MITÄ TERMITVARHAISKASVATUS JA

ESIOPETUS TARKOITTAVAT?

KT Ulla HärkönenJoensuun yliopisto

Savonlinnan opettajankoulutuslaitos

Esitelmä kasvatustieteen päivilläHelsingissä 20-21.11.2003

Tutkimuksen ongelmat:1.Millainen onvarhaiskasvatus-käsitteen ekstensioja intensio?

4. Millaisiaongelmia onliittynytmääritelmiin jakäsitteisiin?

7. Millaisia uudenkäsitteen,määritelmän jamallin sovelluksiavoidaan esittää?

2.Mitenvarhaiskasvatus-käsitteet voidaanmallintaa?

5. Mitenfilosofipedagogienajattelu valaiseevarhaiskasvatus-käsitettä?

8. Millainen uusivarhaiskasvatuksenteoria tarvitaan?

3. Millaisiamuutoksiamääritelmissä jakäsitteissä ontapahtunut?

6. Millainen uusivarhaiskasvatus-käsitteenmääritelmä ja mallivoidaan esittää?

Huom!Varhaiskasvatus-käsite sisältääesiopetus-käsitteen.

Aineisto ja aineiston analyysiAineisto: 12 suomalaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleisoppikirjaa ja kolme artikkelia, jotka käsittelevät varhaiskasvatuksen määrittelyä. Aineisto kattaa kolmenkymmenen vuoden aikajakson.

Teksteissä olevien määritelmien sisällön analyysi ja kahden tasoinen mallintaminen. Malli on todellisuuden yksinkertaistettu ja idealisoitu kuvaus.

Karvonen 2003:

”Intensio eli sisältö: ne kriteerit tai tunnusmerkistö jota kulloinkin pidetään voimassa.”

”Ekstensio eli sovellutusala. Mitkä oliot maailmasta kelpaavat käsitteen mukaisiksi eli täyttävät intensiossa annetut kriteerit.” ”Ihmiset havainnoivat maailmaa käsitteiden tai siis intensioiden läpi. Tunnistavat maailmasta intensioiden mukaisia asioita. Maailman oliot jakautuvat eri tavoin.”

Härkönen (2003,72): ”Tieteelliset päätelmät varhaiskasvatuksesta ovat riippuvaisia siitä, millaisia ilmiöitä (olioita) luetaan kuuluviksi varhaiskasvatus-käsitteeseen.”

Varhaiskasvatus käytäntönä

hoito kasvatus opetus ne kietoutuvat yhteen vuorovaikutusluonne

KUVIO 1t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty yhden ulottuvuuden käytännön malli.

Varhaiskasvatus tieteenä teoria tutkimus

Varhaiskasvatus käytäntönä perushoito kasvatus opetus

KUVIO 3t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kahden ulottuvuuden tiedemalli.

KUVIO 5t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden kasvatus- tieteellinen malli.

Akateeminen koulutusohjelma tieteellis-ammatillinen

Varhaiskasvatuksella on tieteellistä perustaa perusteorioita (keksivän oppimisen teoriat) kasvatustavoitteet teorian asemessa tutkimus

Varhaiskasvatuksen käytäntö kasvatus keksivä oppiminen vuorovaikutuksellisuus

KUVIO 7t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden avara malli.

Varhaiskasvatus tutkimusalueena ei itsenäinen tieteenala pohjatieteiden hyväksikäyttö systemaattista tietovarastoa on tutkimus teoria yleisesti rajoittunutta tiedekäsitys: jatkuva muutos

Varhaiskasvatus oppiaineena yhteydessä tieteeseen yhteydessä käytäntöön

Varhaiskasvatus käytäntönä hoito ja perushoito kasvatus opetus hoito, kasvatus ja opetus muokattava lasten omaksi toiminnaksi

KUVIO 9t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden didaktis-

pedagoginen malli.

Varhaiskasvatus tieteenä kasvatustieteellisyys, didaktiikka teorianmuodostusta tutkimusmetodiikkaa tutkimuskohde käsitejärjestelmä kehittymässä

Varhaiskasvatus oppiaineena strategiana teorian ja käytännön vuorovaikutus

Varhaiskasvatus käytäntönä hoito ja perushoito kasvatus opetus ne yhteydessä toisiinsa niiden pedagoginen tehtävä erilainen toiminnassa kehittyminen vuorovaikutusluonne

Varhaiskasvatus tutkimusalueena

Varhaiskasvatus oppiaineena

Varhaiskasvatus käytäntönä

hoito kasvatus opetus

KUVIO 11t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden ns. perinteinen malli.

Tieteellinen varhaiskasvatus tutkimus

Varhaiskasvatus oppiaineena ja opetusalueena

akateeminen oppiaine perustuu tieteelliseen tutkimukseen

Varhaiskasvatus käytäntönä hoito kasvatus oppiminen

KUVIO 13t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden moderni malli.

Akateeminen varhaiskasvatus

tieteenala tutkimusala

Varhaiskasvatus oppiaineena

akateemisuus

Varhaiskasvatus käytäntönä

perushoito kasvatus kehitys, kasvaminen opetus oppiminen

KUVIO 15t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden akateeminen malli.

Esi- ja alkuopetus kasvatustieteen osana esi- ja alkuopetuksen didaktiikka osana didaktiikan tieteenalaa osana kasvatustiedettä soveltavaa tutkimuskohteena opetus

Esi- ja alkuopetus opettajankoulutuksissa yleisdidaktiikka ainedidaktiikka ikäkausididaktiikka kehityspsykologinen aines

Esiopetus didaktisena käytäntönä hoito kasvatus opetus, opettelu oppiminen

KUVIO 17t. Esiopetus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden didaktinen malli.

Varhaiskasvatustiede eli tieteellinen varhaiskasvatus

varhaiskasvatustiede oma erityisalueensa kasvatustieteiden piirissä tutkimus teoria tutkimuskohde on olemassa

Varhaiskasvatus

• kasvatus

• kasvatuskäytäntö

KUVIO 18t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kahden ulottuvuuden uudistuva malli.

Esiopetuksella tieteellinen perustavarhaiskasvatustieteessä

• tieteellinen tieto• teoreettista perustaa

Esiopetus kaikkea varhaiskasvatusta• esiopetus sisäänrakennettu varhaiskasvatukseen• varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa• esikoulua• opettamista• tukemista• ohjaamista• perushoitoa• arkipäivän toimintaa• löytämistä• kasvamista• oppimista• yhteistyöprosessia

KUVIO 19t. Esiopetus-käsitteen tiivistetty kahden ulottuvuuden uudistuva malli.

Esiopetuksessa tiedeperusta kehityspsykologia psykologia didaktiikka ”kehittävä didaktiikka” ”kehityspedagogiikka”

Opiskelijat opiskelevat esiopetusta koulutuksissa ”tieteellisempi” kehityskäsitys ”käyttöteoriat” kehityksestä

Esiopetus• Hakkarainen: ”kehittävä didaktiikka”: juonellinen toiminta, tarinat, draama, kuvallinen ja motorinen ilmaisu, projektit, leikki erityisen tärkeä• opettaja leikkimaailmojen rakentaja, ohjaaja• viidennen dimension toimintaympäristö• Pramling: ”kehityspedagogiikassa” aikuinen seuraa lapsen ajattelua ja sitä mitä tapahtuu, ei tarkkoja metodeja, vain didaktisia periaatteita

KUVIO 20t. Esiopetus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden kehittävä malli.

T IE D E- tie tee ll isyys- m onitie te isyys- kasvatustiede , keh itys-

psyko log ia , erityiskasvatus- tu tk im usto im in ta- tu tk im ustu losten käyttö

KÄYTÄNTÖ- esiopetuksen järjestäminan- esiopetuksen pedagoginen

käytäntö

VARHAISKASVATUS- JAESIOPETUS AJATTELU- tulkinnat ja merkitykset- käsitykset- uskomukset, mielipiteet- kasvatusajattelu

O PPIA IN E- esiopetuksen oppia ineet

(tiedonala t, s isä ltöa lueet)m atem atiikkalukem inenkirjo ittam inen

- opetusm enete lm ät- opetussuunnite lm at

E s io p e tu sv a rh a i s k a s v a tu k s e n

v i i t e k e h y k s e s s ä

SUOMALAISENESIOPETUKSENPERIAATTEITA- kokonaisvaltaisuus- kaikinpuolisuus- kokonaisuus- jatkuvuus- joustavuus- elinikäinen

oppiminen- MONIPUOLISUUS

PERUSTAlapsi, lapsetperhe, kotiyhteiskuntakulttuuri

KUVIO 21. Esiopetus ja esiopetussuunnitelma varhaiskasvatuksen viitekehyksessä.

2 3

3

3

4

2

3

2

2

1

1 1

1

T i e t e e l l i n e nt u t k i m u s

E l ä m ä

V a r h a i s k a s v a t u st i e t e e n ä

V a r h a i s k a s v a t u so p p i a i n e e n a

Varhaiskasvatus-ajattelu

V arhaiskasvatuskäytän tönä:ho ito , kasvatus ja opetus

KUVIO 22. Varhaiskasvatus-käsitteen neljän ulottuvuuden systeeminen malli.

T ie te e l l in e ntu tk im u s

E l ä m ä

3

3

3

2

4

2

3

2

2

Esiopetusoppiaineena

Esiopetus-ajattelu

Esiopetuskäytäntönä:hoito, kasvatus ja opetus

Esiopetusvarhaiskasvatustieteenosana

1

1

1

1

KUVIO 23. Esiopetus-käsitteen neljän ulottuvuuden systeeminen malli.

3

1

1

1

1

2 2

2 2

3

334

E lä m ä

T ie te e l l in e ntu tk im u s

E s io p e tu k s e no p e tu s s u u n n i t e l m a

E s i o p e t u sk ä y t ä n t ö n ä :h o i t o , k a s v a t u s j a o p e t u s

E s i o p e t u s -a j a t t e l u

E s i o p e t u so p p i a i n e e n a

E s i o p e t u s v a r h a i s -k a s v a t u s t i e t e e no s a n a

KUVIO 24. Esiopetus-käsitteen suhde esiopetuksen opetussuunnitelmaan.

KUVIO 25. Varhaiskasvatus-käsitteen suhde varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan.

3

1

1

1

1

2 2

2 2

3

334

T i e t e e l l i n e nt u t k i m u s

E l ä m ä

V a r h a i s k a s v a t u st i e t e e n ä

V a r h a i s k a s v a t u so p p i a i n e e n a

V a r h a i s k a s v a tu s -a ja t te lu

V a r h a i s k a s v a t u sk ä y t ä n t ö n ä :h o i t o , k a s v a t u s j a o p e t u s

V a r h a i s k a s v a t u k s e no p e t u s s u u n n i t e l m a

Varhaiskasvatuksen oppiaineen, opetussuunnitelman / koulutuksen ydinaines (1/3)

• ekstensio:varhaiskasvatuskäytäntö, varhaiskasvatusoppiaine, varhaiskasvatustiede, varhaiskasvatusajattelu.

• intensio, (kriteerit, ominaisuudet, suhteet): lasten ikä (0-7-v): varhaisuus ja esiopetusikäisyys; institutionaalisuus; vuorovaikutuksellisuus (aikuinen-lapsi); hoito, kasvatus ja opetus (vuorovaikutuksessa, muokattava lapsen toiminnaksi, kunkin pedagoginen tehtävä erilainen); toiminnallisuus

• systeemi: kokonaisuuden ja keskenään vuorovaikutuksessa olevien osien vuorovaikutus

Varhaiskasvatuksen oppiaineen, opetussuunnitelman / koulutuksen ydinaines (2/3)

* Oppiaine on yksi ekstensio (käsitteen sovellusala), sen tulee olla systeemisessä suhteessa muihin ekstensioihin: varhaiskasvatuksen käytäntöön, varhaiskasvatustieteeseen ja varhaiskasvatusajatteluun.

* Mikä on ensisijainen systeemin osa? Mikä on perusilmiö, lähtökohtailmiö? Varhaiskasvatuksen intensio-analyysi antaa vastausta.*Lähtökohta on varhaiskasvatuksen todellisuus, käytännön varhaiskasvatusilmiö. Sen kokonaisvaltainen tuntemus on oleellinen lähtökohta. Kasvatuksen vuorovaikutuksellisuus ja toiminnallisuus sisältää lapsen / lasten ja aikuisen / aikuisten osan kokonaisuudessa. Lapsen kehitys, toiminta, oppiminen sekä aikuisen kasvatustietoisuus ja toiminta. Hoito, kasvatus ja opetus sekä niiden muokkaaminen lapsen omaksi toiminnaksi. Systeeminen tiedostaminen.

Varhaiskasvatuksen oppiaineen, opetussuunnitelman / koulutuksen ydinaines (3/3

* Varhaiskasvatuksen oppiaine onkin laaja: sen tulisi sisältää lapsen kehityksen ja oppimisen tietämys, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tietämys. Tämä sisältää mm. kasvatusfilosofian, pedagogiikan, didaktiikan, menetelmällisen ja sisällöllisen osa (siis esim. sisältöalueet, oppiaineet). Tiedejaottelu muuntaa ilmiön hahmotusta.

* Opetussuunnitelma on vain asiakirja, joka ei määrää ydinainesta. Opsin tulee sisältää oleelliset osailmiöt ja niiden väliset suhteet varhaiskasvatuskäytännöstä, vastaavasta tieteellisestä tiedosta ja tutkimuksesta sekä vastaavasta ajattelun ulottuvuudesta. Opsi osoittaa yhteiskunnan salliman opiskelun ajan, syvyys- ja laajuus asteen. * Koulutus on laajempi käsite ja sisältää alueita, jotka ovat yhteydessä varsinaiseen varhaiskasvatus-käsitteeseen ja sitä vastaavaan systeemiin.

Haasteita• varhaiskasvatuksen käytännön tuntemusta kaikille tahoille• perushoidon, hoidon sekä hoivan osuutta nostettava,

samoin pienimpien lasten arvoa ja tarpeita• kasvatuksen analyysi• opetuksen analyysi• edelliset sisältävät paljon, sisältö avattava• varhaiskasvatuksen käytännön asema kokonaissysteemissä• esiopetuksen asema varhaiskasvatuksen systeemissä• osien ja kokonaissysteemin tulkinnallinen aspekti• systeemisyyden tiedostaminen

Lähdeteos: Härkönen, U. 2003. Mitä termit varhaiskasvatus ja

esiopetus tarkoittavat?Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Joensuun yliopiston

kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 86.

Myy: Joensuun yliopiston kirjasto / Julkaisujen myynti PL 107, 80101 Joensuu, p. 013-251 2652, fax: 013-251 2691, email: joepub@joensuu.fi

Yhteystiedot: Ulla Härkönen, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, PL 55, 57101 Savonlinna; p. 015-

511 7620 tai 050 33 19 327; email: ulla.harkonen@joensuu.fi; kotisivut:

http://sokl.joensuu.fi/harkonen