”Musiikki on minulle kaikki elämässäni – ja vielä enemmän”Tutkimusaihe: aikuinen soiton ja

laulun harrastajana

Luentokalvot

Musiikin koulutusohjelma

KT Esko Johnson

Kokkola 21.10.2014

Sisältö

• Laulun ja soiton harrastuksen tutkimustoiminta – lyhyt katsaus

• Oma tutkimushankkeeni: lähtökohdat, tavoitteet, menetelmät ja tulokset

M I K S I T U T K I N T Ä T Ä A I H E P I I R I Ä?

Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (1)

• Oppimisteoriat – ”luonnolliset, arkiset” ja ”tieteelliset” uskomukset oppimisesta –määrittävät sen, mistä lähdetään liikkeelle, mitä sanotaan ja tehdään– O’Neill & Senyshyn (2011), Webster (2011):

konstruktivistiset käsitykset/teoriat (vasta nyt) nousemassa näkyvämmin esiin; lähinnä behaviorismiollut vallalla (oppija = [eriasteisesti] taitava suorittaja)

• Käsitepulmat ovat merkittäviä: – Mitä on vaikkapa ”harrastaa (aktiivisesti) musiikkia”?

– Musiikki suorituksena, erityistekniikkana, genrena jnevs. musiikki sosiaalisena elämänä ja vuorovaikutuk-sena (ml tanssi)

– Musiikin käyttö vs. musiikin tuottaminen (att spela ochsjunga – Bossius & Lilliestam 2011)

– Musicking-käsite (Small 1998)

– Presentational music vs. participatory music (Turino2008)

Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (2)

• Musiikin ja ihmis- ja kulttuuritieteiden opiskelijat ja ammattitutkijat ovat mm.

– kriittisesti tarkastelleet musiikin opetuksessa ja

tutkimuksessa vakiintuneita käsitteitä ja käsitystapoja

(esim. Small 1998; Turino 2008)

– tutkineet yksittäisten laulajia/soittajia tapauksina, joko

genrensä tai tekniikkansa edustajina/kehittäjinä (esim.

Janka-Murros 2010; 2014 [mestaripelimanni Tuure

Niskasesta])

– tutkineet harrastajaorkestereissa toimimista ja

oppimista (käytäntö)yhteisön näkökulmasta (esim.

Laes 2014; Hietala 2009)

Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (3)

• Musiikin ja ihmis- ja kulttuuritieteiden opiskelijat ja ammattitutkijat ovat mm. – tuottaneet musikologisia, musiikkisosiologisia ja

kansatieteellisiä analyyseja (mm. muusikoiden

identiteetit, alakulttuurit ja ajankuvat; esim. Suutari

2000; Nordman 2003; Ruud 1997)

– tutkineet musiikkiharrastusta elämäntarinoina ja

oppimiskokemusten kannalta (esim. Bossius & Lilliestam

2011; Ruismäki, Juvonen & Lehtonen 2013)

– tutkineet musiikin sosiaalista, kulttuurista ja

terapeuttista merkitystä ja muuta “elämään ja elämässä

vaikuttamista” (Creech ym. 2013; Cunha & Lorenzino

2012; DeNora 2000; Lindström 2006; Taylor 2011)

– tutkineet (omia) musiikin opettamisen-oppimisen-

opiskelun tapoja ja/tai ajattelumalleja jostakin

näkökulmasta (esim. Green 2002; Lundsten 2009;

Paimen 2014)

TUTKIMUSHANKKEENI

Tarkoitukseni on tutkia soiton ja laulun harrastajan musiikin

oppimista ja osallistumista musiikkiryhmän (orkesteri, yhtye

tai kuoro) toimintaan.

- Tutkimukseni rajautuu harrastajasoittajien ja –laulajien

kokemukseen omasta musiikin harrastamisestaan

ajassa ja paikassa.

- Teoreettinen näkökulma: elämänlaajuisen oppimisen ja

harrastamisen (muuttuva, konstruoituva)

yksilökokemus

- Musiikin harrastaminen on dialogisessa suhteessa:

harrastaminen merkitykset muotoutuvat yksilöllisellä ja

sosiaalisella perustalla

TUTKIMUSHANKKEENI (jatk)

- Tutkimuskysymykset:

(1) Kuinka tullaan harrastajasoittajaksi tai -laulajaksi?

(2) Kuinka pysytään ja kehitytään harrastajasoittajana tai

laulajana?

(3) Millaiseksi muodostuu tässä kokemuksessa dialogi

yksilön ja sosiaalisen ulottuvuuden välillä?

Lisäkysymys:

(4) Miten soiton ja laulun harrastus ilmenee harrastajien

käyttämässä kielessä (esim. metaforissa)?

• Käytän kertomuksellista eli narratiivista tutkimusotetta (Clandinin &

Connelly 2000; myös Johnson 2012).

• Laadullinen tapaustutkimus

• Harrastajasoittajat ja –laulajat edustavat eri ikäisiä aikuisia Kokkolan

seudulla

• Harrastavat erilaisia musiikkilajeja: kansanmusiikkia, tanssimusiikkia,

klassista musiikkia, pop/rytmimusiikkia ja (kuoro)laulua

• Lähtökohtaolettamukseni: harrastus muotoutuu eri tavoin

elämänkulussa, soiton ja laulun kokemuksen tekstuurissa

(kontekstualismi)

TUTKIMUKSEN ALKUVAIHEESSA: VERKKOKYSELY

• Auttoi hahmottamaan tutkimusilmiötä ja valmistautumaan

haastatteluiden suorittamiseen

• Johdatteli musiikkiharrastuksen monimuotoiseen ja

kokonaisvaltaiseen elettyyn kokemukseen ja kokemuksen ilmaisuun,

kieleen

NARRATIIVINEN HAASTATTELUTUTKIMUS

Kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus:

- Muihin lähestymistapoihin verrattuna tavoitetaan syvällisempi ymmärrys siitä, miten henkilö esim. paneutuu soiton ja laulun harrastukseensa

- Kertomus muotoaa tietämistä, ajattelua ja toimimista sekä kokemusta näistä:

- olla soittaja ja laulaja oman tarinansa kautta(vrt olla soittaja ja laulaja kappaleiden, soittimien, tyylien ja tekniikoiden kautta)

- Tutkitaan oppimisen/kehityksen sisäisiä ja ulkoisia ehtoja

Ks. Clandinin & Connelly (2000); myös Johnson (2012)

Harrastajasoittajan/

-laulajan tarina

• Ajallinen ulottuvuus

• Vaiheet, käänteet

• Tulevaisuus, odotukset

• Henkilökohtaiset

tavoitteet (unelmat)

• Verkostot musiikin harrastuksessa: yhtye ja/tai kuoro

• Mikä vetää ja pitää henkilön yhtyeessä/kuorossa ja sen musiikin tekemisessä, mikä ei?

• Mitä henkilö on ”sijoittanut” soittamiseen ja/tai laulamiseen? Mitä saanut ? Miten kehittynyt? Mitä hän (ja ryhmä/yhteisö) tavoittelee?

• Oppiminen ja edistyminen

(genret, ohjelmisto; tekniikat)

• Haasteet, käänteet,

kohokohdat

• Tunteet (ajassa ja paikassa)

• Identiteetti (ajassa ja

paikassa)

Harrastajasoittajan/

-laulajan tarina

Haastattelututkimuksen teemat

Haastatteltavien valinta

• Soittoharrastukseni ohessa syntyneen

verkostoni kautta

• Eri-ikäisiä ja eri tavoin soittoa ja laulua

harrastavia henkilöitä Kokkolan seudulta

• Suomen- ja ruotsinkielisiä henkilöitä

AINEISTON KÄSITTELY JA TULKINTA

• Etenin kenttätekstistä kohti välitekstiä, ja tästä

suuntasin tutkimustekstiin

– Kuuntelin haastattelutallenteet useaan kertaan

pysähtymättä ja tekemättä muistiinmerkintöjä

– Sen jälkeen kirjoitin yksityiskohtaisen narratiivin

(narrative condensation, Kvale 1996; Lehtomaa 2005)

• Lähtökohtana dialoginen merkitysrakenne

• Member checking-periaate: tutkimushenkilö

kommentoi ja täydentää tarinaansa

• Laulun ja soiton

• Oma

Näin kertoo rokkikoulun kasvatti Jenny, joka laulaa

ja soittaa pianoa (ja opiskelee luokanopettajaksi)

Laadittu http://www.wordle.net -pilvipalvelussa

Rumpali-laulaja Ville, 5000 keikkaa vuodesta

1961, kertoo:

Laadittu http://www.wordle.net -pilvipalvelussa

Litteroitu ja editoitu haastattelu Narratiivinen yhteenveto

•

Viulisti-säveltäjä Lasse, soittaa kansanmusiikkia

ja ylittää rajoja:

Laadittu http://www.wordle.net -pilvipalvelussa

Miten he tulivat harrastajasoittajiksi

/-laulajiksi? (1)

• Kasvu (kehitys) soittajaksi/laulajaksi lapsuuden kotiympäristössä - mutta ei suoraviivaista etenemistä

• Jenny muistaa kuinka äiti suostutteli, lahjoi ja suorastaan

pakotti hänet oppimaan viulunsoittoa (myöh. pianon soittoa);

• Jenny ryhtyi laulamaan koululaisena, ja myöhemmin vaihtoi

pianoon (ja kitaraan);

Yksin harjoittelu oli vaikeaa Jennylle ”jag är så jättedålig på

att öva (ensam)”

• Lassen isällä oli paljon aikaa opastaa häntä viulunsoiton

alkeissa

• Ville: ”Kyllä se on tullut sieltä kotoa se alun perin se

musiikkihomma. Se tulee aika laajalti tuolta menneistä

polvista tämä koko innostus musiikkiin. Siinä mielessä

musiikki on periytynyt.”

Miten he tulivat harrastajasoittajiksi

/-laulajiksi? (2)

• Teini- ja nuoruusvuosina bändi, orkesteri, kuoro,

vertaisryhmä; opastajat, ohjaajat, opettajat (kurssit ja

musiikkikoulu) ja identifioinnin kohteet • Matias samaistui maailman johtaviin bändeihin (pop, rock)

suosimansa genren piirissä

• Ville kävi paljon seuraamassa tanssiyhtyeen harjoituksia ja

pääsi tuuraamaan keikalla – siitä se lähti

• Näyttää että erilaiset uudelleenarvioinnit, valintatilanteet,

siirtymät ja katkokset kuuluvat sekä nuoruuteen että

aikuisikään

Miten he tulivat harrastajasoittajiksi

/-laulajiksi? (3)

• Soittajan/laulajan ”sense of self” eli itseys (identiteetti)

vahvistui nuoruusvuosina ja aikuisiässä• Villellä vakaumus, että hän ”tulee musiikkia harjoittamaan koko

loppuelämän, vaikkakin amatööripohjalta”

• Hän ei epäröinyt päätöstään silloin eikä myöhemminkään

• Jennyn kertoo löytäneensä itsensä musiikkiharrastuksen

avulla ja sen piiristä; ratkaisevia tässä olivat koulun

musiikinopetus, konservatorio ja erityisesti rokkikoulu ja sen

yhteisö

• Lasse: ”Man får mycket sociala kontakter och (…) för en

spelman är det ett tvång att få spela (…) du kan inte ändra,

och om man lyckas framföra några stycken bra, då är man

förhoppningsvis nöjd med sig själv, men att nog är det litet

kanske [som] en sjukdom (…) så kan man inte sluta”

Mikä piti heidät harrastajasoittajina

/-laulajina? Toisaalta, mikä koetteli heitä?

• Villen piti soittajana ja laulajana yhtyeet, soittokaverit,

soittamassa kulkeminen; keikkojen tuoma lisäansio; verkosto ja

ystävyyssuhteet

• Villeä koettelivat työläät ja aikaa veivät soittokeikat (varsinkin

aiemmin)

• Jennyn piti laulajana (ja soittajana) omaan kehitykseen

panostaminen, laulajan/soittajan itseyden vahvistuminen sekä

monet esiintymiset tunne-elämyksineen (erit. laulun

koskettavuus)

• Jennyn (harvoihin) kielteisiin kokemuksiin liittyvät tilanteet, joissa

puhuttiin pahaa muista kuoron jäsenistä

• Jennylle on yksin harjoittelu edelleenkin vaikeaa: ”Man måste koncentrera sig och det är så tungt (…) sen är det hemskt

då det låter ju som så hemskt, om det far fel och så där, också. Så då blir

man så irriterad och sen blir man på dåligt humör.”

Kertoja

Teleologia: miksi harrastaa ja miten

kehittyy

Dialogin erityispiirteitä

(yksilö ja sos. ympäristö)

Ville Keskeistä on ollut pääsy ja osallis-tuminen yhtyeiden toimintaan; niissä toiminta/oppiminen; yhtyesoitta-minen ja siinä kehittyminen muut-tuvana elämäntapana; soittajan (subjektiivinen) kulku eli ”soittajan ura” ja tunnekokemukset (+/-)

Sidoksisuus, elämykset/tunteet; arvojen vaaliminen yhdessä ja yksin (eri yhtyeiden [käytäntö]yhteisöissä, Wenger 1998); oman musiikkisuori-tuksen kritiikki, kyseenalaistaminen ja jatkuva parantaminen; identiteettipolitiikka

Lasse Antaa soiton harrastamiselle merkityksiä (lähinnä) oman elämänlaajuisen oppimisensa kehyksessä; ”soittamisen pakko”

Ansiotyön ja harrastuksen suhde; soittoharrastuksen mahdollistama vuorovaikutus; vuorovaikutuksen hakeminen yleisön kanssa (genren ehdoin)

Jenny Oman harrastuneisuuden juuret saatu äidin vaikutuksesta ja rokkikoulun dynaamiseksi koetusta toiminnasta, nyt keskiössä oman laulun ja soiton kehitys

Huippukokemukset, tunteet ja elämykset (kontekstissa, tilanteissa); oman lauluesityksen ainutlaatuinen koskettavuus; self-enrichment & thrills, Stebbins 1995)

Matias Yhteisö/seurakunta; yhtyeenrakentuminen, osallistuminen (yhtye nyt kuitenkin telakalla); oman genrensa esikuvat

Onnistumisen kokemukset yhtyeen esiintymisistä ja niihin valmistautumisesta (projekteina)

Stebbins (1995, 3): "Briefly, serious

leisure can be defined as the

systematic pursuit of and amateur,

hobbyist, or volunteer activity that is

sufficiently substantial and interesting

for the participant to find a career there

in the acquisition and expression of its

special skills and knowledge."

TULOSTEN TARKASTELUSSA ESIIN NOUSSUT TOINEN KYSYMYS (KOKO TUTKIMUSHANKKE):

• Miksi musiikin harrastajuus ihanteellistetaan, ja samallaharrastajuus ja ammattilaisuus nähdään usein ikään kuintoisilleen vastakkaisina?

• Onko lopultakaan todella hyviä perusteluita* sille, ettänämä “maailmat” nähdään niin erilaisina?– Harrastajien kouluttautuminen, itsensä kehittäminen;

vakava ja pitkäjänteinen, määrätietoinen paneutuminen; haasteiden ratkaisu (serious leisure, Stebbins 1992)

– Harrastamisesta syntyvät hyödyt ja palkkiot; tutkittavatharvoin ilmoittavat hakevansa työstä vapautumista tai työllevastapainoa, pikemminkin korostavat harr. “totaalisuutta”

– Harrastajuuden poissulkeminen (Bossius & Liliestam 2011), vs. valittu “ura” soittajan/laulajan elämänkulkuna

– Kehittyneet käytänteet, ekspertiisit, arvo- ja roolijärjestelmätja yksilön- ja ryhmäidentiteetit

– Harrastuksen ympärille rakentunut talous ja infrastruktuuri* kuin palkkaus(järjestelmä) ja työsuhteet; tilaaja/maksaja-toimittaja

KOONTI (1)

- Näyttää nousevan perusteltuja – ja yllättäviäkin -

vastauksia tutkimuskysymyksiini

- Musiikin ”vakavan harrastuksen” (serious leisure) ja

ammattilaisuuden kokemuksella/ kertomuksella on

päällekkäisyyttä, eivät ole vastakohtia (vrt.

livsstilsmusikern, Nordman 2003, 231-236)

- Ja onko ”vakavan harrastuksen” ja ”ei-vakavan

harrastuksen” kokemuksessa/kertomuksessa jopa

edellistä merkittävämpiä laadullisia eroja?

- Esim. Matias on telakalla mieluummin kuin harrastaa

mitä ja miten tahansa musiikkia (normit)

KOONTI (2)

- Silti: miten ”vakavat harrastajat” voivat usein

stigmatisoida itseään muusikon metanarratiivien

ylläpidolla (ks. Kuusinen 2004; Nordman 2005,

194-225), sisäisesti ja ulkoisesti, ja luopuen

identiteettiensä puolustamisesta?

- Metafora-analyysi vielä tekemättä, samoin

kertomusten muun rakenteen (vs. sisällön)

tarkastelu

KOONTI (3)

- Joitakin metaforia Villen kertomuksesta:

(1) musiikki on jotenkin periytynyt;

(2) porukka,

(3) ja mulle lankes sitte se kakkosäänien ja

taustojen laulaminen, niin se oli melekonen

korkeakoulu siihen puoleen,

(4) oikeestaan suurin unelma on että sais olla

terveenä ja pystyis toteuttaan tekniikkaa mihin on

päässy, ettei kovin pahasti rapistuis tuo

tekniikkapuoli

KOONTI (4)

- Metaforia Jennyn kertomuksesta:(1) Hela högstadiet så det var just det här

musikskolan, det var nog egentligen det som har

fått mig gå framåt och allting. Där var det jättemycket

uppträdanden och sånt

(2) [Jennyn kuorokokemuksista] Nå just inom gruppen

till exempel så kan det ju pratas dåligt bakom ryggen

om nån annan (….) så det är det är ganska det är inte

så positivt.

(3) [Jennyn saavutuksista] Nog har jag hittat mig själv

på det sättet och jag har fått arbete på grund av det

här.

KIRJALLISUUS

Bossius, T. & Lilliestam, L. 2011. Musiken och jag: Rapport från forskningsprojektet "Musik i Människors Liv". Göteborg: Bo Ejeby.

Clandinin, D & Connelly, F. 2000. Narrative Inquiry: Experience and Story in Qualitative Research. San Franciso, CA: Jossey-Bass.

Creech, A., Hallam, S., McQueen, H.& Varvarigou, M. 2013. The power of music in the lives of older adults. Research Studies in Music Education 35, 87–102.

Cunha, R. & Lorenzino, L. 2012. The Secondary Aspects of Collective Music-making. Research Studies in Music Education 34, 73-88.

Green, L. 2002, How Popular Musicians Learn: A Way Ahead For Music Education. London: Ashgate Press.

DeNora, T. 2000. Music in Everyday Life. Cambridge: Cambridge University Press.

Johnson, E. 2012. Introduction to narrative inquiry with special consideration of research on education. Slideshare-esitys. Luettu 1.8.2014. Saatavilla: http://www.slideshare.net/eskojohnson/introduction-tonarrative-inquiryworkshop2012.

Kuusinen, J. 2005. Ei kokolihaa soittajille - tanssimuusikoiden keikka-anekdootteja. Kuusinen.

.

KIRJALLISUUS

Laes, T. 2014. Empowering Later Adulthood Music Education: A Case Study of a Rock Band for Third-Age Learners. International Journal of Music Education.

Lehtomaa, M. 2005. Fenomenologisen kokemuksen tutkimus: haastattelu, analyysi ja ymmärtäminen. Teoksessa J. Perttula (toim.) Kokemuksen tutkimus. Helsinki: Dialogia, 163–194.

Lindström, D. 2006. Sjung, sjung för livet! En studie av körsång sompedagogisk verksamhet och av deltagarnas upplevelse av hälsa ochlivskvalitet. Licentiatuppsats. Luleå: Luleå tekniska universitet, Institutionen förmusik och medier.

Nordman, A. 2003. Takt och ton i tid. Instrument, musik och musiker i svenskösterbottniska dansorkestrar 1920-1950. Turku: Åbo Akademi O’Neill, S. & Senyshyn, Y. 2011. How Learning Theories Shape Our Understanding of Music Learners. Teoksessa MENC handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford University Press, 3-34.

Ruismäki, H., Juvonen, A. & Lehtonen, K. 2013. Karaoke–The Chance to Be a Star. The European Journal of Social & Behavioural Sciences 7 (4), 1222-1233.

Ruud, E. 1997. Musikk og identitet. Oslo: Universitetsforlaget.

Small, C. 1998. Musicking. The Meanings of Performing and Listening.

Hanover: Wesleyan University Press.

Stebbins, R.1992. Amateurs, Professionals and Serious Leisure. Montreal:

McGill-Queen's University Press.

KIRJALLISUUS

Suutari, P. 2000. Götajoen jenkka. Tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen

identiteetin rakentajana. Helsinki & Tukholma: Suomen etnomusikologinen

seura & Ruotsinsuomalaisten arkisto 2000.

Turino, T. 2008. Music as Social Life. The Politics of Participation. Chigago,

Ill.: University of Chicago Pres

Vapaa-aikatutkimus 2002. Tilastokeskus. Luettu 11.7.2014. Saatavilla:

http://www.stat.fi/til/vpa/2002/index.html.

Webster, P. 2011. Construction of Music Learning. Teoksessa MENC

handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY:

Oxford University Press, 35-83.

Wenger, E. 1998. Communities of practice: learning, meaning, and identity.

Cambridge: Cambridge University Press.

Westerlund, H. 2002. Bridging Exprerience. Action, and Culture in Music

Education. Sibelius Academy. Music Education Department. Helsinki: Sibelius

Academy.