meidÄn keski-pohjanmaa · malliin kuitenkin eri värityksellä. verkkosivusto ja some-kanavat...

Maakuntauudistus | Keski-Pohjanmaan maakunta Sivu 1 / 67

MEIDÄN KESKI-POHJANMAA Keski-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen

valmistelun loppuraportti

Marraskuu 2019


Sisällys

1 Valmistelun liikkeellelähtö ja organisoituminen maakunnassa................................................................... 4

2 Keski-Pohjanmaan maakunnan poliittinen rakenne ja organisaatio ........................................................... 8

3 Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun viestintä .............................................................................. 12

4 Maakuntastrategian valmistelu ............................................................................................................... 14

5 Monialainen kehittäminen ...................................................................................................................... 15

5.1 Osallisuus - Hyvinvointia kumppanuuksilla ....................................................................................... 16

5.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ............................................................................................ 18

6 Hallinto ja maakuntakonsernin yhteiset tukipalvelut sekä henkilöstö ...................................................... 21

7 Aluekehitys ja kasvupalvelut ................................................................................................................... 26

8 Maankäyttö, ympäristö ja liikenne .......................................................................................................... 28

9 Maaseutuhallinto ja lomituspalvelut ....................................................................................................... 29

10 Pelastus-, turvallisuus- ja varautumispalvelut ........................................................................................ 31

11 Sote-järjestäminen ja tuottaminen maakunnassa .................................................................................. 34

11.1 Järjestämisen rakentaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta ................................................. 35

11.2 Valinnanvapauspilotin valmistelu ................................................................................................... 36

11.3 Lasten- nuorten ja perheiden palvelut ............................................................................................ 37

11.4 Ikääntyneiden palvelut ................................................................................................................... 39

11.5 Somaattisen terveydenhuollon palvelut ......................................................................................... 40

11.6 Vammaisten palvelut...................................................................................................................... 41

11.7 Sähköisten palvelujen kehittäminen ............................................................................................... 42

11.8 Tiedolla johtaminen sote-valmistelussa .......................................................................................... 43

12 Ympäristöterveydenhuollon palvelut..................................................................................................... 44

13 Maakunnan talous ................................................................................................................................ 45

14 Esivalmistelun rahoitus ja kustannukset ................................................................................................ 54


15 Valmistelun päättyminen ja yhteenveto ................................................................................................ 55

16 Eväitä uuteen valmisteluun ................................................................................................................... 58

Liite 1 Uudistusta valmistelevien keskeisten organisaatioiden kokoonpano (Tilanne maaliskuu 2019)

Liite 2 Loppuraportin kirjoittamiseen osallistuneet

Liite 3 Maakunta- ja sote – uudistuksen vaiheet lyhyesti 29.5.2015 – 8.3.2019


1 Valmistelun liikkeellelähtö ja organisoituminen maakunnassa

Keski-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu lähti liikkeelle jo ennen varsinaisen valtakunnallisen valmistelun aloittamista alkuvuodesta 2015. Keski-Pohjanmaan maakunnassa oli vahva yhteinen tahtotila maakunnallisten sote-palveluiden integroidun kuntayhtymän perustamisessa. Paras-lainsäädännön asukaspohjavaatimuksen täyttämiseksi oli jo vuoden 2009 alusta aloittanut Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alue (Jyta) erikoissairaanhoidon kuntayhtymän eli sairaanhoitopiirin Jyta-liikelaitoksena. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän perussopimuksen muutos hyväksyttiin kuntien valtuustoissa vuoden 2016 keväällä ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän hallintosääntö hyväksyttiin 13.6.2016 kuntayhtymän valtuustossa. Soiten luottamushallinto käynnistyi 1.6.2016 ja maakunnallinen sote-kuntayhtymä käynnistyi 1.1.2017, jolloin henkilöstö siirtyi kuntayhtymän palvelukseen ja järjestämisvastuu koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta siirtyi yhteen organisaatioon. Maakunta- ja sote- uudistuksen valmistelua tehtiin samanaikaisesti maakunnallisen intergroidun sote-kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen kanssa. Keski-Pohjanmaalla maakuntauudistuksen valmistelu lähti liikkeelle avoimella kuulemis- ja infotilaisuudella. Maakuntastartti keräsi toista sataa kiinnostunutta kuulijaa Kokkolan kaupungintalolla 23.6.2016. Tämä tilaisuus käynnisti virallisesti maakunnallisen valmistelutyön. Keski-Pohjanmaan liiton hallituksen päätöksellä 20.6.2016 päätöksellä maakuntauudistuksen osalta muutosjohtajana toimii alussa maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula, sekä sote-uudistuksen osalta muutosjohtajana Soiten toimitusjohtaja Ilkka Luoma. Keski-Pohjanmaalla uudistuksen esivalmisteluun asetetaan ohjausryhmä, joka kokoontui syksyllä ensimmäisen kerran

Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna oli toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille.

Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana oli selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakunnille oli tarkoitus siirtää tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta sekä kunnilta. Näin ollen ELY-keskukset sekä maakuntien liitot olisivat lakanneet 1.1.2019 lukien. Aluehallintovirastoista oli tarkoitus muodostaa yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen.

Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen aloittaminen sai lopullisen hyväksynnän

ohjausryhmän 1. käynnistämiskokouksessa 7.10.2016. Maakunta- ja sote-uudistuksen alkamisen hetkeksi

voidaan määritellä valmistelun ohjausryhmän kokous 7.10.2016. Ohjausryhmän kokous hyväksyi

esivalmisteluvaiheen organisaation, valmistelun työryhmien jäsenyydet ja työprosessin sekä

maakuntauudistuksen visuaalisen ilmeen.


Maakuntauudistuksen esivalmistelun tavoitteita ja lähtökohdiksi hyväksyttiin:

1. Maakunnan palvelujen toimivuus on oltava selkeää, asiakaslähtöisyys ja toimivat palveluprosessit ovat keskiössä ja maakunnan palvelut täytyy turvata jokaisessa kunnassa.

2. Poliittinen ja demokraattinen osallistuvuus on kattavaa. Ohjausryhmä, jossa on jokaisen kunnan poliittinen edustus, tekee päätökset. Yhteistyöryhmä yhteen sovittaa, avoimen kuulemisen ja osallistamisen periaatteella, järjestöt osallistuvat laajasti valmisteluun laajasti.

3. Työvaliokunta koordinoi virkavalmistelua ja päätöksentekoa. Kaikkien maakuntaan kuuluvien kuntien kuntajohtajat läsnä.

4. Kuntafoorumi olisi tarpeen nykyisten ylimaakunnallisten kuntayhtymien ja kuntien yhteistyön mahdollistamiseksi.

5. Viestinnän on oltava avointa ja yhdenmukaista niin henkilöstölle kuin sidosryhmillekin. 6. Henkilöstö otetaan aidosti mukaan maakuntauudistuksen vaiheisiin.

Maakunnan soten esivalmistelulle hyväksyttiin seuraavia tavoitteita:

1. Kaavamaisen erikoissairaanhoidon keskittämisen sijaan järkevä työnjaosta sopiminen Pohjois-Suomen yhteistyöalueen erikoissairaanhoidon toimijoiden kesken.

- Päivystävä sairaala on turvattava. - Kirurgian kategorinen keskittäminen ei ole järkevää.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on järjestämisen ja rahoittamisen lisäksi myös palvelutuotannon integraatiota

- Yhtiöittämisvelvoitetta ja valinnanvapausmallia on syytä vielä arvioida uudelleen kriittisesti ja pyrkiä lausunnoilla vaikuttamaan valtakunnan tason lakivalmisteluun.

3. Ensihoidon ja pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuu on tarkoituksenmukaista olla 18 maakunnalla.

4. Soiten toimintakautena vuosina 2017-2018 sote-palveluiden vaikuttavuuden ja kustannus-tehokkuuden parantaminen siten, että valinnanvapaus ja valtion rahoitusmalli (raamibudjetti) eivät aiheuta uhkaa julkiselle palvelutuotannolle eikä Keski-Pohjanmaan maakunnan itsenäisyydelle.

5. Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisvaatimuksesta huolimatta ei ole järkevää tehdä kovin raskasta hallinnollista rakennetta Keski-Pohjanmaan maakunnan kokoiseen maakuntaan.

- Sitran palvelupaketti-malliin perehtyminen järjestäjä-työkaluna 6. Kruunupyyn ja Reisjärven tilanteen selkiyttäminen. 7. Keski-Pohjanmaan keskussairaala tuottaa n. 25% palveluistaan oman maakuntansa ulkopuolelle

(enemmänkin, jos Reisjärveä ja Kruunupyytä ei lasketa omaan maakuntaan kuuluviksi) => valinnanvapaus ja valtion rahoitusmalli edellyttää palveluiden tuotteistamisen ja mallin palveluiden ostamisen ja myymisen toteuttamiseksi maakuntien välillä.

- Sisäinen vs. ulkoinen asiakkuus

Kaiken kaikkiaan sote-uudistuksen tavoitteena Keski-Pohjanmaalla oli hallittavissa oleva toimiva ja tarkoituksenmukainen sote-kokonaisuus. - Aitoa yhteistyötä oikeassa koossa.

Maakuntavalmistelun alkuvaiheessa painottuivat aluksi uudistuksen valtakunnalliseen valmisteluun vaikuttaminen (mm. lausuntovalmistelu), oman maakunnallisen valmistelun käynnistämisen toimenpiteet sekä yleinen tiedon lisääminen uudistuksesta, sen tavoitteista ja vaikutuksista maakunnassa.


Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun organisoituminen alkuvaiheessa on esitetty alla olevassa kuviossa.

Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun kannalta merkittäviä seuraavia vaiheita:

Esivalmistelumallin mukaisen työryhmätyöskentelyn aloittaminen. Työryhmät jaettiin kolmeen vastuualueeseen: 1. sote ja turvallisuus 2. hallinto ja tukipalvelut sekä 3. maakuntapalvelut. Ohjausryhmän hyväksynnän jälkeen työryhmän aloittivat kokoontumiset. Alussa työryhmien tärkeimpinä tehtävinä on purkaa lainmukaiset uusien maakuntien tehtävät (25 kpl) ja asettaa niiden pohjalta tavoitteet valmistelulle sekä kommentoida lakiluonnoksia ja esittää niihin täydennyksiä. Maakuntauudistuksen tueksi rakennetiin toiminnanohjaus-/hallintajärjestelmä. Www-sivut rakennettiin uudistuksen viestinnän ja tiedottamisen tueksi. Uudistuksen valmistelu eteni valtakunnallisen valmistelun ja sen tiekarttojen ohjaamana maakunnallisesti aikataulutettuna valmisteluna. Alkuperäisessä esivalmistelussa edettiin siten aikataulutettuna, että maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe jatkuu 30.6.2017 saakka, jonka jälkeen astuu voimaa maakunnan väliaikaishallinto. Keski-Pohjanmaalla 1.7.2017 aloittavan väliaikaishallinnontarkoituksen oli valmistella uuden maakunnan organisaatiorakennetta


esivalmistelun pohjalta. Tämän lisäksi väliaikaishallinnon tehtävänä oli laatia toiminnan käynnistämiseen tarvittavat hallintosäädökset sekä budjetin.

Alkuperäinen aikataulu uudistukselle Maakuntauudistuksen vaikutukset Keski-Pohjanmaalla Maakuntauudistus kosketti Keski-Pohjanmaalla välittömästi 12 organisaation toimintaa ja lähes 4000 henkilöä, välillisesti muutoksia oli tulossa tätä laajempaan määrään organisaatioita. Vuoden 2019 alusta valmistelussa olevan Keski-Pohjanmaa maakuntaorganisaation tehtäviin kuuluvat ympäristö-terveydenhuollon, sosiaali- ja terveyshuollon, pelastustoimen, maakuntaliiton, TE-toimiston, ELY-keskusten, maaseutuhallinnon sekä lomituksen tehtävät. Nykyiset em. tehtäviä hoitavat organisaatiot sulautuisivat muutoksessa uuteen maakuntaorganisaatioon. Maakuntauudista valmisteltiin yhteistyössä kaikkien muutoksessa olevien organisaatioiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta uudistustyötä tehtiin pitkälle vuoden 2017 aloittaneessa maakunnallisessa sote-kuntayhtymä Soitessa.


Poliittinen ohjausryhmä Poliittinen ohjausryhmä aloitti järjestäytymiskokouksellaan 7.10.2016. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Janne Jukkola ja ohjausryhmän sihteeriksi valittiin Petri Jylhä ja varalle Tiina Harjunpää. 29.9.2017 alkaen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Mari Kerola ja sihteerinä Piia Andersson. Poliittisen ohjausryhmän kokoonpano muuttui tuolloin maakuntavaltuustoa simuloivaksi 53-jäseniseksi poliittisin perustein kootuksi luottamustoimielimeksi. Kokoukset Vuonna 2016 ohjausryhmä kokoontui 2 kertaa. Vuonna 2017 ohjausryhmä kokoontui 9 kertaa. Vuonna 2018 ohjausryhmä kokoontui 8 kertaa. Vuonna 2019 ohjausryhmä kokoontui 1 kerran.

2 Keski-Pohjanmaan maakunnan poliittinen rakenne ja organisaatio

Valmistelun alkuvaiheessa Keski-Pohjanmaan maakuntaorganisaatio hahmoteltiin seuraavasti:


Keski-Pohjanmaan maakunnan poliittinen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 2.11.2018 hyväksyä alla olevat rakenteet Keski-Pohjanmaan maakunnan poliittiseksi rakenteeksi. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen lisäksi päätöksenteossa on kaksi lautakuntaa: sote-lautakunnan ja aluekehityslautakunnan. Liikelaitoksessa tai liikelaitoksissa olisi johtokunta tai johtokunnat. Poliittinen ohjausryhmä hyväksyi vaihtoehtoiset esitykset liikelaitosrakenteesta. Liikelaitosten lopullinen lukumäärä päätettiin linjata väliaikaishallinnon aikana. Rakenteet muuttuivat ja kehittyivät lainsäädännön muutosten myötä. Alla oleva rakenteet jäivät valmistelun viimeiseksi.

Samassa poliittisen ohjausryhmän kokouksessa 2.11.2018 hyväksyttiin myös maakuntaorganisaation alustava organisaatiomalli. Seuraavalla sivulla on esitelty vaihtoehdot 1 ja 2. Vaihtoehtoiset organisaatiomallit erottaa toisistaan maakunnan liikelaitosten lukumäärä; onko sosiaali- ja terveydenhuollolla ja pelastustoimella erilliset liikelaitokset vain yksi yhteinen. Poliittinen ohjausryhmä päätti tuolloin, että liikelaitosten lukumäärästä tehtäisiin päätös väliaikaishallinnon aikana.


Samalla hahmoteltiin päätöksenteon maakunnan luottamushallinnon rakenteita Keski-Pohjanmaan maakunnassa lainsäädännön ja valittujen rakenteiden ja valmisteilla olevan lainsäädännön pohjalta. Valmistelussa ehdittiin keskustella myös luonnoksesta maakunnan hallintosäännöksi.

Poliittisesti päätettäviä asioita hahmoteltiin valmisteilla olevan lainsäädäntöön pohjalta.


3 Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun viestintä

Keski-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen viestintää lähettiin rakentamaan heti uudistuksen valmistelun alkutaipaleella kesällä 2016. Viestintävastaavat nimettiin ja he pääsivät alusta saakka osallistumaan mukaan keskeisiin kokouksiin: projektiryhmään, poliittiseen ohjausryhmään sekä myöhemmin perustettuun VATE-johtoryhmään. Ensimmäisistä kokouksista lähtien viestinnän rooli ja merkittävyys korostuivat uudistuksen eteenpäin viemisessä niin valtakunnallisesti kuin maakunnassa. Jotta Keski-Pohjanmaalla pystyttiin turvaamaan ajantasainen ja tasapuolinen viesti valmistelun etenemisestä kaikille uudistuksessa mukana oleville organisaatioille, arvioilta 4000 työntekijälle ja luottamushenkilöille, perustettiin viestintätyöryhmä, jossa oli mukana edustaja jokaisesta uudistuksen organisaatiosta. Tämän ryhmän tärkeimpänä tehtävänä oli toimia viestintävastaavien tukena, tiedotteiden ja uutisten välittäjänä maakuntauudistuksen tilanteesta oman organisaatioidensa henkilöstölle. Uudistuksen edetessä ryhmästä irrotettiin pienempi, viestijöiden ryhmä. Vastuuviestijät laativat viestintäsuunnitelman, jota päivitettiin uudistuksen edetessä. Uudistuksen viestinnän tärkeimmät tavoitteet olivat:

1. Muutosjohtamisen tukeminen viestinnän keinoin 2. Uudistuksen kokonaiskuvasta ja tavoitteista sekä hyödyistä viestimien osallistavalla ja

vuorovaikutteisella tavalla 3. Tiedon antaminen henkilöstölle uudistuksen tavoitteista ja vaikutuksista sekä henkilöstön

tukeminen avoimella tiedonkululla ja vuorovaikutuksella 4. Ajantasaisen tiedon saannin varmistaminen uudistuksesta ja sen vaikutuksista kansalaisille ja

sidosryhmille sekä 5. Viestinnän selkeys, avoimuus, yhdenmukaisuus sekä asiakaslähtöisyys

Maakunnalle ominainen tapa tehdä yhteistyötä otettiin kantavaksi teemaksi viestinnässä. Tästä muodostui sosiaalisessa mediassa tärkeä hashtag #meidänkeskipohjanmaa. Viestintäsuunnitelmassa korostui myös Keski-Pohjanmaalle erityisen tärkeä asia, jota haluttiin uudistuksessa ylläpitää ja tavoitella: itsenäinen maakunta - päätöksenteko omassa maakunnassa. Keski-Pohjanmaan maakuntauudistukselle luotiin graafinen ilme pohjautuen Soite-kuntayhtymän logon malliin kuitenkin eri värityksellä. Verkkosivusto ja some-kanavat (Facebook, Twitter ja YouTube) saatiin pystyyn sutjakkaasti. Uutena viestintäkeinona käyttöön otettiin säännölliset YouTube-ajankohtaisvideot, jotka nauhoitettiin pääsääntöisesti aina poliittisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen. Lisäksi julkaistiin uutiskirjettä, jossa käsiteltiin uudistuksen keskeisimpiä aiheita. Osallistava ja vuorovaikutteinen viestintä varmistettiin sosiaalisen median työkaluilla, avoin tiedonkulku viestinnässä varmistettiin verkkosivustojen kautta. Sivuille vietiin kaikki kokousmateriaali mikä uudistuksen valmistelusta kertyi. Sivuja päivitettiin ja uutta materiaalia tuotettiin aktiivisesti ajantasainen tiedonsaannin turvaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Poliittisen ohjausryhmän kokousten yhteyteen luotiin päätöksentekoviestinnän toimintamalli, jossa kokouksesta laadittiin tiedote sekä henkilöstölle että medialle ja jokaisen kokouksen jälkeen järjestettiin mediatilaisuus paikallisille medioille. Eri tilaisuuksista ja tapahtumista tehtiin uutisia ja viestittiin monikanavaisesti eri kohderyhmille. Alusta alkaen Twitter muodostui ns. asiantuntijakanavaksi, kun taas Facebook toimi viestintäkanavana perinteisemmin kaiken kansan kohtaamispaikkana.


Uutiskirjettä julkaistiin laajalla jakelulla niin maakuntauudistuksessa mukanaoleville organisaatioille ja henkilöstölle kuin laajalle maakunnalliselle sekä ylimaakunnalliselle sidosryhmäjoukolle. Uutiskirjeen kohderyhmiä olivat muutoksen kohteena olevien organisaatioiden henkilöstö ja valmistelijat (4000 henkilöä) sekä poliittisen ohjausryhmän (60 henkilöä) ja jäsenkuntien lisäksi maakuntaliiton eri työryhmät (maakuntaohjelman työryhmät, 200 henkilöä) ja sidosryhmät (järjestöjen ja kulttuurin työryhmät, hanketoimijat 100 henkilöä), sekä päätöksentekoryhmät (hallitus, valtuusto, maakunnan yhteistyöryhmä, 150 henkilöä), maakuntien liittojen viestintävastaavat ja maakuntajohtajat (50 henkilöä), kansalliset valmistelutyöryhmät, kuten esim. viestintä (50 henkilöä), kansanedustajat, eri ministeriöt (infot, sekä henkilökohtaiset kontaktit, 50 henkilöä), erilaiset neuvottelukunnat (50 henkilöä) sekä mediat (50 henkilöä). Uutiskirjettä jaettiin myös monikanavaisesti verkkosivujen sekä some-kanavien kautta. Maakuntauudistuksen valmistelun aikana toteutettiin kansalaisille kohdennettu kyselytutkimus Keski-Pohjanmaan maakuntaidentiteetistä. Kyselytutkimuksen aineistoa kerättiin tulevaa maakunnan brändityötä silmällä pitäen. Kysely toteutettiin vuoden 2018 heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana ja kyselyyn vastasi yhteensä 129 henkilöä. Kyselyn tuloksena saatiin tietoa siitä, kuinka keskipohjalaiset mieltävät oman asuinpaikkansa ja millaiseksi he kokevat keskipohjalaisen luonteen. Kysely kartoitti myös ulkopaikkakuntalaisten näkemystä Keski-Pohjanmaasta ja keskipohjalaisista ihmisistä. Kyselyn tulokset tullaan julkistamaan kevään 2019 aikana Keski-Pohjanmaan liiton toimesta. Tuloksia hyödynnetään jatkossa Keski-Pohjanmaan aluemarkkinoinnissa sekä maakunnan kehittämistyössä. Keski-Pohjanmaalle perustetussa sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa oli jo koottu sote-palvelut maakunnallisiksi eli suuri osan uudistuksen edellyttämistä muutoksista oli toteutunut. Keski-Pohjanmaalla sote-toiminnot olisivat muuttuneet asiakkaan näkökulmasta olennaisimmin valinnanvapauden voimaan astumisen myötä. Uudistuksen viestinnässä painottui ennemminkin hallinnollinen valmisteluvaihe, eikä vielä päästy juurikaan aloittamaan kansalaisviestintää voimallisesti näistä uudistuksen muutoksista. Tehtiin tietoinen päätös siitä, että kansalaisviestintään satsataan vasta, kun lait tulevat voimaan. Näin ollen ei ehditty esimerkiksi valmistaa uudistukseen liittyviä esitteitä tai markkinointimateriaaleja. Suunnitelmat niiden osalta olivat valmiina. Haasteita ja kehittämiskohteita Uudistuksen keskeisimmät haasteet viestinnän osalta liittyivät resursointiin. Työnjako viestintävastaavien kesken ei aina ollut selkeä, mutta yhteistyö sujui hyvin. Mikäli uudistus olisi jatkunut, olisi tarvittu kokopäiväinen viestintävastaava; nyt kumpikin viestintävastaavista toimi tässä roolissa oman varsinaisen työnsä ohella. Hyviä kokemuksia ja käytäntöjä Some-kanavien hyödyntäminen oli viestinnässä keskeistä ja se nähtiin positiivisena asiana. Positiivista palautetta tuli säännöllisistä YouTube-katsauksista sekä Facebook- ja Twitter-päivityksistä. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun johtoa perehdytettiin Twitterin käyttöön ja koulutus oli kaikille varmasti hyödyllinen, joskin lisää rohkeutta twiittaamiseen tarvittaisiin edelleen. Erittäin positiivista oli myös se, että valtakunnallinen maku-viestijöiden ryhmä kokoontui säännöllisesti ja pystyttiin vaihtamaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia maakuntien välillä. Parasta antia maakuntauudistuksen valmistelusta oli yhteistyön laajentuminen ja syventyminen eri verkostoissa. Jokainen mukana ollut organisaatio nosti yhteistyön tekemisen yhdeksi tärkeimmistä tuloksista. Viestinnässä uusien näkökulmien kautta ymmärrys maakunnan kehittämisestä laajentui entisestään


mukana olleiden kollegoiden kautta. Ylimaakunnallinen ja kansallinen yhteistyö täydensi ja tuki omaa osaamista sekä loi vahvan yhteisen äänen viestinnälle.

4 Maakuntastrategian valmistelu

Maakuntastrategian valmistelu Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia koostettiin laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa osallistamalla maakunnan sidosryhmiä prosessin eri vaiheissa ja työstämällä strategisia tavoitteita monialaisissa kirjoitustyöpajoissa. Työtä tehtiin kaikkien siirtyvien organisaatioiden kesken sekä laajalla maakunnan päättäjien sekä sidosryhmien yhteistyöllä. Maakuntauudistuksen johtoryhmällä ja poliittisella ohjausryhmällä oli keskeinen rooli strategian laadinnassa ja toimeenpanossa. Toimintaympäristömuutoksiin kiinnitettiin erityisesti huomioita ja kirjoittamis- ja valmistelutyötä jatkettiin lainsäädäntöprosessin viivästymisestä huolimatta. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa oli valmistelemassa noin kolmesataa sidos- ja viiteryhmien jäsentä. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiatyö käynnistettiin yhteisellä visio- ja arvopajalla 26.10.2017. Työpajassa käsiteltiin maakuntastrategian toimeksiantoa ja talousvaikutusten ennakointia palvelurakennesuunnittelussa sekä työstettiin uuden maakunnan visiota ja arvoja. Strategiatyöhön liittyvä SWOT-työpaja pidettiin 13.12.2017. Työpaja oli jatkoa visio- ja arvopajalle. SWOT-työpajassa käsiteltiin maakunnan toimialoihin liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä kartoitettiin sidosryhmiä. SWOT-työpajan tulosten pohjalta laadittiin kysely poliittiselle ohjausryhmälle, muutosjohtajille, vastuuvalmistelijoille, Soiten toimialajohtajille ja professioiden koordinaattoreille, Keski-Pohjanmaan liiton johtoryhmälle sekä hallituksen kärkihankkeiden muutosagenteille. Kyselyllä kartoitettiin maakunnan aluekehitystä ja elinvoimaisuutta, maakuntaorganisaation hallinnon ja prosessien toimivuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja turvallisuutta. Tämän lisäksi kyselyssä haluttiin kartoittaa mahdollisia riskejä, jotka estäisivät tavoitteiden toteutumista maakuntauudistuksessa sekä näiden riskien torjumista. Kyselyn ja aiempien työpajojen tuloksia hyödynnettiin tavoitetyöpajassa 16.3.2018. Tavoitetyöpajassa määriteltiin strategisia päätavoitteita ja toimialojen päätavoitteita Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntemuksen tuella. Tehtyä strategiatyötä esiteltiin 17.5.2018 pidetyssä laajassa sidosryhmäseminaarissa, jonka jälkeen strategiatyössä siirryttiin kokoamis- ja kirjoittamisvaiheeseen. Syksyllä 2018 pidettiin kolme muutosjohtajien, vastuuvalmistelijoiden ja asiantuntijoiden kirjoittamistyöpajaa, joissa maakuntastrategian teksti työstettiin johtoryhmän ja poliittisen ohjausryhmän käsiteltäväksi. Poliittinen ohjausryhmä käsitteli maakustastrategialuonnosta kokouksessaan 5.10.2018. Ohjausryhmä näki tärkeänä, että alueen kunnat tekevät edelleen keskenään yhteistyötä maakunnan sisällä ja maakunta on toimiva yhteinen alue niin koulutuksen järjestämisen, infran rakentamisen kuin alueen vetovoimaisuuden ja elinkeinojen kehittämisen osalta. Kokouksessaan 5.12.2018 ohjausryhmä linjasi strategian jatkovalmistelun ja päätti, että maakuntastrategian valmistelua jatketaan maakunta ja sote-uudistusta ohjaavan lainsäädännön hyväksyminen jälkeen. Maakuntastrategian valmistelutyö yhdisti organisaatioita sekä maakunnan ihmisiä ja asiantuntijoita yhteisen tavoitteen alle. Maakunnassa oli vahva yhteinen tahto lähteä jo hyvissä ajoin liikkeelle määrittelemään uuden maakunnan tavoitetilaa sekä keinoja, kuinka tavoitteet toteutetaan. Maakuntastrategian kokonaistavoitteena on ollut maakunnan menestystekijöiden vahvistaminen. Tehty työ


varmisti osaltaan Keski-Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kaikilla maakuntaorganisaation siirtyvillä tehtäväaloilla. Yhteisesti määritellyllä maakuntastrategian visiolla, missiolla, arvoilla, maakuntakonsernin yhteisellä palvelulupauksella ja tavoitteilla sidottiin yhteinen päämäärä samojen tavoitteiden alle. Sen lisäksi valmisteltiin ja kuvattiin konserniin tulevien toimialojen tehtävät ja strategian seuranta. Rinnan maakuntastrategian valmistelun kanssa valmisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiaa. Työ aloitettiin keväällä 2018 ja sitä varten perustettiin asiantuntijaryhmä, joka laati yhteistyössä toimialojen sisältöasiantuntijoiden kanssa järjestämisstrategia- ja palvelulupausluonnoksen.

5 Monialainen kehittäminen

Keski-Pohjanmaan monialaisen TKIO –toimintamallin ja –rakenteen alkukartoitus Tavoitteena oli valmistella Keski-Pohjanmaan maakuntakonsernin monialainen TKIO-rakenne ja TKIO-toimintamalli (TKIO = tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta ja osaamisen kehittäminen, jolla tässä tarkoitettiin maakunnan alueen väestön koulutustasoa, koulutustarpeiden ennakointia ja osaamisen kehittämistä). Kartoitus rajattiin tulevan maakuntakonsernin sisäiseen TKIO-toimintaan. Kerätyn aineiston pohjalta laadittiin neljä erilaista luonnosta TKIO-rakenteen ja toiminnan malliksi. Lähtökohtana näissä oli soten ja non-soten toimialat yhdistävä TKIO-toiminta. Alkukartoitusprojekti jäi keskeneräiseksi ja jatkuu vielä eri muodossa maakuntauudistuksen valmistelun päättyessä. TKIO-alkukartoitusta varten tehty aineistonkeruuprosessi on motivoinut uutta keskustelua TKIO-toiminnasta sekä uuden yhteistyön ja synergian mahdollisuuksista TKIO:n kehittämiseksi maakunnassa. Aineisto analysoidaan ja raportoidaan vaikka maku-valmistelun päättyikin keväällä 2019. Soten ja non-soten alojen yhteinen monialainen maakuntakonsernin sisäinen TKIO-toimintamallien kehittäminen ei jatku, mutta loppuraportissa aineistoa tullaan tarkastelemaan myös ulkoisen TKIO:n kehittämisen näkökulmasta. Tuloksia voidaan hyödyntää maakunnallisesti sote-alan osalta Soiten integroidun kehittämisyksikön toiminnassa. Maakuntauudistuksen rauettua ulkoisen TKIO:n mallien valmistelu edellyttää erilaista työryhmävalmistelua kuin mitä konserninsisäisen TKIO:n valmistelun jälkeen oli suunniteltu tehtäväksi. Projektissa valmistellut monialaisen TKIO:n rakenteen ja toimintamallien luonnokset ovat esitelty erillisessä osaprojektin raportissa. Valmistelutyö tehtiin seuraavasti:

- Maakunnan monialaisen kehittämisen suunnitteludialogi 31.5.2018 (31 osallistujaa) - Alkukartoitus, teemahaastattelut 9-11/2018 (29 kpl) - Monialaisen TKIO-rakenteen ja toimintamallin määrittely 2/2019 - TKIO-työryhmän, ”Sparrausryhmän” työkokoukset 16.11.2018 ja 21.1.2019 - Loppuraportti – maku-valmistelun päätyttyä 5/2019.

Tavoite oli valmistaa alkukartoituksen raportti vuoden 2018 loppuun mennessä maakuntastrategian laadinnan aikataulussa. Aikataulu ei ollut mahdollista toteuttaa koordinaattorien osa-aikaisen työajan puitteissa. Aineistonkeruu kesti aikataulusyistä pidempään kuin suunniteltiin. Haastattelua ja aineistoa kertyi suunniteltua enemmän. Aineisto mahdollistaa monipuolisen ja kattavan analyysin maakunnan TKIO-asioista, minkä vuoksi sen käsittelyyn ja raportointiin tullaan käyttämään lisää aikaa maku-valmistelun rauettua.


Vastuuhenkilöt ja organisaatio Kehittämisen muutosjohtaja, projektin koordinoijat sekä ohjausryhmä. Projektin koordinoijat: kehittämispäällikkö SONet BOTNIAsta ja hyvinvointikoordinaattori Soitesta. Ohjausryhmänä toimi valmisteleva VATE-johtoryhmä, jossa TKIO-alkukartoitusta käsiteltiin 20.11.2018 ja 25.1.2019. Työjaoksena toimi kehittämisen muutosjohtaja, maakuntamuutosjohtaja ja maakunnan konsernimuutosjohtaja. TKIO-ryhmässä eli ”Sparrausryhmässä” oli edustajat maakunnan aluekehitys- ja kasvupalveluista, alueiden käytön palveluista, kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta, maaseutupalveluista, sosiaali- ja terveydenhuollosta prosessien koordinaattorit sekä ympäristöterveydenhuollon edustaja.

5.1 Osallisuus - Hyvinvointia kumppanuuksilla

Maakuntauudistuksessa keskipohjalainen osallisuus voidaan kiteyttää lauseeseen ”Hyvinvointia kumppanuuksilla”. Maakunnalliset vanhus- ja vammaisneuvostot perustettiin yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa kuin myös Keski-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen arviointia ja kehittämistä varten koottiin kolme asiakasraatia; lasten ja perheiden palveluiden asiakasraati, työikäisen väestön asiakasraati ja ikäihmisten asiakasraati. Raatien ja neuvostojen jäsenet on valittu koko maakunnan alueelta ja ne ovat toimineet tiiviisti Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten palveluja kehittämässä. Keski-Pohjanmaa on yksi kuntaliiton pilottimaakunnista ”Asukkaat maakunta- ja sote-uudistuksen keskiöön” (AKE) -projektissa. AKE:n tarjoamaa koulutustarjotinta on hyödynnetty hyvien osallisuus- ja osallistumiskäytäntöjen luomisessa. Osallisuuskysely Osallisuuskysely tehtiin yhteistyössä Soiten, Keski-Pohjanmaan liiton, yhteisöklubi Sillan ja ”Järjestöt mukana muutoksessa Keski-Pohjanmaalla” -hankkeen kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää kuinka osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää tulevassa maakunnassa, miten asukkaiden palvelukokemuksista tulisi kerätä tietoa, mitkä ovat tärkeimmät tiedotuskanavat saada tietoa osallistumismahdollisuuksista päätöksentekoon ja kehittämiseen ja millä keinoilla asukkaat ja asiakkaat haluavat vaikuttaa maakunnan asioihin. Määräaikaan mennessä vastauksia kyselyyn tuli 129. Vastanneista 80 oli naisia ja 49 miehiä. Vastauksissa koko alue oli hyvin edustettuna. Kyselyn perusteella asukas- ja asiakasosallisuutta ja vaikuttamista tulisi edistää tulevassa maakunnassa suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palveluiden käyttäjän kanssa (77 % vastaajista) ja selvittämällä asukkaiden mielipidettä ennen päätöksentekoa (60 %). Tärkeimmät tiedotuskanavat, joiden kautta tulisi saada tietoa osallistumismahdollisuuksista päätöksentekoon ja kehittämiseen ovat paikallislehdet (74 %) ja maakuntalehdet (59%) ja maakunnan verkkosivut (53 %). Keski-Pohjanmaan maakunnan asioihin halutaan vaikuttaa etenkin vastaamalla kyselyihin (57 %) ja äänestämällä maakuntavaaleissa (50 %). OSALLISTU-suunnitelma Osallisuuden kehittäminen maakunnassa pohjautuu Keski-Pohjanmaan maakuntastrategialuonnokseen, jota laadittiin poliittisen ohjauksen kanssa suurella osanottajajoukolla. Kuntayhtymään ollaan laatimassa


OSALLISTU-suunnitelmaa, jonka teossa on hyödynnetty kuntaliiton AKE-projektia sekä kuntalaisille suunnattua osallisuuskyselyä. OSALLISTU -suunnitelman tavoitteet pohjautuvat neljään näkökulmaan: tieto-osallisuuteen, suunnitteluosallisuuteen, päätösosallisuuteen ja toimintaosallisuuteen. Ohjelmaa seurataan valtakunnallisilla mittareilla. Neuvostotyöskentely Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää mm. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymään on perustettu maakunnalliset vanhus- ja vammaisneuvostot. Neuvostot ovat toiminta-alueella toimivien kuntien, järjestöjen ja yhteisöjen pysyväisluonteisia yhteistyöelimiä. Neuvostot ovat kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväyliä erityisesti ikääntynyttä ja vammaisväestöä koskevissa asioissa. Neuvostot keskustelevat, antavat palautetta, tekevät aloitteita, kehittämisehdotuksia ja pyydettäessä lausuntoja sekä välittävät tietoa viiteryhmiinsä liittyvissä asioissa eri viranomaisille. Asiakasraatityöskentely Asiakasraadin tehtävänä on tuoda esiin kuntayhtymän alueelta asukkaiden palveluntarpeita, tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen toimivuutta ja antaa niihin liittyviä arvioita ja kehittämisehdotuksia. Asiakasraadeissa on edustettuina mahdollisimman laajasti kuntayhtymän alue, eri sukupuolet, eri ikäiset asukkaat sekä palvelukokemukset. Raateihin ei valita kuntayhtymän tai kilpailevien organisaatioiden työntekijöitä, vaan heillä on omat vaikuttamiskanavansa palveluiden kehittämisessä. Asiakasraatitoiminnan vaikuttavuutta mitataan kalenterivuosittain ja työskentely raportoidaan kuntayhtymän johdolle. Järjestökumppanuus – Järjestöneuvottelukunta Yleishyödylliset yhteisöt ovat tärkeässä roolissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kolmannen sektorin toimijoilla on perinteisesti ollut tärkeä asema sosiaali- ja terveydenpalvelujen tuottamisessa ja niiden kehittämisessä. Maakuntauudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa haluttiin turvata yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytykset. Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on vahvistaa järjestöjen asemaa, osallistumis- ja vaikuttamisväyliä hallinnollisessa uudistuksessa. Järjestöneuvottelukunta keskustelee, antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia sekä lausuntoja pyydettäessä. Tämän lisäksi järjestöjen avulla luodaan kansalaiskeskustelua ja välitetään tietoa poliittiseen päätöksentekoon.


5.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Maakunnan ja kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) -koordinointi HYTE-työssä Soiten ja kuntien yhteistyö on erittäin tärkeää. Soiten omistajaohjauksen neuvottelukunta käsitteli HYTE-yhteistyön kehittämistä keväällä 2017. Soiten hyvinvointikoordinaattori esitteli 8.5.2017 omistajaohjauksen neuvottelukunnan kokouksessa valmistelussa olevan maakunnan ja kuntien HYTE-tehtäviä. Omistajaohjauksen neuvottelukunta päätti, että kunnat nimeävät Soiten hyvinvointikoordinaattorille yhdyshenkilön kunnista ja Soiten hyvinvointikoordinaattori sopii sen jälkeen asian etenemisen yhdyshenkilöiden kanssa. Vuoden 2017 loppuun mennessä suurin osa kunnista nimesi HYTE-yhdyshenkilönsä. Tammikuussa 2018 järjestettiin ensimmäinen kuntien HYTE-yhdyshenkilöiden kokoontuminen. Kokoontumiset sovittiin pidettäväksi tilanteen mukaan joko kerran kuukaudessa tai kahden kuukauden välein. Verkostomaisen työryhmän toimintaa ja kokoontumista organisoi Soiten hyvinvointikoordinaattori. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin ensisijaisesti kuntien hyvinvointikertomuksien- ja suunnitelmien kokoamisen tukeminen. Tämä työ tukisi samalla maakunnallisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kokoamista. Työryhmän tehtävänä on kuntien hyvinvointisuunnitelmien pohjalta edistää etenkin kuntien, Soiten ja järjestöjen välistä HYTE-yhteistyötä sekä jalkauttaa toimivia HYTE-toimintamalleja. Lisäksi työryhmässä informoidaan valtakunnallisia HYTEW-linjauksia ja muiden kuntien HYTE-toimintamalleja. Maakunnan HYTE järjestämisen tehtävät Maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säädetään maakuntalaissa ja järjestämislaissa sekä useissa erityislaissa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tueksi on laadittu järjestämisen käsikirja. Järjestämisen käsikirjassa linjataan maakunnan HYTE-järjestämisen tehtävät. Maakunnan HYTE-järjestämisen tehtävänä on:

1. Johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnollisesti a) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen ja strateginen johtamismalli luotu b) päätösten ennakkoarvioinnin prosessi kuvattu c) alueellisen yhteistyön koordinaatio, rakenteet ja toimintatavat määritelty d) alueellisen hyvinvointikertomustyön käytännöt valmisteltu

2. Toteuttaa maakuntien kunnille tarjoaman tuen järjestämistä ja toteutusta a) maakuntien kunnille tarjoama tuki määritelty b) edistää hyvinvointia ja terveyttä osana maakunnan palveluita c) maakuntastrategian mukaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet,

toimenpiteet ja laatukriteerit määritelty palvelustrategiassa ja palvelulupauksessa d) HYTE edistäminen sisällytetty palvelujen tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin e) ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä digitaalisten HYTE-edistämistä tukevien

palveluiden järjestäminen ja tuottaminen suunniteltu f) malli asiakasosallisuuden käytännöistä palveluiden suunnittelussa, toimeenpanossa ja

palautteen keräämisessä laadittu 3. Järjestää yhdyspintapalvelut

a) yhdyspintasopimusmallit laadittu kuntien ja maakunnan välille yhteistyökumppanien kanssa

Soiten kehittämisyksikkö on yhdessä muiden toimijoiden kanssa valmistellut Keski-Pohjanmaan HYTE järjestämisen tehtäviä ja koonnut maakunnan HYTE-järjestämisen tehtävien tilannekatsauksen. Tilannekatsaus vietiin maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen ja muutosjohtajien johtoryhmän käsiteltäväksi 8.6.2018 kokoukseen ja Soiten hallitukseen 10.9.2018.


Tilannekatsaus vuoden 2018 lopulla 1. Maakunta johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnollisesti Kokkolassa ja Kannuksella kunnallista HYTE-työtä vetää poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä ja maakunnan muissa kunnissa hyvinvointityöryhmänä toimii kunnan johtoryhmä. Maakunnan VATE-johtoryhmä toimii maakunnan strategisena hyvinvointityöryhmänä. Päätöksenteon ennakkoarvioinnilla, osana tiedolla johtamista, saadaan tietoa päätöksenteon vaikutuksista maakunnan asukkaille. Keski-Pohjanmaalla on käytössä sekä EVA (päätösten vaikutusten ennakkoarviointi) että LAVA (lapsivaikutusten arviointi). Toimintamallit lisäävät osallisuutta ja avoimuutta hallintoon. Keski-Pohjanmaan maakunta on toiminut LAVA-mallin tien avaajana esim. tekemällä Soiten lasten päivystykseen liittyen LAVA:n. Maakunnan hyvinvointikoordinaattori ja kunnan HYTE-yhdyshenkilöt toimivat yhdessä alueen HYTE-koordinoinnin verkostossa. Verkoston kautta on käsitelty ja edistetty hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatimista, yhteistyötä järjestöjen kanssa sekä esimerkiksi Kaikukorttia ja liikuntaneuvontaa. Keski-Pohjanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen laadinta on edennyt siten, että osa kunnista on saanut kertomuksen ja -suunnitelman valmiiksi ja osalla se valmistuu alkuvuodesta 2019. Kunnallisten hyvinvointikertomusten perusteella kootaan maakunnallinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomusten laadinnassa, analysoinnissa ja tulevien tavoitteiden määrittelyssä hyvänä työvälineenä toimii sähköinen hyvinvointikertomus, joka on käytössä suurimmalla osalla maakunnan kunnista. Maakunnallisen tiedon keräämisen ja analysoinnin helpottamiseksi hankitaan maakunnalle sähköisen hyvinvointikertomuksen lisenssi osana IT-hankintoja. Maakunnallisen hyvinvointisuunnitelman painopisteet määritellään yhteistyössä HYTE-yhteistyötahojen kanssa. Vuoden 2019 alussa kootaan maakunnallisen hyvinvointikertomuksen tavoitteet ja toimenpiteet, jotka johtoryhmä linjaa ja vie edelleen päätettäväksi väliaikaishallinnolle/tulevalle maakunnalle. HYTE-työtä tulee vahvistamaan STM:n ja THL:n mukaisesti yhteistyöpooli, jota Keski-Pohjanmaalla tullaan kutsumaan HYTE-verkostomyllyksi. Valtakunnallinen ohjaus, STM:n ja THL:n ohjeistus, on ollut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvaa. Hyvinvoinnin edistämisen rakenne on hyvin samantapainen kaikissa maakunnissa. 2. Toteuttaa maakuntien kunnille tarjoaman tuen järjestämistä ja toteutusta Kuntien HYTE-yhdyshenkilöt keräävät kuntien tuen tarvetta ja maakunta määrittää annettavan tuen. Tuen keräämisessä hyödynnetään kuntien hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia. Maakunnan hyvinvointikoordinaattori toimii yhteyshenkilönä tuen määrittämisessä. 3. Edistää hyvinvointia ja terveyttä osana maakunnan palveluita Maakunnan hyvinvointikertomukseen sisältyvä hyvinvointisuunnitelma (sisältää tavoitteet, toimenpiteet ja kriteerit) toimii maakuntastrategiaa täydentävänä suunnitelmana. Palvelujen järjestämisessä on huomioitava, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisällytetään myös palvelun tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin, erityisesti hallintopäätöksiin.


Soiten hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma sisältää suunnitelman ehkäisevistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Maakunnan järjestämissuunnitelmaan tulee sisällyttää suunnitelman pohjalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. eKeski-Pohjanmaa hanke tukee ja nostaa esille tavoitteet digipalveluiden kehittämisessä Keski-Pohjanmaalla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyy läheisesti osallisuus, joka Keski-Pohjanmaalla on osa HYTE-rakennetta. OSALLISTU-osallisuusohjelmaa laaditaan osaksi maakuntastrategiaa. Toiminnassa on kolme asiakasraatia, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, sekä 22.8.2018 toimintansa aloittanut järjestöneuvottelukunta. Keski-Pohjanmaa on myös mukana yhtenä pilottimaakuntana AKE (asukkaat maakunta- ja sote-uudistuksen keskiöön) -hankkeessa, joka edistää koulutuksien kautta maakunnan osallisuutta. 4. Järjestää yhdyspintapalvelut Kuntayhdyspinta-työryhmä valmistelee yhdyspinnalla olevia toimintojen sopimuksia. Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen ja muutosjohtajien johtoryhmän 8.6.2018 kokouksessa johtoryhmä päätti HYTE-järjestämisen osalta:

1. Hyväksyä maakuntauudistuksen johtoryhmän ja myöhemmin väliaikaisen toimielimen toimimaan väliaikaisena hyvinvointityöryhmänä. Myöhemmin Keski-Pohjanmaan maakunta ja sen toimialat nimeävät edustajat varsinaiseen hyvinvointityöryhmään.

2. Vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen ja yhteistyön sekä koordinoinnin rakenteen liitteessä esitetyn rakennekuvan mukaisesti

3. Vahvistaa hyvinvointikertomuksen laatimisen tavoiteaikataulun 4. Hankkia maakunnallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen lisenssin maakuntauudistuksen ICT-

valmistelun määrärahoista (2500 euroa/v) 5. Merkitä tiedoksi osallisuuden eri tasot ja osallisuussuunnitelman laadinnan menettelytavat 6. Antaa tukensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahojen saamiseksi kuntien ja

maakunnan käyttöön, järjestöjen tukemiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen.

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatiminen Suurin osa kunnista on tehnyt 2019 maaliskuun loppuun mennessä kunnallisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman. Viimeisimmät valmistuvat kesällä 2019. Näiden pohjalta laaditaan alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma syksyllä 2019, jonka tulevat hyväksymään kuntien ja Soiten luottamushenkilöt. Alueellinen kertomus painottui etenkin kuntien, järjestöjen, Soiten ja muiden alueellisten toimijoiden yhteiseen HYTE-työhön ja oli tärkeää maakunnallisesti koota toimijoiden ajatuksia HYTE:stä. Tämän johdosta kuntien näkemyksiä HYTE-yhdyspinnoista kuultiin 24.1.2019 järjestetyssä HYTE-yhdyspinnat verkostodialogissa, johon osallistui joka kunnasta edustaja. Järjestöjä kuullaan HYTE:stä kesällä 2019 järjestettävässä järjestöjameissa, jossa osallisena ovat vahvasti järjestöt, mutta myös maakuntaliitto. Lisäksi muita toimijoita oli tarkoitus kutsua syksyllä 2019 järjestettävään HYTE-tilaisuuteen (verkostomylly), jossa olisi käyty useiden HYTE-toimijoiden kanssa läpi alueen onnistumisia ja kehittämiskohtia HYTE:ssä. Tähän tilaisuuteen oli tarkoitus kutsua asiantuntijoita esim. THL:stä, STM:stä ja Kuntaliitosta.


Maakunnan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenne ohjausryhmässä vuonna 2018 esitettynä:

6 Hallinto ja maakuntakonsernin yhteiset tukipalvelut sekä henkilöstö

Hallinnon ja tukipalvelujen valmistelu Maakunnan hallintoa ja palvelujen järjestämistä sekä palvelutuotantoa tukevien palveluiden selvittäminen aloitettiin heti valmistelun alkuvaiheessa. Ensiksi selvitettiin maakuntaorganisaation eri tehtäväalat ja sitä, minkälaista hallintoa ja tukipalveluita maakuntakonserni tarvitsee toimiakseen. Valmistelun tavoitteeksi asetettiin yhteiset hallinnolliset ja tuotannolliset tukipalvelut koko maakuntakonsernin käyttöön. Näin tavoitteena oli, että sote- ja pela-liikelaitokset käyttäisivät maakuntaviraston kanssa samoja tukipalveluita. Maakunnallisen integroidun sote-kuntayhtymä Soiten muodostumisen yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden tukipalvelut järjestettiin Soiten omana toimintana, erilaisin sopimuksin kaupungeilta ja kunnilta sekä ostopalveluina ulkoisilta palveluntuottajilta. Uudistuksen valmistelusta tukipalveluvalmistelusta rajattiin pois ns. hoidolliset tukipalvelut (mm. apteekki, välinehuolto, röntgen), joita oltaisiin valmistelu myöhemmin sote-liikelaitoksen sisällä, koska niiden käyttäjiä ei olisi muualla


organisaatiossa olisivat vain sote-liikelaitoksen käytössä. Maakunnan monialaisuus sekä valmistelun edetessä useasti muuttuva lainsäädäntö ja aikataulu haastoivat tukipalveluvalmistelun. Tukipalvelujen valmistelua tehtiin aluksi Hallinto- ja tukipalvelut -vastuualueen valmisteluryhmissä: säädös- ja hallintoryhmä, henkilöstöryhmä, talous- ja tukipalveluryhmä, viestintäryhmä ja digiryhmä. Myöhemmin valmistelu yhdistettiin konsernihallintoa valmistelevan ryhmän ja tukipalveluja valmistelevan ryhmän kanssa asioiden limittäisyyden ja ryhmien jäsenyyksien päällekkäisyyksien vuoksi. Ryhmät toimivat valmistelun kaatumisen saakka maaliskuuhun 2019 saakka. Maakuntavalmistelun lainsäädäntö määritteli kunnan ja maakunnan erillisiksi ”rinnakkaisiksi” julkisiksi oikeushenkilöiksi. Kunnat eivät omistaisi maakuntaa. Tämä asetelma johtaisi tilanteeseen kunnan ja maakunnan välinen palvelujen myynti on toimintaa markkinoilla. Lisäksi uudistuksen lainsäädännön myötä oli tulossa kolme valtakunnallista palvelukeskusta: Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus (Maakuntien Tilakeskus Oy), Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (Vimana Oy) sekä Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Hetli Oy). Tammikuussa 2018 Hetli Oy:n valmistelu lakkautettiin. Kunta-, maakunta- ja hankintalaki olisivat rajoittaneet maakunnan ja kuntien välistä palveluiden myyntiä ja ostoa. Jos maakunta ja kunnat olisivat toimineet yhdessä ilman kilpailutuksia (jos toiminta ei ole vähäistä) toiminta olisivat yhtiöitettävä niin, että muodostetaan maakunnan ja kuntien yhteinen in-house-yhtiö. Maakunnan oli ratkaistava oma tahtotilansa tukipalvelujen eri tuottamisesta vaihtoehtojen väliltä. Halutaanko tukipalveluja tuottaa omana toimintana vai halutaanko ne ulkoistaa; halutaanko maakunnan ja kuntien yhteisiä tukipalveluja; ja halutaanko tukipalveluja tuotettavan omassa maakunnassa? Valmistelun aikana selvitettiin maakunnan kuntien intressiä lähteä yhteiseen tukipalveluyhtiöön. Tukipalveluyhtiön perustamiseen liittyi myös maakunnallista intressiä. Mikäli maakuntaan syntyisi vahva tukipalveluyhtiö, sillä uskottiin olevan parhaiten edellytykset varmistaa se, että myös tukipalveluita tuote-taan jatkossakin omassa maakunnassa. Tämän vuoksi olisi ollut tärkeää, että yhtiössä on mukana myös laajasti maakunnan kuntia. Monissa palveluissa (esim. ateriapalvelut, talous- ja henkilöstöhallinto sekä ICT-palvelut) yhteisistä tukipalveluista voivat hyötyä sekä maakunta että kunnat. Osana valmistelun selvitettiin maakunnan kuntien ja kaupunkien halua lähteä yhteiseen tukipalveluyhtiöön.

Valmistelun aikana keväällä 2017 pohdittin sitä, onko tukipalveluita varten syytä perustaa yksi monialainen yhtiö vai useampi toimintokohtainen yhtiö. Maakunnallisen vahvuuden ja selkeämmän hallinnon näkökulmasta päädyttiin yhden monialaisen yhtiön perustamista. Tukipalveluista esitettiin siiinä vaiheessa yhtiöitettäväksi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut (ns. tilitoimistopalvelut) ja ICT-palvelut erityisesti valtakunnallisten palvelukeskusten perustamiseen liittyvien periaatteiden vuoksi sekä ateriapalvelut maakunnan ja kuntien välisen kiinteän yhteistoiminnan vuoksi. Myöhemmässä vaiheessa oli tarkoitus harkita onko tarpeen siirtää yhtiään myös muita maakunnan tukipalveluita. Soiten valtuusto teki 25.9.2017 periaatepäätöksen Keski-Pohjanmaan Tukipalvelut Oy:n perustamisesta. Yhtiön toiminnan oli tarkoitus käynnistyä 1.1.2018. Yhtiötä ei maakuntavalmistelun aikana kuitenkaan perustettu. ICT-valmistelu Maakunta- ja sote-uudistuksen ICT-valmistelua tehtiin Soiten tietohallintojohtaja Mika Kivelän johdolla ICT-valmistelun erillisen valtionrahoituksen turvin. Keski-Pohjanmaan maakuntauudistusta varten rakennettiin intranet-sivusto SharePoint alustalle. Tässä hyödynnettiin Soiten Office 365 pilvipalvelua (”https://soiteonline.sharepoint.com/K-P maakuntauudistus”).

https://soiteonline.sharepoint.com/K-P


Valmistelussa tehtiin nykytilanteen tietojärjestelmäsalkku maakunnan tulevista organisaatioista, Toimialariippumattomat järjestelmät (TORI) kartoitettiin ja tehtiin niistä esitys maakunnan yhteisiksi järjestelmiksi. Lisäksi kartoitettiin nykytilanteen organisaatiot ja vastuuhenkilöt, toimipisteet ja verkkoyhteydet sekä laitemäärät ja lisenssit. Nämä tallennettiin ja julkaistiin Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen intranet-sivulla. Nykytilan ICT-järjestelmät kuvattiin kansalliseen arkkitehtuuripankkiin ja samalla on otettu käyttöön kuvausvälineenä arkkitehtuuripankissa vaadittu QPR EnterpiseArchitec. Väliaikaishallinnon asianhallintajärjestelmä (Dynasty) ja tiedonohjaussuunnitelma (Vate-TOS) asennettiin yhteiselle palvelinalustalle (Kokkola, Soite, Kannus) ja pääkäyttäjät koulutettiin. Vate-TOS olisi tarvinnut vielä maakuntakohtaista täydennystä, mutta sitä ei ehditty valmistelun aikana tehdä. Maakuntaan yhdistyvien organisaatioiden ICT-sopimukset kartoitettiin ja luetteloitiin maakuntauudistuksen intranet-sivulle. ICT-valmistelussa maakunnan kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin tulevan maakunnan kehitysvamma- ja vammaispalveluiden toimialueen osalta. Kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineeksi hankittiin Arter Oy:n ARC -tuote, joka käyttöönotettiin maakunnan kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineeksi. Kansallisissa ICT-hankkeissa olitiin mukana maakunnan asiantuntijan roolissa mm. Vimana Oy:n , SoteDigi Oy:n ja STM:n hankkeissa:

- Asianhallintajärjestelmä esiselvitys ja kilpailutus - Väliaikaishallinnon -tiedonohjaussuunnitelma määrittelyprojekti - Asiakkuuden hallinta (CRM) -järjestelmän esiselvitys ja kilpailutusprojekti - Käyttövaltuushallinnan esiselvitys ja kilpalutusprojekti - Valtiolta siirtyvien järjestelmien -hanke (VJ-hanke) - Maatalouslomituksen tietojärjestelmien uudistamiseen liittyvä esiselvitys - Maakuntien verkkosivustopalvelun kehittäminen (Makufi -hanke) - Maakuntien tietojohtamisen hanke (MaTi -hanke) - Maakuntien tietoverkot ja tietoliikenteen järjestelyjen esiselvitys ja kilpailutus (esikytkentäydin) - Esiselvitys pelastustoimen turvallisuusverkosta maakunnan järjestelmien käyttö - Pelastustoimen valvontasovellus ja sähköinen asiointi (erillinen Pelastuslaitoksen hanke yhdessä

Vimana Oy:n kanssa) - Potilas- ja asiakastietojen ensisijainen käyttö sekä asiointi ja omahoito (SoteDigi Oy:n hanke) - Maakuntien arkkitehtuuriverkoston yhteistyö ja kansallisen viitearkkitehtuurin määrittely - Pohjoisen yhteistyöalueen ICT infrapalvelut ja YTA alueen yhteinen KA-työ - Yhteistyö eKeski-Pohjanmaa hankkeen kanssa maakunnan sähköisten palvelujen kehittämiseksi

Lisäksi valmistelun aikana rakennettiin Soitelle Telian kytkentäydin -verkon liittymä (KY-verkko), jotta saadaan yhteys kansallisen palveluväylään liittymiseksi. Valvotun integraatiopalvelun käynnistettiin Suomi.fi -palveluväylän suuntaan. Palvelun toteuttajana toimi Digia Oy. Tämän lisäksi toteutettiin yksittäisinä hankkeina Soiten potilastietojärjestelmästä syntymä- ja kuolinsanomien välitys palveluväylän kautta Väestörekisterikeskukselle hyödyntäen Suomi.fi -palveluväylän liittymää (Kapa-lain mukainen toteutus) sekä työsopimusten sähköinen allekirjoitus, jossa pilottina oli Soiten resurssikeskus. Asiakirjahallinnon osalta toteutettiin lisäksi Kannuksen kaupungin vanhan potilastietojärjestelmän (Pegasos) arkistointiprojekti sekä kehitettiin digitalisaatiota skannaamalla digitaaliseen arkistoon (X-Archive) useita asiakirjatyyppejä, joita sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseissa syntyy.


Tukipalvelujen valmisteluvastaavat osallistuivat valtakunnalliseen valmisteluun useissa valtakunnallisen valmistelun ryhmissä. Ryhmien tarkempi työskentely sekä kokousten materiaali on arkistoitu valmistelun materiaaliin. Valmistelun kestäessä Soite kartoitti ns. tilitoimistopalvelujen toimittajilta kumppanuutta ja ratkaisumalleja palvelujen tuotantoon. Soiten ja Kokkolan kaupungin välillä tehtiin maakuntaa ennakoivasti liikkeen luovutus sote-ruokapalvelujen tuotannon ja henkilöstön osalta. Kaupungin ruokahuollon työntekijät siirtyivät Soiten palvelukseen 3.9.2018 alkaen. Maakuntavaalien valmistelusta vastasi hallintopalvelujen valmistelu. Maakunnan strategia- ja konsernipalvelut hahmoteltiin ryhmiin: projektit ja verkostot, hallinto-, henkilöstö-, talous-, tietohallinto- ja tekniikan palvelut. Alla olevassa kuviossa on strategia- ja konsernipalveluiden alustava hahmotelma. Kuvio esitettiin alustavana suunnitelmana ohjausryhmälle.

Henkilöstövalmistelu sekä yhteistoiminta Uuden maakunnan henkilöstöasioita valmisteltiin vuodesta 2016 alkaen omassa henkilöstötyöryhmässä, jossa oli laaja edustus sekä maakuntaan siirtyvien ja henkilöstöä maakuntaan luovuttavien organisaation edustajista kuin myös työntekijöitä edustavista henkilöstöjärjestöistä. Henkilöstöryhmä valmisteli liikkeen luovutuksen, henkilöstön tietojen luovutukseen sekä palvelussuhteisiin liittyviä asioita. Lisäksi valmisteltiin ns. henkilöstöetuuksia ja -käytäntöjä. Henkilöstöasioiden valmistelua yksinkertaisti maakunnallinen sote-kuntayhtymän syntyminen 2017 alusta ja sen yhteydessä tehdyt sopimukset sosiaali- ja terveystoimialan palkkojen harmonisoinnista kuten myös aluepelastuslaitoksen vastaavat jo toteutetut ratkaisut. Henkilöstöryhmä seurasi maakunnallista ja valtakunnallista valmistelu maakuntaan siirtyvän henkilöstön näkökulmasta. Työryhmä käsitteli myös maakunnan hallintosääntöluonnoksen henkilöstöasioita määritteleviä pykäliä niin pitkälle kuin lainsäädännön valmistelun edetessä oli mahdollista.


Keski-Pohjanmaan maakuntavalmistelun rinnalla henkilöstöryhmää laajempana, valmistelua seuraavana epävirallisena yhteistoimintaelimenä, toimi yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän tehtäväksi muodostui tiedon välityksen ja sekä maakunnallisen ja valtakunnallisen valmistelun seuraaminen, keskustelu ja henkilöstönäkemyksen tuominen valmisteluun. Henkilöstölle suunnattiin viestintää maakunta- ja sote-uudistuksesta valmistelun edistämisestä useissa some-kanavissa ja tiedotustilaisuuksissa. Henkilöstön osallistamista oli tarkoitus lisätä sen jälkeen, kun maakuntalait olisivat tulleet voimaan. Maakuntastrategian

valmisteluun henkilöstölle osoitettiin kysely, josta saatiin hyvää materiaalia strategian laatimiseen.

Uudistuksen piirissä olevien työyhteisöjen esimiehille järjestettiin alkuvuodesta 2019 kolme muutosvalmennusta maakunta- ja sote-uudistuksen esimiestyöhön liittyen. Valmennukset olivat suosittuja ja niiden aiheena olivat: johtamisviestintä, esimiestyö ja esimiehenä jaksaminen sekä asiakaslähtöinen esimiestyö. Muutoksen tukea ja muutosvalmennuksia olisi jatkettu lainsäädännön valmistelun lainsäädännön edetessä.

Maakuntastrategian valmistelun alkaessa henkilöstölle osoitettiin nettikysely, josta saatiin hyvää materiaalia strategian laatimiseen. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa tehtiin varsin pitkälle ja tämän jälkeen tavoitteena oli aloittaa strategiasta johdetun henkilöstöstrategian ja henkilöstöohjelman laatiminen. Henkilöstöstrategiatyöhön olisi sisällytetty myös osaamisen kehittäminen osuus sekä henkilöstön osallistamisen suunnitelma. Soiten käynnistymisen yhteydessä vuonna 2017 strategiat ja henkilöstökäytänteet oli juuri uudistettu maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation osalta. Tämä työ oli tarkoitus hyödyntää maakuntavalmistelussa siten, että maakunnan monialaisuus huomioidaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osuus koko maakunnan henkilöstöstä oli 92 %. Maatalouslomituksen henkilöstö sekä pelastustoimen henkilöstö olisivat olleet seuraavaksi suurimmat henkilöstöryhmät. Maakuntavalmistelussa tunnistettiin erityisesti rekrytoinnin haasteet tulevaisuudessa. Syynä tähän on maakunnan liiankin hyvän työllisyystilanteen sekä yleisesti kiristyt kilpailun osaavasta työvoimasta. Pelkästään sote-henkilöstön eläköityminen olisi maakunnan ensimmäisinä vuosina ollut laskennallisesti 90-120 henkilöä vuodessa.

Ehkä tärkeimpänä asiana uuden Keski-Pohjanmaan maakunnan syntymisen kannalta olisi se, että kaikki maakuntaan eri kokoisista organisaatioista ja eri toimialoilta siirtyvät henkilöt voisivat tasavertaisena siirtyä uuteen yhteiseen organisaatioon, maakuntaan.


7 Aluekehitys ja kasvupalvelut

Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen aluekehityksen ja kasvupalvelujen toimialueen valmistelua toteutettiin maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheessa elokuusta 2016 huhtikuuhun 2017 saakka ETA-valmisteluryhmän (ETA = elinkeinot, työllisyys, aluekehitys) toimesta. ETA-valmisteluryhmä toimi poliittisen ohjausryhmän ohjauksessa ja siihen kuului valmistelevia virkamiehiä ja asiantuntijoita kaikista toimialueeseen liittyvistä organisaatioista sekä lisäksi kunnista ja keskeisistä sidosryhmistä. ETA-valmisteluryhmän tehtäviin kuului selvittää Keski-Pohjanmaan liiton, Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten sekä Pohjanmaan TE-toimiston tehtävien osalta uuteen maakuntaan siirtyvät elinkeinoihin, työllisyyteen ja aluekehittämiseen liittyvät tehtäväkokonaisuudet sekä valmistella kasvupalvelu-uudistuksen mukainen toimintamalli uuteen maakuntaan. Tavoitteena oli koota siirtyvät tehtävät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja valmistella toimialueen toimintamalli. ETA-ryhmän työn tuloksena tuotettiin raportti ja kartoitus aluekehityksen ja kasvupalvelujen toimialueen osalta maakuntaan liittyvien organisaatioiden nykytilasta, toiminnasta ja mm. henkilöstöresursseista uudistuksen valmistelun pohjaksi. Samalla tarkennettiin toimialueelle kuuluvat tehtäväkokonaisuudet ja valmisteltiin alustava luonnos palvelujen ja toimintojen rakenteelle ja toteuttamiselle uudessa maakunnassa. Keväällä 2017 maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen pitkittyessä Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatiota uudistettiin, jolloin myös aluekehityksen ja kasvupalvelujen toimialueen valmistelussa siirryttiin muutosjohtajan ja kolmen vastuuvalmistelijan valmisteluorganisaatioon. Vastuuvalmistelijoiden vastuualueet jakautuivat aluekehittämispalveluihin, yrityspalveluihin ja työllisyys- ja osaamispalveluihin. Muutosjohtaja ja aluekehityspalvelujen vastuuvalmistelija olivat Keski-Pohjanmaan liiton henkilökuntaa ja kahden muun vastuualueen vastuuvalmistelijat Pohjanmaan TE-toimiston henkilökuntaa. Uudistusta toteutettiin muutosjohtajan ja vastuuvalmistelijoiden muodostamassa ALKE-tiimissä sekä vastuuvalmistelijoiden organisoimissa asiantuntija- ja kumppaniryhmissä. Toimintatapa todettiin hyväksi, koska valmistelussa voitiin hyödyntää työryhmien asiantuntemusta ja myös jakaa suunnittelutyötä. Asiantuntijaryhmiin kuului henkilökuntaa Keski-Pohjanmaan liitosta, Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskuksista sekä Pohjanmaan TE-toimistosta eli niistä organisaatioista, joiden tehtäviä olisi siirtynyt aluekehityksen ja kasvupalvelujen toimialueelle uuteen Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Kumppaniryhmät koostuivat alueellisista yhteistyökumppaneista ja sidosryhmistä sekä uuden maakunnan tulevista asiakkaista, ja niihin kuului mm. kehitysyhtiöiden, korkeakoulujen ja oppilaitosten, tutkimuslaitosten, kuntien ja muiden viranomaisten sekä järjestöjen ja muiden edunvalvontaorganisaatioiden edustajia. Yhteensä asiantuntija- ja kumppaniryhmiin kuului n. 50-60 henkilöä. Muutosjohtajan, vastuuvalmistelijoiden ja työryhmien tehtäviin uudistuksen toteuttamisessa kuuluivat aluekehityksen ja kasvupalvelujen toimialueen hallinnon ja organisoitumisen, palvelujen ja palveluprosessien sekä resurssien ja toimintamallien suunnittelu, kuvaus ja valmistelu. Vastuuvalmistelijat suunnittelivat asiakas- ja viranomaisprosesseja, palveluja toimintamalleja, osallistuivat maakuntastrategian laadintaan, huolehtivat toimialojen välisestä yhteistyöstä sekä kumppaneiden osallistamisesta. ALKE-tiimi kokoontui uudistuksen ajan noin kahden viikon välein yhteisiin suunnittelupalavereihin, missä käytiin läpi ajankohtaiset asiat, tehdyt toimenpiteet ja tulevat toimenpiteet ja tavoitteet. Toimialan valmistelusuunnitelmaa päivitettiin työn edetessä.


Aluekehityspalvelujen osalta keskeisiä tuloksia olivat rahoitus- ja palveluprosessin toimintamallin valmistelu yhteistyössä maaseutupalvelujen ja alueiden käytön palvelujen toimialojen kanssa sekä työnjaon suunnittelu maakunnan konsernihallinnon kanssa. Rahoitusprosessiin liittyen valmisteltiin ja tehtiin useita esityksiä työ- ja elinkeinoministeriölle EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021-2017 kansallisen hallintojärjestelmän toteuttamismalliksi. Tässä yhteistyötä tehtiin Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueen maakuntien kanssa. Myös ennakointiprosessin, tilastoinnin ja tiedontuotannon toteuttamista valmisteltiin yhteistyössä TKIO-toimintojen kanssa. Aluekehityspalvelujen vastuualue toteutti maakuntien ja ministeriöiden välisten aluekehittämiskeskustelujen organisoinnin, tuotti keskustelujen pohjaksi laadullisen tilannekuvan ja muun sisällöllisen keskustelumateriaalin. Valmistelutyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden kanssa kumppaniryhmän toiminnan kautta. Yrityspalvelujen osalta suunniteltiin maakunnan ja kumppaneiden työnjakoa palveluiden tuottamisessa sekä kehitettiin asiakkaiden palveluprosesseja. Työskentelyä reflektoitiin Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien yrityspalvelujen kehittämisprosesseihin yhteisissä tapaamisissa sekä sähköisen tiedonvaihdon keinoin. Maakunnan yrityspalveluverkosto saatiin aktivoitua laajalla rintamalla työskentelyyn, mikä antaa hyvän pohjan jatkotyöskentelylle. Prosessin tuloksena yrityspalvelutoimijoiden yhteistyön tahtotila vahvistui ja konkreettisia uusia, yhteisiä toimia saatiin käyntiin. Yhtenä näistä mainittakoon yrityspalveluiden saavutettavuuden parantaminen sähköistä alustaa hyödyntäen. XNet- hankkeen resurssin avulla toteutus on saatu testausvaiheeseen. Yrityspalveluiden työryhmä tuotti myös tarpeen mukaan tietoa muille valmisteluorganisaation toiminnoille mm. aluekehittämiskeskustelujen prosessin yhteydessä. Työllisyys- ja osaamispalvelujen osalta tuloksena oli mm. järjestämis- ja tuottamismallien valmistelu, eri asiakasryhmien kartoittaminen sekä kumppanuusrajapintojen selvittäminen. Palveluohjaus ja asiakasprosessin koordinointi on olennaista. Sote- ja kasvupalveluiden integrointi nähtiin keskeisenä kriittisenä menestystekijänä tulevan maakunnan toimivuutta ajatellen. Palveluiden integraation ja työelämään johtavien polkujen kehittämisen nähtiin helpottuvan, kun ollaan samassa maakunnassa. Työllistymistä tukevista palveluista rakennetaan mielekkäitä kokonaisuuksia. Työskentelyssä tavoiteltiin mallia, joka selkiyttää palveluja sekä rakentaa asiakaslähtöiset toimintatavat, prosessit ja palvelut. Aluekehityksen ja kasvupalvelujen toimialueella oli varauduttu maakuntauudistuksen lakien voimaantullessa toteuttamaan käytännössä henkilöstön, palvelujen ja sopimusten siirtoon liittyvät toimenpiteet sekä luomaan organisaatio ja palveluprosessit uuteen maakuntaan valmistelutyön pohjalta. Maakuntauudistuksen jatkuessa valmistelu olisi viety konkreettiselle tasolle tuotettavien palvelujen ja toteutettavien tehtävien sekä järjestämisen ja tuottamisen organisoinnin osalta.


8 Maankäyttö, ympäristö ja liikenne

Työryhmät Maankäytön, liikenteen ja ympäristötehtävien järjestämistä Keski-Pohjanmaalla suunniteltiin MYL-työryhmässä, johon kuuluivat edustajat Keski-Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Lestijärven kunnasta, Halsuan kunnasta, Kaustisen kunnasta, Kokkolan kaupungista sekä Keski-Pohjanmaan Maakuntamuseosta. Työryhmä piti 11 kokousta. Kokouspöytäkirjat on arkistoitu maakuntasuunnittelumateriaalien mukana. Lisäksi pohjalaismaakuntien (Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) yhteistyötä suunniteltiin kolmen maakunnan yhteisessä vesityöryhmässä sekä alueiden käyttö ja luonnonsuojeluryhmässä. Valtakunnallisesti vesi- ja kala-asioita järjestämistä valmisteltiin kolmella suuralueella, joista Keski-Pohjanmaa kuului Keski-Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen ulottuvaan Länsi-Suomen suunnittelualueeseen. Keskeiset välitulokset MAL-työryhmässä laadittiin tiivis kuvaus toimialojen nykyisistä tehtävistä ELY-keskuksessa ja maakunnan liitossa. MAL-työryhmä selvitti mahdollisuudet kuntien ympäristö-, rakennusvalvonta - ja joukkoliikennetehtävien siirtämisestä maakuntalain 6 §:n mukaisesti maakunnan hoidettavaksi. Tämä olisi edellyttänyt kaikkien kuntien yksimielisyyttä ja sitä ei ollut. Alueiden käytön, vesitehtävien, luonnonsuojelutehtävien ja kalatehtävien osalta saavutettiin yhteinen näkemys siitä, miltä osin tehtäviä hoidettaisiin yhteistyönä kolmen pohjalaismaakunnan kesken tai laajemmalla läntisen Suomen yhteistyöalueella. Yhteistyömallit on kuvattu kolmen maakunnan yhteistyöstä ja vesi-kalatehtävien yhteistyöstä laadituissa esityksissä, jotka on liitetty arkistomateriaaliin. Liikennetehtävien osalta valtakunnan tasolla ei saavutettu yhteistä näkemystä lakiluonnoksen mukaisista enintään yhdeksästä yhteistoiminta-alueesta, joten yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ei päästy. Keski-Pohjanmaa oli alustavasti mukana sekä pohjoiseen että etelään suuntautuvassa yhteistyössä. Maakäyttö-, liikenne- ja ympäristötehtävät olivat mukana maakuntalain mukaisessa maakuntastrategian luonnoksessa. Työn jatko Valmistelussa keskeiset tulokset saavutettiin kesään 2018 mennessä eikä työryhmä kokoontunut enää sen jälkeen. Peruslinjausten jälkeen yksityiskohtaisempi suunnittelu mm. henkilöstösuunnittelun osalta olisi edellyttänyt voimassa olevaa lainsäädäntöä. Liikennetehtäviä lukuun ottamatta edettiin niin pitkälle kuin ilman lainsäädäntöä oli käytännössä mahdollista. Liikennetehtävissä olisi tarvittu maakuntien yhteinen näkemysyhdeksästä yhteistoiminta-alueesta. Maakuntastrategiassa alueiden käytön-, liikenteen- ja ympäristötehtävien osalta päästiin luonnosvaiheeseen, jossa maakunnan erityispiirteet ja tehtäväalueiden tarpeet saatiin hyvin kuvatuksi.


9 Maaseutuhallinto ja lomituspalvelut

Valmistelun keskeiset vaiheet MAKU Maaseutupalvelut-työryhmä kokoontui 9.11.2016-24.4.2018 välisenä aikana 11 kertaa. Työryhmässä oli mukana seuraavien tahojen edustajat: Pohjanmaan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö KaseKa, Kokkolan kaupungin maaseutupalvelut, Kaustisen lomituspalveluyksikkö, Toholammin lomituspalveluyksikkö, Pedersören lomituspalveluyksikkö, Keski-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto, MTK Keski-Pohjanmaa ry, ProAgria Keski-Pohjanmaa ry, Pirityiset ry, RieskaLeader ry, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Kannuksen, Kokkolan, Kaustisen, Perhon, Toholammin, Lestijärven, Halsuan ja Vetelin kunnan- ja kaupunginjohtajat. Lisäksi Reisjärven kunnan lomituspalveluyksikön edustaja toimi ryhmän jäsenenä 8.12.2016-11.1.2017 välisenä aikana. Valmistelua varten perustettiin lomituspalveluiden alatyöryhmä sekä valvonnan ja viljelijätukihallinnon tiimit. Valvonnan ja viljelijätukihallinnon tiimeissä käsiteltiin kuntien maaseutuhallinnon ja ELY-keskuksen valvontatehtävien yhteen sovitettavia prosesseja, resursseja sekä palveluiden järjestämiseen ja palveluverkkoon liittyviä asioita. Mukana oli myös ympäristöterveydenhuollon edustaja. Valmistelu osallistui MMM:n Roadshow:hun 27.1.2017. Maaseutupalveluiden työryhmän jäsenten työpaja pidettiin 2.2.2017. Työpajan tavoitteena oli valmistella tehtävien organisointia ja organisaatiorakennetta tulevassa maakunnassa ottaen huomioon EU:n maksajavirastosopimuksen vaatimukset. Keskeisenä tavoitteena oli valmistella kuntien ja valtion tehtävien hoitaminen uudella tavalla hyödyntäen digitalisaation mahdollisuuksia. Tavoitteena oli myös palveluiden saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä. Maaseudun kehittämisen tehtävien yhteensovitusta kasvu- ja yrityspalveluiden kanssa valmisteltiin Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen aluekehitys- sekä yrityspalveluiden työryhmissä, joissa oli mukana maaseutupalveluiden edustajat. Keski-Pohjanmaan maakunnan maaseutupalveluiden nykytilaraportti laadittiin Petri Jylhän koordinoimana ja se esiteltiin maakuntauudistuksen työvaliokunnassa 17.2.2017. Lomituspalveluiden alatyöryhmän toimesta laadittiin keväällä 2017 STM:lle esitys turkistuottajien lomituspalveluiden keskittämisestä Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Valmistelun edetessä valtakunnallisella tasolla turkistuottajien lomituspalveluiden siirtämisestä maakunnille luovuttiin. Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän puheenjohtajisto teki maaseutupalveluiden vastuuvalmistelijoiden hakuprosessin jälkeen huhti-toukokuussa 2017 seuraavat nimityspäätökset: maaseutupalveluiden muutosjohtajaksi nimettiin Sirkku Wacklin Pohjanmaan ELY-keskuksesta, maaseudun rahoituspalveluiden vastuuvalmistelijaksi Jukka Hautamäki Maaseutuyksikkö KaseKasta, maaseudun kehittämispalveluiden vastuuvalmistelijaksi Anna-Maija Herlevi Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja lomituspalveluiden vastuuvalmistelijaksi Sanna Niemi Toholammin lomituspalveluyksiköstä. Sirkku Wacklin toimi väliaikaisen valmistelutoimielimen ja muutosjohtajien johtoryhmän (Maku Vate-jory) varsinaisena jäsenenä ja Hilkka Kalliokoski Kaustisen lomituspalveluyksiköstä varajäsenenä. Alueen muutosjohtaja osallistui Maku Vate-joryn ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokouksiin huhtikuuhun 2019 saakka. Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien maaseutupalveluiden valmistelijat sekä AVI:n eläinlääkinnän edustajat kokoontuivat neljä kertaa 13.1.2017-7.6.2018 välisenä aikana. Tilaisuuksissa käytiin läpi kunkin maakunnan valmistelun tilannekatsauksia ja keskusteltiin valmisteluun liittyvistä asioista.


Konkreettisestä yhteistyöstä ei sovittu. Maa- ja metsätalousministeriön järjestämään maakuntien ohjauksen simulointikeskusteluun osallistuttiin 26.1.2018 Kokkolan kaupungin maaseutupalvelut ja Maaseutuyksikkö KaseKa toteuttivat keväällä 2018 Keski-Pohjanmaan alueen viljelijöille suunnatun maatilakyselyn, jonka avulla kartoitettiin maaseutuhallinnon palvelujen ja tehtävien tarvetta maakuntauudistuksen valmistelun avuksi. Lisäksi maaseutupalveluiden valmistelijat osallistuivat Keski-Pohjanmaan maakunnan strategian kirjoitustyöhön ja siihen liittyen pidettiin valmistelijoiden yhteinen strategiatyöpaja 20.3.2018, jonka avulla kirkastettiin toimialueen strategisia tavoitteita. Toimialueen valmistelijat osallistuivat Keski-Pohjanmaan maakuntastrategian kirjoitustyöhön marraskuuhun 2018 saakka. Maa- ja metsätalousministeriön suunnittelemat maakuntakierrokset syksylle 2018 peruttiin valmistelun venymisen vuoksi. Elokuulle 2018 sovittu maaseutupalvelut-työryhmän kokous peruttiin, koska toimialueen valtakunnan tason valmistelussa ei tapahtunut kesän 2018 jälkeen uutta. Välitulokset Tukihallinnon ja valvonnan tehtävien osalta valmistelussa edettiin kuntien ja ELY-keskuksen tehtävien sulauttamiseen ja yksityiskohtaisten tehtävänkuvauksien hahmottamiseen. Täydentävien ehtojen valvontojen tehtävien osalta pohdittiin yhteisiä prosesseja hyvässä yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon toimialueen kanssa. Todettiin, että myös muilla ympäristöterveydenhuollon tehtävillä (terveydensuojeluvalvonta, eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonta, eläinlääkäripalvelut ja elintarvikevalvonta) on yhteisiä rajapintoja maaseutupalveluiden kanssa. Valvonnan ja tukihallinnon tehtävien ja palveluverkoston osalta muodostui keskusteluissa kolme aluetta; Kokkola, Perhonjoki- ja Lestinjokilaakso, joihin olisi ollut luontevaa järjestää maksajavirastosopimuksen edellyttämä tehtävien eriyttäminen. Maaseutupalvelut -toimialueen strategiatyö edistyi varsin pitkälle. Toimialueen visioksi muotoutui ”Kumppanuutta ja hyvää kokonaisvaltaista hallintoa elinvoimaisen, kilpailukykyisen ja hyvinvoivan maaseudun parhaaksi” ja maaseutupalveluiden arvoiksi ”asiakaslähtöisyys, laadukas toiminta ja luotettavuus”. Maakunnan lomituspalvelujen yhdistyessä yhdeksi palvelualueeksi sekä hallinnon henkilöstöresursseja, että lomittajatyövoimaa olisi voitu hyödyntää joustavammin. Miten työ olisi jatkunut, jos uudistus olisi edennyt Nykyinen kuntien ja ELY-keskusten sekä AVI:n hoitama viljelijätukien hallintoprosessi olisi hoidettu yhdestä organisaatiosta, jolloin kuntien ja ELY-keskuksen henkilöstöresursseja olisi voitu käyttää joustavasti ottaen huomioon maksajavirastosopimuksen edellyttämä tehtävien eriyttäminen. Maaseudun kehittämistehtävissä ei olisi tapahtunut suuria muutoksia vaan kaikki tehtävät olisivat siirtyneet maakuntavirastoon ja maksajavirastosopimus olisi asettanut reunaehdot tehtävien järjestämiselle. Maaseudun kehittämisen maksatustehtävien osalta olisi jatkettu tehtävien organisointia yhteistyössä aluekehitys- ja rahoitustyöryhmän kanssa. Lomituspalveluiden osalta lakien keskeneräisyys hidasti valmistelua. Hallituksen esitys lomituspalvelulaista oli tarkoitus antaa vasta syksyllä 2019. Selvyyttä organisaatiorakenteeseen sekä järjestäjän ja tuottajan tehtäviin liittyviin avoinna oleviin kysymyksiin ei saatu ennen tätä. Lomituspalveluita ei olisi tarvinnut viimeisimmän tiedon mukaan yhtiöittää, joten lomituspalveluista olisi muodostettu maakunnan taseyksikkö Lomitusjärjestelmien uudistaminen jäi odottamaan seuraavan hallituksen mahdollisia linjauksia.


10 Pelastus-, turvallisuus- ja varautumispalvelut

”Turvallinen ja kriisinkestävä Keski-Pohjanmaa – yhteistyössä. Keski-Pohjanmaan maakunta on turvallinen asua, yrittää ja tehdä työtä. Pelastustoimi parantaa maakunnan turvallisuutta – myös poikkeusoloissa – yhdessä muiden toimijoiden kanssa lähellä ihmistä” Valmistelun osa-alueet Pelastus-, turvallisuus- ja varautumispalveluiden valmistelu perustui toimialan maakuntalain 6 §:n mukaisin tehtäviin. Valmistelussa oli keskeistä maakunnan eri toimialojen tehtävien kartoittaminen ja tavoitteellinen yhteensovittaminen normaali- ja poikkeusolojen tehtävien hallinnassa. Keski-Pohjanmaan maakunnassa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi yhdistyivät jo 1.1.2017, joten iso osa maakunnan toiminnoista oli uudistuksen käynnistyessä jo yhden organisaation alla. Pelastus-, turvallisuus ja varautumispalveluiden selvitys- ja valmistelutyön keskeisiä tavoitteita olivat seuraavat:

1. kartoitetaan maakunnan vastuulle siirtyvien viranomaistoimintojen ja yhteistyöviranomaisten nykytilanne suunnitelmien ja resurssien osalta

2. valmistellaan pelastustoimen organisaatio muuttuneessa toimialuejaossa, sisältäen resurssit ja toteutustavat

3. laaditaan maakunnan kokonaisturvallisuuden tavoitetila sovitettuna kansalliseen turvallisuuden organisoitumiseen

4. valmistellaan pelastustoimen ja varautumisen siirto osaksi Keski-Pohjanmaan maakuntaa ja Pohjanmaan maakuntaan siirtyvien Kruunupyyn, Luodon ja Pietarsaaren kuntien alueen toiminnan siirto huolehditaan niin, että Pohjanmaan maakuntaan siirtyminen ei aiheuta asukkaille turvallisuustasoon poikkeamaa siirtymävaiheessa. Kuva 1: Arjen turvallisuuden koordinointi ja yhteensovitus


Jokaisen maakuntaan siirtyvän sekä alueella toimivan organisaation velvoite on varautua eri uhkiin ja on valmisteltava omat suunnitelmansa, organisaationsa ja hankintansa vastaamaan toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Kuva 2: Varautuminen osana turvallisuutta

Valmistelun eteneminen Valmistelun resurssit muodostuivat liittyvien ja yhteistyötahojen nimeämistä edustajista sekä kolmesta osa-

aikaisesti valmistelussa työskentelevästä henkilöstä, jotka nimettiin maalis- ja toukokuussa 2017.

Koordinaatio- ja esittelyvastuu oli maaliskuussa 2017 nimetyllä vastuualueen edustajalla pelastusjohtaja Jaakko Pukkisella ja lisäksi toukokuussa nimettiin pelastus- ja turvallisuusvastuualueille omat osa-aikaiset vastuuhenkilöt, joiden vastuurajat ja valmistelun osa-alueet kaavion mukainen: Kuva 3: Pelastus- ja turvallisuus maakunnassa


Pelastus-, turvallisuus- ja varautumispalveluiden valmistelua tehtiin sekä kaikkien viranomais- ja toimijatahojen yhteisessä varautumistyöryhmässä sekä vastuuvalmistelijoiden toimesta. Maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulujen muuttuessa työskentelyn edetessä valmistelutahtia hidastettiin niin, että valmistelun loppuun saattaminen linjattiin toteutettavaksi siinä vaiheessa, kun säädösvalmistelusta saadaan lopulliset lakitekstit. Maakunnan turvallisuuden hallinta valmistelun näkökulmasta Pelastustoimi toimii maakunnallisena turvallisuuden tilannekuvan ja tilannetietoisuuden ylläpitäjänä ja toimijana. Pelastuslaitos on maakunnallinen liikelaitos, jolloin valvonta- ja muu viranomaistoiminta voi toimia riippumattomasti niin organisaation sisällä kuin ulkona. Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmisten pelastaminen, tärkeiden toimintojen turvaaminen ja onnettomuuden seurauksien rajoittaminen tapahtuvat tehokkaasti. Maakunnan pelastustoimi sopimuspalokuntineen hoitaa pääosan pelastustoimen tehtävistä, tarvittaessa maakuntarajojen ylittävä yhteistyö hoidetaan tehtävien vaatimilla tavoilla ja resursseilla. Pelastustoimella on myös erikseen säädettyjä tehtäviä muun muassa sisäministeriön vastuulla olevissa öljyntorjuntatehtävissä ja rajavartiolaitoksen vastuulla olevassa meripelastustoiminnassa. Lisäksi pelastuslaitokset tukevat useita viranomaisia heidän tehtävissään. Maakunnan omaan varautumiseen sisältyy sen järjestämis- ja tuottamisvastuulla olevien tehtävien ja toimintojen varautumisesta huolehtiminen; valmiussuunnittelu, varautuminen normaaliolojen häiriötiloihin sekä poikkeusoloissa tapahtuvaan toiminnan etukäteisvalmisteluihin, materiaalinen varautuminen, henkilöstön koulutus sekä muut toimintakyvyn turvaamiseksi tarvittavat etukäteisvalmistelut ja niiden yhteensovittaminen monialaisessa maakuntakonsernissa. Maakunnalla on normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten johto-/ tilannekeskus pelastusliikelaitoksen ylläpitämänä, jossa on tilannetieto maakunnan turvallisuustilannekuvasta 24/7. Maakunnassa tehtävänä on alueellisen varautumisen yhteensovittaminen; huolehtiminen alueella toimivien viranomaisten, kuntien ja elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä sekä alueellisesti merkittävien riskien arviointityön järjestämisestä. Kukin maakunnan toimiala vastaa omasta varautumisestaan normaali- ja poikkeusolojen häiriötilanteisiin ja toimialan yhteensovittamistehtävistä sekä maakunnan että keskushallinnon tasolla. Toimivaltainen ministeriö huolehtii toimialakohtaisen varautumisen valtakunnallisesta koordinaatiosta ja yhteensovittamisesta. Yhteenveto valmistelusta Pelastus-, turvallisuus- ja varautumispalveluiden kehittäminen monialaisessa maakunnassa eteni hyvin. Merkittävästi etenemiseen vaikutti se, että pelastustoimi, ympäristötoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi toimivat jo pääosin maakunnan kokoisissa yksiköissä. Muut valmisteluun osallistuneet tahot, jotka olivat lain mukaan tulossa monialaisen maakunnan toimijoiksi, sulautuivat yhteisessä valmistelussa selkeästi toimialansa mukaan kokonaisuuteen.


Samaan aikaan monialaisen maakunnan valmistelujen kanssa maahamme tehtiin sisäministeriön johdolla kansallinen riskianalyysi, jossa alueellisesti vastuussa olivat pelastustoimi ja aluehallintovirasto. Kansallinen riskianalyysi tuki maakunnallista valmistelua ja eri viranomamaisten kanssa kootun riskiaineiston mukaan.

Valmistelun keskeisenä tuloksena voitaneen todeta eri viranomaisten yhteistoiminnan hallinnollisesti yhteistyössä.

”Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään!” KAUKOVIISAUS (Konsta Pylkkänen)

11 Sote-järjestäminen ja tuottaminen maakunnassa

Keski-Pohjanmaalla sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta syntyi yhteinen maakunnallinen sekä perus- että erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite. Soiten toiminta käynnistyi virallisesti 1.1.2017. Soiten kunnat ovat luovuttaneet järjestämisvastuun sotesta eli kuntayhtymä toimii sekä järjestäjän että tuottajan roolissa. Valmistelu aloitettiin välittömästi, kun hallitus oli julkaissut hallitusohjelmansa tavoitteet keväällä 2015. Valmisteluun haluttiin lähteä etupainotteisesti, koska sen katsottiin olevan maakunnan väestön sote-palveluiden turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Tavoitteena oli toteuttaa hallitusohjelmassa vahvasti esiin nostetun sote-integraation mahdollistava organisaatio. Valmistelu eteni nopeasti ja yhteinen tahtotila maakunnassa löytyi. Päätös yhteisestä organisaatiosta tehtiin jo syksyllä 2015. Kuntayhtymä pyrittiin rakentamaan niin, että toiminnot voidaan joustavasti siirtää uuteen maakuntaan sen käynnistyessä. Valmistelussa huomioitiin valinnanvapauslain sisällöt ja palvelutuotantoa valmistauduttiin muokkaamaan valinnanvapauslain edellyttämällä tavalla. Soitessa sote-palvelut jaettiin organisatorisesti viiteen toimialueeseen, jotka olivat:

- Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut - Hoito ja hoiva - Perheiden palvelut - Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut - Kuntoutus- ja tutkimuspalvelut

Myöhemmin kuntoutus- ja tutkimuspalvelut sulautettiin osaksi muita toimialueita.


11.1 Järjestämisen rakentaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Järjestämisen eriyttämistä Soiten tuotannosta lähdettiin valmistelemaan jo siinä vaiheessa, kun Soite oli käynnistänyt toimintansa. Soten järjestäminen olisi rakennettu kolmeen kokonaisuuteen: ikääntyneiden palvelut, lasten-, nuorten ja perheiden palvelut sekä somaattisen terveydenhuollon palvelut.


Tarkoituksena sote-järjestämisessä oli hyödyntää osin samoja osaajia kun sote-liikelaitoksessa. Tämä on tarkoituksenmukaista pienessä maakunnassa, jossa ei voida rakentaa moninkertaista päällekkäistä hallintoa. Sote-järjestämiseen rakennettiin vahvaa talouden ja tietojohtamisen ohjausta. Soitessa on kehitetty palveluntuottajien valvontaa ja tämä Soiten malli oli tarkoitus siirtää myös maakunnan palvelutuotannon ohjaukseen ja valvontaan. Sopimuksia rakennettiin valmiiden malliasiakirjojen pohjalta. Keväällä 2018 oli tarkoitus sisäisellä haulla rekrytoida organisaatiokaavion mukaisesti sektoreittain järjestämisestä vastaavat valmistelijat, mutta rekrytointia ei ehditty käynnistää, kun valmisteluun tuli jälleen vuosi lisäaikaa. Tämän vuoksi muutosjohtajan lisäksi virallisesti ei missään vaiheessa laitettu hakuun muita järjestämisestä vastaavia valmistelijoita. Vuoden 2018 alusta valmistelu selkiytyi siten, että Soiten toimitusjohtaja vastasi liikelaitoksen tuotannon valmistelusta ja sote-muutosjohtaja vastasi järjestämisen valmistelusta. Käytännössä lähdettiin jo nykyorganisaatioissa valmistelutasolla toteuttamaan järjestämislain mukaista mallia.

11.2 Valinnanvapauspilotin valmistelu Keski-Pohjanmaa haki valinnanvapauspilottiin kummallakin hakukierroksella. Viimeisellä hakukierroksella haettiin henkilökohtaisen budjetin pilottiin, jossa Keski-Pohjanmaan henkilökohtaisen budjetin pilottihankkeen päätavoitteena oli löytää asiakaslähtöinen skaalautuva toimintamalli, jolla henkilökohtainen budjetti olisi voitu muodostaa suurissakin asiakasvolyymeissä räätälöidysti asiakkaan tarpeista lähtien, asiakassuunnitelmaan pohjautuen. Pilotin kohde-asiakasryhmä olisi muodostunut vaikeavammaisista aikuisista ja lapsiperheistä, joilla on vaikea- tai kehitysvammainen lapsi – yhteensä n. 500–600 asiakkuutta. Pilotin kehitystyössä lähtökohdaksi suunniteltiin, että mallia olisi rakennettu tulevaan ja sen olisi täytynyt olla laajennettavissa ikäihmisten palveluissa ja vammaisten palveluissa laajemmalle kohderyhmälle v. 2020 aikana. Päätavoitteessa onnistuminen olisi edellyttänyt, että henkilökohtaista budjettia toteuttavilla asiakasohjaajilla on käytettävissään työkalut, palveluprosessi ja toimintatavat, jotka luovat edellytykset henkilökohtaisen budjetin muodostamiselle sujuvasti osana toimintaa. Pilotin toisena päätavoitteena oli suunnitella, määritellä ja rakentaa tämä kokonaisuus. Tähän kuuluivat erityisesti henkilökohtaisen budjetin asiakaspalveluprosessi, toimintatapa ja -malli henkilökohtaisen budjetin euroistamiseksi sekä henkilökohtaisen budjetin muodostamisen ja seurannan työkalut. Henkilökohtaisen budjetin euroistamisessa ja vaikuttavuuden seurannassa olisi erityisesti panostettu RAI-toimintakykymittarin tarjoamien tietojen hyödyntämiseen. Kolmantena pilotin päätavoitteena oli kasvattaa kohderyhmän asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa tarpeisiinsa parhaiten vastaavan palvelukokonaisuuden muodostamisessa. Samalla tavoitteena oli kasvattaa palveluntuottajien mahdollisuuksia juuri näiden palvelujen tarjoamiseen, mikä puolestaan ajaa soveltuvan, monimuotoisen palveluverkoston kehittymistä. Valitun kohderyhmän arvioitiin hyötyvän henkilökohtaisen budjetin toteuttamisesta erityisen paljon, koska näillä asiakkailla on runsaasti halua henkilökohtaisen ja räätälöidyn palvelukokonaisuuden muodostamiseen erityisesti huomioiden nykytilanne, jossa palvelut ovat ennemmin sirpaloituneet kuin kokonaisuutena muodostettu. Keski-Pohjanmaa hyväksyttiin pilottirahoituksen piiriin kyseisellä hakemuksella toukokuussa 2018.


11.3 Lasten- nuorten ja perheiden palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistukseen kytkeytyvän Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman työn konkretisoituminen on muuttanut ja muuttaa Soitea ja Soiten Perheiden palveluiden toimialuetta monella tavalla lapsi- ja perhelähtöisemmäksi. Soiten toiminnassa jatketaan sellaisten toiminnallisten kokonaisuuksien tunnistamista, joissa on saavutettavissa lapsi- ja perhelähtöisyydellä kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tarkastelun alla ovat vuoden 2019 aikana erityisesti kehitysvammahuolto ja lapsiperheiden kuntoutuspalvelut. Ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea vahvistetaan siirtämällä henkilöstöresurssia erityisesti lapsiperheiden kotipalveluun, perhekeskusten perhetyöhön ja lapsiperheiden palveluohjaukseen. Painopisteen siirtyminen korjaavista erityispalveluista matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin toteutetaan sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon parantuneella yhteistyöllä, sivistystoimen tarpeet huomioivalla lapsiperheiden palveluohjauksella ja peruspalveluihin jalkautuvilla ja konsultatiivisilla erityispalveluilla. Soiten neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelut muodostavat toiminnallisesti ja hallinnollisesti Keski-Pohjanmaan perhekeskusten ytimen. Soiten Perhekeskuspalveluiden lääkäripalveluita on vahvistettu siirtämällä lääkäripalveluiden koordinaatiovastuuta perhekeskuspalveluihin keskittyneelle lääkäritiimille. Perhekeskuksen perhetyötä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lapsiperheiden kotipalvelun, lastensuojelun ja perhetukipalvelujen tehostetun perhetyön, kuntien varhaiskasvatuksen ja koulun, nuorisotoimen ja järjestökentän kanssa. Perhekeskusten terveydenhoitajien ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyöntekijöiden välille on otettu käyttöön moniammatillinen yhteistyö. Perhekeskuspalveluiden perheneuvontaan ollaan laatimassa selkeä toimintamalli ja työnjako parisuhteen tuen vahvistamiseksi. Perheneuvonta on muutettu maakunnalliseksi palveluksi, joka jalkautuu perhekeskuksiin. Perhekeskuksiin suuntautuvaa konsultatiivista ja jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa on lisätty ja erikoissairaanhoidossa on ryhdytty koordinoimaan kaiken lasten terveydenhuollon ammattilaisten kouluttautumista. Soveltuvaa somaattista ja psykiatrista erikoissairaanhoitoa on muutettu avohoitoisemmaksi ja enemmän kotona tapahtuvaksi. Nuorisopsykiatriaa ollaan vahvistamassa avohoitopainotteiseksi, jossa osastohoidossa on vain tarkkailulähetteellä tulevat ja muut suljettua hoitoa edellyttävät potilaat. Perheiden palveluissa on toteutettu Lastensuojelun systeemisen työskentelymallin (Hackney) käyttöönottoa. Lasten sosiaalihuollon palveluissa toiminnan painopisteet ovat erityisesti avopalveluiden vahvistamisessa, palveluiden saatavuuden ja löydettävyyden parantamisessa sekä kotona asumisen ja pärjäämisen tukemisessa. Vuonna 2018 perustettuun perhesosiaalityön tiimiin on ohjattu sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkuuksia. Perheiden kanssa on tehty tiiviisti työtä ja heistä vain murto-osa on siirtynyt lastensuojeluun. Perhesosiaalityön avulla perheet ovat saaneet varhaista apua ja tukea. Perhesosiaalityön vahvistamisella varmistetaan myös se, että lastensuojeluun siirtyy ainoastaan lastensuojelun tarpeessa olevat lapset. Perhehoitoa on edelleen vahvistettu lain mukaisesti. Tarvittava ja riittävä tuki pyritään takaamaan sillä, että perhehoidon tiimissä jatkossa työskentelee sosiaalityöntekijä. Tällä tavalla voidaan vastata perhehoitajien tarvitsemaan tukeen, jotta vältytään sijaishuoltopaikan muutoksilta ja perheet selviytyvät erityisen haastavista tilanteista. Lain mukaan perhehoidon tulisi aina olla ensisijainen sijaishuollon muoto. Murrosikäiset on pääsääntöisesti sijoitettu laitoksiin, vaikka kaikki murrosikäiset eivät tarvitse laitoshoitoa. Laitoshoito sisältää nuoren kannalta riskejä eikä se laitosmuotoisuuden takia välttämättä tue lapsen kasvua ja kehitystä.


Vuoden 2019 aikana kerätään tietoa sijaishuollon vaikuttavuudesta ja selvitetään mahdollisuutta perustaa vuoden 2020 alusta Soiten oma lastensuojelun vastaanottoyksikkö, johon Soiten tekemät kiireelliset sijoitukset alkuun ohjautuisivat. Kiireellisen sijoituksen aikana tapahtuisi monitoimijainen arviointi lapsen tilanteesta (Soiten palvelut, sivistystoimi ja mahdolliset muut toimijat) mahdollisen sijoituksen tarve pyrittäisiin toteuttamaan perhehoitona oman maakunnan alueella. Näin toteutuu myös systeemisyys, kun lapsen sijoituspaikka olisi lähellä hänen omaa elinympäristöä. Vuoden 2019 aikana on käynnistetty Soiten avoperhekuntoutus. Toimintaan on sitoutunut Soiten perheiden palveluiden toimialueen eri yksiköt. Soiten avoperhekuntoutuksella pyritään korvaamaan lastensuojelun ja päihdehuollon kalliit laitosperhekuntoutukset. Tällä tuetaan kotona asumista. Vuonna 2018 on perustettu Soiten sijaishuollon valvonta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lasten kuulemiseen. Aikuissosiaalityössä on kehitetty taloudellisen tuen palvelukokonaisuutta ja sosiaalista kuntoutusta yhteistyössä valtakunnallisen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen ProSos kanssa. On saavutettu laadukas palvelumalli toimeentulotuen hakijoille Kelan ja aikuissosiaalityön yhteistoiminnalla. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on toteutettu yksilöohjausta ja ryhmämuotoista toimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakaskuntaa on segmentoitu asiakkaiden palvelutarpeen ja tavoitteiden mukaan. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välistä työnjakoa on uudistettu kuntouttavan työtoiminnan palvelussa. Paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluissa hyödynnetään Aikuissosiaalityön monialaisen integroidun sosiaali- ja terveyspalvelun yhteistyötä. Monialaisessa työskentelyssä hyödynnetään Paljon tukea tarvitsevien (PTT) hankkeen luomaa toimintamallia ja yhteistä asiakaspalvelusuunnitelmaa. Kotouttamispalvelut tuottavat yhteistyössä TE-hallinnon, sivistystoimen ja koulutuspalvelujen tuottajien kanssa maahanmuuttajien kouluttautumispolkuja. Näillä saavutetaan aikuisten maahanmuuttajien koulutuspolkujen selkeyttäminen maahanmuuttajille ja viranomaisille. Lisäksi nopeutetaan maahanmuuttajien pääsyä ammatillisiin opintoihin ja sitä kautta työelämään. Ennaltaehkäisevää ja varhaisvaiheen palvelua vahvistetaan Psykologipalveluissa tulevina vuosina, mm. hyödyntämällä ryhmämuotoisia palveluita sekä verkkopohjaisia interventioita. Soiten ja kuntien sivistystoimen yhteistyönä toteutetaan konsultatiivinen yhteistyö ja yhteen sovitetut palveluprosessit Soiten psykologien ja koulupsykologien kesken. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä asteittain psykologipalveluissa, sosiaalihuollossa ja sivistys-sote yhteistyössä on hyödynnetty sähköistä toiminnanohjausjärjestelmää (Pirkko), jolla pystytään havainnollistamaan avohoidon vaikuttavuutta esimiehille ja työntekijöille. Lapsiperheiden palveluohjaus on aloittanut toimintansa 1.4.2019. Se toimii tiiviissä yhteistyössä erityisesti sosiaalipäivystyksen ja palveluohjauspisteen kanssa tuottaen Lapset puheeksi -toimintamallin edellyttämän lapsiperheiden palveluiden koordinaation. Tiimin työntekijät antavat maakunnallisille ja kunnallisille lapsi- ja perhepalveluille konsultaatiota, tekevät monitoimijaista arviointia, ohjaavat oikeisiin palveluihin (esim. perheneuvontaan, perheasiainneuvottelukeskukseen jne.) ja huolehtivat/varaavat tarpeelliset


ammattilaiset lapsen ja perheen arjessa tapahtuviin Lapset puheeksi -neuvonpitoihin. Tiimin työntekijät osallistuvat tarvittaessa neuvonpitoihin/verkostoihin monimutkaisemmissa tai epäselvissä tapauksissa. Lapsiperheiden palveluohjauksen tarkoitus on vastata lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä lasten ja nuorten elämänhallintaan liittyvissä pulmissa. Kyseessä on maakunnallinen palvelu lapsiperheille, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Palvelu madaltaa lapsiperheiden avun hakemisen kynnystä erityisesti tilanteissa, joissa perhe kokee tarvitsevansa apua, mutta ei tiedä miten ja mistä apua voi saada. Palvelu mahdollistaa varhaisen yhteydenoton, ongelmien kasaantumisen ehkäisyn ja yhteistyön sivistystoimen (koulu ja varhaiskasvatus), sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhdyspinnalla. Palvelu tapahtuu yhden puhelun periaatteella ilman useita yhteydenottoja ja päällekkäisiä palveluita. Soiten omia ja jäsenkuntien työntekijöitä on koulutettu tähän Lapset puheeksi –toimintamalliin vuosien 2017-2018 aikana.

11.4 Ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden palveluketju on kehitetty kokonaisuutena kotiin annettavista palveluista erikoissairaanhoitoon. Palveluketjun sisällä resursseja on voitu siirtää asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Palveluketjut on kuvattu QPR:n ohjelmalla. Erityistä huomiota on kiinnitetty palvelutarpeen arviointiin, asiakaslähtöisyyteen ja ennaltaehkäisevään työhön. Objektiivinen palvelutarpeen arviointi korostuu erityisesti monituottajamallissa, mutta on asiakkaiden palveluiden turvaamisen kannalta ja myös kustannusten hallinnan näkökulmasta tärkeää palveluiden tuotantotavasta riippumatta. Keski-Pohjanmaalla on yhtenäistetty palvelutarpeen arviointikriteerit. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään RAI-toimintakykymittaria kattavasti. Kaikkien ikäihmisten palveluiden osalta on kriteerit yhtenäistetty. Ikäihmisten palveluissa on käytössä Chainalytics prosessisovellus pitkäaikais- ja lyhytaikais- SAS-toiminnassa. Sovellus antaa reaaliaikaisen tiedon paikka- ja jonotilanteista. Järjestelmä kattaa koko Soiten alueen. Kotihoidon toiminnanohjauskeskus vastaa koko alueen asiakaskäyntien suunnittelusta ja toteutumisen seurannasta. Asiakkaiden hoidon tarpeet ja henkilöstön osaamisen on optimoitu kohdentumaan tarkoituksenmukaisesti. Teknologiaa on hyödynnetty ja se tulee lisääntymään voimakkaasti kuluvana ja seuraavana vuonna. Kotiin järjestettävissä palveluissa painopisteenä mm. lääkerobottien käytön lisääntyminen, lääkeinfuusiopumppujen käyttöönotto ja etähoidon laajentaminen. Koko maakunnan kotihoitoa ja tehostettua palveluasumista koskeva vastuulääkäripalvelu (ostopalvelu ja myös etäpalveluna toimiva) on käytössä. Omais- ja perhehoitokeskukset kattavat koko maakunnan alueen. Omaishoidon asiakkaiden palveluja on kehitetty omaishoitajien ja hoidettavien tarpeiden pohjalta tiiviissä yhteistyössä Omaishoitoyhdistyksen kanssa mm. tukipalvelut, päivätoiminta, kotiin järjestettävä tukipalvelutiimin hoitajan käynti, kuntouttava jaksohoito, terveystarkastukset, mahdollisuus vaihtaa omaishoidon palkkio palveluseteliin. Kotisairaalan toiminta on laajennettu koko maakunnan alueelle siirtämällä terveyskeskusvuodeosaston ”vuodepaikkoja” ja henkilöstöä kotisairaalaan. Ko. palvelu on todettu vaikuttavaksi asiakkaiden kuntoutumisen näkökulmasta ja asiakaslähtöiseksi. Palvelutuotannon valvontaa on kehitetty edelleen ja laajennettu koko Soiten alueen käsittäväksi toiminnaksi. Ikäihmisten palveluiden valvontasuunnitelma pohjautuu Valviran valvontaohjelmaan ja suunnitelma päivitetään vuosittain ja suunnitelman toteuttaminen arvioidaan osavuosikatsauksittain ja toimintakertomuksessa. Valvonnan kohteena on sekä Soiten että ostopalveluiden tuotanto.


Monituottajamallissa olisi jatkettu samoilla valvontamalleilla. Uuden mallin myötä volyymit yksityisessä tuotannossa olisivat laajentuneet. Asiakassetelin kustannusmalleja ei määritelty tarkemmin, koska uudistuksen etenemisestä ei ollut varmuutta. Integroidun kuntayhtymän perusterveydenhuollon kuntoutusosasto yhdistettiin neurologisen osaston kanssa samoihin uusiin tiloihin. Muutoksen myötä potilaan kuntoutukseen voidaan panostaa alusta asti eli jo siinä vaiheessa, kun hän tarvitsee vielä erikoissairaanhoitotasoista hoitoa.

11.5 Somaattisen terveydenhuollon palvelut Somaattisen terveydenhuollon osalta valmistelussa keskityttiin erityisesti hoitoketjujen kehittämiseen erikoissairaanhoidon ja perustason välillä. Yhteispäivystyksessä yleislääketieteen potilaiden hoitamisessa muodostettiin hoidon tarpeen mukaisesti ns. nopea linja ja seurantalinja mahdollistamaan parempaa hoitoa. Ensihoidon ja päivystyksen yhteistyötä on sujuvoitettu ja sairaankuljetusyksikön mahdollisuuksia potilaan tutkimiseen kotona on lisätty ns. vieritestilaitteiden myötä. Keski-Pohjanmaalla on yhteisen organisaation myötä kehitetty lähetteistä konsultaatioksi toimintatapaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Jäsenkuntien lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenivätkin, johtuen parantuneessa konsultaatiotoiminnasta. Soiten organisaation mahdollistama laajempi yhteistyö eri vastuualueiden välillä vastaanottopalveluissa on jatkunut ja toimintatapoja on yhtenäistetty. Varsinkin äkillisissä ja ennakoimattomissa vajetilanteissa uuden organisaation mahdollistama resurssien ja osaajien liikuttaminen eri palvelualueiden ja vastuualueiden välillä on koettu hyväksi. Vastaanoton ja päivystyksen prosesseja on kehitetty edelleen pyrkimyksenä yhtenäiset kriteerit ja tasapuolinen hoitoon pääsy asiakkaille. Myöskin toimintatapojen muutoksilla esim. luopumalla Kokkolan alueellisista tiimeistä, on pyritty parantamaan asiakkaiden ajansaantia ja lisäämään tehokkuutta. Samoin päivystyksen ns. nopean linjan ja seurantalinjan käyttöönotoilla on pyritty parantamaan potilaan näkökulmasta hoitoprosessia. Molempien muutosten osalta kehittämistyö on alkanut ja jatkuu edelleen. Etävastaanottotoiminnasta on tehty pilotteja alueella. Erikoislääkäriosaamista on jalkautettu sisätautilääkäriosaamisen ja gynekologian osalta alueen terveyskeskuksiin. Prosessien selkiyttämisellä parannettiin välittömästi asiakkaiden saamaa palvelua, mutta varauduttiin myös sote-keskusten tuloon ja järjestäjän kriteerien määrittelyyn. Sähköisten palveluiden osalta otettiin käyttöön uutena palvelukanavana sähköinen hoidontarpeenarvio vastaanottopalveluissa, suun terveydenhuollossa sekä päivystyksessä. Uusi päivystys- ja diagnostiikkaosasto aloitti toimintansa lokakuussa. Osasto keskittyy nimensä mukaisesti nopeaan ja päivystykselliseen diagnostiikkaan ja hoidon aloitukseen. Osaston ideologian mukaisesti osaston hoitoaika on lyhyt ja pääsääntöisesti jatkohoito pyritään järjestämään kotiin vietävillä avopalveluilla. Päivystys- ja diagnostiikkaosastolla on Soiten ensimmäinen ns. älylääkekaappi, joka lisää lääkehoidon turvallisuutta. Heräämöstä kotiin -toiminta osoitti toimivuutensa vuoden 2018 aikana vähentäen huomattavasti tarvetta kirurgiseen ja gynekologiseen vuodeosastohoitoon.


11.6 Vammaisten palvelut Soitessa vammaispalvelut on järjestetty omalle toimialueelleen: kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut. Soitessa on pystytty hyödyntämään integroituneen organisaation synergiamahdollisuuksia yhteen sovitettaessa erityis- ja perustason palveluita sekä eri kohderyhmien palveluita. Varsinkin ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa on synergiamahdollisuuksia löydetty. Asiakkaan osallisuus Vammaispalveluissa on kehitetty asiakkaiden osallisuutta oman palvelukokonaisuutensa suunniteluun. Palveluseteli on käytössä henkilökohtaisessa avussa, vaikeavammaisten asumispalveluissa ja kehitysvammaisten työtoiminnassa. Green Care -työtoiminta palvelusetelillä antaa mahdollisuuden asiakkaalle päättää miten hän työtoimintapäivänsä toteuttaa. Luontoavusteinen Green Care -toiminta tilalla on esimerkiksi eläimien ruokkimista, hoitamista, hoivaamista, pihatöitä, puutarhatöitä, metsätöitä, töitä työkoneilla ja nauttimista luonnosta ja eläimistä. Työt suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin sopiviksi Green Care -toiminnassa. Luontoavusteinen toiminta tarjoaa elämyksiä ja vaihtelun asiakkaan työtoimintaan ja on vaihtoehto asiakkaan toimintakeskuspäivälle. Green Care -palvelu pyritään löytämään asiakkaalle asuinympäristöstään tukien yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Palveluseteli mahdollistaa myös kasvavan asiakaskunnan tarpeisiin vastaamisen ilman että uusia yksiköistä on perustettu. Asumispalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakkaan itsemääräämisoikeuden tukemiseen ja itsemääräämisoikeutta tukeva suunnitelma tehdään asumisyksiköiden asukkaille. Rajoittamistoimenpiteiden osalta on laadittu IMO (itsemääräämisoikeus) ohjeistus. Yksiköt ovat toteuttaneet lain mukaista dokumentointia asiakasasiakirjoihin sekä lähettäneet yhteenvetotiedot toteutetuista rajoittamistoimenpiteistä. Moniammatillinen tiimi (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä) on tukenut yksiköitä käytännön arvioinnissa ja rajoittamispiteiden päätösten toteutuksessa. Moniammatillisen tiimin toimintaa on laajennettu myös ostopalveluihin. Maakunnallinen vammaisneuvosto on aloittanut toimintansa ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja mahdollistaa vuoropuhelun asiakaskunnan edustajien kanssa asioiden valmisteluvaiheessa. Vammaispalveluissa on perustettu myös alueen kehitysvammaisten tukiyhdistysten edustajista koostuva asiantuntija työryhmä, joka ottaa kantaa kehitysvammaisten palveluiden kehittämiseen. Ennakoiva tuki Avohuollon tiimi tukee kehitysvammaisia asiakkaita ja heidän perheitään eri elämänvaiheissa. Alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä lisäksi tukea, ohjausta ja neuvontaa annetaan myös varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Kouluikäisten lasten, heidän perheidensä ja myös koulujen tukeminen on kehittämisen kohteena ja tavoitteena on kouluikäisten lasten osalta varsinkin asumisvalmennuksen polun aloittaminen varhaisessa vaiheessa. Aikuisten kehitysvammaisten asiakkaiden tukeminen itsenäisessä asumisessa on avohuollon tiimin merkittävä tehtävä. Tavoitteellista asumisvalmennusta järjestetään asumisyksiköissä, kun asiakas on siirtymässä kevyempään asumismuotoon. Opiskelijoille on avattu oma asumisvalmennusyksikkö, joka tukee opiskelijoita itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi. Asumissijoitusten päätöksenteossa on otettu käyttöön yhteinen malli ikääntyneiden palveluiden kanssa, jotta asiakkaalle mahdollistuisi oikea asumismuoto iästä tai vamman laadusta huolimatta. Myös arviointijaksoja käytetään asumisen ratkaisujen onnistumiseksi.


Sosiaalityö Asiakasmäärät kasvavat erittäin voimakkaasti vammaispalveluissa. Varsinkin henkilökohtainen apu, omaishoidon tuki ja asunnonmuutostyöt ovat kasvussa. Asunnonmuutostöiden osalta on pystytty Soitessa tekemään tiiviisti yhteistyötä kuntoutuksen kanssa ja suunnittelemaan prosesseja yhteisesti. Kuntoutuksen ja vammaispalveluiden yhteinen suunnittelutyö mahdollistaa esimerkiksi asiakkaan mahdollisimman nopean kotiutuksen sairaalasta. Henkilökohtaisen avun osalta on kehitetty yhteistyömalli ikääntyneiden palveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Moniammatillinen arviointi mahdollistaa asiakkaan oikean palvelukokonaisuuden suunnittelemisen ja varmistaa että peruspalvelut hyödynnetään ennen erityispalveluita. Omais- ja perhehoidossa sekä kuljetuspalvelussa on laadittu yhteiset palvelujen myöntämiskriteerien ja käytännöt vammaispalveluissa ja ikääntyneiden palveluissa. Perheiden palveluiden toimialueen kanssa on aloitettu yhteistyö lapsiasiakkaille suunnatussa kotiin tuotavan hoidon ja huolenpidon palvelussa. Palvelua on tuotettu ostopalvelun sijaan omana toimintana, millä on asiakasnäkökulmasta katsottuna ollut myönteinen vaikutus vakiintuneiden hoitajien myötä sekä myös myönteinen kustannusvaikutus. Kehitysvammaisten asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin on otettu koko Soite alueella käyttöön RAI ID arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida asiakkaan palveluiden vaikuttavuutta. Vuonna 2018 RAI mittaristoa on laajennettu kahdella uudella mittaristolla, jotka on tarkoitettu kehitysvammaisen lapsen ja vaikeavammaisen aikuisen toimintakyvyn arviointiin. Kuljetuspalvelut Soitessa on laadittu kuljetuspalveluiden soveltamisohjeet, jotka määrittelevät kuljetuspalveluiden palvelutason. Kuljetuspalveluita yhdistelemään ja arjessa järjestelemään, kilpailutettiin palvelukeskustoimija sekä myös kuljetuksia toteuttavat autoilijat. Kuljetuspalveluiden järjestäminen yhdistelemällä eri kuljetusmuotoja on tuottanut merkittävää kustannussäästöä. Myös Green care työtoiminnan kuljetukset ovat siirtyneet Kyytikeskuksen hallinnointiin, joka tehostaa käytettävissä olevan kuljetuskapasiteetin käyttöä.

11.7 Sähköisten palvelujen kehittäminen Valmisteluaikana Soite alueella on edistetty asukkaiden yhdenvertaista palveluiden saatavuutta lisäämällä sähköisiä palveluita. Sähköisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton edistämiseksi on organisaatiossa tehty linjaukset digipalveluista (valtakunnalliset/alueelliset), vastuutettu kehittämistyö ja myös lisätty resurssia tähän työhön. Valtakunnallisten toimintatapojen ja järjestelmien osalta Terveyskylän käyttöönotto on aikataulutettu ja vastuutettu (Q42019), 116 117 - hanke on aikataulutettu ja vastuutettu (Q32019) ja SoteDigin ”Sote jokaisen taskuun” käyttöönottoon on alustavasti sitouduttu. Alueella on päätetty maksimoida jo käytössä olevien, potilas- ja asiakastietojärjestelmiin liittyvien sähköisten asiointikanavien käyttöä (Tiedon Omahoito ja Omapalvelu). Näiden lisäksi Soite on käyttöönottanut virtuaalikäynnit kotihoidossa ja vammaispalveluissa. Virtuaalikäyntejä ja etäkonsultaatioita


käyttöön otetaan projektisuunnitelman mukaisesti useissa prosesseissa sekä terveydenhuollossa, että sosiaalihuollossa. Lisäksi on harkinnanvaraisesti otettu käyttöön uusia ”irrallisia” järjestelmiä kuten Buddy Health Care, joka muistuttamalla potilasta vähentää colonoskopian poisjääntejä. Poisjäännit ovat vähentyneet 40 % jo käyttöönoton ensimetreillä. Ikäihmisten palveluissa on otettu käyttöön lääkerobotteja, jotka ovat mahdollistaneet kotihoidon käyntien vähentämisen osalla asiakkaista. Kotihoidossa on käytössä Video-välitteinen hoitajan käynti. Myös muita asiakasprosesseja digitalisoivia ratkaisuja on aikataulutettu/käyttöönotettu/ laajennettu, jotta asiakkaan kanssa tehtävän työhön vapautuisi aikaa (omaishoidon tuki, tilahallintajärjestelmä ja itseilmoittautuminen, sosiaalihuollon puheentunnistus).

11.8 Tiedolla johtaminen sote-valmistelussa

Valmistelun tuotokset Keski-Pohjanmaan maakunta- ja sote-valmistelun tiedolla johtaminen paransi erityisesti Soiten, maakunnan

integroidulle sote-kuntayhtymälle, sen tiedontuotannolle ja tiedolla johtamiselle:

Sote-tiedontuotannon tehostamiseen kiinnitettiin vuosina 2018 - 2019 erityistä huomiota. Tuloksia saatiin: joulukuussa 2017 vain 65 % perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä oli kirjattu diagnoosi, vastaava luku helmikuussa 2019 oli 94 %. Erikoissairaanhoidossa sivudiagnoosien kirjaamisaktiivisuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2017. Soiten tilastotiimi teki sote -tiedon osalta tiedolla johtamisen määrittelyprojektin, jossa kartoitettiin sote-kuntayhtymän järjestelmien valmiutta sote-tietopakettien käyttöönotolle, prosessianalytiikan kehittämiseen sekä suoritekustannusten laskentaan. Projektin tuloksia hyödynnetään jatkossa; integroidussa sote-kuntayhtymässä, jossa asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat jo yhtenäiset ja näin myös tiedolla johtamisen mahdollisuudet ovat tavanomaista paremmat. Maakunnan talousvalmistelua varten muodostettuja toiminnoittaisia säästöpotentiaaleja tilastokeskuksen kuntien taloustiedoilla on hyödynnetty laajalti sote-kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelmassa. Kansallisen valmistelun tukea hyödynnettiin paljon. Keski-Pohjanmaan maakunta- ja sote-valmistelusta oli nimetty henkilöitä tiedolla johtamista koskeviin verkostoihin. Verkostot olivat hyvin hyödyllisiä kansallisen tiedolla johtamisen tilanteen kartoittamisessa. Pienen henkilöresurssien vuoksi osallistuminen oli haastavaa, sillä verkostoja oli useita ja ne olivat paikoitellen päällekkäisiä. Lisäksi valmistelutyötä tehtiin pitkälti oman työn ohella, joten osallistuminen oli vaihtelevaa ja se tapahtui muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta etänä. Vimana Oy:n ja SoteDigi Oy:n ja maakuntavalmistelun yhteistyön tuotos jäi valmistelun osalta odotettua vajaammaksi. Tätä kansallista yhteistyötä olisi perusteltua jatkaa menneestä tai tulevista uudistuksista riippumatta.

Kansallinen valmistelu tuotti arvokasta aggregoitua tietoa maakunnan väestöstä, sairastavuudesta, hoidon saatavuudesta ja tarpeesta. Tietoon perehdyttiin ja sitä hyödynnettiin hyvin. Useat mittarit havaittiin


maakunnan sote-toimijan oman kirjaamistoiminnan/tiedontuotannon ja epätyypillisten prosessien myötä harhaisiksi. Kansallisesti tuotettuja mittaristoja hyödynnettiin muun muassa maakunnan strategian laatimiseen, jotta strategia perustuisi viralliseen ja oikeaan tietoon.

12 Ympäristöterveydenhuollon palvelut

Nykytilannekuvaus maakunnalle siirtyvistä palveluista Ympäristöterveydenhuollon työryhmän asetettiin 24.11.2016. Työryhmä kokoontui 5 kertaa 27.5.2017

saakka. Tämän jälkeen valmistelua jatkoi ympäristöterveydenhuollon muutosjohtajan alla toimiva

valmisteluryhmä, joka kokoontui 9 kertaa.

Valmistelun lopputulos

A. Loppuraportti maakunnalle siirtyvistä palveluista: - tehtävien ja resurssien kartoitus - ympäristöterveydenhuollon kehitys ja haasteet - selvitys Kruunupyyn ympäristöterveydenhuollon palveluiden eriyttämisestä Keski-Pohjanmaan

palveluorganisaatiosta. - selvitys Avin ympäristöterveydenhuollon palveluiden integraatiosta toimintaan - eläinlääkäripäivystykset, tulevaisuuden järjestelyt

B. Ympäristöterveydenhuollon rajapintojen selvittäminen - Länsi-Suomen aluehallintoviraston alkoholivalvonta, Elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskuksen

tukiehtojen valvonta, maaseututoimi

- yhteistyön organisointi

C. Esitys ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä

Muut valmistelun toimenpiteet lueteltuna

Keski-Pohjanmaan väliaikaisen maakuntahallinnon yhteinen tehtäväluokitus tarkastettiin ympäristöterveydenhuollon osalta. - Osallistuminen maakunnan It-strategian valmistautumisessa. - Osallistuminen maakunnan häiriötilanteiden valmisteluun. - Osallistuminen maakuntastrategian laadintaan - Osallistuminen Keski-Pohjanmaan TKIO-valmisteluun - Alustava koetalousarvio ympäristöterveydenhuollon osalta Kokkolan kaupungin ympäristöterveyslautakunta antoi lausuntonsa seuraavista lakiesityksistä: - Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi (YTLTK 12.10.2016 § 51).


- Esitysluonnos maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (YTLTK 24.5.2017 § 19).

- Luonnos hallituksen lakiesityksestä eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun siirtämisestä maakunnalta kunnalle (YTLTK 24.5.2017 § 20).

- Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (YTLTK 20.2.2018 § 10).

Lisäksi valmistelussa suunniteltiin toimenpiteitä talousrealiteettien sopeuttamiseksi ja henkilökunnan kouluttamiseksi tuleviin uusiin tehtäviin lakien hyväksymistä jälkeen. Eläintauti- , eläinsuojelu- ja eläinkuljetuspäivystyksien järjestäminen olisi sovittu yhteistyössä useamman maakunnan kanssa.

13 Maakunnan talous

Soten talousvalmistelu Valmistelun alusta saakka oli tiedossa, että Keski-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettävät rahat tulevat vähenemään, kun siirrytään valtion raamibudjettiin. Talouden tervehdyttämiseksi tehtiin suunnitelma, jolla jo etupainotteisesti lähdettäisiin kuromaan umpeen maakuntamallissa syntyvää rahoitusvajetta. Maakunnan talousvalmistelua varten muodostettuja toiminnoittaisia säästöpotentiaaleja onkin hyödynnetty laajalti sote-kuntayhtymän talouden tervehdyttämisohjelmassa. Ylimaakunnallinen yhteistyö Ylimaakunnallisen yhteistyön valmistelussa yhteistyöalueella järjestettiin säännöllisiä palavereja. Lähinnä sisällöllisesti päivitettiin eri maakuntien valmistelutilannetta. Pohjois-Suomen yhteistyöalueella maakunnat olivat hyvin erilaisissa valmistelutilanteissa. Keski-Pohjanmaalla Soiten myötä olisi ollut valmiutta lähteä valmistelemaan järjestäjän yhteistyöasioita, mutta kaikilla maakunnilla oman maakunnan tilanteen hajanaisuudesta johtuen siihen ei ollut mahdollisuuksia. Yhteistyöalueella päädyttiin tekemään sote-valmistelun osalta valinnanvapauslain mukaisten palveluiden markkinakartoitus. Kartoitus valmistui helmikuun lopussa 2019. Kartoitusta ei kuitenkaan ehditty laajamittaisemmin hyödyntää ennen kuin sote-valmistelu päättyi. Koetalousarvion perusteluosa Tässä käydään lyhyesti läpi Keski-Pohjanmaan koetalousarvion excel-lomakepohjan laadintatapa ja prosessin aikana esiin tulleet tekniset haasteet, sekä analysoidaan koetalousarvion osoittamaa alijäämää ja tunnistettua sopeuttamispotentiaalia. Lopuksi luonnostellaan lyhyesti ajatuksia tulevasta koetalousarvioprosessista. Keski-Pohjanmaa keskittyi tietoisesti talousarviovuoden 2021 asioihin koetalousarvion laadinnassa. Keski-Pohjanmaa päätti palauttaa koetalousarvio-lomakkeen sopeuttamistarve-välilehdet tyhjinä, koska sopeuttamistoimenpidesuunnitelman esitteleminen valmistelijoiden toimesta ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Sopeuttamistarve -taulukon sijaan esitetään perusteluosassa selvitys alijäämään johtavista tunnistetuista syistä sekä maakunnan sote-palvelujen sopeuttamispotentiaalista tehty analyysi. Keski-Pohjanmaan maakunnan kattava vuoden 2017 alusta toimintansa aloittanut sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite osaltaan suunnittelee talouden tasapainottamistoimenpiteitä analyysin pohjalta. Soiten kuluvana ja tulevina vuosina toteuttamat säästöihin tähtäävät toimenpiteet vähentänevät maakunnan sopeuttamispainetta. Toteutettu koetalousarvio oli luonteeltaan tilastollinen ja laskennallinen


tarkastelu, ja syksyn 2019 koetalousarvioprosessissa tulisi olla merkittävästi vahvempi toiminnallisen suunnittelun tendenssi. Koetalousarvion perusteluosassa pyrittiin ilmaisemaan tiiviisti, selkeästi ja avoimesti taulukon numeraalisen tiedon laadintaan johtaneet ajatukset ja toimenpiteet sekä tuloksiin liittyvä pohdinta. Koetalousarvion laadintatapa ja lähtötiedot Keväällä 2018 Oma maakunta –kiertueen taloustyöpajassa esiteltiin Keski-Pohjanmaan maakunnan suunnitelma koetalousarvion toteuttamisen prosessista. Hyväksyvä palaute kannusti toteutukseen koetalousarvioksi. Maakunnan organisaatiorakenteesta ei koetalousarvion palauttamishetkellä ollut vielä olemassa päätöksiä, ja käytetty kaksi liikelaitosta sisältävä rakenne onkin valittu dokumentin laadinnan selkeyttä tavoitellen. Kesän ja syksyn aikana saadut koetalousarvio-ohjeet huomiotiin laadinnassa mahdollisimman hyvin. Maakunnan ensimmäisen koetalousarvion laadintaa haastoivat epävarmuuksien lisäksi käytettävissä olleiden resurssien niukkuus. Keski-Pohjanmaan maakunnan kattavan vuoden 2017 alusta toimintansa aloittaneen Sosiaali- ja terveyspal-velukuntayhtymä Soiten ensimmäisen toimintavuoden tilinpäätöstietojen saatavilla olo asetti maakunnan koetalousarvion laadinnan kannalta edulliseen asemaan. Erillisten sote-organisaatioiden toteumatietojen haastava yhdistely-, eliminointi- ja konvertointityö tulevan organisaation rakenteisiin suoritettiin keväällä 2016 syksyn budjetointiprosessin tueksi ja vuoden 2017 talousarvion realistisuuden varmistamiseksi. Maakunnan koetalousarviossa euromääräisesti hallitsevien sote-tehtävien osalta talousvalmistelulla oli käytettävissään riittävästi – jos ei liikaakin – tietoa. Oma maakunta –kiertueen taloustyöpajassa esitellyn suunnitelman mukaisesti maakunnan muiden kuin sote-tehtävien osalta toteutettiin tilinpäätös 2017 tietojen kysely ennen heinäkuuta 2018. Syksyllä 2018 muodostettu ja palautettu riskitarkastelu toimi kolmantena kategoriana lähtötiedoissa. Keski-Pohjanmaan maakunnan riskitarkastelu ei sisältänyt sellaisia eriä, joiden toteutumatta jääminen olisi epätodennäköistä. Palkkaharmonisointia ei esitetty maakunnan riskitarkastelussa, sillä sote-tehtävien osalta se oli jo toteutettu Soitessa. Koetalousarvioprosessin myötä tilakustannuksista seuraava riski tarkentui, ja sen hetken arvio tilakustannusten kasvun kokonaisuudesta oli loppuvuodesta 2018 arvioitua suurempi. Keski-Pohjanmaan maakunnan koetalousarvio perustui tilinpäätös 2017 tietoihin, joita yhdisteltiin, eriteltiin, eliminoitiin ja korotettiin vastaamaan talousarviovuoden 2021 (ja taloussuunnitelmavuosien 2022 ja 2023) tasoa. Koetalousarvion laadinnassa keskityttiin vahvasti vuoden 2021 kokonaistalouden, eli konsernituloslaskelman, hahmottamiseen ja talousarviovuoden rahoituksen riittävyyden arvioimiseen. Taloussuunnitelmavuosien tiedot muodostettiin pitkälti peruspalveluhintaindeksillä talousarviovuoden tietoja korottaen. Erittelyt tehtäville muodostettiin tilastotietojen avulla arvioiden. Vuoden 2021 kokonaistaloudessa kuvataan pitkälti maakunnan tehtävien hoitamista nykyisellä tavalla muutoksen myötä todennäköisesti pysyviksi kustannuseriksi arvioidut riskit huomioiden. Vuoden 2021 kokonaistaloudessa ei huomioitu mahdollisia kertaeriä eikä myöskään valinnanvapausmallin mukaisen toiminnan aloittamisesta aiheutuvaa riskiä. Yksinkertaistettua kokonaistalouden esittämistä perustellaan maakunnan tarpeella arvioida nykymuotoisen toiminnan rahoituksen riittävyyttä maakunnassa, ja siten saada välttämätöntä tietoa maakunnan tehtävien hoidon ja organisoitumisen suunnitteluun. Maakunnan toiminnan ja suoran valinnan palveluiden aloittamisen talousvaikutukset päätettiin ottaa tarkasteluun taloussuunnittelun seuraavissa vaiheissa. Maakunta järjestäjänä kattaa järjestämistehtävien hoitamisen lisäksi keskitetyt strategia- ja konsernipalvelut (luonteeltaan keskitettyjä tukipalveluja kuten henkilöstö-, talous-, ict- ja tilahallintapalveluja) sekä niin sanotut maakuntapalvelut eli maakunnan oman palvelutuotannon niiltä osin kuin se ei olisi liikelaitosten tuottamaa. Erillisinä


tuotantoyksiköinä kokonaistaloudessa esitettiin sote-liikelaitos (sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät) ja pela-liikelaitos (pelastustoimen tehtävät). Maakunnan 2021 kokonaistalouden arvioinnin keskeisenä pohjana käytettiin 2017 tilinpäätöstietoja. Soite-kuntayhtymän tilinpäätöstiedoista eliminoitiin ja osittain maakuntarajat ylittävinä palvelumyynteinä huomioitiin maakuntaan kuulumattomien jäsen- tai osajäsenkuntien osuus palvelutuotannosta. Kuntayhtymän keskitettyjen tukipalvelujen oli suunniteltu pitkälti muodostavan maakunnan keskitetyt strategia- ja konsernipalvelut, joten tämä osuus erotettiin osaksi maakuntaa järjestäjänä. Strategia- ja konsernipalvelut muodostuivat kokonaiskustannuksiltaan vuositasolla noin 60 M€ suuruiseksi kokonaisuudeksi, josta sote-liikelaitokselle kohdistettiin sisäisenä palvelumyyntinä 90 %, pela-liikelaitokselle 3% ja maakunnalle järjestäjänä sekä maakuntapalvelujen tuottajana 7 %. Sote-liikelaitoksen tuloslaskelma rakentui pitkälti Soite-kuntayhtymän ydintoiminnan tilinpäätöstietojen pohjalta. Pela-liikelaitoksen tuloslaskelman pohjana käytettiin vastuuvalmistelijan tarkasti laatimaa laskelmaa. Pela-liikelaitoksen kokonaiskustannukset edelleen korotettiin vastaamaan kuntatilastojen palo- ja pelastustoiminnan tehtäväluokkaa vuoden 2017 tasossa. Maakuntapalvelujen osalta lähtötiedoissa ja valtiovarainministeriön 25.1. toimittamissa tilastotiedoissa oli merkittäviä eroavaisuuksia, joita eritellään tarkemmin sopeuttamistarvetta jäsentelevässä osuudessa. Keski-Pohjanmaan muiden kuin sote -tehtävien rahoituksen ei kuitenkaan rahoituslaskelmissa arvioitu muuttuvan maakuntauudistuksen myötä. Vuoden 2017 kustannukset korotettiin 2021 tasoon hyödyntämällä pääsääntöisesti peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutoksia, jolloin kertoimeksi muodostui ≈1,0781322 (1,011*1,021*1,026*1,018). Sote-liikelaitoksen osalta indeksikorotuksissa huomioitiin tilinpäätös 2018 valmistelusta saatavia ennakkotietoja, ja kulut korotettiin 2021 tasoon pääsääntöisesti kertoimella ≈1,12505393, jonka muodostuksessa käytettiin vuoden 2017 korotuksessa tasoon 2018 realistisemmaksi arvioimaamme 5,5 % vuosimuutosta (kokonaisuus 1,055*1,021*1,026*1,018). Koetalousarviopohjassa henkilösivukulut muodostuivat laskukaavalla, jonka tuloksena eläke- ja muiden henkilösivukulujen määrä oli yhteensä 30% palkkakustannuksista. Käytetty kaava palvelee paremmin tilanteessa, jossa henkilöstökulujen määrää arvioidaan henkilöstömääriin ja keskimääräisiin kuukausipalkkoihin perustuen. Koetalousarvio laadittiin yhdistelemällä organisaatioiden tai niiden osien tilinpäätöstietoja, käytetty kaava johti arviolta lähes 9 M€ todennäköistä suurempiin henkilösivukuluihin vuoden 2021 tasossa. Yhdistellyissä tilinpäätöstiedoissa toteutuneet henkilösivukulut vuonna 2017 olivat järjestäen vähemmän kuin 24,5 %. Sote-henkilöstön osalta tutkittiin asiaa myös aiempien vuosien osalta. Usein kysytyt kysymykset – koetalousarvio 2018 –dokumenttiin kirjattuun täydennykseen perustuen muutettiin henkilösivukuluja laskevat kaavat siten, että ne tuottavat yhteensä 24,5 % suuruiset sivukulut palkoille. Edellä kuvatulla tavalla muodostettu prosentti johti vähintään riittävän suureen sivukulujen määrään. Prosessin aikana esiin tulleet tekniset haasteet Koetalousarviotaulukkoa täytettäessä huoli tietyille tulo- ja kuluerille jo annetuista kirjausohjeista ja maakunnan taloudenpitoa koskevista vielä tarkemmin ohjeistamattomista kysymyksistä konkretisoitui. Kirjausmenettely ohjaa aina työnkulkua ja saattaa muodostua maakuntakonsernissa jopa merkittäväksi organisoitumis- ja resursointikysymykseksi erilaisten vastuiden kautta; talousvastuusta seuraavasta oikeudesta hyväksyä rahankäyttö, avustuksen myöntö tai myyntilaskutus ja pääsääntöisesti hoito- tai asiakkuussuhteeseen perustuvasta oikeudesta potilas-, asiakas- tai väestötietojen katseluun, ja samalla aito mahdollisuus laskutuserien oikeellisuuden tarkasteluun, seuraa vaade erityisesti tiettyjen kirjanpitoerien johdonmukaisesta käsittelystä maakuntakonsernissa. Myöhemmin tarkentuvissa ohjeissa toivotaan


huomioitavan mahdollisuuden hyvän hallintotavan ja tehokkaan organisoitumisen yhteensovittamiseen maakuntakonsernissa. Koetalousarvion tuloslaskelman taulukkopohjan ei-täytettäviksi merkittyjen solujen ja koe-talousarvio-ohjeen välillä oli todennäköisesti ristiriita sote-palvelujen maakuntarajat ylittävien palvelumyyntien ja palvelujen ostojen osalta. Sote-liikelaitoksen tuottamat ja maakuntarajan yli toiselle maakunnalle tai sen tuotantoyksille myymät palvelut merkittiin vastoin taulukon ohjeistusta liikelaitoksen tuloeräksi (33,5 M€ vuonna 2021). Saman logiikan mukaisesti merkittiin sote-palvelujen maakuntarajat ylittävän palveluoston sote-liikelaitoksen kuluksi (22 M€ vuonna 2021). Eriä koskevasta ohjeistuksesta poiketen merkittiin kyseiset summat taulukkoon punaisella fontin värillä taulukkojen jatkokäsittelijän työtä ajatellen. Ratkaisua perustellaan sillä, että erityisesti erikoissairaanhoidon osalta potilaan kotikunta, toisin sanoen laskun oikeellisuuden ja maksuun hyväksynnän peruste, ei ole ainoa laskun vastaanottavaa tahoa kiinnostava seikka laskutusprosessissa. Lähettävillä lääkäreillä, ja yleisestikin erikoisalojen lääkäreillä, on insentiivi saada informaatiota potilaalle toisaalla annetusta hoidosta ja arvioida toisinaan myös sen tarkoituksenmukaisuutta potilaan kokonaistilanteen kannalta. Niin sanottujen suoran valinnan palvelujen osalta maakunnalla järjestäjänä tulee olla tarvittavat osaaminen, resurssit ja hallinnollinen vastuu sote-palveluja koskevien ostolaskujen käsittelyyn, mutta muilta osin hahmotamme soten asiakaspalvelujen ostoa ja myyntiä koskevan asiantuntijuuden olevan sote-liikelaitoksessa, ja siten myös kirjanpidollisesti erien käsittelyn sijaitsevan luontevasti siinä organisaatiorakenteen yksikössä. Soten asiakaspalvelujen osto- ja myyntilaskujen kirjaamista ja käsittelyä vastaavalla tavalla, ja vastaavista syistä, merkittiin myönnetyt avustukset (noin 11 M€ vuonna 2021) sote-liikelaitoksen sarakkeeseen tuloslaskelmassa harmaaseen soluun punaisella fontilla. Avustuksia myöntävät ammattilaiset työskentelevät liikelaitoksessa, ja tulevia käytännön työnkulkuja jo miettien päätettiin merkitä kuluerän edellä kuvatusti. Valtion rahoituksen ja maksutuotot (asiakasmaksut) kohdistettiin ohjeen mukaisesti maakunnalle, ja toteutettiin erillinen laskelma rahoituksen riittävyyden vertailemiseksi. Yksiköiden saattamisen erillislaskelmalla likimain nykytietojen kannalta vertailukelpoiseen tilanteeseen nähtiin välttämättömäksi sopeuttamistarpeen jäsentelyä ajatellen. Asiakasmaksujen laskutus maakunnan järjestäjänä toimesta niin oman liikelaitoksen kuin muidenkin palvelutuottajien osalta lienee käytännössä toteutettavissa, mutta vähintään kansallista standardia prosessin toteuttamiseen kaivataan, mikäli varsinaista yhteistä kansallista teknistä ratkaisua ei toteuteta. Maakunnan koetalousarvion alijäämästä ja sopeuttamispotentiaalista Koetalousarviossa vuodelle 2021 noin 54 M€ suuruiseksi muodostuva alijäämä kuluvolyymiltaan noin 400 M€ budjetissa tarkoittaa, että 13,5 % Keski-Pohjanmaan maakunnan vuoden 2021 kuluista syntyisivät ilman odotuksia niitä vastaavista tuloista. Vaikka maakunnan väestömäärä (vuonna 2017) kattaa vain 1,25 % Suomen väestöstä, ja kansallisesta näkökulmasta lienee kyseessä marginaalinen haaste, maakunta suhtautuu koetalousarvion osoittamaan talousarviovuoden 2021 mittavaan alijäämään vakavasti. Keski-Pohjanmaan maakunnan valmistelevan toimielimen johtoryhmässä tehtiin päätös koetalousarviotaulukon palauttamisesta tasapainottamattomana, toisin sanoen päätettiin palauttaa sopeuttamistarve -välilehdet ilman toimenpidesuunnitelmia. Valmistelevan toimielimen johtoryhmä ei pitänyt sopivana ja tarkoituksenmukaisena, että se esittäisi varsinaista sopeuttamistoimenpidesuunnitelmaa tässä valmistelun tilanteessa. Alijäämän rakennetta ja siihen johtavia syitä päätettiin kuitenkin jäsennellä mahdollisimman tarkasti. Lisäksi päätettiin esittää sote-palvelujen sopeuttamispotentiaalista tehty analyysi, johon perustuen Keski-Pohjanmaan maakunnan kattava Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite paraikaa suunnittelee


omia talouden tasapainottamistoimenpiteitään. Luonnollisesti Soiten kuluvana ja tulevina vuosina toteuttamat säästöihin tähtäävät toimenpiteet helpottavat maakunnan sopeuttamispainetta.

Yllä esitetyssä taulukossa on jäsennelty maakuntakonsernin vuoden 2021 noin 54 M€ alijäämää yksiköittäin. Yksiköt taulukossa saatettiin likimain vertailukelpoiseen tilanteeseen muutamalla toimenpiteellä. Maakunnan ja liikelaitosten välisen sisäinen kaupankäynti eliminoitiin asiakaspalvelujen tai ydintoimintojen osalta – toisin sanoen maakunnan omilta liikelaitoksiltaan järjestäjän roolissa ostamien ja täten samalla liikelaitosten tulokset laskennallisesti nollaavien erien osalta. Laskelmassa sote-palvelujen maksutuotot kohdistettiin sote-liikelaitokselle. Samalla tavalla kohdistettiin myös valtion rahoituksesta sote-palvelujen osuuden sote-liikelaitokselle ja vuoden 2017 toteuman osoittaman osuuden pelastustoiminnan rahoituksesta pela-liikelaitokselle. Talouden riskitarkastelussa esitetty tilavuokriin liittyvä riski oli osoittautumassa ennakoitua suuremmaksi. Maakuntien Tilakeskuksen palvelujen käyttäminen ei mahdollista loppuvuodesta 2018 riskitarkastelun yhteydessä estimoidun suuruisia eliminointeja kokonaisuuden nykyisistä kulueristä. Uutena riskinä huomio kiinnittyi koetalousarvion laadinnan myötä sillä hetkellä kunnilta pääsääntöisesti siivottuina vuokrattujen toimitilojen siivous, joka siis näiden tilojen osalta piti huomioida talousarviossa uutena lähes 2 M€ suuruisena eränä. Maakuntien Tilakeskuksen ei ollut tarkoitus vuokraa tiloja siivottuina. Tilakustannuksiin liittyvä riskin arvioitiin kuormittavan erityisesti sote-liikelaitosta. Massiivisen tilakustannusriskin lisäksi riskitarkastelussa esitettiin järjestämiseen ja päätöksentekoelimiin muutoksen myötä tarvittava lisäresursointi sekä eräiden palveluostojen kasvu. Sen hetken arvio lisäresursoinnista päätöksentekoelimiin, järjestämistehtäviin ja palveluostoihin mukaan lukien Vimana Oy:n ja SoteDigi Oy: n palvelut on yhteensä yli 3,5 M€. Näihin suoraan muutoksesta johtuviin vuositasolla lähes 19,5 M€ lisäkuluihin lienee vaikeaa löytää vastaavan suuruisia taloudellisia sopeuttamismahdollisuuksia ydintoiminnasta tilanteessa, jossa varsinaiseen toimintaan kohdistuu muutoinkin säästöpaineita. Painelaskelmissa (28.9.2018) Keski-Pohjanmaan maakunnan sote-palvelujen sopeuttamistarpeeksi vuodelle 2021 oli arvioitu perus- ja rahoitusuran erotuksena 5 M€. Vuodelle 2022 sopeuttamistarve oli 13 M€ ja vuodelle 2023 20M€. Muiden kuin sote-palvelujen osalta sopeuttamistarvetta ei arvioitu muodostuvan


talousarvio- ja suunnitteluvuosina. Laskelmassa arvioitiin muutosriskit ylittäväksi sopeuttamistarpeeksi koko maakuntakonsernin tasolla noin 34,5 M€, josta sote-liikelaitosta koskeva yli 20 M € sopeuttamistarve lienee todellista toimintaan kohdistuvaa painetta, siinä missä muiden kuin sote-tehtävien osalta sopeuttamispainetta selittänee pääsääntöisesti lähtötietoihin liittyvät epävarmuudet. Laskelma osoittaa maakunnalle järjestäjänä, sisäisten keskitettyjen konsernipalvelujen tuottajana ja maakuntapalvelujen tuottajana yli 12M € sopeuttamispainetta vuodelle 2021. Maakunnan osuutta konsernin alijäämästä selittänee yhtäältä yhdisteltyjen lähtötietojen mahdollisesti laskennallista osuutta suurempina arvioidut resurssit ja toisaalta keskitetyistä konsernipalveluista maakuntapalveluille allokoitu 7 % osuus eli noin 4 M€. Kun verrattiin tilinpäätökseen 2017 perustuvia lähtötietoja 25.1. tulleisiin Maakuntien muut tehtävät-exceliin pantiin merkille muutamia merkittäviä eroavaisuuksia. Arvio maakuntaliiton kustannuksista oli noin 0,65 M € suurempi kuin VM:n arvio. Ympäristöterveydenhuollon lähtötiedoissa oli kuluja noin 1 M€ enemmän kuin VM:n taulukossa. Helmikuussa 2019 saatiin käyttöön ELY-keskukset, TE-toimiston ja Aluehallintaviraston Keski-Pohjanmaan maakuntaa koskevan vuosikuluarvion. Arviossa yleiskatteelliset kulut olivat noin 12 M€, kun taas VM:n kyseisiä toimintoja koskeva momenttien määrärahojen jako osoitti maakuntamme osuudeksi noin 5,6 M€. Lienee perusteltua näiden tietojen kokonaisuuden perusteella arvioida, että maakuntaa koskeva yli 12 M€ vaikuttava sopeuttamispaine oli valtaosin epävarmoista tiedoista johtuvaa. Keskitettyjen konsernipalvelujen käytöstä johtuva noin 4 M€ osa sopeuttamispaineesta toteutunee osittain todellisena, ja olisi myös mahdollista, että se lopulta kohdistuisi sote-liikelaitoksen sopeuttamispaineeksi. Koetalousarvioon perustuva laskelma osoittaa maakunnan sote-palvelujen sopeuttamistarpeeksi vuoden 2021 tasossa vähintään 20 M€ painelaskelman osoittaman 5 M€ sijaan. Painelaskelman arvion ylittävä sopeuttamistarve muodostunee osittain perusuran epätoivotusta kehityksestä ja osittain arvioitujen tulo- ja kulukehityksien erilaisista trendeistä. Koetalousarviota, kuten taloussuunnittelua yleensäkin, on tehty varovaisuuden periaate muistaen, ja siksi on mahdotonta ennakoida budjettiin asiakasmaksujen kokonaiskertymään kasvua tilanteessa, jossa kansalaisille on vakuuteltu muutoksen neutraaliutta suhteessa asiakkaiden rahoitusosuuteen. Soiten suoritehinnaston mukaisen laskutuksen tuotettua useina vuosina peräkkäin jäsenkunnille palautettavaa ylijäämää, on vaikeaa myöskään arvioida sote-liikelaitoksella olevan mahdollisuutta merkittäviin suoritehintojen korotuksiin talousarviovuonna 2021 tai aiemmin. Kulukehitys tilinpäätös 2017 lähtötietojen kuluista arvioitiin ensimmäiselle vuodelle sote-palvelujen osalta Soiten tilinpäätösvalmisteluun perustuen 5,5 % ja myöhemmille vuosille peruspalveluhintaindeksin mukaisesti. Kulujen konvertoiminen vuodesta 2017 vuoteen 2021 yli 12 % kasvun mukaan, tulojen kasvun ollessa niukkaa, johtaa sote-liikelaitokselle painelaskelmassa arvioitua suurempaan sopeuttamistarpeeseen. Pela-liikelaitoksen yli 2 M€ ennakoitua suurempi sopeuttamistarve johtunee pitkälti nykytilanteen tilastointi- ja investointiproblematiikasta. Nykyisellään pelastustoimintaan ei esimerkiksi kohdistu tilastoinnissa lainkaan tilavuokria. Pelastustoiminnan todellisia kustannuksia lisännee lähivuosina toteutettavat toimintaan suhteutettuna mittavat investoinnit, mutta eroa selittänee suurelta osin vallitseva tilastointitapa, joka ei anna toiminnasta realistista kuvaa. Sote-palvelujen toiminnan sopeuttamistarve vuoden 2021 osalta oli painelaskelman mukaan 5 M€. Oman laskelman mukaan koko maakuntakonsernin sopeuttamistarve oli korkeintaan noin 35 M€ ja sote-palvelujen osalta noin 20 M€, mikäli jätetään arvion ulkopuolelle pitkälti tilakustannusten rajusta noususta johtuvat muutoksesta aiheutuvat riskit, toisin sanoen siis oletetaan tai toivotaan erillisrahoitusta olevan löydettävissä niiden osalta.


Maakunnan sote-palvelujen laskennallista sopeuttamispotentiaalia on määritetty kolmella erilaisella vaihtoehtoisella mallilla:

1. Vertaamalla sote-toimintojen kustannustasoa maan keskitasoon (e/asukas) 2. Kuntatason datalla suoritetulla yhden selittävän muuttujan regressioanalyysissä 3. Sairaanhoitopiiritason datalla suoritetulla yhden selittävän muuttujan regressioanalyysillä

Mallit on laskettu vuoden 2017 Tilastokeskuksen Kuntataloustilaston nettokäyttökustannuksilla. Mallissa 1 sote-toiminnot on jaettu yhdeksään päätoimintoon (kuva 1). Mallissa tarkastellaan sitä, kuinka paljon eri toimintoja olisi sopeuttava, jotta ne olisivat maan keskimääräisellä kustannustasolla.

Kuva 1: Sote-kustannusten jakautuminen ja suhde koko maan keskitasoon. Kuvaajaan on toiminnoittain laskettu ero maan keskiarvoon, jonka perusteella on estimoitu toiminnoittain sopeuttamispotentiaali. Kustannustiedot perustuvat kuntien ilmoittamiin tilinpäätöstietoihin. Verrattaessa toimintojen nettokäyttökustannuksia maan keskitasoon, on huomioitavaa, että Keski-Pohjan-maan tarvekerroin on 1,02, eli hieman maan keskitasoa korkeampi. Suhteellisen lähellä maan keskitasoa oleva tarvekerroin mahdollistaa kuitenkin sote-nettokustannusten rinnastamisen maan keskitasoiseen kustannustasoon. Kuvassa 1 musta katkoviiva kuvaa maan keskimääräistä kustannustasoa (e/asukas). Mitä enemmän toiminnon kustannukset ovat viivan yläpuolella, sitä enemmän toiminnon piirissä on sopeutettavaa. Yli menevän sektorin säde kuvaa suhteellista sopeuttamispotentiaalia, yli menevä pinta-ala


taas määrällistä sopeuttamispotentiaalia. Toiminnon sektorin laajuus kuvaa sitä, mikä on kyseisen toiminnon osuus Keski-Pohjanmaan sote-nettokustannuksista. Mallin 1 mukaan Keski-Pohjanmaan maakunnan sote-palveluissa merkittävin säästöpotentiaali löytyy ikäihmisten palveluista. Jotta ikäihmisten palveluiden sote-nettokustannukset (e/asukas) olisivat maan keskitasoa, edellyttäisi tämä noin 7,3 miljoonan euron säästöjä. Sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa on mallin mukaan noin 4 miljoonan säästöpotentiaali. Kuuden päätoiminnon säästöpotentiaali on noin 19,7 miljoonaa, jonka lisäksi muiden sote-palveluiden potentiaaliksi saadaan noin 3,9 miljoonaa. Malleissa 2 ja 3 käytetään yhden selittävän muuttujan regressioanalyysiä, joka on nyt perusmuodossaan:

YA= a+ f3XA+ E ,jossa Y= kunnan nettokäyttökustannus (euroa/asukas) toiminnosta A, X= toiminnon A kustannustasoa voimakkaimmin selittävä muuttuja, a ilmaisee yhtälön vakiota ja E virhetermiä. Sopeuttamispotentiaali lasketaan malleissa 2 ja 3 kuuden päätoiminnon osalta (erikoissairaanhoito, perus-terveydenhuolto, suun terveydenhuolto, ikääntyneiden palvelut, kotihoito ja vammaisten palvelut). Regressiomalleissa toimintojen sote-nettokustannuksia (Y) selittäviksi tekijöiksi (X) on valikoitunut sellaiset muuttujat, joiden avulla mallien selitysaste (R2 ja adj R2) on mahdollisimman korkea. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa nettokustannuksia (e/asukas) selitetään ikäihmisten osuudella väestöstä. Mallit lasketaan OLS/PNS-menetelmällä. Menetelmän avulla saadaan laskettua se kustannustaso, jolla kunnan/sairaanhoitopiirin toiminnon sote-nettokustannusten tulisi olla, kun otetaan huomioon nettokustannuksia keskeisesti selittävän tekijän taso.

Taulukko 2: Kuuden päätoiminnon sote-nettokustannusten laskennallinen sopeuttamispotentiaali Taulukko 2 kokoaa kolmen eri mallin laskennallisen sopeuttamispotentiaalin. Mallin 1 mukainen laskennallinen säästöpotentiaali kuuden päätoiminnon osalta on noin 20 miljoonaa euroa. Malleissa 2 ja 3 – joissa huomioidaan regressioanalyysin avulla selittävien muuttujan kautta toiminnon palvelutarvetta – maakunnan sopeuttamispotentiaali on noin 9—12 miljoonaa euroa. Mallien tulkinta edellyttää muutamia varovaisuusklausuuleja. Ensinnäkin, luvut ovat suuntaa-antavia ja ne on tulkittava laskennallisiksi. Toiseksi, maan keskitasoon toimintoja vertaavassa mallissa 1 on huomioitavaa


se, että Keski-Pohjanmaan väestön palvelutarve on hieman maan keskitasoa korkeampi. Kolmanneksi, regressioanalyyseihin pohjautuvissa malleissa (mallit 2 ja 3) on huomioitu vain yksi selittävä tekijä. Lisäämällä muuttujia sopeuttamispotentiaalia voitaisiin mahdollisesti tarkentaa, mutta toisaalta lisämuuttujat aiheuttaisivat todennäköisesti myös tuloksia vääristävää multikollineaarisuusharhaa. Kolmen mallin pohjalta voidaan kuitenkin tulkita sopeuttamispotentiaalin laskennallinen suuruus, mutta erityisesti se, mistä säästöjä tulisi ensisijaisesti etsiä. Keski-Pohjanmaan maakunnan sote-tehtävien sopeuttamispotentiaalin ollessa analyysin mukaan 2017 vuoden kustannustasossa parhaimmillaan lähes 20 M€, eli samaa luokkaa koetalousarvion vuoden 2021 sote-tehtäviä koskevan sopeuttamispaineen kanssa, sopeuttamiskykyyn voitaneen suhtautua varovaisen optimistisesti. Pyrkiminen nopeasti kaikkien tilastoluokkien osalta maan keskitasoon ei liene optimaalista eikä realistista. Sopeuttamistoimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitava epätoivottujen takaisinkytkentöjen mahdollisuus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen eri osa-alueiden vahvuuksien ja saatavuuden yhteys toisten osa-alueiden palvelujen tarpeeseen. Kustannusten kasvun hillinnän toteuttamisella laajalla valikoimalla sopivan kokoisia muutoksia, ja tehtyjen toimenpiteiden seurausten systemaattisella tarkkailulla, ikään kuin käynnistämällä yhtäaikaisesti useita tutkintalinjoja, lienee mahdollista löytää parhaat tavat taloudellisen sopeuttamisen toteuttamiseen tavalla, joka ei heikennä maakunnan asukkaiden palveluja lyhytnäköisellä tavalla. Koetalousarvioprosessi on osaltaan auttanut maakunnan alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen korkean kustannustason ja siitä seuraavan rahoitushaasteen hahmottamista. Jatkuvaa ja systemaattista työtä on tehtävä maakunnan kattavassa sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä uudistuksesta ja sen aikataulusta riippumatta. Taloussuunnitelmavuoden 2022 alijäämä maakuntakonsernin kokonaistaloudessa oli noin 62 M€ ja vuoden 2023 puolestaan 68 M€. Taloussuunnitelmavuodet oli muodostettu koetalousarvioon peruspalveluhintaindeksiin perustuvilla kaavoilla, eikä niiden osalta voitu tehdä valmistelussa tarkempaa analyysia alijäämistä. Ajatuksia syksyn koetalousarvio 2019-prosessista Keski-Pohjanmaan maakunnan ensimmäinen koetalousarvio tehtiin pitkälti vuoden 2017 tilinpäätöksen tietoja yhdistellen ja tilastotietoja hyödyntäen laadintaan käytettävissä olleiden varsin niukkojen henkilöresurssien vuoksi. Ensimmäinen koetalousarvio oli siis luonteeltaan dataan perustuva tarkastelu ja arvio. Syksyllä 2019 mahdollisesti toteutettavan koetalousarvioprosessin tulisi olla nyt toteutettua huomattavasti osallistavampi ja perusteellisempi. Osallistavammalla prosessilla tarkoitetaan tässä substanssijohtajien ja -asiantuntijoiden sekä talousvalmistelun keskustelun ja yhteistyön merkittävää lisäämistä. Lisäksi niin sanottu euronäkökulma olisi huomioitava vahvemmin maakuntien substanssivalmistelijoiden keskinäisessä suunnittelussa ja koordinoinnissa. Syksyn koetalousarvioprosessissa talousvalmistelun roolia rohkenisi kuvata jopa sanoa muuttuvan suorittavasta fasilitoivaksi; talousvalmistelun tulisi tarjota työvälineet, koordinointi, tuki ja talouden osaaminen prosessille, mutta palvelujen resursoinnin suunnittelun tulee lähteä substanssiosaajien näkemyksistä ja maakunnan asukkaiden tarpeista. Tilasto- ja toteumadatan roolin tulisi selkeästi muuttua suunnittelua tukevaksi raami-, vertailu- ja historiatiedoksi. Perusteellisempaan lopputulokseen koetalousarvio 2019 – prosessissa tulisi tähdätä erityisesti muiden kuin sote-tehtävien tietojen osalta sekä maakuntien välisten palvelumyyntien ja –ostojen osalta. Syksyn koetalousarviossa tulisi jo olla vahva tehtävien hoidon suunnittelun tendenssi tilastollisen tarkastelun sijaan. Maakunnan hallinto- ja organisaatiorakenteen pitäisi olla silloin huomattavasti nykytilannetta pidemmälle valmisteltu.


14 Esivalmistelun rahoitus ja kustannukset

Maakunnalle myönnetty esivalmistelun rahoitus Valtiovarainministeriö on myöntänyt maakuntien liitoille maakuntien esivalmisteluavustusta vuosina 2017-2019 seuraavilla päätöksillä (VM/256/02.02.02.09/2017):

27.3.2017 avustus 30 621 euroa 5.7.2017 avustus 247 674 euroa 25.10.2017 avustus 325 861 euroa 16.2.2018 avustus 307 869 euroa 27.6.2018 avustus 410 361 euroa 27.9.2018 avustus 174 620 euroa

Yhteensä valtionavustusta on myönnetty 1 497 006 euroa. Avustukset on myönnetty Keski-Pohjanmaan liiton/maakuntavalmistelun anomuksesta. Valtionavustusten käyttötarkoituksena on maakuntien esivalmistelutyön kustannukset. Valtionavustusta saatiin alkuvaiheessa 90 %:iin esivalmisteluvaiheen hyväksytyistä arvonlisäverottomista kustannuksia, joten maakunnan omarahoitusosuudeksi vähintään 10 %. Valtionavustus nousi 1.6.2018 alkaen 95 %:iin eli omarahoitusosuus oli 5 %, ja 1.10.2018 valtionavustus oli 100 % valmistelun hyväksytyistä kustannuksista. Maakunnan kunnat, valtion organisaatiot ja Keski-Pohjanmaan liitto sopivat 1.12.2017 lähtien valmistelutyöhön osallistumisesta ja valmistelutyön korvaamisesta. Sopimuksessa määriteltiin toimijoiden kesken pelisäännöt, joita maakunta- ja sote –uudistuksen valmistelutyössä osapuolten kesken noudatetaan. Kustannusten korvaamiseen sovellettiin valtionvarainministeriön ohjeita sekä valtionavustuksen sääntöjä. Sopimusta noudatettiin koko pitkittyneen valmistelun ajan Päätoteuttajana oli Keski-Pohjanmaan liitto ja osatoteuttajana muut valmisteluun osallistuivat organisaatiot Uudistuksen yhteiset kustannukset päätoteuttajan ja osatoteuttajan kirjanpidossa korvattiin 100 % tukiosuudella, jolloin omavastuuosuus jaettiin kaikkien toteuttajien kesken toteutuneiden työosuuksien mukaisessa suhteessa. Osatoteuttajille korvattavat valmistelukustannukset olivat enintään 90 % kirjanpidossa osoitetuista kustannuksista, kuitenkin enintään väliaikaishallinnon ja muutosjohdon toimielimessä sovittujen yhteisten kustannusten ja maakuntaliiton käytössä olevan rahoituksen mukainen osatoteuttajan suhteellinen osuus. Osatoteuttaja vastasi osaltaan valtionvarainministeriön avustushankkeiden omarahoitusosuudesta päätoteuttajan ja osatoteuttajien jako-osuuksien suhteessa.

Päätoteuttaja teki erillisen maksatuspäätös toteutuneiden kustannusten perusteella maksettavasta osuudesta osatoteuttajalle. Maksatuspäätösjako käsiteltiin ennen maksatusten täytäntöönpanoa

väliaikaishallinnon ja muutosjohdon toimielimessä ja raportoitiin poliittiselle ohjausryhmälle.

Valmistelutyötä ohjasi Keski-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä. Se valvoi valmistelutyön edistymistä, tavoitteiden toteumista ja aikataulua. Johtoryhmän puheenjohtaja vastasi valmistelutyön operatiivisesta johtamisesta. Esivalmisteluvaiheen maakuntaliitossa hallinnoitavien valmisteluavustusten käytöstä ja raportoinnista vastasi alussa maakuntajohtaja. Poliittisesta ohjauksesta vastasivat Keski-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus ja Keski-Pohjanmaan maakuntavalmistelun esivalmisteluvaiheen poliittinen ohjausryhmä.


Sopimusosapuolet sitoutuivat tekemään valmistelutyötä johtoryhmän hyväksymän ja poliittisen ohjausryhmän vahvistaman kokonaissuunnitelman mukaisesti. Päätoteuttaja vastasi valmistelutyön koordinoinnista, rahoittajan edellyttämien tietojen ja raporttien kokoamisesta, maksatushakemuksen laatimisesta rahoittajalle ja valmistelutyöstä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta osatoteuttajalle toteutuneen mukaan, huomioiden valtionavustusehtojen omarahoitusosuus. Päätoteuttaja järjesti kokoustilat ja tarvittaessa väliaikaiset työtilat sekä huolehtii työskentelyedellytysten muusta varmistamisesta. Osatoteuttaja oli velvollinen toimittamaan päätoteuttajalle raportoinnissa ja maksatuksessa tarvittavat materiaalit ja tiedot hyvissä ajoin ennen raportoinnin määräaikaa. Osatoteuttaja vastasi henkilöstönsä käytettävissä olevista työvälineistä, tietoliikenneyhteyksistä ja vakituisista työtiloista. Sopimuksella osatoteuttajat ottivat kantaakseen myös osan omarahoitusosuudesta, joka oli enimmillään 10 %, mutta vuoden 2018 aikana väheni 5 %:sta 0 %:iin. Keskeisimpiä valtionavustuksen kohteita eli esivalmistelun kustannuksia olivat valmisteluprojektin johdon palkkauskustannukset, osatoteuttajien henkilöstön palkkauskustannukset, tilojen vuokra- ja ylläpitokustannukset sekä matkustuskustannukset. Esivalmisteluun osallistui mukana olevista organisaatioista luottamushenkilöitä, henkilöstöjärjestöjen edustajia sekä valmisteluhenkilöstöä arviolta yli 200 henkilöä. Työpanosta valmisteluhankkeeseen kirjattiin n 40 eri henkilöltä. Ylivoimaisesti suurin osa maakunta- ja sote-valmistelusta tehtiin oman työn ohella. Vuoden 2018 keväästä alkaen esivalmisteluhankkeessa oli tulevan liikkeen luovutuksen ulkopuolelta määräaikainen muutosjohtaja helmikuun loppuun 2019 ja määräaikainen konsernihallinnon muutosjohtaja 1 kk 100%:n työpanoksella ja 3 kk 50 %:n työpanoksella.

Rahan käyttö Keski-Pohjanmaan maakuntavalmistelun kirjanpidon mukaan valtiovarainministeriöltä saaduista 1 497 006 euron avustuksista käyttämättä jäi n 260.000 euroa. Esivalmisteluun käytettiin avustusrahaa 1,2 milj. euroa. ICT-valmisteluun saatiin rahoitusta yhteensä 907 478 euroa. ICT rahoituspäätökset raportoitiin päätöksittäin. Rahaa palautettiin yhteensä 0,485 milj. euroa ja sote -koordinaattorin palkkaukseen ja kuluihin saatiin 142 777 euroa.

15 Valmistelun päättyminen ja yhteenveto

Keski-Pohjanmaalla poliittinen ohjausryhmä oli 8.3.2019 koolla kokouksessa Soiten auditoriossa, kun uutinen Juha Sipilän hallituksen eron pyynnöstä ja maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun kaatumisesta saavutti maakunnan kokousväen. Maakunta- ja sote-uudistuksen eteen oli vuosien aikana tehty paljon työtä. Keski-Pohjanmaalla saatiin paljon aikaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun myötä. Maakuntauudistuksen valmistelu tiivisti keskipohjalaisten toimijoiden, organisaatioiden ja ihmisten, yhteistyötä ja antoi paljon eväitä palveluiden ja toimintojen suunnitteluun tulevinakin vuosina.


Uudistuksen valmistelu vauhditti Soiten syntyä Keski-Pohjanmaa lähti rohkeasti ja etupainotteisesti uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää valtakunnallisen uudistuksen edellä Sipilän hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Maakunnan vahvasta yhteisestä tahtotilasta ja yksimielisyydestä Keski-Pohjanmaalle perustettiin oma sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, joka aloitti toimintansa jo 1.1.2017. Soiten perustamisen tavoitteena oli aito sisällöllinen asiakas- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmän uudistus, jossa saatiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja perus- ja erikoispalveluiden raja-aitoja madallettua ja tuotettua palveluita maakunnan ja lähialueen väestölle entistä saumattomampien palveluketjujen muodossa. Soite toi konkreettisia parannuksia keskipohjalaisten sote-palveluihin. Ihmislähtöisellä integraatiouudistuksella lyhennettiin jonotusaikoja, nopeutettiin kotihoitoon pääsyä, ja erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden ammattitaito tuotiin osaksi peruspalveluja. Soite osoitti ensimmäisenä toimintavuotenaan, kuinka julkinen sote-toimija kykenee itsenäisesti kohentamaan palveluidensa laatua ja kannattavuutta. Soiten integroitu toimintamalli on Keski-Pohjanmaalle sopiva malli. Samalla luotiin leveämmät hartiat alueen ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista huolehtimiseen lähellä ihmistä. Nopean palvelujen piiriin pääsyn lisäksi Soiten keskeinen tavoite on taata asiakkaille paras mahdollinen hoidon laatu. Jokainen potilas on saatava jouhevasti oikean hoidon piiriin. Tämän varmistamiseksi erikoissairaanhoito on jalkautettu osaksi perusterveydenhuoltoa. Tällöin ei tarvita lähetemenettelyjä, ja potilas voidaan ohjata tarvitsemaansa hoitoon nopeammin. Esimerkkinä tästä ovat lastenneuvolakäynnit, joista joka viidennen tekee hoitaa lastentautien erikoislääkäri. Soiteen perustettiin myös erillinen lastenpäivystys, jotta lasten erityistarpeet voidaan paremmin huomioida. Tämä on ollut mahdollista, kun resursseja ohjataan yhteisesti. Soite tulee lähivuosina jatkamaan sote-integraatiotyötä ja syventämään sitä edelleen. Olemassa olevat strategiset tavoitteet ja arvot; arvostava kohtaaminen, avoimuus, osallisuus, vastuullisuus sekä yhdenvertaisuus ohjaavat Soiten toimintaa tulevaisuuteen. Haasteita on edelleen rahoituksen riittävyyden suhteen, integraatiota entisestään syventämällä ja palveluverkkoja sekä tuotantorakennetta tarkastelemalla selvitään. Osallisuus ja terveyden edistämistyö tiivistyivät Maakuntavalmistelutyö vauhditti myös osallisuuden ja terveyden edistämisen eteen tehtävää työtä Keski-Pohjanmaalla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet laadittiin yhteistyössä kuntien kanssa ja asiakasosallisuutta palvelujen kehittämisessä vahvistettiin perustamalla kolme asiakasraatia, vanhus- ja vammaisneuvostot sekä järjestöneuvottelukunta. Asiakasraatien ja järjestöneuvottelukunnan perustaminen avoimella kutsulla ja keskustelulla antoi hyvän mahdollisuuden alueen asukkaille ja sen järjestöille tulla mukaan kehittämistyöhön. Tämä uusi toimintatapa toi sekä ihastusta, mutta myös ihmetystä. Kuntien päätöksenteossa on totuttu aikaisemmin nimeämään edustajat, nyt järjestöjen neuvottelukunnassa foorumi olikin avoin ja vapaa kaikille halukkaille uudentyyppisellä kutsumenettelyllä. Myös puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valittiin ryhmien omilla päätöksillä. Kolme neuvottelukuntaa, vanhus- ja vammaisneuvostot sekä järjestöneuvottelukunta, perustettiin antamaan omien alojensa asiantuntemustaan niin alueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuin palvelujen kehittämiseen. Neuvottelukunnat ovat antaneet, pyydettyjen lausuntojen lisäksi, arvokasta


tietoa tehtävien päätösten mahdollisesta ennakkovaikuttavuudesta alueen asukkaiden arkeen ja edustaneet laaja-alaista kansalaisnäkökulmaa palvelun kehittämisessä. Osallistu -ohjelmassa yhdessä Yhteisöklubi Sillan kanssa laadittiin rakenteet kansalaisvaikuttamiselle - sille miten osallistumista ja vaikuttamista edistetään. Asiakasraatien, asiakaspalautteiden ja neuvottelukuntien lisäksi järjestetään keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja, joissa selvitetään maakunnan asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Kuntien tärkeimpinä tehtävinä säilyy edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Maakuntauudistustyön seurauksena monella toimialueella syntyi uusia, yhteisen vastuun tehtäviä ja yhdyspintoja. Valmistelutyö näytti voimansa tältäkin osin. Maakuntastrategian valmistelutyö yhdisti organisaatioita ja ihmisiä yhteisen tavoitteen alle Maakunnassa oli vahva yhteinen tahto lähteä hyvissä ajoin liikkeelle määrittelemään uuden maakunnan tavoitetilaa sekä keinoja, kuinka tavoitteet toteutetaan. Strategian tavoitteena oli varmistaa osaltaan Keski-Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kaikilla maakuntaorganisaation siirtyvillä tehtäväaloilla: integroiduilla palvelukokonaisuudella valmisteltu konserni tukisi hyvinvointia, turvallisuutta, kasvua ja kehittymistä sekä järjestäisi maakuntalaisille toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Työtä tehtiin kaikkien siirtyvien organisaatioiden kesken sekä laajalla maakunnan päättäjien sekä sidosryhmien yhteistyöllä. Yhteisesti määritellyllä maakuntastrategian visiolla, missiolla, arvoilla, maakuntakonsernin yhteisellä palvelulupauksella ja tavoitteilla sidottiin yhteinen päämäärä samojen tavoitteiden alle. Lisäksi valmistelussa kuvattiin konserniin tulevien toimialojen tehtävät ja strategian seuranta. Maakuntastrategian kokonaistavoitteena oli maakunnan menestystekijöiden vahvistaminen – tuo tavoite ei suinkaan vanhene, vaikka maakunta- ja sote-uudistusta ei tässä vaiheessa tullutkaan. Aluekehittämisen tilannekuva otettiin käyttöön maakuntaohjelmatyössä Maakuntaohjelmatyö sekä uuden maakuntalain mukaiseen aluekehittämisen keskusteluihin (ALKE-keskustelut) liittyvä tilannekuva-analyysi yhteen sovitettiin maakuntaohjelman toimeenpanotyöhön Keski-Pohjanmaan liitossa vuosien 2017-2018 aikana. Uudet käytännöt jäävät pysyväksi osaksi maakunnallista strategiatyötä. Aluekehittämisen yhteistyötä tiivistettiin mm. yhteisellä rahoitusprosessin suunnittelulla Maakuntiin siirtyvät organisaatiot valmistelivat toimialoittain yhteistä organisaatiota ja yhteisiä palveluprosesseja maakuntauudistuksen valmistelun aikana. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. aluekehittämisen työryhmässä yhteisen rahoitusprosessin hahmottaminen ja kuvaaminen rakennerahasto-ohjelman sekä maaseuturahaston osalta. Mukana yhteistä prosessia olivat suunnittelemassa Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus sekä Pohjanmaan ELY-keskus. Kasvupalveluissa määriteltiin yhteistä palvelulupausta Keski-Pohjanmaan asiakkaille Maakunnallista valmistelutyötä tehtiin yhteistyössä eri työryhmien kautta. Työryhmissä oli mukana liittyvien organisaatioiden henkilöstöä sekä laajasti ulkopuolisia kuntien ja muiden toimijoiden ja kumppanien edustajia, yhteensä noin 50-60 henkilöä. Esimerkkeinä yhteistyöstä on esim. työllisyyden edistämisessä tuottamismallien suunnittelu ja yrityspalveluiden puolella yrityspalvelupilottihakemuksen valmistelu sekä palveluprosessien ja palvelulupausten suunnittelu.


Maaseutupalvelut Maaseutupalveluiden valmistelun aikana kokonaisnäkemys maaseudun elinkeinojen merkityksestä maakuntamme elinvoimaisuudelle vahvistui entisestään. Maaseutupalveluissa saatiin luotua entistä parempia yhteistyömuotoja kuntien ja valtion toimintojen välillä, joita voimme hyödyntää maaseutupalveluiden kehittämisessä jatkossakin. Maaseutupalveluissa saatiin laadittua erittäin hyvässä yhteistyössä kuntien maaseutuhallinnon, lomituspalveluiden sekä maakuntauudistuksen luottamushenkilöiden kanssa hyvän maaseutupalveluiden strategialuonnoksen, jota voi kukin hyödyntää omassa toiminnassaan keskipohjalaisen maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi jatkossakin. Pelastus-, turvallisuus ja varautumispalvelut Pelastus-, turvallisuus- ja varautumispalveluiden kehittäminen monialaisessa maakunnassa eteni hyvin. Merkittävästi etenemiseen vaikutti se, että pelastustoimi, ympäristötoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi toimivat jo pääosin maakunnan kokoisissa yksiköissä. Muut valmisteluun osallistuneet tahot, jotka olivat lain mukaan tulossa monialaisen maakunnan toimijoiksi, sulautuivat yhteisessä valmistelussa selkeästi toimialansa mukaan kokonaisuuteen. Maankäyttö-, ympäristö ja liikennepalvelut Alueiden käytön, vesitehtävien, luonnonsuojelutehtävien ja kalatehtävien osalta saavutettiin yhteinen näkemys siitä, miltä osin tehtäviä hoidettaisiin yhteistyönä kolmen pohjalaismaakunnan kesken tai laajemmalla läntisen Suomen yhteistyöalueella ja näistä laadittiin yhteistyömallit. Liikennetehtävien osalta valtakunnan tasolla ei saavutettu yhteistä näkemystä lakiluonnoksen mukaisista enintään yhdeksästä yhteistoiminta-alueesta, joten yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ei päästy. Keski-Pohjanmaa oli alustavasti mukana sekä pohjoiseen että etelään suuntautuvassa yhteistyössä. Kaiken kaikkiaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on tiivistänyt keskipohjalaisten toimijoiden yhteistyötä, vahvistanut maakuntahenkeä ja antanut uusiakin eväitä tulevaisuuden palveluiden ja toimintojen suunnitteluun. Valmistelutyö valmensi henkilöstöä erityisesti yhdessä tekemiseen, muutosjohtamiseen, verkostoitumiseen sekä viestintään. Ylimaakunnallinen ja kansallinen yhteistyö täydensi ja tuki omaa osaamista sekä loi vahvan yhteisen äänen viestinnälle. Tiedolla johtamisen kokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta kehittyi isoin askelin tiedon luotettavuuden lisäämisestä aina palvelujen vaikuttavuuden tarkasteluun saakka. Saatavilla olevan tiedon sekä omassa toiminnassa syntyneiden tilastojen että erilaisten vertailutietojen käyttäminen päätöksenteon perustana sekä tietojen havainnollistaminen kehittyi uudelle tasolle ja sitä hyvin alkanutta tiedolla johtamisen kehitystyötä jatketaan Soitessa lähivuosina.

16 Eväitä uuteen valmisteluun

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu antoi runsaasti eväitä jatkovalmisteluun. Eri organisaatioiden ihmiset tutustuivat toisiinsa ja toisten toimintoihin, mistä on varmasti hyötyä maakunnan kehittämistyössä jatkossakin. Monia yhteisiä rajapintoja on löytynyt nykyisten organisaatioiden toiminnoista mm. sosiaalityön ja työvoimahallinnon, pelastustoimen ym. palveluissa ja tietoa näistä rajapinnoista voidaan hyödyntää yhteistyössä tulevaisuudessakin.


Valmistelutyö toi arvokasta kokemusta muutosjohtamisesta, viestinnästä ja verkostoitumisesta, mitä voidaan soveltaa tulevaisuuden projekteissa ja muutosprosesseissa.

Keski-Pohjanmaalla keskitytään hyödyntämään mahdollisimman hyvin tehdyn valmistelutyön tulokset. Valmistelussa laaditun maakuntastrategian luonnos antaa hyvän pohjan maakunnan tulevaisuudelle ja kehittämiselle. Maakunnassa keskustelua jatketaan siitä, miten kuntien elinvoimatehtäviä kehittämistä jatketaan sekä siitä, miten työnjako kuntien ja Keski-Pohjanmaan Liiton välillä järjestetään. Laadittu edunvalvontasuunnitelma antaa tähän työhön hyvää pohjaa. Uudistuksen kaatumisesta huolimatta maakunnalla on meneillään merkittäviä suunnittelutehtäviä, kuten tulevan EU-rahoituskauden 2021-2027 kansallinen suunnittelu. Keskeinen tavoite tässä on saada mahdollisimman hyvä lopputulos koheesiorahoituksen ja maaseuturahoituksen osalta.

Parasta antia maakuntauudistuksen valmistelusta oli yhteistyön laajentuminen ja syventyminen verkostoissa. Uusien näkökulmien kautta ymmärrys maakunnan kehittämisestä on laajentunut entisestään mukana olleiden kollegoiden kautta.

Paljon tarvitaan vielä ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta digitalisaation hyödyntämisessä prosessien ja palvelupolkujen kehittämisessä. Uudenlaiset lähestymistavat asiakkaan/potilaan osallistamisessa ja osallisuuden lisäämisessä aina palvelutuotannosta vastuuta ottavaan omatoimiseen aktiiviseen kansalaiseen.

Monialaisessa Keski-Pohjanmaan maakunnassa mahdollisuudet ovat laajassa verkostoitumisessa ja oikeissa kumppanuuksissa palvelujen tuotannossa.


LIITE 1

UUDISTUKSEN VALMISTELUSSA MUKANA OLLEIDEN KESKEISTEN ORGANISAATIOIDEN KOKOONPANOT Tilanne maaliskuussa 2019

Poliittisen ohjausryhmän jäsenet Luottamushenkilöt Mari Kerola Keskusta, Kannus puheenjohtaja Esa Kant SDP, Kokkola 1. vpj Reino Herlevi Keskusta, Kokkola 2. vpj Johanna Paloranta Keskusta, Kokkola Kauko Ojala Keskusta, Kokkola Matilda Raiskila Keskusta, Kokkola Piia Rautiola Keskusta, Kannus Olli Joensuu Keskusta, Kannus Jaakko Mäki-Petäjä Keskusta, Kannus Jouni Koskinen Keskusta, Kaustinen Antti Mäkelä Keskusta, Kaustinen Katri Puumala Keskusta, Kaustinen Erkki Lassila Keskusta, Veteli Jussi Torppa Keskusta, Veteli Ilkka Piispanen Keskusta, Toholampi Mika Ranta-Nilkku Keskusta, Toholampi Marja Tiala Keskusta, Lestijärvi Jukka-Pekka Tuikka Keskusta, Lestijärvi Mari-Liisa Haka Keskusta, Lestijärvi Jarmo Pollari Keskusta, Halsua Timo Pärkkä Keskusta, Halsua Maarit Hotakainen Keskusta, Halsua Sarita Kirvesmäki Keskusta, Perho Antti Hietaniemi Keskusta, Perho Minerva Rannila Keskusta, Perho Emma Haapasaari SDP, Kokkola Raimo Hentelä SDP, Kokkola Tiina Isotalus SDP, Kokkola Mauri Lahti SDP, Kokkola Marjo Salmi SDP, Kokkola Kristiina Teerikangas SDP, Kokkola Ari Huuki SDP, Kannus Annika Timonen SDP, Kaustinen Ulla-Riitta Harju SDP, Toholampi Mauri Peltokangas PS, Kaustinen Jari Mäkelä PS, Veteli Pekka Leppälä PS, Kokkola Irene Yli-Kauppila PS, Kokkola


Päivi Pihlajakangas PS, Kannus Irma Kemppainen PS, Kokkola Bjarne Kallis Kokoomus, Kokkola Pekka Nurmi Kokoomus, Kokkola Marjo Hukari Kokoomus, Kokkola Sakari Typpö Kokoomus, Kannus Satu Kauppinen Kokoomus, Veteli Mauri Salo KD, Kokkola Jukka Paananen KD, Kokkola Pirkko Häli KD, Kokkola Jaana Kallio KD, Kokkola Anne Peltomaa KD, Kokkola Hans Snellman RKP, Kokkola Stefan Anderson RKP, Kokkola Marlén Timonen RKP, Kokkola Camilla Wikman RKP, Kokkola Seppo Tastula Vasemmisto, Kokkola Pertti Korvela Vasemmisto, Kokkola Pentti Untinen Vasemmisto, Lestijärvi Jenna Alaspää Vihreät, Kaustinen Johanna Kuoppala Vihreät, Kokkola Keski-Pohjanmaa liiton ja Soiten puheenjohtajisto Pentti Haimakainen Keski-Pohjanmaan maakuntavaltuuston pj Antti Mäkelä Keski-Pohjanmaan maakuntahallituksen pj Sari Innanen Soiten valtuuston pj Veikko Laitila Soiten hallituksen pj Kaupungin- ja kunnanjohtajat Terttu Korte kaupunginjohtaja, Kannuksen kaupunki Stina Mattila kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki Arto Alpia kunnanjohtaja, Kaustisen kunta Lauri Laajala kunnanjohtaja, Perhon kunta Jukka Hillukkala kunnanjohtaja, Toholammin kunta Esko Ahonen kunnanjohtaja, Lestijärven kunta Jari Penttilä kunnanjohtaja, Halsuan kunta Hannu Jyrkkä kunnanjohtaja, Vetelin kunta Henkilöstön edustajat Satu Seppelin-Kivelä henkilöstön edustaja, Juko Timo Rajaniemi henkilöstön edustaja, Juko Eija Korkia-Aho henkilöstön edustaja, Koho Päivi Maunula henkilöstön edustaja, Super Irma Weckman henkilöstön edustaja, JHL


Muutosjohtajat ja valmistelijat Eija-Liisa Heikkilä muutosjohtaja esittelijä Jussi Salminen kehittämisjohtaja, yhteinen monialainen kehittämisyksikö Eija Kellokoski-Kari muutosjohtaja, Sote-järjestäminen Sirkku Wacklin muutosjohtaja, Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutupalvelut Andréas Smeds muutosjohtaja, Kokkolan kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto Jaakko Pukkinen muutosjohtaja, Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen

pelastuslaitos Marja-Riitta Vest muutosjohtaja, Pohjanmaan ELY-keskus Aulis Rantala muutosjohtaja, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Suvi Melender-Lågland viestintä, väliaikaishallinto ja Soite Piia Andersson väliaikaishallinnon sihteeri sihteeri Asiantuntijat: Minna Korkiakoski-Västi toimitusjohtaja, Soite asiantuntija Jyrki Kaiponen maakuntajohtaja, K-P:n liitto asiantuntija Mika Kivelä tietohallintojohtaja, Soite asiantuntija Tommi Koskinen talousjohtaja, Soite asiantuntija Kaisa Rannankari controller, Soite asiantuntija

Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen puheenjohtajisto Mari Kerola poliittisen ohjausryhmän pj puheenjohtaja Esa Kant poliittisen ohjausryhmän 1 vpj Reino Herlevi poliittisen ohjausryhmän 2 vpj Pentti Haimakainen K-P:n maakuntavaltuuston pj Antti Mäkelä K-P:n maakuntahallituksen pj Sari Innanen Soiten valtuuston pj Veikko Laitila Soiten hallituksen pj Eija-Liisa Heikkiä muutosjohtaja esittelijä Eija Kellokoski-Kari Sote-järjestämisen muutosjohtaja Jyrki Kaiponen maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto Piia Andersson väliaikaishallinnon sihteeri sihteeri Minna Korkiakoski-Västi toimitusjohtaja, Soite asiantuntija

Väliaikaisen valmistelutoimielimen ja muutosjohtajien johtoryhmä Eija-Liisa Heikkilä Muutosjohtaja esittelijä, pj Jyrki Kaiponen Vt maakuntajohtaja Jussi Salminen Monialaisen kehittämisyksikön edustaja Eija-Liisa Heikkilä Tukipalvelujen edustaja ja henkilöstövalmistelija Marja-Riitta Vest Työllisyys- ja kasvupalveluiden edustaja Aulis Rantala Ympäristö-, liikenne- ja luonnonpalveluiden edustaja Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisen, maaseutuhallinnon ja lomituspalveluiden edustaja Jaakko Pukkinen Pelastus, turvallisuus- ja varautumispalveluiden edustaja


Eija Kellokoski-Kari Sote-palveluiden edustaja Andréas Smeds Ympäristöterveydenhuollon edustaja Suvi Melender-Lågland Viestinnän edustaja Mari Kerola poliittisen ohjausryhmän pj. Mika Kivelä tietohallintojohtaja, Soite asiantuntija Minna Korkiakoski-Västi toimitusjohtaja, Soite asiantuntija Tommi Koskinen talousjohtaja, Soite asiantuntija Kaisa Rannankari controller, Soite asiantuntija Piia Andersson väliaikaishallinnon sihteeri sihteeri

Muutosjohtajat 2015-2019 Jukka Ylikarjula - 5.2.2018, muutosjohtaja, ei sote-asiat Ilkka Luoma – 5.2.2018, muutosjohtaja, sote Petri Jylhä 6.2.-15.5.2018 muutosjohtaja Eija-Liisa Heikkilä 6.2.-30.4.2918 konsernihallinnon muutosjohtaja Jussi Rämet 15.5.2018 – 28.2.2019, muutosjohtaja Jyrki Kaiponen 2.5.18 – 30.5.18 100 %, 31.5.18-31.8.18 50 %, konsernihallinnon muutosjohtaja Eija-Liisa Heikkilä 1.3. – 23.4.2019, muutosjohtaja


LIITE 2

LOPPURAPORTIN KIRJOITTAMISEEN OSALLISTUNEET 1 Valmistelun liikkeellelähtö ja organisoituminen maakunnassa Eija-Liisa Heikkilä 2 Keski-Pohjanmaan maakunnan poliittinen rakenne ja organisaatio Eija-Liisa Heikkilä 3 Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun viestintä Suvi Melender-Lågland ja Tiina Harjunpää 4 Maakuntastrategian valmistelu Saara Lång ja Marita Mutka 5 Monialainen kehittäminen Jussi Salminen, Saara Lång, Iiris Jurvansuu, Henri Nevalainen 6 Hallinto ja maakuntakonsernin yhteiset tukipalvelut sekä henkilöstö Eija-Liisa Heikkilä ja Mika Kivelä (ICT-palvelut) 7 Aluekehitys ja kasvupalvelut Marita Mutka 8 Maankäyttö, ympäristö ja liikenne Aulis Rantala 9 Maaseutu hallinto ja lomituspalvelut Sirkku Wacklin 10 Pelastus-, turvallisuus- ja varautumispalvelut Jaakko Pukkinen 11 Sote-järjestäminen ja tuottaminen maakunnassa Eija Kellokoski-Kari, Kalle Tornberg 12 Ympäristöterveydenhuollon palvelut Andréas Smeds 13 Maakunnan talous Tommi Koskinen, Kaisa Rannankari, Kalle Tornberg 14 Valmistelun kustannukset Eija-Liisa Heikkilä 15 Valmistelun päättyminen ja yhteenveto Eija-Liisa Heikkilä


16 Eväitä uuteen valmisteluun Eija-Liisa Heikkilä Loppuraportin kokoaminen ja toimitus Eija-Liisa Heikkilä


LIITE 3

MAAKUNTA JA SOTE –UUDISTUKSEN VAIHTEET 29.5.2015 – 8.3.2019 LYHYESTI Hallitusohjelma - 29.5.2015 Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin, joissa päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille.

Sote-rahoitusuudistus - 20.10.2015 Hallitus linjasi, että kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisesti selvitetään itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa rahoitusjärjestelmää.

Aluejako ja sote-uudistuksen periaatteet - 7.11.2015 Hallitus sopi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määrästä Itsehallintoalueita. Päätettiin itsehallintoalueiden määräksi 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestää 15 aluetta.

Hallituksen linjaus sote- ja maakuntauudistuksesta - 5.4.2016 Hallitus sopi reformiministerityöryhmän neuvottelujen ja valmistelun pohjalta sote-uudistusta tarkentavat linjaukset, jotka ohjaavat sote-järjestämisuudistuksen sekä valinnanvapaus- ja monikanava-

rahoitusuudistuksen lainvalmistelua. Hallitus sopi maakuntahallinnolle siirrettävistä tehtävistä.

Sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset ja valinnanvapauden linjaus - 29.6.2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset julkaistiin. Lisäksi hallitus sopi valinnanvapauslainsäädäntöä ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevasta jatkovalmistelusta.

Esitys luonnokseksi asiakkaan valinnanvapaudesta - 21.12.2016 Julkaistiin lakiluonnos siitä, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi julkistettiin lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset maakunta- ja sote-la-kiluonnoksiin. Hallitus linjasi osana sote-ratkaisua, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon, kuten myös pelastustoimi järjestetään samoissa maakunnissa Hallituksen esitys eduskunnalle sote- ja maakuntauudistuksesta - 2.3.2017 Hallitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perustamista 1.7.2017 alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta.

Päätös sote- ja maakuntauudistuksen voimaan 1.1.2010 ja maakuntavaalit vuoden 2018 lokakuussa – 5.7.2017 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua jatketaan siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen.

Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Pääministeri Juha Sipilän ilmoitus 27.6.2018 maakunta- ja sote –uudistuksen voimaantulon siirtymisestä

Maakunta- ja sote - uudistuksen voimaantulo siirtyy alkamaan 1.1.2021.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus pyytää eroa ja uudistuksen valmistelu ajetaan hallitusti alas – 8.3.2019 Eronpyynnön vuoksi maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovalmisteluun ei ole edellytyksiä. Työ suunnataan

valmistelun päättämiseen, tehdyn työn dokumentointiin ja uudistuksen hallittuun alasajoon.

meidÄn keski-pohjanmaa · malliin kuitenkin eri värityksellä. verkkosivusto ja some-kanavat...

Documents