m a a s e u t u r a h o i t u k s e n k a n s a i n v Ä l ...kansainvälisen leader-hankkeen...
TRANSCRIPT
M A A S E U T U R A H O I T U K S E NK A N S A I N V Ä L I S E T
M A H D O L L I S U U D E T
OHJEITA KANSAINVÄLISENHANKKEENKÄYNNISTÄMISEEN
Miksi kansainvälisyyttä?
Kansainvälinen hanketoiminta tuo uusia ideoita ja ratkaisuja toiminta-alueelle sekä uudenlaista
yhteistyötä eri alueiden ja toimijoiden välille. Sen tavoitteena on lisätä maaseudun elinkeino- ja
työllisyysmahdollisuuksia suoraan tai välillisesti.
Yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa näkee oman tekemisensä uudella tavalla ja oppii
arvostamaan paremmin omaa kulttuuriaan ja osaamistaan. Kumppanuudesta syntyy useimmiten
ystävyys, uusien kulttuurien ja ihmisten tuntemus sekä uusia elämyksiä. Oma toiminta saa enemmän
näkyvyyttä, ja uusia ikkunoita avautuu maailmalle.
Kenelle?
Yleishyödyllisille yhdistyksille
Yleishyödylliset yhdistykset ja yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt ja säätiöt voivat hakea
kansainvälistä hanketta. Kansainvälisyydellä saadaan alueelle jotain, mikä ei onnistu pelkästään
kansallisin toimin.
Yrityksille
Maaseuturahasto taipuu monenlaiseen kansainvälistymistä edistävään toimintaan myös yrityksille.
Yritykset voivat esimerkiksi perustamistuen avulla tehdä markkinakartoituksia, prototyyppejä ja
pilotointeja ja selvittää kansainvälistä toimintamallia. Samoin yritysryhmähankkeiden avulla joukko
yrityksiä voi tehdä yhteisiä sekä omia toimenpiteitä kansainvälistymisensä edistämiseen. Yritykset voivat
esimerkiksi hankkia yhteistä koulutusta ja tietoa kohdemarkkinoista ja laatia yhteistä
markkinointimateriaalia, jonka lisäksi yrityksen omaa esittelymateriaalia voidaan kääntää eri kielille tai
hankkia konsultointia oman palvelutoiminnan kehittämiseen.
Mikä on kansainvälinen hanke?
Hankkeessa on mukana vähintään kaksi kumppania vähintään kahdesta eri maasta. Hankkeella on
yhteinen tavoite ja vähintään kaksi seuraavista kohdista toteutuu:
- Yhteinen suunnittelu
- Yhteinen toimi tavoitteen saavuttamiseksi
- Yhteinen henkilöstö hanketta toteuttamassa
- Yhteinen rahoitus
Kansainvälisen Leader-hankkeen prosessi
- Muista: kansainvälisen hankkeen suunnittelu kaikkine vaiheineen vaatii runsaasti aikaa.
- Hankkeen taustalla on aina hyvä hankeidea – sellainen, joka sopii paikalliseen
kehittämisstrategiaan ja jonka toteuttaminen saa kansainvälisyydestä lisäarvoa.
- Hakuprosessi alkaa kumppanien etsinnällä, josta jatketaan hankkeen suunnitteluun.
Tarvitaanko mahdollisesti esiselvityshanketta?
- Kansainvälisen hankkeen oleellinen vaihe on sopimusten valmistelu (aiesopimus ja/tai
yhteistyösopimus)
- Hakemus jätetään oman alueen Leader-ryhmälle. Hakemuksen tulee sisältää
hakemuslomakkeet, hankesuunnitelma ja yhteistyösopimus.
- Leader-ryhmän hallitus käsittelee hankkeen ja antaa siitä päätöksen, minkä jälkeen ELY-
keskus tekee laillisuustarkastelun ja lopullisen tukipäätöksen.
- Leader-ryhmän ELY-keskukselle toimittama SFC-lomake siirtyy maa- ja
metsätalousministeriöön, ja ilmoitus sen hyväksymästä hankkeesta menee myös
komission SFC-järjestelmään ministeriön toimesta.
- Hyväksynnän jälkeen hankkeen toimet voivat alkaa.
- Myös kansainvälisestä hankkeesta tehdään loppuraportti.
Kansainvälisen hankkeen tärkeimmät elementit
Kumppani(t) Suomen ulkopuolelta – Partner(s)
Leader-hankkeissa kumppaneina voivat toimia eurooppalaiset Leader-ryhmät ja näiltä
rahoituksensa saavat hanketoteuttajat sekä eurooppalaiset Kalatalous-Leader-ryhmät ja Kaupunki-
Leader-ryhmät. Lisäksi kumppanina voivat toimia maaseudun Leader-tyyppiset yhteisöt EU:n
ulkopuolella. Maakohtaisia eroja on esimerkiksi siinä, ovatko muut toteuttajat kuin Leader-ryhmä
mahdollisia.
Päähakija – Lead partner
Taho, joka vastaa yhteistyöhankkeen koordinoinnista.
Hankesuunnitelma – Project plan
Suunnitelma niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hankkeeseen sisällytetään. Vastaava kuin
kotimaassa toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma, mutta sisältää myös kumppanien yhteiset
toimet.
Yhteinen toimi – Joint action
Ne toimenpiteet, jotka hankkeessa toteutetaan yhteisesti.
Aiesopimus - Letter of intent
Aiesopimus sitoo osapuolet yhteistyön suunnitteluun ennen varsinaisen yhteistyösopimuksen
solmimista. Se sisältää kuvauksen hankkeen aiheesta ja toimenpiteistä, ja siinä ilmaistaan tahto ja
valmius hankkeen toteuttamiseen.
Yhteistyösopimus – Cooperation agreement
Hankesuunnitelman jälkeen laadittava yhteistyösopimus, jossa allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat
hankkeen toteuttamiseen hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Rahoitusta haetaan kunkin
kumppanin oman alueen Leader-ryhmältä sen käytäntöjen mukaisesti.
Kansainvälisen yhteistyön tavoite
Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman
toimenpiteenä 421. Tämän toimenpiteen tavoitteena on yhteistyön lisäämisen, konkreettisten
yhteishankkeiden ja toimien toteuttamisen sekä kansainvälisten ja alueidenvälisten
yhteistyöverkkojen luomisen kautta tuoda lisäarvoa maaseutualueille ja lisätä kansainvälistä
osaamista.
Rahoitettavien toimien kautta tulee lisätä maaseudun ihmisten ja yrittäjien kansainvälisiä taitoja ja
osaamista. Kansainvälisten hankkeiden tulee myös olla paikallisten Leader-ryhmien strategioiden
mukaisia ja on erityisen tärkeää, että ne tuovat lisäarvoa mukana oleville alueille.
Rahoituspäätöksiä tehdessä painotetaan hankkeita, joiden tavoitteena on löytää uusia ideoita ja
ratkaisuja oman alueen kehittämisessä esiin tulleisiin ongelmiin sekä luoda uutta ja uudenlaista
yhteistyötä eri maaseutualueiden välillä. Näin luodaan edellytyksiä maaseudun elinkeino- ja
työllisyysmahdollisuuksien lisäämiselle.
Kansainvälisen hankkeen suunnittelu
Kun lähdet kehittämään ideaasi hankkeeksi, tee ensin alustava hankesuunnitelma. Saatuasi luonnoksen
valmiiksi, ota yhteyttä Leader-ryhmään. Saat ryhmästä kommentteja ja tarkennuspyyntöjä, jotka auttavat
sinua eteenpäin suunnitelman tekemisessä. Harkittua, selkeää ja yksityiskohtaista suunnitelmaa on
helppo arvioida rahoituspäätöstä tehdessä, se toimii ohjenuorana hanketta toteutettaessa ja nopeuttaa
aikanaan maksatushakemusten käsittelyä. Hankesuunnitelmassa tulee olla seuraavat asiat:
Hankkeen nimi
Hankkeelle on hyvä antaa lyhyt, mutta kuvaava nimi.
Hakija
Hakijan esittely: nimi ja osoite, organisaatio, toiminta, taloustilanne, hankkeeseen käytettävissä
olevat resurssit.
Idea
Hankeidea tiivistetysti muutamaan virkkeeseen.
Yhteistyökumppanit
Ne yhteistyötahot, joiden kanssa jo suunnitteluvaiheessa on sovittu yhteistyöstä hankkeen
toteuttamisessa, ja se mitä kumppanien kanssa käytännössä tehdään. Kansainvälisessä hankkeessa
suunnitelmaan liitetään ulkomaisten kumppanien kanssa tehdyt yhteistyösopimukset.
Toteutusaika
Hankkeen alku- ja loppupäivämäärä.
Tausta
Miksi hanke on tarpeellinen? Mistä idea on saanut alkunsa tai mikä on se ongelma, johon hankkeen
avulla etsitään parannusta? Mitä asian eteen on jo mahdollisesti tehty? Miten hanketta on
valmisteltu ja ketkä ovat osallistuneet valmisteluun?
Hankkeen kohderyhmä, sisältö ja tavoitteet
Mikä kohderyhmä hankkeella pyritään tavoittamaan? Mikä on hankkeen keskeinen sisältö?
Hankkeelle asetetaan muutama selkeä ja konkreettinen tavoite, joiden toteutumista voidaan mitata.
Toimenpiteet
Mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi? Ketkä tekevät? Mitä tarvitaan? Mitä ostetaan? Muutamia
konkreettisia toimenpiteitä / tavoite.
Kansainvälisessä hankkeessa toimenpiteitä on kahta lajia: yhteiset toimenpiteet kumppanien kanssa
(joint action) ja paikalliset toimenpiteet (local action).
Yhteisten toimenpiteiden tulee olla merkittävämpiä suhteessa paikallisiin toimenpiteisiin.
Toimenpiteistä sovitaan kumppanien kanssa yhdessä, ja sovitut asiat sinetöidään virallisessa
yhteistyösopimuksessa.
Jatkuvuus
Mitä pysyvää tai hankkeen kestoa pitempiaikaista vaikutusta jää jäljelle? Miten sitä pidetään yllä?
Tiedottaminen
Miten ja milloin hankkeesta tiedotetaan sen kohderyhmälle, osanottajille ja ulospäin?
Kustannukset
Kustannusarvion tekeminen on helpompaa, kun hankkeen toimenpiteet on mietitty tarkasti.
Kustannusten on oltava kohtuullisia ja järkevässä suhteessa hankkeella saavutettavaan hyötyyn.
Kaikki ostopalvelut ja suuremmat hankinnat on aina kilpailutettava kysymällä tarjous vähintään
kolmelta taholta. Kilpailuttaminen tulee tehdä jo ennen hankehakemuksen jättämistä.
Rahoitussuunnitelma
Tuen lisäksi tarvitaan myös yksityistä rahoitusta eli hakijan omarahoitusosuutta. Lisäksi tarvitaan
välirahoitusta, koska tukea haetaan jälkikäteen kuitteja vastaan.
Päiväys ja allekirjoitus
Hankesuunnitelman allekirjoittajalla on oltava virallinen allekirjoitusoikeus hakijan puolesta.
Kansainvälisen hankkeen rahoitussuunnitelma
Kunnollisen rahoitussuunnitelman teko on tärkeää etenkin kansainvälisessä hankkeessa.
Enimmäistukitaso kansainvälisissä yleishyödyllisissä hankkeissa voi olla 100 %, useimmiten kuitenkin
80−90 %:n luokkaa.
Kansainvälisen hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla:
palkkaus- ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset (pois lukien
luontaisedut)
matkakustannukset
ostopalvelujen hankinta
vuokrakustannukset
muut hankkeen toteuttamista aiheutuneet kustannukset ja tavanomaiset
yleiskustannukset (pois lukien käyttöomaisuuden hankinta)
Ulkomaan matkasta voidaan hyväksyä kustannukset, jos matkakustannukset liittyvät Leader-ryhmän
rahoituskiintiöstä rahoitettuun kansainväliseen hankkeeseen tai hankkeen toteuttaminen sitä edellyttää
tai matkoihin on muu erityisen painava peruste. Matkan perusteltu syy ja kustannukset tulee olla
kirjoitettu hankesuunnitelmaan ja kustannusten osuus kaikista kustannuksista on osoitettu
suunnitelmassa erikseen.
Tukea ei myönnetä ruokailukustannuksiin kuin siinä tapauksessa, että järjestetään hankkeeseen liittyvä
tilaisuus, jossa osanottajat ovat pääasiassa muun maan kuin Suomen kansalaisia.
Kumppaninhaku
Kansainvälisen hankkeen ydin on, että se toteutetaan ulkomaisten kumppanien kanssa. Kumppanin
löytäminen Suomen ulkopuolelta voi olla hyvin helppoa tai haastavaa - projekteista ja kumppanimaista
riippuen. Eurooppa on kuitenkin täynnä maaseudun toimijoita. Pelkästään eurooppalaisessa verkostossa
Leader-ryhmiä on yli 3000.
Kansainvälisessä hankkeessa tulee olla vähintään yksi kumppani Suomen ulkopuolelta, ja vähintään
yhden kumppanin tulee saada rahoitusta EU:n alueella rahoitetusta maaseudun kehittämisohjelmasta
toimintalinjalta 4.
Kumppanin alueella on oltava Leader-ryhmä tai Leaderin tyyppistä toimintaa. Yhteistyökumppanin on
oltava toimiva yhdistys, muu yhteisö tai yritys. Kumppanin tulee sopia hankkeen aiheeseen ja oltava
sellainen taho, jolta voi oppia ja jolle voi olla opiksi.
Kumppanuuden muodostaa vähintään kaksi maata, mieluiten kolme. Ei kuitenkaan liian monta, ettei
hankehallinnointi käy liian mutkikkaaksi.
Erilaiset kulttuurit ja tavat vaikuttavat hankkeen käytännön toteuttamiseen. Samankaltaisten kulttuurien
(maiden) välinen kanssakäyminen voi olla helpompaa, mutta yhteistyön anti voi jäädä
yksipuolisemmaksi. Erilaisesta kulttuurista (maasta) tulevan hankekumppanin kanssa toimiminen voi
toisinaan olla haastavaa, mutta toisaalta niistä voi saada monipuolisemmin oppia ja kokemusta.
Mistä kumppani?
Aktivoi oma verkostosi! Aiemmat kansainväliset kontaktit ja suhteet voivat herätä uudelleen, jos esittele
heille hankeideaasi. Myös asuinpaikkasi ystävyyskaupungit ja –seurat ovat tarkistamisen arvoisia – niistä
voi löytyä sopiva kumppani.
Eurooppalaisessa Maaseutuverkostossa (European Network for Rural Development) toimivan Contact
Point -toimiston kautta voit ilmoittaa hanke-ehdotuksesi tai löytää sinulle sopivia hankeaihioita. Sivusto
päivittyy jatkuvasti ja hakuja kannattaa selailla säännöllisesti. Tutustu kumppaninhakuun:
https://enrd.ec.europa.eu/leader-clld/clld-partner-search_en
Kumppaninhakua varten on oma lomake, jonka täyttämiseen saat apua Leader-ryhmästä. Ryhmä myös
auttaa lomakkeen jakamisessa yhteiseen tietokantaan muiden nähtäville. Kirjoita ideasi lyhyesti ja
selkeästi. Pääasiat ovat
- hankkeen tausta ja tarkoitus
- hankkeen kohderyhmä ja toimenpiteet
- millaisia/minkä maalaisia kumppaneita etsit
- mitä haluaisit saada (mitä toivot yhteistyöstä oppivasi, saavasi, hyötyväsi)
- mitä voisit antaa (miten toivot olevasi opiksi muille, mitkä ovat sinun vahvuuksiasi)
- milloin haluaisit toimia ja kuinka kauan hakuilmoituksesi on voimassa
Lisätiedot kansainvälisyyskoordinaattorilta tai omasta Leader-ryhmästä
Kansainvälisyyskoordinaattori Leena Karjalainen
044 959 8500
Leader JyväsRiihi, Pirjo Ikäheimonen 040 868 1113
Leader Maaseutukehitys, Tiina Seppälä 040 755 5115
Leader Vesuri-ryhmä, Raisa Saarilahti-Kulju 050 324 1144
Leader Viisari, Marja Salonen 0400 418 055
www.keskisuomenmaaseutu.fi
Euroopan maaseutuverkostoyksikkö / European Network for Rural Development:
http://enrd.ec.europa.eu/
Kumppaninhakuilmoitukset:
https://enrd.ec.europa.eu/leader-clld/clld-partner-search_en
Leader-kattojärjestö / European Leader Association for Rural Development
http://www.elard.eu
Euroopan Parlamentti
http://www.europarl.europa.eu/portal/fi