Kiertotalous ja kuntien elinvoima Jutta Laine‐Ylijokijohtava asiantuntija, DI11.9.2019

Kiertotalouden määritelmä

• Rakennusten, rakenteiden, materiaalien, tuotteiden ja niiden osien elinkaarta pidennetään vuokraamalla, uudelleenkäyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä.

• Elinkaarensa päässä rakenteet, osat ja materiaalit edelleen hyödynnetään ja luodaan uutta lisäarvoa.

• Resurssien käyttö ja hävikki minimoidaan elinkaaren jokaisessa vaiheessa.

• Kiertotalous on eri asia kuin kierrätys, jossa etsitään käyttöä jo syntyneelle jätteelle.

Kiertotalous ei lähtökohtaisesti kestävää!

Globaali kehitys

• YK:n kestävän kehityksen universaaliset tavoitteet (Sustainable Development Goals, SGS)‐ Agenda 2030:

Tehdään maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista, jos huomioimme sekä ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat.

• EU:n 7. ympäristöä koskeva toimintaohjelmaympäristöohjelma EAP (2014‐2020):

Vuonna 2050 elämme hyvin maapallon ekologisten resurssien rajoissa. Vaurautemme ja terveellinen ympäristömme perustuvat innovatiiviseen kierrätystalouteen, jossa mitään ei tuhlata ja jossa luonnonvaroja hallinnoidaan kestävästi ja luonnon monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja palautetaan ennalleen yhteiskuntamme kestokykyä parantavilla tavoilla. Vähähiilinen kasvumme on jo kauan sitten erotettu resurssien käytöstä, mikä määrää tahdin turvalliselle ja kestävälle maailmanlaajuiselle yhteiskunnalle.

• Ellen McArthur Foundation (EMF):Circular economy is restorative and regenerative by design.

Agenda 2030: kestävän kehityksen tavoitteet 

• Agenda 2030 sisältää poliittisen julistuksen, kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) ja suunnitelmat toimeenpanokeinoista ja toimeenpanon seurannasta 2016‐2030.

• Kestävän kehityksen päätavoitteita 17 ja niillä yhteensä 169 alatavoitetta

• köyhyys

• eriarvoisuus

• puhdas vesi ja ilmasto

• ympäristön tila

• vauraus

• rauha ja oikeudenmukaisuus.

• Tavoitteiden toteutumisen seurantaan 200 globaalia mittaria sekä valtioiden kansalliset indikaattorit. 

https://www.yk.fi/sdg

Viitekehys Suomessa 

• EU:n Kiertotalouspaketti (Closing the loop ‐ An EU action plan for the Circular Economy, 2.12.2015) – kiertotalouden toimintasuunnitelma ja sitä tukevat ehdotukset säädösmuutoksista.

• Pääministeri Sipilän hallituksen tavoite Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä ja instrumentit ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut” ‐kärkihankkeet.

• Pääministeri Rinteen hallituksen tavoite hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen ja selvitys kevään 2020 kehysriiheen mennessä edellytyksistä edistää veropoliittisin keinoin kiertotaloutta.

• Sitran ja ministeriöiden Kiertotalouden tiekartat ja Kiertotalouden toimenpideohjelma kiertotalouden mahdollisuuksien toteuttamiseksi.

• EU:n muovistrategiamuovijätteen ja ‐roskan aiheuttamia ongelmien ratkaisemiseksi ja kertakäyttömuoveja koskeva direktiivi.

Kiertotalouden tekijät

tt

Maankäyttö ja kaavoitus

Strategiat ja visiot

Omistajaohjaus ja raaka-aineet

Talous

Lainsäädäntö- ja ohjauskeinot

Kestävä kehitys ja ympäristö

Alue- ja elinkeino-kehitys

Liikenne

Energia

Jätehuolto

Vesihuolto

Kestäväkehitys

YK Agenda 2030

Kiertotalous ja kuntalainen

• Kiertotalouden keskiössä• rakennettu ympäristö• tekniset kierrot (tuote‐, jäte‐, materiaali‐ ja energiakierrot)

• biokierrot• liiketoimintakonseptit• organisaatiot

• Ihminen kiertotalouden moottorina• toimija, käyttäjä, asukas, asiakas…• mahdollisuudet ja osaaminen• motivaatio ja asenne• toiminta ja sen kesto• vuorovaikutus

Kestävän kiertotalouden perustana on huolellinen suunnittelu ja toimijaverkostot 

Suunnittelutyö ei aina ole keskiössä, vaikka se määrittääkin 80 % elinkaaren aikaisista kokonaisvaikutuksista läpi koko arvoketjun.

Suunnittelu alkaa jo paljon ennen päätöksentekoa. Tyypillisesti kestävän kiertotalouden toimissa tarvitaan monialaisuutta ja laajaa toimijayhteistyötä.

Usein vasta kaivinkone herättää kuntalaisen ja sidosryhmät huomaamaan, että nyt tapahtuu…

KiertotalousRakentamisessa

Miksi 

• Rakennussektorin päästöjä leikattava ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

• Kunnilla ja kaupungeilla vastuu vähähiilisen rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta

• Ratkaisuilla minimoidaan hiilijalanjälki ja elinkaarenaikaiset kokonaisvaikutukset

Kuka

• Kaikki rakennettua ympäristöä kehittävät ja rakentamista suunnittelevat toimijat ja  organisaatiot

Kiertotalous on tänään rakentamisen lähtökohta

Kiertotalouden spiraali rakentamisessa

Alue‐ ja hankekehitys

• toimenpideohjelma ja seurantakriteerit

• aluesuunnittelu ja vaikutusarviointi

• maankäyttö, kaavoitus ja hankesuunnittelu

• liikenne‐, energia‐, vesi‐ ja jätehuoltoratkaisut

• kunnallistekniikka ja infraratkaisut

Suunnittelu ja rakentaminen

• vähäpäästöiset rakennukset, rakenteet ja materiaalit

• yhteistyö ja tiedolla johtaminen rakentamisen prosesseissa

• rakentamisen materiaali‐ ja energiatehokkuus

• tavoitteiden toteutuminen ja arviointi

Käyttö, kunnossapito ja korjaaminen

• elinkaaritiedon hyödyntäminen

• huolto ja kunnossapito 

• korjaus‐ ja purkusuunnittelu

Alue‐ ja hankesuunnittelu

Rakentaminen ja työmaaprosessit

Asuminen, käyttö, kunnossapito ja korjaaminen

Alue‐ ja hankekehitys

Kiertotalous infrahankkeissa

Maankäytön suunnittelu

• Kuljetusten minimointi

• Maa-aineisten uusiokäyttö

• Maa-ainespankit

Tekninen suunnittelu

• Massatasapaino

• Uusiomateriaalit

• Sivuvirrat

Hankintamenettely

• Uusiomateriaalit

• Energiaratkaisut

• Elinkaarivaikutukset

Lupamenettelyt

• Uusiomateriaalit

• Välivarastot

• YVA

• Haitta-aineet

Materiaalitehokkuutta suunnitteluprosesseilla 

Suunnitteluprosessin kehittäminen • Strategisen materiaalisuunnittelun tavoitetasot ja

seuranta

• Rakentamisprosessin läpinäkyvyys ja digitalisointi • prosessin vaiheet ja toimijat• rakentamisen materiaalit ja niiden

ominaispäästöt• jätteiden määrät, laadut sekä käsittely- ja

hyödyntämisvaihtoehdot

• Toimijaverkoston kehittäminen ja toiminnan kestävyys

Materiaalitehokkuuskerroin • Seuranta ja indikaattorit (kg/a, päästöt/a)

• materiaalitehokkuustavoitteet ja niiden seuranta• hävikin seuranta ja minimointi• kustannussäästöt

Hiilijalanjäljen laskenta hankesuunnittelun työkaluna

Perustuu elinkaariarviointiin

•Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely1

•Inventaarioanalyysi 2

•Vaikutusarviointi3

4 

Tulosten tulkinta

• Ihmisläheinen• Soveltuu kaikkien arkeen• Elinkaaren huomioon ottava• Muunnosjoustava• Rakenteellisesti ketterä• Yli rajojen verkottuva

Vähähiilinen, resurssiviisas

kunta

Strategia, visio ja 

vaikutukset

Rakennettuympäristö, 

energia, vesi, jätehuolto

Infra ja rakentaminen

Aluekehitys, kaavoitus, maankäyttö

Imago, viestintä ja 

vuorovaikutus

Verkostot ja T&K&I

Vähähiilinen, resurssiviisas kunta

Kestävän kunta syntyy pitkäjännitteisellä suunnittelulla

Monialaisen, ennakoivan suunnittelun tulos näkyy rakennettuna ympäristönä, jossa ihminen voi tehdä kestäviä ratkaisuja. 

FCG:ltä saat kaikki tarvittavat palvelut!