monikielisyys vahvuudeksi kansallisen kielivarannon ... · globalisaatio •toiminta-alueemme ......
TRANSCRIPT
MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSIKansallisen kielivarannon kehittämistarpeet
Riitta Pyykkö
Kari Sajavaara -muistoluento
Jyväskylä 12.1.2018
Mikä on muuttunut tai muuttumassa?
Globalisaatio
• Toiminta-alueemme on muuttunut, vaikka Eurooppa onkin edelleen tärkeä
• Yritykset yhä useammin kansainvälisiä: työkielenä englanti, mutta työyhteisö monikielinen ja -kulttuurinen
• Monikielinen vuorovaikutus arkipäivää, ei vain joidenkin ”kieli-ihmisten” tehtävä
• Englannin kielen ohella työelämässä ja kansainvälisessä yhteistyössä tarvitaan myös muita kieliä
• TOP10-listauksia on kuitenkin vaikea tehdä, ja muutokset voivat olla myös ennakoimattomia
• Suomi haluaa olla aktiivinen kansainvälisen yhteisön jäsen
→Monipuolisen kielivarannon ylläpitäminen tärkeää
Power Language Index top 10World Economic Forum 2016
Sijoitus Tilanne 2016 Ennuste 2050
1. englanti englanti
2. mandariinikiina mandariinikiina
3. ranska espanja
4. espanja ranska
5. arabia arabia
6. venäjä venäjä
7. saksa saksa
8. japani portugali
9. portugali hindi
10. hindi japani
Mikä on muuttunut tai muuttumassa?
Digitalisaatio
• Työ on muuttunut ja muuttuu jatkossa edelleen
• Ulkomaankauppa Suomelle tärkeää: vienti yhä useammin palveluiden viemistä – ja suoria asiakaskontakteja
• Kielitaito on osa jokaisen ammattitaitoa, ei erityisasiantuntijoiden asia
• Kieliteknologia tuo välineitä sekä vuorovaikutukseen että kielten opiskeluun
• Kieliteknologian kehittäminen tarvitsee myös osaajia ja luo uusia ammatteja kieliasiantuntijoille
→Miten tämä kaikki vaikuttaa kielten opiskeluun yleensä ja kieliasiantuntijoiden osaamistarpeisiin?
Mikä on muuttunut tai muuttumassa?
Kielten opiskelu eri koulutusasteilla
• Kielitaitotarpeet moninaisia – opiskelu erityisesti perusasteella ja toisella asteella yksipuolistunut
• Kouluissa opiskellaan yhä harvempia kieliä, uskotaan, että englanti riittää→ Onko A1-kielen käyttö englantiin voimavarojen tuhlausta?
• Uhkana myös alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistuminen
• Kokeiluhankkeilla saatu tuloksia, mutta kehitystyö pysähtyy usein hankkeen päätyttyä
• Eri koulutusasteita koskevia ratkaisuja on tehty yksittäisinä, vaikka ne vaikuttavat toisiinsa
→ Tarve Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteiden ja tavoitteiden selkeyttämiseen ilmeinen
A1-kielivalinnat 2000-2016
0,0 %
10,0 %
20,0 %
30,0 %
40,0 %
50,0 %
60,0 %
70,0 %
80,0 %
90,0 %
100,0 %
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
englanti
ruotsi
suomi
ranska
saksa
venäjä
espanja
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
englanti
ranska
saksa
venäjä
espanja
italia
Lyhyen kielen ylioppilaskokeeseen ilmoittautuneet 2007-2016
Ammatillisessa koulutuksessa opiskellut vieraat kielet (2015, oppilaitosmuotoinen koulutus)
92,5
82,0
3,91,3 1,0 2,2 1,4 0,1 0,0 0,0 0,4
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
Englanti Ruotsi Suomi Ranska Saksa Venäjä Espanja Italia Saame Latina Muut kielet
Mikä on muuttunut tai muuttumassa?
Kielen oppimisen tavat• Uudet opetussuunnitelmat antavat hyvän pohjan kielten opiskelun
vahvistamiselle (esim. kielitietoisuus, monikielisyys, kulttuuritietoisuus, ilmiöpohjaisuus)
→ Hyödynnetäänkö? Onko opettajilla osaamista? Miten kehittää opettajankoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta?
• Formaalin opiskelun ohella kielitaitoa karttuu työssä ja vapaa-ajalla, kansainvälisen liikkuvuuden sekä maahanmuuton myötä
→ Tunnistetaanko ja tunnustetaanko osaaminen?
→ Tarvitaan erilaisia polkuja kielten aloittamiseen eri vaiheissa
→ Entä kotikansainvälisyyden hyödyntämisen mahdollisuudet?
→ Tai teknologian tuomat?
• Tukevatko opetuksen ja oppimisen tavat? Onko esimerkiksi lukion kurssimuotoisuus kielten opiskelulle hyväksi?
Mikä on muuttunut tai muuttumassa?
Kielet kaikissa korkeakoulututkinnoissa
• Tutkintoasetus edellyttää kaikilta suomen, ruotsin ja yhden vieraan kielen taidon osoittamista
• Kieliopintojen todellisessa laajuudessa vaihtelua koulutusaloittain
• Yleisin opiskeltava kieli myös korkeakouluissa englanti
• Vapaaehtoisten kieliopintojen kysyntä suurta, tarjonta ei aina pysty vastaamaan
• Myös lähes kaikki ns. kansainväliset tutkinto-ohjelmat ovat englanninkielisiä
→ Entä S2/R2 englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskeleville?
• Kielten ja muun opiskeltavan aineksen integrointi kasvava (ja motivoiva) malli
• Liikkuvuusjaksot lisääntyvät edelleen
• Opiskelijat näkevät kielet keinona vahvistaa kansainvälisyyttään ja kulttuurintuntemustaan
Muiden kuin pääasiallisen opetuskielen taitojen kehittyminen liikkuvuusjaksolla (OPH)
28%
19%
10%
9%
9%
4%
0 3%
2%
2% 1% 9%Saksa 28 %
Englanti 19 %
Ranska 10 %
Hollanti 9 %
Espanja 9 %
Italia 4 %
Tsekki 4 %
Ruotsi 3 %
Unkari 2 %
Portugali 2 %
Norja 1 %
Muut 9 %
Mikä on muuttunut tai muuttumassa?
Kieliasiantuntijoiden koulutus yliopistoissa• Kieliaineiden tutkintokoulutuksen kehittämistarpeita pohdittu useissa
kansallisissa ryhmissä (KIEPO, Unifi) →Vaikutukset?
• Hakijamäärät kieliaineisiin pääosin laskussa• Työnjakoa ja yhteistyötä tarpeen edistää, jotta laaja kielivalikoima voidaan taata
kansallisesti
• Tarvitaan myös muiden kuin perinteisesti opiskeltujen kielten ja alueiden asiantuntemusta
→ HY – muut yliopistot - työnjako?• Kielten opettajatarve kasvanee lähinnä vain aikuiskoulutuksessa (paitsi jos
selvityksen ehdotukset johtavat päätöksiin)
→ Minkälaisia kieliasiantuntijoita työelämä tarvitsee: opettajat, kääntäjät, entä muut?
Mikä on muuttunut tai muuttumassa?
Maahanmuutto
• Maahanmuutto on lisännyt sekä kielikoulutustarpeita että kielivarantoa• Suomen/ruotsin valitseminen opiskeltavaksi toisena kielenä perustuu
oppilaan kielitaidon tasoon ja opiskeluedellytyksiin• Saavutetun taidon perimmäinen taso tulee usein ilmi vasta siirryttäessä
vaativampiin opintoihin (S2-opiskelijoiden keskeyttämisriski lukiossa korkea)
→ Kansallisten kielten taito tärkeää työllistymiselle – mutta mikä on milloinkin ”riittävä taso”?
• Maahanmuuttajataustaisten osuus toisen (erit. lukio) ja korkea-asteen koulutuksessa kasvanut, mutta on edelleen alhainen
• Maahanmuuttajien tuomaa kielivarantoa hyödynnetty vain vähän→ Oman ensikielen taito hiipuu, ellei sitä tueta
Suomessa puhutut muut ensikielet 2016
Väestörekisteriin merkittyäidinkieli
Henkilöä
venäjä 75 444
viro 49 241
arabia 21 783
somali 19 059
englanti 18 758
kurdi 12 226
kiina 11 334
persia, farsi 10 882
albania 9791
vietnam 9248
thai 9047
espanja 7449
turkki 7403
saksa 6256
puola 5081
Mikä on muuttunut tai muuttumassa?
Onko meillä oikea kuva kansallisesta kielivarannosta?
• Suomessa puhutaan yli 500 kieltä
• Yhä useampi perhe on kaksi- tai useampikielinen (mutta tilastoihin voi ilmoittaa vain yhden äidinkielen)
• Kielitaitoa karttuu yhä enemmän myös muualla kuin koulutuksessa
→ Katsommeko kielitaitoa ”liian isona ja kattavana”? Tunnustammeko kielitaidon eri osa-alueet?
• Kielten osaaminen kartuttaa kulttuurienvälistä osaamista ja keskinäistä ymmärtämistä
• Kielivarantoa on myös yleinen valmius oppia kieliä, ei vain jonkin yksittäisen kielen osaaminen: kielitietoisuus on pääomaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle
Vieraiden kielten osaaminen Suomessa (2012, 18-64-vuotiaat)
90%
71%
37%
15%
12%
11%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Venäjä
Espanja
Ranska
Saksa
Ruotsi
Englanti
Kielipolun jatkumon varmistaminen
• Keskustelua kielikoulutuksesta käyty runsaasti, mutta se on ollut hajanaista
• Kielivalinnat vähenevät koulutuksen edetessä toiselle asteelle; toisaalta aikuiset heräävät opiskelemaan kieliä myöhemmin
• Työelämässä toimitaan verkostoissa, lähes kaikki tehtävät edellyttävät kielellisiä taitoja eli kielitaidosta tullut osa ammattitaitoa
• Systemaattista tietoa työelämän kielitaitotarpeista on kuitenkin liian vähän
• Tarvitaan sekä strategisia että käytännöllisiä ratkaisuja, esimerkiksi• Kannustetaan kuntia laatimaan vuoteen 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat• Kehitetään toisen asteen oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyötä• Tuetaan kuntia hyvien käytänteiden löytämiseksi ja levittämiseksi• Vahvistetaan yhteistyötä eri koulutusasteilla kansallisesti ja naapurimaiden kanssa vähemmän
opiskelluissa kielissä digitalisaatiota hyödyntäen
Selvityksen julkistaminen ja jatkokäsittely
• Toimenpide-ehdotukset perusteluineen, tiivis versio:
• Painettuna ja verkossa
• Kolme kieliversiota: Monikielisyys vahvuudeksi, Flerspråkighet som resurs ja Multilingualism as a strength
• Taustamuistio lähdetietoineen suomen kielellä verkkoversiona
• Laaja lausuntokierros (käynnissä)
• Jatkokäsittelyssä ja päätöksenteossa tärkeä ajatella kielivarantoa kokonaisuutena ja huomioida myös voimassa olevan Kansalliskielistrategian linjaukset