Maailman ensimmäinen

setlementti Toynbee Hall perustettiin

Oxfordissa 23.02.1884

Katsaus setlementtien syntyhistoriaan04/2011

SETLEMENTTITOIMINTAA127 VUOTTA

Itä-Lontoon kansansivistystyön keskus”Se tahtoo valmistaa sivistystilaisuuksia ja

virkistyskeinoja sekä lisätä viihtyisyyttä Lontoon ja muiden kaupunkien köyhien kortteleissa. Se tahtoo tutkia köyhien olosuhteita, miettiä ja laatia suunnitelmia, jotka voisivat edistää tämän väestön hyvinvointia.

Työ aloitetaan ostamalla tai muulla tavalla hankkimalla asumukseksi niille, jotka tahtovat edustaa ihmisystävällistä toimintaa ja sivistystyötä. Työntekijän tulee asettua asumaan (to settle) köyhien keskuuteen. Se on oppimista yhtä paljon kuin opettamista, saamista yhtä paljon kuin antamista.”

Toynbee Hall• perustajat: Samuel Barnett, Sidney Bell ja arkkipiispa

Cosmo Cordon • nimi aatteellisen tienraivaajan Arnolt Toynbeen

mukaan• tavoitteena kirkon oppimiskäsitteiden parantaminen

ja saattaminen sopusointuun elämän kanssa• oli yksi Lontoon yliopiston opetuslaitoksista• setlementtiopiskelusta muodostui jatko- ja

kansankorkeakoulun yhdistelmä• oli käytännön työtä ja köyhien opettamista• oli tienraivaaja monille sosiaalipoliittisille uudistuksille

• esim. varattomien ilmainen oikeusavustus• toiminta levisi nopeasti Amerikkaan, Saksaan ja muihin

teollistuneisiin maihin • lähtökohtana teollisen vallankumouksen aiheuttamat

sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ongelmat, sosiaalisen pääoman rapautuminen, teollistumisen aiheuttamat yhteiskuntarakenteen muutokset

• työn lähtökohtana paikalliset tarpeet• IFS (International Federation of Settlements and

Neighbourhood Center) kansainvälinen yhteiselin perustettiin Lontoossa 1926

• Nyt – New Yorkissa yli 30 setlementtiä– Kaikissa maanosissa, yli 40 maassa– Toimii myös eri uskontokunnissa

SUOMEEN TULO

• Suomeen toimintatapa tuli 1890-luvulla helsinkiläisenä hankkeena ja 1910-luvulla kansallisena kirkon ja teollistuvan yhteiskunnan yhteensovittamistarpeen ratkaisumallina

• Alli Trygg-Helenius tutustui Toynbee Hallin työhön ja aloitti Helsingissä Kansankodin toiminnan jo 1890. Kansankoti lopetti toimintansa 1910–luvun alussa rahoitusongelmiin

• Sigfrid Sirenius tutustui setlementtityöhön merimiespappina Lontoossa ja toi 1910-luvulla idean kirkon toimintaan

SIGFRID SIRENIUS15.7.1877 – 25.9.1961

• Suomen setlementtiliikkeen uranuurtaja • vihittiin papiksi 17.6.1901• toimi Kokemäellä saarnaajana, Räisälässä kirkkoherrana,

merimiespappina Antwerpenissä ja Lontoossa, 1912 paluu kotimaahan Suomen lähetysseuran palvelukseen ja siitä setlementtiliikkeen johtoon 1918, toimi pääsihteerinä vuoteen 1941 saakka ja eläkkeelle 1948

• sai 1927 Teologian kunniatohtorin arvon, 1957 Suomen kulttuurirahaston kunniapalkinnon yhteiskunnalliseen eheyttämiseen tähdänneestä elämän työstä ja kirjallisesta toiminnasta

• kirjoitti 53 teosta ja käänsi 10 kirjaa

SETLEMENTTILIIKE SUOMESSA

• 1918 perustettiin Teollisuusseutujen evankelioimisseura, joka 1941 nimettiin Kristillis-yhteiskunnalliseksi työkeskusliitoksi ja nimi muutettiin edelleen 1984 Suomen Setlementtiliitoksi

• oli itsenäisen Suomen toinen rekisteröity yhdistys järjestysnumerolla 2

• 1919 ensimmäinen setlementti, Kalliola, aloitti toimintansa

• nyt liike muodostuu 34 paikallisesta setlementtistä, 8 alueellisesta nuorisojärjestöstä, 1 kannatusyhdistyksestä ja 1 säätiöstä ympäri Suomen

• Setlementtiliikkeen palveluksessa on runsaat 3000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia

• uskonnollisesti ja poliittisesti riippumaton liike

• Tällä hetkellä toimintamuotoja ovat:– seniori- ja vanhustyö, – lapsi- ja nuorisotyö, – monikulttuurinen työ, – yhteisöllisten asumismuotojen kehittäminen ja tuotanto

sekä tuetun asumisen eri muodot, – kansalaistalotoiminta, – kehitysvammaispalvelut, – 18 kansalaisopiston, kahden kansanopiston ja kahden

erityisoppilaitoksen koulutustarjonta, – erilaiset trauma- ja kriisityömuodot, – päihdekuntoutuspalvelut, – velkaneuvonta, sovittelutoiminta ja Rikosuhripäivystys.

ARVOT

• Työn perusarvot: – arjen keskellä toteutuva

lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö

• Niitä toteutettaessa– luotamme ihmisessä ja yhteisössä

oleviin voimavaroihin– kunnioitamme jokaisen ihmisen

yksilöllisyyttä

– hyväksymme ihmisten erilaisuuden– edistämme rajoja ylittävää

henkilökohtaista ystävyyttä ja yhteyttä– toteutamme ihonväristä, sukupuolesta

tai kulttuurista riippumatontatasa-arvoisuutta

– sitoudumme tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä

– toteutamme paikallista, ihmisten tarpeista lähtevää setlementtitoimintaa

ARVOT

Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys

• ihmisen yksilöllisyyden kunnioittaminen on yhteisöjä kehittävän setlementtityön lähtökohta

• yhteisö tarvitsee erilaisia jäseniä, jotka kunnioittavat toisiaan ja toimivat yhdessä

• yksilöistä muodostuva yhteisö pystyy ratkaisemaan itsenäisesti ulkoiset ja sisäiset ongelmansa

Painopiste yhteisössä

• yhteisöillä on oikeus ja velvollisuus päättää itseään koskevista asioista ja kantaa vastuunsa

• erilaisten ihmisten välinen ystävyys, yhteys ja tasa-arvoisuus on mahdollista ja tavoittelemisen arvoista

• setlementtityö sitoutuu aina vahvistamaan yksilöitä ja yhteisöjä erityisesti yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten parissa

Setlementtityön idea?

• kokonaisvaltaisuus• lähiyhteisön ja sen jäsenten tarpeisiin

vastaaminen• yhteistyö, kumppanuus, ystävyys• eri asioita osaavien yhteistyö, rajojen

ylittäminen, synergia• rohkeus, mielikuvitus, epäsovinnaisuus,

yllättävyys, paikalliset variaatiot• henkisen ja sosiaalisen pääoman

kasvattaminen

Setlementtiliike haluaa...

• olla joustava, innovatiivinen ja positiivinen

• olla olemassa ihmistä, ei järjestelmää varten

• järjestää ihmistä kunnioittavia ja ihmisarvoa säilyttäviä palveluita Suomessa asuville ihmisille

• toimia kokonaisvaltaisesti ja yhteisöä rakentavasti, ihmisen yksilöllisyyttä kunnioittaen

HARJULAN JUURET• Viipurin Sorvaliin syntyi 1923 Länsi-Toukolan

setlementti Sireniuksen innoittamana Monrepoon haltian Paul Nicolayn toimesta

• Länsi-Toukolan ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja oli silloinen maaherra , myöhemmin presidentti Lauri Kristian Relander

• vuonna 1928 syntyi toinen setlementti Itä-Toukola itäiseen esikaupunkiin

• työn painopiste lastenhuolto- ja nuorisotyössä (lastenseimi, kesäsiirtola, säännöllinen lastenlääkäri, kasvitarha, pyhäkoulu)

HARJULAN JUURET

• myöhemmin kehittyi vahva urheiluseuratoiminta sekä Vapaaopiston opintopiiri tarjonta

• sodan jaloista Viipurista saapui paljon evakkoja myös Lahteen ja joukossa oli aktiivisia Länsi- ja Itä-Toukolan kannattajia

• yhdessä Sireniuksen ja lahtelaisten paikallisvaikuttajien kanssa perustettiin Harjulan kannatusyhdistys

HARJULAN SETLEMENTTI RY

SETLEMENTTITYÖTÄ LAHDESSA 1941-2011

6.3.1941 Lahden kaupungin-talolla pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa Harjulan Kannatusyhdistys monien silloisten kaupungin päättäjien innokkaalla myötävaikutuksella.

Toiminta alkoi, kun Harjulan ensimmäinen toiminnanjohtaja pastori Ensio Partanen ryhtyi hoitamaan tointaan kesäkuussa 1941.

Kuvassa: Pastori Ensio Partanen sai ensimmäisiksi vakinaisiksi työntekijöikseen Viola Vaarron ja Arvo Revon, joiden tehtävänä oli ennen muuta nuorisotyön organisoiminen.

YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS

Yhdistyksen toiminnan tarkoitukseksi määriteltiin seuraavaa

”Yhdistyksen tarkoituksena on Lahden kaupungissa, Hämeen läänin alueella Kristillis-yhteiskunnallisen Työkeskusliiton jäsenenä, sen periaatteiden mukaisesi ja yhteistoiminnassa sen kanssa herättää kristillistä vastuuntuntoa sekä siihen perustuvaa uskonnollista ja yhteiskunnallista toimintaa, erittäinkin pyrkien tyydyttämään teollisuuden ja liike-elämän palveluksessa olevan väestön uskonnollisia, siveellisiä, sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita sekä sitä varten aikaansaamaan henkilökohtaista kosketusta ja keskinäistä avunantoa eri kutsumusaloilla toimivien ihmisten kesken.”

YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

järjestää evankeliumiin perustuvaa julistus- ja valistustoimintaa ylläpitää kristillis-yhteiskunnallista työkeskustoimintaa ja vastaa siitä toiminnasta ylläpitää tarvittaessa vapaaopiston luontoista oppilaitosta toimii kasvatuksellisen ja hoidollisen työn järjestämiseksi lasten ja nuorison keskuudessa ryhtyy mahdollisuuksien mukaan muihinkin toimenpiteisiin tarkoituksensa toteuttamiseksi

Sota hidasti ja vaikeutti toiminnan käynnistymistä, mutta siitä huolimatta Niemen ja Tornatorin alueelle perustettiin vapaaehtoisten kerhon-ohjaajien hoidossa toimivia tyttö- ja poikakerhoja, joissa 1941 vuoden lopussa oli mukana jo 160 nuorta.

Lounaan kartanoLounaan kartano toimi Harjulan päätoimipisteenä vuosina 1942-1983.

Harjulan Setlementtisäätiö perustettiin toiminnan taustavoimaksi vuonna 1978. Kuvassa vuonna 1985 valmistunut Harjula-keskus.

Kuvassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, toimitusjohtaja Väinö Saario leikkaa poikki kadun yli kulkevan nauhan. Häntä avustivat apulais-kaupunginjohtaja Antti Kopran valvonnan alla Anna-Liisa Manérus ja Jouko Halme.

MITTAVAA NUORISOTYÖTÄ VUODESTA 1941AINA 1950-LUVUN PUOLIVÄLIIN

Kesäleiriläisiä ruokatauolla Padasjoen Linnasaaressa.

Rolf Paatere kengänkiillottajapoikien ”plankkipoikien” keskellä 1962.

ÄITI- JA ISÄKERHOT – VUOSIKYMMENET KESTÄVÄÄ TOIMINTAA PERHEIDEN PARISSA

Äitikerholaisia.

PÄIVÄKOTITOIMINTAA VUODESTA 1942 ALKAEN

Kuvassa Lounaankatu 5 sijannut Brunnilan kiinteistö, missä lastenseimi toimi vuodesta 1961 alkaen antaen Lounaan kartanossa tilaa mm. eläkeläisten päiväkotitoiminnalle. Samassa rakennuksessa toimi myös Lahden kaupungin lasten neuvola.

Niemen päiväkodin puolipäiväosasto 1950-luvulla.

KANSALAISOPISTOTOIMINTAA VUODESTA 1942 ALKAEN

Ensimmäisen työvuoden opetusohjelmaan kuului: kieliä (saksa, ruotsi), kauppalaskento, kirjanpito, piirustus ja tekstaus

Nämä aineet muodostivat ns. liikeväen linjan, jonka opetus palveli liikeväen tarpeita silmällä pitäen.

Lisäksi toimivat yhteiskunnallinen tutkimuspiiri, raamattupiiri, lausuntapiiri, ompelupiiri ja nuorisotyön opintopiiri.

VAATTURI- JA OMPELUKOULU VUODESTA 1942 ALKAEN

Ammattikoulutusta 30 vuotta aina vuoteen 1972.

Harjulan Ompelu- ja vaatturikoulussa koulutettiin lähes 500 sotaleskeä ja –orpoa.

Yli 900 oppilasta suoritti ompelu- ja vaatturikoulun loppututkinnon.

HARJULA-MAINOS LAHDEN KATUKUVASSA VUODESTA 1952 ALKAEN

Harjula-Mainos vastaa Harjulan varainkeruusta vuokraamalla ulkomainospaikkoja Lahden, Nastolan ja Hollolan alueella.

ELÄKELÄISTEN PÄIVÄTOIMINTAA VUODESTA 1958 – NYKYISIN LAAJAT IKÄÄNTYVILLE SUUNNATUT PALVELUT

Harjulan vapaaopisto aloitti päiväopintojen tarjoamisen kouluhallituksen kokeiluluvalla.

Koko setlementtiliike oli merkittävänä alullepanijana eläkeläisten ja vanhusten vapaa-ajan palvelemisen uranuurtajana. Tätä kautta syntyivät maamme lukuisat eläkeläisjärjestöt, joiden kautta saatiin aktivoitua se väestönosa, joka oli jo jättänyt varsinaisen työelämän.

Senior-Kiltalaisia 1963.

Kirjallisuuspiiri 1960-luvun alussa. Ohjaajana neiti Anna Forsman.

Kultaisen iän piiriläisiä pitämässä myyjäisiä 1950-luvun loppupuolella.

HARJULAN SETLEMENTTI PALVELEE JA TUKEE – TOIMINTA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

Kansalais-opisto

Lounaan ja Niemen

päiväkodit

Kuntoutus

KestipalvelutHarjula-Mainos

Kotihoito

Kansalaistoi-minta

”Terveyttä, tukea ja toimintaa - Harjula”

HARJULAN SETLEMENTTIN NYKYINEN MISSIO JA VISIO

Missio:

Tukea ihmisen hyvää elämää tarjoamalla hyvinvointia, terveyttä ja toimintaa yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja lähimmäisyyden arvoihin pohjautuen.

Visio:

Olla merkittävä hyvinvointipalveluiden ja vapaan sivistystyön sekä kansalaistoiminnan toteuttaja Lahden seudulla.

HARJULA-KESKUSHarjulankatu 7

PUU-HARJULALounaankatu 2

TOIMIPISTEET NYKYPÄIVÄNÄ

NIEMEN PÄIVÄKOTITietotie 10

LOUNAAN PÄIVÄKOTILounaankatu 3