markus hammarström talous- · yhteiskunta ei pyöri, ellei joku ole na la. l eivval ......

S U O M E N P O L I I S I J Ä R J E S T Ö J E N L I I T O N J Ä S E N L E H T I

Markus Hammarström

Naarauksessa

TALOUS-RIKOLLISUUS

P I N N A L L A

Palkkojen puolesta

38

T Y Ö S S Ä

Laiton uhkaus

20

A J A S S A

Ajokortit poliisilta Trafille

32

32O15

Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentu-losi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muuta-

malla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:

ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA?Entä jos toisen euro

010 19 19 19

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

Suomen

EDULLISIN*

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

Hyvää viikonloppua toivotteli poliisin kirje. Olin ajellut 40 kilometrin nopeusrajoitus-alueella 45 kilometrin tuntivauhdilla. Huo-

mautus tuli.Hyvä, että ylinopeuksiin puututaan. Väsymättö-

mät peltipoliisit suoltavat dataa ja posti polkee kir-jeitä tiiviillä tahdilla autoilijoille, mutta huomaako ratin takana hikoi-leva kuski nopeusmittarin pälyilyn li-säksi seurata liikennettä. Noin 95 miljoonan sakkotulojen tuplausyri-tys ei innosta LPY:n puheenjohtaja Timo Harjaluomaa, ja heinäkuun lopussa LPY nousikin mediaotsikoi-hin vastustaessaan sakotusrajan alentamista. Ammattilaisten näke-mys on, että liikenneturvallisuus ei parane, vaikka vähäisestä ylinopeudesta saaduilla sakkolapuilla tilkittäisiin valtion tyhjyyttä ammotta-vaa kirstua.

Liikenteessä ylikuumentuneet tunteet ja törky-käyttäytyminen pitää suitsia, mutta mitä tehdään nettipalstoille, joissa riehunta on rikkonut kaikki hy-vän käytöksen rajat. Vanha lastenkasvatusprinsii-pi uhkauksesta, kiristyksestä ja lahjonnasta on siir-tynyt käytäntöön netissä raivoavaksi sanojen ok-sennustaudiksi. Nyt kielenkannat kirvoittavat vä-hintäänkin pakolaiset, homot ja liikenne. Leppoisa kotoilu ja lupsakka meno on niin menneestä maailmasta.

Vielä muutama vuosi sitten organisaatioissa pähkäiltiin sosiaalisen median strategioiden kim-pussa, miten niin sanotut kriisit ja negatiivinen kes-kustelu taklattaisiin. Kristallipallo ei näyttänyt, et-

tä keskustelun taso singahtaisi jopa suoraan vihan lietsontaan ja uhkailuun. Tälle savuavien raunioi-den taistelutantereelle ei yksikään organisaatio halua.

Keskustelun rajuudesta kertoo myös se, että isot mediatalot ovat tehostaneet kommenttipalsto-

jen seurantaa ja jopa rajoittaneet sitä.

Vihapalautteen kohteeksi voi päätyä kuka tahansa koululaisista kirkonmiehiin. Syyskuun ensimmäi-sessä Kirkko ja kaupunki -lehdessä on muun muassa juttu piispa Irja

Askolan saamasta vihapalauttees-ta. Palautteen tutki teologian pro gradussaan Aki Kekkonen. Asko-lan saamat palautteet liittyvät hä-

nen fyysiseen olemukseen ja luonteenpiireisiin. Sek-sismi ja naisviha todennetaan halventavalla kielen-käytöllä ja vähättelevällä asenteella. Töryn torppa-miseen onneksi apua saa esimerkiksi nettipoliisi Fobban sosiaalisen median selviytymisopas -kirjas-ta, sillä siihen on koottu hyvä paketti eväitä kohda-ta verkon pimeä puoli.

Kaikessa karvaudessaankin some voi antaa asi-oille positiivista nostetta. SPJL:n alkusyksyn yksi parhaiten tavoittaneista päivityksistä oli, kun Tuo-

mas Pelkonen juoksi 100 kilometriä Heidi Foxel-

lin hyväksi elokuun lopussa. Viesti tavoitti lähes 50 000 ihmistä. Sisun satanen -keräyksen voima on peukuttamisen sijaan oikea konkreettinen tekemi-nen ja itsensä likoon laittaminen. Tuomaksen sa-noin: ”edelleen on olemassa ammatti, jossa ei juos-ta karkuun”.

Nyt kielenkannat kirvoittavat pakolaiset, homot ja liikenne.

Kirjallinen huomautus

H A N N E L E L O T S A R I - C O F F E N G

[email protected]

twitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJL.PO

Katja

Alm

gren

pääk ir jo i tus

3 3 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

POLIISI & OIKEUS

86. vuosikerta

Julkaisija

Suomen Poliisi–järjestöjen Liitto

Toimitus

Asemamiehenkatu 200520 [email protected]

Päätoimittaja

viestintäpäällikköHannele Lotsari-Coffeng040 940 [email protected]

Toimitussihteeri

viestintäsuunnittelijaKatja Almgren09 3484 [email protected]

Osoitteenmuutokset

JäsenrekisterisihteeriAnne Rakkap. 09 3484 2424

Ilmoitukset

Olli-Pekka Dukp. 050 378 [email protected]

Viestintätoimikunta

Pekka HeikkinenPirkko WolanderIlari KulmanenMarko RikalainenSari ViitasaloYrjö SuhonenKimmo Laajavuori

Varajäsenet:Eero J. SavolainenMiia Ahlfors

Taitto

Kaaripiste Oy

Paino

Lönnberg Print & Promop. 09 751 1811

ISSN 1238-5387

Aikakausmedian jäsen

Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Muistamisia julkaistaan enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen.

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].

Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Materiaalia ei palauteta.

Lehti 4/2015 ilmestyy viikolla 51, aineistot viimeistään 13.11.

Lehti 1/2016 ilmestyy viikolla 12, aineistot viimeistään 26.2.2016

K ANNESSA

MA AILMALTA

40

10ILMIÖ

36

T YÖSSÄ

20

Kannen kuva: Katja Almgren

tässä numerossa

4 P OLI ISI & OIK EUS 3 | 2015

24 38

Pääkirjoitus – Kirjallinen huomautus 3Puheenjohtajalta – Missä olit silloin kun… 6Lyhyesti 8Pinnan alla – naarauksessa talousrikollisuus 10Tuottavuusloikka hakusessa 16Työpari 18Laiton uhkaus kärsimyskorvauksen perusteena 20Kulmanen – Dream Team 23Aivan Uskomatonta! 24Pykälän pyörteissä 26Sano ei! 29

Liikkuen turvallisemmin töissä 30Ajokortit poliisilta Trafille 32Veroparatiiseihin uivat isot rahat ja kalat 34Analytiikan avulla ehkäistään ja ratkotaan rikoksia 36Palkkojen puolesta 38Italian talousrikollisten kauhu 40Helt vanliga finländare 42Muistamiset 44Pulmanurkka 45Repe 46Kokkonen – Siivous 47


Saa nähdä jääkö 18.9.2015 järjestetty mielenilmaus niiden

tapahtumien joukkoon, joihin aikanaan liitetään otsikon

mukainen kysymys, joka jatkuu: Helsingin Rautatientorilla

puolustettiin sopimusyhteiskuntaa. Joka tapauksessa Suomi

pysähtyi hetkeksi tärkeän asian äärelle.

MISSÄ OLIT SILLOIN KUN...

Seba

stia

n C

offe

ngpuheenjohtaja l ta


[email protected]

twitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJL.PO

Y R J Ö S U H O N E N

Suomi on demokraattinen oikeusvaltio. Sitä tulee johtaa sen arvon mukaisesti. Valtio ei ole yritys. Valtiota ja sen kansalaisia ei tule

pakottaa sietämään ihan mitä tahansa. Yritykses-sä sen ylin johto on periaatteessa yksinvaltias. Joh-dolla on rahat ja sille kuuluu ylivertainen direktio- oikeus. On oikeus palkata, olla palkkaamatta, pelo-tella ja erottaa, jos siltä tuntuu.

Yrityksissä ei järjestetä vaaleja eikä äänestetä. Joka omistaa seinät ja koneet, sanoo myös, mitä, milloin ja kuka tekee. Ja tietenkin sen, missä työ teh-dään. Työ voidaan siirtää, ja usein myös siirretään, halvemman työvoiman maahan. Kun ei pystytä riis-tämään kotimaassa, tehdään se katseilta piilossa merien takana.

Oikeusvaltiossa kansa päättää. Neljän vuoden välein johto voidaan vaihtaa. Jos tiukkaa tulee, se voidaan tehdä useamminkin. Valittu eduskunta pyr-kii säilyttämään kansan, maan hallitus eduskunnan luottamuksen. Enemmistöhallituksen on turvallista tehdä periaatteessa mitä tahansa pelkäämättä tu-levansa kaadetuksi. Oppositio voi räksyttää, mutta on lopulta aika voimaton.

Tällä sanelun tiellä olemme nyt. Sipilän hallitus on valinnut pakkokeinot linjakseen. Se haluaa ottaa palkansaajilta 2 700 miljoonaa euroa ja ehdottaa samalla työnantajaa laittamaan peliin 30 miljoo-naa euroa. Jos tämä ei ole kohtuutonta, mikä sitten.

Paketti tarkoittaa enimmillään jopa 10 prosen-tin palkanalennusta niillä aloilla, joissa on pakko tehdä vuorotyötä, sunnuntaityötä ja myös ylityötä. Virkamies ei työaikalain mukaan edes voi kieltäytyä ylityöstä. Olipa siitä maksettava korvaus mitä ta-hansa. Tämä kannattaa tiedostaa myös niiden, jot-ka selviävät työviikostaan maanantai–perjantai 8–16 kaavalla. Yhteiskunta ei pyöri, ellei joku ole aina valveilla.

Tämä uhkaus ajoi myös poliisit, hoitohenkilös-tön ja monet muut yksityisen ja julkisen sektorin työntekijät torille rankkasateen huuhdeltavaksi. Si-

pilän 8.9. lähettämä raekuuro on kuitenkin paljon ankarampi. Sitä vastaan on pakko suojautua.

Talouden jaloilleen saattamisen yksi kulmakivi on kotimaisen kysynnän varmistaminen. Edelliset erittäin maltilliset palkkaratkaisut ovat jo nakerta-neet ostovoimaa. Sipilän pakkolakipainajainen vie siitä loputkin. Jos pakollisten menojen jälkeen jää jotain varallisuutta kulutukseen, se ohjautuu var-muudella halpatyömaiden tuotteisiin. Nouse siinä sitten Suomi.

Maan hallituksen ja meidän muidenkin kannat-taa tutustua talousnobelisti Joseph Stiglitzin ter-veisiin Suomelle. Hän osui sopivasti Helsinkiin miele-nilmauksen aikaan. Hallituksemme toiminta ei saa-nut häneltä tukea. Vaihtoehtojakin on olemassa.

Alussa esitettyyn kysymykseen noin 30 000 pal-kansaajaa voi vastata: olin siellä minäkin. Jokaisen suomalaisen palkansaajan on syytä sanoa ääneen: se koskee minuakin.

Leikkaukset tarkoittavat jopa

10 prosentin palkanalennusta niillä

aloilla, joissa on pakko tehdä vuorotyötä,

sunnuntaityötä ja ylityötä.

3 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

Katja

Alm

gren

7

VANHEMMALLA KONSTAAPELILLA

PALKKAPUSSI PIENENISI

KESKIMÄÄRIN HALLITUKSEN

LEIKKAUKSILLA.

8%

LP:n eläkeläisristeilyLP:n Poliisiyhdistys ry kutsuu LP:n ja LPY:n eläke-läiset perinteiselle risteilylle Viking Mariellalle 10.11.2015. Lähtö on Helsingistä, Katajanokan terminaalista, kohti Tukholmaa kello 17.30. Lai-va on takaisin Helsingissä 12.11. klo 10.10.

Risteilyn hinta A4-luokan ulkohytissä 90 € / hlö (2 henkilöä hytissä ). Hyttejä on rajoitettu määrä. Hinta sisältää yhden illallisbuffetin, kaksi aamiais-ta sekä ohjelman laivalla.

Sitovat ilmoittautumiset (nimi ja syntymäaika) sähköpostiin [email protected] tai Saija

Haapanen (p. 044 060 7630) 10.10.2015 men-nessä.

Maksut viimeistään 25.10.2015 tilille: LP:n Poliisiyhdistys ryIBAN: FI29 1555 3000 1191 32viitenumero: 55Tervetuloa!LP:n poliisiyhdistys ry:n hallitus

Mökkien varaus uudistuuHakuaika Pankajärven, Rauhamäen, Telkänpesän ja Vierumäen majoille ajalle 1.1.–31.5.2016 on 15.10.–30.11.2015. Jos samalle ajankohdalle tu-lee useampia hakijoita, suoritetaan hakijoiden kesken majoista arvonta. Majan saaneille ilmoitetaan viimeistään 4.12.2015 mennessä. Varaukset löytyvät liiton kotisivuilta varauskalenterista.

Ajankohdan 1.6.–31.12.2016 varaukset tulevat haettaviksi vuoden vaihteen jälkeen, jolloin käytössä on uusi mökkivarausjärjestelmä.

Uudesta varausjärjestelmästä tulee lisätietoa SPJL.fi -sivulle marras-kuussa.

Uudet jäsenkortitUudet jäsenkortit postitetaan viimeistään viikolla 50. Jäsenkortti on voimassa vuosien 2016–2017 ajan. Jäsenkorttipostituksia varten päivitä tietosi jäsenrekisteriin. Tarkemmat ohjeet löydät SPJL.fi -sivulta. Jos jäät eläkkeelle vielä vuoden 2015 aikana, ilmoita siitä viimeistään marraskuun aikana toimistoon sähköpostitse [email protected].

Tilaa Poliisien Tuki joulukortitKohta on jälleen aika tilata Poliisin Tuki ry:n joulukortit. Korttien tuotto käytetään virantoimituksessa vaikeasti vammautuneiden tai surman-sa saaneiden poliisien lähiomaisten avustamiseen. Korttimyyntiä hoi-taa Poliisien Tuki ry. Tarkemmat tiedot korttien myynnistä löytyvät loka–marraskuussa SPJL.fi -sivulta.

Vuoden 2016 kalenteritVuoden 2016 kalenterit postitetaan jäsenille viikolla 50. Jos et halua kalenteria, käy merkitsemässä siitä tieto jäsenrekisteriin. Viime vuon-na ilmoitetut tiedot pysyvät, kunnes muutosta tehdä. Tarkemman oh-jeen löydät SPJL.fi -sivulta. Eläkeläiset voivat tilata kalenterin laitta-malla sähköpostia [email protected] .

l yhyest i


Twitterissä: Yksi laskuesimerkki.

Työnantajat osallistuvat talkoisiin

30 miljoonalla ja työntekijät 2 700

miljoonalla. Missä tasapaino?

FB kommentti: En aio niellä täysin

purematta esim. mahdollista

vuorolisiin tai lomaoikeuteeni

puutumista. En katso olevani niin

etuoikeutetussa asemassa, että

näkisin perustelluksi tai lainkaan

oikeudenmukaiseksi tuolla tavalla

säästämisen.

Oikeushallinnon pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen vaaliEnsi vuoden puolella Palkansaajajärjestö Pardian oikeusministeriön hallinnonalan pää-luottamusmies Pirjo Lappalainen ja varapääluottamusmies Heleena Kallio jäävät eläkkeelle. Sen vuoksi on tarpeen järjestää pääluottamusmiehen ja varapääluottamus-miehen vaali.

Oikeus asettua ehdolle vaaliin, on kaikilla oikeushallinnon alalla työskentelevillä hen-kilöillä, jotka ovat jäsenenä Valtioneuvoston virkamiesyhdistys VVV ry:ssä, Valtionhal-linnon erityisalojen ja tuomioistuinten diplomi-insinöörit ry:ssä, Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:ssä tai Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:ssä.

Pääluottamusmiehen toimikausi on 1.4.2016–31.12.2017 ja varapääluottamus-miehen 1.7.2016–31.12.2017. Pääluottamusmiehen tehtävä on päätoiminen, työhuone sijaitsee Suomen Poliisijärjestöjen Liiton tiloissa Helsingissä.

Ehdolle vaaliin tulee asettautua viimeistään 15.10.2015 klo 16. Ilmoittautuminen tulee tehdä kirjallisesti joko sähköpostitse osoitteella: [email protected] tai postitse: Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki, kuoreen merkintä ”Pää-luottamusmiehen vaali”.

Tarkemmat tiedot löytyvät netistä: www.spjl.fi tai www.ohk.fi.

Lisätietoja antaa: Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ryAsemamiehenkatu 2, 00520 Helsinkip. 041 4333 700 [email protected]


– NAARAUKSESSA TALOUSRIKOLLISUUSPiilorikollisuus kuplii pinnan alla ja nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan

peittoa tehokkaasti. Talous- ja ympäristörikostutkijat naaraavat

lisärahoituksen turvin euroja verovirran ulottumattomissa olevasta

pohjamudasta.

PINNAN ALLA

kannessa


TEKSTI

Hannele Lotsari-Coffeng

KUVAT

Katja Almgren


Tehokkuutta haettaessa tulisi

koko ketjun toimia

saumattomasti.


Vanhempi konstaapeli Markus

Hammarström ja rikosylikonstaa-peli Jorma Niemi Itä-Uudenmaan

poliisilaitokselta toteavat, että talousrikos-tutkinnan rahoitus tulisi taata pitemmällä aikajänteellä kuin vuosi kerrallaan, siten myös toiminnan suunnittelu voisi olla pitkä-jänteistä.

– Vakaa rahoitus takaisi laadukkaamman ja nopeamman työn. Nyt resurssia palaa hukkaan jatkuvalla lyhyentähtäimen vuosi-suunnittelulla ja epävarmuudesta toiminnan jatkosta, toteaa Niemi.

Panostus kannattaa

Talousrikostutkintaan budjetoidut rahat ovat palautuneet veronmaksajien hyväksi takai-sin saadun rikoshyödyn kautta. Yksiselittei-sesti harmaan talouden suitsiminen on Suo-men etu.

Hammarström myöntää, että harmaa ta-lous vääristää kilpailuasetelmaa ja rehellis-ten yrittäjien on vaikeampaa pärjätä kilpai-lussa harmaan talouden toimijoita vastaan.

– Koko yksikkömme tavoite on saada pää-

tettyä hieman yli 200 talousrikosjuttua. Hie-man vaihdellen on takaisin saatu vuosittai-nen rikoshyöty ollut 2–3 miljoonaa euroa. Te-hostuneen poliisitoiminnan, viranomaisyh-teistyön ja kansalaisten lisääntyneen aktiivi-suuden ansiosta vahvasti piilorikollisuutena pidetty ympäristöön ja luonnonvaroihin koh-distuneet rikokset ovat alkaneet paljastua myös meillä aiempaa useammin. Lisärahoi-tuksen vuoksi tilanne on parempi kuin pit-kään aikaan, Niemi kertoo.

Yhteistyön merkityksellisyyttä ei voi myös-kään olla korostamatta.

– ”Lokapojat-jutun” tutkinnan alkuvai-heessa otimme heti yhteyttä ympäristöviran-omaisiin ja yhteistyötä asian selvittämiseksi alettiin rakentamaan välittömästi. Viran-omaisyhteistyö on toiminut hyvin ja oikeas-taan vain parantunut saatujen kokemusten myötä, Niemi kertoo.

Tehokkuutta haettaessa tulisi koko ketjun toimia saumattomasti eli verottajan, poliisin, syyttäjän ja lopulta ulosoton. Resurssit ja osaaminen olisi oltava kunnossa. Erikois-osaamista tarvitaan myös, esimerkiksi ympä-

ristörikoksiin erikoistuneita syyttäjiä kaiva-taan kipeästi lisää.

– Ympäristörikoksissa tarvitaan näytön saamiseksi usein monien eri asiantuntijoiden lausuntoja ja niiden saaminen ottaa aikansa, sanoo Niemi.

Vanhat jutut alta pois

Työkuorma on tällä hetkellä sopiva, toteaa Hammarström ja lisää, että talousrikostut-kinnassa rasittavat niin sanotut vanhat jutut. Tavoitteena on kuitenkin purkaa juttusumaa ja päästä reaaliaikaiseen tutkintaan kiinni, ja siinä on Hammarstömin mukaan myös onnis-tuttu.

Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoi-ma rikosilmiöitä, ja uusia asioita tulee jatku-vasti esille. Tutkintaan tulevat jutut ovat usein monimutkaisia ja siksi työläitä käsitellä. Muun muassa näistä syistä tutkintatyö edel-lyttää monipuolista osaamista, hyvää moti-vaatiota ja jatkuvaa koulutusta.

– Kehitettävää vielä on esimerkiksi tulos-ten arvioinnissa. Se on suhteellisen mekaanis-ta. Poliisityön vaikuttavuuden arviointi ei ole

TavoitteitaTutkintaan otettavien reaaliaikaisten juttujen määrä ja vakavan talous rikostorjunnan vai-kuttavuus pysyy vuoden 2015 tasolla. Poliisi toteuttaa tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa. (Lähde: Valtion talousarvioesitys)

Rikostorjunta valtion budjetti 2015

2014 toteuma 2015 arvio 2016 tavoite

Talousrikostorjunnan henkilötyövuodet

427 417 330

Suoritteet:

Haltuun saatu rikoshyöty milj. euroa

47,7 45 35

Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl

2201 2133 2200

Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl

1973 1844 1600

Markus Hammarström: Talous-

rikollisuuteen sisältyy laaja valikoi-

ma rikosilmiöitä.

Jorma Niemi: Viranomaisyhteis-

työn merkitystä ei voi olla korosta-

matta.


helppoa ja uskoisin, että julkishallinnon CAF-arviointimalli tukisi työtä laajemmin, Niemi sanoo.

Vaikka vaihtuvuus on ollut valtava, on työ-ilmapiiri Itä-Uudenmaan talousrikostutkinnas-sa hyvä ja sen eteen on tehty tietoisesti töitä.

– Viime vuosien rekrytointien takia Itä-Uu-

Suomi menettää verotulojaHarmaan talouden laajuutta on mahdoton tarkalleen tietää, koska kysymyksessä on tulojen ja liiketoi-mien pimittäminen. On arvioitu, et-tä Suomi menettää verotuloja noin 15 %, talousrikollisuuden vuoksi. Varovaisen arvion mukaan viides-osa EU-maiden kaikista tuloista on pimeitä. Suomen oma harmaa ta-lous on eri tutkimusten perusteella kiistaton ongelma, mutta se on sil-ti selvästi pienempi ongelma kuin EU-maissa keskimäärin.

(Lähde: Taloussanomat)

Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle tulevat

jutut ovat tapauksia isä-poika-pakettiauto-

asioista aina järjestäy tyneeseen rikollisuu-

teen asti. Koulutuksen merkitys työssä

onnistumiseen on merkittävä ja koulutusta

toivotaan lisää. Suomessa taloustutkintaan

annettava koulutus on vähäisempää kuin

esimerkiksi Ruotsissa, jossa koulutuksen

määrä on moninkertainen Suomeen verrat-

tuna. Osa on hakenut lisäkoulutusta oma-

aloitteisesti. Kuvassa Jorma Niemi (vas.) ja

Markus Hammarström.

simaan poliisilaitoksen talousrikostutkinnas-sa on kehitetty perehdytysohjelma ja paran-nettu työprosesseja. Perehdytysohjelma on ollut hyvin onnistunut ja sillä on kysyntää muuallakin talossa ja muissa poliisi laitoksissa, kertoo Hammarström.

Kansainvälisyys näkyy Itä-Uudellamaalla, jossa on paljon toimintaa ja ihmisiä. Haastee-na on, miten kaikkea toimintaa pystytään val-vomaan, kun Itä-Uusimaa on myös niin sa-nottu kauttakulkupaikka.

– Tehtäväkenttämme on laaja. Ryhmäs-sämme on paljon kokemusta poliisin työstä ja luonnollisesti meillä on talousosaamista. Teemme myös itse kotietsinnät ja kiinniotot. Pakkokeinoja käytetään aina mahdollisuuk-sien mukaan. Voinkin vain todeta, että talous-rikostutkinta on haastavaa, mutta samalla hyvin antoisaa, Hammarström sanoo.

Aiheesta lisää sivuilla 34 ja 40.


Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoima rikosilmiöitä, ja uusia asioita tulee jatkuvasti esille.

Uhkana resurssi vähennyksetHallitus esitti viikolla 38, että harmaan talouden torjunnan määrärahat putoavat 20 miljoonasta 13,5 miljoonaa euroon. Poliisi menettäisi rytäkässä 6,4 miljoonaa. Tämä tarkoittaisi 94 henkilötyövuotta vähemmän talousrikostutkinnasta.

Talousrikostutkijat palauttivat valtion kassaan rikos- ja vero-hyötynä viime vuonna 47 miljoonaa euroa.

Se on aika monta kertaa enemmän kuin harmaan talouden torjuntaan satsatut valtion varat.

(Lähde: Ajankohtainen kakkonen 22.9.2015, Yle Areena)


joko alentamalla työvoimakus-tannuksia tai parantamalla

tuottavuutta.

Vienti ei vedä

Suomi on tällä hetkellä to-della pahassa taloudelli-sessa ahdingossa: vienti ei vedä. Suomalaiset yritykset

eivät saa myytyä ulkomaille puhelimia, laivoja, paperia

tai koneita. Työnantajapuoli EK:n suulla on

nostanut esille suomalaisten yritys-ten korkean palkkatason, joka nostaa suomalaisen tuotteen hinnan liian kor-keaksi. Ylen teettämä selvityksen mu-kaan (Yle 7.4.2013) suomalainen työ teollisuussektorilla on vasta kahdek-sanneksi kalleinta EU:ssa. Kalliimpaa se on muun muassa Ruotsissa ja Sak-sassa, joita Sipilän hallitus pitää Suo-men tärkeimpinä kilpakumppaneina.

Samaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset yrittäjät moittivat korkei-ta palkan sivukustannuksia. Samaisen

TUOTTAVUUSLOIKKA hakusessa

Pääministeri Sipilän johta-man hallituksen tavoit-teena oli, että keskus-

järjestöt saisivat sovittua elokuun 21. päivään men-nessä asialistasta, josta päästäisiin sopimukseen tarkentavia neuvotteluja läpikäymällä seuraavan vuoden aikana.

Sipilän pääasiallinen tavoi-te oli 5 % tuottavuushyppy yksik-kötyökustannuksiin. Yksikkötyö-kustannuksella tarkoitetaan karkeasti työvoimakustannusten arvoa suhtees-sa tuotannon arvoon (työvoimakulut / tuotannon arvo = yksikkötyökustannus).

5 % tuottavuushypyn toteutta-miseksi esillä oli lukuisia keinoja kuten arkipyhäkorvaukset, vuosilomien pituu-det ja työaikojen pidentäminen noin 100 tunnilla.

Lopputuloksen kaikki ovat varmas-ti lukeneetkin lehdestä: sopimusta ei saatu aikaiseksi. Hallitus alkoi mietti-mään sopivia säästökohteita, joista

TEKSTI

Mika Nygård

Hallitus ulkoisti osan säästötoimien suorittamisesta työantaja- ja työntekijäliitoille. Neuvottelut käytiin keskusjärjestöjen EK:n, Akavan, SAK:n ja STTK:n välillä. Koska sopimusta ei syntynyt, hallitus tarttui pakottavaan lainsäädäntöön.

julkisuuteenkin tihkui muutamia. Olemme saaneet lukea sanoma-

lehdistä Sipilän hallituksen linjauksia säästöehdotuksista: vuorotteluva-paan poistaminen, lapsilisien, eläkkei-den, asumistuen heikentäminen sekä erilaisten verokantojen nostaminen.

Miten nämä säästöt sitten vaikut-taisivat suomalaisen työn tuottavuu-teen? Kilpailukykyä voidaan parantaa


Hallitus unohti, että julkinen sektori on maksanut pitkistä lomista ottamalla osan palkankorotuksista lomapäivinä.

lomista muun muassa ottamalla osan palkankorotuksista lomapäivinä.

Euroopan komission ja Maailma-nopankin vertailussa vuodelta 2014 Suomen julkishallinto oli EU-maiden tehokkain (Talouselämä 21.3.2015). Julkisen sektorin kulutusmenojen suh-teella bruttokansantuotteesta oli Suo-men julkinen talous EU-maiden neljän-neksi laajin, todetaan Eurostatin tilas-toista. Suomen julkinen sektori kuiten-kin työllistää vähemmän muihin Poh-joismaihin verrattuna.

Julkisen sektorin kulutusmenojen laskemiseen vaikuttaa esimerkiksi elä-kejärjestelemän laskeminen mukaan kulutusmenoihin. Sipilän hallituksen säästötoimet siis leikkaisivat julkisen

sektorin menoja. Säästyneet rahat siirrettäisiin yksityiselle sektorille las-kemalla yksityisen sektorin sosiaalitur-vamaksuja.

Yksityinen sektorin on saanut vii-me vuosina runsaasti tukea veron-maksajilta. Kela-maksut poistettiin vuonna 2010 ja yhteisöverokantaa laskettiin vuoden 2014 alussa. Näiden muutosten piti luoda uusia työpaikko-ja. Loiko se, en tiedä. Osingot ovat kui-tenkin kasvaneet! Mitä takeita työnte-kijöillä on tälläkään kertaa siitä, että säästöt eivät valu työnantajien tas-kuun kasvavina osinkoina?

Uskon kuitenkin, että järki voittaa ja uudet neuvottelut päättyvät oikeu-denmukaiseen sopimukseen!

tutkimuksen mukaan suomalaiset pal-kan sivukulut ovat satasen palkasta kolmekymppiä, kun vastaava arvo on Euromaissa kolmekymmentäkahdek-san euroa.

Tuottavuutta vaikka väkisin

Sipilä toi syyskuun alussa pöytään hal-lituksensa esityksen kilpailukyvyn nos-tamiseksi. Esityksen säästötoimet oli-vat kohdistettu suurimmaksi osin julki-sen sektorin kolmivuorotyötä tekeviin pienipalkkaisiin.

Pakottavalla lainsäädännöllä halli-tus haluaisi leikata ylityökorvauksia, sunnuntaikorvauksia, arkipyhäkor-vauksia ja heikentää sairaslomien kor-vauksia. Säästötoimia kohdistettaisiin myös julkisen sektorin pitkiin lomiin. Hallitus tarkoituksellisesti unohti, että julkinen sektori on maksanut pitkistä


t yöpar i

Työpaikka:

Keravan hätäkeskusHätäkeskuksen päällikkö: Vesa SeppäVuodelle 2015 osoitettu htv-määrä on 157, joista hal-linnossa 12 ja operatiivisessa toiminnassa 145. Vuonna 2014 Keravan hätäkeskukseen tuli 808 000 hätäpuhelua, kun koko maan lukema oli 2 811 000.

TEKSTI JA KUVA

Katja Almgren

Milloin tulit töihin Keravan hätäkeskukseen?

Mikko, 27: Valmistuin poliisiksi tammikuussa 2012. Kun avoimia virkoja ei poliisissa ollut, aloitin työt Kuopion hätäkeskuksessa saman vuoden huhtikuus-sa. Toukokuussa 2015 tulin Keravalle määräaikai-seen virkaan. Ajattelin työt hätäkeskuksessa vain väliaikaiseksi, mutta viihdyn niin hyvin, että voisin hyvin tehdä tästä urankin. Monella päivystäjällä on aikaisempi ammatti tai muu koulutus taustalla.

Erkki, 52: Tein aiemmin lähihoitajan töitä ja toimin sairaankuljetustehtävissä kymmenkunta vuotta. Tu-lin Keravalle 2011 hätäkeskuspäivystäjäksi valmistu-misen jälkeen. Monessa asiassa minulle on hyötyä hoitajataustasta, mutta alkuun oli pikkuisen haas-teellista poisoppia tietyistä maneereista.

Millainen on hätäkeskuspäivystäjä?

Mikko: Olen joskus järkeillyt asian itselleni niin, et-tä pitää osata noudattaa ohjeita puheluissa ja riskin-arviossa. Pitää osata olla tarvittaessa tavallaan kyl-mäkin, sillä jos haluat auttaa kaikkia viimeiseen as-ti, loppuu aika ja ambulanssit. Tervettä järkeä pitää osata käyttää.

Erkki: Vastapainona pitää myös haluta auttaa hä-dässä olevaa ihmistä. Täytyy osata nollata pää jo-kaisen soiton jälkeen ja kärjistetysti bongata sadan soiton joukosta se, joka vaatii kiireellistä apua. Jos tästä työstä ei tykkää, ei pärjää eikä jaksa.

Milloin pitää eniten kiirettä?

Mikko: Ruuhkaisinta aikaa ovat kesäviikonloput ja festarit. Puolet puheluista ovat sellaisia, jotka pääty-vät poliisitehtäviksi. Ihmiset liikkuvat ja käyttävät alko holia, joten se näkyy puheluissa. He soittelevat humalapäissään herkemmin tyhmiä puheluita, joita eivät selvin päin soittaisi.

Erkki: Osa Mikon mainitsemista puheluista on toki myös sairaskohtauksia, mutta puhelumäärät ro-mahtaisivat, jos ei olisi alkoholia. Yllättävän paljon tulee aiheettomia soittoja. Linjanveto on toisinaan vaikeaa, kuuluuko puhelu hätäkeskukseen vai ei. Joi-denkin puheluiden kanssa täytyy toki tehdä riskinar-viota hyvinkin tarkasti loppuun saakka, ja tehdä pää-tös hankalankin puhelun tehtäväksi tekemisen tai vain kirjaamisen välillä.

Näkyykö kesäkuussa tullut ”112 Suomi” työssänne?

Mikko: Soiton alussa jo heti selvitetään, mistä pu-helu tulee, ja ihmiset ovat olleet hyvin tietoisia mistä soittavat. Aplikaatiota käytetään vain tukemaan pai-kannusta, eikä se ole koskaan ainoa työkalu paikan-tamisessa, vaikka se tarkka onkin. Ihmisen pitäisi olla itse kateissa, jotta sovelluksesta olisi erityistä hyötyä, mutta aika oikeastaan vasta näyttää sen to-dellisen hyödyn.

Jos haluat auttaa kaikkia viimeiseen asti, loppuu aika ja ambulanssit.


HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄ

HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄ

Mikko Forsström

Erkki Huovinen


Kyse oli poliisimieheen kohdis-tuneesta laittomasta uhkauk-sesta, joka tapahtui kotihäly-

tystehtävällä. Asuntoon linnoittautunut henkilö

oli uhannut hakata paikalle saapu-neet poliisimiehet kirveellä, mikäli nä-mä tulisivat asuntoon. Poliisimiehen päästyä asuntoon, oli henkilö välittö-mästi hyökännyt lähietäisyydeltä tätä kohti veitsi kädessään. Poliisimies on-nistui torjumaan hyökkäyksen.

Asiaa käsiteltiin sekä käräjäoikeu-dessa että hovioikeudessa. Käräjäoi-keus katsoi vastaajan syyllistyneen vir-kamiehen väkivaltaiseen vastustami-seen, joka on tekona sisältänyt myös poliisimiehiin kohdistuneen laittoman uhkauksen.

Käräjäoikeus siis katsoi poliisimies-tä loukatun rangaistavaksi säädetyllä teolla, joka oikeuttaa vahingonkorvaus-lain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Oikeus totesi merkityksettömäksi sen, ettei vastaajalle erikseen vaadit-tu rangaistusta kärsimyskorvaukseen oikeuttavasta rikoksesta. Vastaaja va-litti käräjäoikeuden tuomiosta hovioi-keuteen, jossa käräjäoikeuden tuomio-ta ei muutettu.

Toinen poliisimiehistä haki Valtio-konttorilta kärsimyskorvausta tuomioi-den mukaisesti. Valtiokonttori hylkäsi hänen korvaushakemuksensa, koska katsoi rikosvahinkolain poikkeavan va-hingonkorvauslain säännöksistä; ettei korvausvaatimuksen perusteena ole-van rikoksen – virkamiehen väkivaltai-nen vastustaminen – voida katsoa täyttävän minkään rikosvahinkolain 9 §:ssä tarkoitetun rikoksen tunnus-merkistöä.

Perusteeton hylkäys

Poliisimies valitti liiton avustamana päätöksestä vakuutusoikeuteen, joka kumosi kyseisen päätöksen ja palautti asian Valtiokonttorille uudelleen käsi-teltäväksi.

Vakuutusoikeus totesi, että vaikka rikoksentekijä on tuomittu ainoastaan virkamiehen väkivaltaisesta vastusta-misesta, rikoksen tekotapa on täyttä-nyt myös laittoman uhkauksen tunnus-merkistön. Poliisimieheen on siten koh-distunut rikosvahinkolain 9 §:ssä tar-koitettu rikos eikä Valtiokonttorin olisi tullut hylätä hänen kärsimyskorvausha-kemusta mainitsemillaan perusteilla.

Vakuutusoikeuden päätös perustui sekä rikosvahinkolain että vahingon-korvauslain esitöihin, joista selviää lainsäätäjän tarkoitus:• Rikosvahinkolain 9 §:n mukaan

loukkauksen aiheuttamasta kärsi-myksestä suoritetaan korvaus mm. sille, jonka vapautta on rikoksella loukattu. Kyseisen säännöksen on tarkoitettu vastaavan vahingonkor-vauslain 5 luvun 6 §:ää siltä osin, kuin siinä säädetään oikeudesta korvaukseen vapauteen kohdistu-van loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Tällöin kärsimyksen korvattavuutta tulisi arvioida

TEKSTI

Rita Ridanpää

LAITON UHKAUSkärsimyskorvauksen perusteena

Vakuutusoikeus on 12.8.2015 antamallaan päätöksellä vahvistanut oikeuden rikosvahinkolain 9 §:n mukaiseen kärsimyskorvaukseen tilanteessa, jossa rikoksentekijää ei ole nimenomaisesti tuomittu laittomasta uhkauksesta, mutta rikoksen tekotapa on täyttänyt myös laittoman uhkauksen tunnusmerkistön.

Laittomasta uhkauksesta ei

rangaista erikseen, jos teko täyttää myös sellaisen

rikoksen tunnusmerkistön, josta säädetään muualla laissa

ankarampi rangaistus.


samalla tavoin sekä rikosvahinko-lain että vahingonkorvauslain pe-rusteella (HE 192/2005 vp).

• Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan osalta tode-taan, että korvausvelvollisuus voi syntyä, vaikka säännöksessä mai-nittuun oikeushyvään kohdistuvaa rikosta ei lueta vastaajan syyksi erillisenä rikoksena, vaan sen kat-sotaan sisältyvän muuhun rikok-seen (HE 167/2003 vp).Asiasta on myös korkeimman oi-

keuden ennakkopäätös vuodelta 2012, jossa todetaan vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentista ilmenevän, ettei oikeus kärsimyskorvaukseen määräydy vain sen perusteella, mikä rikos tekijän syyksi on luettu. Tätä olen-naisempi merkitys on sillä, mitä oikeus-hyviä teolla on loukattu.

Tässä tapauksessa vastaajan syyksi luettu virkamiehen väkivaltai-nen vastustaminen sisälsi tekona ri-koslain 25 luvun 7 §:ssä rangaistavak-si säädetyn laittoman uhkauksen, joka puolestaan oikeuttaa sekä vahingon-korvauslain että rikosvahinkolain mu-kaan korvaukseen loukkauksen aiheut-tamasta kärsimyksestä. Rikosvahinko-laki ei siten poikkea tuomioistuimen ratkaisun perusteena olevista vahin-gonkorvauslain säännöksistä.

Tältä osin on hyvä tuntea myös rikos laki. Uhkauksen käyttäminen sisäl-tyy moneen rikokseen. Laitonta uhkaus-ta koskevassa pykälässä (RL 25:7) on nimenomainen toissijaisuussäännös, joka määrittelee sen suhdetta muihin

Sovellettavat lainkohdatRikosvahinkolaki (1204/2005) 9 §:n 1 mo-mentin 1 kohta: Loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä suoritetaan korvaus sille:1) jonka seksuaalista itsemääräämisoikeut-ta on rikoksella loukattu tai jonka vapautta muuten on rikoksella loukattu.

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohta: Oikeus korvaukseen loukkauksen ai heut-tamasta kärsimyksestä on sillä:1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksi-tyiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu

tunnusmerkistöihin. Laittomasta uh-kauksesta ei rangaista erikseen, jos te-ko täyttää myös sellaisen rikoksen tun-nusmerkistön, josta säädetään muual-la laissa ankarampi rangaistus.

Inhimillinen virhe

Vakuutusoikeuden päätös on sen ai-kaisemman ratkaisulinjan mukainen. Valtiokonttori puolestaan toteaa, että heillä on kyseisen tapauksen ratkai-sussa tapahtunut inhimillinen virhe. Valtiokonttorin lakiasianpäällikkö Pekka Syrjänen toteaakin, että vas-taavanlaisissa tapauksissa olisi kaik-

kien edun mukaista, jos korvauksen hakija vakuutusoikeuteen valittamisen sijaan lähettäisi heille oikaisuvaati-muksen, jolloin asia voitaisiin tutkia uudelleen ja antaa siitä uusi asianmu-kainen päätös. Menettely olisi valitus-prosessia huomattavasti helpompi ja nopeampi. Uuden päätöksen jälkeen on edelleen mahdollista tehdä valitus vakuutusoikeuteen.

Valtiokonttori ja SPJL ovat pyrkineet parantamaan yhteisymmärrystä yhtei-sissä tapaamisissaan. Näissä tapaami-sissa on ollut esillä myös Valtiokontto-rin ratkaisu- ja korvauskäytäntö.


KULUVAN VUODEN KEVÄÄLLÄ järjesteltiin valvonta- ja hälytys-

toimintasektorimme esimiesrakennetta perustellusti uuteen us-

koon. Yleensä uudistukset aiheuttavat henkilöstössä ymmärrettä-

vää kuohuntaa, niin tässäkin tapauksessa. Siksi on syytä korostaa

monikanavaisen, toistuvan ja yhdenmukaisen kohderyhmän mu-

kaisen tiedottamisen merkitystä henkilöstölle, muutostuskan hel-

pottamiseksi. Sitä yritettiin, petrattavaa jäi.

Syksyllä tasapainotetaan vielä kenttäryhmiä. Tässä luonnolli-

sesti otetaan huomioon hallinnon ja laitoksen näkökulmasta eri

osaamis- ja vastuualueet sekä lisätehtävät, joita henkilöstöllä on. Eri

ryhmistä pitäisi löytyä kaikkia taitoja niin, että työvuorossa olisi

käytettävissä mahdollisimman monipuolista poliisiosaamista, hy-

vin rationaalista. Lisäksi tulevat vielä tehtäväkierrossa olevat polii-

simiehet ja -opiskelijat.

Työnantajan ja tuloksen näkökulmasta, mahdollisimman mo-

nipuolinen sekä erilaisuuksista muodostuvan tasapainoisen ko-

koonpanon tulisi olla paras ratkaisu.

Seuraavaksi mennään jo vaikeammalle alueelle, kun puhutaan

virka- ja fyysisen iän tasapainosta sekä vakiintuneista partioko-

koonpanoista. Entä millainen merkitys annetaan virkamiesten

henkilökohtaisille ammatillisille vahvuuksille ja kiinnostuksen

kohteille.

Esitin sektorijohdolle miehistön puolelta puolileikilläni vielä

kolmannen elementin huomioimista. Mitä jos virkamiehet muo-

dostaisivat aivan omat kenttäryhmänsä tietyin reunaehdoin. He

vastaisivat kyselyyn, johon olisi valikosta poimittavissa nimien ja

ominaisuuksien perusteella sopivat henkilöt. Virkamiehellä olisi

mahdollisuus valikoida oma kenttäryhmänsä, urheilustakin tuttu

dream team!

Vastausten perusteella virkamiesten omista ryhmistä tehtäisiin

kuitenkin yhteenveto, mikä laitettaisiin sen mukaiseen järjestyk-

seen. Tästä 12 ensimmäistä sijoitettaisiin eri ryhmiin, samoin 12

viimeistä – Ehkä olennaisimpana…

Ymmärsitkö mistä oli kysymys – Mihin sinä sijoittuisit?

Ilari Kulmanen työskentelee vanhempana konstaapelina ja pääluot-

tamusmiehenä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella.

I L A R I K U L M A N E N

DREAM TEAM

kolumni

Katja

Alm

gren

23 3 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS 23 1 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

Aivan uskomatonta!

Pikkala

Porkkala

Siuntio

Masala

Fiskars

Karjaa

Inkoo

Tuomaksen juoksu oli aivan uskoma-ton suoritus! Olen yli kiitollinen Tuo-maksen järjestämälle tempaukselle

ja siitä onnistuneelle keräykselle. En olisi kos-kaan uskonut, kun Tuomaksen kanssa tästä puhuttiin viime syksynä, että tästä näin iso juttu tulisi. Potin suuruus on minulle sivuseik-ka, mutta en olisi uskonut, jos joku olisi minul-le kertonut, että lipaskeräyksellä voidaan saada tämmöisiä summia.

Tuomaksen energia ja positiivisuus on niin tarttuvaa, että saan siitä hurjasti voimia omaan kuntoutumiseen. Hän on kyllä ylittä-nyt kaikki minun odotukset, mitä tahdonvoi-malla voidaan saada aikaan. Se tunne, kun tu-limme yhtaikaa maaliin Tuomaksen juoksun

päätteeksi, oli aivan uskomaton. Adrenaliini sykki suonissa ja en voinut muuta kuin hymyil-lä koko loppuillan.

Sitä tunnetta on vaikea selittää, kun joku tekee sinun vuoksesi jotain näin suurta. Ha-lusin vain olla paikalla ja halata häntä ja ker-toa kuinka paljon arvostan hänen tekoa. Par-hainta tässä on se, kun huomaan, ettei mi-nua ole unohdettu ja tukenani on koko polii-siyhteisö. Siitä saan valtavasti voimaa tais-tella takaisin työelämään ja palaamaan sille tielle, mistä jo 6-vuotiaana haaveilin.

Terveisin

Tom

i Jok

ela

Tom

i Jok

ela

Tom

i Jok

ela

Fiskars: Lähtötunnelmissa Tuomas Pelkosta jo kihel-möi tuleva osuus: ”Pääsen viimein haasteen kimppuun ja vieläpä melko optimaali-sessa säässä.”

”Pidän tämän touhun karusta re-hellisyydestä. Kaikki on lähtenyt tavoitteesta, tahdosta ja päätök-sestä”, totesi Pelkonen.

Masala: Huolto pelaa. ”Maalissa jalat ovat varmasti hakatut, mutta istumatyössä on hyvä palautella.”


Bulletbroof All Stars kohtasi HJK Legendat

Sunnuntaina 5.9. järjestettiin Hyvinkään pallokentällä Bulletbroof-hyvänte-keväisyys tapahtuma Heidi Foxellin hyväksi. Tapahtuma oli jatkoa Tuo-

mas Pelkosen järjestämälle ultrajuoksulle, jolla kerättiin rahaa Heidin kuntou-tusta varten.

Bulletbroof-tapahtuman polkaisi pystyyn Hyvinkääläinen jalkapallokerho PK-09. Tapahtumaa olivat tukemassa Hyvinkään kaupunki, seurakunta ja lukui-sat yhteistyökumppanit. Esiintymässä olivat paikalliset artistit Honey B Family, Stina Girs, Käsityöläiset, Diandra ja Miia Kosunen.

Sateesta huolimatta paikalle oli tullut runsaasti ihmisiä. Laulun ja pelin lomas-sa puheita pitivät muun muassa Hyvinkään kaupungin johtaja ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, joka lupasi, että Heidille löytyy aina paikka poliisista.

Tapahtumassa järjestettiin myös jalkapallo-ottelu Bulletbroof All Stars v.

HJK Legendat. Legendoissa olikin mukana melkoisia nimimiehiä, kuten Mikael

Forssell, Shefki Kuqi, Ville Wallen, Aki Riihilahti ja Atik Ismail.

Presidentti Sauli

Niinistöllä oli tuomisia

Heidille: Suomen mies-

ten jalkapallomaajouk-

kueen kapteenin Niklas

Moisanderin pelipaidan

varustettuna 5.9.2015

käydyn Kreikka-pelin

kokoonpanon nimikirjoi-

tuksilla. Niinistö totesi

puheessaan, että Hei-

din tapaus on herättä-

nyt suomalaiset autta-

maan.

Helsinki

Pähkinärinne

Pähkinärinne: Maali! ”Odotettavissa oli pieniä piristyksiä ja vahvoja väristyksiä”. Tuomas pohti paljonko vauhti hyytyisi maalia kohti. Viimeisen kilometrin kulki vierellä itse Heidi.

Tomi Jokela

Tomi Jokela

Katja Alm

gren

Katja Alm

gren

Juvanmalmi: Liki sata kilometriä takana. ”Tällaista tilaisuutta ei elämässään montaa kertaa saa, olen onnekas.”

Kuvateksteissä otteita Sisun Satasen FB-päivityksistä. Teksti: Mika Nygård


PEKKA LASSILA

pääluottamusmies, sisäministeriöPIRJO LAPPALAINEN

pääluottamusmies, oikeusministeriö

31.3.2015 päättyneen lomanmääräytymisvuoden

aikana siirryin osa-aikaiseksi. Pidin tuona loman-

määräysvuotena ansaitsemiani lomia viikon huhti-

kuussa ja toukokuussa. Näiden lomaviikkojen ajal-

ta minulta pidätettiin viikon (7 päivän) palkka. Pal-

kasta pidätetty määrä ei ollut sama vaikka kuukau-

sipalkkani ei ollut muuttunut. Mistä erilaiset pidä-

tysmäärät johtuvat?

Taustalla on se kaava, jolla vajaan kalenterikuukau-den palkka lasketaan. Valtion yleisen virka- ja työeh-

tosopimuksen 4 §:n mukaan tässä tilanteessa kalenteripäi-vän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien kalenteripäivien lukumäärällä. Kalen-teripäivän palkan suuruus vaihtelee siis kuukausittain ja tä-mä selittää erisuuruiset pidätysmäärät kuukausipalkasta.

Epäilen, että saamani palkka ei ole oikein. Haluaisin

tarkistaa palkkaotteeni ja kaipaisin tietoa siitä,

mistä löydän erilaisten korvausten ja lisien sopi-

musmääräykset?

Viime talvesta alkaen Kieku-järjestelmän käyttöön-otto ja Tarmo-järjestelmän pilotointi ovat aiheutta-

neet virheitä palkkauksessa ja jäsenmaksujen pidättämi-sessä. Jokaisen kannattaakin seurata omalta palkkaotteel-ta palkanmaksun oikeellisuutta. Aluksi on luonnollisesti tar-kistettava, että henkilökohtaisen palkan kaikki palkanosat on maksettu sen suuruisena kuin niistä on tulos- ja kehitys-keskustelujen perusteella tai muutoin tehty päätöksiä. Tar-kista myös onko liiton jäsenmaksu pidätetty.

Työaikakorvausten osalta on tarkistettava, onko korva-uksiin oikeutetut ajanjaksot oikein palkkaotteella. Sovitut työaikakorvausten perusteet ja määrät löytyvät Valtion vir-ka- ja työehtosopimuksesta työajoista ja sen 5. luvusta. Ky-seinen sopimus on kaikkien ulottuvissa Valtiovarainministe-riön verkkosivulla www.vm.fi / Valtio työnantajana / Virka- ja työehdot, henkilöstöhallinnon asiakirjat / Valtioin virka- ja työehtosopimus /Valtioin virka- ja työehdot 2014–2017, julkaisu 10a/2014 (sivut 132–142).

PL

PL

pykälän pyör te issä


Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan epäasialliseen kohteluun.

Mitä voin tehdä, kun työkaverini kiusaa minua mol-

laamalla ja vähättelemällä tekemisiäni? Ilmoitanko

asiasta suoraan työsuojelupiiriin?

Asia on selvitettävä aina ensin työpaikalla. Kiusaa-mistilanteisiin on syytä reagoida heti. Kiusaajalle tu-

lee kertoa, että kokee hänen käyttäytymisensä epäasialli-seksi ja ettei hyväksy sitä. Jos reagointi ei auta tai yksin ei uskalla lähestyä kiusaajaa, voi pyytää apua luottamusmie-heltä tai työsuojeluvaltuutetulta, jonka kanssa voi ottaa yh-dessä asian esille.

Kiusaamistilanteista on hyvä kirjata ylös ajankohta, se-lostus mitä tapahtui ja ketkä osallistuivat tilanteeseen. Ti-lanteen jatkuessa asiasta tulee ilmoittaa esimiehelle. Työ-turvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan epäasi-alliseen kohteluun. Velvollisuus alkaa siitä, kun työnantaja sai tiedon epäasiallisesta kohtelusta. Työnantajan tulee sel-vittää mitä on tapahtunut ja tulee kuulla kaikkia osapuolia.

Jokaisella meistä on oma käsitys siitä, minkälainen käyt-täytyminen on epäasiallista. Työsuojelua valvova viran-omainen kuvaa sitä seuraavasti: ”Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vas-taista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä työssä. ”

Aina ei kuitenkaan ole kyse kiusaamisesta. Epäasiallise-na kohteluna ei voida pitää normaaleja työpaikan ristiriita-tilanteita, joita pyritään ratkomaan. Kiusaamisesta ei ole kyse silloin, kun esimies antaa työmääräyksiä tai pyytää selvitystä mahdollisesti tapahtuneista virheistä, laiminlyön-neistä tai puutteista. Toisen syyttäminen aiheetta kiusaa-jaksi on myös yksi epäasiallisen kohtelun muoto.

Jos työnantaja katsoo, ettei asiassa ole kyse kielletystä häirinnästä, tulee tämä kertoa ja perustella selkeästi eri osapuolille.

Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin häirinnän lo-pettamiseksi voi apua pyytää työsuojeluviranomaiselta (en-tinen työsuojelupiiri), joka valvoo, että työnantaja saatuaan tiedon häirinnästä tekee tarvittavat toimenpiteet häirinnän poistamiseksi. Työsuojeluviranomaisen tehtäviin eivät kuu-lu asiakkaan avustaminen työpaikalla tai konfliktitilantei-den sovittelu.

PL


Hämeenkatu 6, II krs, TampereAjanvaraus: 044 509 0962

Ainoat kulut: tilimaksu 35 € sekä käsittelymaksu 4 €/kk.

Aleksander Barkov

Varaa leikkaus tai ilmainen ennakkoarvio 31.10. mennessä.

Tututustu tarkemmin:www.femtolasik.fi/poliisit

ALENNUS

LASERLEIKKAUKSESTAFemtoLasik®- ja Smile-

Tilaa nyt: talentumshop.fi

Sakari MelanderEU-rikosoikeusAinoa suomalainen teos EU-rikosoikeuden keskeisistä toiminta-tavoista ja vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöömme ja lain soveltamiseen. Uudistetussa painoksessa on otettu huomioon uudet rikos- oikeudelliset direktiivit, niiden kansallinen voimaansaattaminen sekä EU-rikosoikeuden kannalta merkityksellinen EU-tuomio-istuimen ja KKO:n oikeuskäytäntö.2015, 2., uud. p., 587 sivua, sh. 120 €

UUTUUS!

TULOSSA SYKSYLLÄRikosoikeus ja oikeudenkäynti 2016, sh. 105 €


Parikymmentä tuhatta näyttöker-taa YouTubessa kerännyt video on yk-si keino lisätä tietoisuutta seksuaali-sen häirinnän eri muodoista ja siitä, että jokaisella on oikeus omaan koske-mattomuuteen, ja millainen toiminta ylittää rikoksen rajan.

Harjoittelulla rohkeutta

Ruuhkabussissa käsi kahmaisee Em-min jalkovälistä. Emmin keho jäätyy paikoilleen, eikä sanaa tule suusta. Mi-tä juuri tapahtui vai kuvittelinko vain? Myös nettipoliisin työstään tuttu Anti-kainen toivoisi jokaiselta rohkeutta harjoitella etukäteen, miten toimia ti-lanteessa, joka ei itsestä ole ok.

– Kukaan ei tunne mitä sinä tun-net, eikä kukaan sano, jos et sinä sano.

Right to Choose pyörähti toiselle ja viimeiselle toimintavuodelleen 2015 alusta. Kuluva vuosi on kalenteroitu se-minaareille, joissa esiintyvät paikka-kuntien alan asiantuntijat. Seminaa-rien osallistujilla teetetään myös rat-kaisuteatterin videoitu harjoitus.

Pariharjoituksin 2. asteen oppilai-toksissa Tampereella, Oulussa, Mikke-lissä ja Turussa treenataan sitä, miten toimia ja käyttää ääntään Emmin tilan-teessa. Antikainen myöntää, että eten-kin nuoret naiset ovat kokeneet vaikeak-si käyttää ääntään kuuluvasti ja uskot-tavasti, vaikka kyseessä on vasta har-joitus.

Sukupuoleen katsomatta

Vaikka fiktiivisenä henkilönämme toi-mii Emmi, kuka tahansa voi joutua sek-

suaalisen häirinnän ja väkivallan koh-teeksi, sukupuoleen katsomatta. Jutta Antikainen painottaa, että pojillekin netissä tarjoutuu mahdollisuus olla mitä vain. Saattaa tehdä mieli kokeilla viestittelyä toisen miehen kanssa, vaikka vastapuolen identiteetistä ei ole varmaa tietoa, tarkoitusperistä pu-humattakaan.

Seksuaalisen häirinnän ja väkival-lan uhrien määrän tilastoiminen on vaikeaa, ellei mahdotonta.

– Kansallisten uhritutkimusten mu-kaan 26 % miehistä ja 64 % naisista olivat kokeneet 15 ikävuoden jälkeen seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Poliisin tilastoissa naiset korostuvat seksuaalisen väkivallan uhreina mer-kittävästi: vuonna 2013 naisuhreja oli 2867 ja miehiä 310.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen ju-ristipäivystykseen soittaneiden uhrien soittohetki itse rikoksen ajankohdasta heittelee alle viikosta yli 20 vuoteen. Vuoden 2014 tilasto paljastaa, että 220 soitosta liki 20 % tuli tapauksista, joissa rikoksen tapahtumahetkestä oli kulunut yli 10 vuotta.

– Häpeän pelko tai uskomus, ettei kertomisesta ole mitään hyötyä, ovat tietämättömyyden ohella syitä kerto-mattomuuteen, Antikainen myöntää ja lisää, että jos yksikin henkilö saa voi-maantumisen tunteen tai havahtumi-sen Right to choose -kampanjan myö-tä, he ovat onnistuneet.

Lähteet: www.righttochoose.fi, Raiskauskriisi-

keskus Tukinaisen tilastot 2014

SANO EI!TEKSTI

Katja Almgren

Mikä?• Right to Choose -hanke lisää tietoisuutta netti-

sivuston, sosiaalisen median sekä seminaarien avulla, siitä mitä on seksuaalinen häirintä, mil-lainen toiminta ylittää rikoksen rajan ja kuinka tulee toimia, jos tällaista kohtaa.

• Hanke on toteutettu yhteistyössä Suomen Pu-naisen Ristin, Naisten linjan, Raiskaustukikes-kus Tukinaisen, Lyömätön Linja Espoon sekä Po-liisiammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta koordinoi sisäministeriössä ylitarkastaja Jutta Antikainen, ja rahoittaa Euroopan Komissio.

• Mukana ovat myös Monika-naiset ry, Suomen rikosuhripäivystys, Lukiolaisten liitto sekä Etnis-ten suhteiden neuvottelukunta ETNO.

• Hanke on käynnissä ajalla 2014–2015.• Right to Choose -aineistosta koostetaan koulu-

tuspaketti seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ennalta estävään työhön.

Emmi, 17, istahtaa kahvilan pu-naiselle penkille. Hän odottaa tarjoilijaa, joka pian saapuu hä-

nen luokseen, ojentautuu pöydän yli ja sanoo ”Tapa ittes vitun huora!” Emmi mykistyy, eikä tiedä mitä tehdä.

Vaikka kertomus ja hahmo ovat fik-tiivisiä, sanat ovat totta ja satuttavat oi-keasti. Ne ovat yksi poiminta lukematto-mien kommenttien joukosta, joita nuo-ret ovat saaneet kohdata verkossa. Right to Choose -kampanjan luotsaaja ylitarkastaja Jutta Antikainen pyörit-telee päätään ja toteaa, että ”Nettikin on oikeaa elämää” -videolta on raakat-tu jopa pahimmat kommentit pois, ja ”Emmin” tarina on vain yksi monista.


Poliisihallituksen määräys kuntoliikunnasta ja kilpaur-heilusta ohjeistaa edellytyksiä poliisien liikunnan harrastamiselle. Uusin määräys on tätä kirjoitettaes-

sa parhaillaan jalkautumassa yhdessä v. 2014 annetun työ-kunto-määräyksen kanssa maamme poliisilaitoksiin käy-tännön toimiksi. Useissa aiemmissa tutkimuksissa ja selvi-tyksissä on raportoitu maamme poliisilaitoksissa olevan eroja liikunnan toteutumisessa ja työkunnon seurannassa. Ammatin erityisluonteesta ja kuntovelvoitteesta huolimat-ta kaikki eivät osallistu työkuntoa ylläpitävään (2 h) viikko-liikuntaan tai kuntotesteihin. Liikunnan edistämiseksi polii-silaitosten olisi löydettävä hyviä uusien määräysten kanssa sopusoinnussa toimivia käytäntöjä.

Suuri osa Itä-Uudenmaan poliiseista liikkui suositusten mukaan

Kysely osoitti, että työyhteisö on poliisin henkilöstölle tär-keä liikuntaympäristö. Työkuntomääräyksessä poliiseille työkunnon ylläpitämiseksi varattuun kahden tunnin viikko-liikuntaan osallistui Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella hyvin noin puolet poliiseista. Tutkinnassa (54 %) tämä toteutui kenttää (39 %) paremmin. Toisaalta huonosti työkuntoa ylläpitävään liikuntaan osallistuvien poliisien joukko oli var-sin suuri (33 %) ja viikkoliikunnan käytännön toteutuksessa oli eroja poliisilaitoksen sisällä. Kolmannes poliiseista ei

LIIKKUEN turvallisemmin töissäPoliisien osallistuminen työpaikkaliikuntaan ja -urheiluun on ollut syystäkin viimeaikoina kuuma keskustelunaihe ammattikunnan keskuudessa. Poliisien virallisten lajien SM-kisat kilpaurheilussa ja muiden kuin poliisi- tai vartijaviran omaavien henkilöstöliikunta työaikana on lakkautettu.

TEKSTI

Jorma Niemi

KUVA

Rodeo/SCIEPRO

Rikosylikonstaapeli Jorma Niemi teki Itä-Suomen yliopistolle pro gra-du -tutkielman, joka tavoitteena oli selvittää poliisien liikuntakäyttäy-tymistä, tunnistaa esteitä osallistua työkuntoa ylläpitävään liikuntaan, saada tietoa toiveista ja asenteista liikuntatoiminnan tarpeellisuutta kohtaan sekä löytää keinoja liikunnan edistämiseksi. Kirjoituksessa tuodaan esille keskeisimpiä tutkimuksen tuloksia.

ollut osallistunut viimeisen kahden vuoden aikana heille jär-jestettyihin liikuntapäiviin tai kuntokampanjoihin.

Esteitä viikkoliikunnan tiellä

Poliisien yleisin este osallistua viikkoliikuntaan oli työssä koettu kiire, joka yhdistettiin vähäiseen henkilöstöresurssiin työmäärään nähden sekä työtehtävien pakkotahtisuuteen. Merkittäviksi esteiksi osoittautuivat lisäksi oma virka-ase-ma ja tehtävänkuva.

Osa poliiseista koki esteeksi esimiehen negatiivisen suh-tautumisen liikuntaan osallistumiselle. Poliisit myönsivät myös rehellisesti omaehtoiset sisäsyntyisenä pitämänsä esteet. Osa tunsi viikkoliikuntaan lähtiessä huonoa omaatuntoa, ei kehdannut mennä tai oli vain laiska ja asian suhteen saama-ton. Tarjotun liikunnan sisältöihin liittyvät tai työn ulkopuoliset esteet liikuntaan osallistumiselle olivat poliiseilla vähäisiä.

Toiveita johdolle

Työnantajalta odotetaan parempaa sitoutumista säännöl-liseen liikuntaan. Kehitysehdotuksissa nousivat eri tavoin esiin johtamisen keinoina ennakkosuunnittelu, järjestelmäl-lisyys, joustavuus, kannustus ja motivointi. Liikunnan sisäl-töihin liittyviä toiveita poliisit perustelivat hyödyillä työssä selviytymiselle ja ammattitaidolle.

Itsepuolustuslajeja toivottiin lisää, vastaajien perustelui-na olivat kunnon kohoa minen ja parempi työssä suoriutumi-nen. Vastauksissa ehdotettiin lisäksi liikunnanohjausta sekä tukipalveluja kuten mm. fysioterapiaa ja kehonhuoltoa. Po-liisit suhtautuivat pääosin erittäin myönteisesti laitoksen lii-kuntaan ja olivat heille järjestettyyn toimintaan tyytyväisiä.

Hyvä kunto on työturvallisuutta

Poliisityö on pääosin fyysisesti passiivista eikä työ ylläpidä kuntoamme. Istumme paljon paikoillamme niin kenttä- kuin


tutkintatyössäkin ja se muodostaa fysiologisesti terveysris-kin. Poliisin työ edellyttää hyvää psyykkistä ja fyysistä toi-mintakykyä. Hyvä fyysinen kunto on edellytys toimintaky-vyn säilymiselle vaikeissakin tilanteissa. Huono kunto hei-jastuu päivittäiseen työhön muun muassa työturvallisuu-den osana.

Ylipaino, kohonnut verenpaine ja muut sydän- ja veri-suonitautien riskitekijät, suosituksiin nähden riittämätön lii-kunta, stressi, sekä selkävaivat ovat olleet lukuisissa tutki-muksissa ikääntyvillä poliiseilla yhtä yleisiä ja osin yleisem-piäkin, kuin väestöllä keskimäärin. Järkevällä tavalla toteu-tetusta työkuntoa ylläpitävästä liikunnasta on saatavissa lähes yksinomaan terveyden ja työ- sekä toimintakyvyn kannalta positiivisia vasteita ja muutoksia. Poliisien liikunta-ohjelmilla on voitu alentaa henkilöstön terveydenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tuottavuus on lisääntynyt liikuntaohjelmien vaikutuksesta.

Tavoite selkeäksi ja arjen käytännöt joustaviksi

Poliisilaitosten johdon ja lähiesimiesten rooli on kunnon hoitamisen kannalta keskeinen työn arjessa. Esimiehiltä odotetaan omaa esimerkkiä, myönteistä kannustavaa ja motivoivaa suhtautumista sekä kykyä järjestää mahdolli-suus irrottautua liikuntaharjoituksen ajaksi työtehtävien estämättä.

Työntekijät kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan, kehittämään ja ideoimaan uusia joustavia tapoja. Tähän keinona voisi olla liikunta-asioiden ottaminen pysyväksi osaksi laitoskohtaisia työhyvinvointikartoituksia tai valta-kunnallista poliisibarometria.

Työpaikoilla henkilöstön liikunta ei ole suunnitelmallis-ta eikä tavoitteellista ja järkevää toteutusta ohjaavaa seu-rantaa ei ole. Vähäisetkin toimintaan sijoitetut panokset valuvat helposti osin hukkaan. Poliisilaitoksilta seurannan avulla saatava tieto olisi oikein sovellettuna yksi avain huo-noon fyysiseen kuntoon yhteydessä olevien haasteiden voittamiseen.

Tutkimus vahvisti aiempia havaintoja, joiden perusteel-la ammatin erityisvaatimukset, työnpiirteet sekä työympä-ristön olosuhteet kannattaa huomioida liikunnan sisällöis-tä ja toteutuksesta päätettäessä.

Tehdyn tutkimuksen tulos vahvistaa ja tukee yksiselittei-sesti aikaisempien poliisien liikuntaa selvittäneiden tutki-musten tuloksia työkuntoa ylläpitävän liikunnan toteutumi-sen suurimmista esteistä. Liikuntamääräystä ei ole pystytty

noudattamaan työtehtävien, työkiireiden ja näihin liitetyn henkilöstön resurssipulan vuoksi. Työtehtävät tuleekin aset-taa työkunnon ylläpidon edelle, mutta eivät saisi kenen-kään kohdalla muodostua viikosta ja työjaksosta toiseen il-meneväksi esteeksi. Toimimattomat käytännöt ja epätasa-arvoinen tilanne vaikuttavat paitsi kuntoon myös työyhtei-sön sisäiseen ilmapiiriin.

Lähde: Niemi J. 2015. Liikunta poliisin työ-kunnon ylläpidon vä-lineenä: työpaikkaliikunnan toteutuminen, edistä-vät tekijät, esteet, asenteet ja odotuk-set. Itä-Suomen yli-opisto. Pro gradu -tutkielma. Saatavilla verkossa pdf-muo-dossa: http://epubli-cations.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150641/urn_nbn_fi_uef-20150641.pdf


Ajokortit poliisilta

TRAFILLEAjokorttitoimivallan siirto poliisilta Trafille on edessä 1.1.2016.

2012

Poha & Trafin suunnitteluvaihe toimivallan siirrosta

2013

Lakiuudistus Valtiovarain- ministeriön toimesta

2014

Lakiuudistus vahvistettiin

2015

Poliisilaitoksilla mahdollisia toimia toimivallan siirron myötä, esimerkiksi resurssimalli

Toimivallan siirto teettää poliisilaitoksilla paljon lisätyötä


TEKSTI

Sari Viitasalo

KUVA

Katja Almgren

Poliisihallituksen lupahallinto-päällikkö Minna Gråsten to-tesi vuonna 2014, että ajokort-

titoimivallan siirron ideana on uudis-taa ja selkeyttää ajokortin hankkimista asiakkaiden näkökulmasta, kun koko ajokorttimenettely luvan hakemisesta tutkinnon suorittamiseen tapahtuu yh-dessä ja samassa paikassa autokoulu-vaihetta lukuun ottamatta.

Siirto perustuu myös poliisihallin-non linjauksiin poliisin ydintehtävistä. Ajokorttien myöntämistä ei pidetä po-liisin ydintehtävänä, kun taas Trafin tehtäviin sen katsotaan soveltuvan hy-vin. Siirron myötä Trafi vastaa kaikista ajolupiin liittyvistä prosesseista.

Myös vammaisen pysäköintiluvat siirtyvät Trafille. Ajokorttitoimivallan siirrossa poliisille jää kaikki lupaval-vontaan liittyvät tehtävät.

Uusia ominaisuuksia

Vuonna 2014 poliisin käsittelemiä ajo-korttiasioita oli noin 370 000. Vaikka ajokorttitoimivallan siirron myötä tu-lee vähennystä tapahtumaan n. 5 mil-joonan euron suuruisen summan ver-ran, tullaan kustannusvastaavuutta samalla laskemaan oikeaan suuntaan koska se on ollut korkea muulla mak-sullisella puolella.

Ajokorttitoimivallan siirrolla pysty-tään keskittymään myös muiden mak-sullisten palveluiden kehittämiseen tu-levaisuudessa. Lupavalvonnan ja lu-papalvelun kehittämistä sekä rajapin-tojen tarkastelua on tarpeen tehdä tu-levaisuudessa. Muussa tapauksessa onkin hyvä miettiä, kuten eräs SPJL:n jäsen asian ilmaisi: ”Mitä mielekästä lupahallintoon muuten jää?”.

Trafin palveluntuottajan kilpailu-tuksen voitti Ajovarma Oy. Ajovarman toimipisteitä tulee olemaan 105–110, joista jokaisesta saa lupapalveluita.

Monet toimipisteet on suunniteltu po-liisin lupapalveluverkoston mukaisesti.

Palveluntuottaja tulee huolehti-maan keskitetystä neuvontapalvelus-ta, josta voidaan tarvittaessa ohjata kysymyksiä Trafiin. Sähköiset palvelut tarjotaan kaikki Omatrafin kautta. Esi-merkiksi henkilön kadottaessa ajokort-tinsa, voi hän jo samana iltana tilata it-selleen ajokortin Trafin nettisivuilta.

Myös tietojärjestelmiin on Trafilla panostettu muun muassa uudista-malla prosessit ja ottamalla käyttöön uudet sovellukset, kuten esimerkiksi VALLU (vammaisen pysäköintilupa).

Asiakas voi myös käyttää passire-kisterissä käyttämäänsä valokuvaa ja allekirjoitusta hyväkseen ajokorttia tilatessaan. Vaikka kaikki on tehty ly-hyessä ajassa, tietojärjestelmämuu-tokset ovat Trafin mukaan edelleen aikataulussa.

Muutos tuo kiireisen syksyn

Toimivallan siirron myötä on tehty pal-jon muutoksia ja päältäpäin katsottu-na kaikki näyttää hienolta ja hyvältä mutta vasta tulevaisuus näyttänee sen onko asia tosiaan näin.

Poliisin tarjoamat lupapalvelut on vuosikymmenten saatossa varmasti tuonut kokemuksen syvää rintaääntä ja valvontaan on pystytty helpommin puuttumaan asiakkaan asioidessa po-liisilaitoksella.

Toimivallan siirto tulee myös teettä-mään poliisilaitoksilla paljon lisätyötä syksyn mittaan, kun kaikki keskeneräi-set asiat on hoidettava kuntoon ennen vuoden vaihdetta. Kaikki tulee käydä läpi, olla tarvittaessa asiakkaaseen yh-teydessä ja ratkaistava lain mukaises-ti joko myönteisesti tai kielteisesti.

Ainoa tiedossa oleva aikataulu po-liisilaitoksilla tällä hetkellä lienee se,

ettei poliisi enää 31.12.2015 jälkeen hoida ajokorttilupia. Tarkempia käy-tännön ohjeita ja aikatauluja odotel-laan poliisilaitoksille Pohan toimesta kuumeisesti.

Uhka vai mahdollisuus?

Miltä tulevaisuus näyttää ja minkälai-nen lupahallinnon tulevaisuus tulee olemaan?

Suomen Poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:n jäsenillä on huoli tulevaisuu-desta, ja joillakin voi olla pelkona pien-ten lupapisteiden sulkemiset, toimen-kuvien muutokset etenkin niillä laitok-silla, jotka ovat suurimman vähennys-tarpeen alla (poliisin viimeisin resurssi-malli).

Ne poliisilaitokset, joissa on paljon määräaikaisuuksia ja eläkkeelle siirty-misiä, ovat paremmassa asemassa. Jos vähennystarve on suuri ja poliisi-laitoksella paljon vakituisia virkailijoi-ta, tarkoittaa se väistämättä joillekin toimenkuvan ja joskus jopa linjan vaih-dosta.

Monialaosaamista on lupahallin-nossa korostettu jo vuosia, tosin suu-rimmissa poliisilaitoksissa ja varsinkin pääpoliisiasemilla henkilöstöä on jaet-tu vain ajokorttiasioita hoitaviin.

Toimenkuvan muuttuminen on siis väistämätöntä. Toki asian voi nähdä myös niin, ettei uuden oppiminen ole koskaan este vaan pikemminkin mah-dollisuus uuteen ja mielekkäämpään työhön.

Urautuminen nykytöissä on valtiol-la yleistä ja siksi mahdollisimman laa-jan toimenkuvan oppiminen on nykyai-kana melkeinpä pakollista. Lopuksi loh-dutuksena ensi vuotta silmällä pitäen: ”Uuden muutoksen omaksuminen ei ole aina helppoa, mutta siitä selviää parhaiten, jos jaksaa ja pystyy suhtau-tumaan muutoksiin positiivisesti”.


Tilanne on rikosylikonstaapeli Kari Lintilän mu-kaan kuvaava esimerkki siitä, kuinka rikostutkijoi-ta siirretään tehtävistä toiseen ja varsinaiset toi-

menkuvaan kuuluvat työt jäävät taka-alalle. – Yleisestikin voidaan sanoa ongelman olevan se, et-

tä talousrikostutkintaan on aina siirretty tai osoitettu asioita, jotka eivät sinne kuulu ja vastaavasti talousrikos-tutkinnasta puuttuu joko osin tai kokonaan juttuja, jotka sinne kuuluisivat, sanoo rikosylikonstaapeli Kari Lintilä.

Lintilän kertoo, että esimerkiksi suuret verojutut, niin sanotut veroparatiisijutut, joihin liittyvä verotarkastus suoritetaan Konserniverokeskuksen alla, kartellijutut, pörssirikokset lähes kokonaan, ilmastosopimusten val-vontaan liittyvät ”huijaukset” kuin myös merkittävät suu-ret ympäristörikokset.

Se, että talousrikostutkinta ei kohdennu tiettyihin asi-oihin tai kohdentuu asioihin, jotka talousrikostutkintaan eivät kuulu, ei Lintilän mukaan ole uusi asia.

– Tämä on ollut ongelmana jokaisessa talousrikostor-juntaohjelmassa, joista ensimmäinen pantiin alulle kesä-kuussa 1996. Kuudes ohjelma eli talousrikostorjunnan te-hostamisohjelmaksi nimetty, yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista, päättyi keväällä 2015. Eduskunnasta saadun tiedon mukaan uutta ohjelmaa Sipilän hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi talousrikostorjunnan osalta kir-joittanut tai osoittanut erillismäärärahaa talousrikostut-kintaan.

Koulunpenkillä

Lintilä on talousrikostutkinnan grand old man. Lintilän uran juuret ulottuvat 1970-luvun lopulle, jolloin talousri-kollisuuden kuuma peruna pyöri niin kutsutussa Metro -ju-tussa, ylikorkojutuissa sekä Pekka Herlinin ja Suomen-

lahden Kone Oy:n ympärillä. Vaativaan talousrikostutkin-taan Lintilä siirtyi vuonna 1989 käytyään tuolloin järjes-tetyn pitkän talousrikostutkintaan liittyneen edesmen-neen, poliisiylijohtajanakin toimineen Markku Salmisen

vetämän kurssin.Aluksi Lintilän hoidettavana oli perus talousrikosjuttu-

ja. Edellinen 1990-luvun alkuvuosien pankkikriisi muutti Lintilän osalta tilanteen täysin. Pankkikriisin merkittävim-mät jutut kuten SKOP-pankkia koskeneet miljardien mark-kojen rikosepäilyt, ohjautuivat hämmästyttävien vaihei-den jälkeen Lintilän silloiselle pienelle työyhteisölle.

Pankkikriisi ja siihen liittyneiden rikosepäilyjen selvit-tely toimi Lintilälle korkeakouluna talousrikostutkintaan ja juttuihin, jotka ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkityk-sellisiä. Tosin tieto siitä, miten yhteiskunta määrätyissä asioissa toimii tai on toimimatta, on jättänyt Lintilään läh-temättömän jäljen.

Myöhemmin vajaan viidentoista vuoden ajan Lintilän toimenkuvaan kuuluivat pörssirikokset. Tuolilla kuuluste-luhuoneen valokeilassa Lintilää vastapäätä ovat istuneet lähes kaikkien Suomen varakkaimpien sukujen edustajat, niin vuorineuvos poikineen kuin joku uusrikaskin.

Uusimpana juttuna Lintilä lähti oma-aloitteisesti tä-män vuoden alussa selvittämään niin sanotun Lichten-stein -listaan liittyvää asiakokonaisuutta. Tästä asiasta Lintilä tyytyy sanomaan ainoastaan sen, että se on hänen yli 37 vuoden tutkijauransa kummallisimpia prosesseja.

Paratiisien tie

Tutkijoiden työkenttään kuuluu napata kiinni vapaamat-kustajat, jotka vievät rahansa veroparatiiseihin ja vältte-levät verotusta kaataen verotaakan tavallisten ihmisten hartioille.

Veroparatiiseihin uivat isot rahat ja kalat

TEKSTI

Hannele Lotsari-Coffeng

Kari Lintilä

Pasilan poliisitalon asiakasaula on tupaten täynnä. Eletään ensimmäisiä niin sanottuja kriisiviikkoja, kun pakolaisten määrä yllätti viranomaistahot. Rikostutkijoita siirrettiin tekemään turvapaikkapuhutteluja ja -rekisteröintejä. Reilu kuukausi sitten ihmeteltiin tällaista tilannetta. Nyt huolet ovat vielä suuremmat.


On kuitenkin muistettava, että talousrikollisuuden har-maalla alueella liikuttaessa on pöytä aina kalteva. Helsin-gin Sanomat kirjoitti muun muassa, että suurista suomalai-sista pörssiyhtiöstä useimmat maksoivat tuloksestaan koti-maahan veroa vain muutaman prosentin.

Lintilä on vuosikaudet tuonut esille oikeudenmukaisen verotuksen vaatimuksen. Lintilän oikeustajuun ei mahdu se, että Konserniverokeskuksen alla tapahtuvat suurten yhtiöi-den järjestelyt veroparatiisimaiden ja -tilien kanssa, ovat ai-na verosuunnittelua ja vastaavasti normaali verotarkastus tekee vuositasolla 300–500 tutkintapyyntöä talousrikostut-kintaan verorikoksista ja muun muassa kirjanpitorikoksista.

Tiedämme, että ylikansalliset yritykset kikkailevat vero-tuksen porsaanrei illä ja veroilla eri maissa. OECD:n mu-kaan ne maksavat voitoistaan veroja keskimäärin vain 5 %, pienet ja keskisuuret yritykset lähes 30 %. Lintilä tuskailee-kin, että talousrikostutkintaan ei saada niitä asioita, jotka sinne kuuluisivat.

Sanahelinää?

Edellisen hallituksen yksi kärkihankkeista oli harmaan ta-louden torjunta, ja silloin laadittiin myös talousrikostorjun-taohjelma vuosille 2011–2015.

– Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitar-peita selvittänyt parlamentaarinen työryhmä on myös to-dennut, että vuonna 2011 aloitettua tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaohjelmaa tulee jat-kaa. Ohjelman avulla on saatu kiinni talousrikollisia ja vä-hennettyä rikoksentekomahdollisuuksia. Samalla on tuettu laillista yritystoimintaa ja tervettä kilpailua.

Nyt Sipilän hallitus ei ole ottanut niin voimakkaasti kan-taa harmaaseen talouteen ja jopa erään ministerin kytkök-set veroparatiiseihin ovat saaneet hyväksynnän. Harmaan talouden -kampanja nasevine sloganeineen kuten ”Välistäve-täjä vie kaiken” eivät Lintilän mukaan auta, jos talousrikos-tutkinta ei saa riittävää tukea ja resursseja toimintaansa.

– Onhan se positiivista, että meillä olisi talousrikostor-junnassa selkeä ohjelma, mikä nyt näyttää jäävän tekemät-tä. Lisäksi talousrikostutkinnan tulosten valvonnan tulisi ol-la myös järjestelmällisistä ja kriittistä tarkastelua kestävä. Ei näennäistä valvontaa, jonka lähtökohtana on pyrkiä osoittamaan, että meillä ei ole talousrikostorjunnassa tai -tutkinnassa ongelmia, toteaa Lintilä.

Lopuksi Lintiä tuo esille kaksi hänelle tärkeää periaatet-ta: riippumattomuus ja objektiivisuus, joita noudattamalla voi ”katsoa peiliin” häpeämättä tekemäänsä työtä.


TEKSTI

Mari Kuusi

KUVA

Katja Almgren

Sosiaalisen median anonyymi käyttö on tänä päivä-nä rikollisen nopeaa ja helppoa. Somea voi käyt-tää kertakäyttöisillä sim-korteilla ja lukuisilla eri

päätelaitteilla miltei mistä ja milloin tahansa.– Some on lainsuojaton alue, jota etenkin kova rikollisuus

ja talousrikollisuus käyttävät hyväkseen. Tietomäärät ovat kasvaneet niin suuriksi, että somen haravointi manuaalises-ti on nykyisin mahdotonta, toteaa maailman johtavan ana-lytiikkaohjelmistojen kehittäjän SAS Instituten julkisen tur-vallisuuden asiakkaista vastaava Jukka Tuominen.

Muun muassa terroristijärjestöt rahoittavat hankkei-taan ja etsivät uusia jäseniä verkostoihinsa sosiaalisen me-dian avulla. Myös muuntohuumekauppa, joka ylittää Suo-men rajat, käyttää sosiaalista mediaa hyväkseen huumei-den ostossa ja myynnissä. Somen käytöstä jää kuitenkin aina digitaalinen jälki.

– Aina kun on jälki, päästään keskusteluihin käsiksi ana-lytiikan avulla. On tärkeää saada tietoa siitä, mistä somes-sa keskustellaan. Rikollisuuden ennakointi säästää valta-vasti kustannuksia, Tuominen sanoo.

Poikkeamat kielivät rikoksista

Usein poliisi ehkäisee kovaa rikollisuutta riskienhallintajär-jestelmillä, jotka perustuvat sääntöihin. Tuominen havain-nollistaa, että sääntönä voi olla esimerkiksi se, että tietys-sä maassa syntynyttä henkilöä tarkkaillaan, mikäli tämä ylittää Suomen rajan.

Vain harva järjestelmä pystyy kuitenkaan havaitse-maan kaikkia mahdollisia uhkakuvia. Analytiikan avulla voi-

daan yhdistellä eri tietolähteitä ja löytää poikkeamia, joita riskienhallintajärjestelmät eivät tunnista. Poikkeamien pe-rusteella taas voidaan luoda riskienhallintajärjestelmään uusia sääntöjä.

– Analytiikan avulla kerättyä tietoa voidaan yhdistää poliisin omiin sisäisiin ja ulkoisiin tietojärjestelmiin ja tehdä niistä entistä kattavampia, Tuominen tiivistää.

Hän antaa muutamia esimerkkejä siitä, miten Ison-Bri-tannian poliisi on analytiikan avulla ehkäissyt rikollisuutta.

– Analytiikan työkaluilla havaittiin 100 neliömetrin ko-koinen toimistotila, jonka käyttäjäksi oli rekisteröitynyt 2 000 yritystä. Poliisin epäilykset rikollisesta toiminnasta heräsivät heti. Pelkkä riskienhallintajärjestelmä ei olisi täl-laista poikkeamaa havainnut.

Tuominen kertoo myös ihan tavallisesta opiskelijasta, jol-le oli kertynyt lyhyellä aikavälillä lukuisia lentomatkoja.

– Sinänsä tämä ei ollut vielä epäilyttävää, mutta kun havaittiin, että opiskelijan toveri oli vielä tehnyt useita sa-moja lentoja ja omasi kytköksiä järjestäytyneeseen rikolli-suuteen, osattiin opiskelija laittaa tarkkailuun.

Massatapahtumien tarkkailu kannattaa

Analytiikka toimii myös massatapahtumista käytävien kes-kustelujen tarkkailussa. Jos huomataan, että samasta nu-merosta on lähetetty lukuisia viestejä useisiin eri paikkoi-hin, hälytyskellot soivat.

– Perinteinen malli, jossa reagoidaan vain jo sattunee-seen rikokseen, ei ole erityisen tehokas. Mikäli poliisilla on tietoa, että suuren tapahtuman yhteydessä voidaan epäillä

Digitaalisen tiedon määrän kasvu ja etenkin sosiaalisen median käyttö ovat asettaneet poliisille lukuisia uusia turvallisuushaasteita. Analytiikan avulla pyritään ennakoimaan ja tunnistamaan turvallisuusuhkia sekä kohdistamaan resursseja oikein.

ANALYTIIKAN AVULLA ehkäistään ja ratkotaan rikoksia

36 P OLIISI & OIK EUS 3 | 2015

Poikkeamien perusteella voidaan päätellä, että jotain

outoa on tekeillä.

esimerkiksi terrori-iskua, voidaan oikeat henkilöt laittaa tarkkailuun, Tuominen sanoo.

Analytiikalla voidaan myös vaikuttaa laittomien tai muuten riskialttiiden tapahtumien syntyyn.

– Muun muassa Australian poliisi on some-keskustelu-jen perusteella saanut tietoonsa, mihin paikkoihin nuoriso on suunnitellut kotibileitä ja osannut lähettää bileiden jär-jestäjille tiedon siitä, että tilaisuus on poliisin tarkkailussa.

Analytiikka auttaa myös kohdentamaan poliisin resurs-seja oikein. Muun muassa Tanskan poliisi selvittää ennakoi-valla analytiikalla rikollisuuden trendejä ja kehitystä. Tie-don perusteella voidaan miettiä, mihin maassa kannattaa avata esimerkiksi uusi toimipiste.

Kyberrikollisuuden riskit kasvavat

Digitaalisen ajan vitsauksiin liittyy myös kyberrikollisuus, eli tietokoneisiin, tietoverkkoihin tai -liikenteeseen liittyvä rikol-lisuus. Pääsääntöisesti poliisi ja pankit parantavat kyber-turvallisuutta suojautumalla viruksilta esimerkiksi palo-muureilla tai virustorjunnalla. Ongelmana on kuitenkin se, että viruksia syntyy jatkuvasti lisää. Mikäli jokin niistä pää-see sisään yhteen koneeseen, se leviää usein koneesta toi-seen.

– Analytiikka pyrkiikin paljastamaan ne koneet, joissa virus on jo tunkeutunut järjestelmään. Poikkeamien perus-teella voidaan päätellä, että jotain outoa on tekeillä.

Usein kyberturvallisuuden suurin riski on Tuomisen mu-kaan järjestelmän käyttäjä. Analytiikan työkaluilla voidaan parantaa myös poliisin sisäistä tarkkailua. Jokaisella orga-nisaatiolla on säännöt siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Ana-lytiikalla voidaan havaita tilanteita, joissa joku lipsuu sään-nöistä ja tarkastelee esimerkiksi tiedostoja, joihin hänellä ei ole oikeutta tai jakaa tietoa ulospäin.

– Tärkeintä on se, että tietoa opitaan hyödyntämään niin, että siitä saadaan oikeat asiat esiin. Teollisen interne-tin eli asioiden internetin aikana kyberturvallisuuden riskit tulevat vain kasvamaan. Niihin on hyvä varautua ajoissa.


SPJL:n jäseniä oli paikalla muutama sata.

PALKKOJEN PUOLESTA

SPJL:n hallitus päätti, että liitto on mu-kana 18. syyskuuta palkansaajajär-jestöjen mielenilmauksessa puolusta-

massa sopimusoikeutta ja vastustamassa hallituksen pakkotoimia. Suomen taloudelli-nen tilanne on vakava ja tilanteen korjaami-seen tarvitaan kaikkien osallistumista talous-talokoisiin. Suomen hallitus on asettanut ta-voitteeksi 5 prosentin parannuksen Suomen kilpailukykyyn.

Hallituksen esittämät korjaustoimet ta-loustilanteen parantamiseksi eivät kuiten-kaan kohdennu oikeudenmukaisesti ja tasa-puolisesti suomalaisiin.

Ääni jäsenille -puheenvuorossa lavalla vanhempi konstaapeli Satu Jore. Hän kertoi, miten

suunnitellut leikkaukset vaikuttavat poliisin palkkaan.

Sää oli sateinen ja ukkonen jyrisi 30 000 päistä torikansaa säestäen hallituksen leikkauk-

sia vastaan.

TEKSTI Hannele Lotsari-Coffeng

KUVAT Sebastian Coffeng

spjl.fi


3 Pointtia1. Oikeudenmukaisuus

Leikkaukset kohdistuvat pääsääntöisesti julkisen sektorin työntekijöihin. Tämä ei ole oikeudenmukai-nen. Alustavan laskelman mukaan esimerkiksi keski-määrin vanhemman konstaapelin ansiotulot putoai-sivat 8 %, joka tekisi mahdolliset sairauspoissaolot laskettaessa mukaan lähes 4 000 euroa vuodessa vähemmän palkkaa. Tätä ei voida hyväksyä.

2. Tasapuolisuus

Tasapuolisuuden nimissä myös työnantajien tulee osallistua ja sitoutua talkoisiin. Työnantajat osallis-tuvat talkoisiin 30 miljoonalla ja työntekijät 2 700 miljoonalla. Missä tasapaino?

Hallitus asettuu vahvemman vallan puolustajak-si. Työ on ollut valtiovallan erityisessä suojelussa ja lait on tehty heikoimpien turvaksi. Nyt hallitus aset-tuu työnantajan puolelle ehdotellessaan pakkolakeja ja työehtojen heikennyksiä. Tämä ei ole tasapuolis-ta toimintaa hallitukselta.

3. Kestävän kehityksen takaaminen

Ostovoima tulee taata ja kotimainen kysyntä turva-ta tulevaisuudessakin.

Puolustamme sopimusyhteiskuntaa ja kestävää kehitystä työmarkkinoilla. Hallitus puuttuu järjestö-jen sopimusvapauteen. Se haluaa puuttua olemassa oleviin työ- ja virkaehtosopimusten ehtoihin ja kiel-tää paremmin sopimisen. Tätä ei voida hyväksyä.Sopien ei repien!

Edellinen palkansaajajärjestöjen yhteinen joukko-

mielen ilmaisu oli lokakuussa 1991 ja aikaan, jolloin

Suomessa oli vielä neljä keskusjärjestöä. Keskusjärjestöjen puheenjohtajat lavalla. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola

lähetti terveiset jäsenkunnalle: Suuri kiitos teille kaikille kaikille mukana olleille

joko Rautatientorilla tai muualla Suomessa!

– Olen erityisen iloinen ja ylpeä siitä, että te kaikki olette osallistuneet kukin

omalla panoksellanne ja mahdollisuuksienne mukaan #STOP-päivään.

Marraskuisen marssin banderollit uusiokäytössä. ”Poliitikko – heikoin lenkki”

sopi tähänkin tapahtumaan kuin nenä päähän.

Puheenjohtaja Yrjö Suhonen oli

sonnustautunut marraskuussa tutuksi

tulleisiin liiveihin ja pipoon. Vierellä

järjestöpäällikkö Mika Nygård.

Lavalla opposition edustajia. Ville

Niinistö, Antti Rinne, Paavo Arhinmäki

ja Sari Essayah ja Eva Biaudet.


Italialainen Guardia di Finanza taistelee niin veronkiertoa, mafiaa kuin valeinvalideja vastaan. Calabriassa sijaitsevassa Crotonessa työtä harmaan talouden kitkemiseksi tehdään intohimolla.

Guardia di Finanza ITALIAN TALOUSRIKOLLISTEN KAUHU

TEKSTI JA KUVAT

Jenni Meronen ja

Guardia di Finanza

Ahtaan, tietokoneita täynnä olevan toimistohuoneen oven yläpuolella on valokuva kah-

desta keski-ikäisestä miehestä. Tuoma-rit Giovanni Falcone ja Paolo Bor-

sellino joutuivat Sisilian mafian Cosa Nostran murhaamiksi vuonna 1992. Toinen seinä on täynnä kehystettyjä to-distuksia, joista melkein kaikissa komei-lee yksi nimi: Tommaso Gatto.

– Jokainen todistus kertoo onnistu-neesta operaatiosta. Tämän esimer-kiksi saimme siksi, että takavarikoim-me omaisuutta yli 300 miljoonan eu-

ron arvosta, Tommaso Gatto kertoo ja osoittaa yhtä todistuksista.

Olemme Etelä-Italian Calabriassa sijaitsevassa Crotonessa, paikallisen Guardia di Finanzan komentokeskuk-sessa. Guardia di Finanza on Italiassa valtiovarainministeriön alainen, talous-rikoksien ja harmaan talouden tutkin-taan keskittynyt sotilasviranomainen.

Alunperin rajavalvontaa varten perustetun elimen toimenkuvaa on vuosien saatossa laajennettu muun muassa veronkiertoon, huumekaup-paan ja tuoteväärennöksiin.

Rikollisten koodikieli

Calabria on maailman ympäri levit-täytyneen rikollisjärjestö ’Ndranghe-tan synnyinalue, ja Crotonen Guardia di Finanzalla on kädet täynnä töitä jär-jestäytyneen rikollisuuden kanssa. Pie-nessä toimistohuoneessa salakuunnel-laan rikollisten keskusteluja autoihin ja toimistoihin istutettujen mikrofonien kautta.

– Haluatko kuunnella?, Gatto ky-syy ja ojentaa kuulokkeita.

Nauhalla kaksi miestä keskustelee vaikeaselkoisella calabrialaismurteel-

Tommaso

Gatto työnsä ää-

ressä, salakuun-

telemassa järjes-

täytyneen rikol-

lisuuden puhe-

luita.

4 0 P OLI ISI & OIK EUS 3 | 2015

Huijauksia ja tukien väärinkäyttöä

– Crotonen provinssissa on monia on-gelmia, joista kaikki koskettavat Guar-dia di Finanzaa, kertoo toimintaa or-ganisoiva provinssin komentaja Teo-

dosio Marmo.Veronkiertoa vastaan taistellaan

sekä kuitteja tarkistamalla että yritys-ten toimintaa syväluotaavilla tutki-muksilla. Tyypillisiä rikoksia ovat ole-mattomien kulujen tehtailu, polttoai-nehuijaukset ja maataloutta tai yrityk-sen perustamista varten myönnetty-jen tukien väärinkäyttö. Myös julkis-hallinnon törsääminen kuuluu Guar-dia di Finanzalle.

Koska Crotone sijaitsee meren ran-nalla, joutuu Guardia di Finanza teke-misiin huumelähetysten ja laittomasti maahan pyrkivien henkilöiden kanssa. Lisäksi ilmasto on suotuisa kannabik-sen kasvatukselle, ja alueelta on taka-varikoitu kymmenien tuhansien kasvien viljelmiä.

Myös järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan taistellaan entistä enemmän talouden keinoin. Mafian rahavirtoi-hin keskittyminen oli alunperin tuoma-ri Giovanni Falconen oivallus.

Ei veronkierrolle

Vaikka veronkierto on Italiassa yhä suuri ongelma, on suhtautuminen sii-hen muuttunut. Se näkyy esimerkiksi Guardia di Finanzan vihjepuhelimeen tulevien ilmiantojen kaksinkertaistumi-sena. Kansalaisten aktiivisuus on aut-tanut nappaamaan myös aiempaa enemmän valeinvalideja.

– Vuoden 2012 jälkeen soitoissa alkoi buumi. Ennen veroja kiertävää pidettiin ovelana, mutta nyt rehelliset ihmiset eivät enää hyväksy sitä, ker-too everstiluutnantti Leonardo Ricci Guardia di Finanzan päämajassa Roomassa.

Osasyy muutokseen on talouskrii-si. Se näkyy myös koronkiskonnan li-

la, välillä ääni häipyy kuuluvista. Gat-to kertoo, että viiden minuutin puhelu pitää usein kuunnella kymmenenkin kertaa. Paikallisten murteiden lisäksi lisävaikeutta tuo rikollisten käyttämä koodikieli.

– 20 vuotta sitten puhelimessa saa-tettiin sanoa suoraan, että tuon neljä grammaa huumeita. Television ja me-dian kertomien juttujen myötä nyky-ään kaikki kuitenkin pelkäävät joutu-vansa salakuunnelluiksi.

Mafian jäsenet voivat siis varata ra-vintopöydän neljälle hengelle tai keskus-tella puna- ja valkoviinistä, mutta todel-lisuudessa kyse on huumetilauksesta.

– Meillä ei ole tyypillistä työpäivää, ei vakiotyöaikaa, pyhäpäiviä, joulua tai uuttavuotta. Tämä on maailman paras työ, mutta siitä tulee riippuvaiseksi. Kun rakastaa sitä mitä tekee, alkaa lai-minlyödä monia muita asioita. Jos olen muutaman päivän pois toimistosta, olen utelias tietämään, mitä on tapah-tunut, Gatto sanoo.

sääntymisenä. Kun pankeista ei saa enää lainaa, joutuvat monet käänty-mään rikollisjärjestöjen puoleen. Toi-saalta mafialla on ollut vaikeuksia vaatia suojelurahaa talousvaikeuksis-sa olevilta yrittäjiltä.

Myös italialaisten asenne Guardia di Finanzaa kohtaan on muuttunut po-sitiivisemmaksi. Sen näkee Riccin mu-kaan pääsykokeisiin pyrkivien nuorten määrässä.

Tommaso Gatto kertoo hakeneen-sa Guardia di Finanzaan töihin 18-vuotiaana. Hänen mukaansa tär-keää on ansaita kansalaisten luotta-mus ja rikkoa vaikenemisen laki, jossa kaikki tietävät, mutta kukaan ei kerro.

– Olen yrittänyt tehdä joka päivä oman pienen osuuteni sen eteen, että ei pelkästään minun sukupolveni, vaan nuorempi sukupolvi näkisi oikeu-den toteutuvan, Gatto sanoo.

Guardia di Finanza

• Perustettiin Italiassa vuonna 1774.• Suoritti vuonna 2014 yli 54 000 verotarkas-

tusta ja taka varikoi verorikosten seurauk-sena yli miljardi euroa.

• Takavarikoi järjestäytyneeltä rikollisuudelta omaisuutta yli kolmen miljardin arvosta.

• Työllistää 59 030 henkilöä, joista 1 602 on naisia. Pääsy kokeet ovat olleet avoimia naisille vuodesta 2000 lähtien.

Guardia di Finanza ottaa osaa

EU:n rajaturvallisuuusvirasto Fronte-

xin suorittamiin operaatioihin, joiden

ansiosta Välimereltä pelastettiin

137 000 maahanpyrkijää vuonna

2014. Lisäksi Guardia di Finanza

pidätti 389 henkilöä laittoman

maahantulon edistämisen vuoksi ja

takavarikoi 52 alusta.

Mafian jäsenet voivat keskustella puna- ja valkoviinistä, mutta

todellisuudessa kyse on huumetilauksesta.


Man kan utan vidare säga att SPJL vad gäller värde-ringar återspeglar hela

Finlands folk, konstaterar forskare Juha Rahkonen på Taloustutkimus.

Det, hurdana värderingar de unga har i dag, ger en hänvisning om fram-tiden.

I ljuset av den kunskap vi har nu verkar det som om liberaliseringstren-den är oundviklig, även om utvecklin-gen inte nödvändigtvis går spikrakt. Huvudtrenden torde ändå vara den li-berala riktningen, säger Rahkonen.

Generellt kan man säga att fin-ländarna har en stark känsla för rätt-visa. Finländarna skulle i politiken mer betona att dela kakan än att göra den större. Å andra sidan vill man ändå öka individens ansvar.

Trots att individualismen starkt påverkar det finländska samhället, le-ver ändå det mer traditionella kollekti-va tänkandet också kvar – även hos dem som röstar på partier som base-rar sig på individualism, säger Rahko-nen.

6 fakta

1. Höger eller vänster

Av dem som besvarade enkäten upp-gav 60 procent sin partiståndpunkt. Detta är ganska exakt en lika stor an-del som i de riksomfattande mätnin-garna av partistöd. Partiståndpunk-ten lutar åt höger. Av medlemmarna i SPJL stöder 28 % Sannfinländarna, 25 % Centern, 23 % Samlingspartiet, 10 % SDP och endast 3 % Vänsterför-bundet.

2. Att höra eller inte

höra till facket

Facklig organisering värdesätts. Näs-tan 90 % av respondenterna ansåg att facklig organisering är mycket viktig eller ganska viktig. En intressant obser-vation är att de yngsta respondenter-na ansåg medlemskap i SPJL viktigare än 25–49 -åringarna – och man höll medlemskapet nästan lika viktigt som respondenterna över 50 år.

3. Unga mot äldre

Skillnaden mellan de yngstas och de

äldstas värderingar är som dag och natt. För äldre människor som vuxit upp i en arbetscentrerad kultur som be-tonar enhet och disciplin, kan det vara omöjligt att förstå de unga åldersklas-sernas individcentrerade, liberala här och nu-värderingar – och vice versa.

4. Hem, kyrka och fosterland

Enkäterna förutspår att det finländska samhällets värdegrund kommer att uppleva en omvälvning under de två följande decennierna. Omvälvningen kommer att ske på bred front: såväl kyrkan, försvarsmakten som medier-na får vara på sin vakt men även sko-lan, handeln och arbetslivet.

5. Vad är in och vad är out

Värdeenkäten visar att upplevelser och intellektuella värden, modernt hu-manistiskt tänkande, en konformistisk stil och moderiktighet är uppåtgåen-de trender. Man kan förvänta sig att intresset för föreningsverksamhet av-tar och att folk inte engagerar sig i de traditionella institutionerna.

FÖRFATTARE

Hannele

Lotsari-Coffeng

HELT VANLIGA FINLÄNDAREMedlemmarna i SPJL (Finlands Polisorganisationers Förbund) är som befolkningen i miniatyr. Detta framgår av den enkät som Taloustutkimus Oy utförde på uppdrag av SPJL i mars–april.

svenska


6. Papper eller bitar

I framtiden kommer försäljningen att gå allt bättre för den som behärskar växelverkan med kunden på ett intressant och inspirerande sätt. Dagens konsument, i synnerhet den uppväxande Generation Y, har blivit van vid konstant fart och fräs: allt ska vara nätverkande, törsten efter stimulans och upplevelser är stor. Man kan alltså fråga sig om uthål-lighet och tålamod småningom håller på att dö ut? Vem or-kar längre sätta energi på att fördjupa sig i frågor eller för-söka bilda sig en helhetsmässig uppfattning av världen när fragmenterade fakta strömmar emot från alla håll?.

KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUSILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA

TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT

18.–20.11.2015 Messukeskus Helsinki

SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA

Aukioloajat: ke 18.11. ja to 19.11. klo 9-17pe 20.11. klo 9-16

VIHERTEKVÄRI&PINTA

KIINTEISTÖ

Rekisteröidy veloituksetta kävijäksi www.fi nnsec.fi .

Alennuskoodilla: POLIISI2015 saat 15% viranomaisalennuksen verkosta Saat alennuksen myös myymälässämme tunnistautumalla viranomaiseksi

Myymälämme palvelevat Kuopiossa Puijonkatu 37, Hämeenlinnassa Turuntie 7 ja verkossa w

Finländarna har en stark känsla för rättvisa.

4 3 3 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

ASIANAJOTOIMISTOMARKKU JAKOBSSON OY

Kielotie 7 B, 3. kerros, 01300 VantaaPuh. 010-322 8040 Fax 09-823 2805

Matkapuhelin 0400-450 547Sähköposti [email protected]

Muistamiset-palstalla julkais-taan uutisia: merkkipäivästä, eläköitymisestä, häistä, lapsen syntymästä tai kollegan poisme-nosta. Tapahtumasta saa olla kulunut korkeintaan 4 kuukautta. Mahdollinen kirjoitus on luetta-vissa P&O netti -verkkolehdestä, www.spjl.fi/ponetti. Huom! Syksystä lähtien palstal-la julkaistaan vain kuva.

ELÄKKEELLE SURUVIESTI

ASIANAJOTOIMISTOJohanna Karkia Oy

Unioninkatu 22, 00130 Helsinkipuh. 09-321 8821, fax 09-4129 299

www.johannakarkia.com

Antti Mäenpuro Hannu Müller

s. 27.12.1946 k. 7.7.2015

Kari Olavi Nikkilä

s. 12.10.1952 k. 12.6.2015

Seppo Hovi

s. 23.2.1949 k. 30.4.2015

Sirpa-Liisa Jokela

s. 25.9.1964 k. 9.8.2015

Matti Kalevi Laukkanen

s. 29.5.1941 k. 6.5.2015

facebook.com/SPJL.PO twitter.com/SPJL_PO

muis tamiset

4 4 P OLI ISI & OIK EUS 3 | 2015

9 2 6 54 5 9 12 6 55 3 4 6 9 77 4 6

7 3 8 97 2 5 1

1 2 4 8 3 9 5 6 73 5 8 2 7 6 4 9 17 9 6 5 4 1 3 8 28 3 5 9 1 4 7 2 69 6 2 7 5 3 8 1 44 1 7 6 8 2 9 3 52 4 9 3 6 5 1 7 86 8 1 4 9 7 2 5 35 7 3 1 2 8 6 4 9

2/2015 RATKAISUT

VAIKEUSASTE ● ● ●

© A

rto

Inka

la w

ww

.ais

udok

u.co

m

pu lmakulma

4 5 3 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

Yrjö Suhonen puheenjohtaja 09 3484 2420

Mika Nygårdjärjestöpäällikkö09 3484 2433

Katja Almgrentoimitussihteeri/viestintäsuunnittelija09 3484 2428

Sari Haukkatyövapaalla 2/2016 asti

Anita Heinotalouspäällikkö09 3484 2422

Tarja Heinonenkoulutus- ja edunvalvontasihteeri09 3484 2432

Asta Jakobssonjäsenpalvelusihteeri09 3484 2426

Pirjo Lappalainenpääluottamusmies/OM09 3484 2427

Pekka Lassilapääluottamusmies/SMp. 09 3484 2430

Hannele Lotsari-Coffengviestintäpäällikkö09 3484 2429

Auno Mäkinenneuvottelupäällikkö09 3484 2431

Anne Rakkajäsenrekisterisihteeri09 3484 2424

Armi Reimanpuheenjohtajan sihteeri09 3484 2421

Rita Ridanpäälakimies09 3484 2425

Jaana Tynjälätalousassistentti09 3484 2423

Toimiston faksi09 3484 2410

Toimiston puhelin 09 3484 2400, puhelinpäivystys klo 9.00–[email protected] 2, 00520 Helsinki

Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin!


Laamanni määräsi siivoamaan, puhdistamaan ja pois-

tamaan. Kirjaston kaikki ylimääräinen, vanha mate-

riaali poistetaan, kierrätetään! Jälleen ollaan tekemisis-

sä tutun asian, kirjojen päivityksen, kanssa.

Rouva Kokkonen harrasti lihasten verryttelyä. Hän

nosti pinoittain vanhoja julkaisuja, vanhoja tilastoja,

kellastuneita kertomuksia ja vanhoja lehtiä lattialle, ka-

sasi niistä pyramidia, ja samalla mietti, tekivätkö egyp-

tiläiset pyramidejaan myös kierrätyksen vuoksi. Epäi-

lemättä. He kierrättivät historian aarteita aarteenetsi-

jöiden ja historioitsijoiden haaveihin latomalla kaikki

rikkaudet pyramidien syövereihin. He kierrättivät van-

hat faaraot museoihin ympäri Eurooppaa, Lontooseen,

Berliiniin, Pariisiin, voi, mikä kiehtova menneisyys,

huokaisi rouva Kokkonen itsekseen.

Hän latoi pinoja yhä nopeammin, kunnes huomasi,

että perjantain työvuoro päättyi, kello oli jo 16.00 – ja vii-

konloppu alkoi. Ihanaa, saa kierrättää itsensä kotiin! Tä-

tä puhdistusta jatketaan taas ensi viikolla!

Siivous

Näkemiin

Hän katsoi ikkunasta ulos, mittaili näkyvää koivua ja nähtävästi

laski sen lehtiä.

Ensimmäisen pakinani Poliisi & Oikeus julkaisi nume-

rossa 8/2006. Laamanni Yrjö Sivola antoi luvan kirjoit-

taa. Hän katsoi ikkunasta ulos, mittaili näkyvää koivua

ja nähtävästi laski sen lehtiä, nyrpisti hiukan nenäänsä,

sillä, kun jokin ei ehkä mennyt ihan niin kuin hän ha-

lusi, niin saattoi tapahtua.

Istupa siihen, hän lisäsi. Rouva Kokkonen lysähti

pehmeään vihreään tuoliin, ja päätti ottaa vastaan sen

mitä tuli. Kuten aina, siinä tuolissa. Keskusteltiin asias-

ta, ihan rakentavasti ja hyvältä pohjalta. Laamanni ym-

märsi asian ytimen.

Lopputulos onkin kestänyt jo kymmenen vuotta. Ja

jos jokin jatkuu kymmenen vuotta, se raja on sitten sii-

nä. Paljon on ehtinyt tapahtua maailmalla, Suomessa,

perheessä, elämässä – ja työssä – sekä oman mielen sopu-

koissa kaikkina näinä vuosina. Tuntuu, nyt, kun tätä

kirjoitan, että kaikki on muuttunut.

Ehkä joskus kaiken sen tapahtuneen voisi kirjoittaa

paperille tai koneelle, mutta nyt on uusien tuulien aika.

Joku – tai jokin – uusi tulee tilalle.

Rouva Kokkosen viimeinen kirjoitus on luettavissa

P&O-lehden 4/2015 numerosta. Etsimme oikeushallin-

non puolelta uutta kolumnistia, joten jos tunnet kirjoit-

tajan sielun kukkivan, otathan lehden toimitukseen

yhteyttä.

kokkonen

3 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS 47

TRAVEL IN STYLE.TRAVEL IN SPACE.

ŠKODA Superb Combi alk. 28 290,95 €, autoveroton suositushinta alk. 22 610 € + arvioitu autovero 5 680,95 € CO2-päästöllä 126 g/km, yhdistetty kulutus 5,4 l/100 km. ŠKODA Superb alk. 26 984,30 €, autoveroton suositushinta alk. 21 620 € + arvioitu autovero 5 364,30 € CO2-päästöllä 125 g/km, yhdistetty kulutus 5,4 l/100 km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. Huolenpitosopimus ŠKODA Superb alk. 32 €/kk, kun ajosuorite 10.000 km/vuosi.

Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVISTykkää meistäfacebook.com/SkodaSuomi skoda.fi

Vain parasta autollesi – valitse ŠKODA HuolenpitosopimusKysy ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODA-jälleenmyyjältäsi tai lue lisää: skoda.fi/huolenpitosopimus

Uusi ŠKODA Superb. Tyylin ja mukavuuden uusi taso.Superbin uusi dynaaminen muotokieli henkii voimakasta läsnäoloa ja kiehtoo aisteja kokonaisuudesta pieniin yksityiskohtiin. Uutta teknologiaa edustavat tehokkaat moottorit tarjoavat taloudellisuutta ja pienet päästöarvot. Moderni teknologia on läsnä turvallisuudesta mukavuuteen. Ja minkä uusi Superb ulkopuolelta lupaa, sen upeat ja hienostuneet sekä entistä suuremmat sisätilat lunastavat. Ajaminen ja matkustusmukavuus on uudessa Superbissa jo hemmottelua. Uusi ŠKODA Superb on nyt koeajettavissa ŠKODA-jälleenmyyjillä.

markus hammarström talous- · yhteiskunta ei pyöri, ellei joku ole na la. l eivval ......

Documents