miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset ... · sanalliset tehtävät hankalia ymmärtää...

5.3.2015 1Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö

Miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset oppimisvaikeudet ilmenevät työssä ja opiskelussa

Kuntoutuspäivät10.3.2015

Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, [email protected]


Opi oppimaan –hanke 2006–2010 (Ray)

Palveluja nuorille ja aikuisille, joilla on oppimisvaikeuksia: psykologinen

arviointi, oppimisvalmennus ja ryhmäkuntoutuskurssit, lukikonsultointi,

tiedon ja materiaalin tuottaminen aikuisten oppimisvaikeuksista

Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus –

tuloksellisuuden arviointi 2012–2016 (Kela)

Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus

Neuropsykologista yksilö- ja ryhmämuotoista kuntoutusta 18–35-vuotiaille

nuorille ja aikuisille

www.oppimisvaikeus.fi

Taustaa

Alaviite


Oppiminen voi vaikeutua hyvin monista eri syistä

esim. motivaatio, psyykkiset sairaudet, neurologiset sairaudet,

kehitysvammaisuus jne.

Yksi taustasyy ovat kehitykselliset oppimisvaikeudet

Kognitiivisissa toiminnoissa ilmeneviä vaikeuksia, joiden taustana on aivojen

poikkeava toiminnallinen järjestäytyminen

Usein perinnöllisiä

Vaikeudet synnynnäisiä

Ei muita sairauksia tai vammoja ongelmien syinä

Ei syynä peruskoulutuksen puute

Kehitykselliset oppimisvaikeudet

Alaviite


Vaikeudet jatkuvat usein aikuisuuteen ja aiheuttavat monenlaisia

selviytymisongelmia

Koskettavat jopa 10 % väestöstä

Joskus vaikeudet opitaan kompensoimaan melko hyvin aikuisuuteen

mennessä

Toisaalta jatkuva kompensointi vaatii myös voimavaroja ja voi altistaa

uupumiselle

Hoitamattomana lisäävät uupumisen, mielenterveyden- ja

päihdeongelmien sekä työttömyyden ja syrjäytymisen riskiä

(Carrol & Iles 2000, Maag & Reid 2006, Riddick ym. 1999, Wright-Strawderman & Watson 1992,

Karacostas & Fisher 1993, Lavikainen ym. 2006, Salo 2006)

Oppimisvaikeudet aikuisuudessa

Alaviite


Hitaus

Samanaikaiset toiminnot vaikeita (kuunteleminen, muistiinpanot)

Tarkkaavaisuuden erheet (ei huomaa omia virheitään, huomion kohdistaminen)

Muutokset ja uudet asiat vaativat aikaa

Kiire, stressi, ikääntyminen korostavat ongelmia

Suoriutuminen epätasaista; yllättäviä vaikeuksia joissain tehtävissä huolimatta hyvästä peruslahjakkuudesta

Monimutkainen kieli tai pitkät kirjalliset ohjeet voivat vaikeuttaa työskentelyä

Muistitoiminnoissa voi ilmetä erilaisia vaikeuksia

Oppimisvaikeuksien piirteitä

Alaviite


Oppimiskyvyn häiriöissä normaali taitojen omaksuminen on

häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista alkaen

Tämä ei johdu pelkästään oppimistilaisuuksien puutteesta eikä

älyllisestä kehitysvammaisuudesta

Syynä eivät ole myöskään hankinnaiset aivovammat, puutteet näön-

tai kuulontarkkuudessa tai tunnehäiriöt, vaikka näitä muita häiriöitä

voi esiintyä samanaikaisesti

Oppimiskyvyn häiriöihin liittyy usein myös esimerkiksi

tarkkaavaisuuden puute, käytöshäiriö, muu kehityshäiriö esim.

motoriikan kehityshäiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö

F81 Oppimiskyvyn häiriöt (ICD-10)

Alaviite


Lukivaikeus (dysleksia)

Matematiikan vaikeudet

Laajemmat kielelliset häiriöt (dysfasia)

Näönvaraisen hahmottamisen vaikeudet

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet

Lisäksi neurokognitiivisia häiriöitä ovat myös tarkkaavuuden

vaikeudet sekä motorisen koordinaation kehitykselliset vaikeudet

Usein nämä ongelmat voivat esiintyä päällekkäin erilaisina

yhdistelminä

Kehityksellisten oppimisvaikeuksien luokittelua

Alaviite


Lukivaikeuden esiintyvyys noin 5-10% (Katsaus: Shaywitz 1998)

Perimmäistä ”syytä” ei edelleenkään tiedetä

Taustalla usein fonologisen prosessoinnin vaikeutta

Vaikeutta hahmottaa ja käsitellä kielen äänteitä, tavuja ja tavun osia

mielessä

Esim. vaikea kuvitella, miltä sana kuulostaisi, jos kaksi äännettä vaihtaisi

paikkaa

Tuttujen nimekkeiden nopea muistista haku on hankalaa (nopea nimeäminen)

Lyhytkestoisen kielellisen muistin (ja/työmuistin) heikkoutta

Lukivaikeus

Alaviite


Lukeminen hidasta ja virhealtista, hidas tapa omaksua asioita

Kirjoituksessa voi ilmetä kirjoitusvirheitä ja tekstin tuottaminen voi

olla työlästä

Kielellinen ulkoa oppiminen vaikeaa (nimet, vieraan kielen sanat, kertotaulu)

Nopean puheen erottelussa voi olla hankaluutta

Luetun ymmärtämisen työläys voi olla osa lukivaikeutta, sitä voi ilmetä myös erillisenä

Lukeminen vaatii tavanomaista enemmän kapasiteettia, pois sisällön prosessoinnilta

Työmuisti

Lukivaikeuden ”ilmiasu”

Alaviite


Ajanpuute kirjallisissa tehtävissä ja vaikeus laajojen kirjoitustöiden hallinnassa

Yhtä aikaa kuuntelemisen ja kirjoittamisen ongelmat (esim. palaverit)

Epäselvät tehtävänannot hankalia, vaikea vastaanottaa pitkiä suullisia ohjeita

Numerot ja kirjaimet voivat vaihtaa paikkaa

Huolimattomuus / tarkkaamattomuusvirheet

Vaikeuksia päässälaskussa

Uusien tietokoneohjelmien / uuden opettelun hitaus

Keskeytysten aiheuttamat keskittymisvaikeudet ja häiriöalttius

Pikkutarkan kirjaamisen ongelmat

Lukemisen vaatimukset esim. jatkuvaan tietojen päivittämiseen liittyen

Vieraiden kielten hallitsemisen vaatimukset

Lukivaikeus käytännössä

Alaviite


Häiriö koskee enemmän peruslaskutaitoja, kuten yhteen-, vähennys- sekä kerto- ja jakolaskutaitoa kuin algebraan, trigonometriaan, geometriaan ja laskentaan liittyviä käsitteellisempiä matemaattisia taitoja (THL, 2011).

Usein päällekkäisyyttä muiden oppimisvaikeuksien kanssa

Puhtaammin matemaattisiin taitoihin liittyvät vaikeudet (esim. lukujonotaidot)

Loogisen päättelykyvyn ongelmat

Emotionaaliset tekijät

Lääkelaskut, mittayksiköt, suuruussuhteet, rahastus hankalia

Ks. esim. katsaus: Rubinsten & Henik 2009.

Matematiikan vaikeus

Alaviite


Lukivaikeuden yhteydessä ulkoa oppiminen on usein vaikeaa

Kertotaulun oppimisessa voi olla hankaluutta

Laskusääntöjen muistamisessa voi olla vaikeutta

Peruslaskutoimitusten tulokset eivät automatisoidu

Kymmenylitykset ja suullisesti esitetyt päässälaskut hankalia

(työmuisti)

Sanalliset tehtävät lukemisen hitauteen ja luetun ymmärtämisen

työläyteen liittyen hankalia

Lukivaikeuteen liittyvät matematiikan hankaluudet

Alaviite


Kielellisiin vaikeuksiin liittyvät:

Sanalliset tehtävät hankalia ymmärtää

Matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtäminen vaikeaa

Näönvaraisen havainnoinnin vaikeuksiin liittyvät:

Avaruudellinen hahmotus, lukukäsitteen ja suuruusluokkien mieltäminen

Matemaattisten symbolien, tilan, määrän ja muodon hahmottaminen

Tarkkaamattomuus-/toiminnanohjaukseen liittyvät virheet:

Lukujen kopioiminen, lainausten muistaminen, laskumerkkien huomiointi

Monivaiheiset prosessit; vaikeus valita / vaihtaa tarvittaessa laskutapaa

Vaikeus arvioida omaa suoriutumistaan

Muut taustavaikeudet matematiikassa

Alaviite


Kielelliset taidot kehittyvät lapsuudessa tavallista hitaammin ja

poikkeavalla tavalla

Puheen tuottamisen ja / ymmärtämisen ongelmaa

Vaikeuksia mm. sanavaraston hallinnassa, kielellisessä muistissa,

sanojen löytämisessä, tavutuksessa, lauserakenteissa, abstraktin

kielen ja käsitteiden ymmärtämisessä

Suurella osalla myöhemmin lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia

Voi vaikuttaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin ja

tunteiden säätelyyn

Ks. esim. Aro ym. 2007: Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä

Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia)

Alaviite


Puhutaan usein hahmotusvaikeuksista

Kansainvälisissä tutkimuksissa käytetään myös termiä ei-kielelliset

oppimisvaikeudet (nonverbal learning disabilities, NLD)

Ei ole varsinaista omaa luokkaa tautiluokituksessa

Voivat olla luonteeltaan hyvinkin erilaisia ja painottua

Näönvaraisen havainnon muodostuksen ja -tulkinnan ongelmiin (tunnistus)

Näönvaraisen erottelun vaikeuksiin

Avaruudellisen (visuospatiaalisen) hahmottamisen ongelmiin

Osista kokonaisuudeksi hahmottamisen (visuokonstruktiivisiin) vaikeuksiin

Silmä-käsi yhteistyön (visuomotorisen koordinaation) ongelmiin

Näönvaraisen havainnoinnin vaikeudet

Alaviite


Tilojen ja kappaleiden hahmottaminen

Kuvallinen muistaminen

Suunnistaminen, paikkojen löytäminen, reittien oppiminen

Käsien taidot (piirtäminen, kirjoittaminen, käsityöt)

Kaavakkeiden täyttäminen ja symbolien ymmärtäminen

Etäisyyksien ja nopeuksien hahmottaminen

Matematiikan vaikeudet

Mittasuhteet

Aikajatkumot ja syy-seuraussuhteiden mieltäminen

Kokonaisuuksien jäsentämisen hankaluus

Vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä

Näönvaraisen havainnoinnin vaikeuksienilmeneminen käytännössä

Alaviite


Sijoittuu erityisten oppimisvaikeuksien ja kehitysvammaisuuden välimaastoon

Vaikeuttavat merkittävästi koulusuoriutumista ja selviytymistä arkielämässä

Peruskoulussa usein yksilöllistettyjä oppimääriä

Kohonnut syrjäytymisriski opinnoista ja työelämästä sekä mielenterveysongelmien riski

Tarkkaavaisuuden, työmuistin ja toiminnanohjauksen ongelmia

Heikon kykytason lisäksi myös jonkinasteisia erityisiä oppimisvaikeuksia

Ks. esim. Närhi ym. (2010)(Toim.). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti: Jyväskylä

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet

Alaviite


ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder), eli aktiivisuuden ja

tarkkaavuuden häiriö

F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö

Vahvasti perinnöllinen (n. 75%)

Aikuisilla esiintyvyys noin 4% (oireet ilmennyttävä jo lapsuudessa)

Taustalla alentunut aktivaatiotaso ja aineenvaihdunta

frontostriataalisissa piireissä ja pikkuaivoissa

Ks. Esim. Virta & Salakari (2012). ADHD-aikuisen selviytymisopas.

Tarkkaavuuden vaikeudet aikuisuudessa

Alaviite


Toiminnanohjauksen vaikeudet

Tarkkaavuuden vaikeudet

Työmuistin vaikeudet

Tunne-elämän vaikeudet

Liitännäisoireet

Oppimisvaikeudet

Psykiatriset vaikeudet; yli 85%:lla ainakin yksi psykiatrinen liitännäisoire ja

noin 60%:lla ainakin kaksi

Miten tarkkaavuushäiriö ilmenee

Alaviite


Vaikeus keskittyä lukemaan / seurata keskustelua tai esitystä

Levottomuutta / kärsimättömyyttä

Häiriintyy herkästi ärsykkeistä, jopa yliherkkä

Vaikeus suunnitella omaa toimintaa ja järjestää asioita

Ajanhallinnan ongelmat

Vaikea viimeistellä töitä / tehdä tylsää työtä tarkkaavaisesti

Impulsiivisuus, taipumus innostua asioista, mutta ne jäävät kesken

Ajatusten harhailu

Matala turhautumiskynnys

Flegmaattisuus tai ylienergisyys

Unihäiriöt tai siirtynyt vuorokausirytmi

Huono itsetunto, taipumus masennukseen/ahdistuneisuuteen

Tarkkaavuushäiriö käytännössä

Alaviite


Riittävästi aikaa ja opastusta uusien asioiden perehdytyksessä

Uuden materiaalin keskeisten sisältöjen avaaminen suullisesti

Ohjeiden saaminen ylipäänsä sekä kirjallisina että suullisesti, mielellään

myös konkreettisesti näyttäen

Töiden uudelleen järjestely (esim. keskeytysten vähentäminen)

Yhden asian tekeminen kerrallaan

Selkeät ohjeet helposti näkyvillä

Rauhallinen työtila kirjallisia töitä /keskittymistä vaativia töitä varten

Vapauttaminen sihteerin roolista esim. kokouksissa

Tarvittavat apuvälineet

Järjestelyjä työelämässä

Alaviite


Lisäaika tentteihin ja kotona tehtäviin kirjallisiin tehtäviin

Luentomuistiinpanot ennen luentoa

Mahdollisuus osaamisen osoittamiseen erilaisin keinoin, kuten

suullisin tentein tai näytöin

Kirjoitusvirheitä ei huomioida arvostelussa

Selkeät jäsennykset opetettavista asioista ja tärkeistä sisällöistä

Selkeät ohjeet kotitehtävissä ja mahdollisuus avata ne opettajan

kanssa keskustellen

Lisäopetusta / tukiopetusta

Järjestelyjä opinnoissa

Alaviite


Kuntoutussäätiö

Kiitos!

[email protected]


Aro T, Siiskonen T & Ahonen T (toim.) (2007).Ymmärsinkö oikein? Kielelliset

vaikeudet nuoruusiässä. PS-kustannus.

Carroll J & Iles J (2006). An assessment of anxiety levels in dyslexic students in

higher education. British Journal of Educational Psychology, 76 (3), 651–662.

Karacostas D & Fisher G (1993). Chemical dependency in students with and without

learning disabilities. Journal of Learning Disabilities, 26(7), 491-495.

Lavikainen H, Koskinen S, Aro H, Kestilä L, Lyytinen H, Martelin T, Pensola T,

Rahkonen O & Aromaa A (2006). Kouluvaikeuksien yleisyys ja yhteydet aikuisiän

elämäntilanteeseen ja koettuun terveyteen. Yhteiskuntapolitiikka, 71, 402-410.

Maag J & Reid R (2006). Depression among students with learning disabilities.

Assessing the risk. Journal of Learning Disabilities, 39, 3-10. Nukari J (2010) Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi.

Kuntoutussäätiön työselosteita 39/2010.

Lähteet

Alaviite


Närhi ym. (2010)(Toim.). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti: Jyväskylä.

Riddick B, Sterling C, Farmer M & Morgan S (1999). Self-esteem and anxiety in the educational histories of adult dyslexic students. Dyslexia, 5, 227-48.

Rubinsten & Henik 2009. Developmental Dyscalculia: heterogeneity might not meandifferent mechanisms. Trends in Cognitive Sciences, 13(2), 92-99.

Salo H (2006). Lukivaikeus on sosiaalinen riski: lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet suomalailla miesvangeilla. Pro gradu –tutkielma, Turun yliopiston psykologian laitos.

Shaywitz S (1998). Current concepts in dyslexia. The New England journal of medicine, 338(5), 307-12.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2011). Suomalainen 3. uudistettu painos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10.

Virta M & Salakari A (2012). ADHD-aikuisen selviytymisopas. Livonia Print, Latvia.

Wrigth-Stawderman C & Watson B (1992). The prevalence of depressive symptoms in children with learning disabilities. Journal of Learning Disabilities, 25: 258-264

Lähteet

Alaviite

miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset ... · sanalliset tehtävät hankalia ymmärtää...

Documents