neliö 2/2011

VMP-INTERIORIN lEhTI TERVEyDEN ja

hyVINVOINNIN aMMaTTIlaISIllE

2 | 2011

SÄÄSTÖJÄ HYVÄLLÄ KÄSIHYGIENIALLA s. 13

HYVÄ SUUNNITTELUHELPOTTAA SAIRAALOIDENARKEA s. 4

APTEEKIN UUSI ILME TEKI TILAA ASIAKKAILLE JA UUSILLE AJATUKSILLE s. 10

ALf REHN:

JÄRKEVYYS ON APTEEKKIEN ANSA s. 8

2 neliö 1 | 20112 neliö 1 | 2011

PÄÄKIRJOITUS

SISÄLTÖ4 Sairaaloita suunnitellaan

käyttäjien ehdoilla

5 Opasteet tuovat turvallisuutta

6 Sintek valloittaa maailmaa lääkkeiden

varasto- ja käsittelyratkaisuillaan

8 Kuka ehtii ensin, kysyy

professori alf Rehn

10 Niinivaaran apteekki uudistui täysin

12 avainapteekit menestyivät

brändibarometrissa

13 hyvä käsihygienia tuo säästöjä

14 lisää turvallisuutta

apteekkeihin ja sairaaloihin

15 Uusia kasvoja: Kari Elo

16 lappilainen apteekki henkii

avaruutta ja auringonvaloa

18 lasiset siirtoseinät

mullistavat sairaalaympäristön

18 Farmaseutit nakuna

19 m2 | Paimion parantola

VMP-Interior Oy on raumalainen apteekkitilojen

ja sairaaloiden lääkehuoltotilojen suunnitteluun

erikoistunut suunnit telutoimisto. Vastaamme

20 vuoden kokemuksella suunnitteluprojekteista

kokonaisuudessaan: tilaselvityksistä toimituk-

seen ja yhteydenpitoon eri osapuolten välillä.

Projektitiimeissämme toimivat:

Designer Sari [email protected]

Designer Annukka Kerä[email protected]

Tilaukset ja myynnintuki Ulla [email protected]

ProjektipäällikköKari [email protected]

ProjektiassistenttiJesse Tuomi

hallitie 4, 26510 Rauma, puh. (02) 824 1000

www.vmp-interior.fi

alastomuutta ja tietosuojaaalastomuudella ansaintalogiikkaa kohden. Kas, siinä meillä Suomessa

taitaa olla se tulevaisuudennäkymä, ainakin jos ruotsalaisia on usko-

mista. Eli rohkeaa ja rahakasta markkinointia on luvassa. Mutta miten

meillä Suomessa päästään tähän?

Suomessa on perinteisesti vähän pelätty rohkeaa mainontaa, sitä

valtavirrasta poikkeavaa. Miksi sitä pelätään tai miksi sitä yleensäkään

pitää pelätä? lieneekö syynä uskalluksen puute tai häveliäisyys vai

pelätäänkö asiakkaiden menetystä?

Mutta, voitaisiinko meillä Suomessa laittaa ruotsalaisia vieläkin parem-

maksi? Mainostoimistoilla tässä lienee tulevaisuudessa aikamoinen

haaste. Ihan toinen asia onkin se, reagoidaanko Suomessa apteekkien

markkinointiin ja ansaintalogiikan kiemuroihin riittävän tehokkaasti.

Onko siihen riittävästi mielenkiintoa? Syytä ainakin olisi, sillä kilpailu

niin tuotteista kuin asiakkaista tulee kiristymään entisestään.

ajankohtaisia ovat myös tietosuoja-asiat ja siihen liittyvä turvallisuus.

asia tulee meitä kaikkia vastaan nyt ja jatkossa vielä huomattavasti

enemmän. Nykyisin apteekeissa tietosuojaan ei olla vielä kiinnitetty

paljon huomiota. henkilökunnan ja kumppanien taustoja on helppo

selvittää, mutta miten on apteekin sisäisen turvallisuuden laita?

eResepti tulee olemaan yksi esimerkki tietosuojan tärkeydestä.

Se opettaa samalla apteekkien asiakkaita tiedostamaan suojauksen

tärkeyden. jatkossa apteekkien materiaalien ja aineistojen suojauk-

seen sekä tavarantoimittajien ja edustajien kulkureitteihin pitää

kiinnittää enemmän huomiota.

jokaisen apteekin tulisikin harkita

tietoturvasuunnitelman tekemistä.

Syksyä kohden!

Veli-Matti Paulasaari

toimitusjohtaja

[email protected]

www.vmp-interior.fi 3

alF REhNaNTaa KyyTIäluutuneille käsityksille lääkemarkki-noinnista SIVU 8

APTEEKKARI MARJUKKA HELIÖVAARA:

apteekin uusi

ilme inspiroi SIVU 10

Neliö esittelee suuria

ja pieniä, kiinnostavia

tilaratkaisuja. Tässä

numerossa käymme

Paimion parantolassa,

jonka muotokieli

kestää aikaa.

Farmaseutit nakuna SIVU 18

ARKKITEHTI SUSANNA KALKKILA:

Euroopassa avoimuus näkyy jo sairaalojen toiminnassa SIVU 4

NELIÖ VMP-Interiorin lehti terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisille

• päätoimittaja: Veli-Matti Paulasaari, VMP-Interior Oy • toimitus: Zeeland: anna Korpi-

Kyyny ja johanna Vuori • taitto: Zeeland: Teija himberg • paino: PainoRauma, Rauma

• osoitteenmuutokset ja tilaukset: [email protected], puh. (02) 824 1000

4 neliö 1 | 2011

STOcKFlOw-KalUSTEET: [email protected]

airaalan suunnittelussa asetutaan samalla sekä työntekijän että potilaan asemaan. Sairaalasuunnitteluun erikoistunut arkkitehtitoimisto Reino Koivula Oy on toiminut alalla jo yli kuuden-kymmenen vuoden ajan. – Meillä on paljon kokemusta sairaala-projekteista, ja opimme niistä koko ajan lisää. Toimeksiannot vaihtelevat uudisrakennuksista peruskorjauksiin, kertoo arkkitehti Susanna Kalkkinen. Suunnitteluprosessissa ovat tiiviisti mukana sairaalan oma henkilökunta, ja suunnittelun poh-jana toimii sairaalan toiminnallinen prosessi. – Sairaalan sisällä on monia eri käyttäjäryh-miä, joiden tarpeet voivat vaihdella suurestikin. Ne tuovat työhön sekä rajoituksia että mahdol-lisuuksia.

Ergonomia ennen kaikkeaEsimerkiksi lääkehuoneissa kalustesuunnittelu tehdään aina räätälöidysti, käyttäjien toiveiden mukaan. – Tyypillisesti lääkehuoneessa käyte-tään mahdollisuuksien mukaan valmiita tuottei-ta, kuten StockFlow-kaappeja, ja osa tehdään tilauksesta puusepäntyönä. Säilytysratkaisuihin vaikuttavat muun muas-sa osastolla annettavat hoidot. Lääketiloissa huo-

mioidaan myös apteekkilainsäädäntö sekä eri sairaanhoitopiirien omat turvallisuusnormit. – Jos osastolla annetaan vaikkapa solunsal-paajahoitoja, lääkehuone tehdään vastaamaan juuri sen osaston lääkinnällisiä tarpeita, toteaa Kalkkinen. Suunnittelussa huolehditaan tietysti myös ergonomiasta. Esimerkiksi istumatyöpisteissä säädetään nykyisin pöydän sijaan tuolia, jolloin työtasoista voidaan tehdä kiinteitä. – Tärkeä seikka on myös työpisteen valais-tus. Valaistusta pitää olla riittävästi siellä missä työskennellään, ja lääkekaappien sisällön tulee olla hyvin nähtävillä. Suunnittelemme työpistei-tä yhdessä työntekijöiden kanssa, ja useimmissa hankkeissa suunnitelmia kommentoi lisäksi työ-fysioterapeutti.

Muutoksien ennakointiaKäyttäjien tarpeiden lisäksi sairaalasuunnitte-lussa täytyy ottaa huomioon tulevaisuus, sillä tilojen toiminnot saattavat muuttua hyvinkin nopeasti. Toisaalta samojen tilojen täytyy pal-vella vuosikymmenestä toiseen. – Pyrimme ennakoimaan näitä tarpeita ja suunnittelemme tilat siten, että ne voidaan ottaa pois käytöstä pala kerrallaan. Näin sairaalantoiminnot jatkuvat entiseen malliin ympärillä.

• tekstI: aNNa KORPI-KyyNy • KUVAT: KaRI ERKKIlä, OllI URPEla

Toimintakulttuurin muutokset sen sijaan tapahtuvat hitaammin. Kalkkisen mukaan Eu-roopassa ollaan jo luopumassa osastojen koppi-maisista kanslioista ja rakennetaan avoimia osaamiskeskuksia, joissa työtä tehdään samassa tilassa työpisteiden äärellä. – Eurooppalaisissa sairaaloissa avoimuus näkyy muussakin toiminnassa Suomea enem-män. Muutaman vuoden päästä se varmasti ehtii jo meillekin asti.

KÄYTTÄJIEN EHDOILLAKun sairaaloita ja niiden remontteja suunnitellaan, suurin paino on käyttäjien

toiveilla. Suunnittelussa katsotaan koko sairaalan toimintaprosessia, lääke-

huoneissa taas kyseisen osaston tarpeita.

S


Opasteet tuovatturvallisuuttahyvillä opasteilla voi lisätä potilaan

kokemaa turvallisuuden tunnetta

sairaaloissa.

Vieraassa julkisessa tilassa kulkeminen on vaikeaa, jos opasteet eivät ole kunnossa. Erityi-sesti sairaalat voivat tuntua potilaista joskus pe-lottavilta ja epämiellyttäviltä – huono opastus lisää tätä tunnetta. Tutkimuksissa on todettu, että hoitotyöhön kohdistuvat odotukset ja kokemukset ovat yhtey-dessä nimenomaan turvattomuuden ja turvalli-suuden tunteisiin, ja ne saattavat lisätä stressiä. Hyvä opastus puolestaan voi saada potilaan tun-temaan positiivisia tunteita, kuten turvallisuutta, varmuutta ja toivoa, ja sitä kautta edistää myös paranemista. – Sairaalaopasteiden toimivuuteen vaikut-tavat muun muassa sijoittelu, valot ja värit. Havaitsemiseen vaikuttavat opastusmerkkien kohdistuva valon määrä ja laatu, opasteiden värit, kontrastit, kirjaimet, symbolit sekä teksti-koot, kertoo Annukka Keränen VMP:ltä.

Hyvä opastus on looginenToimivassa opastuksessa on huomioitu kaikki käyttäjäryhmät nuorista ikääntyneisiin, eri ta-voin rajoittuneet ja eripituiset ihmiset. Opaskartat tulisi sijoittaa lähelle ulko-ovea, josta ne on helppo havaita. – Materiaalivalinnassa pitää kiinnittää huo-miota muun muassa siihen, että pinta ei kiillä. Lasipintaisiin opasteisiin soveltuu parhaiten heijastamaton lasi. Hyvä opastus antaa asiakkaalle positiivisen kokemuksen. – Tunnemme sairaaloiden erikois-piirteet ja autamme mielellämme opasteasioissa, Annukka kertoo. • tekstI: jOhaNNa VUORI

ARKKITEHTI SUSANNA KALKKILA:

jos osastolla annetaan vaikkapa solunsalpaajahoitoja, lääke-huone tehdään vastaa-maan juuri sen osaston lääkinnällisiä tarpeita.

6 neliö 1 | 2011

H

SINTEK VALLOITTAA MAAILMAA

Maailmanlaajuisesti

toimiva Sintek auttaa

apteekkeja ja sairaaloita

löytämään lääkkeille

varasto- ja käsittely-

ratkaisut. Pääsimme

kuulemaan alan

kansainvälisiä kuulumisia

Sintekin maajohtaja

Heidi Destbergiltä. eti aluksi on saatava tietää, mikä on sellainen sisustusjärjestelmä, jota halutaan käyttää kaikkialla. – Markkinoiden johtavat arkkiteh-dit ja suunnittelijat käyttävät StockFlow-järjes-telmää luodakseen esteettisiä ja hyvin toimivia ratkaisuja sairaala-apteekeissa ja osastojen lääk-keenjakopisteissä, Destberg kertoo. Tuotteiden pääasialliset markkinat ovat Poh-joismaat, Iso-Britannia, Irlanti, Saksa, Ranska, Lähi-itä, Australia ja Kiina. Toimituksia on kui-tenkin myös Maltalle, Kyprokselle, Viroon, Por-

tugaliin, Japaniin, Ghanaan ja Sudaniin asti. Pohjoismaissa johtavat sairaalat, kuten Sahlgrenskan Yliopistollinen sairaala ja Karo-linskan yliopistollinen sairaala sekä Turun yli-opistollinen keskussairaala, käyttävät Stock-Flow-järjestelmää. – Olemme kehittäneet tuotteet yhdessä käyttäjien kanssa. Palaute on meille tärkeää. Sintekin järjestelmillä voi tehdä erilaisia osastoja ja tarpeen mukaan ne ovat myös hel-posti muunneltavissa. – Hyvän järjestelmän avulla työt sujuvat.

• tekstI: jOhaNNa VUORI • KUVAT: OTSO lahTI, SINTEK

MAAJOHTAJA HEIDI DESTbERG:

asiakkaamme

arvostavat tuotevalikoi-

maamme ja kattavaa

lääkkeiden säilytys-

ja käsittelyalan

kokemustamme.


maissa otetaan enemmän huomioon ergonomia ja viihtyisä työympäristö sekä miljöö. Pohjoismaissa onkin jo pitkään ollut turval-liset varastointijärjestelmät, mutta esimerkiksi Afrikassa saattaa olla infektioiden vuoksi jopa tiukemmat rajoitukset. Lähi-idässä taas vallitse-va yrityskulttuuri eroaa suomalaisesta. – Se on todellakin joskus miesten maailma, hän naurahtaa. – Miehet ostavat miehiltä.

Turvallisuus etusijalla tilaa säästäenSintekin kalustejärjestelmät ovat erinomaisesti suunniteltuja ja käytössä hyviksi havaittuja. Kaltevat, ulosvedettävät hyllytasot on muotoiltu siten, että tuotteet löytyvät niistä nopeasti ja varmasti. Virheitä ei pääse syntymään. Täyttö tapahtuu takaosasta, millä varmistetaan oikea käyttöjärjestys ”first in, first out” -periaatteella.Järjestelmä mahdollistaa suuren lääkemäärän säilytyksen pienessäkin tilassa. – Jokainen ratkaisu toteutetaan ajatellen lääkehuoneessa työskenteleviä henkilöitä. Mui-hin järjestelmiin verrattuna ratkaisuillamme saa käyttöön jopa 50 prosenttia enemmän lattia-pinta-alaa. Suurempi lattiapinta takaa myös turvallisemman ja viihtyisämmän työympäris-tön, Destberg muistuttaa. Kulttuurieroja sairaalamaailmastaSintekillä 13 vuotta työskennelleellä Destber-gillä on mielenkiintoinen työ erittäin kansain-välisessä toimintaympäristössä, sairaala- ja apteekkialan rajapinnassa. Työssään hän tapaa asiakkaita monista eri kulttuureista. Destberg kuitenkin oikoo oletuksia suurista eroista. – Apteekkielämä on periaatteessa saman-laista joka maassa, mutta varsinkin Pohjois-

Sintek tarjoaa ratkaisut kaikkiin

lääkkeiden käsittelytarpeisiin.

Saatavana on sekä avoimia että

suljettuja kokoonpanoja, jotka

voivat koostua suurikokoisista

sairaala-apteekeista, lääkehuoneista

tai yksittäisistä lukittavista

lääkekaapeista sairaala-osastoille

ja hoitokoteihin.

Mutta kun lähestyy asioita hieman miesnäkö-kulmasta, hommat hoituvat. Hyvillä tuotteilla vakuutetaan myös epäilevät miehet. Lähi-idässä sairaalaprojektit ovat usein suu-ria ja kasvu mittavaa. Sairaaloiden tilat eroavat meille tutuista. – Kun Pohjoismaissa käytetään paljon puuta, Lähi-idässä on marmoria ja kal-liita, eksklusiivisia materiaaleja. Sairaala voikin olla kuin viiden tähden hotelli, Destberg kertoo.

8 neliö 1 | 2011

KUKA EHTII

ENSIN?Professori Alf Rehn

tietää, että muutos

on tulossa. Se koskee

koko apteekkialaa ja

pakottaa kaikki miet-

timään omaa strate-

giaansa eri kantilta.

Kysymys kuuluukin,

kuka johtaa muutosta.

un Åbo Akademin johtamisen ja or- ganisaation professori Alf Rehniltä kysyy, millaisena hän näkee apteekkialan, ei vastausta tarvitse kauan odot-taa. Hänen mielestään apteekit ovat niitä harvoja perinteisiä aloja, joiden ei ole tarvinnut muuttua radikaalisti. Ala on hyvin järkevä. Rehnin mukaan liial-linen järkevyys estää meitä tekemästä asioita, katsomasta niitä uudelta kantilta ja heittäyty-mästä. Tietysti apteekkiala täytyy olla joiltain osin kontrolloitu, mutta järkevyys on luonut apteekeille ansan. – Apteekkarien kannattaisi kysyä itseltään, mitkä ovat sellaisia asioita, joissa kontrollia ei tarvitsisi pitää. Nyt apteekit ovat ottaneet pel-kästään informoijan roolin. Hyllyt näyttävät samanlaisilta, on sitten ostamassa särkylääkettä tai hemmottelevaa ihovoidetta. Hänen mielestään koko apteekkitila huokuukontrollia ja tylsyyttä. – Kun liiallinen järkevyys puskee tilassa läpi, kuluttajakin käyttäytyy järke-västi eikä ainakaan tee heräteostoksia. Tuntuu, ettenhän minä osaa käyttää tätä tuotetta, kun kukaan ei opasta. Ilmapiiri on kliininen. Kuka oikeasti iloitsee apteekeissa? Sama järkevyys näkyy myös apteekkien netti-

sivuilla. – Verkossa jylläävät lääke- ja terveys-tieto. Löytyypä sieltä apteekin korvauslaskurei-takin. Sairastun jo pelkästään katsoessani niitä, Rehn parahtaa.

Edelläkävijää etsimässäApteekkialaa sääntelevät lainsäädäntö ja tiukka valvonta, mutta Rehn ei hyväksy tätä selityksek-si luovuuden puutteelle. – En ole tavannut yhdeltäkään alalta ainoa-takaan toimijaa, joka sanoisi, että meillä on täy-sin vapaa toimintakenttä. Ajatellaanpa vaikka pankkialaa: se ei todellakaan ole vapaa, hauska ja leikkisä ala, mutta silti he ovat onnistuneet määrittelemään itsensä uudella tavalla. Apteekit ovat pitkään olleet turvallisimpia työpaikkoja: kun apteekkilupa on saatu, toi-meentulo on turvattu vuosikymmeniksi eteen-päin. Rehn ennustaa kilpailutilanteen muuttu-van tulevina vuosina. – Ennen pitkään alalle tulee henkilöitä, jotka eivät kuulu Apteekkariliittoon eivätkä ole apteek-kariperheestä. Tulee joku, joka palkkaa itselleen apteekkarin ja farmaseutit ja katsoo koko ap-teekkikonseptia aivan uusin silmin. Tämä on ta-pahtunut jo jokaisella muulla kentällä. Kyse on vain siitä, koska se tapahtuu ja kuka ehtii ensin.

• tekstI: aNNa KORPI–KyyNy • KUVAT: MIKa OKKO

K


Vahvuutena luottamusRehnin mielestä apteekit voisivat ottaa vahvan etukenon ja miettiä, mitä muuta apteekkitilalla ja tuotteilla voisi tehdä. – Apteekkeihin luotetaan ja se on alan vah-vuus. Ihmiset etsivät koko ajan uusia tapoja hoi-taa ja hemmotella itseään. Siinä on apteekkien mahdollisuus! Perinteisellä alalla on luonnollista pitää kiin-ni siitä, minkä osaa. Siihen kuuluu myös lause ”Meillä on aina tehty näin”. Rehn kehottaakin hyväksymään tämän ominaisuuden itsessään, sillä se on ensiaskel muutokseen. – Muutos vaatii sen, että johtajat, apteekka-rit ja toimitusjohtajat miettivät, mikä pitää heitä kiinni nykyisessä toimintamallissa. Jos he tulisi-vat alalle nyt eivätkä tietäisi siitä mitään, mutta haluaisivat tehdä vallankumouksen, mitä he teki-sivät. Säännökset voi tässä ajatusleikissä unoh-taa hetkeksi.

Lisää kilpailua!Kansainvälisesti apteekkialalla on lähdetty jo rikkomaan kontrollin perinnettä ja markkinoi-maan rohkeasti. Rehn kertoo ulkomaisten apteekkien viestivän siitä, että ne tarjoavat kaikkea, mikä on kuluttajille hyväksi.

Kyllä minäkin pystyn kertomaan, mitä ibupro-feeni tekee, ei se ole lisäarvo apteekille. Siihen tarvitaan elämyksiä, palvelukonseptin uudistus-ta, personointia ja radikaalimpia keinoja lähes-tyä asiakkaita.

– En ymmärrä, mikseivät apteekit ole vielä lähteneet mukaan fitness-tuotteisiin tai puhu terveellisestä ruokavaliosta. Nehän ovat olen-nainen osa hyvinvointia. Rehn usuttaa apteekkareita näkemään apteekkinsa uusin silmin: kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentajina ja ennakkoluulotto-mina markkinoijina. – Väitän, että jokainen, joka kärsii migree-nistä, käy apteekeissa. He varmasti etsivät myös vertaistukea. Mitä apteekit ovat tehneet näiden ihmisten tuomiseksi yhteen? Ei mitään. Sama juttu vaikkapa korvatulehduskierteessä olevan lapsen vanhemmilla. Kaikki heistä käyvät aptee-keissa ja saavat sieltä vain lääkkeitä. Mahdolli-suuksia olisi vaikka mihin! Esimerkiksi Ruotsissa apteekkiala on paljon vapaampi ja kilpaillumpi kuin Suomessa. Rehnin mukaan säännöksiä höllennetään taatusti myös meillä – ensimmäiset pienet muutokset ovat jo nähtävissä. – Itse asiassa toivon, että pt-kauppa saisi luvan myydä itsehoitolääkkeitä. Ei siksi, että toivoisin apteekeille pahaa, vaan siksi, että se pakottaisi apteekit miettimään, minkä ne voisi-vat tehdä paremmin ja mitä lisäarvoa ne voisivat tarjota. Kilpailu alalla on nyt erittäin heikkoa.


TESTAA LUOVUUTESI, VASTAA KYSYMYKSIIN:

1. Mitä meidän alallamme ei saa koskaan tehdä?

Mikä on kiellettyä tai sopimatonta?

2. Mitä meidän yrityksessämme ei saa koskaan

tehdä? Mikä on kiellettyä tai sopimatonta?

3. Koska minä/me teimme

jotakin yllä olevista asioista?

4. Miksi ei?Luovuuden pikatesti on Alf Rehnin kirjasta Vaaralliset ideat.

10 neliö 1 | 2011

MUUTOS ASIAKKAIDEN MIELEEN

Myönteisen asiakaspalautteen vyöryn on saanut aikaan paitsi raikas visuaalinen ilme myös laajentuneet asiakastilat sekä uudet suora-toimituspisteet. Muutoksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi VMP-Interior, joka on työskennellyt aikaisemminkin Avainapteekki-ketjun kumppa-nina. Heliövaara kehuu VMP:n ammattimaista suunnitteluosaamista, jonka ansiosta rajatusta

Designer Annukka Keränen: Vanhat kalusteet olivat raskaita ja korkeita. Tilan tuntua saatiin lisättyä

keveämmillä kalusteilla ja tiivistämällä henkilökunnan takatiloja. Vanha

valaistus korvattiin monimetallivalaisimilla, jotka avarsivat apteekkia entisestään.

A vainapteekit-ketjuun kuuluvan Niinivaaran apteekin muodon- muutos ei jäänyt apteekin asiak- kailta huomaamatta. Muutos oli mieluisa ja palaute runsasta. – Lähes jokainen meille uudistuksen jäl-keen sisään astunut asiakas on kommentoinut uusia tiloja ja pääsääntöisesti positiivisesti, ker-too apteekkari Marjukka Heliövaara hymyillen.

joensuulaiset Niinivaaran apteekin asiakkaat

saivat hieraista silmiään tänä keväänä, kun

tuttu apteekki avasi ovensa uudella visuaalisella

ilmeellä ja remontin avulla avartuneilla tiloilla.


neliömäärästä huolimatta apteekkiin saatiin paljon lisätilaa. – Vanhat tilat tuntuivat ahtailta. Ennen uudistusta kuvittelimme, että 160 neliömetrin toimitiloihimme ei mahtuisi kuin korkeintaan pari uutta hyllyä, mutta olimme väärässä. Nyt hyllyjä on reilusti enemmän, mutta silti työ- ja myyntitilat ovat entistä avarampia. Tämä on selkeä todiste siitä, että hyvä suunnit-telija pystyy loihtimaan lähes tyhjästä melkein mitä tahansa – olipa se sitten toimitilasisustus-ta tai lisätilaa. – Suunnittelija toi uutta näkemystä, jota meillä apteekissa ei ollut, Heliövaara kertoo. Niinivaaran apteekin muutosprojekti oli kokonaisuudessaan nopea. Apteekki oli remon-tin vuoksi suljettuna vain yhden päivän, vaikka uudistuksen aikana kaadettiin yksi seinä ja suu-rin osa kalusteista vaihdettiin. Heliövaara oli tyytyväinen myös siihen, kuinka osa vanhoista hyllyistä ja laatikostoista saatiin sopimaan kokonaisuuteen. – Vanhatkin kalusteet näyttävät nyt uusilta.

Uusi ilme, uusia ajatuksiaSuoratoimituspisteisiin siirtymisen ja eResep-tiin valmistautumisen myötä apteekki halusi päivittää myös värit tähän päivään. Pääväriksi valittiin tyylikäs valkoinen, jota terästää musta ja kirkas oranssi. Valkoinen ja musta olivat olleet apteekkarin mielessä jo aiemmin, mutta VMP-Interiorilta tuli ehdotus oranssista, jolla oli tarkoitus erottaa kosmetiikka muusta valikoimasta. Heliövaara kertoo miettineensä oranssin värin käyttöä yön yli, jonka jälkeen se alkoi tuntua oikein hyvältä idealta. – Kokonaisuuteen sopii, että päädyimme Avainapteekkien logon väreihin. Uusitussa apteekissa myös henkilökunnan on helpompi tehdä myyntityötään. Kokonai-suus on entistä selkeämpi ja tuotteet pääsevät paremmin esille.

APTEEKKARI MARJUKKA HELIÖVAARA:

Toiminta-

ympäristön upea ilme

innostaa kehittämään

myös apteekin

muita toimintoja.

Hienon lopputuloksen jälkeen Heliövaaran on helppo suositella uudistumista muillekin. – Nyt, kun eResepti vaatii muutoksia perin-teisiltä tiskitoimitusapteekeilta, on sopiva aika ajatella myös muita uudistuksia. Visuaalisella ilmeellä on merkitystä: inspiroi-va ilme tempaa myös ajatukset uusiin sfääreihin. – Toimintaympäristön upea ilme innostaa kehittämään apteekin muita toimintoja. Nykyaikainen apteekki onkin paikka, josta löytyy perinteisten lääkkeiden lisäksi hyvinvoin-tia laajalle asiakasryhmälle aina kosmetiikasta ja perinteisistä käsikauppatuotteista perheen lemmikkieläinten lääkkeisiin asti.

• tekstI: jOhaNNa VUORI • KUVAT: jOhaNNa KOKKOla, ShUTTERSTOcK

12 neliö 1 | 2011

AVAINAPTEEKIT NEljäNNEKSI PaRaS hyVINVOINTIbRäNDI

avainapteekit on tänä keväänä julkistetun Kansallisen

hyvinvointibarometrin 2011 mukaan neljänneksi paras

hyvinvointibrändi. Tutkimuksessa selvitettiin hyvin-

vointiin liittyvien brändien tärkeyttä suomalaisille.

Kansallinen Hyvinvointibarometri 2011 -kyselytutkimus toteutettiin huhtikuun aikana useissa verkkomedioissa, ja siihen vastasi kaikkiaan 6 670 suomalaista, heistä naisia oli 5 332 ja miehiä 1 262. Tulos on Avainapteekit-ketjulle merkittävä, sillä ketju on toiminut alalla vasta runsaan vuoden. – Tulos lämmittää todella sydäntä ja on huomattava siinäkin mielessä, että menimme monen alalla pitkään toimineen apteekki-brändin ohi, kertoo Avainapteekkien toimitusjohtaja Kim Nummila. Jatkossa Avainapteekkien näkyvyyttä tullaan parantamaan entisestään ja töitä tullaan tekemään yhteisen ilmeen eteen. Yhtei-nen visuaalinen ilme tulee jatkossa näkymään entistä selkeämmin. – Avainapteekkien sisätiloihin tulee matot ketjun logoilla, henkilökunta saa yhtenäiset työasut ja myymälämateriaalit sekä ikkunateippaukset noudattavat ketjun linjaa. Muuten yrittäjämme voivat tehdä itsenäisiä visuaalisia linjauksiaan, Nummila kertoo. VMP-Interior on tehnyt toimitilasuunnittelua ja toteutuksia useille Avainapteekeille. Esimerkkeinä mainittakoon Niinivaaran apteekki (katso esittely sivulta 10), Nummenmäen apteekki Turussa, Hansa-Apteekki Kouvolassa ja Asematunnelin apteekki Helsingissä.

• tekstI: jOhaNNa VUORI • KUVA: jOhaNNa KOKKOla

LÄÄKEKAAPITAPTEEKKEIHINJA SAIRAALOIHIN• Suunniteltu lääkkeiden säilytykseen• Tilaa säästävä ja helposti muunneltavissa• hyllyt voidaan kallistaa käyttötarpeen mukaan• Ulosvedettävät hyllyt ovat ergonomisia ja helppokäyttöisiä• lukittavat osiot varmistavat lääketurvallisuuden

Maahantuonti ja tiedustelut:

VMP-Interior: [email protected]

www.vmp-interior.fi

KÄYTTÄJIENSUOSIKKI!Tutustu mm. First in, first out -periaatteeseen osoitteessa:www.sintek.se


andDes NewLine on monen vuoden kehitystyön tulos. Nyt tuote on val- miina valloittamaan markkinoita. Automaatti toimii käsien lämpö-tunnistimen avulla ja sitä voi käyttää molemmil-ta puolilta – käsin koskematta. Jalustallinen au-tomaatti onkin oivallinen sijoittaa esimerkiksi sisääntulon viereen. – Automaatin annosteleman määrän voi itse säätää. Yksi 5 litran säiliö riittää yli 3 000 käsiparin desinfiointiin, kertoo vientipäällikkö Mikko Eskola KiiltoCleanilta. Lisäksi yhden litran dispensiopulloon löytyy pieni, seinään kiinnitettävä Kiilto Non-Touch -annostelulaite. Helppokäyttöiset ja -täyttöiset automaatit sopivat mainiosti sairaaloiden aula-tiloihin sekä apteekkeihin. – On hyvin todennäköistä, että apteekin tai sairaalan asiakas on itse sairas. Jos automaatti on heti ulko- ovella ja sen käyttöön keho- tetaan, eivät ainakaan fluns-

HYVÄ KÄSIHYGIENIA TUO SÄÄSTÖJÄTutkimusten mukaan hyvä käsihygienia työpaikalla vähentää

sairauspoissaoloja jopa 30 prosenttia. Suomalainen innovaatio,

Kiiltocleanin käsihuuhdeautomaatti sopii mainiosti sekä

työntekijöiden että asiakkaiden käyttöön.

H

• tekstI: aNNa KORPI-KyyNy • KUVAT: jUSSI VIERIMaa, KIIlTOclEaN, ShUTTERSTOcK

VIENTIPÄÄLLIKKÖ MIKKO ESKOLA, KIILTOCLEAN:

Käsidesiauto-

maatit voi muokata

kauttaaltaan asiak-

kaan yritysilmeen

mukaiseksi.

handDes-automaatissa kädet eivät koske itse

laitteeseen, kuten esimerkiksi desinfinointipullossa.

Näin automaatti on hygienisempi käyttää kuin

perinteinen käsidesipumppupullo. lattialle sijoitettavaa

automaattia voi käyttää kätevästi kahdelta puolelta.

Seinämalli puolestaan sopii hyvinkin pieniin tiloihin.

KySy lisää handDes Newline ja Kiilto Non-Touch -automaateista Kari Elolta, [email protected], p. 050 515 1723.

sapöpöt pääse leviämään, kun asiakkaat tutkivat lääkepakkauksia tai lukevat lehtiä. HandDes NewLine -automaatti mahdol-listaa myös räätälöidyt teippaukset. – Käsidesiautomaatit on mahdollista muo-kata kauttaaltaan asiakkaan yritysilmeen mu-kaiseksi. Näin siitä tulee luonteva osa yrityksen ilmettä, lisää Eskola.

14 neliö 1 | 2011

MP-Interior seuraa aktiivisesti apteekkien ja sairaaloiden turvalli- suusasioita ja alaan vaikuttavaa lainsäädäntöä. Asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn liittyy pal-jon tietosuojaan liittyviä velvoitteita. Asiakasti-lalta taas vaaditaan puitteet, joilla osaltaan taa-taan potilastietojen luottamuksellinen käsittely. Reseptipuolella esimerkkinä tästä ovat VMP:n suunnitteluosaamiseen kuuluvat näkö-suojalla eristetyt palvelupisteet. Kokonaisuudes-saan tila suunnitellaan siten, että muut asiak-kaat eivät näe potilastietoja tai kuule asiakkaan ja farmaseutin keskenään käymiä luottamuksel-lisia keskusteluja. Kun luottamukselliset tiedot ovat digitaalisessa muodossa, on huolehdittava, että tietojärjestelmä on asianmukaisesti suojattu.

LUE LISÄÄ • tietosuojasta: www.tietosuoja.fi • lääketurvallisuudesta: www.fimea.fi • turvallisuusselvityksestä: www.poliisi.fi > turvallisuusselvitys

jokainen meistä haluaa olla varma siitä, etteivät henkilö- tai potilas-

tietomme kulkeudu vääriin käsiin. haluamme myös, että apteekkitiloissa

liikkuviin ulkopuolisiin työntekijöihin voi luottaa. lääketurvallisuuden

kannalta on olennaisen tärkeää, että saamamme lääkkeet ovat juuri

niitä, joita lääkärimme on määrännyt.

TURVALLISEMPI apteekki ja sairaala

Lukittavat kaapitja luotettavat remonttimiehetLääketurvallisuus on niin ikään olennainen osa apteekin ja sairaaloiden toimintakenttää. eReseptien käyttöönotto muuttaa apteekkien arkea. Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain yhtenä tavoitteena onkin potilas- ja lääke-turvallisuuden parantaminen. VMP toteuttaa omalta osaltaan lääkelakia muun muassa toimittamalla lääkkeiden säily-tykseen tarkoitettuja kaappeja ja huolehtimallahenkilöstönsä turvallisuusselvityksistä.

Tietosuoja apteekin arjessa apteekeissa käsitellään runsaasti tietoturvan ja -suojan

kannalta kriittistä asioita. Tietosuojakysymykset liittyvät myös

apteekkitiloissa liikkumiseen. Kankaanpään Vuokko apteekissa

on jo vuosia osattu huolehtia asiakkaiden tietoturvallisuudesta

ja siihen halutaan panostaa myös tulevaisuudessa.

V

• tekstIt: jOhaNNa VUORI • KUVAT: MIKa OKKO, ShUTTERSTOcK

Kankaanpään apteekissa tehty tietoturva-suunnitelma ja aktiivinen tietoturvapolitiikka edel-lyttävät henkilökunnalta jatkuvaa aktiivisuutta tietoturva- ja tietosuoja-asioissa. – eReseptin myötä laki on tuonut vielä tiukennuksia myös tietoturva-asioihin. Nyt asiakkaan lääketiedot ovat kaikkien apteekkien saatavilla yhden sijasta, kertoo apteekkari Leila Haukkala. Haukkalan mukaan Vuokko apteekissa ta-kahuoneeseen ei pitäisi olla pääsyä kuin apteekin omalla henkilökunnalla. Esimerkiksi lääke-esit-telijät ja tavarantoimittajat eivät voi mennä näi-hin tiloihin ilman oikeudet omaavaa saattajaa. – Silloin tällöin täydellistä palveluasennetta

noudattavat tavarantoimittajat saattavat ystävälli-syyttään pyrkiä takahuoneeseen. VMP suunnit-teleekin meille tällä hetkellä portteja, jolla ulko-puolisten henkilöiden kulku näihin tiloihin pys-tytään entistäkin tehokkaammin estämään. Myös suoratoimituspisteissä tulee Haukka-lan mukaan olla tietosuojan toteutumiseksi riittävästi tilaa seuraavaan asiakkaaseen – samoin kuin itsehoito-osastollakin. Apteekissa tieto-turva- ja tietosuoja-asioita ajatellaan usein asiak-kaankin puolesta. – Asiakkaat itse kyselevät yllättävän vähän näistä asioista. Laatutyöhön sitoutuneella apteekille tieto-suoja-asiat ovat kuitenkin luonnikas osa asiak-

kaasta huolehtimista. – Asiakaslähtöisenä terveydenhuollon toimijana tavoitteenamme on tarjota asiakkaille luotettavaa ja ammatti-taitoista palvelua, Haukkala kertoo. Tunnustuksena tästä työstä Vuokko aptee-kille myönnettiin viime vuonna ISO-standardin 9001: 2008 mukainen laatusertifikaatti.


Uusia tuotteita ja kasvojaProjektipäällikkö Kari Elo aloitti työnsä

VMP-Interiorissa toukokuussa. hän panostaa

sairaala- ja terveydenhoitopuolen asiakkaisiin ja

vahvistaa koko firman projektinhoitoa.

Ennen VMP-Interioria Kari työskenteli naapuritalon Rauma Interiorissa liiketoimintajohtajana. – Vastuualueenani oli meri-puolen kalusteet. Firmassa tehtiin sisustuksia loistoristeilijöiden matkustajahytteihin, hän kertoo. Karin työnkuvaan VMP:llä kuuluvat sairaala- ja terveyden-hoitopuolen myynti sekä koko talon projektien hoito. – Veli-Matti reissaa paljon maakunnissa, joten minä pidän pyörät pyörimässä sillä aikaa, tuore projektipäällikkö sanoo. Hän lupaa tuoda taloon järjestelmällisyyttä, ja on innoissaan uuden alan tuomista haasteista. – Olen perehtynyt asiakkaisiin, ja vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Apteekkipuolen projektiin pääsin tutustumaan perusteellisemmin, kun muun muassa Lapin apteekki remontoitiin kesäkuussa. Kari ottaa hoitaakseen myös tuotemyynnin ja vastaa uutuus-tuotteiden kehittämisestä. – Veli-Matti voi antaa minulle idean jostain tuotteesta, jota ryhdyn tutkimaan ja selvittelemään. Yksi uutuuksista on juuri KiiltoCleanin käsidesiautomaatti.

Katse turvallisuuteenKari vastaa omalta osaltaan myös turvallisuusohjelman toteutumi-sesta asiakasyrityksissä. – Työskentelemme asiakkaamme tiloissa, joten oma henkilökuntamme sekä kohteessa työskentelevät alihank-kijamme noudattavat turvallisuusohjeitamme. Henkilöstöllemme teemme turvaselvitykset ja jokaisen projektiin osallistuvan kanssa käymme läpi asiakkaan turvallisuus- ja tietoturva-asiat, kuten sen, miten saamme kohteessa liikkua. Jokaisessa projektissa on VMP-Interiorin nimeämä vastuullinen asentaja. Hän vastaa muiden asentajien opastamisesta ja valvomisesta turvallisuuteen ja tietoturvaan liittyvissä asioissa. – Lisäksi jokainen projektiin osallistuva on salassapitovelvollinen asennuskohteen asioista, muistuttaa Kari.

• tekstI: aNNa KORPI-KyyNy • KUVA: MIKa OKKO

Turvallisuusasiat vaikuttavat monella tapaa myös apteekin sisustukseen. VMP-Interiorin erikoisosaamiseen

kuuluvat näyttävät ja tyylikkäät

sisustusratkaisut, jotka takaavat

sekä työntekijöiden että asiakkaiden

turvallisuuden. ylempi kuva on

Säkylän apteekista ja alempi

Kankaanpään Vuokko apteekista.

16 neliö 1 | 2011

itäpä täällä ei olisi uudistettu! Ainoastaan yksi vanha seinä taitaa olla vielä paikoillaan, nauraa apteekkari Päivi Lehto ja esittelee avaraa asiakastilaa. Remontin myötä palvelutiski siirtyi metri-kaupalla taaksepäin ja seiniä kaadettiin niin, että luonnonvalo pääsee tilaan sekä näyteikku-noista että tiskin takaa. – Tila tuntuu nyt oikein toimivalta ja paljon isommalta. En voi käsittää, että meillä on tässä samat neliöt käytössä. Täällä on kiva tehdä töitä, kehuu apteekkari.

Uusi apteekkariLehto aloitti työnsä Lapin apteekissa, ja samalla myös Uotilan sivuapteekin vetäjänä, marraskuun 10. päivä. Ennen apteekkariksi ryhtymistä hän työskenteli proviisorina Porin Asema-apteekissa. – Tietysti tämä on erilaista, kun on oma fir-ma ja töitä on riittänyt. Tykkään tästä paikasta ja asiakkaat ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Muutos sujui kivuttomasti ja kaikki vanhat työn-

AVARUUTTA JA AURINGONVALOAapteekkari Päivi lehto uudisti lapin apteekin kokonaan ja sai

asiakkaat ihastelemaan tilan valoisaa ilmettä. ja mikä parasta,

mittava remontti kesti vain kaksi ja puoli viikkoa.

tekijät säilyivät, kertoo Lehto. Uuden apteekkarin mielessä oli heti alusta asti tilan uudistaminen, sillä se oli säilynyt suht samanlaisena viimeiset 20 vuotta. Ensimmäiset kuukaudet Lehto mittaili tilaa, kysyi mielipitei-tä työntekijöiltä ja katsoi, mikä toimi ja mikä ei. Kun omat ajatukset ja henkilökunnan toiveet olivat kirkastuneet, hän kääntyi VMP-Interio-rin puoleen.

Idea vaakunastaSuunnitelmat remonttia varten syntyivät apteek-karin ja VMP-Interiorin suunnittelutiimin yh-teistyönä. Koko uudistuksen lähtökohtana oli, että toimivia vanhoja kalusteita hyödynnetään myös uudessa tilassa. – Suunnittelijat kuunte-livat toiveitamme ja tarttuivat niihin heti etsien käytännön ratkaisuja, mikä oli hienoa. Idea apteekin värimaailmaan tuli Lapin kunnan vaakunasta. Lappi on nimittäin ollut vuodesta 2009 saakka osa Raumaa, mutta pie-nellä paikkakunnalla on vahva me-henki. – Minulle tuli heti mieleen, että kunnan vaa-

M

• tekstI: aNNa KORPI-KyyNy • KUVAT: MIKa OKKO


APTEEKKARI PÄIVI LEHTO:

Remontin aikana täällä oli hommissa monen alan ammattilaisia, mutta he kaikki ottivat hienosti huomioon sen, että meillä kävi koko ajan asiakkaita.

kunaa pitää hyödyntää ja tuoda siten lappilais-ten omaa identiteettiä esiin. Aiemmin tila oli vaalean beessin sävyinen. Nyt apteekin seinässä on Lapin vaakunan sinistä ja asiointisermejä ko-ristaa vaakunan kukka. Muutamat asiakkaat huomasivat ne heti, mutta täällä on tapahtunut niin paljon muutoksia, etteivät kaikki uudistuk-set osu silmään heti ensimmäisellä kerralla, Lehto sanoo.

Osaajien yhteistyötäEnnen remontin aloittamista, apteekissa tehtiin suursiivous ja heitettiin kaikki turha tavara pois. Kirjat, mapit ja arkistot taas siirrettiin kellariin pois remontin tieltä. Vaikka remontti oli mittava, ei apteekin tar-vinnut olla sen takia kiinni päivääkään. Lehto kertoo, että asiakkaiden mielestä oli mielenkiin-toista seurata remontin etenemistä. – Minuun teki suuren vaikutuksen se, miten hienosti kaikki sujui. Täällä oli hommissa monen eri ammattiryhmän osaajia – puuseppiä, sähkö-ja putkimiehiä ja maalareita, jotka eivät välttämät-

Toimitusjohtaja Veli-Matti Paulasaari: lapin apteekin uudistaminen oli kokonaisvaltainen projekti. hyödynsimme siinä laajasti hyviä

kontaktejamme eri alojen ammattilaisiin. Projektinjohtourakoissa otamme vastuullemme näiden

osaajien ohjeistamisen sekä aikataulutuksen, jotta kaikki sujuu työmaalla niin jouhevasti kuin mahdollista.

tä tunteneet toisiaan ennestään, mutta he kaikki auttoivat toisiaan ja ottivat lisäksi hienosti huo-mioon sen, että meillä kävi koko ajan asiakkaita. Myös aikataulu piti kutinsa, Lehto kiittelee.

Lappilaisten oma apteekkiUudistus toi apteekkiin muun muassa paljon laskutilaa, uusia säilytysratkaisuja ja loihti van-hasta lääkkeenvalmistustilasta monitoimitilan: nyt samoissa neliöissä on sekä antibiootin se-koituspiste, annosjakelu, siivouskaappi, lääke-valmistustila että arkisto. – En olisi ikinä keksinyt, että samaan ti-laan saadaan nämä kaikki. Parin seinän kaata-misella siitä saatiin oikea monitoimitila. Myös tuulikaappi otettiin hyötykäyttöön – nyt asiakasesitteet ja Kelan lomakkeet ovat siellä siistissä hyllyssä. Lääkejätteillekin löytyi sopiva tila ja valaistusta lisättiin. Spottivalot hyllyissä nostavat tuotteita paremmin esiin. – Epäilin hieman lasihyllyjä, mutta käy-tössä ne ovat osoittautuneet oikein näyttä-viksi. Ne tuovat keveyttä esillepanoon.

Henkilökunta pitää uudistusta erittäin onnistuneena. Myös asiakkaat ovat olleet ihastuneita, ja onnitteluja on satanut tuo-reelle apteekkarille. – Heille on tärkeää, että oman alueen palveluihin satsataan. Me taas saimme kaiken, mitä toivoimmekin, sanoo Lehto tyytyväisenä.

18 neliö 1 | 2011

Farmaseutit nakuna Farmaseutit ovat uskaliasta väkeä. ainakin länsi-

naapurissa. Ruotsin suurimpiin kuuluva apteekkiketju

apotek hjärtat nimittäin pestasi omat farmaseuttinsa

mainoskampanjaan – ilman rihman kiertämää. Rohkeassa

kampanjassa mainostetaan ihonhoitotuotteita ja sen

teemana on ”alaston totuus ihosta”. Mainoksia näkyi

apteekkiketjun näyteikkunoissa, ulkomainoksissa ja

Metro-lehdessä. alastomien farmaseuttien käytöllä

kampanjassa on haluttu symbolisoida apteekin asiakkaan

ja asiantuntijan kohtaamista, jossa tavoitteena on

antaa rehellistä tuotesuosittelua ilman taka-ajatuksia ja

ilman vaatteita.

Nähtäväksi jää, löytyykö suomalaisista farmaseuteista

vastaavanlaista rohkeutta heittäytyä, ja mihin suuntaan

apteekkien mainonta meillä tulevaisuudessa tulee kehit-

tymään.

• Lähde: MaRKKINOINTI ja MaINONTa

KU

VA: a

PO

TE

K h

jä

RTa

T

LASISET SIIRTOSEINÄT mullistavat sairaalaympäristön

lasiset siirtoseinät sairaalaympäristössä on paitsi

moderni ja kaunis myös turvallinen ja käytännöllinen

ratkaisu. Scan-Mikael Oy:n toimitusjohtaja Jouko Urpolahden mukaan sairaalamaailmassakin eletään

vaihetta, jossa lasi valtaa alaa.

Scan-Mikael Oy:n skandinaavinen design ja laatu on vakuut-tanut useat asiakkaat ympäri maailman. Yksi yrityksen lasiseinä-ratkaisujen ylivoimaisista eduista on hygienisyys. – Se on helppo pitää puhtaana, sillä seinissä tai saumoissa ei ole bakteereja kerääviä huokoisia pintoja. Ne ovat myös helposti muunneltavissa. Lasiseiniämme pystyy siirtämään patentoidun salpamekanismin ansiosta kumartumatta ja yhdellä kädellä.

Valoa tai näkösuojaa Valoisat ja tilan tuntua tuovat lasiseinät sopivat tiloihin, joissa kaivataan näkösuojaa. – Valikoimiimme kuuluu myös sähköllä tummentuvia siirreltäviä lasiseiniä. Lasilla on oikeastaan lähes rajattomat mahdollisuudet. – Lasiin voidaan upottaa erilaisia kuvia ja siihen voidaan myös projisoida esimerkiksi tv-kuvaa, Urpolahti kertoo. Australialainen plastiikkakirurgiayritys Sole Vita on yksi esimerkki kohteesta, jossa lasiseiniä on hyödynnetty näyttävästi. Konsulttiapua projektiin tarjosi VMP-Interior. – Halusimme hyödyntää Sole Vitassa VMP:n valtavan hyvää suunnitteluosaamista sairaala- ja hygienia-alalta, Urpolahti kehuu. • tekstI: jOhaNNa VUORI • KUVAT: SOlE VITa

Lasiseinien kauneus ja käytännöllisyys vakuuttivat australialaisen Sole Vita -plastiikkakirurgiayrityksen.

www.vmp-interior.fi 19www.vmp-interior.fi 19

Parantavaa valoaAlvar Aalto on yksi modernin arkkitehtuurin suurimpia nimiä.

Hänen töissään toistuvat inhimillinen mittakaava, uniikki materiaalinkäsittely ja innovatiivinen tapa käyttää valoa.

Aalto voitti Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan suunnittelukilpailun ylivoimaisesti. Parantola valmistui vuonna 1933 ja nosti hänet kansainväliseen tietoisuuteen. Rakennus edustaa funktionalismia puhtaimmillaan: sen muoto

johtuu sen käyttötarkoituksesta ja tehtävästä. Aalto huomioi potilaat humaanilla tavalla ja uskoi esteettisesti kauniin ympäristön tervehdyttävään voimaan.

Parantolan suunnittelu oli Aallolle unelmien täyttymys: siinä toteutui konkreettisesti funktionalismin iskulause ”Valoa, ilmaa, aurinkoa”. 1920-luvulla

oli nimittäin saatu selville, että tuberkuloosibakteeri ei kestänyt suoraa auringonvaloa. Muina hoitokeinoina käytettiin raikasta ilmaa, valoa ja hygieniaa.

Arkkitehtoniset ja lääketieteelliset päämäärät olivat siten Paimiossa samat.

NElIö ESITTElEE SUURIa ja PIENIä,KIINNOSTaVIa TIlaRaTKaISUja

• k

uva

: MIK

a O

KK

O •

te

kst

I: a

NN

a K

OR

PI-

Ky

yN

y

MAHDOLLISUUS YRITYS-KOHTAISEEN PERSONOINTIIN

Tilaukset ja tiedustelut:

puh. (02) 824 1000

[email protected]

www.vmp-interior.fi

PUhTaaSTI ERIlaINENhyvä käsihygienia tuo turvallisuutta ja säästöjä

työpaikallesi. Tutkimusten mukaan 80 prosenttia

tarttuvista taudeista leviää käsien ja pintojen

välityksellä kantajasta toiseen jopa usean päivän ajan.

KiiltoClean HandDes NewLine Uusi käsihuuhdeautomaatti toimii käsin

koskematta ja se on helppo sijoittaa

sisääntulon läheisyyteen. Se desinfioi

jopa 3300 käsipariä yhdellä täytöllä.

815 €/kpl sisältää nesteen, alv 0 %

Kiilto Non-Touch Muista myös pienempiin

tiloihin sopiva

annostelulaite.

159 €/kpl sisältää nesteen, alv 0 %

neliö 2/2011

Documents