ms_lopputyö_timo welsby
TRANSCRIPT
1
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KAUPPAKORKEAKOULU Avance-johtamiskoulutus
VUOKATIN URHEILUOPISTO MATKALLA ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSTA PALVELUORGANISAATIOKSI
Kesäkuu 2014 Laatija: Timo Welsby
2
SISÄLTÖ
1 TUNNE JUURESI.……………………………………………………………………………………………………. 1
2 ORGANISAATIO JA ERI YKSIKÖIDEN TOIMINTA........................................... 3
2.1 Lumilajien valmennuskeskus…………………………………………………………………......... 3
2.2 Liikunta- ja vapaa-ajan kurssipalvelut osana Vuokatin matkailualuetta.. 4
2.3 Liikunta-alan ammatillinen kouluttaja………………………………………………………….. 5
2.4 Tukipalvelut tärkeä osa asiakaskokemusta……………………………………………..... 6
3 NYKYTILAN TARKASTELUA……………………………………………………………………………….. 8
3.1 Valtionosuusjärjestelmät muutoksessa……………………………………………………... 9
3.2 Valmennuskeskus monessa mukana………………………………………...................... 11
3.3 Suuri korjausvelka rasitteena…………………………………………………………................ 14
4 TULEVIEN VUOSIEN STRATEGISIA VALINTOJA………………………………………… 16
4.1 Suomalaista huippu-urheilua yhdessä………………………………………………………... 16
4.2 Ammatillinen koulutus murroksessa…………………………………………………………... 20
4.3 Vapaa-aikaa ja aktiiviliikkumista Vuokatin imussa…………………………………... 21
4.4 Terve talous mahdollistaa monipuolisen toiminnan……………………………….. 23
4.5 Palveluorganisaatioksi kasvaminen……………………………………………………………... 25
5 LOPUKSI……………………………………………………………………………………………………………………… 27
LÄHTEET………………………………………………………………………………………………………………………….. 28
1
1 TUNNE JUURESI
Vuokatin Urheiluopisto on liikunta- ja perhelomakohde sekä hiihdon johtava valmennuskeskus
keskellä monipuolista Vuokattia. Se on yksi maamme yhdestätoista lakisääteisestä liikunnan
valtakunnallisesta koulutuskeskuksesta. Urheiluopiston taustalla on Vuokatin Säätiö, joka
omistaa urheiluopiston maapohjan ja rakennukset. Säätiön tarkoituksena on Vuokatin
Urheiluopiston ylläpitäminen sekä liikunnan ja erityisesti eri hiihtourheilulajien monipuolinen
kehittäminen. Säätiössä päätösvaltaa käyttää Suomen Hiihtoliitto, Kainuun Säätiö ja Kainuun
Ammattiopisto.
Vuokatin Urheiluopiston toiminta alkoi vajaa seitsemänkymmentä vuotta sitten, jolloin Suomen
Latu suunnitteli luontoliikunnalleen tukikohtaa Vuokattiin. Syksyllä 1945 oli valmiina rantasauna
sekä rakenteilla kolme hirsitaloa, jotka oli saatu lahjoituksina puolustusvoimilta ja
rajavartiostolta. Rakennusten purku-, siirto- ja pystyttämiskustannuksiin osallistui yli 30
kainuulaista yritystä.
Vuokatinmajan toiminta oli alusta asti varsin hiihtopainotteista, vaikka kesäleirejäkin
järjestettiin. Helsingin Sanomat kirjoitti joulukuussa 1946, kuinka Vuokatin talviurheilukeskus
kehittyy hiihtotieteelliseksi tutkimuslaitokseksi. Tuolloin selvitettiin "tieteellisin menetelmin"
suksen liukuominaisuuksia, voiteiden käyttöä eri keleillä sekä suksen ihannepituutta.
Alppihiihdon edistämiseksi Vuokatin ensimmäinen rinne avattiin alkuvuodesta 1947. Myös
keskustelut hyppyrimäen rakentamisesta Vuokattiin käynnistyivät nopeasti. Päävalmentaja Veli
Saarinen esitti kesällä 1947 K70-mäen rakentamista olympiaharjoittelua varten. Kesän
päätapahtuma oli tuhansia osanottajia kerännyt juhannusjuhla. Vuoden 1948 juhannuksen
kohokohta oli tohtori Urho Kekkosen juhlapuhe aiheesta urheilu, kansakunnan elinvoiman eräs
lähde. Pari vuotta myöhemmin juhannus huipentui maailman ensimmäiseen
kesämäkihyppykisaan. Juhannusjuhlien esiintyjät olivat aikansa huippuja Ansa Ikosesta Tapio
Rautavaaraan.
2
Vuoteen 1949 mennessä Suomen Hiihtoliitosta oli tullut Suomen Ladun rinnalle Vuokatinmajan
toinen osakas. Myös keskustelut Vuokatin Säätiön perustamisesta olivat käynnistyneet. Säätiö
perustettiin seuraavana vuonna ja samalla Vuokatinmaja muuttui Vuokatin Urheiluopistoksi.
Vuokatin kansainvälistyminen alkoi urheiluopistoksi muuttumisen myötä. Kesän 1950
kansainvälisellä työleirillä oli edustajia Australiasta, USA:sta, Englannista ja Tanskasta. Vuonna
1952 puolestaan Ruotsin hiihdon päävalmentaja Arvid Kjellström totesi leirikokemustensa
perusteella Vuokatin paremmaksi valmennuskeskukseksi kuin heidän oma ylpeytensä
Vålådalen. Vuotta 1954 voidaan pitää eräänlaisena läpimurtona kansainvälisessä
hiihtomaailmassa. Silloin Vuokatissa leireilivät Japanin, USA:n, Saksan, Ranskan ja Jugoslavian
hiihtäjät. Vuosien myötä harjoittelevien kansainvälisten joukkueiden määrä on tasaisesti
kasvanut.
Vuoden 1991 nuorten PM-hiihdoista alkoi aktiivinen urheilukilpailujen järjestäminen. Opisto on
sittemmin isännöinyt yhdessä paikallisten ja kansallisten urheilujärjestöjen kanssa niin eri lajien
kansallisia kuin kansainvälisiäkin kilpailuja. Mukana on mm. kansainvälisen hiihtoliiton A- ja B-
tason maailmancup-kisoja, triathlonin EM-kisat, parahiihdon maailmancup- ja MM-kilpailuja,
Suunnistuksen MM-kilpailut sekä nuorten talviolympiapäivät.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana urheiluopistosta on muodostunut ympärivuotinen
liikunnan koulutuskeskus, jonka toimintaa rytmittävät eri vuodenaikoihin sijoittuvat
asiakasryhmät. Ensilumenladun ja hiihtoputken ansiosta syksystä on kehittynyt koko Vuokatin
matkailualuetta hyödyttävä sesonki, jolloin parhaimmillaan lähes 40 eri maan edustajat
harjoittelevat maan parhaissa ensilumen olosuhteissa. Kotimaisille asiakkaille suunnatut
liikunnalliset kurssit ovat koulujen loma-aikojen suosittuja tuotteita. Liikunnalliset leirikoulut
puolestaan täyttävät alkuvuoden ja kevään viikot. Myös yritykset ja eri järjestöt käyttävät
urheiluopiston palveluja. Vuonna 2004 aloitettu ammatillisen koulutuksen kehitystyö on
kasvattanut ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää yli sataan, joista lähes 70 opiskelee
sisäoppilaitosmaisesti urheiluopistolla koko lukuvuoden ajan.
3
2 ORGANISAATIO JA ERI YKSIKÖIDEN TOIMINTA
Urheiluopiston toiminta jakaantuu seitsemään yksikköön: valmennuskeskukseen,
koulutuskeskukseen, liikunta- ja kurssipalveluihin sekä näitä tukeviin talous-, myynti-, ravintola-
ja huoltopalveluihin.
KUVIO 1 Vuokatin Urheiluopiston organisaatio.
2.1 Lumilajien valmennuskeskus
Vuokatin Urheiluopistolla sijaitsee yksi opetus- ja kulttuuriministeriön auktorisoimasta
kuudesta valmennuskeskuksesta. Urheiluopiston valmennuskeskuksella on erityistehtävä
suomalaisen hiihtourheilun kehittäjänä. Vuokatin huippu-urheilun valmennuskeskus tarjoaa
Suomen monipuolisimmat pohjoismaisten hiihtolajien harjoitusolosuhteet ja palvelut ympäri
vuoden. Suuri osa kotimaassa tapahtuvasta lumilajien juniori- ja huippuvalmennuksesta
toteutetaan juuri Vuokatissa. Hyvien harjoitus- ja ensilumiolosuhteiden tarjoamisen lisäksi
tärkeitä toimintasektoreita ovat käytännön valmennustoiminta, valmentajakoulutus sekä lajien
KOULUTUS VALMENNUS LIIKUNTA- JA KURSSIPALVELUT
MYYNTI
REHTORI
HUOLTO
RAVINTOLA
HALLINTO
EDUSTAJISTO
JOHTOKUNTA
TUKIPALVELUT
4
kehitystyö eli tutkimustiedon soveltaminen ja siirto käytännön valmennustyöhön. Huippu-
urheilun valmennuskeskuksen tavoitteena on ollut säilyttää kansainvälisesti johtava asema
parhaana pohjoismaisten hiihtolajien valmennuskeskuksena. Valmennuskeskus tarjoaa myös
muiden lajien valmennukseen ja koulutukseen hyvät olosuhteet ja tukipalvelut.
Valmennuskeskuksen kautta tulee reilu kolmannes opiston koulutus-, kurssi- ja leiritoiminnan
asiakkaista sekä liikevaihdosta. Valmennuskeskuksella on keskeinen rooli kaikkien Suomen
Hiihtoliiton valmennusryhmien, Suomen Ampumahiihtoliiton, Suomen Lumilautaliiton ja
hiihtosuunnistajien valmennuksessa. Vuokatin nimeäminen Pesäpalloliiton huippu-pesäpallon
kehityskeskukseksi on kasvattanut valmennuskeskuksen liikevaihtoa kansallisesti isossa lajissa.
Lisäksi Vuokatti on tärkeä harjoittelukeskus eri maiden lumilajien maajoukkueille,
vammaishuippu-urheilu mukaan lukien. Valmennuskeskuksen kautta toteutetaan kaikki
urheiluopiston kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvä toiminta. Valmennuskeskuksella on merkittävä
rooli urheilijapolun eri vaiheissa Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa olosuhteiden, osaamisen ja
urheilijoiden valmennuksen osalta. Tämä turvaa omalta osaltaan oppilasmääriä ja opettajien
sekä valmentajien työllisyyttä.
2.2 Liikunta- ja vapaa-ajan kurssipalvelut osana Vuokatin matkailualuetta
Vuokatin Urheiluopisto ei ole ainoastaan huippu-urheilijoiden paikka, vaan reilu kolmanneksen
urheiluopiston asiakkaista ja liikevaihdosta tuottaa liikunta- ja kurssipalvelut. Liikunta- ja
kurssipalvelut vastaa erityisesti koulujen loma-aikoihin sijoittuvien liikuntakurssien tarjonnasta.
Urheiluopisto kantaa erityistä huolta hiihtotaidon säilymisestä suomalaisena
kansallisomaisuutena. Tätä toteuttaakseen Vuokatin Urheiluopisto toimii hiihdonopetuksen
pääkoulutuskeskuksena ja tekee yhteistyötä mm. Suomen hiihdonopettajat ry:n sekä eri
opettajankoulutusyksiköiden kanssa. Urheiluopisto järjestää lukuisia hiihdonopettajakursseja
hiihtokeskusten tarpeisiin ja lisäksi kouluttaa valtaosan liikuntaa erikoistuvista
luokanopettajista hiihdon osalta. Myös Jyväskylän liikuntatieteellisen tiedekunnan
liikunnanopettajaopiskelijat suorittavat syventävän hiihtojakson urheiluopistolla.
Liikunta- ja vapaa-ajan kurssipalvelut tuottavat erilaisia työhyvinvointikursseja niin
maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti. Käytännössä Vuokatin Urheiluopisto on tarjonnut
5
terveysliikuntapalveluja jo ennen koko käsitteen syntymistä. Talviset hiihtoretket, kesäiset
vaellukset Vuokatin vaaroilla ja urheiluopiston liikuntapaikkojen monipuoliset mahdollisuudet
ovat aktivoineet suomalaisia terveysliikuntaan jo urheiluopiston perustamisesta lähtien.
Huippu-urheilijoiden valmennuksesta ja testauksesta saatua tietotaitoa voidaan soveltaa
moneen muuhun asiakasryhmään. Työssä jaksamiseen on haettu keinoja urheiluopiston
innostavasta ympäristöstä jo vuosia. Vahvuutena on laaja-alainen työhyvinvoinnin kehittäminen
ja ylläpitäminen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteensovittaminen lumiliikunnan ja
luonnon avulla. Omien terveysliikunnan asiantuntijoiden lisäksi kumppaneina on joukko eri
alojen ammattilaisia.
2.3 Liikunta-alan ammatillinen kouluttaja
Koulutuskeskus vastaa urheiluopiston ammatillisesta koulutuksesta. 2000-luvun puolessa
välissä käynnistetty järjestelmällinen ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja
koulutusvolyymien kasvattaminen on johtanut opiskelijamäärien moninkertaistumiseen.
Perinteikkään hierojan ammattitutkinnon lisäksi urheiluopisto järjestää toisen asteen
koulutuksena liikuntaneuvoja koulutusta sekä ammatillisena lisäkoulutuksena hiihdonopettaja
ja personal trainer -suuntautunutta liikunnan ammattitutkintoa. Ammatillisessa koulutuksessa
opiskelijamäärä on vuosittain yli sata. Koulutuskeskuksen tuottama liikevaihto toiminnallisista
yksiköistä on vajaa kolmannes.
Liikunnanohjauksen perustutkinnon järjestämislupa myönnettiin Vuokatin Urheiluopistolle
vuonna 2009, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa. Portaittain opiskelijamäärä on
kasvanut järjestämisluvan enimmäismäärään, viiteenkymmeneen opiskelijaan. Opiskelijoina on
niin peruskoulupohjaisia kuin lukion suorittaneita nuoria. Opinnot suoritetaan
sisäoppilaitostyyppisesti, joten opiskelijaetuihin kuuluun opetuksen lisäksi majoitus ja ruokailu
kaikkina koulupäivinä. Urheilevilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua myös Vuokatti-Ruka
urheiluakatemian toimintaan. Vuokatin Urheiluopiston tavoitteena on kouluttaa
liikuntaneuvojia erityisesti matkailu- ja hiihtokeskustoimialalle. Opiskelijalla on siten
mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa hiihdonopettajakoulutuksia sekä ylimääräisiä kieliopintoja.
6
Myös ammatillisissa aikuiskoulutuksissa opintoihin on istutettu lumeen ja hiihtoon liittyviä
elementtejä. Hierojan ammattitutkinnossa tehdään kiinteää yhteistyötä urheiluakatemian
kanssa, joten käytännön kokemuksen myötä valmistuvilla opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet
työllistyä eri urheilujoukkueiden palveluksessa. Liikunnan ammattitutkinnossa säätiön
perustehtävä hiihdon edistäjän tulee esille erityisen hyvin. Valmistavassa koulutuksessa on
mahdollista käydä kansainvälisen hiihdonopettajapätevyyden vaatimat kokonaisuudet.
Valmistuvat opiskelijat ovat rinnekeskusten hiihtokoulutoiminnan ehdotonta huippua.
2.4 Tukipalvelut tärkeä osa asiakaskokemusta
Huoltoyksikkö, ruokaravintolat sekä myynti- ja markkinointipalvelut toimivat urheiluopiston
koulutus- ja kurssitoimintaa tukevina osastoina. Huolto-osaston päätehtävänä on opiston
rakennusten ja liikunnan suorituspaikkojen päivittäishuolto sekä kunnossapito. Luontevana
osana huollon tehtäviä suorituspaikkahenkilöstö vastaa myös Vuokatin alueen latu- ja
retkeilyreittien sekä hiihtoputken kunnossapidosta ja ensilumen ladun tekemisestä. Myös
saneeraus- ja perusparannustoimet ovat huoltoyksikön vastuulla.
Ruokaravintola vastaa ensisijaisesti kurssi- ja koulutustoimintaan liittyvien ruokapalveluiden
tuottamisesta. Yksikkö tuottaa myös opiston päivittäispalveluun liittyvät ruokailu- ja
kahvilapalvelut. Volyymit ovat kokonaisuudessaan vuodessa lähes 250 000 suoritetta.
Urheiluopiston noutopöytä on tunnettu hyvästä laadusta ja erityisen runsaasta
salaattipöydästä. Asiakkaita tulee ruokailemaan alueen muista majoitusliikkeistä ja osa valitsee
majoittumisen urheiluopistolle juuri hyvän noutopöydän ansiosta. Päärakennuksen
ruokaravintolan lisäksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tarjotaan opiskelijalounas ja
aamiainen koulutuskeskuksen ruokalassa. Lisäksi urheiluopistolla sijaitsee kaksi kahviota, jotka
palvelevat niin majoittujia kuin päivittäisasiakkaita. Päivittäisasiakasmäärien niin salliessa
yksikkö järjestää myös erilaisia perhejuhlia ja yritystilaisuuksia.
Myynti- ja markkinointipalveluiden tehtävä on vastata urheiluopiston myyntipalvelusta sekä
huolehtia vastaanottopalveluista. Myyntisihteerit huolehtivat tuotteiden myynnistä yhdessä
toiminnallisten yksiköiden vetäjien ja tuotevastaavien kanssa. Hyvät nettisivut ja tehokkaat
sähköiset kanavat ovat keskeisiä välineitä markkinoinnin toteuttamiseksi. Lisäksi hyödynnetään
7
Vuokatin matkailualueen yhteismarkkinointia, huippu-urheiluasiakkaiden tuomaa imagoa ja
lajiliittosopimuksia. Myös alueen eri tapahtumat toimivat hyvinä markkinointikanavina.
Kokonaisuudessa markkinointia pyritään suuntaaman ja kohdentamaan eri asiakasryhmille
sopivaksi. Vastaanoton keskeisiä toimintoja ovat vastaanoton asiakaspalvelutehtävät,
lisäpalvelujen myynti sekä asiakastiedottaminen.
8
3 NYKYTILAN TARKASTELUA
Vuokatin Urheiluopisto toimii liikunnan valtakunnallisena koulutuskeskuksena Vuokatin
matkailualueen ytimessä. Matkailu- ja hiihtokeskustoiminta on murroksessa ja asiakasmäärien
kasvu on monessa keskuksessa pysähtynyt tai lähtenyt laskuun. Talouden taantuma on
vaikuttanut ihmisten rahan käyttöön ja asiakkaat ovat yhä hintatietoisempia. Etenkin Pohjois-
Suomen hiihtokeskuksien majoituskapasiteetin voimakas kasvu 2000-luvulla on johtanut
majoituspalveluiden ylitarjontaan. Tämä purkaantuu kovana hintakilpailuna ja etenkin
sesonkien ulkopuolella majoitushinnat ovat painuneet osin alle kannattavuusrajojen. Oheisessa
taulukossa on nähtävissä hiihtokeskuksien hissi-, rinne- ja lumetusjärjestelmien
kokonaisinvestoinnit eri vuosilta. Majoitusinvestoinnit mukailevat tätä taulukkoa.
KUVIO 2 Hiihtokeskusten investoinnit 2000-luvulla (Suomen Hiihtokeskusyhdistys Ry, 2013, 15).
Myös asiakasprofiilit ovat muutoksessa. Lähellä Venäjää toimivat keskukset, kuten Vuokatti,
kärsivät venäläismatkailijoiden vähentyneistä määristä. Pohjoisen keskuksissa on puolestaan
yritysasiakkaiden määrä kääntynyt laskuun. Toimialan muutokset ja kilpailun kiristyminen
pakottavat palvelujen tarjoajien miettimään yhä tarkemmin tuotteitaan ja olemaan valmiina
markkinoiden edellyttämiin muutoksiin. Vuokatin Urheiluopistoon vaikuttaa muita
urheiluopistoja enemmän hiihto- ja vapaa-aikakeskusten markkinatilanne. Siksi Vuokatin
aluebrändin vetovoimaisuus on ensiarvoisen tärkeää. Tammi-huhtikuun vapaa-ajan ja
terveysliikunnan kurssipalveluiden liikevaihto on yli miljoona euroa, joten jo muutaman
prosentin heilahtelulla on suuret talousvaikutukset. Alla olevassa taulukossa on nähtävillä, että
9
Vuokatin alkuvuoden 2014 yöpymiset ovat vielä kohtuullisella tasolla. Kevään huono
lumitilanne vaikutti myöhemmin erityisesti huhtikuun volyymiin. Kokonaisyöpyjämäärä on
kuitenkin ollut viimeiset kaksi vuotta hienoisessa kasvussa, joten tilanne on näiltä osin parempi
kuin monessa muussa keskuksessa, joissa kävijämäärät ovat olleet laskussa. Kävijämäärien
laskusta kärsivät vuonna 2013 mm. Rovaniemi, Ylläs, Himos, Tahko ja Ukkohalla-Paljakka
(Vuokatin Matkailukeskus, 2013,4).
KUVIO 3 Vuokatin matkailualueen tunnuslukuja (Vuokatin Matkailukeskus, 2014, 1).
3.1 Valtionosuusjärjestelmät muutoksessa
Kurssituotteiden kehittäminen ja myynti sekä omien kurssi- ja koulutusasiakkaiden
palveleminen ovat tähän asti olleet liikunnan koulutuskeskuksen ensisijaista toimintaa.
Urheiluopistojen valtionosuudet koostuvat vapaansivistystyön sekä ammatillisen perus- ja
lisäkoulutuksen rahoituksesta. Lisäksi urheiluopistoilla on ollut mahdollisuus hakea vapaaseen
sivistystyöhön liittyviä laatu- ja kehittämisavustuksia sekä rakennusavustuksia. Vapaan
sivistystyön valtionosuus on Vuokatin osalta ollut vuosittain noin 1,8 miljoonaa euroa,
ammatillisen peruskoulutuksen noin 850 tuhatta euroa ja ammatillisen lisäkoulutuksen noin
500 tuhatta euroa. Opiston koko liikevaihdosta näiden tukien osuus on noin kolmannes. Ennen
2000-luvun puoltaväliä rahoitus tuli lähes yksinomaan vapaasta sivistystyöstä. Ammatillisen
koulutuksen kehittymisen myötä niistä saatu valtionosuus on noussut tärkeäksi osaksi
rahoituspohjaa. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta on päästy nauttimaan portaittain
10
vasta vuodesta 2009 lähtien. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuus oli huipussaan vuonna
2011, jolloin rahoitusta kertyi noin 650 tuhatta euroa.
Valtion talouden kiristyessä opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat valtionosuudet niin
vapaansivistystyön kurssitoimintaan kuin ammatilliseen koulutukseen ovat kääntyneet laskuun
ja tulevina vuosina on odotettavissa entistä suurempia leikkauksia. Suurena kysymyksenä on
ratkaista kuinka urheiluopistot suhtautuvat kurssitoimintaan kuulumattomaan maksulliseen
palvelutoimintaan. Tähän mennessä mahdollisimman suuri osa toiminnasta on pyritty
järjestämään vapaansivistystyön kurssitoimintana, mikä on johtanut urheiluopistojen
keskinäiseen vuorokausikilpailuun. Urheiluopistot tuottavat yhä enemmän tukikelpoisia
vuorokausia, mutta ministeriön urheiluopistoille myöntämä kokonaisvuorokausimäärä on
pysynyt samana. Keskinäisen kilpailun myötä vuorokautta kohden myönnetty tuki on laskenut
tuntuvasti. Vuokatin Urheiluopisto tuotti vuonna 2011 noin 38500 opiskelijavuorokautta ja sai
valtionosuutta vuodelle 2012 noin 1,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 urheiluopisto tuotti yli
46000 opiskelijavuorokautta ja sai valtionosuutta seuravana vuonna 1,76 miljoonaa euroa.
Vuonna 2013 opiskelijavuorokausikertymä oli jo yli 52000. Nyt tulleen kasvun myötä on syytä
olettaa, että Vuokatin Urheiluopisto saa seuraavina vuosina valtion osuutta hieman
aikaisempaa enemmän, mutta rahoitus riippuu loppujen lopuksi siitä, miten paljon muut
opistot ovat vuosien 2013 ja 2014 aikana vuorokausia toteuttaneet. Alla olevasta taulukosta on
nähtävissä urheiluopistoille vuodelle 2014 myönnettyjen vapaansivistystyövuorokausien
määrät. Laskennallisesta osuudesta urheiluopistolle tilitetään 65 prosenttia.
TAULUKKO 1 Liikunnan koulutuskeskusten vapaansivistystyövuorokaudet (Opetushallitus,
2013).
11
Ammatillisen peruskoulutuksen osalta Vuokatin Urheiluopisto on yksi pienimmistä koulutuksen
järjestäjistä. Jo vuonna 2013 ministeriö esitti aloituspaikkojen leikkaamista viidestäkymmenestä
neljäänkymmeneen. Tuolloin aloituspaikkavähennyksiltä kuitenkin vältyttiin. Nyt käsittelyssä
oleva ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus tarkoittaisi Vuokatin
osalta rahoituksen leikkaamista jopa kymmenillä prosenteilla. Myös järjestämisluvat tulevat
syksyllä 2015 uuteen hakuun. Suurena uhkana on ammatillisen peruskoulutuksen jääminen pois
Vuokatin Urheiluopiston toiminnasta. Ministeriö hakee isoja ja vahvoja toimijoita, joihin
yksikään urheiluopisto ei kuulu. Jos järjestämisedellytykset halutaan jatkossa turvata, on
esimerkiksi liittouduttava ympäröivien vahvojen toimijoiden kanssa.
3.2 Valmennuskeskus monessa mukana
Vuokatin Urheiluopiston valmennuskeskus rakentuu lumilajien ympärille. Vuonna 2012
urheiluopistolle myönnettiin erityinen koulutustehtävä huippu-urheilussa lumilajien osalta
yhdessä Lapin urheiluopiston kanssa. Tämä tarkoittaa kyseisten lajien huippu-urheilussa
vaadittavan osaamisen ja asiantuntijapalveluiden kehittämistä ja jakamista liikunnan
koulutusverkostossa sekä koko urheilun järjestelmissä. Lisäksi tehtävä tarkoittaa
kehittämistoiminnan ja testauksen toteuttamista yhteistyössä muiden urheilutoimijoiden
kanssa. Tehtävän toteuttamiseksi valmennuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden
vahvojen toimijoiden kanssa. Näihin kuuluvat Vuokatti-Ruka urheiluakatemia, Jyväskylän
yliopiston liikuntateknologian muuntokoulutusyksikkö sekä Kainuun prikaati.
Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön tehtävänä on koordinoida ja johtaa
suomalaista huippu-urheilua. Huippu-urheiluyksikkö, lajiliitot, valmennuskeskukset ja
urheiluakatemiat tulee saada tekemään strategista yhteistyötä menestyksen
mahdollistamiseksi. Huippu-urheiluyksikön eri ohjelmakokonaisuuksissa (akatemia-, osaamis- ja
huippuvaiheen ohjelma) Vuokatin rooli lumilajeissa on jo merkittävä, mutta strategiseen
yhteistyöhön esimerkiksi lajiliittojen kanssa on vielä matkaa.
Urheiluakatemian osalta yhteistyö konkretisoituu yhteisillä valmentajaresursoinneilla.
Valmennuskeskus on siirtänyt omat valmentajansa urheiluakatemian palkkalistoille ja ostaa
12
puolestaan valmennusosaamista akatemialta. Valmennuskeskuksen lanseeraamat yläkoululeirit
ovat osoittautuneet erityisen suosituiksi. Lukuvuonna 2014–15 yhteistyössä urheiluakatemian
kanssa toteutetaan lähes 50 yläkoululeiriä painopistelajeissa. Muutoin akatemiaurheilijat
hyödyntävät urheiluopiston suorituspaikkoja ja majoittuvat opiston alueella sijaitsevissa
opiskelija-asuntoloissa. Urheiluakatemian ja urheilulukion käyneistä on noussut lukuisia
arvokisamenestyjiä, viimeisimpänä lumilautailijat Enni Rukajärvi ja Peetu Piiroinen,
maastohiihtäjät Krista Lähteenmäki, Kerttu ja Iivo Niskanen sekä ampumahiihtäjä Kaisa
Mäkäräinen.
Jyväskylän yliopiston 2003 aloittama liikuntateknologian muuntokoulutus on keskittynyt
erityisesti hiihtoon ja lumeen liittyvän tutkimustiedon tuottamiseen. Alun perin urheiluopiston
tiloissa aloittanut koulutus on siirtynyt myöhemmin Sotkamon kunnan ylläpitämään Snowpolis -
rakennukseen, joka sijaitsee opiston välittömässä läheisyydessä. Yliopiston eri hankkeiden
avulla on pystytty kehittämään mm. urheiluopiston reaaliaikaisia palautejärjestelmiä ja
lajikohtaisia suorituskykyanalyysejä. Tutkimusten myötä on saatu myös tarpeellista tietoa
hiihtotekniikoista ja suksien ominaisuuksista. Erityisen hyvänä asiana on nähty tutkijoiden ja
valmentajien yhteistyön tiivistyminen. Tutkittua tietoa on pystytty siirtämään aikaisempaa
nopeammin käytännön työhön.
Kajaanin AMK:n rooli liikuntateknologisten sovellutusten kehittäjänä ja tuottajana sekä
yhteistyökumppanina valmennuskeskuksen ja liikuntateknologiayksikön kanssa on jatkuvasti
kasvanut. Monessa ammattikorkeakouluvetoisessa hankkeessa yrityskumppaneiden lisäksi on
mukana niin valmennuskeskus kuin Jyväskylän yliopisto. Esimerkkeinä ovat suunnistuksen MM-
kisojen yhteydessä toteutettu virtuaalinen sprint -suunnistus Kajaanin katumaisemassa,
virtuaaliharjoitusympäristöt ja simuloitavat arvokisaolosuhteiden reitit yhdistettynä erilaisiin
voima-, nopeus-, suorituskykymittauksiin.
Valmennuskeskuksen asiakkaista lähes puolet on ulkomaalaisia. Vuosittain urheiluopistolla käy
asiakkaita lähes 40 eri maasta. Erityisen suosittua on ensilumen aika, jolloin Vuokatti on yksi
maailman parhaista alkukauden harjoittelupaikoista. Yli 40 tuhatta kuutiota varastoitua lunta
riittävät lumettamaan yli kuusi kilometriä hiihtolatua. Ensimmäinen pätkä ensilumen ladusta
avataan 10.10. klo 10. Jotta huippu-urheilijat saadaan harjoittelemaan urheiluopistolle,
13
edellyttää se ensiluokkaisia harjoitteluolosuhteita. Olosuhteiden jatkuva kehittäminen onkin
erittäin tärkeä osa valmennuskeskuksen toimintaa. Laadukkaita harjoituskeskuksia on vuosien
varrella rakentunut myös muualle Eurooppaan, joten kilpailu asiakkaista on kiristynyt. Vaikka
urheiluopiston harjoitteluolosuhteet kestävät monessa lajissa kansainvälisen vertailun, on
yhtenä uhkana nähtävä kalliit ja kehnot liikenneyhteydet. Kansallisten lajiliittojen osalta
haasteena on resurssien niukkuus. Erityisesti hiihtolajeilla talous on ollut pitkään todella tiukka,
joka on heijastunut myös valmennuskeskuksen toimintaan. Leirivuorokausimäärät ovat
laskeneet ja liittojen kehittämistoiminta on ollut vaatimatonta. Lajiliitot ovat edellyttäneet
harjoitteluolosuhteiden jatkuvaa kehittämistä, mutta eivät ole vastineeksi pystyneet
maksamaan palveluista ja olosuhteista aina edes kustannuksia kattavaa hintaa.
Eri lajien kansalliset ja kansainvälisistä urheilutapahtumista on tullut tärkeä osa
valmennuskeskuksen toimintaa. Jo 1990-luvun alussa aloitettu aktiivinen tapahtumien
järjestäminen on jatkunut jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Tapahtumat ovat tuoneet uusia
asiakkaita ja asiakasryhmiä Vuokattiin. Lisäksi sesonkien ulkopuolelle sijoitetut tapahtumat ovat
tuoneet kaivattua liikevaihtoa hiljaisille kuukausille. Parahiihtokilpailujen myötä urheiluopistolle
on saatu myös aivan uusi käyttäjäryhmä, vammaisurheilijat. Kilpailutapahtumien lisäksi
urheiluopisto järjestää erityisesti kesällä suuria nuorisoleirejä. Teemu Selänteen elämysten
kiekkoleiriä (Kuva 1) Vuokatissa on järjestetty jo 19 kertaa. Kiekkoleirin lisäksi alueella
järjestetään erityisesti hiihtolajeihin painottuneita nuoriso- ja lajileirejä. Lisäksi yhteistyössä
alueen toimijoiden kanssa järjestetään kuntourheilun massatapahtumia kuten Vuokatti-hiihto.
KUVA 1 Teemun 20-vuotiskiekkoleiri Vuokatin Urheiluopistolla kesällä 2014.
14
3.3 Suuri korjausvelka rasitteena
Urheiluopiston rakentamis-, saneeraus- ja perusparannustoiminta on viime vuosina ollut
vilkasta. YIT:n kanssa solmittiin vuonna 2006 Chalets -huoneistojen rakentamisesta
urheiluopiston ydinalueelle. Lokakuussa 2013 valmistui Chalets huoneistojen kolmas vaihe,
joten nyt alueella on yhteensä noin 80 korkeatasoista lomahuoneistoa.
Rakennusten ja suorituspaikkojen saneeraus- ja perusparannusinvestoinneista merkittävimpiä
ovat olleet päärakennuksen huoneiden saneeraus, keittiö-, vastaanotto ja ravintolatilojen
uudistaminen, jalkapallokentän uudistaminen, Ruukin kuntokeskuksen ostaminen ja rullaradan
laajentaminen. Parasta aikaa toteutetaan sisäliikuntatilojen peruskorjauksia. Kehnon
taloudellisen tilanteen vuoksi korjausvelkaa on syntynyt vuosien aikana paljon. Alueen
viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden säilyttämiseksi vanhaa rakennuskantaa on edelleen
välttämätöntä uusia. Ministeriölle toimitettuihin viisivuotissuunnitelmiin on kirjattu seuraaville
vuosille Vuokattihallin peruskorjaus, vanhan pallohallin kokouspäädyn peruskorjaus, ravintolan
laajennus sekä hiihtotunnelin jäähdytysjärjestelmän uudistaminen. Tarpeita myös muihin
investointeihin on. Rullarataa ja ensilumen latua tulisi edelleen kehittää. Mikäli urheiluopisto
haluaa myös jatkossa toimia mäki-yhdistetyn harjoittelukeskuksena, edellyttää se uuden
hyppyrimäen rakentamista. Urheiluopiston onneksi myös Vuokatin alueen yrittäjät ovat
tehneet merkittäviä suorituspaikkainvestointeja. Vuokatinrinteille tullut superpipe ja
slopestylerinteet tarjoavat erinomaiset puitteet lumilautailun ja freestylelajien harjoitteluun.
Lisäksi maailman suurimmassa Angry Birds-puistossa sijaitseva freestyle-halli (Kuva 2) tukee
näiden lajien huippuvalmentautumista.
KUVA 2 Havainnekuva Vuokatti Freestyle-hallista.
15
Urheiluopiston sijainti matkailukeskuksen ytimessä kannustaa aktiiviseen kaavoituspolitiikkaan.
Ydinalueen kaavoitus valmistui muutama vuosi sitten ja parasta aikaa valmistaudutaan
seuraavan alueen kaavoituksen käynnistämiseen. Laajat maa-alueet mahdollistavat nyt ja
tulevaisuudessa rakennusinvestointien ja kumppanuuksien solmimisen eri toimijoiden kanssa.
16
4 TULEVIEN VUOSIEN STRATEGISIA VALINTOJA
Vuokatin Urheiluopiston toiminta on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan hyvin moninaista.
Urheiluopistojen toimintaa ohjaa edelleen monin tavoin Opetus- ja kulttuuriministeriön
linjaukset. Ministeriön jakamat valtionosuudet ovat tällä hetkellä noin kolmannes Vuokatin
Urheiluopiston liikevaihdosta. Osalla urheiluopistoista valtionosuudet ovat prosentuaalisesti
vielä huomattavasti merkittävämmät. Tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja
erityisesti rahoituspohja on muutoksessa. Urheiluopistot siirtyvät yhä enemmän
oppilaitostoiminnasta markkinaehtoiseen toimintaan. Erityisesti vapaa-aikaan ja
terveysliikuntaan liittyvät tuotteet ovat samankaltaisia perinteisen elinkeinotoiminnan kanssa.
Tulevaisuudessa valtionosuuksien vähentyessä opistojen on mitä ilmeisimmin siirryttävä
tarjoamaan laajemmin maksullisen palvelutoiminnan tuotteita, vapaan sivistystyön
kurssitoimintaa kuitenkaan unohtamatta. Lähivuosina tehdään siis paljon tulevaisuuteen
liittyviä isoja ratkaisuja ja myös jokaisen opiston olemassaoloa tarkastellaan kriittisesti
viranomaisten puolelta.
4.1 Suomalaista huippu-urheilua yhdessä
Valmennuskeskus on keskeinen osa Vuokatin Urheilupiston toimintaa. Sen vuosikymmeniä
kestänyt tehtävä suomalaisen hiihtourheilun hyväksi on osaltaan edesauttanut suomaisten
urheilijoiden huippu-urheilumenestystä ja edistänyt lajien kehitystyötä. Toiminta on monin osin
ollut pitkäjänteisempää ja sitoutuneempaa kuin lajiliittojen, jotka resurssien vähetessä ovat
usein keskittyneet pääasiassa huippu-urheilijoiden harjoittelu- ja kilpailuedellytysten
varmistamiseen.
Vuokatin Urheiluopiston tavoitteena on toimia lajiliittojen valmennus- ja osaamiskeskuksena,
johon painopistelajien lajiliitot ovat pitkäjänteisesti sitoutuneet. Yhteistyötä tehdään myös
kansainvälisten lajiliittojen kanssa. Valmennuskeskuksen henkilöstön tulee koostua alansa
huippuosaajista, jotka ovat motivoituneita työhönsä ja joilla riittää aikaa lajien
kehittämistyöhön. Toiminnan kehittäminen edellyttää kestävää talouspohjaa, joka syntyy
hyvistä asiakassuhteista ja halutuista tuotteista. Keskeisessä asemassa on ollut ja tulee olemaan
17
kansainvälisen vertailun kestävät olosuhteet ja suorituspaikat, jotta niin suomalaiset kuin
ulkomaalaiset urheilijat tulevat urheiluopistolle harjoittelemaan ja kilpailemaan.
Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on osaamiskeskusta edelleen vahvistettava. Opetus-
ja kulttuuriministeriön, Valon ja Suomen Olympiakomitean alkuvuodesta 2014 KPMG:ltä
tilaamassa selvityksessä arvioitiin liikunnan ja huippu-urheilun rakenteita ja tavoitetilaa
Suomessa. Raportti suosittaa alueellisten osaamisverkostojen rakentamista ja ehdottaa
urheiluakatemioiden, urheiluopistojen ja valmennuskeskusten yhdistämistä alueellisiksi
osaamisverkostoiksi, joihin liitettäisiin myös lajiliittojen alueellinen toiminta. (KPMG, 2014, 22.)
Raportin korostama päällekkäisyyksien purkaminen ja yhteistyön lisääminen on tarpeellista.
Vuokatin Urheiluopiston valmennuskeskuksen on oltava keskeinen osa raportin mukaista
osaamiskeskusta. Osaamiskeskuksen rakentamisessa on huomioitava olemassa olevat
vahvuudet sekä alueelliset eroavaisuudet ja eri toimijoiden roolit. On luontevaa, että
urheiluopiston valmennuskeskus huolehtii osaamiskeskuksessa harjoitteluolosuhteiden
luomisesta ja lajien kehittämisestä lajikehittäjien avulla. Yhteistyö Vuokatti-Ruka
urheiluakatemian, Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikön, Kainuun liikunnan, Kainuun prikaatin
sekä alueen seurojen ja lajiliittojen kanssa on oltava sujuvaa, viestintä avointa ja tehokasta.
Lajiliitoista tärkein kumppani on Suomen Hiihtoliitto, joka on myös yksi Vuokatin säätiön
taustayhteisöistä. Hiihtoliitto on kevään 2014 aikana uudistanut strategiansa ja tehnyt
merkittäviä organisaatiouudistuksia. Ensin mäki-yhdistetty ja myöhemmin maastohiihto ovat
palanneet takaisin pääorganisaation alle. Uuden strategiansa myötä hiihtoliitolla on halu nostaa
hiihtolajit takaisin maailman huipulle. Visiona vuoteen 2018 on olla maailman paras lumella
(Suomen Hiihtoliitto, 2014, 10). Alla olevasta kuviosta on nähtävillä valinnat, joilla asetettuihin
tavoitteisiin päästään. Arvomaailma sopii hyvin myös urheiluopiston toimintakulttuuriin.
18
KUVIO 4 Hiihtoliiton uudistettu strategia (Suomen Hiihtoliitto, 2014, 10).
Jotta Vuokatin Urheiluopisto pystyy mahdollisimman hyvin toteuttamaan säätiön
perustehtävää, on yhteistyö valtakunnallisen lajiliiton kanssa oltava tiivistä ja laadukasta.
Yhteistyö tulee perustua molemmin puoliseen hyötyyn. Lajiliiton toiminta-ajatuksena on
tuottaa suomalaisille unohtumattomia elämyksiä huippu-urheilun avulla ja olla merkittävin
suomalaisten liikuttaja lumella. Vuokatin Urheiluopisto pystyy tukemaan omalla toiminnallaan
asetetun toiminta-ajatuksen toteutumista. Huippu-urheilun suorituspaikkoja kehittämällä
voimme varmistaa ensiluokkaiset harjoitteluolosuhteet niin kansallisille huipuille kuin vasta
huipulle tähtääville nuorille. Koulutusjärjestelmää yhdessä kehittämällä voimme levittää
lajitietoutta yksilötasolle ja vahvistaa myönteisen hiihdon mielikuvan rakentumista kaikilla
portailla. Jotta yhteistyölle saadaan vaikuttavuutta, edellyttää se lajiliiton sitoutumista yhteisiin
asioihin sekä toiminnan järkevää keskittämistä ja taloudellista resursointia pitkäjänteisesti.
Valmennuskeskuksen toiminta koostuu suuresta määrästä eri asiakasryhmille tuotetuista
palveluista ja tuotteista. Asiakkaina ovat niin kansalliset kuin kansainväliset urheilijat ja
valmentajat sekä seurat, joukkueet, järjestöt ja lajiliitot. Tuloksekkaan toiminnan edellytyksenä
ovat houkuttelevat ja laadukkaat tuotteet, joissa niin valmennuskeskuksen kuin koko
urheiluopiston prosessit ovat kunnossa. Alla olevassa kuviossa on nähtävillä luonnos
valmennuskeskuksen sisäisistä prosesseista.
19
KUVIO 5 Valmennuskeskuksen prosessikartan luonnos.
Tapahtumien rooli valmennuskeskuksen toiminnassa on viime vuosina edelleen korostunut.
Onnistuneet tapahtumat ovat hyvä tapa tehdä aluetta tunnetuksi ja saavuttaa uusia
kohderyhmiä. Kovatasoiset kansainväliset kilpailutapahtumat hyödyttävät myös suomaisia
urheilijoita. Kilpailujen järjestäminen edellyttää kuitenkin hyviä olosuhteita ja ennen kaikkea
sitoutuneita henkilöitä kilpailutapahtumien keskeisille vastuualueille. Tapahtumastrategian
päivitys ja konkreettisen tapahtumajärjestäjän toimintaohjeen laatiminen on tärkeää. Samalla
tulisi laatia suunnitelma siitä, mitä ja minkälaisia tapahtumia tulevaisuudessa halutaan.
Järjestelmällinen tapahtumien kartoittamiseen on nimettävä vastuullinen henkilö. Yhteistyössä
Vuokatin matkailualueen kanssa olemme houkutteleva järjestäjätaho monelle kansalliselle ja
kansainväliselle organisaatiolle.
20
4.2 Ammatillinen koulutus murroksessa
Ammatillisen koulutuksen kehittämiselle oli 2000-luvun alussa selkeä tilaus ja tarve. Vielä
vuoteen 2004 asti urheiluopisto järjesti ammatillisena koulutuksena pelkästään hierojan
ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Liikunnan ammattitutkinnon tutkinnonperusteet
tulivat voimaan vuonna 2004, johon liittyen urheiluopisto päätti aloittaa välittömästi
valmistavan koulutuksen. Samassa yhteydessä haettiin myös näyttöjen
vastaanottamisoikeudet. Tutkinnon alusta lähtien Vuokatin Urheiluopisto otti aktiivisen roolin
tutkinnon kehittämisessä. Jo ennen liikunnan ammattitutkinnon syntymistä urheiluopistolla oli
vakava yritys saada Suomeen hiihdonopettajan ammattitutkinto. Yritys ei kuitenkaan tuottanut
toivottua tulosta, mutta tutkinnon sisältöjä huomioitiin joiltakin osin liikunnan
ammattitutkinnon sisällöissä. Koulutusta järjestettäessä huomattiin varsin nopeasti, että
liikunnan ammattitutkinto ei tarjonnut markkinoilla töitä kovin helposti. Siksi valmistavaan
koulutukseen päätettiin sisällyttää eri lajiohjaajapätevyyksiä sisältäviä kokonaisuuksia.
Koulutuksista muodostui siten houkuttelevia ja myös valmistuneiden työllistyminen helpottui.
Viime vuosina koulutuksen järjestäjiä on kuitenkin ilmaantunut runsaasti lisää. Urheiluopistojen
lisäksi valmistavaa koulutusta tarjoavat mm. aikuiskoulutuskeskukset. Tämä on johtanut
tutkinnon hienoiseen inflaatioon ja hakijamäärien vähenemiseen. Laadukkaalla koulutuksella ja
Vuokatin vetovoimalla hakija- ja opiskelijamäärät on kuitenkin saatu pidettyä urheiluopistolla
kohtuullisina. Vuoden 2014 aikana hakijamäärät ovat olleet jälleen kasvussa. Valtion talouden
kiristyessä ja ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuessa on kuitenkin erittäin
epävarmaa, että valtionosuudet nousisivat enää merkittävästi. Kun koulutukset nojaavat
suurilta osin valtionosuuksiin ja opiskelijoiden omarahoitusosuudet ovat suhteellisen pienet, on
syytä keskittyä tehokkaaseen ja laadukkaaseen koulutuksen järjestämiseen, eikä niinkään
opiskelijamäärien kasvattamiseen.
Ammatillisen peruskoulutuksen osalta on perusteltua hakea ympärille vahvaa kumppania.
Kainuun ammattiopisto vastaa koko Kainuun ja Kuusamon alueiden ammatillisesta
peruskoulutuksesta. Kainuun ammattiopistolla on lisäksi Vuokatissa Snowpolis -rakennuksessa
matkailualan perustutkinnon opetuspiste. Vuokatin Urheiluopisto on järjestämislupansa
saamisesta lähtien tehnyt yhteistyötä matkailualan kanssa ja yhdistänyt jonkin verran
opetusresursseja. Nyt olisi kuitenkin aloitettava tiiviimmät yhteistyökeskustelut, jotta
21
kumppanuutta voitaisiin tiivistää entisestään. Lisäksi urheiluopiston tulee huolehtia, että
koulutuksessa näkyy entistä voimakkaammin erityisosaamisemme. Vuokatissa järjestetyllä
koulutuksella tulee pyrkiä kouluttamaan erityisesti hiihtokeskusalalle kielitaitoisia
liikunnanammattilaisia. Koulutuksen järjestämisluvan uusiutuminen on kuitenkin vielä avoin.
Vuokatin Urheiluopiston kannattaa pyrkiä säilyttämään oma järjestämislupa, mutta tarvittaessa
on liittouduttava isomman toimijan kanssa. Tällöin kyseeseen tulee lähinnä Kainuun
ammattiopisto tai Urheiluopistoyhdistys.
KUVA 3 Hiihtohenkisiä liikunta-alan koulutusilmoituksia vuodelta 2009.
4.3 Vapaa-aikaa ja aktiiviliikkumista Vuokatin imussa
Koulujen loma-aikoihin sijoittuvaan vapaa-ajan kurssitoimintaan sisältyy urheiluopiston yksi
suurimmista mahdollisuuksista. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika ja elintason nousu tarjoaa
hyvän mahdollisuuden vapaa-aikamarkkinoiden kasvattamiseen. Vaikka yhä useampi ihminen
liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, on samalla aktiiviliikkujien määrä kasvanut (Kansallinen
liikuntafoorumi, 2013, 6). Liikunnalla on hyvä maine ja yhä useampi on valmis käyttämään
rahaa omaan hyvinvointiinsa. Myös Vuokatin matkailualueen brändi tukee aktiivisen
liikkumisen tuotetta.
22
Vuokatin slogan ja samalla brändilupaus on olla monipuolisin kesät talvet. Tämä asemoi
Vuokatin Suomen matkailualueen kenttään. Vuokatin alueen monipuoliset aktiviteetit ovat
rehellinen peruste asiakaslupaukselle. Vuokatissa sijaitsee Vuokatin Urheiluopiston lisäksi
Holiday Club Katinkulta sekä Vuokatinrinteet. Näiden ympärille on rakentunut muu liikunta-
aktiviteettien kirjo. Vuokatin matkailukeskus Oy:n asettama päämarkkina-alue on Helsingin
seutu ja 300 kilometrin säde Vuokatista. Kohderyhmänä ovat suomalaiset ja venäläiset perheet,
aktiiviset liikkujat sekä ryhmät ja porukat. Vuokatin visio on olla Pohjois-Euroopan suosituin ja
monipuolisin ympärivuotinen matkailualue. Yhdessä matkailualueen keskeisten toimijoiden
kanssa on laadittu kuvan 3 mukainen arvomaailma. (Vuokatin Matkailukeskus Oy, 2012, 6,9.)
KUVA 4 Vuokatin matkailualueen ja -keskuksen arvot ja tyyli (Vuokatin matkailukeskus Oy,
2012, 9).
Vuokatin Urheiluopisto erottautuu alueen muista toimijoista vapaan sivistystyön
kurssitoimintansa ansiosta. Asiakkaan tullessa urheiluopistolle tuotteeseen kuuluu majoituksen
lisäksi liikunnallinen ohjelma ja ruokailuja oman valinnan mukaan. Ohjelmassa on eri
liikuntalajeihin tutustumista, perheen yhdessä tekemistä, lasten ohjelmaa sekä veloitukseton
lastenhoitopalvelu. Korkeatasoinen huoneistomajoituksen lisääntyessä myös tuotteen kysyntä
on kasvanut etenkin hiihtolomilla ja kevättalvella. Kesän osalta kapasiteettia jää kuitenkin
paljon vapaaksi. Yhtenä merkittävänä syynä lienee alueen yleinen viihtyvyys kesäaikaan. Alue ei
ole niin houkutteleva kuin esimerkiksi Katinkullan alue. Etenkin uimaranta-alueen viihtyvyyteen
olisi perusteltua investoida. Lisäksi yhteistyötä mm. Sokos-hotelli Vuokatin kanssa kannattaisi
kehittää. Vapaa-ajan tuotteessa on kuitenkin kaikkina vuoden aikoina kasvun mahdollisuus.
Selkeämmällä tuotteen brändäyksellä ja oikealla markkinoinnilla pystytään tavoittamaan uutta
asiakaskuntaa, joka on kiinnostunut aktiivisesta liikkumisesta sekä helposta lomailusta, johon
23
sisältyy ruokailu ja valmiit liikuntaohjelmat. Toisaalta vapaan sivistystyön rahoituspohjan
muuttuessa on tarjolla oltava myös pelkistetympiä ja edullisempia tuotteita.
Terveysliikunta ja hyvinvointipalvelut ovat olleet Vuokatin Urheiluopiston painopistealueena jo
2000-luvun alusta lähtien. Parhaimmillaan eri terveysliikuntapalvelut ovat tuoneet vuonna 2009
lähes 600 tuhannen euron liikevaihdon. Viime vuosina liikevaihto on asettunut vajaaseen 400
tuhanteen euroon. Tästäkin liikevaihdosta tulee noin 135 tuhatta euroa yhden vahvan
kumppanin kautta. Työhyvinvointipalvelujen tuottamiseen olisi urheiluopistolla hyvät puitteet
ja mahdollisuudet, mutta satsauksista huolimatta tuoteryhmän liikevaihtoa ei ole saatu
kasvatettua. Yhtenä perusongelmana on ilmeisesti se, että tuotteet ovat liian massiivisia
olemassa olevaan kysyntään nähden. Myös ympäröivä talousalue on suhteellisen vaatimaton.
Isot yritykset sijaitsevat pääsääntöisesti vähintään 200 kilometrin päässä. Päivän mittaisille
kokouspaketeille ja työhyvinvointipäiville on kuitenkin markkinoita, joten tuotteiden selkeä
paketointi, kumppaneiden hankinta ja aktiivinen myyntityö mahdollistavat varmasti myynnin
kasvattamisen. Senioreiden osalta myynnin kasvattamiseen on yritysmyyntiäkin paremmat
mahdollisuudet. Kansakunta vanhenee ja eläkkeellä olevilla on yhä enemmän varallisuutta.
Haasteena senioreiden osalta on mielikuvan muuttaminen niin, että ikääntyneet kokevat
luontevaksi saapumisen urheiluopistoympäristöön.
4.4 Terve talous mahdollistaa monipuolisen toiminnan
Vuokatin Urheiluopisto toimii säätiöpohjalta, joka vastaa oman toimintansa laadusta ja
kehittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Vuokatin säätiön näkökulmasta toiminnan
tulee rakentua taloudellisesti kestävälle pohjalle. Operatiivinen johto yhdessä muiden
esimiesten kanssa seuraa koulutusten ja palveluiden kannattavuutta, kehitystä ja kasvua.
Ministeriön myöntämät valtionosuudet muodostavat leikkausesityksistä huolimatta
urheiluopistojen toiminnan perustan. Valtionosuuksilla ylläpidetään suorituspaikkoja ja
kiinteistömassaa sekä varmistetaan laadukas opetus ja valmennus.
Vuokatin Urheiluopiston talous on kehittynyt myönteiseen suuntaan jo lähes kymmenen
vuoden ajan. Liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut, oma pääoma on yli kolminkertaistunut ja
omavaraisuusaste on noussut lähes 40 prosenttiin. Viimeisen kuuden vuoden aikana on
24
pystytty tekemään tärkeitä suorituspaikkainvestointeja ja peruskorjaustoimenpiteitä lähes
kuudella miljoonalla eurolla ilman, että lainakanta on merkittävästi noussut. Kun otetaan
huomioon YIT:n rakentamat Chalets -huoneistot, nousee alueen investoinnit viimeisen kuuden
vuoden aikana yhteensä 23 miljoonaan euroon.
KUVA 5 Vuokatin Urheiluopiston peruskorjaustarpeet ja investointimahdollisuuksia.
Hyvästä toiminnasta huolimatta alueen peruskorjaustarve on edelleen suuri ja pääomia on
löydettävä myös uusinvestointeihin. Kuvasta 5 on nähtävillä lähivuosien investointitarpeita ja
niiden alustavia kustannusarvioita. Urheiluopiston taloudellisen tilanteen parantamiseen ei ole
löydettävissä nopeita ratkaisuja. Runsas suorituspaikkojen määrä edellyttää
majoitusvuorokausien kasvattamisen edelleen. Lähivuosina on pyrittävä ylittämään 100.000
vuorokauden raja ja pystyttävä saavuttamaan käyttökatteessa vähintään 10 prosentin taso. Tuo
taso takaa tasaisen investointitahdin urheiluopiston alueella. Toiminnan kasvattaminen
edellyttää hyvää talousjohtamista, tuotekehitystä ja uusien toimintatapojen omaksumista.
Kuviossa 5 on esitetty joitakin kehitysskenaariota talouden näkökulmasta.
KUVIO 6 Vuokatin Urheiluopiston mahdollisia kehitysskenaarioita.
25
Samalla on kuitenkin jatkettava aktiivista maankäyttöpolitiikkaa. Suomen talouden lähtiessä
jälleen nousuun on mahdollista löytää kumppaneita, jotka ovat valmiita investoimaan
urheiluopiston alueelle tai ostamaan maa-alueita hyvään markkinahintaan. Tätä kautta voidaan
saada omarahoitusosuuksia urheiluopiston omia investointeja varten.
4.5 Palveluorganisaatioksi kasvaminen
Vuokatin Urheiluopisto on tyypillinen asiantuntijaorganisaatio. Ammattitaitoiset opettajat ja
muu henkilökunta ovat oman alansa huippua. Liikunta- ja hyvinvointitietämys on kasvanut
vuosikymmenien aikana erinomaiseksi ja osaamisen kehittämisestä ollaan edelleen erittäin
kiinnostuneita. Hyvä substanssiosaaminen on myönteinen asia, mutta asiantuntijuus tulee
jalostaa asiakasta hyödyntäväksi. Tästä syystä Vuokatin Urheiluopiston tärkeä strateginen
muutos on kasvaa asiantuntijaorganisaatiosta palveluorganisaatioksi. Mikäli keskimäärin sadan
hengen organisaatiota ei saada kasvatettua asiakaslähtöiseksi, jää muiden strategisten
linjausten vaikutukset toivottua vaatimattomimmiksi.
Muutos edellyttää nykyisten toimintatapojen arviointia ja koko henkilöstön aktivointia.
Asiantuntijuudesta on siirryttävä kohti asiakas- ja talousvaikuttavuutta. Jokaisen on
ymmärrettävä asiakas- ja kustannustietoisuuden merkitys ja hyväksyttävä oman työn
vaikuttavuuden parantaminen asiakkaan parhaaksi. Perinteisestä ns. urheiluopistostrategiasta
on siirryttävä kohti aitoa liiketoimintaa, jota myös huippu-urheilu nykypäivänä on.
Urheiluopiston brändin sekä markkinointi- ja myyntikonseptin uudistaminen mahdollistaa koko
opiston muuntautumisen asiakashaluttavaksi konseptiksi.
Palveluorganisaatioksi kehittymiseksi tarvitaan panostusta kolmeen eri osa-alueeseen.
Ensimmäinen on nostaa asiakas toiminnan keskiöön. Tämä edellyttää jo olemassa olevien
asiakassuhteiden kehittämistä, uusasiakashankintaa sekä tiivistä yhteispeliä eri kumppaneitten
kanssa. Tällaisia ovat urheiluopiston alueella mm. Sokos-hotelli, Holiday Club Katinkulta,
Vuokatinrinteet ja Vuokatin Matkailukeskus. Tähän vaaditaan uuden toimintakonseptin ja
mallin kehittämistä. Toisena on palvelukulttuurin ja osaamisen kehittäminen. Henkilöstön on
kasvettava asiantuntijasta asiakastuntijaksi. Asiakaskokemukset tulee hyödyntää tuotteiden ja
palveluiden kehittämisessä sekä ammattihenkilöiden palveluosaamisen parantamisessa. Koko
26
henkilöstö on osallistettava asiakaspolun ja asiakaskohtaamisten laadun kehittämiseksi. Tässä
onnistuakseen on keskiöön nostettava asiakasta palvelevat palvelutiimit ja -alueet. Kolmantena
on verkostomainen yhteistyö alueen ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kansallisten ja
kansainvälisten liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa on tehtävä aktiivista yhteistyötä,
toteutettava yhteismyyntiä ja markkinointia sekä tehtävä yhteistä asiantuntija- ja
sisällöntuotannon ostopalvelutoimintaa. Hyvä verkostomainen yhteistyö tuo lisäarvoa kaikille.
Kuviossa 7 on esitetty graafisesti nämä kolme painopistealuetta ja niiden limittyminen toisiinsa.
KUVIO 7 Palveluorganisaatioksi kehittymisen kolme painopistealuetta.
Urheiluopiston kehittyminen kohti asiakas- ja palveluorganisaatiota haastaa myös uudistamaan
johtamisen käyttäytymis-, ajattelu- ja toimintamallit. Käytännössä tämä tarkoittaa
johtajuudessa entistä tarkemman strategisten asiakastavoitteiden ja asiakasvaikuttavuuden
kautta johtamista ja ihmisten valmentamista. Koko organisaation on opittava kohtaamaan
laadukkaammin muuttuvat asiakasvaatimukset sekä luomaan asiakkaille entistä vaikuttavampia
palveluita. Oman organisaation toimintakulttuurin muutosjohtamisen lisäksi tarvitaan erityistä
osaamista asiakkuuksien, myynnin, markkinoinnin ja verkostojen johtamiseen.
Asiakas
Verkostomainen
yhteistyö
Palvelukulttuurin
ja
osaamisen kehittäminen
27
5 LOPUKSI
Vuokatin Urheiluopiston strategiakausi päättyy vuoden 2014 lopussa. Viimeiset vuodet
urheiluopistolla on keskitytty perustoimintojen parantamiseen, joilla on saatu organisaation
tehokkuutta kasvatettua. Toiminta on kasvanut ja talous tervehtynyt. Uuteen strategiaan liittyy
myönteinen odotuksen ilmapiiri niin luottamusjohdon kuin henkilöstönkin suunnasta. Uutta
strategiakautta silmällä pitäen urheiluopisto on järjestänyt tapaamisia, joissa on kartoitettu
urheiluopiston taustayhteisöiden sekä lähialueen odotuksia opiston toiminnalle.
Nyt päättyvä strategiakausi on sisältänyt paljon onnistumisia, mutta parannettavaakin on
jäänyt. Taloutta ei ponnisteluista huolimatta ole saatu aivan sille tasolle mitä on tavoiteltu.
Myös toiminta on ajoittain ollut liiankin moninaista, joka on johtanut toisinaan
kannattamattomaan resursointiin. Asiakaslähtöistä ajattelua pyrittiin kehittämään, mutta koko
organisaatiota läpäisevää asiakaslähtöisyyttä ei saatu istutettua. Strategian jalkautuksessa
henkilökunnalle ei myös täysin onnistuttu.
Uuden strategiakauden kynnyksellä on yhdessä taustayhteisöjen ja luottamushenkilöiden
kanssa päätettävä toiminnan resursointi. Millä opiston toimintaa rahoitetaan ja mikä on
ansaintalogiikka? Millaisen roolin omistajat ottavat ja mikä on niiden intressi rahoituksen ja
ansaintalogiikan kehittämisessä? Toimintaa tulee väistämättä kehittää kohti kannattavampaa
liiketoimintaa ja on pystyttävä arvioimaan jatkuvasti uusia liiketoiminta- ja
teknologiamahdollisuuksia. Sitä on mm. miettiä kuinka kehitetään ravintolapalveluja tukemaan
paremmin huippu-urheilun vaatimuksia, mutta samalla kyetään kuitenkin kasvattamaan ja
tuottamaan uutta ravintolaliiketoimintaa.
28
LÄHTEET
KPGM 2014 Liikunnan ja huippu-urheilun rakenteiden arviointi ja tavoitetilan määritys Suomessa www.olympiakomitea.fi 4.6.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013 Kansallinen liikuntafoorumi 2013 www.minedu.fi 4.6.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014 Ehdotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudeksi rahoitusjärjestelmäksi PDF-tiedosto 4.6.2014 Opetushallitus 2014 Liikunnan koulutuskeskusten vapaansivistystyövuorokaudet www.oph.fi 3.6.2014 Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry 2013 Suomen hiihtokeskukset, alustavat tunnusluvut www.ski.fi 10.6.2013 Suomen Hiihtoliitto ry 2014 Hiihtoliiton strategia PDF-tiedosto 4.6.2014 Vuokatin Matkailukeskus Oy 2012 Brändikirja 2012, Vuokatin brändi ja graafinen ohjeisto PDF-tiedosto 6.11.2011 Vuokatin Matkailukeskus Oy 2013 Vuokatin matkailualueen tunnuslukuja PDF-tiedosto 24.2.2014 Vuokatin Matkailukeskus Oy 2014 Vuokatin matkailualueen tunnuslukuja PDF-tiedosto 30.3.2014