naarajoen kÄpykosken kalataloudellinen tÄydennyskunnostus
DESCRIPTION
SONTIKKA OSK. NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS. Yleistä. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
NAARAJOEN KÄPYKOSKEN NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINENKALATALOUDELLINEN
TÄYDENNYSKUNNOSTUSTÄYDENNYSKUNNOSTUSSONTIKKA OSK
Yleistä
Uittosääntö Lieksanjoella kumottiin vuonna 1983. Samalla
paikallinen ympäristökeskus velvoitettiin poistamaan pääosa
uittolaitteista ja kunnostamaan koskialueita virtakutuisille
kalalajeille paremmin soveltuviksi. Kunnostus toteutettiin
vuosina 1995–1999. Poikasalueet muotoiltiin rannoilta
löytyneistä perkuukivistä, jotka sittemmin ovat osoittautuneet
liian suuriksi ollakseen hyvää järvilohen poikasalueiden
pohjamateriaalia.
Yleistä
Yleistä
Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 27.2.2008 Ruunaan
kalastusalueelle luvan Lieksanjoen reittiin kuuluvan Naara-
joen Naarakosken, Käpykosken ja Saarikosken kala-
taloudelliseen kunnostamiseen. Täällä järvilohen
poikastuotantoalueiden lisäämiseksi tehtävä kunnostus on
suunniteltu kolmivaiheiksi.
Yleistä
•Käpykosken kunnostus vuonna 2010
• kunnostuksen onnistumista seurataan (istutukset ja
koekalastukset)
• mahdollinen Käpykosken täydennyskunnostus ja
Saarikosken kunnostus vuonna 2011
• Naarakosken kunnostus vuonna 2012
Kunnostus
Yleistä
Vuosina 2002–2005 toimi Pielisen Järvilohi Lieksan-
jokeen/nousutieselvitykset ja biologiset osatekijät
-tutkimushanke. Hanke selvitti yhteistyössä RKTL:n
kanssa tekijät, jotka eniten vaikuttavat järvilohenpoikasen
paikanvalintaan Lieksanjoen alueen koskissa sekä sen,
millainen hyvän poikastuotantoalueen tulisi olla.
Yleistä
Hanke teki kahdella Käpykosken koskialueella koe-
kunnostuksen, jolla testattiin olemassaolevaa tietoa järvilohen
poikasille soveltuvista koskialueista. Kunnostettavat pohjanosat
valittiin niin, että niihin kyettiin muotoilemaan poikasille
mahdollisimman optimaalinen syvyys, virtaus ja pohjan
raekoko. Sähkökoekalastuksissa todettiin Käpykosken koe-
kunnostusten nostaneen järvilohen poikastiheyksiä useimmilla
koealoilla.
Kunnostus
Hyvä järvilohen poikasalue olisi sellainen, että kaikilla veden-
korkeuksilla, myös joen tulviessa, tulisi löytyä riittävästi alueita,
joiden keskisyvyys on noin 10 cm (syvyysvaihtelu 0–40 cm,
tässä ovat mukana myös vedenpinnan yläpuolelle yltävät kivet).
Kosken pintavirtauksen tulisi olla keskimäärin 40–50 cm/s.
Poikasalueilla pohjan yleisimmän raekoon tulisi olla alle 260 mm,
tosin joukossa pitää olla myös suurempia, aina pintaan asti
ulottuvia kiviä lisäämässä virrannopeuden vaihtelua.
Kunnostus
Kunnostus tehtiin kaivinkonetyönä pääosin muualta kuljetetun
kivimateriaalin avulla. Lisäksi alueelle muotoiltiin lohikalojen
kutupaikkoja muualta tuodusta sorasta.
Kiviä tarvittiin 2 500 m3. Nämä olivat 150 - 250 mm kokoisia
(halkaisija) luonnonkiviä (ei mursketta). Kutusoraa levitettiin
noin 150 m3 (seulottua luonnonsoraa, jonka raekoko oli
20–100 mm).
Kunnostus
Käpykosken poikastuotanto-pinta-ala ennen kunnostusta oli noin 1 700 m2. Ala kasvoi kunnostusten myötä noin 10 000 m2:iin.
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus
Kunnostus