mänttä-vilppulan varhaiskasvatussuunnitelma 2019 · kunnallisessa tai yksityisessä...

Mänttä-Vilppulanvarhaiskasvatussuunnitelma

2019

Nimi Mänttä-Vilppulan varhaiskasvatussuunnitelma 2019Kunta Mänttä-VilppulaHyväksymispäivämäärä 18.6.2019

SISÄLTÖ

1. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . 1

2. Paikalliset erityispiirteet ja varhaiskasvatuksen järjestämisen tavat. . . . . . 2

3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

4. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvavarhaiskasvatus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

5. Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja toimintamuodot. . . . . . . . . . . . . . . 5

6. Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua. . . . . . . . . . . 6

7. Arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

8. Oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

9. Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidonkokonaisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

10. Laaja-alainen osaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

11. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . 11

12. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

13. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

14. Pedagogisen toiminnan viitekehys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

15. Pedagoginen dokumentointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

16. Monipuoliset työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

17. Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä. . . . . . . . . . . . . 21

18. Oppimisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2218.1. Kielten rikas maailma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2318.2. Ilmaisun monet muodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2418.3. Minä ja meidän yhteisömme. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2518.4. Tutkin ja toimin ympäristössäni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2618.5. Kasvan, liikun ja kehityn. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

19. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia. . . . . . . . . . . . . . 28

20. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

21. Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuenaikana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

22. Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

23. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana. . . . . . . . . . . . . . . . 33

24. Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . 34

1. Varhaiskasvatussuunnitelmanlaadinta, arviointi ja kehittäminen

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1365279

Varhaiskasvatussuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa varhaiskasvatustoimintaaMänttä-Vilppulan kaupungin alueella eri varhaiskasvatuksen toimintamuodoissa. Mänttä-Vilppulan kaupungin sivistyslautakunta hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman, jonkajälkeen se julkaistaan varhaiskasvatuksen nettisivuilla sekä ePerusteissa suomenkielisenä.Varhaiskasvatussuunnitelman kuvituksen on toteuttanut Tuua Tulisalmi.

Mänttä-Vilppulan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, VASU, on laadittu yhdessä lasten,huoltajien, henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Syksyllä 2016 järjestettymerirosvoseikkailu aloitti vasuprosessin arvokeskustelun kutsumalla mukaan huoltajat ja päättäjätpohtimaan varhaiskasvatuksen tärkeitä asioita. Lapset työstivät vasua varhaiskasvatuksenarjessa yhdessä henkilöstön kanssa. Tämän jälkeen vasun eri osa-alueita työstettiinpienryhmissä, joihin osallistui työntekijöitä ja huoltajia. Vasuprosessissa on ollut mukanalapsiperheiden elämään liittyviä yhteistyökumppaneita, kuten lastensuojelu ja seurakunta. Vasuntekemisessä on myös huomioitu esiopetuksen- ja perusopetuksen asiakirjat sekä muut lapsiakoskevat asiakirjat.

Varhaiskasvatuksen perusteet 2018 tulivat voimaan 1.1.2019. Mänttä-Vilppulanvarhasikasvatussuunnitelma 2019 on päivitys paikallisesta 2017 suunnitelmasta. Päivityksessäerityinen pääpaino on ollut toiminnan ja vasun arvioinnissa sekä tunne-taitoitojen opettamisessaja kiusaamisen ehkäisyssä. Näiden aiheiden äärelle perustetut henkilösöstä kootut avainryhmätovat työstäneet osoita Arviointi ja Kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisy. Henkilöstölle on tuotukoko prosessin aijan ajantasaista tietoa työskentelyn etenemisestä ja heillä on ollut mahdollisuuskommentoida sisältöä ja prosessia. Sivistyslautakunnan jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistuatyöskentelyyn avainryhmissä sekä he ovat saneet muistiot avainryhmien tapaamisista ja prosessinetenemisestä.

Olemme tarkoituksella jättäneet tyhjää tilaa sivuille, jotta ryhmät voivat kirjoittaa omiahuomioitaan kuhunkin vasun kohtaan. Näin ollen vasusta tulee arjessa mukana olevatyöväline. Varhaiskasvatussuunnitelmaa tarkastellaan, arvioidaan ja kehitetään toimintakausittain.Mahdolliset muutokset hyväksytetään sivistyslautakunnassa ja tiedotetaan huoltajille sekäyhteistyökumppaneille.

Varh

aisk

asva

tuss

uunn

itelm

an la

adin

ta, a

rvio

inti

ja k

ehitt

ämin

en

1


Pai

kalli

set e

rityi

spiir

teet

ja v

arha

iska

svat

ukse

n jä

rjest

ämis

en ta

vat

2. Paikalliset erityispiirteet javarhaiskasvatuksen järjestämisentavat


Taide ja kulttuuri, osallisuus sekä vuorovaikutuksellinen yhteistyö ovat Mänttä-Vilppulankaupungin varhaiskasvatussuunnitelman paikalliset painopistealueet.

Mänttä-Vilppula on taide- ja kultttuurikaupunki, jonka myötä taide ja kulttuuri ovat kiinteä osavarhaiskasvatuksen arkea. Ne näkyvät varhaiskasvatuksessa yhteisenä toimintatapana kokea,ilmaista ja tuottaa taidetta sekä tiiviinä yhteistyönä eri toimijoiden kanssa.

Haluamme painottaa myös osallisuutta. Olemme kehittäneet osallisuutta Yhdessä osallistuen– hankkeessa, joka on mahdollistanut mm. täydennyskoulutuksen henkilöstölle yhdessäJuupajoen kanssa. Haluamme olla myös kansallisesti vahvasti esillä tuomassa Mänttä-Vilppulanvarhaiskasvatuksen erityispiirteitä esille. Olemmekin mukana Loisto - varhaiskasvatuksenkehittämisverkostossa, jonka tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen kansallistakehittämistä ja luoda sille yhtenäisiä rakenteita ja suuntaa. Verkostoon osallistuvilta edellytetäänsitoutumista kehittämiseen, kehittämistoiminnan seurantaa, aikaansaadun jakamista sekäyhteistyötä verkoston sekä muiden yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lisäksi meille on tärkeää vuorovaikutuksellinen yhteistyö lasten, huoltajien, päättäjien sekämuiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimiva vuorovaikutteinen yhteistyö edellyttää jatkuvaaavoimuuden kehittämistä.

Tiivis yhteistyö paikallisen lape-ryhmän (lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyöryhmä) kanssaon tuottanut vuosittain pidettävän varhaiskasvatusfoorumin, jossa kaikki lasten ja lapsiperheidenkanssa toimivat toimijat päiviättävät toisillensa tuottamansa palveluiden tilanteen ja antavatpalvelulle kasvot.2


3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmahttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1291593

Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan, kun lapsi aloittaa päiväkodissa,kunnallisessa tai yksityisessä perhepäivähoidossa. Se on pedagoginen dokumentti, joka laaditaanyhteistyössä huoltajien ja lapsen sekä tarvittaessa muiden lapsen kehitystä ja oppimista tukevienasiantuntijoiden kanssa.

Päiväkodeissa vasun laadinnasta vastaa lastentarhanopettaja yhteistyössä tiimin muidenjäsenten kanssa. Kasvattajat kokoavat yhdessä huomioitaan, lapsen vahvuuksia sekä huoltajiltasaatuja huomioita. Tiimissä yhdessä sovitaan, kuka käy keskustelun huoltajien kanssa.

Perhepäivähoidossa hoitaja laatii lasten vasut. Pedagogiikasta vastaava päiväkodin johtajahoitajan esimiehenä auttaa laatimisessa ja toiminnan tavoitteiden asettamisessa sekä seuraavasujen toteuttamista. Tarvittaessa vasun ja toiminnan tavoitteiden laatimisessa käytetäänvarhaiskasvatuksen erityisopettajan (VEO) asiantuntemusta.

Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet ja toimenpiteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle,eli kirjaukset kertovat millainen toiminta tukee kyseisen lapsen kehitystä, oppimista jahyvinvointia. Lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä oppimisympäristöjenja toimintakulttuurin kehittämisessä otetaan huomioon varhaiskasvatussuunnitelmista nousevattavoitteet.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnanjärjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen.

Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida. Henkilöstön on etsittävä sopiviakeinoja lapsen näkökulman selvittämiseksi. On tärkeää tuntea lapsen osaaminen, vahvuudet,kiinnostuksenkohteet sekä yksilölliset tarpeet. Laatimisessa otetaan huomioon myös lapsenkielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Suunnitelmaa laadittaessa hyödynnetäänaiempaa varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä pedagogista dokumentointia.

Jos lapsella on pitkäaikaissairaus, lapselle tehdään erillinen lääkehoitosuunnitelma, mikä liitetäänosaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapsen vasuun kirjataan myös lapsen mahdollinensuunnitelma tehostetusta tai erityisestä tuesta. Vasun toteutumista tulee arjessa arvioidasäännöllisesti yhteistyössä huoltajien kanssa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on salassapidettävä. Varhaiskasvatuslain mukaan lapsenvarhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niidentoteuttamisen arviointiin osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeussaada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja tuottajalle sellaisettiedot, jotka ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen, tuottamisen ja tuen arvioinnin kannaltavälttämättömiä. Tiedonsiirron tavoitteena on turvata lapsen edun mukaisen varhaiskasvatuksentoteutuminen. Tietojen saamista ja luovuttamista koskeva säännös koskee myös tilanteita, joissalapsi siirtyy kunnan tai yksityisen palveluntuottajan järjestämästä varhaiskasvatuksesta toisenkunnan tai palveluntuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen tai joissa varhaiskasvatuksestasiirrytään esiopetukseen tai perusopetukseen. Lapsen asiakkuus varhaiskasvatuksessa onjulkinen tieto, mutta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen voi kuitenkin liittyä tietoja jotkaovat salassa pidettäviä.

Löydät lapsen vasun Mänttä-Vilppulan nettisivuilta:

http://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/8416/lapsen_vasu-_uusi_2016.pdf

Laps

en v

arha

iska

svat

ussu

unni

telm

a

3


http://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/8416/lapsen_vasu-_uusi_2016.pdf

Vaih

toeh

tois

een

peda

gogi

ikka

an ta

i erit

yise

en k

atso

muk

seen

per

ustu

va v

arha

iska

svat

us

4. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan taierityiseen katsomukseen perustuvavarhaiskasvatus


Mänttä-Vilppulassa vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvaavarhaiskasvatusta järjestetään vain, mikäli sivistyslautakunta niin linjaa. Tällä hetkellävaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvaa varhaiskasvatusta eijärjestetä.

4


5. Varhaiskasvatuksen järjestäminen jatoimintamuodot


Mänttä-Vilppulassa varhaiskasvatusta järjestetään kaupungin järjestämänä toimintanapäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kaupungissa toimii lisäksi yksityisiä perhepäivähoitajia.Lapsille, jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi päivähoitoa, on hoito järjestettyjoustavasti päiväväkodissa tai esiopetuksen tiloissa varhaiskasvatuksena. Varhaiskasvatuksentoimintavuoden loma-aikoina varhaiskasvatuspalvelut järjestetään päivystysluontoisesti.

Mänttä-Vilppulassa on vahvaa varhaiskasvatuksen osaamista sekä uskallusta ja intoa tarttuatoiminnan kehittämisen haasteisiin. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on mahdollistaa lapsellehyvät oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytykset lasta ja perhettä kunnioittavassa ilmapiirissäasukas- ja asiakaslähtöisesti. Kaupungin visio on olla ”Lasten leikkivä taidekaupunki” vuonna2020. Visio edellyttää varhaiskasvatuksen toimijoilta luovuutta, mielikuvitusta ja heittäytymistätarinoiden ja leikin maailmoihin.

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

5


Varh

aisk

asva

tus

osan

a la

psen

kas

vun

ja o

ppim

isen

pol

kua

6. Varhaiskasvatus osana lapsen kasvunja oppimisen polkua


Lapsen kasvun ja oppimisen polku muodostavat yhtenäisen jatkumon lapsen elämässä. Polunvarrella on erilaisia siirtymävaiheita, kuten lapsen aloitus varhaiskasvatuksessa tai siirtymäesiopetukseen. Siirtymävaiheita tulee suunnitellla ja arvioida yhdessä lasten ja huoltajien kanssa.

Varhaiskasvatustaival alkaa molemminpuolisesta tutustumisesta. Ensiarvoisen tärkeää onluottamuksen syntyminen lapsen ja huoltajien sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan välille.Hyvään alkuun kuuluvatkin keskustelut sekä tutustumiskäynnit että huoltajien mukana ololapsiryhmässä. Tämän tarkoitus on antaa lapsen huoltajille mahdollisuus kertoa lapsestaantärkeiksi katsomiaan asioita.

Lapsen kasvun ja oppimisen kannalta välttämättömien ja tarpeellisten tietojen luovuttaminentapahtuu kaikissa lapsen siirtymävaiheissa huoltajien luvalla. Lapsen varhaiskasvatuspaikkahuolehtii sekä luvan pyytämisen että luvan saatuaan vastaa tiedonsiirrosta, joko kirjallisesti,puhelimitse tai tarvittaessa keskustellen. Meillä on käytössä pedagoginen tiedonsiirtolomakelapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen.

Löydät Mänttä-Vilppulan nettisivuilta varhaiskasvatuksen aika kuvion, jossa näkyy lapsenvarhaiskasvatuksen aloitus ja jatkumo:

http://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/8416/varhaiskasvatuksen_aika-_vanhemmille.pdf

6




7. Arvoperustahttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1291820

Arv

oper

usta

7


Opp

imis

käsi

tys

8. Oppimiskäsityshttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1291821.

Oppimiskäsityksemme pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja jataitoja arjessa leikkimällä ja toimimalla yksin sekä yhdessä vuorovaikutuksessa toistenlasten ja aikuisten kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilökunta mahdollistaa lapsen oppimisenammatillisesti leikinmaailmoissa. Toisilta sekä yhdessä oppiminen lisäävät oppimisen iloa. Uudettiedot ja taidot pohjautuvat aiemmin opittuun. Osallisuus, osallistuminen ja toiminnallinentutkiva oppiminen ovat toimintaa ohjaavat periaatteet.

Taidekaupungissa taide- ja kulttuurikasvatuksella on merkittävä rooli arkipäivässämme.Lähtökohtana on, että taide ja luovuus kuuluvat kaikille. Lapselle tulee antaa mahdollisuus jaaikaa kokea, ihmetellä ja tunnistaa eri aistein ympärillä olevia asioita.

8


9. Pedagogisesti painottunutkasvatuksen, opetuksen ja hoidonkokonaisuus


Mänttä-Vilppulan tavoitteena on olla lasten leikkivä taide- ja kulttuurikaupunki, jossa on tärkeäälasten ja perheiden osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa varhaiskasvatuksen sisällön ja arjentoteuttamiseen. Lapsi on aktiivinen toimija, jolloin hänen leikilleen ja toiminnalleen annetaan aikaakehittyä ja kasvaa.

Varhaiskasvatus tapahtuu lapsen arjessa. Toimintamme on kokonaisuus, jossa kasvatus,opetus ja hoito nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eritavoin eri ikäisten lasten kohdalla. Alle 3-vuotiaiden lasten arjessa painottuu pedagoginen jalaadukas perushoito ja leikki. Lapsen kasvaessa ja omatoimisuuden lisääntyessä omaehtoinen jaohjattu leikki ovat pedagogisen ja laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan keskiössä.

Ped

agog

ises

ti pa

inot

tunu

t kas

vatu

ksen

, ope

tuks

en ja

hoi

don

koko

nais

uus

9


Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

10. Laaja-alainen osaaminenhttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1365278

Laaja-alainen osaaminen muodostaa tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonkokonaisuuden. Laaja-alaisessa osaamisessa haetaan taitoja, joilla lapsi selviytyy arjessa jatiedostaa omaa osaamistaan. Nämä taidot ovat monelta osin keskenään päällekkäisiä jalimittäisiä. Niiden yhteisenä tavoitteena on varhaiskasvatuksen mukaisesti ja lasten ikäkaudenhuomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävänelämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeää on rohkaista lasta tunnistamaan omaerityisyytensä, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa. Osaamisen kehittyminen alkaavarhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän.

10


11. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitäohjaavat periaatteet


Johtaminen

Varhaiskasvatuksen johtamisen organisaatiota muutettiin 2017 pedagogisen johtajuudenlisäämiseksi. Muutoksen jälkeen varhaiskasvatusyksiköllä on hallinnollinen johtaja, joka vastaahenkilöstöhallinnosta ja työhyvinvoinnista sekä päiväkodin johtaja, jonka tehtävänä on vastatapedagogisesta tuesta, ohjauksesta ja kehittämisestä.

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

• Toimimme yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toisiltaan• Yhdessä sovitut tavoitteet, oman työn säännöllinen arviointi ja huoltajien sekä muilta

yhteistyökumppaneilta saatu palaute edistävät yhteisön oppimista

Kannustaminen leikkiin ja vuorovaikutukseen

• Leikki on toimintaa ohjaava periaate niin ohjatussa kuin vapaassa toiminnassa• Arjessa näkyy positiivinen yhdessä tekemisen ja leikin ilo• Lapsille annetaan mahdollisuus luovuuteen mm. välineiden saatavuudella ja tilojen

suunnittelulla.

Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

inen

ja s

itä o

hjaa

vat p

eria

atte

et

11


Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

inen

ja s

itä o

hjaa

vat p

eria

atte

et

• Leikkiville lapsille ja aikuisille mahdollistetaan keskittyminen leikkiin sekä sen jatkamiseenpienryhmätoiminnan avulla

Osallisuus

• Lapset:• Lasten vahvuudet ja kiinnostusten kohteet luovat pohjan pedagogisen toiminnan

suunnittelulle, toteutukselle ja arvioinnille• Pedagogista toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan jatkuvasti yhdessä

lasten kanssa• Huoltajat:

• Henkilöstö kuuntelee ja arvostaa lasten huoltajia• Perheiden erilaisuus otetaan huomioon toiminnassa• Huoltajille tarjotaan erilaisia tapoja osallistua varhaiskasvatuksen arkeen esim.

vierailut vanhempien työpaikalle tai vanhempien osallistuminen retkille.• Vanhempia kannustetaan antamaan palautetta ja osallistumaan toiminnan arviointiin

vuosittaisessa asiakaskyselyssä. Esiin nousseet asiat käsitellään yhdessävanhempien kanssa

• Henkilöstö:• Lapsiryhmässä tehdään tiimityötä vuorovaikutuksessa lasten, perheiden ja muun

henkilöstön kanssa• Arvostamme toistemme työtä ja muistamme sanoa sen ääneen toisillemme

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

• Keskustelemme erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista rakentavasti ja luomme uusia tapojatoimia yhdessä

• Henkilöstö tiedostaa olevansa kielellisiä malleja lapsille, ja kiinnittää huomiota omaanvuorovaikutukseensa

Hyvinvointi

• Kiireetön, turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri luodaan yhteistyössä vanhempien kanssa• Olemme aidosti läsnä arjen tilanteissa positiivisella pedagogiikalla ja lämpimällä

vuorovaikutuksella• Mahdollistamme päivittäin lapsille riittävän levon ja rauhoittumisen ikätason mukaisesti

Kestävä elämäntapa

• Huomioimme päivittäisessä toiminnassamme ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisestikestävän elämäntavan esim. kierrätysmateriaalien käyttö

• Korjaamme vanhaa mahdollisuuksien mukaan.• Käytämme yhteisissä tilaisuuksissa yksiköiden tiloja yhteisesti• Jätteiden lajittelusta tulee arkipäivää

Turvallisuus

• Aidosti läsnäoleva, osallistuva, lämpimästi vuorovaikuttava vakaa ja turvallinen aikuinenantaa syliä ja aikaa lapselle sekä mahdollistaa vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaisetmonipuoliset leikit

• Mahdollistamme lapselle psyykkisesti, fyysisesti sekä sosiaalisesti turvallisen leikki- jakasvuympäristön. Suojaamme häntä väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä:

Linkki Pirpana on kiva kaveri - opas kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyyn ja niihinpuuttumiseen

12

Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

inen

ja s

itä o

hjaa

vat p

eria

atte

et

13

Varh

aisk

asva

tuks

en o

ppim

isym

päris

töt

12. Varhaiskasvatuksenoppimisympäristöt


Kaikkia lapsen ympärillä olevia sisällä ja ulkona olevia leikki- ja toimintaympäristöjä kutsutaanoppimisympäristöiksi. Lapsen koti ja varhaiskasvatuspaikka, kodin ja varhaiskasvatuspaikan piha,lähialueen leikkipuistot, metsä ja luonto ovat merkittävimmät lapsen leikki- ja toimintaympäristöt.Yhteistyö mm. kirjastojen, museoiden ja muiden kulttuuri- ja taidetoimijoiden kanssa rikastuttavat14


lasten oppimisympäristöjä Mänttä-Vilppulan kaupungissa. Teknologian lisääntyminen luo uusiamahdollisuuksia rikastuttaa lasten oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjä kehitetään yhdessälasten ja huoltajien sekä yhteistyötahojen kanssa niin, että ne luovat lapselle uusiamahdollisuuksia oppia, ihmetellä ja kokea.

Henkilöstön työilmapiiri on lasten oppimisympäristöä. Toimijoiden keskinäinenvuorovaikutus on merkittävä osa oppimisympäristöä. Luottamuksen ilmapiiri, rohkaiseva,kannustava ja toista arvostava vuorovaikutus luovat kasvua ja oppimista tukevanympäristön, jossa toimia.

Varh

aisk

asva

tuks

en o

ppim

isym

päris

töt

15

Yht

eist

yö v

arha

iska

svat

ukse

ssa

13. Yhteistyö varhaiskasvatuksessahttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1366230

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on varhaiskasvatuksen peruspilari. Teemme työtä lapsenhyväksi yhdessä toisiamme täydentäen, jolloin luomme yhteisen näkemyksen lapsen kasvun,kehityksen ja oppimisen tukemisesta. Sitoutunut ja luottamuksellinen suhde huoltajien jahenkilökunnan välillä on tasa-arvoista ja toisiaan kunnioittavaa. Vuorovaikutuksen tulee ollamolemminpuolista, joustavaa, avointa ja rehellistä. Yhteisissä keskusteluissa huomataanhyvät sekä positiiviset asiat ja kriittinen palaute annetaan rakentavasti.

Yhteistyön merkitys korostuu siirtymätilanteissa, kuten lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa,vaihtaessa ryhmästä/yksiköstä toiseen tai aloittaessa esiopetuksen. Yhteistyön sujuvuudella onmerkitystä erityisesti silloin, jos jommalla kummalla osapuolella herää huoli lapsen hyvinvoinnista.

Kehitämme vanhempainryhmän toimintaa yhdessä mukana olijoiden kanssa. Pyrimme saamaanlisää innokkaita vanhempia mukaan ryhmään ja osallistamaan heitä varhaiskasvatustoiminnankehittämisessä.

Arviointi: Vasu-keskustelun yhteydessä on osuus, jossa käydään läpi yhteistyön sujuvuuttaja mietitään käytäntöjen kehittämistä. Kaupunki teettää säännöllisesti varhaiskasvatuksenasiakaskyselyjä, joiden tulokset otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Arviointimenetelmiäkehitettäessä toimitaan yhdessä vanhempien kanssa.

16


Monialainen yhteistyö


Yhteistyön tavoitteena eri toimijoiden kanssa on ensisijaisesti lapsen kasvun ja kehityksentukeminen, tuen tarpeiden aikainen havaitseminen sekä tuen ja kuntoutuksen toteuttaminen jaarvioiminen. Yhteistyö sujuu useimmiten omalla painollaan tai yhteistyömalli on yhteistyötahonpuolelta valmiina. Yhteistyötä tulee kuitenkin kehittää ja arvioida, jotta se palvelee kumpaakinosapuolta. Meillä ei vielä ole konkreettisia välineitä yhteistyön sujuvuuden mittaamiseen vaan,onnistumisesta kertoo lasten reaktiot ja perheiltä saatu palaute.

Teemme varhaiskasvatuksessa yhteistyötä monien eri tahojen kanssa mm. koulun, seurakunnan,neuvolan, toiminta-ja puheterapian, lastensuojelun ja sosiaalitoimen kanssa. Yhteistyötahojaovat lisäksi museot, kirjastot, Autere-opisto, Mäntän Uusi Teatteri, Runorentukat, Mäntänmusiikkijuhlat, Mediapaja jne. Yhteistyömuotoina toimivat mm. palaverit, erilaiset vierailut jatapahtumat.

Yhteistyötahona seurakuntien rooli on mahdollistaa lapsille yleissivistävä opetus uskonnollisestaja katsomuksellisesta näkökulmasta huoltajien luvalla. Lapsille mahdollistetaan mm. tutustuminenpaikallisiin kirkkorakennuksiin eri aistien kautta, osallistuminen kirkkovuoden tapahtumiinkertomusten ja laulujen avulla seurakunnan työntekijöiden pitämissä seurakuntatuokioilla.Lapsen on myös mahdollisuus osallistua joulu- ja pääsiäiskirkkoon. Järjestämme vuosittainpalautekeskustelun yhteistyön sujuvuudesta.

Neuvolan kanssa yhteistyötä kehitetään ja pyritään lisäämään, jotta kummallakin osapuolella onyhtäläinen näkemys lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä tuen tarpeista. Kehittämiskohteina ovattiedonkulku ja vaitiolovelvollisuusasiat.

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on kahdenlaista. Lapsi/perhe voi ollalastensuojelun asiakas ja käyttää varhaiskasvatuksen palveluja ilman, että se on avohuollontukitoimenpide. Lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa myös lastensuojelun avohuollontukitoimenpiteenä, jolloin maksuttomuus myönnetään asiakassuunnittelu neuvottelussa yhdessälastensuojelun, perheen ja varhaiskasvatuksen edustajan kanssa. Lapsen perhe päättäähaluaako kertoa varhaiskasvatukselle lastensuojelun asiakkuudesta ja me toimimme niillä tiedoillamitä meillä on lapsesta. Kokoonnumme vuosittain päivittämään sovittuja käytäntöjä.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO) käy säännöllisesti seuraamassa lapsiryhmientoimintaa, konsultoi päiväkodin henkilökuntaa, tekee vanhempien luvalla yksittäisten lastenkanssa tehtäviä yksilöllisen tuen tarpeen arvioimiseksi sekä osallistuu tarpeen mukaan erilaisiinpalavereihin ja keskusteluihin. Jos lapsen kehityksessä ilmenee yleisestä tuesta vahvampaa tuentarvetta, päiväkodin henkilökunta voi yhteistyössä VEOn kanssa ohjata perheitä ottamaan yhteyttäesim. psykologiin, puhe- tai toimintaterapeuttiin.

Ryhmän toiminnassa on myös mukana kaupungin pedagogista toimintaa ohjaava päiväkodinjohtaja. Hän ylläpitää keskustelua varhaiskasvatuksen arjen käytännöistä ja vahvistaapedagogista osaamista. Hänen tehtävänään on vahvistaa jatkuvaa toiminnan arviointia eri tasoilla,jotta varhaiskasvatuksemme on koko kaupungissa laadukasta ja tasa-arvoista.

Yht

eist

yö v

arha

iska

svat

ukse

ssa

17


Ped

agog

isen

toim

inna

n vi

iteke

hys

14. Pedagogisen toiminnan viitekehyshttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292050

Meillä Mänttä-Vilppulassa kehitetään lapsen, huoltajien ja henkilöstön välistä vuorovaikutustahyvän kohtaamisen perusperiaatteilla. Teemme työtä "Yhdessä Toisiamme Täydentäen, Syliä jaSydäntä". Kehittämiskohteina ovat myös leikkiympäristöt ja pitkäkestonen leikki. Yksi tärkeimmistäkehittämiskohteista on suunnitelmallinen pienryhmätoiminta. Lisäksi kehitämme pedagogisenjohtamisen toimintamallia.

Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys löytyy osoitteesta:

http://www.oph.fi/download/180571_Varhaiskasvatuksen_pedagoginen_toiminta.pdf

18


http://www.oph.fi/download/180571_Varhaiskasvatuksen_pedagoginen_toiminta.pdf

15. Pedagoginen dokumentointihttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1291829

Huoltajien havainnot ja näkemys lapsesta kirjataan tiedoksi ja keskustelun perustaksivarhaiskasvatuspolun alkaessa lomakkeelle "Minun lapseni - Meidän lapsemme". Lapsenoman äänen tulee kuulua jo tässä vaiheessa.

Huoltajien ja lapsen oma osallisuus tulee dokumentoitua yhä paremmin myös lapsenvasukeskustelun yhteydessä. Lasten vasut yhdistyvät näkyväksi ryhmävasuksi, joka perustuulapsilähtöiseeen ja osallistavaan toimintaan, jossa aikuiset mahdollistavat kunkin lapsen kasvunja kehityksen sekä oppimisen taitotasot huomioiden.

Varhaiskasvatuksen henkilökunta havainnoi ja tallentaa lapsen toimintaa yhdessä lapsen kanssaja saa vastavuoroisesti havaintoja ja dokumenttia lapsen kotoa. Lapsen itsearvioinninharjoitteluun kehitetään luovia tapoja.

Toiminnan monipuolisella lapsen osallisuuden sisältämällä dokumentoinnilla teemme näkyväksivarhaiskasvatuksen toimintaa ja ennen kaikkea sen avulla arvioimme toimintaa suhteessakunkin lapsen omiin ja varhaiskasvatuksen yleisiin tavoitteisiin. Dokumentoinnin avulla pystymmekehittämään henkilöstön pedagogista osaamista ja toiminnan laadukkuutta.

Varhaiskasvatuksen työtiimit valitsevat dokumentoinnin välineet yhdessä lasten kanssa. Tukenavalintojen tekemisessä on moniammatillinen ja osallistuva yhteisö. Välineinä mm. reissuvihkot jakasvunkansiot töineen, valokuvineen ja kertomuksineen. Sähköisten välineiden hyödyntäminenotetaan käyttöön henkilöstön omien taitotasojen kehittämisen ja yhdessäoppimisen keinoin.

On tärkeää, että kehitämme jatkuvasti toimintaamme luonnollisesti sopivia tapoja ja menetelmiä,joilla mahdollistamme lapsen, perheen ja henkilökunnan yhteisen tarinan esilletulon ja eteenpäinjatkumisen.

Ped

agog

inen

dok

umen

toin

ti

19


Mon

ipuo

liset

työt

avat

16. Monipuoliset työtavathttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/2013041

Teemme työtä yhdessä lasten kanssa ammatillisesti ja suunnitelmallisesti pienryhmätoiminnanavulla. Jokaisella niin lapsella kuin aikuisella on monipuoliset mahdollisuudet osallistua javaikuttaa toimintaan.

20


17. Leikki kehityksen, oppimisen jahyvinvoinnin lähteenä


Lapsi on syntyessään valmis vuorovaikuttamaan ja aistimaan kaikkea ympärillään olevaa. Lapsenkasvaessa ihmiskontaktit lisääntyvät lähiaikuisesta lapsen varhaiskasvatusryhmään. Leikki onlapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia eteenpäin ohjaava toimintatapa. Kaiken mahdollisenvoi oppia leikissä, kunhan se mahdollistetaan esimerkiksi aikuisen osallisuuden avulla.

Leik

ki k

ehity

ksen

, opp

imis

en ja

hyv

invo

inni

n lä

htee

nä

21


Opp

imis

en a

luee

t

18. Oppimisen alueet

22

18.1. Kielten rikas maailmahttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292053

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lapsen kielellisten taitojen ja valmiuksien sekäkielellisen identiteetin kehittymistä. Tavoitteena on tukea lapsen uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin,teksteihin ja kulttuureihin. Kielen avulla lapsi ilmaisee, oppii ja on vuorovaikutuksessa muidenkanssa tullen kuulluksi.

Lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään ja tarpeitaan kielen avulla. Lapsen toimintaa mallinnetaankuvin ja tukiviittomin. Kasvattaja vastaa lapsen ilmeisiin, eleisiin ja kehonkieleen sensitiiivisesti.Kiireettömyys, eläytyminen ja huumorin käyttö ovat avaimia myös kielellisen vuorovaikutuksenmahdollistamisessa.

Tehtävämme on tukea kielellisen muistin ja sanavaraston kehitystä esim. keskustelujen, lorujen,laululeikkien sekä lukemisen ja tarinankerronnan keinoin. Samalla herätämme ja lisäämmelapsessa kiinnostuksen suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan.

Opp

imis

en a

luee

t

23


Opp

imis

en a

luee

t

18.2. Ilmaisun monet muodothttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292052

Lapsella on syntyessään valmiudet vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot kaikkine aisteineen.Päivittäisessä toiminnassamme mahdollistamme moniaistisia työtapoja ja oppimisympäristöjäyhdistämällä niitä lapsen leikin maailmaan. Tämän tulee olla yhtälailla arjen spontaania toimintaakuin osa ennalta suunniteltua osallisuuden huomioivaa prosessia.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on tavoitteellisesti tukea lapsen musiikillisen, kuvallisen sekäsanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa lapsi eri taiteenaloihin jakulttuuriperintöön. Monipuolinen itsensä ilmaiseminen, muiden ilmaisuntuotoksiin tutustuminenja niiden kokeminen edistävät lapsen oppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistäminäkuvaa. Samoin kehittyvät myös ympäröivän maailman jäsentäminen ja ymmärtäminen.

Mänttä-Vilppulan varhaiskasvatuksessa tarjotaan lapsille mahdollisuuksia niin tuottaa itse kuinmyös nähdä, kokea ja osallistua monipuolisesti taiteen ja kaiken kulttuurin eri muotoihin.

24


18.3. Minä ja meidän yhteisömmehttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292054

Pohdimme lasten kanssa heitä askarruttavia ja eri tilanteissa esiintyviä eettisiä kysymyksiä sekälapsen menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen liittyviä asioita. Etsimme tietoa niin kirjoistaja kuin eri medioista. Lasten huoltajilla on myös merkittävä rooli lasten kysymyksiin vastaamisessaja yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa lapsen ajatusmaailma avartuu.

Opp

imis

en a

luee

t

25


Opp

imis

en a

luee

t

18.4. Tutkin ja toimin ympäristössänihttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292055

Lapsen luontainen tapa oppia on tutkia ympäristöään kaikilla eri aisteilla leikin avulla. Lapsi itsekasvaa ja kehittyy oivaltamisen ja oppimisen ilon myötä. Olemme Mänttä-Vilppula lasten leikkivätaidekaupunki vuonna 2020.

26


18.5. Kasvan, liikun ja kehitynhttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292056

Lapselle mahdollistetaan liikkuminen mahdollisimman monipuolisissa ympäristöissä. Yhdessälasten kanssa kehitetään ympäristöjä motorisesti haasteellisiksi unohtamatta erilaisia lastentaitotasoja. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen. Kasvattajat ovat sitoutuneet Ilo kasvaaliikkuen -hankkeeseen, jossa tuetaan lasten monipuolista liikkumista.

Lepo on tärkeää lapsen päivän aikana, koska lapsi on osallisena ja vuorovaikutuksessa monien eriihmisten kanssa päivän aikana. Nukkua ei tarvitse ja siksi kehitämmekin "virkkuloita" niille lapsille,jotka eivät nuku päiväunia.

Opp

imis

en a

luee

t

27


Kie

leen

ja k

ulttu

uriin

liitt

yviä

tark

enta

via

näkö

kulm

ia

19. Kieleen ja kulttuuriin liittyviätarkentavia näkökulmia


Mänttä-Vilppula on monikulttuurinen kaupunki ja me varhaiskasvatuksessa ajattelemme, ettämonikulttuurisuus on yhteinen toimintaamme rikastuttava tekijä. Jokainen meistä on erilainen.Siksi on tärkeää, että vuorovaikutuksen laatuun panostetaan, jotta jokainen lapsi ja aikuinentulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Käytämme vuorovaikutuksessa apuna kuvia ja tukiviittomia.Tarvittaessa otamme keskusteluun avuksi tulkin, jotta varmistumme toistemme ymmärätämisestä.

28


20. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteethttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292283

Varhaiskasvatuksessa lapselle voidaan antaa tukea monin tavoin. Varhaiskasvatuksen työtapojaja oppimisympäristöjä muunnellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tuki voi sisältääpedagogisia, rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä. Pedagogisia järjestelyjä ovatesimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultoiva tai jaksottainen tuki, lapsikohtainenohjaaminen, tulkitsemis- ja avustamispalvelut sekä erityisten apuvälineiden sekä tieto- javiestintäteknologian käyttö. Lapsen tukeen voi myös kuulua viittomien ja kuvien käyttö taimuu kielen ja kommunikoinnin tukeminen. Rakenteellisia järjestelyjä ovat muun muassaryhmän lapsimäärän pienentäminen sekä henkilöstön mitoitukseen tai rakenteeseen liittyvätratkaisut. Hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollonasiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio.

Mänttä-Vilppulan kaupungissa on käytössä tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinentuki. Rakenteellisina järjestelyinä käytämme tarpeen mukaan lapsiryhmän pienentämistä jahenkilömitoitusta.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO) vastaa varhaiskasvatuksen erityispedagogiikasta.Hän suunnittelee, koordinoi ja kehittää varhaiserityiskasvatusta. Erityispedagoginen konsultointija varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttaminen, ohjaaminen ja tukeminen ovat hänentehtäviään. Lasten erityispedagoginen kartoitus ja arviointi sekä kuntoutustarpeen suunnitteluyhteistötahojen kanssa kuuluvat myös hänen tehtäviinsä. Veo osallistuu arjessa tuen lastenkuntoutukseen antamalla yksilö- tai ryhmäopetusta tai toimien rinnakkaisopettajana. Veo vastaamoniammatillisesta yhteistyöstä.

KOLMIPORTAINEN TUKI

Yleinen tuki - TEHDÄÄN JOTAIN TOISIN

• pedagogisesti vahva varhaiskasvatus on yleistä tukea kaikille• muokataan toimintaympäristöä ja -tapoja lapselle sopiviksi (esim. kuvat, tukiviittomat,

suunnitellut pienryhmät)• toiminnassa huomioidaan lapsen mielenkiinnon kohteet• suomi toisena kielenä -opetus (S2)• täytetään yleisen tuen -lomake vanhempien kanssa• kirjaus lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan• yleiseen tukeen määritellään seuranta-aika, jonka jälkeen arvioidaan tuen vaikutus ja

tehdään jatkosuunnitelmat• tuen toteutumisesta vastaa ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja pedagogiikasta

vastaavaan johtajan tuella. Tarvittaessa yhteistyö VEO:n kanssa• yleinen tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan

Tehostettu tuki - TEHDÄÄN ENEMMÄN TOISIN

• lapsen haasteet on tunnistettu• tiivistetään yhteistyötä vanhempien ja kuntouttavien tahojen (mm. puhe-, toimintaterapeutti,

psykologi) kanssa• lapsen arki on selkeästi rakennettu• toteutetaan lapsen omassa ryhmässä; yleisen tuen -tukitoimien lisäksi kohdennetut

pienryhmät ja mahdollisuus yksilölliseen toimintaan, tuki tuodaan arjen keskelle• laaditaan pedagoginen arvio ja tehostetun tuen suunnitelma. Suunnitelman tavoitteiden

vaikutuksia tarkastellaan ja tarkennetaan noin puolen vuoden välein.• VEO osallistuu ryhmän/lapsen tukitoimien suunnitteluun toteuttamiseen ryhmän aikuisten

kanssa sekä vastaa, että tarvittavat tukitoimet toteutuvat moniammatillisesti• tehostetusta tuesta tehdään päätös

Tuen

järje

stäm

istä

ohj

aava

t per

iaat

teet

29


Tuen

järje

stäm

istä

ohj

aava

t per

iaat

teet

Erityinen tuki - TEHDÄÄN INTENSIIVISESTI TOISIN

• lapsen hoitovastuu erikoissairaanhoidossa• lapsi tarvitsee tukea kokoaikaisesti, jatkuvasti ja yksilöllisesti• vahvistetaan yhteistyötä vanhempien ja lasta kuntouttavien ja hoitavien tahojen kanssa• lapsen arki vaatii paljon apua, erityistä huomiota, aikaa ja yhteistyötä moniammatillisesti

(esim. Taysin kuntoutusohjaajat, sosiaalitoimi, perhetyö, puhe-, toimintaterapeutti)• laaditaan pedagoginen selvitys ja erityisen tuen suunnitelma. Suunnitelman tavoitteiden

vaikutuksia tarkastellaan ja tarkennetaan noin puolen vuoden välein• VEO vastaa tuen suunnitelmasta ja muista kirjallisista asiakirjoista sekä tukitoimien

toteuttamisesta. VEO osallistuu lapsen erityisopetukseen ja samanaikaisopetukseen.• erityisestä tuesta tehdään päätös

TIEDONSIIRTO lapsen vaihtaessa ryhmää hoidetaan vanhempien kanssa sovitusti. Siirryttäessäesiopetukseen tiedonsiirto hoidetaan vanhempien kanssa yhteisesti sovitusti varhaiskasvatuksenerityisopettajalta esiopetuksen erityisopettajalle. Mahdollisuuksien mukaan uuden ryhmänopettajat osallistuvat tuen suunnitelmien päivityksiin.

30

21. Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muidenasiantuntijoiden kanssa tuen aikana


• keskustelu, päivittäin vanhempien kanssa• lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma• yhteistyö neuvolan kanssa, esim. 4v kaavake, tarvittaessa terapeutit, psykologi yms.

asiantuntijat• yhteiset tapaamiset huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa• laaditaan tarvittaessa kuntoutussuunnitelma• kuntoutussuunnitelman päivitys n. 6 kk välein; asiantuntijoilta esim. puhe-,

toimintaterapeutti, menetelmiä arkeen ja kaikkien osapuolien yhteinen näkemys siitä, mitenon edistytty

Yht

eist

yö la

psen

, huo

ltaja

n ja

mui

den

asia

ntun

tijoi

den

kans

sa tu

en a

ikan

a

31


Tuen

tote

utta

min

en v

arha

iska

svat

ukse

ssa

22. Tuen toteuttaminenvarhaiskasvatuksessa


32


23. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmatuen aikana


• yleisen- , tehostetun-, erityisen tuen kaavakkeet• tuen vahvuuden tavoitteet merkitään lapsen vasuun

Laps

en v

arha

iska

svat

ussu

unni

telm

a tu

en a

ikan

a

33


Ped

agog

isen

toim

inna

n ar

vioi

nti j

a ke

hittä

min

en

24. Pedagogisen toiminnan arviointi jakehittäminen


Varhaiskasvatusta arvioidaan huoltajilta, lapsilta ja yhteistyökumppaneilta saatujen palautteidensekä henkilöstön itsearvoinnin perusteella. Asiakaskyselyiden avulla kerätään tietoavarhaiskasvatuksen arjen toiminnasta huoltajilta ja lapsilta. Henkilöstön kehityskeskustelujen,yksilö- ja tiimikeskusteluiden perusteella tehdään itsearviointia sekä arvioidaan ja kehitetääntoimintaa.

Valtakunnallinen arviointi, josta vastaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus(Karvi), tulee ohjaamaan ja määrittelemään paikallista varhaiskasvatuksen arviointia.Varhaiskasvatussuunnitelman seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen on perustettu työryhmä,joka suunnittelee ja kehittää paikallista arviointia valtakunnallisten ohjeiden perusteella.

Arvioitavia alueita ovat: toimintaympäristö, kasvu ja oppiminen, hyvinvointi ja osaaminen,johtaminen ja talous. Arvioinneista tehdään yhteenvedot ja niistä tiedotetaan asianosaisille.Tulosten perusteella toimintaa ohjataan ja kehitetään.

Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetäänsystemaattisesti sekä päiväkoti- että perhepäivähoidossa. Perhepäivähoidossa hoitajienkuukausitapaamiset ja pedagogiset illat vastaavat päiväkotiyksiköiden tiimi- ja viikkopalavereita.Arvioinnin toteutumisesta vastaa varhaiskasvatuksen johtoryhmä.

• Henkilöstön suunnittelupäivässä toimintakauden alussa = tavoitteiden laadinta, jotkamuokkautuvat lasten vasujen myöstä

• arvokeskustelu• ryhmävasun laadinta• yhteisistä käytänteistä sopiminen• kevään arvioinnissa esiin nostetun teeman tavoitteet keskusteluun = paikallinen

kehittämiskohde jatkossa• Henkilöstön kehittämis-/arviointipäivä toimintakauden lopussa = tavoitteiden arviointi

• ryhmävasun arviointi• paikallisen vasun arviointi

• Henkilöstökysely 1 krt/vuosi

• kyselyssä vaihtuma kehittämisteeman osio• koostuu sekä laadun prosessitekijöistä että rakennetekijöistä• yhteenveto/raportti käsittelyssä toimintakauden kehittämis-/arviointipäivässä

• Jatkuvaa arviointia arjessa

• tiimin kuukausiarviointi• koko talon viikkopalaverissa esiin mm. saadut palautteet ja niiden läpikäyminen

• Lapsilta kerätty arviointi vähintään 2 krt/vuosi• Asiakasperheille arviointikysely 1 krt/vuosi

• yhteenveto/raportti käsittelyssä toimintakauden kehittämis-/arviointipäivässä• käsittely sivistyslautakunnassa• raportti keskeisistä tuloksista julkaistaan nettisivuilla

• Avoin palautekanava nettisivuilla

• vanhemmat ohjataan antamaan avointa palautetta kirjallisesti, jota se tulee käsittelyynja jää arkistoon

• uusille asiakasperheille info palautekanavasta• saatu palaute käsitellään varhaiskasvatuksen johtoryhmässä ja yksiköiden

viikkopalavereissa• Yhteistyötahojen kanssa sovittu arviointikäytännöt erikseen

34


Pedagogisen toiminnan kehittämisen ja arvioinnin tueksi on arvioinnin vuosikello sekä kirjatutrakenteet/ käsiteltävät teemat viikoittaisille tiimipalavereille, tiimien kuukausiarvioinnille ja kokotalon palavereille, jotta arvioinnista tulee luonteva työkalu toiminnan kehittämiselle. Lastenantaman palautteen ja arvioinnin monimuotoisuutta kehitetään ja arvioinnin eri tapoja jaetaanyksiköiden kesken. Erityisesti kiinnitetään huomiota lapsiin, jotka eivät puhumalla osaa kertoaomaa arviotaan.

Linkki Arvioinnin vuosikelloon

Ped

agog

isen

toim

inna

n ar

vioi

nti j

a ke

hittä

min

en

35

Ped

agog

isen

toim

inna

n ar

vioi

nti j

a ke

hittä

min

en

36

mänttä-vilppulan varhaiskasvatussuunnitelma 2019 · kunnallisessa tai yksityisessä...

Documents