33

ST-UUTISET 2/2010

33

Kortistosta vaihteluaKouluKirjoille

2/20

10

Oppilaitoksille viime syksynä räätälöity ST-kortiston Su-perlisenssi ei ole vielä saa-vuttanut suurta suosiota, vaik-ka kokemukset sen käytöstä opetuksessa ovat osoittautu-neet hyviksi.

Kuopiossa sijaitsevassa kahden tuhannen opiskelijan Savonia-ammattikorkeakou-lussa hyödynnetään ST-kort-teja sähköalan opetukses-sa. ST-kortit tulivat koulussa käyttöön sähkötekniikan leh-tori Heikki Lainisen muka-na 90-luvun alussa hänen siir-ryttyä suunnittelijan hommista opetusalalle.

– Kun olin aiemmin insi-nööritoimistossa suunnitte-lemassa niin opin niitä käyt-tämään. Se tuli siinä auto-

on pelkästään ST-kortisto. Siihen ei oikein ole muuta hyvää materiaalia olemassa kuin kortit ja käsikirjat, Laini-nen kertoo.

Laininen kokee tärkeäksi kortiston sisällyttämisen osak-si sähkötekniikan opintoja.

– ST-kortisto on urakoit-sijoille ja suunnittelijoille yksi perustyökalu. Yritän kasvat-taa opiskelijoille sitä ajatus-ta, että ST-kortistosta löytyy ajankohtaista tietoa pähkinän-kuoressa ja nopeasti, Laininen selittää.

Korteista muodostuu tärKeä työKalu

ST-korttien käytöllä opetuk-sessa pyritään siihen, että kortteja osattaisiin käyttää

tehokkaasti koulumaailmas-ta työelämään siirryttäessä. Korteissa kerrotaan tarkasti kaikkein olennaisimmat seikat standardeista, ja tarvittaessa korteista löytyy lähteet syväl-lisempiin tietolähteisiin.

– Ohjaan päättötyön teki-jöitä käyttämään ST-kortteja. Siitä pääsee monesti aika hy-vin liikkeelle, ydinasiat löyty-vät sieltä ja standardeilla voi täydentää, Laininen sanoo.

ST-kortiston sähköistä käyttöympäristöä kehitetään jatkuvasti käyttäjäystäväl-lisemmäksi. Korttien suuri määrä edellyttää toimivia ha-kutoimintoja. Oppilaitoksil-le vuoden 2009 lopulla sor-vatussa ”Superlisenssissä” kortit on eritelty niin, että kortit löytyvät opetussuunni-telman mukaisessa järjestyk-sessä, eli opetussuunnitelma on eräs korttien hakukritee-ri. Kehitystyössä on mukana suuri määrä eri alojen asian-tuntijoita. Myös Laininen on oppilasasiantuntijaryhmän jä-senenä mukana kehittämässä palvelua.

– Aikaisemmin oli niin, että opettajalla oli koneellaan kortisto auki ja oppilaat kävi-vät siitä vuoron perään kat-somassa. Nyt oppilaat voivat omilta koneiltaan selata kort-teja. Ohjaan oppilaita siihen, että jos on joku ongelma, niin siitä on todennäköises-ti kortti olemassa, Laininen kertoo.

ST-kortisto on kätevä tiedonlähde sähköalan opiskelijoille.

Savonia-ammattikorkeakou-lun sähkötekniikan lehtori Heikki Lainisen mielestä ST-korttien käyttöympäristö on kehittynyt hyvään suuntaan.

TE

kS

TI

Ilmar

i K

oski

nen

kU

va

Mik

ko A

rvin

en

maattisesti mukana, Laininen muistelee.

ST-kortit tulevat tutuiksi Savoniassa sähköalaa opis-keleville toisena vuonna. Kor-tistoa käytetään opintojen edetessä kursseilla ja harjoi-tuksissa niin, että ST-kortis-tosta muodostuu opiskelijoille hyödyllinen työkalu.

– Kolmantena vuonna kiinteistöjen telejärjestelmät -kurssilla kurssimateriaalina

34

ST-UUTISET 2/2010

34

TE

kS

TI

Veli-

Mat

ti Y

li-K

ätkä

k

Uv

aT

Tuo

mas

Sau

liala

Uusien sähköselostusesimerkkien laadintatyö on käynnissä. Työn tavoitteena on hyvään suunnittelu- ja toteutustapaan pyrkiminen ja selostusten lyhentäminen.

esimerkkien luonnoksien kom-mentointiin on voinut saada kuka tahansa halukas sähkö-alan toimija.

– Lausuntotyökalun käyt-täjämäärä lähestyy pikkuhil-jaa kolmeasataa, Sähköinfo Oy:n ST-kehityspäällikkö Pentti Härkönen kertoo.

Härkösen mukaan erilaisis-sa tilaisuuksissa ja kursseilla on tullut yhteydenottoja alan toimijoilta, jotka ovat halun-neet mukaan kommentoimaan työn tuloksia. Lausuntotyöka-lun käyttö on myös nopeutta-nut ja helpottanut työryhmän urakkaa huomattavasti.

– Lausuntotyökalun avul-la on saanut rauhassa oman mikron ääressä perehtyä asi-oihin. Eikä niitä kaikkia asioita ehtisi pelkästään kokouksissa käsittelemäänkään, Peltonen toteaa.

esimerKKiselostus s2010-nimiKKeistössä

Tulevaan julkaisuun on tarkoi-tuksena sisällyttää esimerk-kiselostus jokaisesta S2010-nimikkeistössä mainitusta järjestelmästä. Kyse on siis melko laajasta urakasta eikä sen toteuttaminen olisi mah-dollista ilman ammattitaitoista osaajajoukkoa.

– Tässä on hyvä ja innos-tunut porukka, joka oikeas-ti tekee tämän eteen työtä, kommentoi ja käy komment-teja läpi, Stenman kiittelee.

Selostuksen yleistä osaa pyritään lyhentämään siir-tämällä järjestelmäkohtaiset asiat järjestelmäkohtaisiin osuuksiin. Lisäksi selostusta pyritään lyhentämään käyt-tämällä harkinnan mukaisia viittauksia esimerkiksi ST-

Työn ensimmäisessä vaihees-sa uudistettavat osuudet ovat kesän aikana olleet julkisella lausuntokierroksella. Kokonai-suudessaan S2010-nimikkeis-tön mukaiset esimerkit saata-neen valmiiksi kuluvan vuoden aikana.

Uudistettavat esimerkit ja niiden laadintaan liittyvät pe-riaatteet ovat syntyneet jul-kaisijana toimivan, Sähkötie-to ry:n nimeämän työryhmän hengentuotteena. Ryhmän kokoonpano luo kattavan läpi-leikkauksen koko sähköalaan, sillä edustettuina ovat niin suunnittelijat, rakennuttajat ja urakoitsijat kuin myös alan julkaisu- ja kehitystoiminnan edustajat.

– Urakoinnin kannalta tär-keätä on se, miten selostuk-sessa tieto siirretään asenta-jalle siitä, mikä on tilaajan ja suunnittelijan tahto ja toisaal-ta miten me saamme tehok-kaasti hankinnat toteutettua, Juha Peltonen YIT Kiinteis-tötekniikasta kiteyttää.

ST-kortiston nykyinen säh- köselostusesimerkkejä esitte- levä julkaisu, S2000-nimik-keistön soveltaminen säh-köselostuksissa, on vuodelta 2004. Tällöin laadinta pohjau-tui rakennusurakan yleisiin so-

pimusehtoihin, YSE 1998:aan, joka vaati teknisten ja kaupal-listen asiakirjojen erottamista. Näissä vanhoissa selostusesi-merkeissä YSE:n hengen mu-kaista jakoa ei aivan saavutet-tu. Lisäksi vuoden 2004 ver-siossa ei kaikille nimikkeistön mukaisille järjestelmille ollut omia esimerkkiselostuksia.

– Vuosien mittaan tilanne on päässyt riistäytymään kä-sistä kun edellinen versio on vanhentunut ja suunnittelijat eri toimistoissa ovat ruvenneet tarpeiden muuttuessa muok-kaamaan selostusta ja kirjoit-tamaan sinne kaiken näköistä hankintaan liittyvää eli sellaisia asioita, jotka kuuluvat urakkara-jaliitteeseen, urakkaohjelmaan ja muihin hankinta-asiakirjoi-hin. Sen takia uudistaminen on oleellisen tärkeätä, Harri Sten-man Pöyry Building Services Oy:stä kertoo.

lausuntotyöKalu apuna

Sähköselostusesimerkkien laadinnassa on käytetty apu-välineenä Sähköinfon viime syksynä lanseeraamaa se-lainpohjaista lausuntotyöka-lua. Työryhmän lisäksi käyt-töoikeuden lausuntotyökalulla suoritettavaan sähköselostus-

Sähköselostusesimerkkien laadintaa

hyväSSä hengeSSä

Työryhmässä on mukana niin suunnittelijoita, rakennuttajia kuin urakoitsijoitakin, mutta Juha Peltosen mukaan erilaiset näkemykset eivät ole silti tuottaneet ongelmia. ”Hyvässä hengessä asioita on käsitelty ja näin asiat tulee puitua monelta eri näkökantilta”, Peltonen toteaa.

35

ST-UUTISET 2/2010

35

”Ei tämä ole mikään seuranta- ja kahvitteluseura, vaan täällä tehdään hommia”, Harri Stenman naurahtaa kertoessaan työ-ryhmän kokouksista.

kortteihin ja voimassa oleviin standardeihin.

Usein ongelmia selostuk-sissa voivat aiheuttaa myös usean järjestelmän integroimi-nen keskenään. Tähän ratkai-suna sähköselostusesimerkit suosittavat, että laajemmat järjestelmien väliset integraa-tiot tulee kuvata erillisessä asiakirjassa, johon järjestel-mäkohtaisissa teksteissä vii-tataan.

Lausuntotyökalun kom-menttien läpikäynti on vaihte-levaa. Välillä kommentit kos-kevat vain jonkun standardin muutosta ja asia korjaantuu numerokoodin päivittämisellä. Myös tekstiin kirjattavilla sa-namuodoilla on suuri merkitys, jotta väärinymmärryksen vaa-ra vältettäisiin. Välillä syntyy

Keijo Mäkinen, Kari Kale-va, Harri Stenman, Jukka Vierros, Jukka Kaijalainen, Juha Peltonen, Kari Sirén, Paavo Hakala ja Timo Rasi-mus osallistuivat sähköselos-tusesimerkkien laadintatyön ohjausryhmän kesäkuussa pidettyyn kokoukseen.

ST-kehityspäällikkö Pentti Härkösen mukaan viime syksynä lanseerattu selainpohjainen lausunto- työkalu on helpottanut huomattavasti ST-korttien kommenttien käsittelyä.

melko kiivastakin keskustelua siitä, mitä esimerkkeihin tulisi kirjata, kun jokaisella on asi-asta oma näkemyksensä.

– Ne järjestelmät ja sään-nökset, jotka ovat muutosti-lassa, aiheuttavat eniten kes-kustelua, Peltonen kertoo.

Mitä sähköselostusesiMerkit

ovat?Sähköselostus kuvaa kirjallisesti sellaista teknistä tietoa, jota tahdotaan välittää sähköpiirustuksen tulkitsijalle, mut-ta jota ei haluta tai kyetä piirtämään itse sähkösuunnitel-maan.

Sähköselostusesimerkit pyritään laatimaan siten, että ne soveltuvat yleisimmissä rakennustyypeissä käytettäviksi ja ovat työpohjiksi kopioitavissa. Lopullinen hankekohtainen sähköselostusasiakirja on laadittavissa esimerkkiaineistoja kohdekohtaisten tarpeiden mukaan muuntelemalla ja täy-dentämällä.

Piirustukset ja sähköselostus ovat kohteen toteutusta ajatellen teknisiä asiakirjoja. Esimerkkien laadinnassa pyri-tään hyvään suunnittelu- ja toteutustapaan ohjaaviin esi-merkkeihin, joissa asiat esitetään mahdollisimman kattavasti ja selkeästi. Sen toteutuksessa pyritään välttämään turhia tekstejä ja liian yksityiskohtiin meneviä viitelauseita.

36

ST-UUTISET 2/2010

36

uusia ja päivitettyjä ST-kortteja

st 52.35.01

ups-laitteet ja järjestelmät

Uudessa kortissa esitetään perustiedot UPS-laitteiden ja -järjestelmien teknii-koista. Laite- ja järjestelmätuntemus on perusta häiriöttömän sähkönsyöttöratkai-sun onnistuneelle suunnittelulle ja asen-tamiselle.

st 52.35.02

ups-järjestelmän suunnittelu

Kortin tarkoituksena on opastaa suun-nittelijoita ja asiantuntijoita oikeisiin va-lintoihin UPS-jakelujärjestelmän suunnit-telussa. UPS-varmennetun sähkönjake-lujärjestelmän suunnittelu sisältää paljon muutakin kuin pelkästään UPS-laitteisiin suoraan liittyvän sähkönjakelun tarkaste-lun. Toteutuksessa tulee huomioida myös jäähdytyksen ja varavoimasähkönjakelun vaatimukset.

st 621.31

yhteisantennijärjestelmät:

maadoitus- ja potentiaalintasaus

Päivitetyssä ohjekortissa kuvataan yh-teisantennijärjestelmän maadoitus ja po-tentiaalintasaus Viestintäviraston määrä-yksen sekä siinä mainittujen standardien mukaisesti. Järjestelmän maadoitus ja potentiaalintasaus ovat olennainen osa antennijärjestelmän turvallisuutta.

Kuvat Sähköinfo Oy

st 51.90

sähKöautojen lataaminen

Kortissa käsitellään keskeisimmät sähkö-auton lataamiseen liittyvät järjestelmät. Kortin keskeisimpiä asioita ovat sähkö-auton ominaisuudet, akkujen lataustavat ja latausjärjestelmän kaapeloinnin peri-aatteet.

st 98.17

raKennusautomaatio-

järjestelmän KuntotutKimusohje

Ohjekorttia voidaan soveltaa sellaisenaan rakennusautomaatiojärjestelmien kun-totutkimuksen suorittamiseen. Ohjeen mukaisen kuntotutkimuksen tuloksena järjestelmän haltija saa käsityksen järjes-telmän kunnosta ja elinkaaren vaiheesta sekä järjestelmän energiatehokkuusluo-kasta. Kuntotutkimuksen tavoitteena on edistää järjestelmän kunnossapitoa ja oh-jata haltijaa oikea-aikaisiin korjaustoimiin sekä mahdollisiin investointeihin.

st 51.50.30

savunhallintajärjestelmän

asennus

Uudessa kortissa käsitellään savunhallin-talaitteiden asennuksia sekä niihin liitty-viä tarkastuksia. Jotta suunniteltu savun-hallintajärjestelmä toimisi käytön aikana oikein ja suunnitellulla tavalla, tulee mm. varmistaa, että savunhallintajärjestelmä toimii oikein yhdessä muiden paloauto-maatiojärjestelmien kanssa.

st 21.32

energiatehoKKuusvaatimusten

huomiointi

Kortissa esitellään energiatehokkuusvaa-timusten huomioon ottamista rakennus-ten sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien suunnittelussa.

ST-kortisto Sähköinfon Severi-palvelussaST-kortiston käyttö onnistuu helpoiten Sähköinfon Severi-palvelussa. PDF-muodossa olevia ST-kortteja, lomakkeita, ST-käsikirjoja, -ohjeita, -raportteja ja -esimerkkejä voi hakea monipuolisilla hakutoiminnoilla, ja käyttäjän usein tarvitsemat kortit löytyvät helposti uudelleen.

ST-kortisto kattaa sähköisen talotekniikan kaikki keskeiset osa-alueet

sisältäen yli 500 ST-korttia, yli 20 ST-käsikirjaa sekä lukuisia ST-ohjeistoja,

-esimerkkejä ja -raportteja. Kortistoa täydennetään ja päivitetään jatkuvasti.

ST-kortiston käyttöön tarvittavat käyttäjälisenssit on jaettu eri laajuisiin hin-

taryhmiin käyttäjien tarpeiden mukaan.

Osoitteesta www.sahkoinfo.fi/severi löytyvään Severi-käyttöympäristöön

voi tutustua veloituksetta kahden viikon ajan.