maaliskuu 3/2012 putkilahden sisältö kkylälehtiylä · pdf filetiedustelut...
TRANSCRIPT
MAALISKUU
3/2012
S I S Ä LT Ö
……S I L LO I N E N N E N
……K I R J A S T O A U T O
M A R T I N A I K ATA U L U T
……L A S K I A I S R I E H A
P U T K I L A H D E S S A
……
KOTISEUTUKONT TI
……1930- L U V U L L A
V I R K E ÄTÄ LO T TAT O I M I N TA A P U T K I L A H D E S S A
……L O T TA -S VÄ R D J Ä R J E S T Ö N
S Y N T Y K O R P I L A H D E L L A
……T A LV I S O D A S TA
72 V U O T TA
……
KIITOS ILMOIT TAJILLE, ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA.
……TILAA KYLÄLEHTI LAHJAKSI!
……
Putkilahden KylälehtiKylälehti
Putki lahden ky lä leht i myös internet issä: www.putki laht i .net
Perustettu 1993.I lmestyy 12 kertaa vuodessa.Kylän paras t iedotta ja .
Irtonumero
2,00 euroa
Kuva: Osmo Weijo
Joutsan KonehuoltoJousitie 1 A, 19650 Joutsa
JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY
(014) 882 298, 0500 710 416Fax (014) 882 300
Myynti Huolto KorjauksetVaraosat Myös muut merkit
Putkilahden KYLÄLEHTI (ISSN 1236665X)Perustettu 1993. Ilmestyy kerran kuussa.
Kustantaja: Putkilahden kyläseura ryPuheenjohtaja: Veikko Riikonen sähköposti: [email protected]: Könnöntie 20, 41870 PutkilahtiPuhelin: (0400) 629 049Painos: 340 kplTilaajia: 260 (Joulukuu 2011)Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä
Kylälehden kehittäminenKylälehden yhteyshenkilöt ottavat vastaan ehdotuksia lehden kehittämiseksi. Heille voi tarjota myös aineistoa julkaistavaksi. Yhteys-henkilöluettelo oikealla.
Tilaushinnat 1. 1. 2012 alkaenPerushinta euroa 23.00/12 numeroaKestotilausalennus euroa 3,00 / vuosiSuomen ulkopuolelle lisähinta euroa 3,00/vuosi
Irtonumerot euroa 2.00.
Ilmoitushinnat 1. 1. 2011 alkaenPerushinta 0,13 €/palstamm. .Toistuva ilmoitus 0,10 €/palstammTakakannen väri-ilmoituslisä 0,05 €/palstammKannen väri-ilmoitus 0,50 €/mm (140 mm leveys)Ilmoituksesta laskutetaan vähintään 20 €Yhdistystoiminta sopimuksen mukaan
Putkilahden uutisia internetissä:http://www.putkilahti.net/
Päätoimittaja:Aune Turunen p. (050) 464 3683Vespuolentie 1568, 41800 korpilahtisähköposti: [email protected]
Muu toimituskunta:Valto Koskinen, taitto p. (050) 563 7344sähköposti: [email protected] Riikonen, osoiterekisteri, p. 040 064 7909sähköposti: riikoska(at)luukku.com Lasse Elfvengren, p. 040 705 6806sähköposti: [email protected]
Uudet tilaukset: Yllä mainitut yhteyshenkilöt
Aineistopäivämäärä:
Ilmestymiskuukauden ensimmäinen päivä
Putkilahden Kylälehti2
Aune Turunen, päätoimittaja
Silloin ennen
Kevään tulosta on jo näkyvillä varmoja
merkkejä. Päivät ovat pidentyneet ja maa-
liskuinen auringonvalo hulmahtaa yllemme
kirkkaana ja lämmittävänä. Silmät ja korvat
tarkkoina seurataan kevään edistymistä päi-
vä päivältä. Jokin meissä liikahtaa, kun kor-
viimme kantautuvat ensimmäisten muutto-
lintujen tervehdykset.
Jokin meissä liikahtaa silloinkin, kun
muistelemme entisiä aikoja, esivanhem-
piemme elämänkohtaloita.
“Silloin ennen vanhaan”, kuten on
tapana muistella, elämän arki oli aivan toista
kuin nykyään. Maaseudulla asuvan väestön
omavaraisuuteen perustuva toimeentulo
vaati paljon työtä, sillä suurin osa kaikista
tarvikkeista valmistettiin alkutuotannosta
lähtien omana työnä. Vaikka työnteko vei-
kin ihmisiltä lähes kaiken ajan, niin silti hen-
kisiä harrastuksia ja yhteydenpitoa muihin
ihmisiin kaivattiin.
Rauha Aulaksen “Jokamiehen päivä-
kirjoista” löytyy runsaasti muistiinpanoja
vuosikymmenten takaisista Putkilahden
asukkaiden toiminnoista ja harrastuksista.
Seuratoimintaa kylällä oli eri yhdistysten
toimesta ja niissä harrastettiin näyttelemistä,
laulua ja lausuntaa. Urheilukilpailuja järjes-
tettiin kesäisin kentällä ja hiihdot kuuluivat
jokatalvisiin tapahtumiin.
Lähes unohduksen varjoon on jäänyt
Putkilahdessa ennen sotia virinnyt lotta-
toiminta, joka kokosi kylän väkeä perhe-
kunnittain yhteisiin ompeluseuroihinsa.
Lehtemme sivuilla pieniä välähdyksiä näistä
tapahtumista 1930 -luvulta.
Maaliskuussa tulee kuluneeksi 72 vuotta
talvisodan päättymisestä. Lehdessämme
kerrotaan Talvisotayhdistys ry:n hankkeesta
saada aikaan valtakunnallinen talvisodan
muistomerkki Helsinkiin. Suunnitelmissa
oleva muistomerkki olisi muistutus isän-
maamme vaikeimmista kohtalon hetkistä,
jolloin kalliilla uhrauksilla ratkaistiin kansa-
kuntamme tulevaisuus.
Tutustumalla historiallisiin muistomerk-
keihin ja syventymällä vanhoihin kirjoituk-
siin nykyihminen voi rakentaa monitahoisen
sillan menneisyydestä nykyisyyteen, ja edel-
leen tulevaisuuteen.
Putkilahden Kylälehti 3
Parturi-KampaamoMirkka Tuominen
Tammijärventie 25619910 Tammijärvipuh. 044 5035128
ma-pe 9-17ilt. ja la sop.muk.
Koulun käy ökorvaushinnatKoko kouluLuokkahuoneJumppasaliKeittiö ja ruokalaSauna 30 euroa/kerta
tunti20 euroa5 euroa5 euroa
10 euroa
1/2 vrk50 euroa15 euroa15 euroa
1/1 vrk80 euroa
Tiedustelut ja varaukset: Marja Riikonen p. 0400 647 909
VUOKRAT TAVANA PUTKILAHDESSAJUHLA- TAI HARRASTUSKÄY T TÖÖN TOIMITILAA
Ilmoita Putkilahden kylälehdessä
alkaen vain 20 euroa/kerta
Parillinen viikko tiistai
11.00–13.00 Hurttian koulu,
Iloniementie 44
13.50–14.20 Rantalan th,
Etu-Varmantie 660
14.30–14.50 Toroniemen th,
Etu-Varmantie
15.00–15.20 Reinan th, Etu-Varmantie
15.30–16.30 Virran puoti, Putkilahti
16.45–17.15 Rinnepolku 4
17.30–17.50 Punamäentie 1
(Porraslahti, Suvelan suora)
Pariton viikko tiistai
11.00–13.00 Hurttian koulu,
Iloniementie 44
14.30–16.00 Virran puoti, Putkilahti
16.10–16.40 Töppöspohjantie 249
16.40–17.00 Töppöspohjantie 310
17.30–18.00 Punamäentie 1
18.10–18.40 Iloniementie 180
Kirjastoauto Martin aikataulutLisätietoja: p. (014) 266 4160sähköposti: [email protected]
Putkilahden Kylälehti4
Laskiaisrieha
Putkilahdessa
Putkilahden jokavuotinen laskiaisrieha sai
koolle tällä kertaa noin kolmekymmentä
mäenlaskijaa. Laskiaissunnuntaina järjes-
tetty tapahtuma kokosi ihmiset pitämään
hauskaa ja näkemään tuttuja. Mäki oli tehty
moottorikelkalla, jolla sai hyvät urat erikseen
laskijoille ja ylös käveleville. Lumi pöllysi,
kun innokkaat laskijat pääsivät pulkkien ja
liukureiden kanssa mäenlaskuun. Hurjim-
mat uskaltautuivat kipuamaan mäen päälle
ja tulivat sieltä kovalla vauhdilla alas. Loput
tyytyivät mäen keskikohtaan ja siitä alas pää-
semiseen.
Sää oli hieman tuulinen ja kylmä, mutta
kuuma kahvi, kaakao ja makkara pitivät
väen lämpimänä. Paikalla tarjottiin myös
munkkeja. Ilmaiseksi sai mehua ja lakritsaa.
Laskiaisrieha oli saanut mukaan myös ohi
kulkevia matkalaisia.
Väkeä oli monen ikäistä. Oli lapsia ja
aikuisia. Useimmat aikuiset tyytyivät jää-
mään alas vaihtamaan kuulumisia, mutta
muutama oli uskaltautunut mäkeen. Osa
lämmitteli nuotion ääressä mahdollisten
syömisten kanssa. Tunnelma oli mukava ja
leppoisa. Ja miksipä ei olisi tuttujen kanssa.
Punaisia poskia vilahteli siellä sun täällä,
kun pienemmät lapset pujottelivat aikuisten
välistä laskemaan mäkeä tai hakemaan syö-
mistä. Ei voi muuta kuin todeta, että taas oli
yksi unohtumaton kylän tapahtuma.
Teksti: Aurora Weijo
Kuvat: Osmo Weijo
Makkaraa paistaa Robert Merivirta.
Putkilahden Kylälehti 5
Mökkini seinällä on vanha tuohikontti.
Kontissa on eväitä mökkiseudun – jonka
kotiseuduksi koen – henkiseen tarkaste-
luun. Siellä on nippu Tuuma-nimisiä leh-
tiä. Tuuma on Rakennusperinteen Ystävi-
en jäsenlehti. Olen kiintynyt perinteiseen
rakennustapaan. Kun kuljen kotiseudulla,
mieltäni lämmittää nähdessäni vanhoja
latoja, luhtiaittoja, riihiä, hirrestä tehtyjä
asuinrakennuksia... Menneen ajan asioilla
tunnelmoiva ihminen siis? En kiellä. Mut-
ta ei se yksin sitä ole. Ajatellaanpa, kuinka
valtava ongelma kehno sisäilma vaarallisine
homeineen on nykyisen Suomen julkisissa
rakennuksissa. Sitä ongelmaa ei olisi tai ai-
nakin se olisi erittäin paljon pienempi, jos ei
olisi ylimielisesti katkaistu välejä perinteisen
rakentamistavan periaatteisiin.
Kontissa on myös nippu Putkilahden
kyläsanomia. Luettu on, tarkkaan. Joulu-
pukin tuoma kyläkirjakin on luettu jo ker-
taalleen. Mutta kerrataan, kerrataan. Myös
nämä ovat tärkeätä tavaraa kotiseutuhengen
eväsreppuun.
Löytyy kontista vähän tietoa myös kalas-
tamisesta. Kuinkas muuten, kun ison järven
rannassa asutaan. Kalastuskunnan ohjeet.
Hyvä kun tekevät ohjeita ja uurastavat yhtei-
seksi hyväksi. On suuri ilo ja etuoikeus nos-
tella hienoja siikoja ja kuhia veneeseen. Se
on onnea suorastaan.
Yksi tärkeimmistä kotiseudun osviitoista
on kunnollinen kartta. Tätä asiaa piti äsket-
täin päivittää. Vanhat paperikartat olivat
taitoksista rikki kuluneet. Tiedotkin olivat
osaksi vanhentuneita. Maasto muuttuu, kun
aika kuluu. Se muuttuu omia aikojaankin,
saati että ihminen sitä tarmokkaasti muut-
taa. Iso järvi sentään muuttuu hyvin hitaasti.
Mutta se mitä on järven ympärillä, muuttuu
sitäkin nopeammin. Tehdään uusia teitä,
oiotaan vanhoja, hakataan metsiä kovalla
kädellä, istutetaan puun taimia peltovilje-
lystä poistetuille maille, puretaan rakennuk-
sia, tehdään uusia rakennuksia...
Niinpä oli selvää, että tarvitsen kotiseu-
tukonttiin uuden kartan. Modernin digitaa-
litekniikan ja nettiyhteyden ansiosta kartan
päivittäminen käy entisaikoihin verrattuna
helpommin ja järkevämmin. Minua on jos-
kus harmittanut, kun olen joutunut osta-
maan kolme karttaa, vaikka yhdenkin pinta-
ala olisi riittänyt. Näin siksi, että ruutu ei ole
ollut ”oikeassa” kohdassa. Nyt karttaruudun
keskipisteen voi itse valita hiirtä vain näpäyt-
tämällä. Voi esikatsella eri vaihtoehtoja,
miettiä rauhassa, mikä olisi sopivin kartan
rajaus, ja sitten tilata täsmälleen haluamansa.
Vielä on mainitsematta yksi esine, joka
kotiseutukonttiini kuuluu. Se on kirja, joka
kertoo Martti Korpilahdesta. Voi olla, että
monikin kyyninen nykyihminen hymäh-
tää Korpilahden teksteille: aikuinen mies
ja kirjoittaa kuin lapsi. Siinäpä se, kirjoit-
taa kuin lapsi, tuntee kuin lapsi. On aito.
Siksi juuri Korpilahtea kunnioitan. Teksti
on kieltämättä monin paikoin vanhahtavaa,
mutta perusasenne, joka tekstistä välittyy, on
pysyvästi tärkeä arvo. Se on herkkä kiinty-
mys kotiseutuun ja sen ihmisiin. Olen näh-
nyt liian paljon kovuutta ja paatuneisuutta,
jotta väheksyisin lapsenmielistä herkkyyttä.
Minun kotiseutukontissani lapsenmielisyys
ei ainoastaan saa olla olemassa, vaan se on
jopa kontin tärkein sisältö.
teksti ja kuva
mökkiläinen Vesa Nuolioja
Kotiseutukontti
Putkilahden Kylälehti6
Lotta Svärd-järjestö oli 1920 – 44 toimi-
nut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen
pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö.
Järjestö perustettiin tukemaan suojeluskun-
tien toimintaa. Rauha Aulaksen ”Jokamie-
hen päiväkirjoista” löytyy lukuisia mer-
kintöjä lottien Putkilahden kyläyhdistyksen
toiminnasta koko 1930-luvun ajalta. Lotti-
en ompeluseurat olivat hyvin suosittuja ja
osanotto niihin runsasta. Kokoontumisia oli
kuukausittain useita kertoja. Kulkuneuvo-
jen puuttuessa pitkiäkin matkoja kuljettiin
jalkaisin, potkureilla, suksilla ja hevoskyy-
deillä. Ankaratkaan pakkaset tai sateet eivät
estäneet kokoontumisia. (AT)
Seuraavassa muutamia merkintöjä Put-
kilahden lottien ompeluseuratoiminnasta
1930 -luvulta.
Jouluk 4. 1931
Lottain ompeluseura: Alma Heinonen,
Kaisa Könnö, Hulda Huujärvi, Elli Huu-
järvi, Kaino Masalin, Valma Niinivirta,
Bertta Niinivirta, Helmi Tupala, Jenny
Ruth, Helvi Vainio, Johanna Tervonen,
Tarkki Könnö, William Reina, Erkki Paa-
vola, Erkki Aulas, Marjatta Aulas, Kaarina
Reina, Yrjö Könnö, Rauha Aulas
21.10. 1932
“Lotta-hengessä” ollaan nyt täällä alka-
massa uutta ompeluseuravuotta. Ja kylläpäs
alku näyttääkin kovin koreelta, kun niin
kosolta ollaan koolla. Meitä “laiskiaisiakin”
on kokonaista viisi kappaletta. Toivottavasti
ja aivan varmasti ja ilman toivottamattakin
lisääntyy ja siunaantuu seurakuntamme
uusista jäsenistä, ja mikä kaikkein tärkeintä:
siunavuntuu paljon, oikein paljon töitä tal-
ven kuluessa. Tulkoon nyt tästä yrityksestä
meille kaikille hauskoja virkistäviä ja kaivat-
tavia yhdessäolon hetkiä ja suojelluskunnalle
taloudellista apua. (Voitto Salmela)
Tammik 27. 1933
Lottain ompeluilta ja samalla vuosi-
kokous oli Ylätalossa. Uusia jäseniä liittyi.
Innostus näytti nousevan. Puheenjohtajaksi
valitsivat minut (Rauha Aulas) sihteeriksi
Lottien tilaisuus Putkilahdessa joskus 30-luvun
alkupuolella. Kuvassa ylh. vasemmalta: Rauha
Aulas, Kaisa Könnö, Valma Niinivirta, Rauha
Reina, Tyyne Järviniemi, Aune Könnö, edessä
vasemmalta: Anna Järviniemi, Hulda Huu-
järvi ja Lyyli Mattila.
(kuva: Marketta Sorvalin kokoelmat)
1930-luvulla virkeätä 1930-luvulla virkeätä
lottatoimintaa Putkilahdessalottatoimintaa Putkilahdessa
Putkilahden Kylälehti 7
Lyyli Mattilan ja varastonhoitajaksi Rauha
Reinan. Taas innostuttiin iltaman pitoon-
kin, saapa nähdä saadaanko se nyt toimeen.
Helmik 17. 1933
Lottien ompeluilta lotta Rauha Reinan
luona. Osanottajia enemmän kuin koskaan
ennen. Lotat ovat näihin aikoihin harjoitel-
leet Lottien marssia. (laulua).
Helmik 21. 1933
Maija elää historiallista aikaa. On liitty-
nyt Lotta- Svärd yhdistykseen hieman ennen
kuin täytti 14 ikävuottaan ja valmistelee nyt
lottapukuaan, jonka aikoo uudistaa ensi
sunnuntaisessa lottain iltamassa.
Helmik 27. 1933
Eilen oli Putkilahden kyläosaston lot-
tien iltama. Tein sinne täytekakun, koris-
tetun, joka muutettiin arpomalla rahaksi ja
merkitsi se lottain kassalle ”plussia” 72 mk.
Väkeä oli kohtalaisesti ja kaikki meni kohta-
laisesti. Pikkutunnit oli menossa ennenkuin
meikäläiset ehtivät painua petiin. Talolla oli
aika tavalla kylmä, mutta ei tainnut kukaan
sentään ”jääkukkaseksi” muuttua. Pakkasas-
teita olikin viime yönä 26.
Helmik 28. 1933
Koululaisten kanssa laskiaisretki Matti-
laan. Illalla lotat ja suojeluskuntalaiset olivat
laskiaisretkellä Veijossa, missä oli Korpilah-
den p.o. lottien ompeluilta. Hauska retki.
Maalisk 3. 1933
Perjantaipäivä. Ompeluseura Reinassa.
Oli paljon lottia koolla Reinassa. Mark-
koja tuli 32. Laulettiin useita lauluja. Lot-
tain marssia useaankin kertaan.
Lottien ompeluiltoja on ollut seuraa-
vasti: Alpakassa 10 p, Haapalahdessa 17 p
Lottamarssi kirkonkylällä Kuva vuodelta 1932. (Pirkko Weijon kokoelmat)
Lottavala Korpilahden kirkossa Kuva vuodelta 1932. (Pirkko Weijon kokoelmat)
Kunnianosoitus sankarihaudalla (Pirkko Weijon kokoelmat)
Putkilahden Kylälehti8
Maalisk 25 ja 26 1933
Suojeluskunnan harjotuspäivät Repo-
lassa. Erkin ensimmäiset askeleet rivi-
miehenä. Maijan ensimmäiset askareet
muonituslottana. Minä itse muonittajain
komentajana. Kaikki sujui hyvään tahtiin.
Huhtik 21. 1933
Ompeluilta oli Huujärvellä. Osanotta-
jia oli yli 50. Tämän talven ennätys. Jäätä
uskallettiin mennä vielä hevosellakin. Kopi-
sevan Aarne vei meitä ”mammoja” nim. lotta
Hovista ja lotta Aulasta. Takaisin tultiin kello
22 vaiheilla ja siksi oli hieman pakastanut,
joten keli jäällä oli ensiluokkainen; salmipai-
kat olivat kyllä jo avoinna keskikohdaltaan.
11.5. 1933
Tänään, Lotanpäivänä, liittyi lottajouk-
koomme pikku-lotta Helvi Hovinen. Ikä 10
vuotta.
Kesäk 19. 1933
Jyväskylän piirin lottain kesäjuhlaa
vietettiin Korpilahdella 17 ja 18 päivä.
Samassa tilaisuudessa antoi lottalupauksen
noin 50 lottaa, joiden joukossa oli 18 put-
kilahtelaista. Allamainitut Putkilahden lotat
antoivat lottalupauksen: Rauha Aulas, Mar-
jatta Aulas, Helmi Nyqvist, Taimi Perttula,
Lyyli Mattila, Edit Repola, Hulda Huujärvi,
Elli Huujärvi, Fanny Huujärvi, Tyyne Jär-
viniemi, Lempi Järviniemi, Kaisa Könnö,
Kaino Masalin, Ester Tupala, Sandra Järn-
roos, Saara Reina, Rauha Reina, Saara Fri-
man.
Lokak 4. 1933
Olimme kirkolla lottien ompeluiltain
alkajaisissa. Kaikki kyläosastot oli kutsuttu
sinne ja suojeluskuntalaisia lisäksi. Hauska
nähdä ihmisiä koolla enemmänkin kuin
mitä Putkilahdessa on tilaisuus nähdä. Tor-
visoittokunta soitteli tilaisuudessa säestäen
puheen ropinaa eri pöytien ympärillä. Pai-
kallisosaston puheenjohtaja pakinoi Sor-
tavalan juhlista. Jokunen laulu laulettiin
ja nuorison hauskuudeksi yritettiin vähän
leikkiäkin, mutta eihän se näkynyt maitta-
van. Satoi takaisin tullessa. Pyörällä olevat
jäivät yöksi kirkolle. Me kuusi, nim. Tarkki
Helmineen sekä Lyyli M. Taimi P. Maija
ja minä olimme Tarkin vetoisalla autolla.
Ketään ei kylläkään palellut.
Jouluk 15. 1933
Lottien puurojuhla oli Könnössä. Sekä
toimivia että kannattavia lottia oli koolla pal-
jon, samoin suojeluskuntalaisia ja asian har-
rastajia. Kaikkiaan oli seitsemänkymmentä
osanottajaa. Ensin juotiin tulokahvit, sitten
huutokaupattiin lottien käsitöitä ja nousivat
ne kohtalaiseen hintaan. Puuro olikin jo sillä
ajalla kypsynyt ja syötiin se hyvällä halulla ja
suuressa mantelin toivossa. Kohtalon valssi
tanssittiin sitten ja lisäksi muutamia muita
valsseja. Viimeksi juotiin lähtökahvi ja kel-
lon lähetessä kahtatoista pötkittiin kukin
kotiinsa.
Tammik 26. 1934
Ompeluilta (missä kukaan ei tosin
ommellut) oli Haljalassa. Menimme Maija-
lotan kanssa potkurilla. Minä tietysti istuin
ja Maija potki. Oli onneksi niin liukas keli,
että kelkka kiiti melkein puhaltamalla. Takai-
sin tultiin Reinalaisten hevosessa (parem-
min, reessä) Niemelän rantaan. Lähelahden
yli tultaessa olin Erkin potkittavana. Pepe oli
luistimilla. Pyörälläkin näkyi joku olevan.
Kaikkiaan oli osanottajia, paitsi talon väkeä,
noin 30 henkeä. Liukas keli, kuuvalo ja hil-
peä mieli, siinä muistot matkasta.
Helmik 2. 1934
Tänään on L-S yhd. Korpilahden p.o:n
vuosikokous Joensuussa. Pepe ja Ellu lähti-
vät potkureilla viemään Putkilahden k.o:n
vuosikertomusta.
Lottien ompeluseura Kouhissa
Kova oli tuuli ja tuisku, kun menimme
Kouhiin, mutta urhoollisesti kyllä me-
nimme. Loppumatkan saimmekin istua
selkä tuulta ja tuiskua vasten Kotirannan
isännän ronkkelissa. Perillä olimme hyvissä
ajoin. Takaisin pääsimme Niemeläisten kyy-
dissä. Isäntä toi meidät osuuskaupan ran-
taan saakka. Mutta sitten alkoikin matkan
vaikein vaihe. En mitenkään tahtonut päästä
liukasta mäkeä ylös. Kiertäen kaartaen ja
kontaten lopuksi kuitenkin Maijan myötäil-
lessä olin maantiellä ja vaikeus oli voitettu.
Sellainen haaveri tuli, että ronkkelissa revin
vähän kaksikymmenvuotiasta talvitakkiani,
jonka sain kuitenkin melko sievästi parsi-
tuksi.
Helmik 9. 1934
Perjantai. Ompeluseura Haapalah-
dessa. Päivällä jo 13.30 Jenny Ruth ja minä
läksimme ompeluseuraan. Samalla tiellä
olimme nim. Autioniemessä, jossa en ollut
käynyt pitkään aikaan. Lapsilukukin oli sillä
välillä ehtinyt siellä lisääntyä kahdella. Tein
siis ensi tuttavuutta Eeva Eliinan ja Veikko
Olavin kanssa. Pirteitä pienokaisia. Marjatta
tuli suksilla piankin jälessämme. Tavalliseen
aikaan sitten siirryimme Haapalahteen,
missä jo Järviniemen Anna ja Lempi olivat
ahkerassa työssä.
Helmik 18. 1934
Pitäisi tästä lähdettämän suojeluskunnan
rekiäisiin Oittilan Alakylään.
Siellä rekiäisissä oltiin sitten. Lotta-
päälle oli vain varattu niin raju varsa, että
Putkilahden Kylälehti 9
S I H VA R I OYwww.sihvari.fi , info@sihvari
Puh. 010 525 1640
<> JÄTTEENKULJETUS
<> VAIHTOLAVAT
<> LOKAHUOLTO
<> VIEMÄREIDEN AVAUKSET
<> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN MYYNTI
600 ltr
240 ltr
HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ KOTIIN TOIMITETTUINA
asianomainen ei uskaltanut mennä koko
humman rekeen. Olipa onni, että oli vapaa
paikka taitavamman kuskin ja rauhallisem-
man humman reessä. Pääsin nim. Haljalan
Saaran ja Laurin kanssa ja kyyti oli kaikin
puolin erittäin hyvä. Kilpaa ajettiin Ylisjär-
vellä sekä mennessä että tullessa ja edellä oli
Haljalan Timo. Väkeä oli tuvan täydeltä ja
tietysti rahaakin tuli, ja niin oli siis retken
tarkoitus saavutettu.
Tammik 29. 1937
Lottien ompeluilta Niemelässä. Ohjel-
maa oli työn lomassa ja lopuksi äänilevyjä
isossa tuvassa pystyvalkean roihutessa van-
hanaikaisessa takassa.
Maalisk 29. 1937
Lotat pitivät eilen iltamat, joissa oli ylei-
söä melko runsaasti. Tammijärven sakkia
tuli autolla, joka lisäsi tuloja lotille huomat-
tavan määrän.
Helmik 18. 1939
Lottien ompeluseura oli Reinassa ja kan-
saa oli niin paljon, että kahvimarkkoja tuli
toista sataa. Kaakkukin oli arvottavana ja
minä olin onnellinen saaja. Olin Könnön
emännän kanssa hevosella.
Lokak 9. 1939
Sotako uhkaa meitä. Reserviläiset nel-
jäänkymmeneen ikävuoteen saakka lähtivät
tänään ylimääräisiin reserviharjoituksiin,
samoin kaikki suojeluskuntalaiset. Huo-
menaamuna klo 6 alkaa täkäläisten lottien
muonitusvuoro kirkolla Joensuussa ja työ-
väentalolla. Maija ja minä kuulumme vies-
tiryhmään ja olemme valvojina keskuksessa.
Maija joka päivä ja minä joka toinen yö.
Viime yön olin ”passissa” kauppias Hovisen
kanssa. Maija oli tänään ensimmäisen päi-
vän, toverina Pentti Harjula.
Marrask 30. 1939
Nyt on Ryssä aloittanut sodan rakasta
isänmaatamme vastaan.
”Puoliyön hetkellä” joulukuun 11. 1939
Kuuntelimme juuri lähetystä Mosko-
vasta – roskaa siellä puhutaan – ”Me suo-
malaisia olemme ja suomalaisiksi jäämme.
Ken meiltä muuta tahtoo, se erehtyypi suu-
resti. Me Suomen tavat pidämme ja suoma-
laisen päämme!”
Siirtoväen muonamestarina ollen Anna
Järviniemi
Maaliskuun 13. 1940
Tällä päivämäärällä olemme saaneet jäl-
leen rauhan. Iloa että murhetta toi päivä
13:sta maaliskuun. Ellu
Se on ohi sitten – toistaiseksi! Maija
Ohi se on mutta raskain rauhan ehdoin.
RA
Rauha Aulaksen
”Jokamiehen päiväkirjat”
Tapio Leinon arkistot
Ketterän tuletsu 1.4. kello 13 alkaen
Retki kylätalo Koulupuistosta Lettosaareen. Jäiden ollessa huonot kohde vaihtuu. Perillä tarjotaan osallistujille mm. nuotiomakkarat ja nokipannu-kahvit. Tapahtumassa säävaraus.
Järjestää: Putkilahden ke erä ry. Tapahtumat maksu omia!
Lisä etoja: p. 040 080 3342 / Niilo Huujärvi. Tervetuloa!
Putkilahden Kylälehti10
Helmikuun manifesti ja sen jälkeiset venä-
läistämistoimenpiteet synnyttivät naisten
tarpeen osallistua entistä enemmän perheen
ulkopuoliseen elämään.
Suojeluskuntien syntyminen mahdollisti
naistenkin osallistumisen eräänlaiseen soti-
laalliseen toimintaan. Heidän toimintansa
liittyi lähinnä erilaisiin huoltoa suorittaviin
toimintoihin, kuten joukkojen muonitta-
miseen, varusteiden hankintaan ja kunnos-
tukseen sekä sairaanhoitoon. Suojeluskun-
tien toiminnan vakiintuminen mahdollisti
tehokkaamman ja säännöllisemmän toimin-
nan naisille.
Vuonna 1919 kehotti Suojeluskuntien
päällikkö eräässä päiväkäskyssään muodos-
tamaan paikallisten suojeluskuntien toimin-
nan tukemiseksi Lotta Svärd -yhdistyksiä.
Nämä olivat aluksi puhtaasti paikallisia ja
keskusjärjestö perustettiin vasta 11. touko-
kuuta 1920.
Korpilahden suojeluskunnan yhteyteen
perustettiin melkein heti suojeluskunnan
tultua perustettua vuonna 1918. Ensimmäi-
senä vuonna jäsenmäärä kasvoi 28 henki-
löön ja ensimmäinen nimi jäsenluettelossa
oli kauppiaan rouva Hilma Willberg.
Toiminta oli erään käsiini sattuneen käsin-
kirjoitetun lähteen mukaisesti “koko ajan
ovat lotat suhtautuneet myötätuntoisesti
suojeluskuntaan.” Toimintansa toisena
vuonna lotat hankkivat järjestämällä erilaisia
tilaisuuksia suojeluskunnalle oman lipun. Se
vihittiin juhannuksena 1919 Korpilahden
kirkossa ja vihkimisen suoritti pastori Kaarlo
Sovijärvi. Lipun hinnaksi tuli 2 000:- ja han-
kinnasta jäänet rahat lotat lahjoittivat sanka-
ripatsasrahastoon.
Korpilahden lottien toiminnan alkuvuo-
sien ajoista on lähdemateriaalia hyvin niu-
kasti. Saamani tiedon mukaan materiaalia
saattaa olla parillakin eri suunnalla, mutta
salapoliisintyö ja yhteydenotot ovat vielä
kesken.
Sota-arkistoon säilötty Lotta Svärd Kor-
pilahden paikallisosaston materiaalia löytyy
vuosilta 1924-1944. Materiaali käsittää eri-
laisia kokouspöytäkirjoja, kirjeenvaihtoa,
toimintakertomuksia, talouteen liittyvää
materiaalia, rekisteröinti asiakirjoja sekä
jäsenluetteloita useilta vuosilta. Aineistoa on
kaksi kansiota.
Korpilahden lotat olivat perustamises-
taan lähtien hyvin itsenäinen, suojeluskun-
tansa hyväksi toimiva järjestö. Vasta 1920-
luvun alkuvuosina yhdistys liittyi Jyväskylän
piirijärjestöön ja vasta vuonna 1925 valta-
kunnalliseen Lotta Svärd -järjestöön.
Vapaussotaan lotat osallistuivat toimi-
malla kotona Korpilahdella ja heidän toi-
mintansa liittyy hyvin tiiviisti suojeluskun-
nan toimintaan, olihan se suojeluskunnan
naisjärjestö.
Ja tähän päätteeksi voikin sanoa saman
kuin Suojeluskunta osioon: lottien osallistu-
minen vapaussotaan onkin sitten jo toisen
saarnan arvoinen asia.
Yhdistelmä
Sekä Korpilahden suojeluskunta että
Korpilahden lotat ovat kumpikin järjestönä
tulleet perustetuiksi melko pian kyseisen
toiminnan alkumetreillä. Molemmat ovat
syntymänsä jälkeen toimineet alkuvuotensa
omina “yhdistyksinään”. Suojeluskunta liit-
tyi jo syksyllä 1917 perustettuun Jyväskylän
Suojeluskuntapiiriin ja Lotat liittyivät 1920
perustettuun keskusjärjestöön.
Sekä Korpilahden suojeluskunta että
Korpilahden kirkonkylän Lotta Svärd -jär-
jestö muodostavat kyseisten järjestöjen his-
toriassa oman mielenkiintoisen luvun. Tämä
siksi, että molemmat ovat syntyneet järjestö-
jen historioiden syntyaikojen alussa. Pienen
paikkakunnan historiassa kummallakin oma
tärkeä osansa ja historiansa.
Pertti J. Louni
Lotta-Svärd järjestön synty Korpilahdella
Viime lyöntiäänkohti suonten sykkeen saalämpö kiihtymään.
Nokiholvissahämyn vastakohtanamietteen kirkkaus.
Hiljaisuudessa saatat tämän kokeasielun pesuna.
Putkilahden Kylälehti 11
Talvisodasta
72 vuotta
Talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi
maaliskuussa 72 vuotta. Suomen yhteiskun-
nan ja demokratian kehittymisen kannalta
se oli yksi merkittävimmistä tapahtumista
historiassamme.
Marraskuun 30. päivänä 1939 puna-
armeija hyökkäsi Suomeen laajalla rinta-
malla. Myös Helsinkiä pommitettiin heti
ankarasti. Maailman katseet kohdistuivat
pienen kansan epätoivoiseen taisteluun elä-
mästään. Olihan suuri hyökkääjä liitossa
Hitlerin Saksan kanssa. Suomen saavuttama
moraalinen ja sotilaallinen torjuntavoitto loi
vahvemman maabrändin kuin mikään myö-
hempi toimi tai toimikunta konsanaan.
Vasemmiston vallankumousyrityksestä ei
tuolloin ollut kulunut kuin parikymmentä
vuotta. Lapuanliikkeen vastaavasta pienem-
pimuotoisesta yrityksestä oli mennyt vain
muutama vuosi. Tätä taustaa vasten kansa-
kunnan yhdistyminen eli Talvisodan henki
oli tosiaan ihme. Vapaussodan nimi on,
oikein tai väärin, varattu historiankirjoituk-
sessa vuoden 1918 tapahtumiin. Venäläisten
taholta tuli vuonna 1939 kuitenkin paljon
suurempi vaara Suomen itsenäisyydelle kuin
vuonna 1918, jolloin Brest–Litovskin rau-
hansopimus määritti Suomen Saksan etupii-
riin.
Itsekkäistä syistä Lenin teki pitkälle
meneviä myönnytyksiä Saksalle saatuaan
Keisarillisen Saksan hallitukselta huomat-
tavaa taloudellista apua vallankumouksen
suorittamiseen. Toisaalta Saksan motiivina
oli päästä irti kahden rintaman sodasta. Sak-
san hävittyä Neuvostoliitto alkoi valmistella
vanhoille rajoille paluuta. Ensin olivat vuo-
rossa Ukraina ja Puola, Suomen vuoro tuli
1939 etupiiriajattelun tuloksena.
Voidaankin perustellusti sanoa, että vasta
Talvisota ja erillisrauha 1944 vakiinnuttivat
Suomen itsenäisyyden. Jatkosodan aikainen
pääministeri Edwin Linkomies piti muis-
telmissaan hallituksen toimintaa syksyllä
1939 vastuuttomana ja kevytmielisenä. Siitä
huolimatta hän katsoo, että "talvisota oli
välttämättömyys, jotta Suomen kansa pääsi
lunastamaan itselleen paikan itsenäisten
kansakuntien joukossa".
Talvisodan synnyttämä valtava kansain-
välisen myötätunnon aalto, erityisesti Yhdys-
valloissa, loi myötätuntoa ja goodwillia, jolla
saattoi olla ratkaiseva vaikutus maailman-
sodan loppuvaiheissa. Olihan aivan lähellä,
että liittoutuneet olisivat vaatineet Suomelta
täydellistä antautumista, kuten tehtiin Sak-
san kohdalla.
Maailmalla on varsin tavallista, että
kansakunnat pystyttävät muistomerkkejä
sankariteoille, usein varsin vähäisille asi-
oille. Suomi on ollut erityisen pidättyväinen
muistelemaan omaa historiaansa ja saavu-
tuksiaan.
Tänä päivänä yleisesti on ajateltu, että
kun Neuvostoliiton pelosta on päästy, myös
Talvisotaa voi muistaa ja siitä johtuneita
uhrauksia kunnioittaa ilman, että kenen-
kään pitäisi loukkaantua. Myös Venäjän
arkistoihin ovat tutkijat päässeet tarkaste-
lemaan operaatioita sekä pystyneet kuvaa-
maan sotilaiden tuntoja Talvisodassa. jopa
neuvostosotilaiden runoja ja heidän ottami-
aan kuvia on julkaistu. Viipurissa on mm.
suuri talvisodan muistomerkki, jonka venä-
läiset ovat pystyttäneet.
Suomessa ei ole valtakunnallista Talvi-
sodan muistoa kunnioittavaa ja sen arvosta
muistuttavaa muistomerkkiä. Onkin tullut
ajankohtaiseksi pystyttää kansallinen muis-
tomerkki. Vuonna 2009 perustettu Talviso-
tayhdistys ry on ottanut tavoitteekseen saada
aikaan valtakunnallinen talvisodan muis-
tomerkki. Yhdistys on ehdottanut muisto-
merkkiä Helsinkiin, lähemmin paikkaa on
ajateltu Kasarmintorille. Aivan puolustusmi-
nisteriön ja pääesikunnan läheisyydessä sillä
olisi luonteva paikka. Ajatus on, että muis-
tomerkin tulisi olla taiteellisesti korkeatasoi-
nen ja vaikuttava kuten vaikkapa Vietnamin
sodan muistomerkki Washington DC:ssä,
Holokaustin muistomerkki Berliinissä tai
Toisen maailmansodan museo Lontoossa.
Helsingin kaupunki, puolustusministeriö
sekä kulttuuriministeriö ovat suhtautuneet
myönteisesti hankkeeseen. Myös on lukuisa
joukko kansalaisia taustalla yksityisinä hen-
kilöinä tukemassa hanketta.
Lisäksi on tavoitteena laatia talvisodasta,
sen syistä, tapahtumista sekä ulkovaltojen
reaktioista monella kielellä kertova sähköi-
nen muisti. Se olisi ilmainen ja kaikkien
tavoitettavissa internetin kautta. Monikie-
lisyys ja sosiaalisen median tavoitettavuus
ovat tämän päivän vaatimus. Suunnitelman
mukaan myös venäläinen näkökulma tulisi
vahvasti mukaan.
Näin esimerkiksi Sibeliuksen monu-
mentti saisi rinnalleen erään Suomen his-
torian tärkeimmistä vaiheista kuvaavan
muistomerkin ja samalla sähköinen muisti
muodostaisi yleismaailmallisen tietopankin
Suomen kohtalon ajalta. Vapautta ja itse-
näisyyttä on aika ajoin hyvä muistaa, vaikka
arkiset huolet tietysti vievätkin välillä mei-
dän ja johtajiemme ajan ja ajatukset.
Talvisotayhdistys ry:n osoitetiedot sekä
jäsenhakemus löytyvät internetin sivuilta
hakusanalla: www.talvisotayhdistys.fi . terve-
tuloa toimintaan mukaan.
Ossi Kettunen
Talvisotayhdistys ry:n
varapuheenjohtaja
LÄHETTÄJÄ: PUTKILAHDEN KYLÄLEHTIVESPUOLENTIE 1977 B1 41870 PUTKILAHTI, FINLAND
LM-SÄHKÖKorpilahdentie 808
19920 Pappinen0400 476 559
sähköasennukset teleasennukset sähkösuunnittelu
JENNA: 050 528 5612NOORA: 041 505 6317HEIDI: 040 353 3015 MARTINPOLKU 13C1941800 KORPILAHTI
MYÖS RAKENNEKYNNET!
PARTURI-KAMPAAMO ovi & aikku
Referensikohde Putkilahdessa:Koulupuiston uusi katto (2004)
HPN-PeltiHPN-Pelti
rakennuspeltityötammattitaidolla
0500 615263
www.hpn-pel .fi /Koppelkallion e 1 B 9
41800 Korpilah
KORPILAHDEN APTEEKKI
p. (014) 821 775Avoinna:ma - pe 9 - 17la 9 - 13
LUHANGANSIVUAPTEEKKI
p. (014) 877 271Avoinna:
ma - pe 9.30 - 16.00www.korpilahdenapteekki.fi
MARKET LUHANKARantatie 1, Luhanka puh. 040 865 3117
Palvelemme: ma-pe 9-18, la 9-16, su 12-16
Paikallista Palvelua!Paikallista Palvelua!Tervetuloa!
•Päivittäistavarat•Seo automaatti: bensiini, polttoöljy ja diesel•Puutarhatuotteet•Ravintola Uppotukista keittolounas klo 11–14 (avoinna arkisin klo 9-15)•Internet asiakaskäytössä •Matkahuolto, noutopiste•Asiamiesposti