemiseen ja terveydentilan vaikutuk-sesta ajokykyyn.

Ikääntyvän kuljettajan tulee käy-dä laajennetusta lääkärintarkastukses-sa ajokortin uusimista varten. Jos henkilö sairastaa vähintään keskivaikeaa muis-tisairautta, niin sanottua ryhmän 1 ajo-korttia ei saa antaa tai uudistaa hakijoil-le. Ryhmään 1 kuuluvat moottoripyörän, henkilöauton, pakettiauton sekä henkilö-autovetoisen yhdistelmän kuljettajat se-kä traktorin ja mopon kuljettajat. Sen si-jaan pelkkä muistisairauden diagnoosi, sen asteesta riippumatta, johtaa ajolu-van epäämiseen kuorma-auton, linja-au-ton ja niiden yhdistelmien kuljettajilla se-kä ammattikuljettajilla.


VI EDUNVALVONTAJos muistisairaan ihmisen etuja ei saa-da turvattua esimerkiksi yhteisin pank-kitilein, valtakirjalla tai edunvalvonta-valtuutuksella, voidaan hänelle määrätä edunvalvoja.

1. EDUNVALVOJAN MÄÄRÄÄMISEN EDELLYTYKSET

Edunvalvojan määräämisestä sääde-tään laissa holhoustoimesta (holhoustoi-milaki). Täysi-ikäiselle voidaan määrä-tä edunvalvoja, jos hän on sairauden tai henkisen toiminnan häiriintymisen vuok-si kykenemätön valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin.

Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä kaikista ta-loudellisista asioista. Päämiehellä tarkoi-tetaan henkilöä, jonka etuja valvotaan. Joissakin tapauksissa edunvalvojan teh-tävä kuitenkin rajoitetaan koskemaan jotakin tiettyä oikeustoimea, asiaa tai omaisuutta. Vaikka päämies pääsääntöi-sesti säilyttää oikeustoimikelpoisuuten-sa edunvalvojansa rinnalla, määräys voi rajoittaa päämiehen itsenäistä oikeutta pankkitilien käyttöön. Edunvalvojan tulee nimittäin ilmoittaa pankkiin, kuka tai ket-kä voivat nostaa tilillä olevia varoja.

2. EDUNVALVOJAN TOIMIVALTA

Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvo-jan tulee huolehtia siitä, että päämiehel-le järjestetään sellainen hoito, huolenpito

ja kuntoutus, jota on päämiehen huol-lon tarpeen kannalta pidettävä asianmu-kaisena. Edunvalvonta ei automaattises-ti rajoita päämiehen kelpoisuutta päättää henkilöään koskevista asioista: päämies saa tehdä esimerkiksi hoitoaan koskevia päätöksiä itsenäisesti. Kuitenkin tuomi-oistuin voi määrätä, että edunvalvoja voi tehdä päätöksiä myös sellaisista päämie-hen henkilöä koskevista asioista, joiden merkitystä hän ei kykene ymmärtämään. Kysymys voi olla esimerkiksi suostumuk-sesta päämiehen muuttamisesta palve-luasuntoon tai hänen hoitoaan koskevan suostumuksen antamisesta. 3. TOIMINTAKELPOISUUDEN RAJOITTAMINEN

Jos pelkkä edunvalvojamääräys ei tur-vaa riittävästi päämiehen etuja, voidaan hänen toimintakelpoisuuttaan rajoittaa. Toimintakelpoisuuden rajoitus voi koh-distua joko henkilön kelpoisuuteen teh-dä päätöksiä tietystä omaisuudestaan tai hänen oikeustoimikelpoisuuteensa koko-naisuudessaan, jolloin hänet julistetaan vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julista-minen on erittäin harvinaista. Avun tar-peessa olevan asioiden hoitamiseksi on kuitenkin aina käytettävä lievintä tarjolla olevaa ja riittävää keinoa. 4. EDUNVALVOJAN TARPEELLISUUS

Päämies voi tarvita edunvalvontaa seu-raavissa asioissa: taloudellisten asioiden hoitaminen ja huolto, henkilökohtaisis-


ta asioista päättäminen sekä puheval-lan käyttäminen tuomioistuimissa ja viranomaisissa.

Kaikissa tilanteissa edunvalvojan määrääminen muistisairaalle ei ole vält-tämätöntä. Jos esimerkiksi puoliso huo-lehtii perheen taloudellisista asioista, tullaan usein toimeen ilman edunvalvo-jamääräystäkin. Tällöin edunvalvojan ha-keminen ei ole välttämätöntä ainakaan niin kauan kuin asiat saadaan hoidettua muunlaisilla järjestelyillä, esimerkiksi kir-jallisella valtuutuksella tai yhteisen pank-kitilin avulla. Tarpeellista edunvalvojan määrääminen voi puolestaan olla esimer-kiksi sellaiselle yksin asuvalle muistisai-raalle, jolla ei ole ketään läheistä huoleh-timassa asioistaan. Tarpeellista se voi olla myös tilanteessa, jossa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle, niin ikään yksinäi-selle muistisairaalle kertyy tuloista sääs-töjä tai hän saa varallisuutta.

5. EDUNVALVONNAN HAKEMINEN TAI SEN TARPEESTA ILMOITTAMINEN

Henkilö voi hakea itselleen edunvalvojaa, jos ymmärtää asian merkityksen ja pyy-tää, että tietty henkilö määrätään hänen edunvalvojakseen. Tällöin maistraatti voi määrätä edunvalvojan. Mikäli hakija ei ky-kene ymmärtämään, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkit-see, maistraatti ei voi edunvalvojaa mää-rätä. Käräjäoikeuden asiana on tällöin määrätä edunvalvoja, samoin kuin niissä tapauksissa, joissa hakemus edunvalvo-jan määräämiseksi on tullut muulta kuin henkilöltä itseltään.

Maistraattiin voi myös ilmoittaa edun-

valvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Kuka tahansa (esimerkiksi omainen tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammatti-henkilö) voi vaitiolovelvollisuuden estä-mättä tehdä ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta ihmisestä. Ilmoituk-sen saapumisen jälkeen maistraatti on velvollinen tutkimaan asian ja tarvittaes-sa hakemaan edunvalvojamääräystä tuo-mioistuimelta. Toimivaltaisena tuomiois-tuimena on pääsääntöisesti päämiehen kotikunnan käräjäoikeus. Edunvalvonnan tarpeesta ilmoittaminen on hakemista yleisempi tapa käynnistää edunvalvonta-prosessi.

6. KUKA EDUNVALVOJAKSI

Edunvalvojaksi määrätään tehtävään so-piva henkilö, joka voi olla joko päämiehen läheinen tai yleinen edunvalvoja, joka vir-kansa puolesta hoitaa edunvalvojan teh-täviä. Jos muistisairaan ihmisen omainen harkitsee edunvalvojaksi hakeutumista, on hyvä tietää, että edunvalvojana toimi-minen tuo aina velvollisuuksia tullessaan: päämiehen tuloista ja menoista on pidet-tävä kirjaa, ja niistä on tehtävä vuosittain tili maistraatille.

Yleisen edunvalvonnan suosituksissa korostetaan päämiehen mahdollisuutta tavata edunvalvontatoimistossa työsken-televää edunvalvojaansa sekä edunval-vontahenkilöstön tavoitettavuutta niin henkilökohtaisesti kuin puhelimitse. Päämiehen itsemääräämisoikeuden nä-kökulmasta sekä edunvalvojan tehtävän hyvän hoitamisen kannalta on keskeis-tä, että päämiehen oma mielipide selvite-tään ja sitä kuullaan.

Edunvalvonnan alkamisesta tulee il-moittaa päämiehen asioita aikaisem-


min hoitaneille läheisille. Edunvalvojan on myös huomioitava, että vaikka hänen työssään keskeistä on salassapitovelvol-lisuus päämiehen asioista, voi päämiehen etu olla toimiva yhteistyö läheisten kans-sa. Jos päämies on aikaisemmin ilmoit-tanut, kenelle tietoja voi antaa ja kenen kanssa hänen asioistaan voi keskustella, toimitaan sen mukaisesti.

Lisätietoja www.maistraatti.fi.

http://www.maistraatti.fi


KIRJALLISUUTTA

Aarnio, Aulis – Kangas, Urpo: Suomen jäämistöoikeus.

Osa II. Testamenttioikeus. 5. uudistettu painos. Talentum 2015.

Antila, Tuomo: Edunvalvontavaltuutus. WSOYpro 2007.

Edunvalvonnan käsikirja. Edunvalvonnan

hoitamisen hyviä toimintatapoja ja yleisiä

periaatteita.

Oikeusministeriö.

Kalliomaa-Puha, Laura: Vanhoille ja sairaille sopivaa?

Omaishoidon sopimus hoivan

instrumenttina. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 90. Kelan tutkimusosasto 2007.

Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna – Karvonen-Kälkäjä, Anja:Vanhuusoikeuden perusteet.Almatalent 2017.

Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Dementoituvan henkilön

oikeudellinen asema. Suomalainen lakimiesyhdistys 2003.

Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Ikääntymisen ennakointi – vanhuuteen

varautumisen keinot.Talentum 2013.

Nikumaa, Henna: Sosiaaliturva arjen tukena. Teoksessa Härmä – Granö (toim.): Työikäisten muisti ja muistisairaudet. s. 186–203.WSOYpro 2010.

Nikumaa, Henna: Muistisairaan itsemääräämisoikeus ja

oikeusturva. Muistisairaan sosiaaliturva.

Teoksessa Hallikainen – Mönkäre – Nukari – Forder (toim.). Muistisairaan kuntouttava hoito.s. 169–196. Duodecim 2014.

Nikumaa, Henna – Koponen, Elina (toim.): Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Opas

oikeudelliseen ennakointiin.

Suomen muistiasiantuntijat ry:n julkai-sut 1/2016.

Tuori, Kaarlo – Kotkas, Toomas: Sosiaalioikeus.4. uudistettu painos.WSOYpro 2008.

Vanhuus ja hoidon etiikka. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENEnjulkaisuja 20, 2008.

Välimäki, Pertti: Edunvalvontaoikeus.

SanomaPro 2013.

HYVÄ TIETÄÄ


TÄRKEITÄ INTERNETSIVUJA

muistiliitto.fi Muistiliiton ja muistiyhdistysten palvelut, esitteet ja lomakkeetavi.fiAluehallintovirastoetene.fiValtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen neuvottelukuntafinlex.fiLainsäädäntö, hallinto-oikeuksien ja korkeimpien oikeuksien päätöksetkela.fiKansaneläkelaitoksen palvelutmaistraatti.fiMaistraatin palvelutmuistiasiantuntijat.fiSuomen muistiasiantuntijat ryoikeusasiamies.fiEduskunnan oikeusasiamiesom.fiOikeusministeriö

TÄRKEITÄ NUMEROITA

Muistiliitto ry 09 6226 200• Vertaislinja 0800 9 6000. Maksuton

tukipuhelin muistisairaiden ihmisten läheisille joka päivä klo 17–21.

• Muistineuvo 09 8766 550 (0,08€/min.+pvm). Muistityön ammattilai-set tarjoavat ohjausta ja neuvon-taa suomeksi ma, ti ja to klo 12-17 ja ruotsiksi ti klo 14-17.

Eläkeneuvonta 020 614 2837 KEVA, kunta-alan eläkeneuvonta

KELAN PALVELUNUMEROT

Eläkeasiat 020 692 202 kansaneläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja takuueläke, kuntoutustuki, eläkkeensaajan asumistukiKuntoutus 020 692 205 kuntoutuspalvelut ja -kurssit, kuntoutusrahaSairastaminen 020 692 204 sairaanhoitokorvaukset, lääkekorvaukset, matkakorvauksetVammaistuet 020 692 211 vammaistuet, eläkettä saavan hoitotuki

omaishoitajat.fi Omaishoitajat ja läheiset -liitto rypalveluvaaka.fi Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailuapoliisi.fiAuton pysäköintilupastm.fiSosiaali- ja terveysministeriösuomi.fi Kansalaispalvelut yhdessä osoitteessatrafi.fiAjoneuvoveron palautusthl.fiTerveyden ja hyvinvoinnin laitosvalvira.fiSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastovanhustyonkeskusliitto.fi Vanhustyön keskusliitto ryvero.fiVerotukseen liittyvät palvelut

http://muistiliitto.fi

http://avi.fi

http://etene.fi

http://finlex.fi

http://kela.fi

http://maistraatti.fi

http://muistiasiantuntijat.fi

http://oikeusasiamies.fi

http://om.fi

http://omaishoitajat.fi

http://palveluvaaka.fi

http://poliisi.fi

http://stm.fi

http://suomi.fi

http://trafi.fi

http://thl.fi

http://valvira.fi

http://vanhustyonkeskusliitto.fi

http://vero.fi

Hoitotahdon avulla turvataan muisti-sairaan ihmisen tahtoa ja elämänarvoja kunnioittava hoito, vaikkei sairauden etenemisen myötä enää pystyisi omaa tahtoaan ilmaisemaan.

SOSIAALITURVAN

TUKIMUODOT

2017

Lue lisää s. 7

SOSIAALITURVAN TUKIMUODOT 2017

ELÄKETTÄ SAAVAN HOITOTUKIVuonna 2017 etuuden suuruus on:

• perushoitotuki 61,71 euroa

• korotettu hoitotuki 153,63 euroa

• ylin hoitotuki 324,85 euroa.

LÄÄKEKATTOLääkeostojen vuotuinen alkuomavastuu vuonna 2017 on 50 euroa. Vuosiomavastuu on 605,13 euroa. Jos vuosiomavastuu ylittyy, on henkilöllä oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Tällöin loppuvuoden ajan jokainen korvattava val-miste maksaa 2,50 euron omavastuun.

MATKAKORVAUKSETVuonna 2017 matkakorvausten omavastuu on 25 euroa yhdensuuntaiselta mat-kalta. Taksimatkan omavastuu määräytyy sen mukaan, mistä taksin tilaa. Keskitetystä tilausnumerosta tilattuna yhdensuuntainen matka maksaa enintään 25 euroa. Vuotuinen omavastuu on 300 euroa. Kela korvaa tämän jälkeen loppu-vuoden matkat terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen kokonaan.

OMAISHOIDON TUKIVuonna 2017 omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 392 euroa kuu-kaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana hoitopalkkio on vähin-tään 784,01 euroa kuukaudessa.

PALVELUSETELIPalvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai se voi olla riippuvainen asiakkaan tuloista. Kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo siten, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen.

TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATTOTerveydenhuollon maksukaton suuruus vuonna 2017 on 691 euroa kalenterivuodelta.

Ajantasaiset tuen määrät löytyvät kootusti myös Kelan ajankohtaista-sivuilta: www.kela.fi/ajankohtaista.


http://www.kela.fi/ajankohtaista

TULE MUKAANLIITY JÄSENEKSI

Liity jäseneksi sinua lähinnä olevaan muistiyhdistykseen.

Tämä opas löytyy myös Muistiliiton verkkosivuilta:www.muistiliitto.fi © Muistiliitto 2017

5 /

2014

VÄLITÄ INNOSTU HUOLEHDI MUISTA.

Muistiliitto ry, Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki, p. 09 6226 200


oikeusopas - muistiliitto ry...suuri osa muistisairaille ihmisille ja heidän omaisilleen kuuluvista...

Documents