nurmijÄrven viirinlaakso ii -asemakaavan … · viirinlaakso ii:n selvitysalueen rajaus ja jako...

NURMIJÄRVEN VIIRINLAAKSO II -ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Pekka Routasuo

15.9.2017

Nurmijärven Viirinlaakso II -asemakaavan luontoselvitys

2

NURMIJÄRVEN VIIRINLAAKSO II -ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Sisällys

1 Johdanto ............................................................................................................................... 3

2 Aineisto ja menetelmät ........................................................................................................ 4

2.1 Lähtöaineisto ...................................................................................................................... 4

2.2 Maastotyöt ......................................................................................................................... 4

3 Tulokset ................................................................................................................................ 6

3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus ................................................................................................ 6

3.2 Arvokkaat luontokohteet ................................................................................................. 10

3.3 Pesimälinnusto ................................................................................................................. 12

3.4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit ................................................................................. 13

3.5 Muut merkittävät lajit ...................................................................................................... 17

3.6 Ekologiset yhteydet ......................................................................................................... 17

4 Suositukset ......................................................................................................................... 17

5 Lähteet ja kirjallisuus .......................................................................................................... 17

Liite 1. Viirinlaakso II:n selvitysalueen arvokkaat luontokohteet .......................................... 20

Kansi: Mustamäen lehto on arvokas luontokohde. Ilmakuvat ja pohjakartat © Maanmittauslaitos. Valokuvat © Pekka Routasuo.


3

1 JOHDANTO

Nurmijärven kunta laatii asemakaavaa Klaukkalassa sijaitsevalle Viirinlaakso II -ni-miselle alueelle. Kunta tilasi luontoselvityksen päivityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työssä täydennettiin ja tarkennettiin vuonna 2016 tehtyä luonto-selvitystä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2016). Selvityksen tulosten perusteella voidaan arvioida asemakaavan luontovaikutuksia.

Viirinlaakso II:n luontoselvityksen kohteena olivat Klaukkalan osayleiskaavassa osoitetut C-2- ja C-3-alueet kuvan 1 mukaisesti. Lisäksi selvitettiin Luhtajoentien jatko noin 100 metriä leveältä vyöhykkeeltä (noin 50 metriä tielinjan molemmin puolin). Luontoselvityksen on tehnyt biologi, LuK Pekka Routasuo.

Kuva 1. Viirinlaakso II:n selvitysalueen rajaus ja jako osa-alueisiin.


4

2 AINEISTO JA MENETELMÄT

2.1 Lähtöaineisto

Klaukkalan osayleiskaavatyöhön liittyen on selvitysalueen luontoa ja liito-oravia inventoitu useana vuonna (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003a, 2006, 2010 ja 2012). Klaukkalan ohikulkutietä varten on myös tehty useita luontoselvityksiä (Kärkkäinen 2009, 2010 ja 2012, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003b ja 2015), jotka kattavat osan Viirinlaakson selvitysalueesta.

Klaukkalan osayleiskaava-alueella vuosina 2010 ja 2012 tehty lepakkoselvitys (Hagner-Wahlsten & Karlsson 2010 ja 2012) kattoi myös Viirinlaakson selvitysalu-een. Vuonna 2016 tehty Viirinlaakso II -asemakaavan luontoselvitys sisälsi myös pesimälinnuston ja liito-oravan inventoinnin (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2016). Vuonna 2016 selvitysalueella tehtiin myös asemakaavatason lepakkoselvi-tys (Hagner-Wahlsten & Karlsson 2016). Muita lajistoselvityksiä ei alueella ole tehty.

Viirinlaakso II:n alueelta on tiedossa liito-oravan elinympäristöjä. Vuoden 2016 selvityksessä alueelta todettiin kaksi vesilain 2 luvun 10 §:n mukaista noroa sekä kaksi uhanalaista luontotyyppiä (lehtoja). Muita arvokkaita luontokohteita tai laji-esiintymiä ei em. selvityksissä ole todettu, eikä tällaisia tietoja ole myöskään ym-päristöhallinnon ylläpitämissä rekistereissä.

Luontoselvityksen maastotöiden toteuttaminen suunniteltiin lähtötietojen sekä karttojen ja ilmakuvan avulla. Selvitykset on tehty asemakaavatarkkuudella sovel-taen mm. Södermanin (2003) ohjeita. Kaikissa maastotöissä käytettiin GPS-pai-kanninta (Garmin 60Cx), jolla luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan pai-kantaa riittävällä tarkkuudella.

2.2 Maastotyöt

Työn tavoitteena oli tarkentaa vuoden 2016 selvityksen tietoja ja saada maankäy-tön suunnittelua varten riittävä kuva alueen luontoarvoista; erityisesti niistä eliölajeista ja luontotyypeistä, joiden huomioon ottamiseen on lainsäädännön tuomat velvoitteet. Työ koostui kolmesta keväällä ja kesällä 2017 toteutusta osaselvityksestä, jotka olivat yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys, liito-oravain-ventointi sekä kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden inventointi.

Pesimälinnusto

Yleispiirteisen pesimälinnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää ns. huomionar-voisten lajien (ks. jäljempänä) ja pesivälle linnustolle tärkeiden kohteiden esiinty-minen alueella. Tällöin ei pyritä selvittämään yleisten lintujen parimääriä tai revii-rien sijaintia. Inventoinnissa sovellettiin lintujen reviirikäyttäytymiseen perustu-vaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988), jossa alue kierre-tään huolellisesti läpi ja havaitut linnut merkitään karttapohjalle. Laskennat tehtiin


5

varhain aamulla, jolloin pesimäpaikoillaan oleskelevat linnut ovat parhaiten ha-vaittavissa (laulu yms.).

Lintulaskenta toistettiin selvitysalueella kolme kertaa, mikä on minimimäärä eri aikaan saapuvien muuttolintujen ja eri aikaan pesivien lajien havaitsemisen kan-nalta. Laskentakierrokset ajoittuvat kevään edistymisen mukaan seuraavasti: En-simmäinen laskentakerta oli 4.5., toinen laskenta 30.5. ja kolmas 20.6.2017. En-simmäisessä laskennassa keskityttiin varhain pesivään lajistoon (mm. tikat, kana-linnut, osa petolinnuista).

Laskennoissa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintula-jeihin:

• erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit

• alueellisesti uhanalaiset lajit

• silmälläpidettävät lajit

• lintudirektiivin liitteen I lajit

• Suomen kansainväliset vastuulajit

• tikat lukuun ottamatta yleistä käpytikkaa

• petolinnut

• merkittävien elinympäristöjen, esim. lehtojen ja vanhojen metsien, ilmen-täjälajit

Työssä huomioitiin alkuvuodesta 2016 julkaistu uusi lintujen uhanalaisuusarviointi (Ti-

ainen ym. 2016) ja käytettiin sen mukaisia luokkia. Laskennoissa merkittiin muistiin kaikki tavatut lintulajit ja kartalle kaikki huomionarvoiset lintulajit käyttämällä Hel-singin yliopiston eläinmuseon ohjeiden mukaisia merkintätapoja. Tulokset tulkit-tiin ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin reviiriksi tulkitaan yksikin pesintää ilmaiseva havainto (pää)muuttokauden jälkeen lajille sopivassa ympäristössä. Tu-losten perusteella rajataan mahdolliset pesimälinnuston kannalta arvokkaat alu-eet.

Liito-orava

Selvitysalueelta ja sen läheisyydestä on aiempia tietoja liito-oravan esiintymisestä. Liito-oravaselvityksessä lajin jätöksiä etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupui-den tyviltä (vrt. Sierla ym. 2004). Näitä ovat mm. kolopuut ja kookkaat kuuset sekä lehtipuut, etenkin haavat ja lepät. Liito-oravan asuttamista metsiköistä etsittiin la-jin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita. Jätös- ja pesäpuulöydöt pai-kannettiin GPS-laitteella. Liito-oravaselvityksen maastotyöt tehtiin 16.5.2017. Ajankohta on ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti liito-oravaselvitykseen hyvin sopiva.

Kasvillisuus ja kasvisto sekä arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät

Selvitysalueen luonnonolojen ja kasvillisuuden yleispiirteet inventoitiin 28.6.2017 tehdyllä maastokäynnillä käyttäen osa-aluejakoa. Peltoalueet jätettiin tarkemman inventoinnin ulkopuolelle. Maastossa selvitettiin myös arvokkaiden luontokohtei-


6

den (mm. luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesi-lain 2 luvun 11 §:n mukaisten pienvesikohteiden, metsälain 10 §:n mukaisten elinympäristöjen, METSO-ohjelman kriteerit (Syrjänen ym. 2016) tai LAKU-kriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttävien kohteiden, uhanalaisten tai silmällä-pidettävien luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä mahdollisten muiden ar-vokkaiden luontokohteiden) esiintyminen. Kaikki todetut kohteet rajattiin kartalle ja niistä kirjoitettiin muistiin sanallinen kuvaus. Vuoden 2016 selvityksen arvokkai-den luontokohteiden tietoja täydennettiin ja rajauksia tarkennettiin.

Maastotöissä kiinnitettiin huomiota merkittävien eliölajien (EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajit, erityisesti suojeltavat, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit, silmälläpidettävät sekä muut vaateliaat tai harvinaiset lajit) esiintymiseen ja arvioitiin niiden kannalta tärkeät elinympäristöt.

3 TULOKSET

3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus

Viirinlaakso II:n asemakaava-alue on eteläosastaan pääosin peltoa tai niittyä ja pohjoisosa on metsäinen. Selvitysalue (sis. Luhtajoentien jatko) jaettiin kahdek-saan osa-alueeseen (kuva 1), joiden luonnonoloja ja kasvillisuutta kuvataan seu-raavissa kappaleissa.

Osa-alue 1

Puhdistamontien eteläpuolella on pääosin avointa niittyä, jossa kasvaa nurmipun-tarpäätä, nurmilauhaa, koiranputkea ja niittyleinikkiä. Aluetta halkovan ojan var-rella kasvaa harvahkoa pajukkoa ja mesiangervoa. Pohjoisosa on läheisen maati-lan lehmien laidunaluetta. Itäosassa harvaa lehtipuustoa sekä vuohenputkea, nok-kosta ja huopaohdaketta kasvavaa niittyä. Osa-aluetta halkoo myös voimajohto.

Osa-alue 2

Selvitysalueen eteläpuolella sijaitsevan mäen pohjoisrinne ulottuu osa-alueelle 2. Osa-alueen länsiosassa on pari vuotta sitten raivattu voimajohtolinja. Linjan ja pel-lon välissä kasvaa varttuvaa–varttunutta haapaa ja koivua. Alikasvoksena on tuo-mea, pihlajaa ja taikinamarjaa. Voimajohdon itäpuolella kasvaa varttunutta haa-paa ja kuusta. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka ja kielo.

Osa-alueen keskiosassa on lehtoa (kuva 2), jonka puusto on melko nuorta ja haa-pavaltaista. Alarinteellä kasvaa paikoin varttunutta haapaa, kuusta ja koivua; rai-taa, tuomea ja harmaaleppää on sekapuina. Kenttäkerroksessa on tuoreen keski-ravinteisen lehdon lajistoa, mm. mustakonnanmarjaa, sinivuokkoa, käenkaalia, lil-lukkaa ja jänönsalaattia. Lehto on rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi (ks. alaluku 3.2). Metsän reunassa virtaa luonnontilainen noro (kuva 3), joka on vesilain mu-kainen kohde (ks. alaluku 3.2).

Osa-alueen itäosassa kasvaa nuorta haapaa, koivua ja pajuja.


7

Kuva 2. Lehtoa osa-alueen 2 keskiosassa.

Kuva 3. Vesilain mukaisen noron varrella olevaa kasvillisuutta osa-alueella 2.

Osa-alue 3

Metsäinen osa-alue on joka puolelta avoimen niityn ympäröimä. Itäosassa on tuo-retta lehtoa, jonka puusto on varttunutta kuusta ja haapaa. Kenttäkerroksessa


8

kasvaa mm. mustakonnanmarjaa, sini- ja valkovuokkoa sekä kieloa. Alempana rin-teellä puusto on varttuvaa–varttunutta haapaa. Lehtoalue on rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi (ks. alaluku 3.2).

Metsäsaarekkeen eteläosa on tuoretta ja lehtomaista kangasta, jonka lajistoon kuuluvat mm. kielo, mustikka ja sananjalka. Varttunut puusto on kuusta, haapaa ja koivua, mäntyä on niukemmin. Saarekkeen länsiosa on tuoretta kangasta, jossa kasvaa varttunutta kuusta, mäntyä ja koivua. Reunassa on tiheää tuomipensaik-koa ja nuorta haavikkoa. Saarekkeen eteläosassa on pari pientä kalliota.

Osa-alue 4

Osa-alue ulottuu Puhdistamontieltä Luhtajoen pohjoispuolisen metsän reunaan. Alue on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa ja laidunta, eteläosassa ulkoilutien länsipuolella on niittyä.

Suunnitellun tielinjan kohdalla Luhtajoen varrella kasvaa mm. ruokohelpiä, ranta-alpia, mesiangervoa ja jättipalsamia sekä rohtoraunioyrttiä. Joessa on ulpukkaa.

Osa-alue 5

Osa-alue käsittää pellon reunaan rajoittuvan rinnemetsän, joka on tuoretta kan-gasta ja lehtomaista kangasta. Metsikön eteläosan puusto on nuorta–varttunutta ja kuusivaltaista, tuomi on paikoin runsas. Ylärinteellä kasvaa varttunutta mäntyä ja nuorta pihlajaa. Kenttäkerroksessa tavataan mm. mustikkaa, metsäkastikkaa ja kieloa; sinivuokkoa ja jänönsalaattia on niukemmin.

Osa-alueen pohjoisosassa on varttunutta koivikkoa ja nuorta kuusikkoa. Aluskas-villisuutena on metsäkortetta, heiniä ja sananjalkaa. Alueella harjoitetaan puuta-varan varastointia.

Osa-alue 6

Voimajohdon länsipuolella kasvaa pellon reunalla nuorta–varttuvaa haapaa, muu-tama kuusi ja varttunut koivu. Kauempana reunasta on nuorta koivua, haapaa, tuomea, harmaaleppää ja pihlajaa. Kenttäkerroksessa tavataan kieloa ja vuohen-putkea sekä metsäkurjenpolvea, valkovuokkoa ja sananjalkaa.

Voimajohdon itäpuolella kasvaa heinikkoista, puustoltaan nuorta kuusi- ja koivu-valtaista metsää. Harvapuustoisilla paikoilla tavataan niittyleinikkiä, vuohenput-kea, metsäkurjenpolvea ja metsälauhaa. Harmaaleppä- ja haapavesakko on pai-koitellen runsasta. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. mustikkaa, oravanmarjaa, metsä- ja hietakastikkaa, nuokkuhelmikkää ja metsäalvejuurta. Paikoin kasvaa leh-totesmaa, sini- ja valkovuokkoa sekä metsäruusua. Kosteissa painanteissa on vii-takastikkaa.

Selvitysalueen pohjoispuolella olevan hakkuualueen eteläpuolella on tuoretta ja lehtomaista kangasta. Puusto on varttuvaa kuusta ja koivua. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka, käenkaali ja puolukka, lisäksi tavataan mm. valkovuokkoa,


9

oravanmarjaa ja nuokkuhelmikkää. Kosteammilla paikoilla on viitakastikkaa ja hii-renporrasta. Tästä itään päin on tiheää haapa-, harmaaleppä ja koivuvesakkoa. Osa-alueen reunalla virtaava noro on vesilain mukainen kohde (ks. alaluku 3.2).

Osa-alue 7

Osa-alueen länsiosassa, noron pohjoispuolella, kasvaa varttuvaa kuusta, koivua ja haapaa. Valtapuuston alla on tiheä haapavesakko. Lehtomaisen kankaan kenttä-kerroksessa tavataan mm. mustikkaa, käenkaalia, oravanmarjaa sekä imikkää. Idempänä kasvaa nuorta–varttuvaa kuusta ja mäntyä, muutama varttunut koivu ja haapa sekä muutamia metsälehmuksen vesoja. Lehtomaisen kankaan ja tuo-reen lehdon kenttäkerroksessa on mm. kevättähtimöä, käenkaalia ja imikkää sekä lehtotesmaa ja nuokkuhelmikkää. Osa-alueen itäosassa on kosteahkoa, puustol-taan varttuvaa–varttunutta kuusikkoa sekä varttuvaa koivua ja mäntyä. Kenttäker-roksessa on lehtomaisen kankaan lajistoa, mm. mustikkaa, metsäkastikkaa ja met-säkortetta, sekä tuoreen lehdon lajeja: käenkaalia, valkovuokkoa ja imikkää.

Noron eteläpuolella, osa-alueen länsiosassa, on harvennettua ja puustoltaan vart-tuvaa lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Sekapuina on varttuneita haapoja. Noron rinteellä on paikoin lehtoa, jonka kenttäkerroksessa kasvaa mm. kieloa, lillukkaa, imikkää, nuokkuhelmikkää ja sinivuokkoa. Idempänä on nuorta kuusikkoa ja koi-vikkoa sekä tiheää haapavesakkoa. Pensaskerroksessa tavataan vadelmaa, lehto-kuusamaa ja näsiää. Lehtoalueen puustoa on käsitelty voimallisesti ja se on me-nettänyt pääosan luontoarvoistaan. Osa-alueen itäosassa on ojitettua kangaskor-pea, jonka kenttäkerroksen lajeja ovat mm. metsäkorte, mustikka, oravanmarja, käenkaali, kevättähtimö, ojakellukka ja lehtotesma. Osa-alueen halki virtaava noro (kuva 4) on vesilain mukainen kohde (ks. alaluku 3.2).

Kuva 4. Vesilain mukaisen noron kasvillisuutta osa-alueella 7.


10

Osa-alue 8

Osa-alueen länsiosa on umpeen kasvavaa peltoa. Harmaalepän ja pajujen reunus-tamien ojien väleissä on mesiangervovaltaista suurruohoniittyä. Pellon pohjois-puolella on tuoretta ja lehtomaista kangasmetsää, jossa kasvaa varttuvaa kuusta, koivua ja haapaa. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. mustikkaa, kangasmaitikkaa, metsälauhaa, oravanmarjaa, valkovuokkoa, käenkaalia ja metsäkastikkaa. Osa-alueen pohjoisrajalla on pieni hakkuualue. Pellon eteläpuolella kasvaa nuorta koi-vua, harmaaleppää ja haapaa. Suurruoholehdon kenttäkerroksessa on mm. mesi-angervoa, hiirenporrasta ja nokkosta.

Osa-aluetta halkovan metsätien itäpuolella on nuorta–varttuvaa kuusikkoa ja koi-vikkoa sekä joitakin varttuneita mäntyjä. Kallioalueella kasvaa harvaa siemenpuu- männikköä, nuorta koivikkoa ja vesakkoa sekä mäntytaimikkoa. Kallion lounais-puolella on varttunutta männikköä ja varttuvaa kuusikkoa. Lehtomaisen kankaan kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja kangasmaitikka, lisäksi tavataan met-sälauhaa, vanamoa, sinivuokkoa ja nuokkuhelmikkää.

3.2 Arvokkaat luontokohteet

Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suo-jeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä.

Suuri osa selvitysalueesta on käytössä olevaa tai entistä peltoa. Maastoselvityk-sissä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Metsälain 10 §:n mukaisista elinympäris-töistä todettiin reheviä lehtolaikkuja (ks. jäljempänä). Selvitysalueella ei todettu Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b) lukuun ottamatta muutamia lehtokuvioita. Alueella ei ole METSO-ohjelman kri-teerit (Syrjänen ym. 2016) tai maakunnalliset LAKU-kriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttäviä kohteita.

Todetut luontokohteet ovat paikallisesti arvokkaita. Niiden sijainti kartalla ilmenee liitteestä 1.

Vesilain mukaiset pienvesikohteet

Selvitysalueella on kaksi noroa, jotka täyttävät vesilain 2 luvun 11 §:n kriteerit.

Osa-alueella 2 oleva noro sijoittuu metsän ja pellon rajalle. Noron varrella kasvaa mm. mesiangervoa, hiirenporrasta, nokkosta, rönsyleinikkiä, metsäkortetta, ranta-alpia ja korpikaislaa. Puustona on nuorta harmaaleppää ja tuomea.

Osa-alueiden 6 ja 7 alueella olevaa noroa reunustaa länsiosassa nuori koivu-, haapa- ja harmaaleppävaltainen metsä. Idempänä on harvennettua ja puustol-taan varttuvaa kuusikkoa, jossa on sekapuuna haapaa ja tuomea. Noron varrella kasvaa mm. hiirenporrasta, rantaminttua, ranta-alpia, rönsyleinikkiä, mesianger-voa ja ojakellukkaa sekä korpikaislaa, nokkosta ja rentukkaa.


11

Metsälain mukaiset elinympäristöt

Selvitysalueella todetut lehtokuviot täyttävät metsälain 10 §:n mukaisen elinym-päristön (rehevät lehtolaikut) kriteerit. Kohteet on kuvattu seuraavassa kohdassa.

Uhanalaiset luontotyypit

Osa-alueella 2 on tuoretta keskiravinteista lehtoa, joka on Etelä-Suomessa vaaran-tunut luontotyyppi (Raunio ym. 2008a, b). Lehdon puusto on varttuvaa kuusta, koivua ja haapaa sekä nuorta haapaa, pihlajaa, harmaaleppää ja tuomea. Pensas-kerroksessa on lisäksi lehtokuusamaa ja taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustakonnanmarjaa, sini- ja valkovuokkoa, kieloa, lillukkaa, karhun- ja vuo-henputkea, metsäalvejuurta, nuokkuhelmikkää, käenkaalia, jänönsalaattia, mus-tikkaa ja metsäkastikkaa.

Osa-alueella 3 on tuoretta keskiravinteista lehtoa (kuva 5), joka on Etelä-Suo-messa vaarantunut luontotyyppi (Raunio ym. 2008a, b). Rinteen puusto on vart-tunutta kuusta, koivua ja haapaa (kuva 5). Kenttäkerroksessa esiintyy valko- ja si-nivuokkoa, kieloa, mustikkaa, mustakonnanmarjaa ja jänönsalaattia, alempana rinteellä on vuohenputkea. Lisäksi lajistoon kuuluvat lehtokuusama ja taikina-marja.

Kuva 5. Tuoreen lehdon puustoa osa-alueella 3.


12

3.3 Pesimälinnusto

Viirinlaakso II:n selvitysalueen pesimälinnusto on melko monipuolinen yhdistelmä avomaiden ja metsien lintuja. Vuosien 2016 ja 2017 laskennoissa havaittiin yh-teensä 45 lintulajia (taulukko 1).

Taulukko 1. Viirinlaakso II:n selvitysalueen lintulaskennoissa havaitut lajit vuosina 2016 ja 2017. Status-sarakkeen selitykset: dir = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji, VU = vaarantuneeksi luokiteltu laji ja NT = silmälläpidettäväksi luokiteltu laji Tiaisen ym. (2016) mukaan. * = muu huomionarvoi-nen, esim. arvokasta elinympäristöä indikoiva laji.

Laji 2016 2017 Status Laji 2016 2017 Status

fasaani x x

pikkuvarpunen x x

harakka x x

punakylkirastas x x

hernekerttu x x

punarinta x x

hippiäinen x x

punatulkku x VU

keltasirkku x x

puukiipijä x

kirjosieppo x x

pyy x x dir

kiuru x x

rautiainen x x

kottarainen x

ruisrääkkä x dir

käpytikka x x

ruokokerttunen x x

laulurastas x x

räkättirastas x x

lehtokerttu x x

satakieli x x

metsäkirvinen x

sepelkyyhky x x

metsäviklo x

sinitiainen x x

mustarastas x x sirittäjä x x *

naakka x x taivaanvuohi x VU

naurulokki x VU talitiainen x x

niittykirvinen x x NT tiltaltti x x

pajulintu x x uuttukyyhky x

peippo x x varis x x

pensaskerttu x x viherpeippo x VU

pensassirkkalintu x x * vihervarpunen x x

peukaloinen x x * viitasirkkalintu x *

pikkulokki x dir


13

Kuva 6. Viirinlaakso II:n selvitysalueen laskennoissa vuonna 2017 tavattujen huomionarvoisten lintula-jien havaintopaikat.

Suurin osa selvityksessä tavatuista lintulajeista on Suomessa varsin yleisiä ja seu-dulla tavallisia pesimälajeja. Laskennoissa tavattiin joitakin ns. Punaisen kirjan la-jeja (Tiainen ym. 2016) ja muita huomionarvoisia lajeja, joiden havaintopaikat on merkitty kuvan 6 karttaan. Taulukossa 1 mainitut nauru- ja pikkulokki eivät pesi alueella; ne havaittiin tulvivalla pellolla keväällä 2016. Vuonna 2017 havaittu pyy oli hieman selvitysalueen ulkopuolella.

3.4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit

Liito-orava

Selvitysalueelta löydettiin liito-oravan jätöksiä kolmelta alueelta (kuvat 8 ja 9). Esiintymisalueista kaksi oli ennestään tiedossa. Uusi alue oli Luhtajoentien linjauk-sen kohdalla selvitysalueen pohjoisosassa. Muut alueet sijaitsevat Mustamäen länsiosassa selvitysalueen eteläosassa. Liito-orava käyttää eri vuosina reviirinsä eri


14

osia, jolloin jätöslöydöt keskittyvät eri alueille. Mustamäen kohteet ovat todennä-köisiä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kuusiniitun alueelta ei todettu liito-oravan pesäpaikaksi soveltuvia kolopuita tai risupesiä.

Kuusiniittu (osa-alue 7)

Alue sijaitsee Kuusiniitun entisen pellon länsipuolella (kuvat 7 ja 8). Alueen puus-tona on varttuvaa–varttunutta kuusta, koivua ja haapaa. Puustoa on paikoin har-vennettu. Liito-oravan jätöksiä löytyi viiden haavan, kahden kuusen ja yhden koi-vun tyveltä. Alueelta ei löydetty kolopuita tai risupesiä. Lähin tiedossa oleva liito-oravan asuttama metsä on noin 350 metrin päässä luoteessa Palokallion pohjois-puolella. Tältä alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä myös vuonna 2017. Alueiden vä-lillä on metsäinen, osin hakkuiden pirstoma puustoinen yhteys.

Mustamäki II (osa-alue 2)

Tämä alue sijaitsee Mustamäen asuinalueen länsipuolella pellon reunassa (kuva 9). Metsä on nuorta–varttunutta haavikkoa ja kuusikkoa, jossa on paikoin tiheä tuomi- ja haapa-alikasvos. Alueella on useita kolohaapoja. Vuonna 2016 liito-oravan käyttämiä puita löytyi alueen eri osasta kuin aikaisempina vuosina. Alue on ollut asuttuna aina-kin vuosina 2006 ja 2012 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006 ja 2012). Vuonna 2009 ei lajin papanoita löydetty (Kärkkäinen 2009). Vuonna 2016 liito-oravan papa-noita löytyi yli kymmenen puun tyveltä, joista kolme oli kolohaapoja. Vuonna 2017 jätöksiä löytyi viiden puun tyveltä, näistä yksi oli kolohaapa. Kolopuut lähiympäristöi-neen ovat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liito-oravan elinympäristö jat-kuu selvitysalueen ulkopuolelle (kuva 9). Mustamäki II -alueelta on metsäinen kulku-yhteys koilliseen ja itään. Tätä ja seuraavaa aluetta erottaa toisistaan vain muutaman metrin levyinen puuton alue.

Kuva 7. Harvennettua metsää Kuusiniitun liito-oravareviirillä.


15

Kuva 8. Liito-oravan käyttämät puut ja liito-oravan reviiri Kuusiniitun länsipuolella Viirinlaakso II:n selvitysalu-eella.

Mustamäki III (osa-alue 3)

Alue on lähes kauttaaltaan peltojen ja niittyjen ympäröimä metsäsaareke (kuva 9). Puusto on varttunutta, paikoin vanhaakin kuusivaltaista sekametsää. Haapaa ja koivua on runsaasti ja kolohaapoja on useita. Keväällä 2010 liito-oravan papanoita löytyi kahdeksan puun tyveltä, joista yksi oli kolohaapa (Kärkkäinen 2010). Vuonna 2016 papanoita oli noin 15 puun tyvellä, joista viisi oli kolohaapoja (kuva 8). Vuonna 2017 jätöksiä löytyi 13 puun tyveltä, näistä kaksi oli kolohaapoja. Kolopuut lähiympäristöineen ovat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueelta on metsäinen kulkuyhteys pohjoisen suuntaan. Tätä ja edellistä aluetta erottaa toi-sistaan vain muutaman metrin levyinen puuton alue.

Lepakot

Erillisessä Viirinlaakso II -alueen lepakkoselvityksessä (Hagner-Wahlsten & Karls-son 2016) todettiin yksi luokan II lepakkoalue ja kolme luokan III aluetta (ks. Suo-men Lepakkotieteellinen yhdistys 2012).


16

Kuva 9. Liito-oravan käyttämät puut ja liito-oravan reviirit Mustamäellä Viirinlaakso II:n selvitysalueella.


17

Kirjoverkkoperhonen

Selvitysalueella on kirjoverkkoperhoselle hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa lajin esiintyminen on mahdollista. Lajista ei tehty havaintoja sen lentoaikaan tehdyllä maastokäynnillä.

3.5 Muut merkittävät lajit

Alueella ei todettu vuoden 2017 selvityksissä uhanalaisten, silmälläpidettävien (Liukko ym. 2016, Rassi ym. 2010) tai muiden huomionarvoisten eläin- ja kasvila-jien esiintymiä lukuun ottamatta alaluvussa 3.3 käsiteltyjä lintulajeja ja alaluvussa 3.4 käsiteltyä liito-oravaa. Alueella ei myöskään arvioitu olevan muille huomion-arvoisille eliölajeille tärkeitä elinympäristöjä lukuun ottamatta edellä kuvattuja ar-vokkaita luontokohteita.

3.6 Ekologiset yhteydet

Klaukkalan taajaman itäpuolella sijaitseva Pietarinmäen–Mustamäen metsäalue on merkittävä liito-oravan elinalue, jossa on useita liito-oravan asuttamia metsi-köitä. Liito-oravat elävät metsäalueen reunaosissa ja niille tärkeä liikkumissuunta on itä.

Luhtajoen pohjoispuolinen metsäselänne muodostaa maakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden. Luhtajoki toimii vähintäänkin paikallisesti tärkeänä yhtey-tenä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014).

4 SUOSITUKSET

Viirinlaakso II:n asemakaava-alueen luontoselvityksessä todettiin neljä paikalli-sesti arvokasta luontokohdetta (alaluku 3.2), jotka tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Kohteet voidaan osoittaa asemakaavassa esim. luo-merkinnällä.

Liito-oravien elinalueet ja kulkuyhteydet tulee ottaa kaavoituksessa huomioon (vrt. Ympäristöministeriö 2005). Kuvaan 9 rajatuille lajin reviireille ei tulisi osoittaa nykytilannetta muuttavaa maankäyttöä. Kuvaan 7 rajatun liito-oravan reviirin koh-dalla olisi vältettävä yli 20 metriä leveän puuttoman alueen syntymistä.

5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

Hagner-Wahlsten, N. & Karlsson, R. 2010: Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepak-koselvitys 2010. – Nurmijärven kunta.

Hagner-Wahlsten, N. & Karlsson, R. 2012: Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepak-koselvitys 2012. – Nurmijärven kunta.


18

Hagner-Wahlsten, N. & Karlsson, R. 2016: Nurmijärven Klaukkalan Viirinlaakso 2:n ja Luhtajoentien asemakaava-alueen lepakkoselvitys 2016. – Nurmijärven kunta.

Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. – Te-oksessa: Koskimies, P. & Väisänen, R. A. (toim.): Linnustonseurannan havain-nointiohjeet. 2. painos. – Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki, ss. 58–70.

Kärkkäinen, J. 2009: Klaukkalan ohikulkutie, liito-oravakartoitus, maastoraportti (10.6.2009). – Finnish Consulting Group Oy.

Kärkkäinen, J. 2010: Klaukkalan ohikulkutie, liito-oravakartoitus, maastoraportti (16.4.2010). – Finnish Consulting Group Oy.

Kärkkäinen, J. 2012: Klaukkalan ohikulkutie, liito-oravakartoitus, maastoraportti. – Finnish Consulting Group Oy.

Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015. – Ympäris-töministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 34 s.

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja 2010. – Ympäristöministeriö ja Suomen ympä-ristökeskus, Helsinki. 685 s.

Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. – Suomen ympäristö 8/2008:1–264.

Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. – Suomen ympäristö 8/2008:1–572.

Salminen, J. & Aalto, S. 2012: Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudel-lemaalle (LAKU). Loppuraportti. – Uudenmaan liiton julkaisuja E 119:1–54.

Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ot-taminen suunnittelussa. – Suomen ympäristö 742:1–113.

Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viran-omaisille. 7 s.

Suomen ympäristökeskus 2015: Uhanalaisten eliölajien tiedot Nurmijärven kun-nan alueelta 28.4.2015.

Syrjänen, K., Hakalisto, S., Mikkola, J., Musta, I., Nissinen, M., Savolainen, R., Sep-pälä, J., Seppälä, M., Siitonen, J. & Valkeapää, A. 2016: Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSO-ohjelman luonnon-tieteelliset valintaperusteet 2016–2025. – Ympäristöministeriön raportteja 17/2016:1–75.


19

Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituk-sessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. – Ympäristöopas 109:1–196.

Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015. – Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökes-kus, Helsinki. 49 s.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2016: Liito-oravatiedot Nur-mijärven kunnan alueelta 20.1.2016.

Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. 16 s.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003a: Klaukkalan osayleiskaava-alueen liito-ora-vat. – Nurmijärven kunta.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003b: Klaukkalan ohikulkutievaihtoehtojen 1 ja 3B liito-oravainventoinnin tulokset. – Nurmijärven kunta.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006: Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaava-alu-een liito-oravat 2006. – Nurmijärven kunta.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2010: Nurmijärven Klaukkalan liito-oravainven-toinnit 2010. – Nurmijärven kunta.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012 (päivitetty 5.11.2014): Nurmijärven Klauk-kalan osayleiskaava-alueen luontoselvitys 2012. – Nurmijärven kunta.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014: Ekologiset yhteydet Klaukkalan alueella. – Nurmijärven kunta.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2015: Klaukkalan ohikulkutien liito-oravaselvitys. – Uudenmaan ELY-keskus.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2016: Nurmijärven Viirinlaakso II asemakaavan luontoselvitys. – Nurmijärven kunta.

Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 1992: Nurmijärven kallioselvitys. – Nurmijärven kunta.


20

LIITE 1. VIIRINLAAKSO II:N SELVITYSALUEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

nurmijÄrven viirinlaakso ii -asemakaavan … · viirinlaakso ii:n selvitysalueen rajaus ja jako...

Documents