1

LUPAPÄÄTÖS

Nro 114/2017/1

Dnro PSAVI/422/2017

Annettu julkipanon jälkeen

22.12.2017

ASIA Laanilan yhteistuotantovoimalaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Oulu

LUVAN HAKIJA Oulun Energia Oy

PL 116

90101 OULU

2

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS ...................................................................................................................................... 6 LAITOS JA SEN SIJAINTI .............................................................................................................. 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE .................................................................................................... 6 Ympäristöluvan hakemisen peruste ................................................................................................ 6 Vesitalousluvan hakemisen peruste ................................................................................................ 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ............................................................................................. 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE .................................. 7 Lupatilanne ..................................................................................................................................... 7 Sopimukset ..................................................................................................................................... 7 Kaavoitustilanne ............................................................................................................................. 7 LAITOKSEN TOIMINTA .................................................................................................................. 8 Yleiskuvaus toiminnasta .................................................................................................................. 8 Tuotanto ja kapasiteetti ................................................................................................................... 9 Sähkön ja lämmön tuotantoprosessit .............................................................................................. 9 Polttoaineiden, veden ja kemikaalien käyttö sekä niiden käsittely ................................................. 10

Polttoaineiden käyttö .............................................................................................................. 10 Polttoainetiedot ja jakauma .................................................................................................... 12 Polttoaineiden käsittely ja varastointi ..................................................................................... 14 Veden käyttö ja käsittely ........................................................................................................ 16 Kemikaalit ja muut raaka-aineet ............................................................................................. 19 Kemikaalien varastointi .......................................................................................................... 20

Toiminnan edellyttämä liikenne ..................................................................................................... 20 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN ................................................................. 21 Päästöt ilmaan .............................................................................................................................. 21

Savukaasujen puhdistustekniikat (primääriset menetelmät) ................................................... 21 Savukaasujen puhdistustekniikat (sekundääriset menetelmät) .............................................. 22 Yhteenveto puhdistustekniikoista ........................................................................................... 25 Päästömäärät ........................................................................................................................ 25

Melu ja tärinä ................................................................................................................................ 26 Päästöt vesiin ja viemäriin ............................................................................................................. 26

Jätevedet ............................................................................................................................... 26 Jäähdytysvedet ...................................................................................................................... 32

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ............................................................................................... 33 Sivutuotteet ja jätteet .................................................................................................................... 33

Tuhkat.................................................................................................................................... 33 Jätteet .................................................................................................................................... 34

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA, ENERGIATEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖASIOIDEN

HALLINTA..................................................................................................................................... 36 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) .......................................................................................... 36 Energiatehokkuus ......................................................................................................................... 44 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ........................................................................................... 45 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS ............................................................................................ 45 Kuvaus hankkeesta ....................................................................................................................... 45 Suunnitellut työt ............................................................................................................................ 48 Arvio työajasta .............................................................................................................................. 49 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA ............................................................. 49 Ympäristön tila ja laatu .................................................................................................................. 49

Alueen geologia ja pohjavesialueet ........................................................................................ 49 Voimalaitosalueen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ................................................ 49

3

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttökelpoisuus ................................................ 53 Ilmanlaatu .............................................................................................................................. 55

Alue ja toiminnot, johon hankkeella on vaikutuksia ........................................................................ 56 Asutus.................................................................................................................................... 56 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella ................................................................................ 57 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet sekä kasvillisuus ja eläimistö ........................... 57 Alueen kalasto ja kalastus...................................................................................................... 59

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN .......... 59 Yhteenveto vaikutuksista YVA-selostuksen perusteella ................................................................ 60 Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman lausunnon huomioiminen hakemuksessa ........ 60

Melu ....................................................................................................................................... 61 Alivirtaama ............................................................................................................................. 61

Vaikutus ilmanlaatuun ................................................................................................................... 62 Melun vaikutukset ......................................................................................................................... 63 Vaikutus maaperään ja pohjavesiin ............................................................................................... 66 Vaikutukset pintavesiin ................................................................................................................. 67

Jätevesien vaikutukset ........................................................................................................... 67 Jäähdytysvesien vaikutukset .................................................................................................. 69

Vesitaloushankkeen vaikutukset ................................................................................................... 73 Työnaikaiset vaikutukset ........................................................................................................ 73 Vaikutukset vesistön käyttöön ................................................................................................ 74 Vaikutus vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ................................................................................. 74 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin.......................................................................... 75

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA ............................................. 75 Käyttötarkkailu .............................................................................................................................. 75

Kattilan käyttö ja palamisen hallinta ....................................................................................... 75 Polttoaineen käytön ja laadun tarkkailu .................................................................................. 76 Savukaasun puhdistukseen liittyvä tarkkailu .......................................................................... 77 Öljyn ja kiintoaineen erotus .................................................................................................... 78 Veden käyttö .......................................................................................................................... 78 Kemikaalit .............................................................................................................................. 78

Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) ...................................................................................... 78 Päästöt ilmaan ....................................................................................................................... 78 Käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittely ............................................................................ 80 Jäähdytysvedet ...................................................................................................................... 80 Jätevedet ............................................................................................................................... 80 Sivutuotteet ja jätteet ............................................................................................................. 81 Huolto ja kunnossapito ........................................................................................................... 82 Poikkeamat ja häiriötilanteet .................................................................................................. 82

Laadunvarmistus........................................................................................................................... 83 Vertailumittaukset (QAL2) ...................................................................................................... 83 Vuosittaiset laadunvarmistustestit (AST) ................................................................................ 83 Käytönaikainen laadunvarmistus (QAL3) ............................................................................... 84

Vaikutusten tarkkailu ..................................................................................................................... 84 Ilmanlaatu .............................................................................................................................. 84 Melu ....................................................................................................................................... 84 Vesistö ja kalasto ................................................................................................................... 84 Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet ........................................................................................ 85 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terveys .................................................................................... 85

Raportointi .................................................................................................................................... 85 Kuukausiraportointi ................................................................................................................ 85

4

Vuosiraportointi ...................................................................................................................... 85 Muutoksista ja poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen ............................................................. 86 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ................................................. 87 Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien estämiseksi ja häiriöidentilanteiden aikana ................... 87 Puhdistinlaitteen toimintahäiriöihin varautuminen .......................................................................... 88 Varautuminen maaperän pilaantuneisuuteen sekä suunnitelma maaperävaikutusten

tarkkailemiseksi ............................................................................................................................ 88 HAKIJAN ESITYS RAJA-ARVOIKSI ............................................................................................. 89 Esitys savukaasupäästöjen raja-arvoiksi ....................................................................................... 89 Esitys savukaasulauhduttimessa muodostuvan jäteveden raja-arvoiksi ........................................ 92 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ............................................................................................... 92 Lupahakemuksen täydennykset .................................................................................................... 92 Lupahakemuksesta tiedottaminen ................................................................................................. 93 Lausunnot ..................................................................................................................................... 93 Muistutus ...................................................................................................................................... 98 Hakijan selitys ............................................................................................................................... 98 A LU E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U ........................................................... 103 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU .................................................................................................... 103 VESITALOUSLUPARATKAISU .................................................................................................. 103 LUPAMÄÄRÄYKSET .................................................................................................................. 103 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi.................................................................................. 103

Laitoksen suunnittelu ja rakentaminen ................................................................................. 103 Polttoaineet ja poltto-olosuhteet ........................................................................................... 104 Päästöt ilmaan ..................................................................................................................... 104 Päästöt pintavesiin, viemäriin ja maaperään ........................................................................ 106 Melu ..................................................................................................................................... 108 Polttoaineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi ............................................................ 109 Toiminnassa muodostuvien jätteiden käsittely ja varastointi ................................................. 110 Laitoksen käyttö ja hoito ...................................................................................................... 111 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ................................................................... 111 Paras käyttökelpoinen tekniikka ........................................................................................... 113 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen .............................................................................. 113

Vesistöön rakentamista ja veden johtamista koskevat lupamääräykset ....................................... 113 Veden johtamista ja rakenteita koskevat määräykset ........................................................... 113 Töiden aloittaminen ja suorittaminen sekä tarkkailu ............................................................. 114 Kunnossapito ja merkinnät ................................................................................................... 114 Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi .............................................. 114 Ilmoitukset ........................................................................................................................... 114

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ............................................................................................. 114 Käyttö- ja päästötarkkailu ..................................................................................................... 114 Vaikutustarkkailu .................................................................................................................. 115

Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle ............................................................................. 115 Ympäristöluvan mukainen toiminta ...................................................................................... 115 Vesitaloushanke .................................................................................................................. 116

RATKAISUN PERUSTELUT ....................................................................................................... 116 Ympäristöluparatkaisun perustelut .............................................................................................. 116

Ympäristöluvan harkinnan perusteet .................................................................................... 116 Luvan myöntämisen edellytykset ......................................................................................... 116

Vesitalousluparatkaisun perustelut .............................................................................................. 119 Lupamääräysten yleiset perustelut .............................................................................................. 119 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut ......................................................................................... 120

5

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA........................................................................ 127 LUVAN VOIMASSAOLO ............................................................................................................. 128 Päätöksen voimassaolo .............................................................................................................. 128 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ........................................................................... 128 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ........................................................................................... 128 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus ............................................................................. 128 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ................................................................. 128 Vesilain mukainen valmistelulupa ............................................................................................... 129 Vakuus ........................................................................................................................................ 129 Perustelut ................................................................................................................................... 129

Toiminnan aloittamislupa ..................................................................................................... 129 Valmistelulupa ..................................................................................................................... 130 Vakuuden perustelut ............................................................................................................ 130

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ................................................................................................... 131 KÄSITTELYMAKSU .................................................................................................................... 131 Ratkaisu ...................................................................................................................................... 131 Perustelut ................................................................................................................................... 131 Oikeusohje .................................................................................................................................. 132 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN ............................................................................................ 132 MUUTOKSENHAKU ................................................................................................................... 134

6

HAKEMUS

Oulun Energia Oy on 8.2.2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella hakenut ym-päristölupaa uuden Laanilan voimalaitoksen toiminnalle. Samalla Oulun Energia Oy on hakenut vesilain mukaista lupaa jäähdytysveden johtami-seen Oulujoesta voimalaitokselle sekä jäähdytysveden otto- ja purkuput-kien sijoittamiseen ja rakentamiseen Oulujokeen.

Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista oikeutta aloit-taa toiminta muutoksenhausta huolimatta ja vesilain 3 luvun 16 §:n mu-kaista valmistelulupaa hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpitei-siin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

Lisäksi hakija on 18.9.2017 aluehallintovirastoon toimittamassaan täy-dennyksessä pyytänyt, että suurten polttolaitosten LCP BAT-päätelmät, jotka on julkaistu Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 17.8.2017, ote-taan hakijan täydennyksessä esittämällä tavalla huomioon hakemuksen käsittelyssä.

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Laanilan voimalaitos on polttoaineteholtaan 220 megawattia ja sillä tuo-tetaan sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä kiinteän polttoaineen kat-tilalla.

Laitos rakennetaan Laanilaan teollisuusalueelle Laanilan ekovoimalaitok-sen viereen sen lounaispuolelle Oulun Energia Oy:n omistamalle määrä-alalle 564-64-3-11-M502 ja Oulun kaupungin omistamalle kiinteistölle 564-64-3-8, jonka Oulun Energia Oy on vuokrannut. Laitosalue sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Oulun kau-pungin keskustasta koilliseen.

Voimalaitokselle johdetaan Oulujoesta jäähdytysvettä, joka palautetaan takaisin Oulujokeen. Jäähdytysvesijärjestelmää varten Oulujoen rannalle kiinteistölle RN:o 65-9903 rakennetaan pumppaamo ja pumppaamolta jäähdytysveden otto- sekä purkuputki. Oulun kaupunki on antanut haki-jalle luvan sijoittaa jäähdytysvesiputkisto ja pumppaamo kaupungin omis-tamille maa- ja vesialueille.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristöluvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulaki 27 §:n 1 momentti (Liite 1 Taulukko 1 kohdat 3 a) ja 13 a))

Vesitalousluvan hakemisen peruste

Vesilaki 3 luku 2 § ja 3 § kohta 4) sekä 4 luku 3 § 2 momentti

7

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1 luku 1 § 1 momentti ja vesilaki 1 luku 7 §

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Lupatilanne

Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole olemassa aikaisempia lupia. Lai-tokselle haetaan tarvittavat muut luvat, kuten kemikaaliluvat, ja tehdään tarvittavat toiminnan järjestämiseen liittyvät sopimukset hankkeen ede-tessä.

Vedenottamon sekä vesialueelle sijoitettavien putkistojen osalta on saatu sijoituslupa. Jäähdytysvesiputkistojen sijoittamiseen tarvittavat käyttö- ja tai sijoitusluvat sekä tien alitusluvat haetaan tarkemman putkistosuunnit-telun valmistuttua näillä näkymin vuoden 2018 kuluessa.

Sopimukset

Oulun Energia Oy tulee tekemään sopimuksen Oulun Vesi liikelaitoksen kanssa uudella yhteistuotantovoimalaitoksella muodostuvien Oulun Vesi liikelaitoksen jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien osalta (te-ollisuusjätevesien viemäriinjohtamislupa) ennen toiminnan aloittamista.

Kaavoitustilanne

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeri-össä 17.2.2005 ja kaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Maakuntakaavassa voimalai-tos sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä A osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taa-jamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Pohjois-Pohjan-maan maakuntakaavaa uudistetaan parhaillaan vaihteittain. Maakunta-valtuusto on hyväksynyt ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 2.12.2013 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.11.2015. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa Laanilaan on osoitettu energiahuollon alue (en).

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi Uuden Oulun yleiskaavan kokouk-sessaan 18.4.2016. Hyväksymispäätöksestä on jätetty kolme valitusta hallinto-oikeuteen. Oulun kaupunginhallitus määräsi kokouksessaan 20.6.2016 yleiskaavan tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaisesti täytäntöönpanokartoissa esitetyille alueille, joista on rajattu pois valitusten kohteina olevat alueet. Yleiskaava on siten lainvoi-mainen näiltä osin, kun asiasta on kuulutettu 12.8.2016. Valituksen alai-silta osilta yleiskaavan mahdollinen voimaantulo lykkääntyy. Uuden voi-malaitoksen hankealue kuuluu alueeseen, jossa Uuden Oulun yleiskaava on lainvoimainen. Kaavassa hankealue on merkitty teollisuus- ja varas-toalueeksi (T/kem).

8

Sijaintipaikalla on voimassa ympäristöministeriön 20.12.1984 vahvistama asemakaava. Asemakaavassa voimalaitosalue on kokonaisuudessaan merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Asemakaavamää-räysten mukaan:

- aluetta koskeva tehokkuusluku e eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0.5

- alueesta tai rakennusalasta saa käyttää 25 % rakentamiseen - rakennusalalle saa rakentaa kemiallista teollisuutta ja siihen liit-

tyvää toimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 80 metriä

- tontilla on varattava yksi autopaikka tontilla samanaikaisesti työskentelevää kolmea henkilöä varten.

Uuden voimalaitoksen rakentaminen Kemiran Oulun tehdasalueelle ei edellytä kaavamuutoksia.

Rakennettavat jäähdytysveden putkistot sijoittuisivat asemakaavoissa suojaviheralueeksi merkityille alueille (EV) ja uusien jäähdytysvesiput-kien reitti kulkisi suurin piirtein samoilla alueilla kuin Oulujoelta Pyykös-järveen johtava vesiputki. Pyykösjärven lisävesipumppaamo ei ole vaati-nut kaavamuutosta. Oulun kaupungin mukaan maanalaiset rakenteet voi-daan tehdä viheralueelle ilman kaavamuutosta. Jäähdytysvesiputkien ra-kentamiseen liittyen ei tulla tekemään merkittäviä (rakennuslupaa vaati-via) maanpäällistä rakenteita ja maanpäällinen pumppaamon huoltotila tullaan suunnittelemaan mahdollisimman huomaamattomaksi.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Polttoaineteholtaan 220 MW:n yhteistuotantovoimalaitoksella tuotetaan kaukolämpöä (180 MW, josta lämmön talteenotto 60 MW) ja sähköä (75 MW brutto) sekä prosessihöyryä (0–50 MW). Edellä esitetyt arvot ovat hetkellisen käyttötilanteen arvoja. Savukaasun lämmöntalteenotto vaikut-taa tehoihin vuositasolla. Lämmöntalteenottoteho on arvio lämmöntal-teenottopotentiaalista silloin, kun palamisilman kostutus on käytössä ja kaukolämpöveden paluulämpötila alhaisimmillaan. Sähkö- ja kaukoläm-pötehoissa ei ole huomioitu prosessihöyryn tuotannon vaikutusta. Laitok-sen arvioitu vuotuinen käyttöaika on 8 000 tuntia (huipunkäyttö 7 000 tun-tia).

Voimalaitos ja sen laitteet ja järjestelmät suunnitellaan ottaen huomioon markkinoilta löytyvä paras käyttökelpoinen tekniikka ja laitteiden energia-tehokkuus. Laitoksen arvioitu bruttokokonaishyötysuhde on yli 95 %.

Yhteistuotantovoimalaitoksen monipolttoainekattila perustuu leijutekniik-kaan, jolloin kattilassa voidaan polttaa useita eri polttoaineita samanai-kaisesti. Kattilan polttoaineina käytetään pääasiassa biopolttoaineita, tur-vetta ja kierrätyspolttoainetta (SRF). Ajoittain polttoaineena voidaan käyt-tää myös tehtaiden prosessikaasua ja muita sivutuotteita. Kattilan käyn-nistys- ja varapolttoaineena käytetään raskasta ja/tai kevyttä polttoöljyä tai bioöljyä.

9

Savukaasun sisältämää lämpöä otetaan talteen savukaasupesurissa tai savukaasulauhduttimessa. Hukkalämmöllä tuotetaan kaukolämpöä. Lämmön talteenottoa tehostetaan varustamalla järjestelmä palamisilman kostuttimella, jota käytetään pääosin silloin, kun polttoaine on keskimää-räistä kuivempaa tai kaukolämpöveden paluulämpötila on korkea.

Yhteistuotantovoimalaitos käsittää mm. polttoaineen vastaanottoase-man, polttoaineen varastointi- ja käsittelyjärjestelmät (sis. ylitemurskain ja mobiilimurskain), kattilalaitoksen, turbiinilaitoksen, savukaasujen puh-distuslaitteistot sekä lämmön talteenoton, piipun (110 metriä) ja tuhkasii-lot. Alueelle sijoitetaan myös polttoaineterminaali, jossa varastoidaan bio-polttoainetta hakkeena ja runkoina.

Jäähdytysveden ottoa varten rakennetaan uusi pumppaamo ja jäähdy-tysvesiputki sekä mahdollinen välipumppaamo. Oulujoen rannalle sijoi-tettava rantapumppaamo varustetaan tarvittavilla välpillä sekä suodatti-milla. Jäähdytysvesi johdetaan Oulujokeen rakennettavalla uudella pur-kuputkella.

Prosessien raakavetenä käytetään vesijohtovettä ja savukaasupesurin tai -lauhduttimen puhdistettua lauhdevettä tai Oulujoesta johdettua vettä. Prosessivesi valmistetaan raakavedestä ja se on ns. täyssuolapoistettua vettä, jota käytetään voimalaitoksen kattilavetenä. Raakavettä tai puhdis-tettua savukaasulauhdetta käytetään myös kaukolämmön lisävetenä.

Tuotanto ja kapasiteetti

Yhteistuotantovoimalaitoksella tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä sekä prosessihöyryä. Voimalaitos toimii ympäri vuoden huoltoseisokkia lukuun ottamatta. Voimalaitoksella tuotetaan kaukolämpöä vuodessa arviolta 1 250 GWh ja sähköä 450 GWh. Prosessihöyryä tuotetaan vuodessa ar-violta 0–100 GWh.

Sähkön ja lämmön tuotantoprosessit

Polttoaineet syötetään kattilan petimateriaalina olevan hiekan joukkoon, jolloin hiekka kuumentaa ja sytyttää ne nopeasti. Hiekan ja polttoaineen seokseen puhalletaan palamisilmaa. Palamisilman määrä säädetään niin, että hiekka, polttoaine ja palamisessa muodostunut tuhka liikkuvat ilman ja savukaasujen mukana. Kattilan käynnistämistä ja häiriötilanteita varten leijukattila varustetaan öljypolttimilla. Tulipesän jälkeen hiekka, pa-lamaton polttoaine ja karkea tuhka erotetaan savukaasuvirrasta syklo-neilla ja palautetaan takaisin tulipesään. Savukaasuvirta johdetaan edel-leen kattilan lämmöntalteenotto-osaan, jossa kattilavesi höyrystyy ja höyry tulistetaan. Savukaasut puhdistetaan ja lauhdutetaan lämmöntal-teenotossa ja johdetaan savupiipun kautta ulkoilmaan. Tulistettu höyry johdetaan kattilasta höyryturbiiniin. Höyry pyörittää höyryturbiinia ja sa-malla akselilla olevaa generaattoria, joka tuottaa sähkön. Höyry johde-taan turbiinista joko kaukolämmönvaihtimiin tai prosessihöyryksi teh-taalle, jossa se lauhdutetaan takaisin vedeksi ja syötetään jälleen katti-laan.

10

Jätteen rinnakkaispolttolaitoksessa noudatetaan jätteenpolttoasetuksen (151/2013) asettamia vaatimuksia poltto-olosuhteille:

- Jäte poltetaan mahdollisimman täydellisesti: kuonan ja pohjatuh-kan sisältämän orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle kolme prosenttia tai niiden hehkutushäviö alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta.

- Polttolämpötila on 850 ºC vähintään kahden sekunnin ajan. Tämä varmistetaan automaattisesti toimivilla lisäpolttimilla.

- Laitoksessa on automaattinen järjestelmä, joka estää jätteen syöttämisen silloin, jos lämpötila ei ole riittävän korkea (850 °C) tai jos jokin savukaasujen päästöraja-arvoista ylittyy häiriötilan-teen vuoksi.

Polttoaineiden, veden ja kemikaalien käyttö sekä niiden käsittely

Polttoaineiden käyttö

Biopolttoaine Biopolttoaine on puuperäistä polttoainetta sekä peltobiomassaa (esim. ruokohelpi). Biopolttoaine hankitaan alan toimittajilta noin 200 kilometrin säteellä laitoksesta. Puupolttoaineena käytetään metsäpolttoaineita sekä sahojen ja muun teollisuuden sivutuotteita. Metsäpolttoaineita ovat koko-puu- ja rankahake, metsätähdehake ja kantohake. Teollisuuden sivutuot-teita ovat sahanpuru, kuori, kutterilastu, puutähdehake ja puhdas kierrä-tyspuu. Lisäksi käytetään puupellettiä ja -brikettiä.

Turve Jyrsinturve hankitaan alan toimittajilta noin 100 kilometrin säteellä laitok-sesta. Turpeen kemiallinen koostumus ja laatu vaihtelevat suotyypin, maatumisasteen sekä tuotantotavan ja olosuhteiden mukaan. Turpeen laatuun ja saatavuuteen vaikuttavat sääolosuhteet merkittävästi. Peräk-käiset sateiset kesät voivat romahduttaa turpeen tuotannon tai heikentää merkittävästi energiaturpeen laatua lisäämällä turpeen kosteuspitoi-suutta.

Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoaine (SRF) on pääsääntöisesti teollisuuden ja kaupan lajit-telemaa polttokelpoista jätettä, josta on syntypaikalla erotettu pois mate-riaalina hyödyntämiskelpoiset jakeet, kuten puhtaat ruskeat pahvit ja kar-tongit. Lisäksi kierrätyspolttoainetta voidaan hankkia lajittelulaitoksista, jossa yhdyskuntajätteestä on valmistettu laadultaan riittävän hyvää kier-rätyspolttoainetta. Energiana hyödynnettävä kierrätyspolttoaine koostuu suurimmaksi osaksi muovista, puuperäisistä sivu- ja jätemateriaaleista, paperista, kartongista ja kuitumateriaaleista. Kierrätyspolttoaineen muo-vit ovat peräisin mm. muovisista pakkauksista (rasiat, säkit) ja pakkaus-materiaaleista (kalvot, styrox). Puuaines on taas peräisin mm. hedelmä-laatikoista ja kertakäyttölavoista. Kauppa ja teollisuus keräävät erilleen kierrätyspolttoaineeksi myös likaiset pahvit, vaalean kartongin, tarran-pohjapaperit ja vahapintaiset paperit. Kierrätyspolttoaine ostetaan voima-laitokselle sitä valmistavilta yrityksiltä tai lajittelulaitoksilta, jotka esikäsit-televät ja murskaavat polttokelpoiset jakeet niin, että se voidaan käyttää voimalaitoksella ilman jatkokäsittelyjä.

11

Yritykset luokittelevat myymänsä kierrätyspolttoaineen laadun sitä kos-kevan standardin SFS-EN 15359 mukaisesti. Standardin viisiportainen luokitus perustuu teholliseen lämpöarvoon sekä kloori- ja elohopeapitoi-suuksiin.

Laitoksella käytettävät kierrätyspolttoaineet kuuluvat seuraavassa lis-tassa esitettyihin valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisiin jäte-luokkiin. Laitoksella poltettavat jätejakeet kuuluvat pääryhmiin 15 (Pak-kausjätteet), 17 (Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet) tai 20 (Yhdyskuntajätteet; asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet, erilliskerätyt jakeet mu-kaan luettuina).

- 15 01 01 paperi- ja kartonkipakkaukset - 15 01 02 muovipakkaukset - 15 01 03 puupakkaukset - 15 01 06 sekalaiset pakkaukset - 15 01 09 tekstiilipakkaukset - 17 02 01 rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu - 17 02 03 rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä muovi - 20 01 01 paperi ja kartonki - 20 01 11 tekstiilit - 20 01 38 puu (ei sisällä vaarallisia aineita) - 20 01 39 muovi

Kevyt tai raskas polttoöljy Käynnistyspolttoaineena käytetään raskasta tai kevyttä polttoöljyä taikka bioöljyä.

Prosessikaasu ja noki Voimalaitoksella varaudutaan tarvittaessa käyttämään polttoaineena myös tehtailla raskaan polttoöljyn kaasutuksessa syntyvää prosessikaa-sua silloin, kun sitä jää hyödyntämättä tehtaiden prosesseissa, Laanilan Voima Oy:n laitoksilla tai Laanilan ekovoimalaitoksella.

Lisäksi voimalaitoksella poltetaan tehtailla raskaan polttoöljyn kaasutuk-sessa syntyvää nokea (linkonoki) sekä tehtailla aikaisemmin kaasutuk-sessa syntynyttä ja tehdasalueelle varastoitua nokea (penkkanoki).

Tehtailla muurahaishapon raaka-aineeksi käytettävä hiilimonoksidi ja ve-typeroksidin raaka-aineeksi käytettävä vety valmistetaan kaasuttamalla raskasta polttoöljyä. Kaasutuksessa raskas polttoöljy osittaishapetetaan hapella korkeassa paineessa vesihöyryn läsnä ollessa. Syntyvä kaasu sisältää pääasiassa vetyä (H2) ja häkää (CO). Kaasutuksessa syntyy no-kea noin 1–2 % syötettävän öljyn määrästä. Tämä vastaa nokena 600–1 000 t/v tehtaiden käyntiasteesta riippuen. Noki poistetaan kaasutuspro-sessista vesipesulla. Ylimääräinen prosessikaasu ja kaasunpuhdistuk-sissa syntyvät polttokelpoiset jätekaasut poltetaan voimalaitoksella.

Noenerotusprosessilla nokivedessä oleva noki erotetaan linkojen avulla ja johdetaan suoraan Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksen kattiloille polt-toaineeksi. Linkouksesta jäänyt vesi kierrätetään takaisin kaasutuspro-sessin vesipesuun. Lingottuun nokeen lisätään öljyä ja vesiöljyä pumpat-tavuuden parantamiseksi. Noki siirretään pumppujen avulla Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksen kattiloihin.

12

Lisäksi tehtaalla on varastoituna kaasutuksessa syntynyttä nokea (jät-teen tunnus 06 13 03) arviolta 300 000–400 000 m3. Nokea on läjitettynä tehtaalla kahdelle nokivesialtaalle ja lisäksi kuudelle muulle alueelle, jotka sijaitsevat nokialtaiden 1–3 läheisyydessä. Nokea on poltettu Kemi-ran Oulun tehtaan ja Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksilla ja polttoa on tarkoitus jatkaa Oulun Energian uudella voimalaitoksella. Tavoitteena on nostaa poltettavan noen määrää ja saada noki poltetuksi 20 vuoden ku-luessa.

Painekaasutusnoki on helposti palava aine, jonka lämpöarvo riippuu noen kosteus- ja tuhkapitoisuudesta. Läjitetyn noen ominaisuuksiin vai-kuttaa voimakkaasti läjityksessä nokeen sekoittuneet aineosat ja kos-teuspitoisuus. Kosteuspitoisuuden vaihtelu johtuu läjitysajankohdasta ja ympäristön olosuhteista (sijainti kasassa, pintavedet, vuodenaika). Pala-maton aines (kaasutukselta tulevassa noessa olevan tuhkan lisäksi) on pääasiassa läjitysalueen peittämiseen käytettyjä maa-aineksia ja muuta alueelle ajettua palamatonta ainesta (esim. kiviä ja hiekkaa).

Painekaasutuksessa syntyvän noen ominaisuuksiin vaikuttavat mm. kaa-sutusolosuhteet ja kaasutettavan polttoöljyn laatu.

Polttoainetiedot ja jakauma

Polttoaineiden osuudet kattilan polttoaine-energiasta vaihtelevat käyttöti-lanteiden ja polttoaineiden saatavuuden mukaan. Pääpolttoaineita ovat biopolttoaine, turve ja kierrätyspolttoaine (SRF). Seuraavissa taulukoissa on esitetty polttoaineiden mitoituslaatutietoja sekä polttoaineiden keski-määräinen käyttö energiaosuuksina (%) ja tonneina (t/v).

Jyrsinturve Biomassa SRF

K.a. Alue K.a. Alue K.a. Alue

Lämpöarvo

LHV (kuiva) MJ/kg 20,6 19,0 22,8

Polttoaineanalyysi

Kosteus H2O wt-% 52,0 43 – 55 51,0 1) 36 - 55 10 5 – 20

Tuhka - wt-% (kuiva) 7,0 ≤ 10 1,6 ≤ 2,2 10 ≤ 15

Hiili C wt-% (kuiva) 53,0 50,4 53,0

Vety H wt-% (kuiva) 5,7 6,1 7,0

Happi O wt-% (kuiva) 31,78 41,46 29,10

Typpi N wt-% (kuiva) 2,3 ≤ 3 0,4 ≤ 0,5 0,4 ≤ 0,9

Rikki S wt-% (kuiva) 0,2 ≤ 0,3 0,03 ≤ 0,05 0,1 ≤0,2

Kloori Cl wt-% (kuiva) 0,02 ≤ 0,06 0,01 < 0,05 0,4 < 0,6

Fluori F wt-% (kuiva) 0 0 0 0 0 0

13

Penkkanoki Linkonoki Prosessikaasu

K.a. Alue K.a. Alue K.a.

Lämpöarvo

LHV (kuiva) MJ/kg 11,4 27 n. 11 MJ/Nm3

Polttoaineanalyysi

Kosteus H2O wt-% 60 70–35 95

Tuhka - wt-% (kuiva) 65 90–30 10

Hiili C wt-% (kuiva) 61 76

Vety H wt-% (kuiva) 1 2,2 Vety, H2, til-% 12

Happi O wt-% (kuiva) 2,8 10 Argon, Ar, til-% <1

Typpi N wt-% (kuiva) 0,6 1,5 Typpi, N2, til-% <1

Rikki S wt-% (kuiva) 0,3 0,5 Metaani, CH4, til-% <1

Kloori Cl wt-% (kuiva) 0,01 0,02 Häkä, CO, til-% 85

Fluori F wt-% (kuiva) 0,02 0,01

Polttoaineiden käyttö energiaosuuksina ja tonneina

% t/v

• biopolttoaine (kuivaamaton) 70 470 000

• turve 15 100 000

• kierrätyspolttoaine (SRF) 15 40 000

• tehtaiden prosessikaasu, noki ja penkkanoki (jätetunnus 06 13 03)

8 000

• öljy (käynnistyspolttoaine) 1 000

Yhteensä 100

Uudella voimalaitoksella poltettavan prosessikaasun ja linkonokiseoksen määrästä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Nykyisin kyseiset jakeet poltetaan Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksissa ja kaasun osalta osittain myös Ou-lun Energia Oy:n Ekovoimalaitoksessa. Tarkoituksena on luoda tilanne, jossa näitä jakeita voitaisiin polttaa myös uudella voimalaitoksella, mikäli siihen ilmenee tarvetta. Linkonokiseoksen ja prosessikaasun osalta täl-lainen tilanne voi syntyä esim. nykyisten voimalaitosten häiriötilanteissa tai huolto-seisakkien aikana. Penkkanokea voidaan polttaa myös silloin kun muut laitokset ovat normaalissa käytössä.

Tämän hetkisessä tilanteessa uudelle laitokselle mahdollisesti polttoon tulevien jakeiden vuosittainen määrä voi prosessikaasun ja linkonoki-seoksen osalta periaatteessa vaihdella tehtailta syntyvän määrän ja nol-lan välillä. Tämän hetken arvion mukaan vuotuinen poltettava prosessi-kaasun, linkonokiseoksen ja penkkanoen maksimimäärä on 8 000 tonnia.

14

Vuosina 2015–2016 poltetun linkonokiseoksen vuotuinen määrä on ollut 400–500 MWh (1 300–1 700 tonnia) ja prosessikaasun määrä 40–64 GWh (13 000–21 000 tonnia). Penkkanokea poltettaisiin vuosittain korkeintaan määrä, jolla 8 000 tonnin maksimimäärä ei ylity.

Puun ja turpeen hetkelliset enimmäismäärät voivat olla 100 % yksikössä poltettavasta polttoainemäärästä. Puun enimmäismäärä poltettaessa pelkästään puuta on noin 91 tonnia tunnissa. Turpeen enimmäismäärä poltettaessa pelkästään turvetta on noin 86 tonnia tunnissa.

Kierrätyspolttoaineen maksimiosuuden määrittää kattilapintojen likaantu-mista ja korroosiota aiheuttavien epäpuhtauksien pitoisuus jätejakeessa ja sen vaikutus vastaavien epäpuhtauksien pitoisuuteen kokonaispoltto-aineseoksessa. Merkittävimmät epäpuhtaudet ovat kloori, sinkki, lyijy, ka-lium, natrium sekä rikki, jotka muodostavat keskenään hyvin alhaisen su-lamispisteen omaavia yhdisteitä. Koska kunkin epäpuhtauden pitoisuuk-sissa voi olla hyvinkin suuria hetkellisiä vaihteluita ja yhdisteiden synty-mekanismit ovat hyvin monimutkaisia, ei jätteen hetkellistä maksimimää-rää voida arvioida luotettavasti etukäteen pelkkien polttoaineen analyy-sitietojen perusteella. Mikäli asiaa yksinkertaistetaan merkittävästi, voi-daan pelkän ennakkoon arvioidun SRF:n klooripitoisuusvaihteluvälin pe-rusteella arvioida, että kierrätyspolttoaineen hetkellinen maksimimäärä voi olla noin 30% polttoaineen kokonaisenergiamäärästä (vastaa noin 11 tonnia tunnissa), silloin kun SRF:n klooripitoisuus on alhaisimmillaan. Tä-mäkin luku on vain suuntaa antava, koska sen laskemiseksi on oletettu kaiken muun polttoaineen (puuperäinen polttoaine ja turve) laadun sekä SRF:n lämpöarvon vastaavan kyseisellä hetkellä vuotuista keskimää-räistä polttoainetta.

Linkonokiseoksen ja penkkanoen osalta käyttöä rajoittaa ensisijaisesti lämpöarvo eivätkä kattilan likaantumista ja korroosiota aiheuttavat epä-puhtaudet nouse rajoittavaksi tekijäksi. Kokonaispolttoaineseoksen läm-pöarvon laskiessa liian alas, joudutaan noen osuutta rajoittamaan kun-nollisen palamisen ylläpitämiseksi. Arvio penkkanoen maksimimäärästä silloin, kun sen käytöllä korvataan keskimääräisen laatuista SRF-jäte-jaetta, on 10 % polttoaineen kokonaisenergiamäärästä (vastaa noin 25 tonnia tunnissa). Vastaavasti linkonoen maksimimääräksi arvioidaan 0,03 % polttoaineen kokonaisenergiamäärästä (vastaa noin 23 tonnia tunnissa). Prosessikaasun maksimimääräksi arvioidaan noin 2 % polttoi-neen kokonaisenergiamäärästä (vastaa noin 1 400 Nm3/h ja 1 400 kg/h).

Polttoaineiden käsittely ja varastointi

Polttoaineet tuodaan laitosalueelle autoilla, puretaan vastaanottoase-malle, seulotaan ja niistä erotetaan metallit. Ylikokoinen bioperäinen polt-toaine ja turve murskataan seulonnan yhteydessä.

Voimalaitosalueelle sijoitetaan polttoaineterminaali, jossa varastoidaan biopolttoainetta hakkeena ja runkoina. Tarvittaessa terminaalissa voi-daan hakettaa biopolttoaineita (mobiilihakkuri). Haketusta tehdään arki-päivisin klo 7–22 välisenä aikana, yleensä muutaman päivän jaksoissa 2–3 kertaa vuodessa. Suurin osa biopolttoaineesta tuodaan voimalaitok-selle valmiiksi haketettuna ja puretaan suoraan vastaanottotaskuihin.

15

Pölyämisen estämiseksi polttoaineet kuljetetaan peitetyillä rekka-autoilla ja kuormat puretaan polttoaineen vastaanottoasemalle suljetussa tilassa. Polttoaineen vastaanottoasemien poistumisovet on varustettu automaat-tisilla ovipuhaltimilla ja polttoainerekat puhdistetaan puhaltamalla ilmaa rekkojen rakenteisiin niiden poistuessa vastaanottoasemalta. Tarvitta-essa kuljetusautot puhdistetaan kuorman purkamisen jälkeen myös muulla tavoin, mikäli rekat eivät puhdistu riittävän hyvin ovipuhaltimilla. Muita mahdollisia puhdistusmenetelmiä ovat rekkojen manuaalinen puh-distaminen, esim. harjaaminen, tai rekkojen pesuhalli kuten Toppilassa. Ovipuhaltimien riittävyyttä arvioidaan laitoksen toiminnan käynnistyttyä osana laitoksen tarkkailusuunnitelman mukaista tarkkailua, jonka tulok-sista keskustellaan valvontaviranomaisen kanssa määrävälein.

Raskas/kevyt polttoöljy varastoidaan laitoksella 600 m3:n säiliössä. Säiliö suunnitellaan, mitoitetaan, valmistetaan ja rakennetaan soveltuvan stan-dardin mukaisesti. Säiliöön asennetaan mekaaninen pinnankorkeuden-mittari ja ylitäytönestimet. Säiliöautojen purkauspaikka päällystetään ja viemäröidään öljynerottimen kautta tai allastetaan tiiviillä betonialtaalla, jonka tilavuus on 110 % säiliöauton tilavuudesta. Polttoaineputkisto lai-tokselle sijoitetaan maanalaiseen kanavaan, suojaputkeen tai putkisil-taan.

Biopolttoaineen ja turpeen varastointiin rakennetaan kaksi 3 500 m3:n sii-loa (yksi siilo biopolttoaineella ja yksi siilo turpeelle). Kierrätyspolttoai-neelle (SRF) rakennetaan 1 000 m3:n varastosiilo.

Siilojen lisäksi biopolttoainetta varastoidaan ulkona noin yhden hehtaarin laajuisella polttoainekentällä. Kentällä varastoitava suurin biopolttoai-neen määrä on 70 000 m3. Jos biopolttoaine varastoidaan hakettamatto-mina rankoina, suurin kerrallaan varastoitava määrä on 35 000 kiinto-m3. Kasan maksimikorkeus (lakikorkeus) on 12 metriä. Polttoaineiden käsit-tely- ja varastokenttä sekä kenttiä ympäröivät tiet päällystetään. Alueelle rakennetaan pintavesien keräilykaivot, joihin vedet ohjataan pintakallis-tuksin. Pintakallistukset ja hulevesikaivojen sijainti suunnitellaan siten, että kuivatus toimii, kunnossapito on mahdollista polttoaineen varastoin-nin ja käsittelyn aikana ja polttoaineen pääsy hulevesien joukkoon on mahdollisimman vähäistä.

Toiminta-alueen tasaus suunnitellaan siten, ettei varastointialueelle pääse ulkopuolisia hulevesiä. Viettokaltevuudet ja varastoalueen sekä lii-kennöintiväylien rakennekerrokset mitoitetaan ja suunnitellaan pohjatut-kimustulosten perusteella siten, ettei alueelle jää painumisesta johtuen kuivatusta haittaavia notkoja, rakenne kestää liikenne- ja varastointitoi-minnasta johtuvat kuormitukset ja routanousut pysyvät alueiden käyttö-tarkoituksen sallimissa rajoissa. Tyypillisesti viettokaltevuudet ovat 1–2 % välillä ja sallittu routanousu alle 100–150 mm.

Polttoaineen varasto- ja käsittelyalueiden sekä liikennealueiden rakenne-kerrokset ovat pinnalta lukien alustavasti seuraavat:

- Asfalttipäällyste 40–0 mm

- Sidottu kantava kerros ABK 50 mm

- Profilointikerros murske # 32 0–50 mm

- Kantava kerros murske # 55 mm 200 mm

- Jakava kerros murske # 100 mm 300 mm

16

- Suodatin- ja eristyskerros routimaton hiekka 400 mm

- Yhteensä 1 000-1 040 mm

Päällysteiden tyyppi ja päällystekerrospaksuudet valitaan lopullisen suunnittelun yhteydessä. Päällysteiden vedenläpäisevyyteen voidaan vaikuttaa tarvittaessa runkoaineen suhteutuksella sekä bitumin laadulla ja bitumipitoisuudella. Joiltakin alueilta asfalttipäällyste voidaan raken-teen kestävyyden kannalta jättää kokonaan pois, jolloin kantavan kerrok-sen asfalttibetoni toimii kulutuskerroksena.

Synteesikaasutuksesta tuleva nokivesi ohjataan varastosäiliöön. Säili-östä nokivesi pumpataan nokilingoille ja ennen linkoja nokivesivirtaan se-koitetaan saostuskemikaali (polymeeri). Lingoilla erotettu noki siirretään ruuveilla sekoitussäiliöön, jossa siihen sekoitetaan kevytöljyä ja vettä jat-kopumppauksen mahdollistamiseksi. Sekoitussäiliöstä noen, veden ja öl-jyn seos pumpataan uudessa voimalaitoskattilassa olevan suuttimen tai lanssin kautta tulipesään.

Prosessikaasu johdetaan sen syntypaikalta putkilinjaa pitkin voimalaitok-selle, jossa se johdetaan kattilan tulipesään erillisellä polttimella tai katti-lan käynnistyspolttimen avulla. Putkilinja varustetaan kaasun määrämit-tauksella, sekä tarvittavilla varolaitteilla.

Penkkanoen poltosta ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia. Alustavan suun-nitelman mukaan noki sekoitetaan hakkeeseen, puruun tai kuoreen, jonka jälkeen se syötetään SRF:n vastaanoton ja SRF-linjan kautta katti-lasiiloon ja kattilaan SRF:n seassa. Hakija esittää, että lopullinen suunni-telma esitetään valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen polton aloittamista.

Raideliikenteen käyttäminen polttoainetoimituksissa

Oulun Energia ei käytä raideliikennettä voimalaitosten polttoainetoimituk-siin eikä lähivuosien suunnitelmissa ole polttoainetoimituksia, joissa käy-tettäisiin raideliikennettä. Nykyiset ja lähivuosien polttoainetoimitukset tu-levat alueilta, joissa raideliikennemahdollisuutta ei ole tai se ei ole etäi-syyksien tai jonkin muun syyn vuoksi taloudellisesti kilpailukykyinen kul-jetusmuoto.

Koska voimalaitoksen käyttöajaksi suunnitellaan noin 40 vuotta, voivat polttoainetoimitukset tai eri kuljetusmuotojen välinen tilanne muuttua, jol-loin raideliikenne voi olla täysin mahdollista. Tästä syystä Laanilan teh-dasalueelle tuleva rautatie tarjoaa tulevaisuudessa mahdollisuuden vaih-toehtoiseen polttoaineen kuljetusmuotoon.

Veden käyttö ja käsittely

Voimalaitoksessa käytetään jäähdytysvettä laitoksen suljetun vesikierron jäähdyttämiseen. Jäähdytysvesi viedään lämmönsiirtimeen, missä se jäähdyttää voimalaitoksen suljettua jäähdytysvesikiertoa. Voimalaitoksen jäähdytysvesi pumpataan Oulujoen pääuomasta Pohjansillan itäpuolelta. Jäähdytykseen käytetty vesi pumpataan käytön jälkeen takaisin Oulujo-keen. Jäähdytyksissä tarvittava vesi lämpenee, mutta muuten sen laatu ei muutu.

17

Voimalaitos liitetään Oulun kaupungin vesi- ja viemärilaitokseen (Oulun Vesi) ja voimalaitos ostaa tarvitsemansa talousveden vesihuoltolaitok-selta. Prosessien raakavesi ostetaan joko vesihuoltolaitokselta, valmiste-taan savukaasunpuhdistuksen lauhdevesistä tai johdetaan Oulujoesta. Prosessi- ja talousveden kulutus on yhteensä noin 30 000 m3 vuodessa. Arvio ei sisällä merkittävissä määrin kaukolämpöverkon lisävettä, joka voidaan kattaa suurimmaksi osaksi puhdistetulla savukaasulauhteella.

Raakavettä käytetään voimalaitoksessa vesi-höyrypiirissä tarvittavan suolattoman lisäveden valmistamiseen laitoksen omassa täyssuolan-poistolaitoksessa. Täyssuolanpoistossa poistetaan käsiteltävästä ve-destä kaikki erilaiset suolat (ionit), jotta käsitelty vesi täyttäisi mm. kattilan lisävedelle annetut tiukat laatuvaatimukset.

Täyssuolanpoistoon voidaan käyttää uudella voimalaitoksella ns. perin-teistä ioninvaihtotekniikkaa tai vaihtoehtoisesti käänteisosmoositekniik-kaa, jota täydennetään joko sekaioninvaihtimella (MB) tai sähköisellä io-ninvaihtimella (EDI). Periaatekaavio vaihtoehtoisista tekniikoista on esi-tetty seuraavassa kuvassa.

Ioninvaihtotekniikkaa käytettäessä täyssuolanpoistoon tarvitaan sekä ka-tioninvaihtimia että anioninvaihtimia ja/tai ns. sekavaihtimia, jotka yh-dessä muodostavat ns. suolanpoistosarjan, ja joiden toiminta perustuu vaihtimien sisällä olevassa hartsissa tapahtuviin ioninvaihtoreaktioihin. Hartsien tyyppi valitaan sen mukaan, onko kyseessä kationin- vai ani-oninvaihtoreaktio ja minkä laatuista vettä suolanpoistosarjoilla on tarkoi-tus käsitellä.

Ioninvaihtotekniikassa suolanpoistosarjojen toiminta jakautuu käyttöjak-soon, jossa hartsi hiljalleen kyllästyy puhdistettavan veden sisällään pitä-mistä ioneista, sekä elvytysjaksoon, jossa vedestä poistettavilla ioneilla kyllästynyt hartsi elvytetään takaisin käyttökuntoon joko suola- tai rikkiha-polla taikka natriumhydroksidilla riippuen onko kyseessä kationin- vai ani-oninvaihtohartsi.

Suomessa tyypillisesti käytössä oleva suolanpoistosarjan periaatetasoi-nen virtauskaavio sekä toiminta on esitetty seuraavassa kuvassa. Useim-

18

missa tapauksissa suolanpoistosarjat on vähintään osittain kahdennet-tava, koska elvytysjakson aikana puhtaan veden tuottaminen ei ole mah-dollista.

Käytettäessä käänteisosmoositekniikkaa (RO) osana täyssuolanpoistoa, pumpataan puhdistettava vesi puoliläpäisevän kalvon läpi, jolloin suolat jäävät pääosin kalvon pintaan ja puhdas vesi läpäisee kalvon. Ilmiö on käänteinen luonnossa tapahtuvalle osmoosille, jossa puolestaan puhdas vesi virtaa puoliläpäisevän kalvon läpi suolaisemman liuoksen puolelle. Käänteisosmoosilla saadaan raakavedestä pois tyypillisesti 95–99% ve-teen liuenneista suoloista (ioneista). Loput suolat voidaan poistaa joko käyttämällä sekaioninvaihdinta, eli MB-vaihdinta taikka sähkökemiallista suolanpoistoyksikköä (EDI).

EDI -laitoksessa ioninvaihto tapahtuu perinteisellä ioninvaihtimella, mutta ioninvaihtohartsin elvytys tapahtuu jatkuvatoimisesti sähkövirran (tasa-virta) avulla. Tästä johtuen erillisiä käyttö- ja elvytysjaksoja ei tarvita, ku-ten ei myöskään elvytyksessä perinteisesti käytettäviä elvytyskemikaa-leja (suola- ja/tai rikkihappo sekä natriumhydroksidi), mitä voidaan pitää etuna käytettäessä kyseistä tekniikkaa. Toisaalta taas EDI-laitokselle syötettävälle vedelle on tiukat laatuvaatimukset, eli veden tulee olla käsi-telty vähintään käänteisosmoositekniikalla.

Lisävedellä korvataan ulospuhallusten, kaasunpoiston, kattiloiden höy-rynuohouksen sekä muiden vesi- ja höyryvuotojen ja satunnaispoistojen yhteydessä vesi-höyrypiiristä poistuva vesi.

Lisäksi raakavedestä tai savukaasulauhteesta valmistetaan kaukolämpö-verkon lisävesi, jolla korvataan kaukolämpöverkosta vuotojen yhtey-dessä poistuva vesi ja kaukolämpöverkon laajentumisen vuoksi tarvittava lisävesi.

19

Kemikaalit ja muut raaka-aineet

Voimalaitoksella käytetään tavanomaisia teollisuuskemikaaleja mm. sa-vukaasujen puhdistukseen sekä kattilaveden valmistamiseen. Voimalai-toksella ei käytetä valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 mukaisia ve-siympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Käytettävät kemikaalit ja nii-den määrät ja varastojen koko tarkentuvat laitoksen suunnittelun ede-tessä.

Tyypillisesti voimalaitoksilla käytettyjä vedenkäsittelykemikaaleja ovat mm. rikkihappo, lipeä ja suolahappo. Rikkihappoa ja lipeää käytetään prosessiveden valmistuksessa suolanpoistolaitoksen ioninvaihtimien el-vytyskemikaaleina sekä lipeää savukaasulauhdutinlaitoksella savukaa-sujen pesuun ja pH:n säätöön. Typenoksidipäästöjen vähentämisessä tarvitaan ammoniakkivettä (NH4OH, ammoniakkipitoisuus < 25 %) tai urealiuosta (CH4N2O pitoisuus noin 10 %). Savukaasujen sisältämän rikin sidontaan käytetään tarvittaessa ympäristölle vaaratonta kalkkia (poltettu tai sammutettu), natriumbikarbonaattia tai edellä mainittua lipeää. Kalkki/natriumbikarbonaatti siirretään autosta varastosiiloon ja lipeä va-rastosäiliöön. Näiden kemikaalien vuosittainen käyttömäärä vaihtelee polttoaineen rikkipitoisuudesta riippuen. Savukaasun raskasmetalleja sekä dioksiineja ja furaaneja sidotaan tarvittaessa aktiivihiilellä. Veden-käsittelyssä kemikaaleja, kuten 25 % ammoniakkivettä, hydratsiinia, boi-lexia ja trinatriumfosfaattia, käytetään eri tarkoituksiin, mm. veden jään-nöskovuuden poistoon, pH:n säätöön sekä hapenpoistoon.

Seuraavassa taulukossa on esitetty merkittävimpien kemikaalien arvioitu käyttö. Taulukossa on esitetty ioninvaihtotekniikalla toteutettavan suolan-poistolaitoksen kemikaalien kulutukset (100 % H2SO4, 100 % NaOH). Jos suolanpoistolaitos koostuu käänteisosmoositekniikasta, edellä mainittu-jen kemikaalien ja suolahapon käytölle ei ole tarvetta. Ca(OH)2, CaO ja NaHCO3 ovat keskenään vaihtoehtoisia kemikaaleja.

Kemikaalinkulutus Käyttömäärä (t/v)

Ca(OH)2 (100 %) 600

CaO (100 %) 450

NaHCO3 (100 %) 800

NaOH (100 %) 350

Aktiivihiili (100 %) 110

Ammoniakki (25 %) 350

Saostuskemikaalit (PIX/PAX) 75

Lipeä, 100 % NaOH (suolanpoistolaitos) 8

Rikkihappo, 100 % H2SO4 (suolanpoistolaitos) 5,5

Suolahappo (suolanpoistolaitoksen erikoiselvytys) Alle 1

Hydratsiini (kaukolämpöveden korroosion esto ja pH:n säätö) Alle 1

Boilex (ammoniakkia sisältävä kattilaveden hapensitojakemikaali) Alle 1

Trinatriumfosfaatti (jäännöskovuuden poisto, pH:n säätö) Alle 1

20

Kemikaalien varastointi

Voimalaitoksella käytettävät kemikaalit varastoidaan tarkoitukseen suun-nitelluissa varastosäiliöissä, myyntipakkauksissaan vesilaitoksella tai ke-mikaalivarastossa. Lisäksi voimalaitoksessa varastoidaan käynnistys- ja varapolttoaineena käytettävää polttoöljyä sekä turbiini- ja voiteluöljyjä.

Kemikaalivarastot ja -säiliöt rakennetaan kemikaalilain ja sen nojalla an-nettujen määräysten sekä SFS-standardien mukaan ja yhtenä päämää-ränä varastointia ja toimintatapoja suunniteltaessa on kemikaalivahinko-jen estäminen kokonaan. Laitosten viemäröinti suunnitellaan siten, että mahdolliset kemikaalivuodot saadaan kiinni jo laitoksella suoja-altaisiin tai mineraaliöljy viemäriverkosta öljynerotuskaivoihin. Vuotojen varalle varataan imeytysainetta ja laitosalue asfaltoidaan.

Kemikaalien kuljetuksissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Vahinko- ja vaaratilanteisiin varaudutaan lisäksi häly-tysautomatiikan sekä toimintasuunnitelmien ja -ohjeiden avulla, jolloin riski, että kemikaaleja pääsisi vesistöön, maaperään tai pohjaveteen, on erittäin pieni.

Kemikaalien varastointi laitoksella järjestetään kemikaalilainsäädännön mukaisesti. Kemikaalit varastoidaan erillisissä säiliöissä tai varastoti-loissa sekä myyntipakkauksissa. Lisäksi öljyä varastoidaan laitoksella myyntipakkauksissaan. Kalkkikiveä varastoidaan vähintään noin 50 m3 siilossa.

Muuntajaöljyt vaihdetaan hyvin harvoin eikä niitä varastoida voimalaitok-sella.

Toiminnan edellyttämä liikenne

Voimalaitoksen polttoaineet tuodaan laitokselle autokuljetuksina käyttö-tarpeen mukaan. Kuljetuksia saapuu laitokselle pääasiassa arkipäivisin klo 7–22. Lähinnä polttoainekuljetuksia saapuu laitokselle myös muuna aikana.

Kuljetuksista suurin osa on polttoainekuljetuksia ja loput tuhka- ja kemi-kaalikuljetuksia. Voimalaitokselle liikennöidään pääasiassa Kuusamon-tieltä (moottoritie, valtatie 20) etelästä Typpitien kautta ja pohjoisesta Rai-totien kautta.

Poltto- ja raaka-aineiden sekä tuhkan kuljetusten määrä on arvioitu kul-jetettavien aineiden määriin perustuen. Kuljetusten oletetaan tapahtuvan täysperävaunuyhdistelmillä. Biopolttoaine- ja turvekuljetuksiin käytettä-vien täysperävaunullisten rekka-autojen keskimääräiseksi kapasiteetiksi on oletettu 38 tonnia, öljykuljetusten 40 tonnia ja tuhkakuljetuksiin käytet-tävien rekkojen 25 tonnia. Kierrätyspolttoaineet on oletettu tuotavan täys-perävaunullisilla rekka-autoilla, joiden keskimääräiseksi kapasiteetiksi on oletettu 27 tonnia.

21

Seuraavassa taulukossa on esitetty rekka-autoilla hoidettavien kuljetus-ten määrät vuodessa.

Kuljetuskäynnit (kertaa/vuodessa)

Biopolttoaine- ja turvekuljetukset 15 000

Kierrätyspolttoaineet 1 500

Öljy 25

Tuhkat 550

Yhteensä 17 075

Liikennemäärä vaihtelee laitoksella vuorokausittain laitosten käyttötehon mukaan. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva liikenne ei kokonaisuu-dessaan tarkoita liikenteen lisäystä. Uusi voimalaitos korvaa osittain Top-pila 1:n ja Toppila 2:n sekä Laanilan Voima Oy:n toiminnasta aiheutuvaa liikennettä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöt ilmaan

Ympäristö-, terveys- ja viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi ja lieventä-miseksi voimalaitokselle valitaan riittävän tehokkaat savukaasujen puh-distuslaitteistot ja -menetelmät, että päästöt eivät ylitä niille ympäristölu-vassa asetettavia raja-arvoja.

Savukaasujen puhdistustekniikat (primääriset menetelmät)

Palamisolosuhteiden hallinnalla vaikutetaan myös päästöihin. Kierrätys-polttoainetta käytettäessä tehokkaan ja täydellisen palamisen saavutta-miseksi savukaasujen lämpötila nostetaan valvotusti vähintään kahdeksi sekunniksi 850 °C:een. Lisäksi kattila varustetaan automaattisella järjes-telmällä, joka estää kierrätyspolttoaineen syöttämisen kattilaan käynnis-tysten aikana ja sellaisissa tilanteissa, joissa 850 °C lämpötila alittuu tai joissa jatkuvatoimisesti mitattavien päästöjen päästörajat ylittyvät. Mikäli savukaasupäästöt ylittävät rajat tai päästöjä ei mittalaitevian vuoksi voi seurata, toimintaa rajoitetaan tai kierrätyspolttoaineen poltto keskeyte-tään viimeistään neljän tunnin kuluttua.

Valittu polttotekniikka on palamishyötysuhteeltaan erinomainen, jolloin palamattoman polttoaineen määrä kokonaishiukkasissa on pieni. Bio-massan seospoltosta johtuen osa inerteistä hiukkasista kiinnittyy petima-teriaaliin tulipesässä ja ne voidaan poistaa kattilasta tulipesän arinan läpi pohjatuhkana. Pohjatuhka jäähdytetään suljettuun jäähdytysvesipiiriin kytketyissä jäähdytysruuveissa ja johdetaan kuivana pohjatuhkakonttei-hin.

Polttotekniikan palamislämpötila on alhainen, jolloin typpioksidien synty-minen rajoittuu lähinnä polttoaineen sisältämän typen oksidoitumiseen. Suuri osa vuositasolla käytettävästä polttoaineesta on puuperäistä polt-toainetta, jonka typpipitoisuus on alhainen. Myös kierrätyspolttoaineen typpipitoisuus on pieni.

22

Kiertoleijutekniikka takaa polttoaineelle pitkän viipymäajan tulipesässä ja edesauttaa polttoainejakeiden sekoittumista merkittävästi. Tästä johtuen polttoaineen sisältämällä rikillä, kloorilla ja fluorilla on aikaa reagoida mui-den polttoainekomponenttien, kuten alkalien, kanssa ja muodostaa kiin-teässä muodossa olevia yhdisteitä, jotka voidaan poistaa kattilasta poh-jatuhkana sekä myöhemmin savukaasunpuhdistuksen hiukkaserotuk-sessa.

Hyvästä palamisenhallinnasta johtuen dioksiinien ja furaanien sekä pala-mattoman orgaanisen hiilen määrä tulipesässä on lähtökohtaisesti alhai-nen.

Savukaasujen puhdistustekniikat (sekundääriset menetelmät)

Laitokselle soveltuvia savukaasujen puhdistustekniikoita on selvitetty vertaamalla eri savukaasunpuhdistuskonseptien soveltuvuutta kansalli-siin päästörajoihin sekä selvityksen tekohetkellä tiedossa oleviin BAT-päästötasoihin. Suunnittelussa on päädytty seuraaviin puhdistusteknii-koihin:

1. Typen oksidit: SNCR ja tilavaraus katalyytille (SCR)

2. Hiukkaset, SO2, HCl, HF, TOC, raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit:

a) pussisuodin ja savukaasupesuri (NaOH) / savukaasulauhdutin

TAI

b) sähkösuodin ja savukaasupesuri (NaOH)

Vaihtoehtoa 2 a) voidaan tarvittaessa täydentää hiukkasten esierottimella (esimerkiksi yksikenttäinen sähkösuodin), jolloin pussisuotimesta kerät-tävän lentotuhkan määrä pienenee.

Ehdotettujen tekniikoiden katsotaan pystyvän täyttämään kansalliset päästöraja-arvot ja BREFin raja-arvot, kun huomioidaan nyt tehtävät tila-varaukset täydentäville laitteille (SNCR:n tueksi SCR). Tarvittaessa päästöjä voidaan rajoittaa jonkin verran myös polttoainevalinnoin.

Puhdistustekniikan rajoittamista yhteen tekniseen ratkaisuun ei katsota kohtuulliseksi ottaen huomioon, että Oulun Energia on velvoitettu toimi-maan julkisen hankinnan velvoitteiden mukaisesti. Teknisten ratkaisujen rajoittaminen saattaa vahvistaa joidenkin tarjoajien asemaa liiallisesti muihin tarjoajaehdokkaisiin nähden tai jopa sulkea joitakin tarjoajaehdok-kaita kokonaan pois.

Lisäksi teknisen ratkaisun lukkoon lyöminen jo tässä vaiheessa sulkee tarjoajilta pois mahdollisuuden optimoida savukaasunpuhdistusratkaisu siten, että se vastaa parhaiten heidän osaamistaan ja on kokonaistalou-dellisesti kannattavin. Tällä voi olla myös seuraamuksia ympäristön nä-kökannalta, esimerkiksi kasvavana puhdistuskemikaalien käyttömäärinä ja sitä kautta lisääntyvinä kontaminoituneina lentotuhkamäärinä.

Hiukkaspäästöt

Savukaasun sisältämät hiukkaset erotellaan savukaasuista joko säh-kösuotimessa tai pussisuotimessa.

23

Sähkösuodin on korkeaerotusasteinen kuiva suodin ja se varustetaan korkeataajuusmuuntajalla, jonka avulla vähennetään sähkösuotimen lä-pilyöntejä ja päästään korkeaan hiukkasten erotusasteeseen.

Pussisuotimen toiminta on esitetty rikki-, fluori- ja klooripäästöjen rajoit-tamisen yhteydessä jäljempänä.

Typpi- ja hiilimonoksidipäästöt sekä ammoniakkislippi

Typen oksidien ja hiilimonoksidin päästöjä vähennetään sekä suunnitte-luteknisin keinoin että varsinaisella savukaasunpuhdistuksella.

Riittävä kattilan tulipesän koko ja sekundäärisen palamisilman vaiheistus antavat joustavuutta palamisen hallintaan, jolloin typenoksidien määrä pystytään pitämään pienenä aiheuttamatta kuitenkaan merkittävää nou-sua hiilimonoksidipäästöissä.

Typenoksidipäästöjen kannalta hankalimmilla polttoaineilla ja vaativim-missa käyttötilanteissa palamisen hallinnassa voidaan käyttää kierrätys-kaasujärjestelmää, jossa osa savukaasuista palautetaan kattilan tuli-pesään erillisen savukaasupuhallinjärjestelmän kautta. Kierrätyskaasu-järjestelmän hankinnasta ei ole vielä tehty päätöstä. Jälkiasennuksen mahdollistavat toimenpiteet, kuten tilavaraukset, huomioidaan kattilalai-toksen suunnittelussa.

Typen oksidien päästöjä rajoitetaan lisäksi selektiivisellä ei-katalyyttisellä järjestelmällä (SNCR), joka perustuu joko ammoniakin tai urean ruisku-tukseen savukaasun sekaan. Ruiskutus tapahtuu tulipesän yläosassa ja ruiskutusvyöhykkeitä on useita, jolloin ammoniakin/urean lisäys voidaan tehdä optimaalisessa lämpötilaikkunassa polttoaineen laadusta ja katti-lan kuormatasosta riippuen.

Kattilan suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisuus lisätä jälkikäteen katalyytti kattilan takavetoon. Katalyytin avulla voidaan entisestään te-hostaa typpioksidipäästöjen vähenemistä sekä rajoittaa ammoniakkisli-pin määrää.

Rikki-, kloori- ja fluoripäästöt

Savukaasun sisältämät happamat komponentit (SO2, HCl ja HF) poiste-taan joko pussisuotimessa tai savukaasupesurissa.

Pussisuotimella tarkoitetaan käytännössä kuivaa savukaasunpuhdistus-menetelmää, jossa itse suodinta edeltää reaktoriosa. Reaktori parantaa kemikaalien ja savukaasujen sekoittumista sekä tarjoaa puhdistuskemi-kaaleille ja savukaasun epäpuhtauksille lisää reaktioaikaa. Savukaasun lämpötilan säätö tapahtuu veden avulla, joko itse reaktorissa tai sitä edel-tävässä jäähdytystornissa. Savukaasun puhdistuskemikaalit syötetään reaktoriin kuivina eikä niitä sekoiteta veteen. Laitteisto varustetaan kemi-kaalien kierrätyksellä, mikä parantaa savukaasunpuhdistuksen tehok-kuutta ja pienentää savukaasunpuhdistuskemikaalien kulutusta merkittä-västi. Käytetyt kemikaalit ovat joko kalkki- (poltettu tai sammutettu) tai natriumpohjaisia (natriumbikarbonaatti).

Savukaasupesurissa käytetään puhdistuskemikaalina veteen sekoitettua natriumhydroksidia, jolloin pesurissa ei kierrä merkittävissä määrin kiin-

24

toainetta. Savukaasu jäähdytetään savukaasulauhderuiskutuksella lä-helle vesikastepistettä ja se pestään epäpuhtauksien ja etenkin happa-mien kaasujen (kuten SO2, HCl ja HF) erottamiseksi. Samalla kerätään talteen savukaasujen lämpö ja se siirretään kaukolämpöverkkoon pesu-rin ulkopuolelle sijoitetun lämmönvaihtimen kautta. Rakenteellisesti edellä kuvatut pesu- ja lämmöntalteenotto-osat voivat sijaita peräkkäisinä komponentteina tai olla yhdistettynä samaan rakenteeseen. Lämmöntal-teenoton ansiosta pesurin lisäveden tarve on hyvin vähäinen. Pesurissa on täytekappalepatja, joka tehostaa savukaasun ja kierrätettävän lauh-deveden kontaktia.

Pussisuotimen toimiessa hiukkaserottimena, voidaan pesuri korvata niin sanotulla savukaasulauhduttimella. Savukaasulauhdutinta ei ole varsi-naisesti suunniteltu savukaasujen puhdistukseen, vaikkakin se sitoo sa-vukaasun epäpuhtauksia pesurin tapaan, mutta huonommalla erotusas-teella. Savukaasulauhdutin voi olla edellä kuvatun pesurijärjestelmän ta-painen, sillä erotuksella, että varsinaista savukaasujen pesuvaihetta ei ole. Toisena vaihtoehtona pesuri korvataan kokonaisuudessaan niin sa-notulla tuubilauhduttimella, jossa savukaasu johdetaan lauhduttimen si-sällä olevien putkien läpi ja kaukolämpövesi taas virtaa putkia ympäröi-vän lauhduttimen kuoressa olevan kammion läpi. Savukaasujen jäähty-mistä tehostetaan ruiskuttamalla kierrätettyä lauhdetta savukaasujen se-kaan tuubi-lauhduttimen yläosassa. Veden pH-arvoa säädetään molem-missa vaihtoehdoissa annostelemalla kierrätysveteen natriumhydroksi-dia.

Kattilaa ei varusteta tulipesän kalkinsyöttölaitteilla, vaikkakin kattilan suunnittelussa otetaan huomioon kyseisen laitteiston mahdollinen asen-taminen jälkikäteen. Kalkinsyötön ei katsota antavan edellä mainittujen menetelmien lisäksi lisäarvoa happamien kaasujen puhdistukseen, vaan päinvastoin se kasvattaa kattilan lämpöpintojen likaantumisriskiä ja sitä kautta heikentää kattilalaitoksen käytettävyyttä biomassan ja kierrätys-polttoaineen rinnakkaispoltossa.

Raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit sekä orgaaninen kokonaishiili

Raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit sekä orgaaninen kokonaishiili puh-distetaan savukaasuista pussisuotimessa tai sähkösuotimessa sekä niitä seuraavassa pesurissa tai savukaasulauhduttimessa.

Pussisuotimessa elohopean sekä dioksiinien ja furaanien poistoa savu-kaasuista tehostetaan aktiivihiilen syötöllä suodinta edeltävään reakto-riin.

Dioksiinien ja furaanien synnyn minimoimiseksi kattilan tulipesä suunni-tellaan siten, että savukaasuilla on yli kahden sekunnin viipymäaika yli 850 °C lämpötilassa kaikissa käyttöolosuhteissa.

Savupiippu

Voimalaitoksen savupiippu on 110 metriä korkea. Leviämismallin avulla on varmistettu, että voimalaitoksen savupiippu on riittävän korkea takaa-maan tehokkaan savukaasujen laimenemisen. Näin vaikutus alueen il-manlaatuun on vähäinen, eivätkä ilmanlaadulle asetetut raja- ja ohjearvot ylity.

25

Yhteenveto puhdistustekniikoista

Seuraavassa kuvassa on esitetty kaavio savukaasupäästöjen puhdistus-tekniikoista.

Päästömäärät

Kokonaispäästöt ilmaan on arvioitu suunniteltujen voimalaitoksen käyttö-aikojen ja polttoainekulutusten sekä arvioitujen päästötasojen perus-teella. Arvio voimalaitoksen keskimääräisistä todellisista vuosipäästöistä on esitetty seuraavassa taulukossa. Määrät perustuvat suurten polttolai-tosten BAT-päätelmien raja-arvoihin (yläraja) ja laitetoimittajien esittämiin arvioihin.

Yhdiste Päästömäärä

t/v

Rikkidioksidi (SO2) 103

Typen oksidit (NOx) 289

Hiukkaset 10

Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet or-gaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC)

10

Suolahappo (HCl) 10

Fluorivety (HF) 2

Hiilimonoksidi (CO) 154

Kadmium (Cd) ja tallium (Tl) yhteensä 0,01

Elohopea (Hg) 0,01

26

Antimoni (Sb), arseeni (As), lyijy (Pb), kromi (Cr), ko-boltti (Co), kupari (Cu), mangaani (Mn), nikkeli (Ni) ja vanadiini (V) yhteensä

0,6

Dioksiinit ja furaanit 0,06 kg/a

Muut päästöt ilmaan Polttoaineiden vastaanotto varustetaan pölynpoistojärjestelmällä, jolla polttoainekuormien purkamisen aikainen pöly kerätään pölysuodattimiin, joista se ravistellaan vastaanottokuljettimelle. Pölynpoiston tarkoitus on vähentää pölyämistä sisätiloissa ja sitä kautta pyritään estämään pölyn leviäminen ulkotiloihin esimerkiksi ajo-ovien kautta. Varotoimista huoli-matta jonkin verran pölyä kulkeutunee ulos ajoneuvon mukana.

Murskainjärjestelmä varustetaan kopan sisäisellä pölynpoistojärjestel-mällä. Polttoainekuljettimen nopeus on hidas pölyämisen rajoittamiseksi ja kuljetin on pääosin suljettu.

Melu ja tärinä

Voimalaitoksen merkittävimpiä melulähteitä ovat laitoksen piippumelu, puhaltimet ja ilmanotto, pumput, muuntajat, polttoaineen ja raaka-aineen käsittely (turpeen ja biopolttoaineen ylitemurskain) sekä liikenne. Mobiili-haketin on suurin melulähde, mutta sen käyttö on satunnaista ja sitä käy-tetään vain päiväaikaan. Voimalaitoksen aiheuttama käyntimelu on pää-asiassa tasaisena jatkuvaa huminaa.

Voimalaitoksella syntyy kattilan käynnistyksessä ja alasajossa tai höyryn kulutuksen äkillisesti pienentyessä (varoventtiilit) voimakasta melua höy-ryn ulosajamisesta. Varoventtiilit toimivat pelkästään häiriötilanteissa, yleensä vain kymmeniä sekunteja, eikä toiminta ole etukäteen ennustet-tavissa. Melu saadaan merkittävästi vähenemään rakentamalla höyryn ulosajoputkiin äänenvaimentajat.

Lisäksi jaksottaista tai tilapäistä melua aiheutuu polttoaineen vastaan-otosta, seulonnasta ja tuhkan purkauksesta. Toimintaan liittyy myös lii-kenteen jaksottaista melua kuten peruutusäänet.

Voimalaitoksen käyntimelua torjutaan rakennusteknisin toimenpitein. Me-lulähteet voidaan sijoittaa sisätiloihin tai ne voidaan eristää suojakoteloin-nin avulla. Myös äänenvaimentimia käytetään mahdollisuuksien mukaan. Polttoaineita ei murskata mobiilimurskaimella yöaikaan. Tärinää voidaan tarvittaessa vaimentaa sijoittamalla tärinää aiheuttavat laitteet joustaville alustoille. Kuljetusten aiheuttamaa melua ehkäistään ajoittamalla kulje-tukset pääsääntöisesti päiväaikaan ja huomioimalla tiestön nopeusrajoi-tukset.

Päästöt vesiin ja viemäriin

Jätevedet

Voimalaitosalue suunnitellaan siten, että laitosalueelta peräisin olevia kä-sittelemättömiä vesiä ei pääse ympäristöön. Voimalaitos liitetään Oulun

27

kaupungin vesi- ja viemärilaitokseen (Oulun Vesi). Talousjätevedet ja osa prosessijätevesistä johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätteen rinnakkaispolttolaitoksen arvioidut jätevesi-virrat.

Jätevesijae Määrä Käsittely

Suolanpoistolaitoksen jätevedet

vähäisiä määriä Johdetaan prosessin jätevesien putkiston kautta selkeytysaltaaseen tai Oulun kaupungin jäteve-denpuhdistamoon. Selkeytysaltaasta vesi pumpa-taan alueen hulevesikanavaan.

Saniteettijätevedet 730 m3/v Oulun kaupungin jätevesipuhdistamoon

Lattiahuuhtelujätevedet hetkellinen mak-simi noin 5–10 l/s

Johdetaan prosessin jätevesien putkiston kautta selkeytysaltaaseen. Altaat varustetaan öljynero-tuskaivolla, jos öljyn pääsy puhdistusvesiin on mahdollista. Selkeytysaltaasta vesi pumpataan alueen hulevesikanavaan.

Sammutusvedet ei normaalisti Johdetaan voimala-alueen sadevesiputkistojen kautta alueen valvottuun palo- ja hulevesien sel-keytysaltaaseen. Altaat varustetaan öljynerotus-kaivolla, jos öljyn pääsy puhdistusvesiin on mah-dollista. Selkeytysaltaasta vesi pumpataan alueen hulevesikanavaan.

Sadevedet noin 28 000 m3/v Johdetaan voimala-alueen sadevesiputkistojen kautta alueen valvottuun palo- ja hulevesien sel-keytysaltaaseen. Altaat varustetaan öljynerotus-kaivolla, jos öljyn pääsy puhdistusvesiin on mah-dollista. Selkeytysaltaasta vesi pumpataan alueen hulevesikanavaan.

Savukaasulauhdutti-men tai -pesurin lauh-devesi

noin 360 000 m3/v Puhdistettu lauhdevesi otetaan pääasiassa hyöty-käyttöön voimalaitoksen raakavetenä. Loput joh-detaan joko Oulujokeen tai kunnalliseen viemäriin. Puhdistuksen rejektivedet johdetaan jäähdytysve-den mukana Oulujokeen tai kunnalliseen jäteve-siviemäriin. Lauhdevettä voidaan käyttää myös pa-lamisilman kostutuksessa.

Talousjätevedet koostuvat saniteetti-, lattianhuuhtelu ja sammutusjäteve-sistä.

Prosessijätevesiä muodostuu voimalaitoksella mm. kattilalaitoksen ulos-puhallus- ja vesitysvesistä, kattilaveden valmistuksessa (suolanpoistolai-tos) käytettävien ioninvaihtimien elvytysvesistä ja savukaasulauhdutti-men lauhdevesistä.

Voimalaitosalueella muodostuu hulevesiä lähinnä sadannan vuoksi. Alu-eella muodostuvat sulamis- ja sadevedet johdetaan alueen sadevesiput-kiston ja koontikaivojen kautta maan alle sijoitettavaan valvottuun keräily- ja varoaltaaseen. Myös laitosalueella syntyvät vuotovedet, alueen asfal-tin huuhteluvedet sekä mahdollisen palosammutustoiminnan seurauk-sena likaantuneet vedet johdetaan keräily- ja varoaltaaseen, missä vedet käsitellään hiekan-, lietteen- ja/tai öljynerottimissa. Öljynerottimet ovat

28

standardin SFS–EN 858-1 mukaisia I luokan öljynerottimia, jolloin erotti-mesta poistuvassa vedessä tulee hiilivetypitoisuuden olla alle 5 mg/l. Li-säksi öljyn purkupaikan sekä kemikaalien ja lisäaineiden purkupaikkojen vedet käsitellään ennen keräilyallasta kohdekohtaisissa hiekan-, lietteen- ja öljynerottimissa. Polttoainevarastolta tulevat vedet käsitellään lisäksi erillisessä hiekan-, lietteen- ja öljynerotuksessa ennen keräily- ja varoal-lasta. Kukin öljynerotuskohde varustetaan öljynerotuksen jälkeisellä näyt-teenotto- ja sulkuventtiilikaivolla. Kaivoina käytetään PE-muovisia tai la-sikuituvahvisteita lujitemuovisia kaivoja.

Laitosalueen hulevesien keräily- ja varoaltaan detaljisuunnittelu tehdään hanketta koskevan investointipäätöksen jälkeen laitoksen varsinaisen to-teutussuunnittelun yhteydessä. Hulevesien hetkelliseksi maksimiksi arvi-oidaan 1 270 l/s. Tällöin tarvittava keräily- ja varoaltaan tilavuus 5 minuu-tin viipymällä on noin 380 m3. 1,5 metrin vesisyvyydellä tämä johtaa pinta-alaltaan 254 m2:n altaaseen. Allas varustetaan öljypuomilla, alhaalta auki olevalla seinällä sekä ylivirtausluukuilla. Ylivirtausluukkujen käytöllä voi-daan tarvittaessa rajata muiden haitallisten aineiden kuin öljyn etene-mistä. Altaaseen jätetään yhden metrin kuivavara. Keräily- ja varoal-taasta vedet johdetaan edelleen viemäröinnin kautta Kemiran tehdasalu-eella sijaitsevan palovesi- ja öljynerotusaltaan kautta Oulujokeen.

Savukaasulauhduttimessa tai pesurissa muodostuu lauhdevettä savu-kaasujen sisältämän vesihöyryn lauhtuessa keskimäärin noin 52 m3/h (hetkellinen maksimi on noin 65 m3/h), silloin kun palamisilman kostutus on käytössä maksimitasollaan. Tähän lukuun verrannollinen savukaasun lauhdeveden määrä on noin 360 000 m3 vuodessa. Käytännössä vuotui-nen lauhdevesimäärä jäänee edellä esitetyn luvun alle, sillä palamisilman kostutusta ei tulla käyttämään läpi vuoden. Luvusta ei ole myöskään vä-hennetty mahdollista lisäveden valmistukseen käytettävää lauhdemää-rää. Savukaasulauhduttimen lauhdeveden keskimääräinen lämpötila on 51 °C ja maksimilämpötila alle 60 °C. Palamisilman kostutuksella ei odo-teta olevan vaikutusta savukaasulauhteen lämpötilaan. Savukaasunlauh-dutusprosessi tulee todennäköisesti olemaan kaksivaiheinen. Ensimmäi-sessä vaiheessa savukaasun lauhdutus aikaansaadaan kaukolämpöve-dellä ja toisessa vaiheessa palamisilmalla. Normaalissa tapauksessa toi-sessa vaiheessa syntyvä lauhde voidaan siirtää kokonaisuudessaan ta-kaisin palamisilmaan, jolloin tämä lauhde käytännössä kuljetetaan katti-lan läpi ja kerätään kierrosta pois ensimmäisessä savukaasunlauhdutus-vaiheessa. Näin ollen savukaasulauhteen lämpötila määräytyy myös tässä tapauksessa kaukolämmön paluuveden lämpötilan ja virtaaman perusteella. Palamisilman kostutusta ei käytännössä voida säätää muu-ten kuin päälle/pois-menetelmällä. Palamisilman kostutusta rajoittavan tekijänä on kattilan mitoitussavukaasumäärä. Kattila tullaan mitoittamaan siten, että maksimisavukaasumäärä saavutetaan silloin kun kattilan on täydellä teholla ja poltetaan pelkästään keskimääräistä laatua olevaa polttoaineseosta. Vain tätä kuivemmilla polttoaineseoksilla voidaan käyt-tää palamisilman kostutusta. Se, kuinka paljon palamisilmaa voidaan kostuttaa ja sitä kautta savukaasuja jäähdyttää (ja edelleen parantaa ko-konaislämmöntalteenottotehoa), on riippuvainen palamisilman kosteu-desta ja lämpötilasta ennen kostutinta.

Savukaasun pesussa ja lämmöntalteenotossa syntyvä jäte- ja lauhdevesi selkeytetään hiekkasuotimesta ja lamellisuotimesta koostuvalla järjestel-mällä. Kiintoaineiden erottumista tehostetaan syöttämällä puhdistukseen

29

polymeeria sekä koagulanttia, kuten rauta-kloridia (FeCl3). Selkeytysjär-jestelmästä erotettu sakka johdetaan suotonauhapuristimen läpi varas-toon asianmukaista jatkokäsittelyä varten. Selkeytetty lauhde johdetaan välisäiliöön, josta lauhde voidaan johtaa jäähdytysveden mukana jokeen tai pumpata jatkokäsittelyyn. Mikäli jatkokäsittelylaitteisto ei ole käytössä, kaikki lauhde johdetaan jäähdytysveden mukana jokeen.

Savukaasulauhduttimessa muodostunut lauhdevesi aiheuttaa lämpö-kuormaa vesistöön vuodessa noin 25 TJ. Lauhdevesi on lisävettä Oulu-jokeen, mutta sen määrä (ilman hyötykäyttöä keskimäärin 8 litraa/se-kunti) on erittäin vähäinen verrattuna Oulujoen virtaamaan eikä vaikuta Oulujoen vedenkorkeuksiin edes alivirtaaman aikana.

Jatkokäsittelyssä selkeytetty lauhde esikäsitellään ennen kalvosuoda-tusta. Esikäsittely koostuu kiintoaineen vähentämiseen tarkoitetuista lait-teista (esimerkiksi aktiivihiili ja pehmennyssuodatin). Esikäsittelylaitteissa muodostuvat jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevesiverkostoon.

Sen jälkeen esikäsitelty lauhde käsitellään kalvosuodatuslaitteilla (kään-teisosmoosilaitteisto). Niissä noin 30 % tulevasta lauhteesta konsentroi-tuu. Jatkokäsitelty vähäsuolaisempi jae, noin 70 % virtaamasta, voidaan johtaa voimalaitoksen raakavesisäiliöön korvaamaan ostettavaa vesijoh-tovettä. Käänteisosmoosilaitteiston jätevesi johdetaan joko kunnalliseen jätevesiverkostoon tai jäähdytysveden mukana Oulujokeen. Käänteisos-moosilaitteiston jätevesi sisältää kaikki lauhteen sisältämät suolat. Suo-lapitoisuudet ovat kuitenkin alhaiset verrattuna esimerkiksi meriveteen.

Jäteveden sulfaattipitoisuus (savukaasulauhteen rejekti) ylittää tämän hetkisen tiedon mukaan 400 mg/l, mikä on Oulun Veden asettama sul-faattipitoisuuden raja Laanilan ekovoimalaitoksen osalta. Mikäli jätevettä ei voida johtaa kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle, tulee se johtaa jo-keen.

Osa savukaasujen sisältämistä epäpuhtauksista (suolahappo, rikin oksi-dit, hiukkaset, raskasmetallit) jäävät lauhdeveteen. Veden pH:ta on mah-dollista säädellä natriumhydroksidin avulla siten, että se on tasolla 6–9. Laskennalliset keskimääräiset sulfaattipitoisuudet vaihtelevat 400–1 100 mg/l välillä. Käytettäessä keskimääräistä vuotuista polttoaine-seosta ja -laatua, sulfaatin pitoisuus on maksimissaan noin 1 100 mg/l (lauhdemäärässä 40 m3/h, palamisilman kostutus ei käytössä ja kauko-lämpöveden paluulämpötila 48°C). Käytettäessä polttoaineena pelkkää turvetta, jossa on korkein arvioitu rikkipitoisuus, saadaan sulfaatin teo-reettiseksi maksimipitoisuudeksi 6 600 mg/l (lauhdemäärässä 31 m3/h, ei palamisilman kostutusta ja kaukolämpöveden paluulämpötila 55°C). Täl-löin oletuksena on, että rikin pidätys tehdään pelkästään pesurissa. Ti-lanne, jossa käytettäisiin polttoaineena pelkästään runsasrikkistä turvetta pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti, on kuitenkin hyvin epätodennäköinen ja käy-tännössä edellä mainitun suuruisia pitoisuuksia on lauhdevedessä enin-tään vain hetkellisesti. Laskennallinen keskimääräinen sulfaattikuormitus vuositasolla on näin ollen 110–310 tonnia. Kiintoaineen laskennallinen pitoisuus on maksimissaan noin 30 mg/l ja vuositason kuormitus 8 tonnia.

Savukaasulauhduttimen lauhdevesien haitta-aineiden ja raskasmetallien osalta pystytään arvioimaan suunnittelun ollessa alkuvaiheessa lasken-nallisesti vain sulfaattipitoisuutta ja kiintoaineen määrää, muiden haitta-

30

aineiden osalta arvot perustuvat Laanilan Ekovoimalaitoksen sekä Top-pilan voimalaitoksen lauhdevesistä mitattuihin pitoisuuksiin. Pitoisuudet perustuvat biopolttoainetta ja turvetta käyttävän Toppilan 2 voimalaitok-sen (voimalaitoksen polttoaineteho 315 MW) sekä jätettä polttavan Laa-nilan Ekovoimalaitoksen (voimalaitoksen polttoaineteho 47,9 MW) savu-kaasulauhdevesien analyyseihin. Toppilan voimalaitoksen pitoisuudet perustuvat vuosina 2007–2008 tehtyihin analyyseihin ja Laanilan Ekovoi-malaitoksen pitoisuudet puolestaan perustuvat yksittäiseen, mutta hyvin keskimääräistä tilannetta edustavaan analyysiin.

Pitoisuudet eivät ole suoraan verrannollisia Oulun Energian Laanilaan suunnitteilla olevan voimalaitoksen kanssa, sillä vertailulaitokset eroavat niin tehonsa kuin polttoaineseoksensa suhteen. Lisäksi on huomioitava, että raskasmetallien ja haitta-aineiden pitoisuudet vaihtelevat käytetyn polttoaineyhdistelmän sekä laitoksen hetkellisen käyttöasteen mukaan. Epävarmuutta pitoisuuksien arvioihin aiheutuu myös riittävien lähtötieto-jen puutteesta liittyen lauhdevesien muodostumiseen. Tämä johtuu osit-tain siitä, että laitokselle hankittavaa järjestelmää ei ole vielä lupavai-heessa valittu. Lauhdeveden sulfaattipitoisuuteen vaikuttaa erityisesti va-littava savukaasujen suodatusmenetelmä (sähkösuodin/letkusuodin).

Seuraavissa taulukoissa on esitetty savukaasulauhduttimen lauhdeve-den suuntaa antava laatu. Ensimmäisen taulukon pitoisuudet perustuvat vuosina 2007–2008 Toppilan voimalaitoksen bio- ja turvepohjaisen polt-toaineen käytöstä syntyneen savukaasulauhdeveden keskimääräisiin raskasmetalli- ja haitta-ainepitoisuuksiin ja toisen taulukon pitoisuudet perustuvat vuonna 2013 Laanilan Ekovoimalaitoksen jätteenpoltosta syn-tyneen savukaasulauhdeveden yhden näytteen keskimääräisiin raskas-metalli-, haitta-aine- ja ravinnepitoisuuksiin.

Molemmissa taulukoissa vuosikuormituksen laskennassa on käytetty suunnitteilla olevan voimalaitoksen lauhdeveden arvioitua maksimivuosi-virtaamaa noin 360 000 m3, jotta saadaan oikeaa mittaluokkaa olevia kuormituksia.

Vedenlaatu- muuttuja

Keskiarvopitoisuus [mg/l]

Kuormitus [kg/v]

Sallittu pitoisuus [mg/l]

Alumiini 0,044 15,84

Arseeni 0,005 1,80 0,152

Elohopea 0,001 0,36 0,0051 / 0,032

Kadmium 0,0001 0,04 0,011 / 0,052

Kalium 0,470 169

Kalsium 4,048 1457

Kloori 247 88920

Kromi 0,0004 0,14 0,52

Kupari 0,002 0,72 0,52

Lyijy 0,0001 0,04 0,22

Magnesium 0,268 96

Mangaani 0,024 8,64

Molybdeeni 0,001 0,36

Natrium 653 235080

31

Nikkeli 0,002 0,72 0,52

Rauta 0,032 11,52

Sinkki 0,004 1,44 1,52

Sulfaatti 503 181080

Vanadiini 0,010 3,60

Vedenlaatumuuttuja Keskiarvopi-toisuus (mg/l)

Kuormitus [kg/v]

Sallittu pitoi-suus [mg/l]

Ammoniumtyppi, NH4+ 90 32400

Antimoni, Sb 0,0073 2,628

Arseeni, As 0,0011 0,396

Dioksiinit ja furaanit [pg/l] 0,34 pg/l 1E-06

Elohopea 0,00484 1,7424

Fluoridi 0,09 32,4 0,0051 / 0,032

Kadmium, Cd 0,00095 0,342

Kalsium, Ca 9,3 3348 0,152

Kiintoaine 3,5 1260 302

Kloridi, Cl- 81 29160

Koboltti, Co 0,00019 0,0684

Kromi, Cr 0,0017 0,612 0,52

Kupari, Cu 0,011 3,96 0,52

Lyijy, Pb 0,026 9,36 0,22

Mangaani, Mn 0,041 14,76

Nikkeli, Ni 0,0032 1,152 0,52

Raskasmetallien summa 0,09863 35,5068

Sulfaatti, SO42- 150 54000

Tallium, Tl 0,0006 0,216

Vanadiini, V 0,00075 0,27 3002 1.Vna 1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista aineista 2.Vna 151/2013 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta

Jäähdytysveden mukana Oulujokeen johdettavan lauhdeveden määrä on noin 4,7 % jäähdytysveden määrästä, joten lauhdevesi laimenee tehok-kaasti ennen jokeen purkamista. Laimenemisen takia esimerkiksi purku-veden sulfaattipitoisuudet jäävät suhteellisen alhaisiksi. Sulfaatin osalta jäännöspitoisuus on keskimäärin noin 30–63 mg/l ja maksimissaan het-kellisesti noin 297 mg/l jäähdytysveteen sekoittumisen jälkeen. Kiintoai-neen osalta jäännöspitoisuus on maksimissaan 1 mg/l.

Seuraavassa taulukossa on esitetty arviot raskasmetallien, haitta-ainei-den ja ravinteiden jäännöspitoisuuksista jäähdytysveteen sekoittumisen jälkeen. Jäännöspitoisuudet on laskettu Toppilan voimalaitoksen sekä Laanilan Ekovoimalaitoksen savukaasulauhteen suuntaa-antavista pitoi-suuksista ja suhteutettu suunnitteilla olevan voimalaitoksen purkuveden määrään. Oulujokeen takaisin purettavan veden jäännöspitoisuuksia las-kettaessa ei ole huomioitu Oulujoesta otettavan jäähdytysveden tausta-pitoisuutta, mikä aiheuttaa arviointiin osaltaan jonkin verran epävar-muutta. Taustapitoisuuden huomiointi nostaa luonnollisesti hieman pur-kuvesien pitoisuustasoja.

32

Vedenlaatumuuttuja Jäännöspitoisuus maksimissaan

[mg/l]

Savukaasulauhteen jä-teveden suurin sallittu

pitoisuus [mg/l]

Alumiini 0,002

Ammoniumtyppi, NH4+ 4,05

Antimoni, Sb 0,00033

Arseeni, As 0,00020 0,152

Dioksiinit ja furaanit [pg/l] 0,153 pg/l 300 pg/l2

Elohopea 0,00020 0,0051 / 0,032

Fluoridi 0,00405

Kadmium, Cd 4,00E-05 0,011 / 0,052

Kalium 2,12E-02

Kalsium, Ca 0,18000

Kiintoaine 0,15770

Kloori 11,15

Kloridi, Cl- 3,65

Koboltti, Co 8,55856E-06

Kromi, Cr 0,00002 0,52

Kupari, Cu 0,00050 0,52

Lyijy, Pb 0,00120 0,22

Magnesium 0,01200

Mangaani, Mn 0,00180

Molybdeeni 0,00004

Natrium 29,43

Nikkeli, Ni 0,00010 0,52

Raskasmetallien summa 0,00440

Rauta 0,00140

Sinkki 0,00020 1,52

Sulfaatti, SO42- 22,70

Tallium, Tl 0,00003 1. Vna 1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista aineista 2. Vna 151/2013 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta

Lupahakemuksessa referenssilaitoksena käytettävän Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen (Toppila 2) aiheuttama vesistökuormitus on ollut pääasiassa jäähdytysvesien lämpökuormitusta. Toppilan lauhdutinlaitok-sen vesistötarkkailu suoritetaan osana Toppilan voimalaitoksen tarkkai-luohjelmaa. Ravinnekuormitus on vuosina 2005–2008 ollut kemiallisen hapenkulutuksen (CODcr) osalta 90 t/v, kokonaisfosforin osalta 273 t/v sekä kokonaistypen osalta 987 t/v. Vuodesta 2008 alkaen Toppilan voi-malaitoksilla ei ole tarvinnut enää seurata typen ja fosforin kuormitusta, vaan ainoastaan kiintoaine-, sulfaatti- ja öljykuormitusta sekä sähkönjoh-tokykyä. Kiintoainekuormitus on ollut vuosina 2009–2014 keskimäärin 8,2 t/v ja öljykuormitus keskimäärin 40 t/v sekä sähkönjohtavuus on ollut keskimäärin 3 310 µS/cm. Veden pH on vaihdellut vuosina 2009–2014 välillä 6,2–6,8.

Jäähdytysvedet

Voimalaitoksen jäähdytysvesijärjestelmä toteutetaan Oulujoesta pumpat-tavalla jäähdytysvedellä. Voimalaitokselta kierrossa lämmennyt jäähdy-tysvesi johdetaan takaisin Oulujokeen. Jäähdytysveden otto- ja purku-putki sijaitsevat VT4:n Pohjansillan itäpuolella leveyssuunnassa noin

33

puolivälissä jokea, joen pohjassa. Jäähdytysvesikierto on laitoksen täy-dellä teholla 0,14 m3/s ja jäähdytysveden lämpötila nousee maksimitilan-teessa kierossa 10 °C. Jäähdytysvesikierto pidetään vakiona, ja lämpöti-lan nousu pienenee jäähdytystarpeen pienentyessä. Lämpötilan keski-määräinen nousu on noin 8 °C ja vaihteluväli 6–10 °C. Jäähdytyksissä laitoksella tarvittava vesi lämpenee, mutta muuten sen laatu ei muutu. Jäähdytysveden tarve on noin 0,05 % Oulujoen keskivirtaamasta (259 m3/s) ja noin 0,2 % keskialivirtaamasta (59,1 m3/s).

Puhtaat jäähdytysvedet, noin 4 032 000 m3 vuodessa johdetaan jäähdy-tysvesiputkiston kautta Oulujokeen. Jäähdytysvettä puretaan Oulujokeen noin 140 kg/s, jäähdytysvesien lämpökuorma vesistöön on siten noin 135 TJ vuodessa. Voimalaitokselle ei tule apujäähdytintä.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Kemikaalivarastot ja -säiliöt rakennetaan kemikaalilain ja sen nojalla an-nettujen määräysten sekä SFS-standardien mukaan ja yhtenä päämää-ränä varastointia ja toimintatapoja suunniteltaessa on kemikaalivahinko-jen estäminen kokonaan. Laitosten viemäröinti suunnitellaan siten, että mahdolliset kemikaalivuodot saadaan kiinni jo laitoksella suoja-altaisiin tai mineraaliöljy viemäriverkosta öljynerotuskaivoihin. Vuotojen varalle varataan imeytysainetta ja laitosalue asfaltoidaan. Kemikaalien kuljetuk-sissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Va-hinko- ja vaaratilanteisiin varaudutaan lisäksi hälytysautomatiikan sekä toimintasuunnitelmien ja -ohjeiden avulla, jolloin riski, että kemikaaleja pääsisi vesistöön, maaperään tai pohjaveteen, on erittäin pieni. Päästöjä maaperään ei muodostu normaalitoiminnassa.

Sivutuotteet ja jätteet

Tuhkat

Kattilassa suurin yksittäinen muodostuva sivutuote on tuhka. Kiinteiden polttoaineiden palamisesta jäljelle jää pohja- ja lentotuhkaa. Pohjatuhka poistetaan leijukattilan alaosasta ja varastoidaan konttiin tai siiloon. Len-totuhka kulkeutuu savukaasujen mukana ja erotetaan savukaasuista sähkö- tai pussisuodattimella. Erotettu lentotuhka varastoidaan omaan siiloonsa. Leijukattilassa muodostuvasta tuhkasta suurin osa on lentotuh-kaa. Tuhkaan on sekoittunut myös petihiekkaa ja savukaasujen puhdis-tuksessa käytettävien kemikaalien reaktiotuotteita. Polttoaineiden käyttö-määrien ja tuhkapitoisuuksien perusteella arvioidaan yhteistuotantovoi-malaitoksella muodostuvan tuhkaa noin 13 000 tonnia vuodessa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksella muodostuvien tuh-kien määrät vuodessa.

Tuhkajae Jätelaji Määrä [t/v]

Lentotuhka

Pohjatuhka, petihiekka

10 01 03, 10 01 17

10 01 01, 10 01 15, 10 01 24

11 500

1 500* * Arvioidaan koostuvan pääosin poistettavasta petihiekasta, arvio lisähiekasta petiin

5 t/vrk

34

Muodostuva tuhka on eri polttoaineiden tuhkien seosta, jonka laatu vaih-telee käytettyjen polttoaineiden mukaan. Eri polttoaineiden osuudet kat-tilassa käytettävästä polttoainemäärästä vaihtelevat vuosittain ja jopa päivittäin mm. polttoaineiden saatavuuden mukaan. Polttoaineiden käy-tön vaihtelu heijastuu erityisesti lentotuhkan koostumukseen ja edelleen tuhkasta liukenevien alkuaineiden määrään. Tuhkan laatua seurataan voimalaitoksella voimassa olevan omavalvontajärjestelmän mukaisesti.

Ensisijainen tavoite on toimittaa tuhkat hyötykäyttöön. Tuhkia voidaan hyödyntää mm. maa- ja tierakentamisessa sekä maanparannusaineena. Oulun Energia tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa mahdollisten hyöty-käyttökohteiden selvittämiseksi. Lopullisesti tuhkien käsittely- ja hyöty-käyttötavoista päätetään vasta sen jälkeen, kun niiden hyötykäyttökelpoi-suus on asianmukaisesti tutkittu. Hyötykäyttöön kelpaamaton tuhka läji-tetään Miehonsuon tuhkanläjitysalueelle.

Jätteet

Toiminnassa muodostuu tavanomaisia teollisuus- ja talousjätteitä 2 000–3 000 tonnia vuodessa. Voimalaitoksilla muodostuvia teollisuusjätteitä ovat tuhkien lisäksi lietteet erottimien tyhjennyksistä, polttoaineesta seu-lottu karkea aines, energiajäte (mm. erilaisia pakkausmuoveja), raken-nus- ja betonijäte, metalliromu sekä pahvi ja paperi. Lisäksi savukaasu-pesurista tai -lauhduttimesta syntyy lietettä/sakkaa alle 25 tonnia vuo-dessa. Tavanomaiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön tai asianmukai-sen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Toiminnassa muodostuu lisäksi vaarallisia jätteitä 40 tonnia vuodessa. Vaarallisista jätteistä voimalaitoksilla muodostuu tyypillisesti erilaisia öl-jyn likaamia vesiä ja kiinteitä jätteitä, maali- ja liuotinjätteitä, laboratorion kemikaalijätteitä, käytettyjä loisteputkia, paristoja sekä akkuja, raskasöl-jyn poltossa muodostunutta tuhkaa sekä jarru- ja jäähdytysnesteitä. Muo-dostuvan jätteen, kuten metalliromun, määrä vaihtelee vuosittain mm. tehtyjen huolto- ja korjaustöiden mukaan. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio voimalaitoksen toiminnassa muodostuvista muista jätejakeista. Vaaralliset jätteet on merkitty tauluk-koon tähdellä *.

Jäteluokka Jätenimike

13 01 hydrauliöljyjätteet

13 01 04* klooratut emulsiot

13 01 05* klooraamattomat emulsiot

13 01 09* mineraalipohjaiset klooratut hydrauliöljyt

13 01 10* mineraalipohjaiset klooraamattomat hydrauliöljyt

13 01 11* synteettiset hydrauliöljyt

13 01 12* helposti biohajoavat hydrauliöljyt

13 01 13* muut hydrauliöljyt

13 02 moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyjätteet

35

13 02 04* mineraalipohjaiset klooratut moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt

13 02 05* mineraalipohjaiset klooraamattomat moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt

13 02 06* synteettiset moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt

13 02 07* helposti biohajoavat moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt

13 02 08* muut moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt

13 05 öljynerottimien jätteet

13 05 01* hiekanerottimien ja öljynerottimien kiinteät jätteet

13 05 02* öljynerottimien lietteet

13 05 03* keräilyaltaan lietteet

13 05 06* öljynerottimien öljy

13 05 07* öljynerottimien öljyinen vesi

13 05 08* hiekanerottimien ja öljynerottimien jäteseokset

15 01 pakkaukset (mukaan luettuna yhdyskuntien erilliskerätty pakkausjäte)

15 01 06 sekalaiset pakkaukset

15 02 absorboimisaineet, suodatinmateriaalit, puhdistusliinat ja suojavaatteet

15 02 02* absorboimisaineet, suodatinmateriaalit (mukaan luettuina öljysuodattimet, joita ei ole mainittu muualla), puhdistusliinat ja suojavaatteet, jotka ovat vaarallisten aineiden saastuttamia

16 06 paristot ja akut

16 06 01* lyijyakut

16 06 02* nikkelikadmiumakut

16 06 03* elohopeaa sisältävät paristot

16 06 04 alkaliparistot (lukuun ottamatta nimikettä 16 06 03)

16 06 05 muut paristot ja akut

16 06 06* erikseen kerätyt paristojen ja akkujen elektrolyytit

19 01 jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyvät jätteet

19 01 99 jätteet, joita ei ole mainittu muualla

20 01 yksilöidyt jätelajit (lukuun ottamatta nimikeryhmää 15 01)

20 01 01 paperi ja kartonki

20 01 13* liuottimet

20 01 14* hapot

20 01 15* emäkset

20 01 21* loisteputket ja muut elohopeaa sisältävät jätteet

20 01 23* kloorifluorihiilivetyjä, HCFC-yhdisteitä ja HFC-yhdisteitä sisältävät käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet

20 01 26* muut kuin nimikkeessä 20 01 25 mainitut öljyt ja rasvat

20 01 27* maalit, painovärit, liimat ja hartsit, jotka sisältävät vaarallisia aineita

36

20 01 29* pesu- ja puhdistusaineet, jotka sisältävät vaarallisia aineita

20 01 33* nimikkeissä 16 06 01, 16 06 02 tai 16 06 03 tarkoitetut paristot ja akut sekä lajittelemattomat paristot ja akut, jotka sisältävät tällaisia paristoja

20 01 34 muut kuin nimikkeessä 20 01 33 mainitut paristot ja akut

20 01 35* muut kuin nimikkeissä 20 01 21 ja 20 01 23 mainitut, käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jotka sisältävät vaarallisia osia

20 01 36 muut kuin nimikkeissä 20 01 21, 20 01 23 ja 20 01 35 mainitut, käytöstä pois-tetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet

20 01 40 metallit

20 03 muut yhdyskuntajätteet

20 03 01 sekalaiset yhdyskuntajätteet

20 03 06 viemäreiden puhdistuksessa syntyvät jätteet

Jätteet lajitellaan jo syntyvaiheessa, jolloin kukin jätejae on mahdollista toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet pidetään erillään muista jätteistä eikä niitä sekoiteta keskenään. Vaaralliset jätteet varastoidaan niiden kemiallisten vaaraominaisuuksien mukaisesti onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen käsittelyssä syntyy pieniä määriä (muutamia tonneja vuodessa) lietettä, joka voidaan sen ominai-suuksista riippuen toimittaa hyötykäyttöön tai sijoittaa kaatopaikalle.

Jäähdytysveden otossa syntyvä välppäjäte on pääasiassa heinää ja ri-suja. Sitä muodostuu vuodessa erittäin pieniä määriä ja se toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA, ENERGIATEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖ-

ASIOIDEN HALLINTA

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) ja Suomen uuden ympäris-tönsuojelulain (527/2014) mukaan ns. direktiivilaitosten päästöraja-arvo-jen, tarkkailun ja muiden lupamääräysten on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi perustuttava BAT-päätelmiin.

Päästöille on ympäristöluvassa määrättävä päästöraja-arvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolo-suhteissa. BAT-päätelmillä (BAT, Best Available Techniques) tarkoite-taan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan asiakirjan (ns. BREF-dokumentit) päätelmiä tekniikasta, sen sovellettavuudesta sekä päästötasoista, tarkkailusta ja kulutustasoista. Laanilan voimalaitos luo-kitellaan ns. direktiivilaitokseksi ympäristönsuojelulain mukaan.

37

Jätteen rinnakkaispolttolaitoksiin sovelletaan BAT-päätelmiä koskien te-

holtaan vähintään 50 MW:n energiatuotantolaitoksia (BAT conclusions

for Large Combustion Plants, julkaistu elokuussa 2017).

Tässä luvussa on esitetty arvio suunnitellun voimalaitoksen BAT-teknii-

kan soveltamisesta verrattuna niihin tekniikkoihin, jotka ovat vuonna

2017 ilmestyneen suuria polttolaitoksia koskevien BAT-päätelmien mu-

kaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Laanilaan rakennettava voimalaitos on uusi ja se suunnitellaan parhaa-

seen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuen.

BAT-päätelmät Laanilan voimalaitos

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä ja noudattaa sitä.

Oulun Energian energiantuotanto, johon kuuluvat polttoai-neet, voimantuotanto ja energiakauppa, on kokonaisuudes-saan sertifioitu ISO 14001 ympäristöjärjestelmän piiriin. Jär-jestelmän keskeisiä osia ovat ympäristövaikutusten tunnista-minen sekä haitallisten vaikutusten pienentäminen. Uusi voi-malaitos tullaan liittämään järjestelmään.

Tarkkailu

Parasta käyttökelpoista tekniikka on:

- määrittää sähköntuotannon nettohyöty-suhde ja/tai energiantuotannon koko-naisnettohyötysuhde suorittamalla suori-tuskykytesti täydellä teholla EN-standar-dien mukaisesti yksikön käyttöönoton jälkeen

- seurata ilmaan ja veteen johdettavien päästöjen kannalta merkityksellisiä pro-sessimuuttujia:

- savukaasuista virtaus, happipitoi-suus, lämpötila, paine ja vesihöyry-pitoisuus jatkuvatoimisesti tai jak-sottaisin mittauksin

- savukaasujen käsittelystä tulevasta jätevedestä virtaus, pH ja lämpötila jatkuvatoimisesti

- tarkkailla ilmaan johdettavia päästöjä EN-standardien mukaisesti. Tarkkailta-vat parametrit ovat:

- kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltossa tai jätteen rinnakkaispol-tossa

▪ jatkuvatoimisesti: NOx, CO, SO2, kaasumaiset kloridit, HF, hiukka-set, TVOC

Voimalaitoksen tarkkailu toteutetaan hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon BAT-pää-telmien vaatimukset. Tarvittaessa tarkkailusuunnitelmaa tar-kennetaan ennen laitoksen käyttöönottoa.

Laitoksen käyttöönoton yhteydessä tullaan tekemään laitok-sen vastaanottokokeet ja suorituskykytesti EN-standardien mukaisesti.

38

▪ kerran puolessa vuodessa: metallit ja metalloidit elohopeaa lukuun ot-tamatta (As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, Se, Tl, V, Zn), PCDD/F

▪ kerran kolmessa kuukaudessa: Hg

- Kiertoleijukattiloissa lisäksi: N2O kerran vuodessa

- SNCR-järjestelmää käytettäessä li-säksi: NH3 jatkuvatoimisesti

- tarkkailla savukaasujen käsittelystä ve-teen johdettavia päästöjä vähintään ker-ran kuukaudessa EN-standardien mu-kaisesti. Tarkkailtavat parametrit ovat:

- TOC, COD, kiintoaine, fluoridi, sul-faatti, helposti vapautuva sulfidi, sul-fiitti, metallit ja metalloidit (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Hg), kloridi, ko-konaistyppi

Yleinen ympäristönsuojelun taso ja polton suorituskyky

Yleisen ympäristönsuojelun tason paranta-miseksi ja hiilimonoksidin sekä palamatto-mien aineiden päästöjen vähentämiseksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa on (BAT6):

- polttoaineiden yhdistäminen ja sekoitta-minen

- palamisjärjestelmän huolto

- kehittynyt säätöjärjestelmä

- palamislaitteiston hyvä suunnittelu

- polttoaineen valinta

SNCR:ää käytettäessä ammoniakkipäästö-jen vähentämiseksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa on optimoida SNCR-järjestelmän suunnittelu ja/tai käyttö

Yleisen ympäristönsuojelun tason paranta-miseksi ja ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sisällyttää polttoaineiden laa-dunvarmistus-/valvontaohjelmiin seuraavat seikat:

- polttoaineen karakterisointi (BAT-päätel-missä lueteltu parametrit)

- polttoaineen laadun säännöllinen tes-taus

- laitoksen asetusten mukauttaminen

Ilmaan ja/tai veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi muissa kuin normaaleissa

Kiertoleijukattilan petimateriaalin suuresta lämpökapasitee-tista sekä tulipesän hyvästä sekoittumisesta johtuen katti-lassa voidaan polttaa erilaatuisia polttoaineita. Suunnittelun perusteena on ollut uusiutuvien polttoaineiden mahdollisim-man suuri käyttö. Jäteperäisen kierrätyspolttoaineen mahdol-linen energiahyödyntäminen riippuu kierrätyspolttoaineen saatavuudesta. Jätteen rinnakkaispoltossa edesautetaan jät-teiden hyötykäyttöä. Hakija katsoo, että joustavan polttoaine-valikoiman mahdollistava kiertoleijukattila esitetyllä polttoai-neidenkäytöllä edustaa BATia huomioiden laitoksen koko-luokka ja sijaintipaikan polttoainetoimitusmahdollisuudet.

Kattilalaitosta ohjaa automaatiojärjestelmä, jonka avulla pro-sessia käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalaitoksen val-vomosta. Kattilan ohjaus- ja säätöjärjestelmä muuttaa muun muassa polttoaineen syöttömäärää ja ilmamääriä kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Valvomon päivystäjä seuraa mittaustu-loksia prosessitietokoneelta voimalaitoksen valvomossa ja te-kee tarvittavat säädöt. Hälytykset tallentuvat järjestelmään. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas pa-laminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt.

Ammoniakkipäästöjä vähennetään seuraamalla ammoniak-kislipin määrää piipussa jatkuvatoimisella mittauksella ja opti-moimalla ammoniakin syöttöä sekä savukaasujen puhdis-tusta sen mukaisesti.

Polttoaineen laadun seuranta sisältyy polttoaineiden kaupal-lisiin hankintasopimuksiin. Seurantaa toteutetaan säännölli-sesti. Seuranta liittyy myös päästökaupan vaatimuksiin.

39

toimintaolosuhteissa parasta käyttökel-poista tekniikkaa on laatia ja käyttää hallin-tasuunnitelma.

Energiatehokkuus

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mu-kaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltolle uudessa yksikössä ovat:

- sähköntuotannon nettohyötysuhde 33,5>38 % tai

- energiantuotannon kokonaisnettohyöty-suhde 73-99 %.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää mm. seuraavien menetelmien yh-distelmää (poistettu tähän laitokseen sovel-tumattomia menetelmiä):

- palamisen optimointi

- höyryn parametrien optimointi

- höyrykierron optimointi

- energiankulutuksen minimointi

- palamisilman esilämmitys

- polttoaineen esilämmitys

- kehittynyt säätöjärjestelmä

- lämmön talteenotto yhteistuotannon avulla (CHP)

- savukaasulauhdutin

- lämpöhäviöiden minimointi

- kehittyneet materiaalit

- höyryturbiinin parannustoimet

- höyryn superkriittiset tai ultrasuperkriitti-set tilat

Laitoksen suunnittelun lähtökohtina ovat olleet energiantuo-tannon taloudellisuus sekä korkea hyötysuhde. Laitoksessa tullaan käyttämään viimeisintä tekniikkaa, joten energiaa tuo-tetaan paremmalla hyötysuhteella ja pienemmillä ominais-päästöillä kuin vanhoissa laitoksissa. Valitut tekniset ratkaisut takaavat näiden tavoitteiden saavuttamisen. Voimalaitoksen kokonaishyötysuhde on korkea eli yli 95 % (brutto). Laanilan voimalaitos on lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksikkö. Lai-toksen koon määrityksen lähtökohtana on ollut kaukolämpö-teho. Täten laitokseen tulee soveltaa energiantuotannon ko-konaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL:ää.

Laitoksen omakäyttösähköteho on noin 5 MW ja vuosittainen omakäyttösähkön kulutus noin 30 GWh. Sähkömoottorit (ml. keskeisten pumppujen moottorit) toimitetaan standardin IEC 60034-30 (IE – hyötysuhdeluokkien) vaatimusten mukaisesti; hyötysuhdeluokka IE3 suorakäynnisteisillä moottoreilla ja IE2 taajuusmuuttajakäyttöisillä moottoreilla.

Energiantuotannossa energian taloudellinen ja tehokas käyttö on keskeinen toiminnan talouteen vaikuttava tekijä. Uuden voimalaitoksen energiatehokkuutta parantavat muun muassa kiertoleijukattilalle tyypillinen hyvä kattilahyötysuhde, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto ja lämmön talteenotto savukaasuista. Kattilan hyötysuhde on yli 90 %. Energiate-hokkuutta parantaa merkittävimmin sähkön ja lämmön yhteis-tuotanto. Voimalaitosratkaisulla hyödynnetään vastapai-nesähkön tuotannossa alueen lämpökuorman tarjoama mer-kittävä yhteistuotantopotentiaali. Voimalaitoksen tuotantoa pystytään säätämään kaukolämmön ja prosessihöyryn tar-peen mukaan joustavasti siten, että tuotettu höyryenergia saadaan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä.

Höyryn paine ja lämpötila ovat valittuihin polttoaineisiin näh-den nykytekniikan sallimissa ylärajoissa.

Käytössä on palamisilman esilämmitys savukaasuilla.

Lämpöhäviöt on minimoitu savukaasujen talteenotolla lauh-duttamalla, jolloin polttoaineen kuivaus ei sinänsä parantaisi laitoksen hyötysuhdetta.

Tässä vaiheessa ei ole suunniteltu lämmöntalteenottoa Oulu-jokeen purettavasta lämmenneestä jäähdytysvedestä. Läm-menneen jäähdytysveden lämpötila on talvella noin 10 °C ja kesällä 25–30 °C, joten lämmöntalteenotto edellyttäisi lämpö-pumpun käyttöä. Käytännössä kyseeseen tulee kaukoläm-mön paluuveden lämmitys, mikä puolestaan pienentää laitok-sen sähkötehoa ja savukaasulauhduttimesta/-pesurista saa-tavaa lämpötehoa.

Lämmöntalteenoton toteuttaminen on teknisesti mahdollista myös laitoksen käyttöönoton jälkeen, jos se osoittautuu jos-sakin vaiheessa taloudellisesti kannattavaksi.

Oulun Energia Oy kuuluu energiatuotannon toimenpideohjel-maan, joka on osa elinkeinoelämän energiatehokkuussopi-musta. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyessä

40

yritykset sitoutuvat tehostamaan energiankäyttöään ja liittä-mään Energiatehokkuusjärjestelmän johtamisjärjestelmiinsä. Ne yritykset ja toimipaikat, joissa ei ole käytössä johtamisjär-jestelmää, sitoutuvat laatimaan energiatehokkuuden tehosta-missuunnitelman. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain muun muassa edellisen vuoden toimipaikkakohtai-sista energiatiedoista, energiankäyttöön liittyvistä tehostamis-toimista.

Veden kulutus ja veteen johdettavat päästöt

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ve-den kulutuksen ja ympäristöön päästettä-vän epäpuhtauksia sisältävän jäteveden määrän vähentämiseksi on käyttää toista tai molempia seuraavista menetelmistä:

- veden kierrätys

- kuiva pohjatuhkan käsittely

Savukaasulauhduttimen tai pesurin puhdistettu lauhdevesi otetaan pääasiassa hyötykäyttöön voimalaitoksen raakave-tenä. Lauhdevettä käytetään myös palamisilman kostutuk-sessa silloin kun kostutus on käytössä.

Käytössä on kuiva pohjatuhkan käsittely. Pohjatuhka jäähdy-tetään suljettuun jäähdytysvesipiiriin kytketyissä jäähdytys-ruuveissa ja johdetaan kuivana pohjatuhkakontteihin.

Jätehuolto

Poltto- ja puhdistusmenetelmistä loppukäsi-teltäviksi lähetettyjen jätteiden määrien vä-hentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on:

- jätteiden syntymisen ehkäisy

- jätteiden valmistelu uudelleenkäyttöön

- jätteen kierrätys

- muu jätteiden hyödyntäminen

Kattilassa suurin yksittäinen muodostuva sivutuote on tuhka. Ensisijainen tavoite on toimittaa tuhkat hyötykäyttöön. Tuhkia voidaan hyödyntää mm. maa- ja tierakentamisessa sekä maanparannusaineena. Oulun Energia tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa mahdollisten hyötykäyttökohteiden selvittä-miseksi. Lopullisesti tuhkien käsittely- ja hyötykäyttötavoista päätetään vasta sen jälkeen, kun niiden hyötykäyttökelpoi-suus on asianmukaisesti tutkittu.

Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen käsittelyssä syntyy pieniä määriä lietettä, joka voidaan sen ominaisuuk-sista riippuen toimittaa hyötykäyttöön tai sijoitettavaksi kaato-paikalle.

Tavanomaiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön (kierrätetään) tai asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaisen luvan omaa-vaan vastaanottopaikkaan. Jätteet lajitellaan jo syntyvai-heessa, jolloin kukin jätejae on mahdollista toimittaa asianmu-kaiseen käsittelyyn tai hyödynnettäväksi.

Melupäästöt

Melupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitetyistä menetelmistä tai niiden yhdistelmää:

- toiminnalliset toimenpiteet

- vähän melua aiheuttavat laitteet

- melun vaimentaminen

- meluntorjuntalaitteet

- laitteiden ja rakennusten asianmukainen sijainti

Voimalaitoksen aiheuttama käyntimelu on pääasiassa tasai-sena jatkuvaa huminaa. Suurinta melulähdettä, mobiilihake-tinta, käytetään vain satunnaisesti ja vain päiväsaikaan.

Varoventtiileihin liittyviin höyryn ulosajoputkiin asennetaan äänenvaimentajat.

Merkittävät melulähteet, kuten puhaltimet ja pumput sijoite-taan sisätiloihin.

Kuljetusten aiheuttamaa melua ehkäistään ajoittamalla kulje-tukset pääsääntöisesti päiväsaikaan.

Yleinen ympäristönsuojelun taso jätteiden rinnakkaispoltossa

41

Yleisen ympäristönsuojelun tason paranta-miseksi, vakaiden palamisolosuhteiden var-mistamiseksi ja ilmaan johdettavien päästö-jen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää

- jätteiden esihyväksyntä ja hyväksyntä

- jätteiden valikointi/rajoittaminen

- jätteen sekoittaminen pääasialliseen polt-toaineseokseen

- jätteen kuivaus

- jätteen esikäsittely

SRF:n osalta kattilalle ja polttoaineen vastaanotolle on mää-ritetty tietyt raja-arvot, joilla laitetoimittajat mitoittavat lait-teensa ja valitsevat niiden materiaalit. Kierrätyspolttoaineen laatuvaatimukset tullaan määrittelemään hankintasopimuk-sissa (polttoaineominaisuudet ja epäpuhtauspitoisuudet). So-pimuksissa määritellään ominaisuuksien kynnysarvot, joiden ylittyessä polttoainetta ei oteta vastaan laitokselle. Kierrätys-polttoaine on pääsääntöisesti teollisuuden ja kaupan lajittele-maa polttokelpoista jätettä, josta on syntypaikalla erotettu pois materiaalina hyödyntämiskelpoiset jakeet, kuten puhtaat ruskeat pahvit ja kartongit. Lisäksi kierrätyspolttoainetta voi-daan hankkia lajittelulaitoksista, jossa yhdyskuntajätteestä on valmistettu laadultaan riittävän hyvää kierrätyspolttoainetta. Energiana hyödynnettävä kierrätyspolttoaine koostuu suurim-maksi osaksi muovista, puuperäisistä sivu- ja jätemateriaa-leista, paperista, kartongista ja kuitumateriaaleista.

Kierrätyspolttoaine ostetaan voimalaitokselle sitä valmista-vilta yrityksiltä tai lajittelulaitoksilta sellaisessa muodossa, että se voidaan käyttää voimalaitoksella ilman jatkokäsittelyjä. Polttoaine kuitenkin varmuuden vuoksi murskataan vastaan-otossa vielä kerran, jotta varmistetaan oikea palakoko, hyvä syötettävyys ja palaminen. Lisäksi murskauksen jälkeen on magneettierotin.

SRF:llä on oma vastaanotto- ja varastojärjestelmänsä, josta se johdetaan omalle kattilan syöttösiilolleen (ns. päiväsiilo). Tähän pisteeseen asti se pidetään siis erillään biomassasta ja turpeesta. Valitusta kattilatoimittajasta riippuen, SRF joko syötetään omalla syöttölinjallaan suoraan tulipesään tai se-koitetaan biomassan ja turpeen kanssa ennen tulipesään syöttöä (eli päiväsiilojen ja tulipesän välisellä lyhyellä mat-kalla). Molemmissa tapauksissa SRF:n syöttö saadaan kat-kaistua nopeasti jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukai-sesti, mikäli savukaasujen viipymäajan tai tulipesän lämpöti-lan vaatimukset eivät täyty (ensisijaisesti käytetään kuitenkin tukipolttimia).

Yritykset luokittelevat myymänsä kierrätyspolttoaineen laa-dun sitä koskevan standardin SFS-EN 15359 mukaisesti. Standardin viisiportainen luokitus perustuu teholliseen lämpö-arvoon sekä kloori- ja elohopeapitoisuuksiin.

Kierrätyspolttoaineen kulutusta ja laatua tullaan tarkkaile-maan. Laadun tarkkailu sisältää vähintään seuraavat para-metrit:

- kosteus 1 krt/vrk

- lämpöarvo 2 krt/kk

- tuhka-, rikki- ja klooripitoisuudet 1 krt/kk

Typenoksidien ja hiilimonoksidin päästöt ilmaan

Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltossa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa NOx-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentä-miseksi ja ilmaan johdettavien CO- ja N2O-päästöjen rajoittamiseksi on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetel-mää:

Laanilan voimalaitoksessa typen oksidien ja hiilimonoksidin päästöjä vähennetään sekä suunnitteluteknisin keinoin että varsinaisella savukaasunpuhdistuksella.

Riittävä kattilan tulipesän koko ja sekundäärisen palamisil-man vaiheistus antavat joustavuutta palamisen hallintaan, jol-

42

- palamisen optimointi

- low-NOx-polttimet

- ilman vaiheistus

- polttoaineen vaiheistus

- savukaasujen kierrätys

- selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

- selektiivinen pelkistys (SCR).

loin typenoksidien määrä pystytään pitämään pienenä aiheut-tamatta kuitenkaan merkittävää nousua hiilimonoksidipääs-töissä.

Typenoksidipäästöjen kannalta hankalimmilla polttoaineilla ja vaativimmissa käyttötilanteissa palamisen hallinnassa voi-daan käyttää myös kierrätyskaasujärjestelmää, jossa osa sa-vukaasuista palautetaan kattilan tulipesään erillisen savukaa-supuhallinjärjestelmän kautta.

Typen oksidien päästöjä rajoitetaan lisäksi selektiivisellä ei-katalyyttisellä järjestelmällä (SNCR), joka perustuu ammoni-akin ruiskutukseen savukaasun sekaan. Ruiskutus tapahtuu tulipesän yläosassa ja ruiskutusvyöhykkeitä on useita, jolloin ammoniakin lisäys voidaan tehdä optimaalisessa lämpötilaik-kunassa polttoaineen laadusta ja kattilan kuormatasosta riip-puen.

Kattilan suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisuus lisätä jälkikäteen katalyytti (SCR) kattilan takavetoon. Katalyytin avulla voidaan entisestään tehostaa typpioksidipäästöjen vä-henemistä sekä rajoittaa ammoniakkislipin määrää.

Rikkidioksidin, fluorivedyn ja kloorivedyn päästöt ilmaan

Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltossa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa SOx, HCl- ja HF-päästöjen päästöjen ehkäi-semiseksi tai vähentämiseksi on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää:

- tulipesäinjektio (tulipesään tai petiin)

- kanavainjektio (DSI)

- puolikuivapesuri (SDA)

- kiertoleiju (CFB) kuivapesuri

- märkäpesuri

- savukaasulauhdutin

- märkä savukaasujen rikinpoisto

- polttoaineen valinta

Laitokselle tulee kuiva rikinpoistojärjestelmä (pussisuodatin) ja sen jälkeen savukaasupesuri tai savukaasulauhdutin, joka edelleen vähentää rikkidioksidin, fluorivedyn ja kloorivedyn päästöjä (sekä lisäksi ammoniakkipäästöjä ja jonkin verran raskasmetalleja).

Pussisuotimella tarkoitetaan käytännössä kuivaa savukaa-sunpuhdistusmenetelmää, jossa itse suodinta edeltää reakto-riosa. Reaktori parantaa kemikaalien ja savukaasujen sekoit-tumista sekä tarjoaa puhdistuskemikaaleille ja savukaasun epäpuhtauksille lisää reaktioaikaa. Savukaasun puhdistuske-mikaalit syötetään reaktoriin kuivina eikä niitä sekoiteta ve-teen. Käytetty kemikaali on sammutettu kalkki.

Savukaasupesurissa käytetään puhdistuskemikaalina veteen sekoitettua natriumhydroksidia, jolloin pesurissa ei kierrä merkittävissä määrin kiintoainetta. Savukaasu jäähdytetään savukaasulauhderuiskutuksella lähelle vesikastepistettä ja se pestään epäpuhtauksien ja etenkin happamien kaasujen (ku-ten SO2, HCl ja HF) erottamiseksi. Samalla kerätään talteen savukaasujen lämpö ja se siirretään kaukolämpöverkkoon pesurin ulkopuolelle sijoitetun lämmönvaihtimen kautta. Ra-kenteellisesti edellä kuvatut pesu- ja lämmöntalteenotto-osat voivat sijaita peräkkäisinä komponentteina tai olla yhdistet-tynä samaan rakenteeseen. Lämmöntalteenoton ansiosta pe-surin lisäveden tarve on hyvin vähäinen. Pesurissa on täyte-kappalepatja, joka tehostaa savukaasun ja kierrätettävän lauhdeveden kontaktia.

Pussisuotimen toimiessa hiukkaserottimena voidaan pesuri korvata niin sanotulla savukaasulauhduttimella. Savukaasu-lauhdutinta ei ole varsinaisesti suunniteltu savukaasujen puh-distukseen, vaikkakin se sitoo savukaasun epäpuhtauksia pe-surin tapaan, mutta huonommalla erotusasteella. Savukaasu-lauhdutin voi olla edellä kuvatun pesurijärjestelmän tapainen, sillä erotuksella, että varsinaista savukaasujen pesuvaihetta ei ole. Toisena vaihtoehtona pesuri korvataan kokonaisuu-dessaan niin sanotulla tuubilauhduttimella, jossa savukaasu

43

johdetaan lauhduttimen sisällä olevien putkien läpi ja kauko-lämpövesi taas virtaa putkia ympäröivän lauhduttimen kuo-ressa olevan kammion läpi. Savukaasujen jäähtymistä tehos-tetaan ruiskuttamalla kierrätettyä lauhdetta savukaasujen se-kaan tuubilauhduttimen yläosassa. Veden pH-arvoa sääde-tään molemmissa vaihtoehdoissa annostelemalla kierrätys-veteen natriumhydroksidia.

Kattilaa ei varusteta tulipesän kalkinsyöttölaitteilla, vaikkakin kattilan suunnittelussa otetaan huomioon kyseisen laitteiston mahdollinen asentaminen jälkikäteen. Kalkinsyötön ei katsota antavan edellä mainittujen menetelmien päälle lisäarvoa hap-pamien kaasujen puhdistukseen, vaan päinvastoin se kasvat-taa kattilan lämpöpintojen likaantumisriskiä ja sitä kautta hei-kentää kattilalaitoksen käytettävyyttä biomassan ja kierrätys-polttoaineen rinnakkaispoltossa.

Puupohjaisissa biopolttoaineissa ei käytännössä ole rikkiä lainkaan.

Hiukkasten ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallien päästöt ilmaan

Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltossa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa pö-lypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen vähentämiseksi on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää (BAT26):

- sähkösuodatin (ESP)

- letkusuodatin

- kuiva tai puolikuiva savukaasujen rikin-poistojärjestelmä

- märkä savukaasujen rikinpoisto

- polttoaineen valinta.

Laanilan voimalaitoksessa savukaasun sisältämät hiukkaset erotellaan savukaasuista pussisuotimessa sekä osin mahdol-lisesti tätä ennen olevassa esierottimessa.

Laanilan voimalaitoksessa raskasmetallit puhdistetaan savu-kaasuista pussisuotimessa sekä niitä seuraavassa pesurissa tai savukaasulauhduttimessa.

Elohopeapäästöt ilmaan

Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltossa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa elo-hopeapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähen-tämiseksi on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää:

Erityiset menetelmät elohopeapäästöjen vähentämiseksi:

- hiilisorbentin (esim. aktiivihiilen tai halo-genoidun aktiivihiilen) ruiskutus savukaa-suun

- halogenoitujen lisäaineiden käyttö poltto-aineessa tai niiden ruiskutus tulipesään

- polttoaineen valinta

Yhteishyödyt menetelmistä, joita käytetään ensisijaisesti muiden epäpuhtauksien pääs-töjen vähentämiseen:

Laanilan voimalaitoksessa raskasmetallit puhdistetaan savu-kaasuista pussisuotimessa sekä niitä seuraavassa pesurissa tai savukaasulauhduttimessa.

Pussisuotimessa elohopean poistoa savukaasuista tehoste-taan aktiivihiilen syötöllä suodinta edeltävään reaktoriin.

44

- sähkösuodatin (ESP)

- letkusuodatin

- kuiva tai puolikuiva savukaasujen rikin-poistojärjestelmä

- märkä savukaasujen rikinpoisto

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden sekä dioksiinien ja furaanien päästöt ilmaan

Jätteiden sekä biomassan ja/tai turpeen poltossa parasta käytettävissä olevaa tek-niikkaa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja polykloorattujen debentsodioksiinien ja –furaanien päästöjen vähentämiseksi on käyttää seuraavien ja BAT6:ssa sekä BAT26:ssa esitettyjen menetelmien yhdis-telmää

- aktiivihiilen lisääminen

- nopea jäähdytys käyttäen märkäpe-sua/savukaasulauhdutinta

- selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)

Laanilan voimalaitoksessa dioksiinit ja furaanit puhdistetaan savukaasuista pussisuotimessa sekä niitä seuraavassa pesu-rissa tai savukaasulauhduttimessa.

Pussisuotimessa dioksiinien ja furaanien poistoa savukaa-suista tehostetaan aktiivihiilen syötöllä suodinta edeltävään reaktoriin.

Dioksiinien ja furaanien synnyn minimoimiseksi kattilan tuli-pesä suunnitellaan siten, että savukaasuilla on yli kahden se-kunnin viipymäaika yli 850 °C lämpötilassa kaikissa käyttöolo-suhteissa.

Kiertoleijupoltossa palamattomien kaasujen osuus on mini-moitu.

Energiatehokkuus

Oulun Energia Oy kuuluu energiatuotannon toimenpideohjelmaan, joka on osa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta. Energiantuotan-non toimenpideohjelmaan liittyessä yritykset sitoutuvat tehostamaan energiankäyttöään ja liittämään Energiatehokkuusjärjestelmän johtamis-järjestelmiinsä. Ne yritykset ja toimipaikat, joissa ei ole käytössä johta-misjärjestelmää, sitoutuvat laatimaan energiatehokkuuden tehostamis-suunnitelman. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain muun muassa edellisen vuoden toimipaikkakohtaisista energiatiedoista ja energiankäyttöön liittyvistä tehostamistoimista.

Laitoksen suunnittelun lähtökohtina ovat olleet energiantuotannon talou-dellisuus sekä korkea hyötysuhde. Laitoksessa tullaan käyttämään vii-meisintä tekniikkaa, joten energiaa tuotetaan paremmalla hyötysuhteella ja pienemmillä ominaispäästöillä kuin vanhoissa laitoksissa. Valitut tekni-set ratkaisut takaavat näiden tavoitteiden saavuttamisen. Voimalaitoksen kokonaishyötysuhde on korkea eli yli 95 % (brutto).

Laitoksen omakäyttösähköteho on noin 5 MW ja vuosittainen omakäyt-tösähkön kulutus noin 30 GWh. Sähkömoottorit (ml. keskeisten pumppu-jen moottorit) toimitetaan standardin IEC 60034-30 (IE–hyötysuhdeluok-kien) vaatimusten mukaisesti; hyötysuhdeluokka IE3 suorakäynnisteisillä moottoreilla ja IE2 taajuusmuuttajakäyttöisillä moottoreilla.

Energiantuotannossa energian taloudellinen ja tehokas käyttö on keskei-nen toiminnan talouteen vaikuttava tekijä. Uuden voimalaitoksen ener-giatehokkuutta parantavat muun muassa leijukattilalle tyypillinen hyvä kattilahyötysuhde, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto ja lämmön tal-

45

teenotto savukaasuista. Kattilan hyötysuhde on yli 90 %. Energiatehok-kuutta parantaa merkittävimmin sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Voi-malaitosratkaisulla hyödynnetään vastapainesähkön tuotannossa alueen lämpökuorman tarjoama merkittävä yhteistuotantopotentiaali. Voimalai-toksen tuotantoa pystytään säätämään kaukolämmön ja prosessihöyryn tarpeen mukaan joustavasti siten, että tuotettu höyryenergia saadaan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä.

Tässä vaiheessa ei ole suunniteltu lämmöntalteenottoa Oulujokeen pu-rettavasta lämmenneestä jäähdytysvedestä. Lämmenneen jäähdytysve-den lämpötila on talvella noin 10 °C ja kesällä 25–30 °C, joten lämmön-talteenotto edellyttää lämpöpumpun käyttöä. Käytännössä kyseeseen tu-lee kaukolämmön paluuveden lämmitys, mikä puolestaan pienentää lai-toksen sähkötehoa ja savukaasulauhduttimesta/-pesurista lämpötehoa.

Osa lämmenneestä jäähdytysvedestä voidaan hyödyntää kuitenkin lisä-vetenä silloin, kun se ei ole liian lämmintä vedenkäsittelylaitokseen syö-tettäväksi.

Lämmöntalteenoton toteuttaminen on teknisesti mahdollista myös laitok-sen käyttöönoton jälkeen, jos se osoittautuu jossakin vaiheessa taloudel-lisesti kannattavaksi.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Oulun Energian energiantuotanto, johon kuuluvat polttoaineet, voiman-tuotanto ja energiakauppa on kokonaisuudessaan sertifioitu ISO 14001 ympäristöjärjestelmän piiriin. Järjestelmän keskeisiä osia ovat ympäristö-vaikutusten tunnistaminen sekä haitallisten vaikutusten pienentäminen. Uusi voimalaitos tullaan liittämään järjestelmään.

VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS

Kuvaus hankkeesta

Voimalaitoksen jäähdytysvesijärjestelmä toteutetaan Oulujoesta pumpat-tavalla jäähdytysvedellä. Jäähdytysveden tarpeeksi on arvioitu maksimis-saan noin 0,14 m3/s.

Jäähdytysvesien johtaminen laitoksen otto- ja purkurakenteiden välillä to-teutetaan maanalaisilla putkilla. Voimalaitoksen jäähdytysvesijärjestel-mää varten rakennetaan pumppaamo Oulujoen rannalle kiinteistölle RN:o 65-9903 sekä otto- ja purkuputki pumppaamolta Oulujokeen VT4:n Pohjansillan itäpuolelle leveyssuunnassa noin puoleenväliin jokea joen pohjaan. Suunnitellun jäähdytysveden johtolinjan paineputken PEH 630-10 kokonaispituus on alustavan suunnitelman mukaisesti 2,4 kilometriä. Imuputken PEH 710-10 pituus on noin 100 metriä. Purkuputken PEH 630-10 pituus on noin 2,4 kilometriä.

Putket kulkevat kiinteistöjen RN:o 65-9903-0, 65-9901-0, 65-3-6, 65-9908-0, 64-9901-0, 64-9908-0, 64-9906-0, 64-3-11, 64-3-8 sekä yhteisen vesialueen RN:o 564-871-10-0 (Tuiran vesi) läpi.

46

Putki seuraa alkuosuudeltaan Pyykösjärven veden laadun parantami-seen rakennetun putken reittiä. Reitti kulkee tien nro 20, Kuusamontie, alitse ja jatkaa Kemiran alueen länsireunan puoleenväliin saakka, josta se kääntyy kohti voimalaa. Putkilinja on suunniteltu pääosin Oulun kau-pungin omistuksessa oleville maille. Maanomistusseikat, liikenneväylät ja rakennetut alueet puoltavat tätä reittivalintaa. Sijainti on pääosin raken-nettavien korttelialueiden ulkopuolella, puisto- ja viheralueella. Radan ja Kemiran teollisuusalueen rajalla putkijohto sijoitetaan Kemiran omista-malle maalle. Vedenottamo sijoitetaan lähelle rantaa, jossa sijaitsee myös Oulun kaupungin pumppaamo, joka pumppaa lisävettä Oulujoesta Pyykösjärveen. Vedenottamo sijoitetaan ylävirran puolelle em. pumppaa-mosta. Imuputken pää sijoitetaan Pyykösjärven lisävesiputkeen nähden ylävirran puolelle ja keskemmäs jokea, purkuputken tavoin noin joen puo-leenväliin leveyssuunnassa, jotteivat rannassa virtaavat Kemiran alueelta johdetut lämpimät jäähdytysvedet tule ottoputkeen.

Suunnitellun putkireitin lisäksi selvitetään mahdollisuuksia lyhentää joh-tolinjan kokonaispituutta johtamalla jäähdytysvesiputket Kemiran teolli-suusalueen läpi laitoksen sijoituspaikalle. Alustava putkilinjaus on esitetty seuraavassa kuvassa. Lopullinen jäähdytysveden putkireitti päätetään viimeistään vuonna 2018. Seuraavassa kuvassa on esitetty alustava put-kilinjaus tehdasalueen ulkopuolelle.

47

Jäähdytysvedet johdetaan imuputkea pitkin Oulunjoesta VT4:n Pohjan-sillan itäpuolelta jäähdytysveden purkuputkeen nähden ylävirran puolelta ja leveyssuunnassa noin puolestavälistä jokea. Putki asennetaan ran-nassa jäärajan alapuolelle ja varustetaan lämpösaatolla supon aiheutta-man tukkeutumisen estämiseksi. Imu- ja purkuputki upotetaan Oulujoen pohjaan, joten suppo- tai padotusvaikutuksia ei arvioida syntyvän.

Veden otto- ja purkuputken asennustaso vesistöasennuksessa vaihtelee välillä N2000 + 6,50–+7,50 m. Veden ottoputken poikkipinta-ala on noin 0,4 m² ja purkuputken noin 0,3 m². Otto- ja purkuputken sekä pumppaa-mon sijainnit on esitetty tarkemmin seuraavassa kuvassa.

48

Suunnitellut työt

Jäähdytysvesiputket asennetaan Oulujoen pohjaan kaivamalla pohjaan noin metrin syvät urat ja upottamalla putket uraan sekä tasoittamalla maat putkien päälle. Kaivetut massat (yhteensä noin 120 m3) jäävät uran viereen putken upottamisen ajaksi, jolloin rannalle ei läjitetä lainkaan massoja. Kaivu ja putken asentaminen tehdään lautan päällä olevalla kai-vinkoneella. Pohjatutkimuksia ei vielä ole tehty, mutta oletettavasti joen pohja koostuu suurimmaksi osaksi kiinteästä savesta. Arvio Oulujoen pohjan laadusta perustuu YVA-selostuksessa esitettyyn tietoon, jonka mukaan Oulujoen rannassa Toppilan voimalaitosalueen kohdassa on siltti- ja savikiveä (Geologian tutkimuskeskus, 2013). Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty jäähdytysveden mallinnuksen yhteydessä selvitettyjä pohjan profiilitietoja.

Imuputken suulle asennetaan mahdollisesti siivilä ja kartiohattu. Pump-paamon yhteyteen tulee lisäksi varaus välppärakenteelle. Siivilä estää isokokoisen irtoaineksen pääsyn imuputkeen, mutta esimerkiksi pienet kalat pääsevät putkeen. Putki asennetaan koko pituudeltaan jäätymisra-jan alapuolelle sekä riittävän syvälle vesiliikenteen sujuvuuden kannalta. Putken sijainti merkitään vesiliikenneviranomaisten määräysten mukai-sesti.

49

Rannalle rakennettavan pumppaamon kaivanto tuetaan pontittamalla, ja työ tehdään kuivatyönä. Imuputken yhdistäminen pumppaamoon teh-dään märkätyönä. Läjitettävien massojen määrä on pumppaamon ja imu-putken rannalla kulkevan osan välillä noin 200 m3 sekä pumppaamon ja purkuputken rannalla kulkevan osan välillä noin 220 m3. Pumppaamo on pääasiassa maanalainen ja maan päälle rakennettava osa pyritään pitä-mään mahdollisimman matalana.

Arvio työajasta

Putkien vesistöosuuksien rakentaminen kestää kokonaisuudessaan noin kuukauden. Pumppaamon rakentaminen rannalle kestää noin kolme kuu-kautta. Pumppaamo tullaan rakentamaan paikallaan. Kaiken kaikkiaan jäähdytysveden johtolinjan rakentaminen kestää noin viisi kuukautta. Ve-sistötyöt ajoitetaan kesäkaudelle alivirtaaman ajalle.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Ympäristön tila ja laatu

Alueen geologia ja pohjavesialueet

Voimalaitosalue on osin asfaltoitu. Asfaltoitujen alueiden ulkopuolella pin-tamaa on humusta tai hiekkaa 0,1–0,2 metrin syvyydelle. Pintamaan ala-puolella on turve-, noki-, tuhka- ja/tai kivihiili-täyttöä 0,5–1,0 metrin syvyy-delle. Entisen nitramiittilaitoksen alueella, jonne sijoittuisi polttoaineen vastaanotto ja polttoainekenttä, nokitäyttöä on paikoitellen jopa noin seit-semän metrin paksuudelta. Pohjamaa on hienoa hiekkaa. Paikoitellen hienon hiekan alla on toinen täyttökerros syvyydellä 1,1–1,5 metriä.

Voimalaitosalue ei sijaitse pohjavesialueella ja alueen pohjavettä ei hyö-dynnetä talousvetenä. Voimalaitosalueen lähellä ei myöskään sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita.

Pohjaveden laatua on selvitetty kolmessa näytepisteessä. Näytepisteissä pohjavesi oli mittausajankohtana (25.9.2013) 2,3–5,8 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta on hankealueella lounaaseen kohti Oulujokea. Pohjavedessä havaitut haitta-ainepitoisuudet olivat pie-niä eikä pohjavedessä havaittu pilaantumista. Ainoastaan kertaluontei-sesti havaittiin yksittäisissä näytteissä pohjavedessä kohonnut arseeni- ja nikkelipitoisuus.

Voimalaitosalueen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys

Perustilaselvityksen tarkoituksena on määritellä laitosalueen maaperän ja pohjaveden perustila merkityksellisten vaarallisten aineiden suhteen siten, että sitä voidaan verrata maaperän ja pohjaveden tilaan toiminnan lopullisesti päättyessä. Jos toiminnan päättyessä maaperän ja pohjave-den tila ei ole huomattavasti muuttunut perustilasta, perustilaselvityksen ja toiminnan päätyttyä tehtävän selvityksen avulla toiminnanharjoittaja pystyy osoittamaan, että maaperän ja pohjaveden suojelutoimet ovat ol-

50

leet riittävät. Jos maaperän ja pohjaveden tilassa on tapahtunut huomat-tava muutos, toiminnanharjoittajan on palautettava tila vastaamaan mää-riteltyä perustilaa.

Perustilaselvityksellä ja palauttamista koskevalla vaatimuksella pyritään varmistamaan, että pilaantumisen ehkäisemiseksi toteutettavat toimet laitoksella ovat riittäviä eikä laitoksen toiminta merkittävästi huononna maaperän tai pohjaveden laatua.

Laanilan voimalaitoksen perustilaselvitys tehtiin uuden voimalaitoksen YVA-selvityksen yhteydessä. Perustilaselvitys on laadittu laitosalueen nykyisen toiminnan tietojen perusteella.

Perustilaselvityksessä ei ole huomioitu täydessä mitassa kohdekiinteis-tön lähiympäristössä sijaitsevia toimintoja, esim. Kemira Chemicals Oyj:n käyttämiä ja tuottamia kemikaaleja ja aineita ei ole huomioitu. Perusti-laselvityksen päivityksen yhteydessä myös nämä tulisi listata ja huomi-oida mahdollisina pilaantumisen aiheuttajina. Työ edellyttää yhteistoimin-taa alueen toimijoiden kesken ja perustilaselvitys tulisikin laatia samanai-kaisesti koko alueelle.

Laanilassa uusi voimalaitos sijoittuisi Kemira Oyj:n Oulun tehtaiden alu-eelle, jossa toimivat Kemira Chemicals Oyj:n tehtaan lisäksi Laanilan Voima Oy:n voimalaitokset, Oulun Energian ekovoimalaitos, Air Liquide Finland Oy:n ilmakaasutehdas, Pharmatory Oy, Lujateko Oy, Oulun Energian kaukolämmön kalliovarasto sekä Oulun energian varavoima-lana toimiva Laanilan lämpökeskus.

Tiedossa olevan kohdealueen toimintahistorian perusteella kohteessa ei ole tapahtunut mainittavia vuotoja tai muita onnettomuuksia, joissa maa-perään olisi päässyt haitta-aineita. Sen sijaan toimintojen laadusta joh-tuen alueella voidaan olettaa olevan pilaantunutta maaperää. Aiemmin tehtyjen pilaantuneisuusselvitysten yhteydessä pilaantumista onkin to-dettu. Nykytoiminnoista (ekovoimala ja voimalaitos) aiheutuvat päästöris-kit ovat lähinnä polttoaineena käytettävästä öljystä aiheutuvat riskit. Muita käsiteltäviä nesteitä ovat nokivesi (210 m3 allastettu säiliö), vesiöljy (66 m3, samassa altaassa nokivesisäiliön kanssa) sekä ammoniakkivesi. Nokiveden ja vesiöljyn kanssa samassa allastuksessa on myös purkaus- ja pumppaushuone. Kaikkien säiliöiden valvonta ja käyttö tapahtuvat voi-malaitoksen automaatiojärjestelmästä. Öljyputkistot ovat maanpäällisiä putkistoja, jolloin öljyvuoto on helposti havaittavissa.

Riski nestemäisten kemikaalien ja aineiden pääsemisestä normaalitoi-minnan tai onnettomuuden yhteydessä haitallisessa määrin maaperään tai vesistöön on erittäin pieni.

Perustilaselvityksessä päähuomio on kiinnitetty öljyhiilivetyihin ja VOC-yhdisteisiin, sillä suurimmat riskit maaperän ja pohjaveden pilaantumisen suhteen liittyvät näihin. Jo tapahtuneen pilaantumisen perusteella myös metallit on syytä lisätä merkityksellisiin aineisiin.

Tehdasalueen keskiosassa, Oulun Energian uuden voimalaitoksen suun-nitellulla sijaintipaikalla, on monia eri toimintoja. Alueen eteläkulmauk-sessa sijaitsee Oulun Energian Ekovoimalaitos, joka on otettu käyttöön

51

vuonna 2012. Ekovoimalan alueella on aiemmin sijainnut Kemira Chemi-cals Oyj:n toimintoja. Ekovoimalasta koilliseen sijaitsee vuonna 1982 val-mistunut Laanilan Voima Oy:n voimalaitos.

Aikaisempien alueella tehtyjen selvitysten perusteella alueen keski-osassa on sijainnut aikaisemmin noenläjitysalue. Alueen luoteisosassa on sijainnut 1960–1970-luvuilla nitramiittilaitos. Laitos on toiminut Typpi Oy:n ja Puolustusvoimien välisellä sopimuksella. Laitoksessa on valmis-tettu räjähdysaineiden välituotteita Puolustusvoimien käyttöön. Alueella on toiminnasta jäljellä viisi betonista bunkkeria (nitrauslaitos, stabilointi-laitos, pakkaamot). Suurella osalla alueesta pintaosalla on nokitäyttöjä, alueen lounaisosalla on myös laajempi nokitäyttöalue ja myös betonia (kattilahuoneen runkobetoni). Alueella on aikaisemmin varastoitu myös kivihiiltä.

Kemira Chemicals Oyj:n Oulun tehtaiden toimintoihin kuului aikaisemmin lannoitteiden valmistus, jolla selittyy alueen maaperän ja pohjaveden ra-vinnekuorma (N, P).

Kohdealueella ei ole tiedossa maaperän tai pohjaveden pilaantumista ai-heuttaneita ympäristövahinkoja (vuodot, onnettomuudet). Alueella to-dettu pilaantuneisuus liittyy aikaisemman toiminnan yhteydessä tapahtu-neisiin läjityksiin (nokitäytöt ja muut sekalaiset täytöt).

Alueen pohjavedessä ei ole todettu haitta-aineita muutamaa talousvesi-normien ylitystä lukuun ottamatta (As ja Ni yhdessä näytteessä).

Kemira Chemicals Oyj:n tehdasalueella on vuosina 2007 ja 2012 tehty pilaantuneisuustutkimuksia ja ympäristökelpoisuusselvityksiä alueelle lä-jitettyyn nokeen liittyen. Vuonna 2004 on selvitetty koko Kemiran tehdas-alueen pohjaveden laatua fysikaalis-kemiallisten parametrien ja vuonna 2007 metallien osalta. Vuonna 2006 tehtiin Kemira Chemicals Oyj:n teh-dasalueen pohjoispuolella maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutki-mus.

Vuonna 2013 on toteutettu ”Kemiralta ostettavien alueiden pilaantunei-suustutkimus, Kemiran tehdasalue, Typpitie 1” ja vuonna 2014 ”Nitramiit-tilaitoksen alueen tarkentava pilaantuneisuustutkimus, Kemiran alue”.

52

Seuraavissa taulukoissa on esitetty vuosien 2013 ja 2014 tutkimusten analyysitulokset öljyhiilivetyjen, PCB- ja PAH-yhdisteiden osalta sekä metallien osalta.

Tulosten perusteella alueella esiintyy haitta-aineita lähinnä nokeen liit-tyen. Selvää maaperän pilaantumista ei ole havaittu. Nokitäytössä esiin-tyvät haitta-aineet ovat öljyhiilivetyjä ja metalleja, muutamassa pisteessä myös PAH-yhdisteitä.

53

Pohjavesitutkimuksissa ei ole havaittu selkeää pilaantuneisuutta. Yh-teenvetona tuloksista voidaan todeta seuraavaa:

- Hiilivetyjen pitoisuudet ovat olleet kaikilta osin pieniä; keskitisleet alle analyysitarkkuusrajan (<30 μg/l), raskaat jakeet maksimi 390 μg/l, VOC-yhdisteet alle analyysitarkkuusrajojen.

- Metallipitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajojen lukuun otta-matta putkea 340, jossa on todettu arseenia talousvesinormin (10 μg/l) ylittävä pitoisuus (11 μg/l) sekä putkea 312, jossa on to-dettu talousvesinormin (20 μg/l) ylittävä pitoisuus nikkeliä (33 μg/l).

- Fosfaattifosforia (PO4-P) ja ammoniumtyppeä (NH4-N) on ha-vaittu joissakin näytteissä välillä melko korkeitakin pitoisuuksia. Analyyseihin on kuitenkin liittynyt epävarmuustekijöitä ja pitoisuu-det ovat vaihdelleet runsaasti. Kemira Chemicals Oyj:n lannoite-tuotannosta johtuen on kuitenkin mahdollista, että pohjaveden ra-vinnepitoisuudet ovat kohonneet.

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Oulun edustan merialue Oulun edustan merialue on matalaa ja muodostuu suojaisista lahdista sekä Hailuodon takaisesta syvemmästä avomerestä. Merialueelle on ominaista alhainen suolapitoisuus ja pitkä jääpeitteinen kausi. Alueen mataluudesta johtuen jokivesi kulkeutuu sekoittumattomana kauas ula-palle. Rannikko on Oulun seudulla melko avoin ja yksittäisiä saaria on vähän. Oulun edustan merialueen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttä-väksi (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 8.12.2016).

Oulun edustan merialueen tilaan vaikuttaa erityisesti Oulujoen tuoma kuormitus. Esimerkiksi vuonna 2015 merialueelle tulevasta fosforin aine-määrästä oli noin 90 % ja typen ainemäärästä noin 85 % Oulujoen tuo-maa. Happea kuluttavan aineen (BOD7) kuormituksesta noin 76 % oli pe-räisin Oulujoesta. Vuonna 2014 merialueen ravinteiden ainemääristä 70–78 % oli peräisin Oulujoesta. Lisäksi teollisuuden ja jätevedenpuhdista-moiden jätevedet, pienempien jokien tuomat ainevirtaamat, lähialueen hajakuormitus, luonnonhuuhtouma ja ilmalaskeuma vaikuttavat merialu-een tilaan Oulun edustalla. Merivirtauksilla on myös merkittävä vaikutus pitoisuuksiin. Rannikon tuntumassa pääasiallinen veden virtaussuunta on etelästä pohjoiseen.

Vuosina 2007–2015 ravinnepitoisuudet kuvastivat Oulunselällä pääosin lievää rehevyyttä. Päällysveden kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat Ou-lunselällä (näytepiste OE2) pääosin tason 400 μg/l molemmin puolin il-mentäen lähinnä keskiravinteista vettä. Yksittäisiä kohonneita, yli 600 μg/l typpipitoisuuksia on mitattu lähinnä muutamana viime kesänä. Alus-vedessä typpipitoisuudet ovat pääosin pienempiä kuin päällysvedessä.

Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosina 2007–2015 olleet Oulunselällä pisteen OE2 päällysvedessä tasolla 15–20 μg/l. Tason 30 μg/l ylittävät pitoisuudet ovat olleet harvinaisia. Syvemmissä vesikerroksissa fosforipi-toisuudet olivat pääosin alle 20 μg/l.

Vuodesta 1998 lähtien kasviplanktonin tuotantoa kuvaava a-klorofyllipi-toisuus on lisääntynyt hieman vuosi vuodelta. Pitoisuus vaihtelee paljon

54

eri vuosina. Kesällä 2015 klorofylli-a-pitoisuudet olivat avovesikaudella 1,4–8,2 µg/l, ja useimmiten pitoisuudet viittasivat keskiravinteisuuteen Forsbergin ja Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Kesällä 2014 avove-sikauden klorofylli-a-pitoisuudet olivat 4,1–11,0 µg/l, ja useimmiten pitoi-suudet viittasivat keskiravinteisuuteen. Klorofyllin määrä on sidoksissa epäorgaanisten ravinteiden saatavuuteen. Vuosina 2014–2015 Oulunse-län alueella perustuotanto oli useimmiten fosforirajoitteista, mutta myös yhteisrajoitteisuutta esiintyi ajoittain.

Vuosina 2010–2015 Oulunselällä päällysveden happitilanne on ollut hyvä, mutta alusveden happitilanne on ollut ajoittain tyydyttävä.

Oulun edustan merialueen pohjaeläimiä on tarkkailtu vuosina 2007, 2010 ja 2013. Pohja-eläintarkkailutulosten perusteella Oulunselällä sijaitsevan näytepisteen OE2 ekologinen tila on ollut vuosina 2007 ja 2010 erinomai-nen ja vuonna 2013 hyvä. Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus oli vä-häisempää vuonna 2013 kuin vuosina 2007 ja 2010, jolloin havaittiin use-ampia pohjaeläinlajeja.

Oulun edustan merialueen kasviplanktonyhteisöjä on tutkittu vuosina 2010 ja 2013. Kasviplanktonin biomassamäärä viittasi useimmissa näyt-teissä lievään rehevyyteen. Näytteissä esiintyi kumpanakin vuonna melko runsaasti sinileviä, joista osa kuului haitallisiksi määriteltyihin, ku-kintoja muodostaviin ja potentiaalisesti toksisiin levälajeihin. Vuonna 2010 kasviplanktonin biomassamäärä oli hieman suurempi kuin vuonna 2013, mutta ero saattaa johtua yhteisöissä havaittavasta, normaalista vuosien välisestä vaihtelusta.

Oulujoki Oulujoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 22 841 km2 ja jokisuulla vuotuinen keskivirtaama on 259 m3/s. Vesistörakentaminen ja vedenkor-keuden säännöstely ovat muuttaneet huomattavasti vesistöä (ympäristö-hallinnon Hertta-tietokanta 9.12.2016). Oulujoen Merikosken virtaaman tunnusluvut vuosilta 2006–2010 on esitetty seuraavassa taulukossa.

Oulujoen veden laatua seurataan Merikoskessa. Talvisin Laanilan teh-dasalueelta tuleva lämmin vesi pitää Oulujoen pohjoispuolen sulana pur-kupaikalta alaspäin Merikosken voimalaan saakka.

Oulujoen vesistöön kohdistuva fosforikuormitus on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin fosforin luonnonhuuhtouma. Typpikuormitus on lähes samaa

55

suuruusluokkaa typen luonnonhuuhtouman kanssa. Maatalous on suurin yksittäinen kuormittaja (40 % fosforikuormituksesta ja 27 % typpikuormi-tuksesta). Pistemäisistä lähteistä (yhdyskunnat, yritystoiminta, kalankas-vatus ja turvetuotanto) tuleva ravinnekuormitus on huomattavasti pie-nempi kuin hajakuormituksesta peräisin oleva ravinnekuormitus. Sen osuus Oulujoen vesistöalueen fosforikuormituksesta on noin 3 % ja typ-pikuormituksesta noin 5 %. Koko vesistöalueen fosforikuormasta noin 60 % pidättyy alueen järviin ja loput päätyy mereen. Koko vesistöalueen typpikuormasta hieman yli puolet päätyy mereen asti.

Oulujoen pääasialliset kuormittajat ovat maa- ja metsätalous, asutuksen jätevedenpuhdistamoilla käsitellyt jätevedet, teollisuuslaitokset, haja-asutus sekä muu hajakuormitus. Myös Oulujärvestä juoksutettavat vedet vaikuttavat osaltaan Oulujoen veden laatuun. Oulujoessa happitilanne on yleensä erinomainen läpi vuoden. Oulujoen veden sähkönjohtavuus on suhteellisen alhainen. Oulujoen veden ravinnepitoisuudet vastaavat kes-kiravinteisen vesistön pitoisuuksia. Oulujoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi

Vuonna 2015 Oulujoen (Oulujoki 13000) keskimääräinen kesäaikaisen kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo 18 μg/l oli likimain edellisvuosien tasolla. Suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet (22 µg/l) mitattiin huhti- ja lokakuussa. Kesäajan keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (380 μg/l) oli vuonna 2015 aikaisempien vuosien tasoa. Suurin typpipitoisuus 530 µg/l mitattiin huhtikuussa.

Ilmanlaatu

Ilmanlaatua mitataan Oulun keskustassa, Pyykösjärvellä ja Nokelassa si-jaitsevilla mittausasemilla. Keskustassa mitataan typenoksidien, hiilimo-noksidien, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia. Pyy-kösjärven mittauspisteessä mitataan typenoksidien, hengitettävien hiuk-kasten ja otsonin pitoisuutta ja Nokelan mittauspisteessä rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia (Oulun seudun ympäristötoimi 2011–2016).

Oulun ilmanlaatuun vaikuttavat teollisuus ja energiantuotanto, liikenne sekä kaukokulkeuma ulkomailta ja muualta Suomesta. Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöjä muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena sekä lii-kenteessä että energiantuotannossa. Liikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat vähentyneet katalysaattorien yleistyttyä autoissa. Teollisuuden hai-sevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt aiheuttavat ajoittain hajuhaittaa, vaikka niiden pitoisuudet ulkoilmassa ovat vähäisiä (Oulun seudun ym-päristötoimi 2011–2016).

Ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet vähenivät Oulussa 1980-luvulla voi-makkaasti ja pitoisuudet ovat olleet 1990-luvun alusta alkaen pieniä. Il-man rikkidioksidipitoisuudelle valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/96) asetettu tuntioh-jearvo 250 µg/m3 (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste) ja vuoro-kausiohjearvo 80 µg/m3 eivät ole ylittyneet kertaakaan vuosina 1991–2015 (Oulun seudun ympäristötoimi 2011–2016).

Ulkoilman typpidioksidipitoisuudet Oulussa ovat keskustassa ja Pyykös-järvellä tehtyjen mittausten mukaan hieman vähentyneet vuodesta 1991

56

lähtien. Pääsääntöisesti pitoisuudet ovat alle valtioneuvoston päätök-sessä 480/96 asetettujen ohjearvojen ja ohjearvot ylittyvät lähinnä epä-puhtauspitoisuuksien laimenemisen kannalta epäedullisissa sääolosuh-teissa. Ilman typpidioksidipitoisuudelle valtioneuvoston päätöksessä 480/96 asetettu tuntiohjearvo 150 µg/m3 (kuukauden tuntiarvojen 99. pro-senttipiste) on mittausten mukaan ylittynyt Oulun keskustassa vuonna 2010 tammikuussa. Vuorokausiohjearvo 70 µg/m3 ylittyi vuonna 2010 keskustassa sekä Pyykösjärvellä tammikuussa. Vuonna 2010 ohjearvo-jen ylittyminen oli seurausta Oulun seudulla tammikuussa kolmen päivän ajan vallinneesta voimakkaasta ja heikkotuulisesta inversiotilanteesta. Tällöin epäpuhtaudet, kuten liikenteen pakokaasut kertyvät alimpaan il-makerrokseen ja ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet ovat tavanomaista suurempia. Vuonna 2011 typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyi Oulun keskustassa. Vuosina 2012–2015 ulkoilman typpidioksidipitoisuudet ei-vät ylittäneet ohjearvoja (Oulun seudun ympäristötoimi 2011–2016).

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle ulkoilmassa asetettu ohjearvo 70 µg/m3 (kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo) ei ole ylittynyt Ou-lussa keskustassa eikä Pyykösjärvellä vuosina 2010–2015. Keväisin ul-koilman hiukkaspitoisuutta lisää yleensä katupöly. Pyykösjärven mittaus-pisteessä suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuorokausi-keskiarvona olivat vuosina 2010–2015 välillä 24–43 µg/m3 (Oulun seudun ympäristötoimi 2011–2016).

Kaupunki-ilman pienhiukkasista noin puolet on peräisin kaukokul-keumasta ja muu osa pääosin liikenteen pakokaasuista ja puun pienpol-tosta sekä vähäisessä määrin katujen ym. pinnoilta irronneesta mineraa-liaineksesta. Vuodesta 2002 lähtien on Oulun keskustassa mitattu hengi-tettävistä hiukkasista erikseen pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuutta. Vuo-sina 2013–2015 pienhiukkasten vuosikeskiarvot Oulun keskustassa oli-vat 6,6–7,6 μg/m3. Valtioneuvosto on asettanut ilmanlaatuasetuksessa 38/2011 raja-arvon 25 µg/m3 ulkoilman pienhiukkaspitoisuuden vuosikes-kiarvolle. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkaspitoi-suuden vuosikeskiarvolle on 10 μg/m3. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Oulun keskustassa on alittanut WHO:n suositteleman arvon sekä ilman-laatuasetuksen mukaisen raja-arvon 25 µg/m3 vuosina 2002–2015 (Ou-lun seudun ympäristö-toimi 2011–2016).

Ilmanlaatuindeksi avulla arvioituna ilmanlaatu on ollut Oulun keskustassa vuosina 2010–2015 valtaosan ajasta hyvä. Ilmanlaatua heikensivät yleensä hengitettävien hiukkasten suuret pitoisuudet (Oulun seudun ym-päristötoimi 2011–2016).

Alue ja toiminnot, johon hankkeella on vaikutuksia

Asutus

Voimalaitos sijoittuu Kemiran Oulun tehtaiden alueelle. Tehdasalueen länsipuoleinen alue Ruskontien itäpuolella on pienteollisuusaluetta. Lä-himmät asuinalueet ovat laitosalueen länsi- ja luoteispuolella sijaitsevat Puolivälinkankaan ja Pyykösjärven asuinalueet sekä Kuusamontien mo-lemmin puolin sijaitsevat Kynsilehdon, Hintan ja Laanilan asuinalueet.

57

Lähiympäristössä on useita päiväkoteja ja kouluja eri asuinalueilla. Päi-väkoteja sijaitsee mm. Hintassa ja Puolivälinkankaalla. Lähimmät oppi-laitokset ovat Kuusamontien toisella puolella noin 1,2 kilometrin etäisyy-dellä hankealueesta sijaitsevat Hintan koulu, Laanilan koulu ja lukio sekä Puolivälinkankaalla noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Paulahar-jun koulu. Laitosaluetta lähin terveysasema, Myllyojan hyvinvointikeskus, sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä voimalaitoksesta.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Laanilan voimalaitoksen lähialueiden melu koostuu lähinnä tieliikenne-melusta ja teollisuusalueen melusta. Tieliikennemelua aiheutuu pääasi-allisesti pääteiden vt 4, Kuusamontien, Ruskontien ja Raitotien liiken-teestä. Alueen tieliikenteen ja teollisuuden aiheuttama melu mallinnettiin vuonna 2014 valmistunutta Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympä-ristövaikutusten arviointia varten. Alueen päiväajan melutasot vuonna 2014 on esitetty seuraavassa kuvassa.

Kuljetukset Laanilan teollisuusalueelle tapahtuvat pääosin Kuusamon-tieltä etelästä Typpitien tai pohjoisesta Raitotien kautta. Teollisuusalu-eelle kulkee myös rautatie, jota käytetään polttoaine-, raaka-aine ja tuo-tekuljetuksiin. Kuusamontie on liikenteeltään vilkas. Liikenneviraston ti-lastojen mukaan Kuusamontien liikenne Typpitien risteyksen kohdalla oli vuonna 2016 keskimäärin noin 30 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sa-mana vuonna Raitotien, Typpitien ja Ruskontien liikennemäärät olivat alle 1 000 ajoneuvoa / vuorokausi. Raskaan liikenteen määrä Kuusamontiellä Typpitien risteyksen kohdalla oli vuonna 2016 keskimäärin 1 400 ajoneu-voa / vuorokausi. Raitotien ja Typpitien raskaan liikenteen määrät ovat vähäiset.

Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet sekä kasvillisuus ja eläimistö

Oulussa on useita luonnonsuojelualueita sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita (26 kpl) ja rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä. Natura

58

2000-alueista voimalaitosaluetta lähimpänä sijaitsevat Oulujoen suisto (Natura-aluetunnus FI1103004) ja Letonniemi (tunnus FI1103002). Luon-nonmuistomerkeistä lähimpänä aluetta sijaitsevat Suolamänty, Puolivä-linkankaan riippamänty ja Johteenhovin mänty (myrskyn vaurioittama). Asemakaavassa on suojelualueeksi varattu Huutiniemen alue. Huutinie-men ja Letonniemen alueilla kulkee luontopolku ja Letonniemessä on lin-tutorni. Suojelualueet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä voimalai-toksesta.

Oulujoen suiston alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon lietetatta-ren (Persicaria foliosa) suojelemiseksi, sillä lietetatar on Euroopan Unio-nin alueella hyvin harvinainen. Oulujoen suisto on yksi keskeisimmistä lietetattaren esiintymisalueista Suomessa. Lietetatar kasvaa vesirajassa sekä suiston saarten, että mantereen puolen suojaisilla liejukkorannoilla. Lietetattaren kasvupaikka siirtyy rantaviivan mukana, mikäli vedenpinnan korkeuden muuttuminen tapahtuu hitaasti useamman vuoden aikana. Oulujoen suiston alueella kasvaa myös useita muita uhanalaisia ja harvi-naisia kasvilajeja, kuten upossarpio.

Seuraavassa kuvassa on esitetty voimalaitosta lähimmät suojelualueet (OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu, YVA-selostus 2014).

Kemiran tehdasalueella on ollut teollista toimintaa jo 1950-luvulta lähtien. Ihmistoiminta on siten vaikuttanut tehdasalueen kasvillisuuteen ja eläi-mistöön voimakkaasti. Myös tehdasaluetta ympäröivät alueet ovat ihmis-toiminnan vaikutukset alaisia. Tehdasaluetta ympäröi metsävyöhyke, joka on paikoin hyvin kapea, jonka jälkeen vaihtelevat liikenneväylät, asu-tus, teollisuus ja pienialaiset metsät ja viheralueet. Laitosalueella ei esiinny uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja.

Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö ovat vuonna 2011 julkaisseet Suomen kolmannen lintuatlaksen. Lintuatlaksessa

59

Suomi on jaettu 10*10 km:n ruutuihin, joista on saatavissa tiedot lintula-jien esiintymisestä vuosina 2006–2010. Lintuatlaksen tiedot perustuvat laitosten, järjestöjen, tutkijoiden ja harrastajien keräämiin tietoihin. Laani-lan voimalaitosalue sijoittuu ruudulle 721:343, joka on Pohjois-Pohjan-maan lintutieteellisen yhdistyksen aluetta. Ruudun 721:343 rajaamalla alueella on vuosina 2006–2010 havaittu yhteensä 121 lintulajia. Useim-pien lintulajien on havaittu myös varmasti pesivän alueella. Ruudulla on havaittu varmasti pesivänä EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lin-tulajeja, joiden suojelua yhteisö pitää tärkeinä. Lintulajisto Oulussa on monipuolinen.

Alueen kalasto ja kalastus

Oulun edustan merialueella esiintyy säännöllisesti 29 ja sisävesissä 25 kalalajia. Lisäksi tavataan useita satunnaislajeja. Oulujoen pääuomassa Oulujärven alapuolella on seitsemän voimalaitosta ja Utosjoen suulla li-säksi pieni laitos. Merikoskessa on toimiva kalaporras, joka avattiin vuonna 2003. Kalatie mahdollistaa kalojen nousun merestä Merikosken voimalaitoksen ohi kutemaan Oulujoen alueelle. Oulujoessa vaelluskalat pääsevät Montan padolle asti. Oulun kaupungin toteuttaman Merikosken kalaportaan seurannan mukaan kalaportaasta on noussut Oulujokeen vii-meisten kolmen vuoden aikana keskimäärin 370 lohta ja 57 taimenta. Ka-laportaaseen nousevien lohien määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti riippuen lohen yleisestä noususta Oulun edustan merialueelle. Oulujo-keen nousevalle lohikannalle on tyypillistä, että se nousee Oulujokeen poikkeuksellisen myöhään. Kalaportaan seurantatulosten mukaan pää-osa lohista nousee kalaportaaseen vasta elo-syyskuun aikana.

Merikosken yläpuolisella Oulujoella kalastus on kielletty Merikosken ja rautatiesillan välisellä alueella. Oulujoen pääuomalla kalastus on pääasi-assa vapakalastusta. Sen ohella harjoitetaan vähän verkko- ja katiskaka-lastusta. Kalastus Oulujoella keskittyy lauhdevesien purkualueen yläpuo-lelle. Purkualueen alapuolella rautatiesillalle asti kalastus on hyvin vä-häistä; alueella voidaan harjoittaa pienimuotoista vapakalastusta, jolla saaliiksi saadaan lähinnä ahventa, haukea ja särkeä. Merikosken alapuo-lisessa Oulujokisuistossa harjoitetaan aktiivista vapakalastusta. Suisto-alueella saalis on pääasiassa haukea, ahventa, lohta, taimenta, siikaa, lahnaa ja särkeä. Niiden lisäksi saadaan vähän kirjolohta, harjusta, ku-haa, madetta, säynettä ja seipiä. Merikosken alakanavasta lipotaan syk-syllä siikaa ja pyydetään nahkiaista ylisiirtoa varten.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUI-

HIN

Vaikutusten arviointi perustuu saatavilla oleviin tietoihin laitoksen suun-nittelusta, YVA-menettelyssä esitettyihin tietoihin, muista vastaavista hankkeista saatuihin kokemuksiin, ympäristön nykytilaan sekä ympäris-tölupahakemuksen laadinnan yhteydessä päivitettyihin tietoihin, kuten melumallinnukseen.

60

Yhteenveto vaikutuksista YVA-selostuksen perusteella

YVA-selostuksessa selvitettiin yhteistuotantovoimalaitoksen vaikutuksia, jonka polttoaineteho on 450 MW eli suurempi kuin hakemuksen mukai-sen voimalaitoksen (220 MW). YVA-selostuksessa tarkasteltiin lisäksi biojalostamon vaikutuksia. Biojalostamo on tällä hetkellä hankekehitys-vaiheessa, eikä siitä ole vielä tarkkoja suunnitelmia. Oulun Energia on selvittänyt eri tahojen kanssa mahdollisuutta biojalostamon toteuttami-seen. Tämän hetkinen arvio on, että biojalostamo voi toteutua aikaisin-taan 2020-luvun alkupuolella.

Yhteistuotantovoimalaitoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset liitty-vät sekä laitoksen rakentamisvaiheeseen, että käyttövaiheessa savukaa-supäästöihin ja maantiekuljetuksiin. Uuden voimalaitoksen päästöjen vä-hentäminen tulee edustamaan uusinta tekniikkaa, joten energiaa tuote-taan pienemmillä ominaispäästöillä verrattuna tilanteeseen, että energia tuotettaisiin Toppila 1 -voimalaitoksella. Näin ollen ympäristön kuormitus ei tule merkittävästi lisääntymään.

Hankkeella ei arvioida olevan merkitystä ihmisten elinoloihin, sillä hanke sijoittuu Laanilan tehdasalueelle eikä toiminnan luonne laitosalueella muutu.

Voimalaitoksen toiminnan ei arvioida aiheuttavat terveysvaikutuksia, sillä toiminta ei muuta ilmanlaatua eikä aiheuta meluhaittoja asutukselle. Le-viämismalliselvityksen perusteella voimalaitoksen aiheuttamat savukaa-supäästöjen epäpuhtauspitoisuudet ulkoilmassa ovat pieniä verrattuna terveysperusteisiin ohjearvoihin ja kasvillisuuden suojelemiseksi asetet-tuihin raja-arvoihin. Oulun ilmanlaadun ei siten arvioida merkittävästi muuttuvan eikä haittavaikutuksia ihmisten terveyteen tai luonnonympä-ristöön arvioida aiheutuvan.

Laitoksen rakentaminen työllistää merkittävästi. Hanke ei lisää merkittä-västi pysyviä työpaikkoja voimalaitoksella. Välillisesti hanke työllistää mm. polttoaineen hankintaan ja kuljetukseen sekä laitosten kunnossapi-toon liittyen.

Toteutettavalla voimalaitoksella ja Toppila 2 -voimalaitoksella vastataan Oulun kaupungin kaukolämmön tuotantotarpeeseen tulevaisuudessa, kun Toppila 1-voimalaitoksen käyttö on päättynyt.

Merkittävimpien ympäristövaikutusten arvioidaan liittyvän liikenteeseen, savukaasupäästöihin ja vesistöpäästöihin. Savukaasupäästöjä vähenne-tään tehokkaasti savukaasujen puhdistuksella, joten vaikutukset ilman-laatuun ja välillisesti ihmisten terveyteen sekä kasvillisuuteen ovat vähäi-set.

Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman lausunnon huomioiminen hakemuksessa

Yhteysviranomaisen hankkeen YVA-selostuksesta antamassa lausun-nossa esille ottamat asiat on huomioitu lupahakemuksessa.

61

Melu

Melumallinnusta on tarkennettu YVA-vaiheesta. Melumallinnukseen on lisätty mobiilihakkurin käytön aiheuttama melu ja kuvattu sen vaikutus. Selvityksen perusteella lupaa haketukselle haetaan vain arkipäiville kello 7-22 väliselle ajalle, koska yöaikaisen melun ohjearvot ylittyisivät lähim-millä asuntoalueilla ilman meluntorjuntatoimenpiteitä.

Melumallinnuksen mukaan hankkeessa ei tarvita erityisiä meluntorjunta-toimenpiteitä melun ohjearvojen alittamiseksi. Ohjearvojen alapuolelle päästään käyttämällä normaaleja voimalaitosrakentamisessa käytettäviä vaatimuksia koneitten ja laitteiden melutasosta ja rakenteiden äänieris-tyksistä. Tämän lisäksi päälaitetoimittajille asetetaan takuuvaatimukset melusta, joka takaa sen, että melutasoissa päästään mallinnuksen mu-kaisesti alle melun ohjearvojen.

Alivirtaama

Jäähdytysveden lämpötilan keskimääräinen nousu on noin 8 °C ja vaih-teluväli 6–10 °C. Jäähdytyksissä laitoksella tarvittava vesi lämpenee, mutta muuten se laatu ei muutu. Jäähdytysveden tarve on noin 0,05 % Oulujoen keskivirtaamasta (259 m3/s) ja noin 0,2 % keskialivirtaamasta (59,1 m3/s). Hankkeen YVA:n yhteydessä toteutetun jäähdytysveden le-viämisen mallinnuksessa käytettiin virtaamana 150 m3/s, mikä kuvaa hy-vin alkukesän virtaamaa, joka on vuositasolla keskimäärin pienin. Meri-kosken voimalaitoksen mittauspisteen perusteella arvioituna, virtaama on ollut Oulujoessa alhaisimmillaan (alivirtaama) keskikesällä. Lisäksi on huomattava, että mallinnuksen lähtötietoina käytettiin suuremman laitok-sen tietoja kuin mille nyt haetaan ympäristölupaa. Näin ollen mallinnettu jäähdytysvesimäärä (0,23 m3/s) on selvästi suurempi kuin lupahakemuk-sen kohteena olevan laitoksen todellinen jäähdytysvesimäärä (0,14 m3/s) ja vaikutukset ovat mallinnustuloksia vähäisemmät.

Jäähdytysvesi puretaan Oulujoen pohjassa, jossa se nostaa mallinnuk-sen mukaan virtaaman ollessa 150 m3/s pienellä alueella, lähinnä purku-paikassa, veden lämpötilaa noin kahdella asteella. Jäähdytysvesi sekoit-tuu nopeasti joessa ja sen lämmittävä vaikutus on pääsääntöisesti noin 0,5 astetta joen pohjoisrannan puolella. Jäähdytysveden johtamisella ei ole vaikutusta veden lämpötilaan joen etelärannan puolella. Alivirtaama-tilanteessa voidaan jäähdytysveden veden lämpötilaa nostavien vaiku-tusten arvioida ulottuvan hieman laajemmalle, mutta on huomioitava, että alivirtaamatilanteet ovat lyhytaikaisia, jolloin myös vaikutukset jäävät ly-hytaikaisiksi.

Hankkeen jäähdytysveden purkukanava on lähialueella olevien muiden toimijoiden jäähdytysvesirakenteisiin sekä veden ottamoihin nähden ala-virran puolella, joten hankkeella ei arvioida olevan häiritsevää vaikutusta alueen muiden toimijoiden vedenottoon. Alivirtaamatilanteet ovat lyhytai-kaisia, joten alivirtaamatilanteissa aiheutuvan lämpökuormituksen vaiku-tusten arvioidaan jäävän lyhytaikaisiksi, eikä niillä siten arvioida olevan merkittävää vaikutusta Oulujoen veden käyttöön raakavetenä tai jäähdy-tysvetenä.

62

Oulujoen vesi sekoittuu tehokkaasti Merikosken voimalassa, joten hank-keesta johtuva veden lämpötilan nousu Merikosken alapuolisessa vesi-massassa on kalaston kannalta merkityksetön myös minimivirtaamatilan-teessa. Oulujoen lohi on sopeutunut nousemaan jokeen lämpimän veden aikaan eli vasta loppukesällä, jolloin jokiveden lämpötila on nousuaikana merkittävästi korkeampi kuin muilla lohijoilla, joissa lohi nousee aktiivi-sesti keväällä ja alkukesällä. Siten Merikosken alapuolella tapahtuvalla vesimassan hyvin vähäisellä lämpötilan nousulla ei arvioida olevan vai-kutusta lohen eikä myöskään taimenen nousuun Merikosken kalaportaa-seen.

Vaikutus ilmanlaatuun

Kattila suunnitellaan ja savukaasujen puhdistusmenetelmät valitaan si-ten, että lainsäädännössä asetetut ja ympäristöluvassa asetettavat pääs-törajat alitetaan. Kun huomioidaan, että uusi yhteistuotantovoimalaitos korvaa Toppila 1 -voimalaitoksen energiantuotannon, voidaan arvioida, että hanke ei merkittävästi vaikuta paikallisiin päästöihin Oulussa.

Voimalaitoshankkeen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen vai-kutusta ilmanlaatuun on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnin yhtey-dessä leviämismallilaskelmilla. YVA-selostuksessa esitetyt hankevaihto-ehtojen savukaasupäästömäärät ovat teoreettisia korkeimpia mahdollisia päästömääriä. Päästölaskelmat on tehty suurimmalla laitoskoolla, suu-rimmalla vuosittaisella energiantuotannolla ja polttoaineiden käytöllä sekä korkeimmilla nykyisen lainsäädännön sallimilla päästötasoilla. Myös savukaasujen leviämismallilaskelmat on tehty vastaavilla suurimmilla päästöillä. Savukaasujen leviämismallinnuksella arvioidut savukaasu-päästöjen aiheuttamat suurimmat ilmanlaadun ohje- tai raja-arvoihin ver-rannolliset epäpuhtauspitoisuudet ulkoilmassa on esitetty seuraavassa taulukossa.

Pitoisuus ulkoilmassa [μg/m3]

Ohje- tai raja-arvo Pitoisuudet ulkoilmassa

SO2, vuosikeskiarvo 20*** 0,62

SO2, vuorokausiarvo 80* 10

SO2, tuntiarvo 250* 22

NOx, vuosikeskiarvo 30*** 0,64

NO2, vuosikeskiarvo 40** 0,40

NO2, vuorokausiarvo 70* 5,7

NO2, tuntiarvo 150* 12

Hengitettävät hiukkaset (PM10), vuorokausiarvo

70* 1,2

* = Terveyshaittojen ehkäisemiseksi asetettu ohje-arvo (VNp 480/1996), ** = Terveyshaittojen ehkäisemiseksi asetettu raja-arvo (VNa 38/2011), *** = Kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi asetettu raja-arvo (kriittinen taso, VNa 38/2011).

63

Leviämismallinnus on tehty siten, että kaikki hiukkaset ovat pienhiukka-sia. Vaikka todellisuudessa kaikki hiukkaset eivät ole pienhiukkasia (PM2,5), jäävät niiden pitoisuudet selvästi alle raja-arvojen. Leviämismal-lin mukaan päästöt ovat alle prosentti pienhiukkasille asetetusta raja-ar-vosta.

Typenoksidipäästöistä aiheutuva korkein ulkoilman typpidioksidipitoisuu-den tuntiohjearvoon 150 μg/m3 verrannollinen typpidioksidipitoisuus on 12 μg/m3. Suurimmat pitoisuudet muodostuvat 1–1,2 kilometrin etäisyy-delle uudesta laitoksesta.

Rikkidioksidipäästöistä aiheutuva korkein ulkoilman rikkidioksidipitoisuu-den tuntiohjearvoon 250 μg/m3 verrannollinen rikkidioksidipitoisuus on 22 μg/m3. Pitoisuus esiintyy 0,8–1,2 kilometrin päässä uuden laitoksen pohjoispuolella.

Hiukkaspäästöistä aiheutuvat hiukkaspitoisuudet ulkoilmassa alittavat erittäin selvästi maassamme voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Uuden laitoksen pääs-töistä aiheutuva korkein hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon 70 μg/m3 verrannollinen hiukkaspitoisuus on 1,2 μg/m3.

Leviämisselvityksen tulosten perusteella päästöillä ei arvioida olevan ha-vaittavaa vaikutusta ilmanlaatuun eikä alueen ilmanlaatu muutu nykyi-sestä uuden laitoksen käyttöönoton jälkeen. Täten myös uuden laitoksen vaikutus alueen laskeumiin on vähäinen. Leviämisselvityksen tulosten mukaan päästöjen aiheuttamat ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet (rikkidi-oksidi, typpidioksidi ja hengitettävät hiukkaset) alittavat selvästi voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Uuden laitoksen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ulkoil-massa ovat niin pieniä, että terveyshaittoja ei aiheudu.

Leviämismallinnuksen perusteella mallilaskelmassa oletettu piipun kor-keus (110 metriä) takaa ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet.

Melun vaikutukset

Meluvaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna YVA-menettelyn yhtey-dessä laadittua melumallinnusta sekä siihen ympäristölupahakemuksen laatimisen yhteydessä laadittua päivitystä. Melumallinnuksessa ei ole mukana lyhytkestoista häiriötilanteisiin liittyvää melua, vaan tarkaste-lussa ovat olleet merkittävimmät melulähteet. Melumallinnuksessa on tar-kasteltu polttoaineteholtaan 400 MW:n voimalaitoksen aiheuttamaa me-lua.

Ympäristölupahakemuksen yhteydessä tehtyyn melumallinnukseen on li-sätty mobiilihakkurin käytön aiheuttama melu ja kuvattu sen vaikutus. Selvityksen perusteella lupaa haketukselle haetaan vain arkipäiville kello 7–22 väliselle ajalle, koska yöaikaisen melun ohjearvot ylittyisivät lähim-millä asuntoalueilla ilman meluntorjuntatoimenpiteitä.

Melumallinnuksen mukaan hankkeessa ei tarvita erityisiä meluntorjunta-toimenpiteitä melun ohjearvojen alittamiseksi. Ohjearvojen alapuolelle päästään käyttämällä normaaleja voimalaitosrakentamisessa käytettäviä

64

vaatimuksia koneitten ja laitteiden melutasosta ja rakenteiden äänieris-tyksistä. Tämän lisäksi päälaitetoimittajille asetetaan takuuvaatimukset melusta, joka takaa sen, että melutasoissa päästään mallinnuksen mu-kaisesti alle melun ohjearvojen.

Voimalaitoksen meluvaikutukset laitoksen käynnin aikana voidaan jakaa laitosalueella syntyvään meluun ja raskaan liikenteen kuljetusten meluun.

Voimalaitoksen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot rajoittuvat Laanilan teollisuusalueelle, sen länsireunalle. Merkittävin melulähde on laitoksen raskas liikenne. Voimalaitoksen raskaan liikenteen melualueet rajoittuvat ajoteiden välittömään läheisyyteen. Päiväajan 55 dB melualu-eelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Voimalaitoksen prosessimelussa ei tapahdu ajallista vaihtelua, vaan päivä- ja yöaikaan melupäästöt ovat sa-man suuruiset. Raskaan liikenteen kuljetusten määrä on yöllä pienempi, mikä näkyy liikenteen melualueiden supistumisena. Laitoksen yöaikai-selle 50 dB tai 45 dB melualueelle ei jää yhtään asuinrakennusta.

Seuraavassa kuvassa on uuden voimalaitoksen päiväajan melut yhdis-tetty tieliikenteen ja Laanilan teollisuusalueen nykyisiin yhteismelualuei-siin. Melutasoissa tapahtuu vain pientä summautumista ja se rajoittuu pääasiassa tie- ja teollisuusalueelle. Voimalaitoksen lisääminen yhteis-melukuvaan ei aiheuta lisäystä melulle altistuvien asukkaiden lukumää-rään.

Seuraavassa kuvassa on esitetty vastaava yöajan yhteismelualue. Muu-toksen nykytilaan verrattuna ovat pieniä. Yöajan yhteismelulle altistuvien asukkaiden määrä ei lisäänny.

65

Mobiilimurskaimen aiheuttama melu Seuraavassa kuvassa on esitetty melumallinnus tilanteessa, jossa bio-polttoaineen haketus (mobiilimurskain) on toiminnassa. Haketusta teh-dään arkipäivisin klo 7–22 välisenä aikana. Haketuksen tarve on noin 2–3 kertaa vuodessa noin viikon kestävissä jaksoissa. Murskaimen lähtöar-vona on käytetty LWA=121 dB.

Mobiilimurskaimen käyttö aiheuttaa päiväaikaan melua, joka leviää lä-hinnä länsi–itä-suuntaan. Päiväajan 55 dB melualue rajoittuu Ruskontien teollisuusalueelle. Uusi voimalaitos ja murskaus yhdessä aiheuttavat noin 48 dB keskiäänitason Ampiais- ja Herhiläistien asuintaloille. Tulos kuvaa melutasoa, kun murskausta tehdään 95 % päiväajasta (= 14 h ja 15 min). Jos toiminta-aika on tätä lyhyempi, pienenevät melutasot.

66

Mobiilimurskaimen melu voi laitteen välittömässä läheisyydessä olla ajoittain impulssimaista. Etäisyyden äänilähteestä kasvaessa impulssi-maisuus luonnossa vähenee ja lopulta katoaa kokonaan. Lähimmässä häiriintyvässä kohteessa, noin 500 metrin päässä murskaimesta, ääni ei enää täytä impulssimaisuuden määritelmää. Toisaalta impulssimaisuus-korjauksen, +5 dB, lisäys ei muuta tulosten tulkintaa. Äänitaso lähim-mässä häiriintyvässä kohteessa alittaa päiväajan ohjearvon 55 dB (49 dB +5 dB=54 dB) impulssimaisuuskorjaus huomioitunakin.

Kun huomioidaan lisäksi tieliikenne ja Laanilan alueen muut teolliset toi-mijat, alueen päiväajan keskiäänitaso lähimmillä asuintaloilla on murs-kauksen ollessa käynnissä noin 50–53 dB. Tulos alittaa päiväajan ohjear-vot.

Seuraavassa kuvassa on esitetty mobiilimurskaimen käytön aikainen alu-een kokonaismelualue, LAeq 07–22. Melulähteinä on huomioitu merkit-tävät tiet, Laanilan teollisuusalueen toiminnot, uusi voimalaitos, laitoksen säännöllinen raskas liikenne sekä mobiilihakkurin käyttö.

Vaikutus maaperään ja pohjavesiin

Voimalaitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen, joten myöskään vaikutuksia ei aiheudu. Hanke ei sijoitu pohjavesialueelle, joten se ei estä pohjaveden suojelulle asetettujen ta-voitteiden toteutumista.

Voimalaitos liitetään alueen viemärijärjestelmään. Voimalaitosalue suun-nitellaan siten, että laitosalueelta peräisin olevia käsittelemättömiä vesiä ei pääse ympäristöön. Sadevedet käsitellään tarvittaessa hiekan-, liet-teen- tai öljynerottimissa ennen sadevesiviemäriin johtamista. Puuperäis-ten biopolttoaineiden varastointi ei merkittävissä määrin vaikuta pohjave-den laatuun, sillä polttoainekentät rakennetaan tiivispohjaisiksi.

67

Vaikutukset pintavesiin

Pintavesiin aiheutuvien vaikutusten arviointi perustuu jäähdytysvesien le-viämismallinnuksen tuloksiin, olemassa olevaan tietoon vesistöjen veden laadusta, johon ovat osaltaan vaikuttaneet Toppilan voimalaitoksen ja Kemiran tehdasalueen vesistökuormitus, sekä hankkeessa muodostu-vien jäähdytys- ja jätevesien määriin, laatuun ja käsittelyyn.

Jätevesien vaikutukset

Voimalaitoksessa muodostuvista puhdistetuista prosessijätevesistä (sa-vukaasulauhduttimen lauhdevesi) osa johdetaan jäähdytysveden purku-putkea pitkin Oulujokeen. Lauhdevedet sisältävät suhteellisen runsaasti sulfaattia (SO4

2-), joka on hapettunut rikkiyhdiste sekä natriumia (Na), jotka lisäävät purkuvesien suolaisuutta. Sulfaatti ja natrium eivät ole nor-maalisti vesistöissä eliöstölle myrkyllisiä. Eräät vesikasvit ja eliöt ovat kui-tenkin herkkiä sulfaatille. Suurissa pitoisuuksissa (useita tuhansia mg/l) sulfaatista on todettu olevan haittaa myös kaloille. Kalojen poikasvaiheet ovat todennäköisesti aikuisia herkempiä korkeille sulfaattipitoisuuksille.

Runsaat sulfaatti- ja natriumpitoisuudet nostavat veden tiheyttä, millä puolestaan on vaikutuksia veden kerrostumiseen ja sitä kautta happiti-lanteeseen ja sedimentistä vapautuviin aineisiin. Veden voimakas kerros-tumisen voi pahentaa pohjanläheisten vesikerrosten hapettomuutta, mikä edelleen voi aiheuttaa sedimenttiin sitoutuneen fosforin vapautumista uu-delleen liukoiseen muotoon ja näin ollen lisätä rehevöitymistä. Veden ker-rostumisen ohella sulfaatin epäsuorat vesistövaikutukset ilmenevät sen pelkistyessä hapettomissa oloissa mikrobiologisesti rikkivedyksi (H2S), joka on eliöille myrkyllinen jo erittäin pieninä pitoisuuksina. Sulfaatin pel-kistyminen voi lisäksi aiheuttaa pohjasedimentin raudan kierron tyrehty-misen ja sitä kautta edelleen fosforipitoisuuden nousua ja rehevöitymistä.

Sulfaattia esiintyy luontaisesti järvi- ja jokivesissä 4–20 mg/l, Itämeressä 400–500 mg/l ja valtamerissä noin 2 700 mg/l. Oulun edustan merialu-eelta (tarkkailupiste Oulunselkä 1030) mitattu sulfaattipitoisuus on vuo-sina 1973–2015 ollut keskimäärin 4,1 mg/l (Ympäristöhallinnon Oiva -tie-tokanta 2015).

Oulujoen alaosan yhteistarkkailun yhteydessä otettiin vuonna 2012 poik-keuksellisesti ylimääräisiä vesistönäytteitä johtuen Talvivaaran kipsi-sakka-altaasta tapahtuneesta vuodosta. Vuoden 2012 marras- ja joulu-kuussa POPELY:n ottamien ylimääräisten näytteiden (Merikoski, Jyl-hämä ja Montta) vedenlaadussa ei havaittu viitteitä Talvivaaran päästö-jen vaikutuksesta. Ainoat pääuoman yleisestä vedenlaadusta poikkeavat tulokset havaittiin Jylhämässä 3.12.2012 näytekerralla, jolloin lähinnä rautapitoisuus (1 500 µg/l) ja sinkkipitoisuus (2,3 µg/l) olivat hieman ko-holla. Muuten vedenlaatutulokset eivät kuitenkaan viitanneet kuormituk-seen ja mm. sulfaattipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet olivat pintavesille ominaisia.

Sulfaattia ei ole mainittu valtioneuvoston antamassa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden asetuksessa (1022/2006), eikä sille ole pintavesille asetettuja laatunormeja. Natriumia on suomalaisissa järvi- ja jokivesissä keskimäärin 1,7–5,5 mg/l ja Itämeressä noin

68

2 000 mg/l. Natriumia ei myöskään ole luokiteltu vesiympäristölle vaaral-lisiin tai haitallisiin aineisiin (1022/2006) eikä sille ole asetettu maksimiar-voja. Talousvedelle asetettujen laatuvaatimusten ja -suositusten (Sosi-aali- ja terveysministeriön asetus 1352/2015) mukaan raakaveden suurin hyväksyttävissä oleva sulfaattipitoisuus on 250 mg/l ja natriumin suurin pitoisuus 200 mg/l.

Oulujokeen takaisin purettavan veden jäännöspitoisuuksia laskettaessa ei ole huomioitu Oulujoesta otettavan jäähdytysveden taustapitoisuutta, mikä aiheuttaa arviointiin osaltaan jonkin verran epävarmuutta. Taustapi-toisuuden huomiointi nostaa luonnollisesti hieman purkuvesien pitoisuus-tasoja. Päästöjen vesistövaikutusten arviointeihin edellä mainitulla sei-kalla ei kuitenkaan arvioida olevan vaikutusta, johtuen Oulujoen suhteel-lisen alhaisista taustapitoisuuksista.

Voimalaitoshankkeen savukaasulauhduttimen lauhdevesi sekoittuu te-hokkaasti jäähdytysveteen jo ennen Oulujokeen johtamista. Laimenemi-sen takia esimerkiksi purkuveden sulfaatti- ja natriumpitoisuudet jäävät suhteellisen alhaisiksi. Voimalaitokselta Oulujokeen purettavan veden sulfaatin arvioitu jäännöspitoisuus (30–63 mg/l) on keskimäärin noin 7–15 -kertainen Oulujoen veden taustapitoisuuteen verrattuna (4,1 mg/l). Natriumin arvioitu jäännöspitoisuus (29 mg/l) on noin 17-kertainen Oulu-joen veden taustapitoisuuteen verrattuna (1,7 mg/l). Laskennallinen kes-kimääräinen sulfaattikuormitus on vuositasolla 197 000–420 000 kg ja natriumkuormitus noin 196 000 kg.

Kloridin (Cl-) jäännöspitoisuus (3,65 mg/l) on noin kaksinkertainen Oulu-joen taustapitoisuuteen verrattuna (1,64 mg/l). Kloorin jäännöspitoisuus on (11,5 mg/l) on noin 10-kertainen taustapitoisuuteen (1,1 mg/l) verrat-tuna. Kiintoaineen jäännöspitoisuus (0,2 mg/l) on selvästi alle Oulujoen taustapitoisuuden (4,7 mg/l). Muiden haitta-aineiden ja raskasmetallien jäännöspitoisuudet jäävät selvästi Oulujoen taustapitoisuuden alle.

Purkuputkea pitkin tulevan veden määrä on noin 0,1 % Oulujoen keski-virtaamasta (259 m3/s) ja noin 0,4 % keskialivirtaamasta (59,1 m3/s). Pur-kuputkea pitkin tuleva kuormitus nostaa esimerkiksi Oulujoen veden sul-faatti- ja natriumpitoisuutta aivan purkupisteen lähialueella yhteensä jäännöspitoisuuden ja Oulujoen veden taustapitoisuuden verran, mutta pitoisuudet laimenevat purkupisteen jälkeen nopeasti Oulujoen veden taustapitoisuuden tasolle sekoittuessaan Oulujoen virtaamaan. Purku-putki purkaa veden joen pohjaan, mutta virtaavan veden luontaisesta se-koittumisesta ja turbulenssista johtuen suolaisuudesta johtuvia veden ti-heyseroja ei arvioida syntyvän. Lisäksi on huomioitava, että Oulujoessa happitilanne on yleensä erinomainen läpi vuoden, eikä hapettomuutta esiinny.

Oulun edustan merialue on matalaa ja sille on ominaista alhainen suola-pitoisuus. Alueen mataluudesta johtuen jokivesi kulkeutuu sekoittumatto-mana kauas ulapalle. Oulun edustan merialueelle asti hankkeen vesistö-vaikutusten ei kuitenkaan arvioida ulottuvan johtuen Oulujoen suuresta virtaamasta suhteessa Oulujokeen purettavan veden määrään ja siten sulfaatti- ja natriumpitoisuuksien nopeasta laimenemisesta Oulujoen taustapitoisuuden tasolle. Näin ollen Oulujokeen purettavan veden suo-lapitoisuuden ei myöskään arvioida aiheuttavan Oulun edustan merialu-eella veden kerrostuneisuutta.

69

Hankkeen aiheuttaman ravinnekuormituksen arvioidaan olevan niin vä-häistä, ettei se aiheuta merkittäviä rehevöittäviä vaikutuksia Oulujokeen tai Oulun edustan merialueelle. Huomioitaessa Oulujokeen ja Oulun edustan merialueelle kuormitusta aiheuttavien toimijoiden yhteisvaikutuk-set, tulee tämä hanke kuitenkin pieneltä osaltaan lisäämään Oulujoen alaosan sekä Oulun edustan merialueen ravinnekuormitusta.

Pintavesien ekologista tilaa arvioitaessa pääpaino on biologisissa laatu-tekijöissä. Perämeren rannikkovesissä biologinen luokka perustuu kasvi-planktoniin ja pohjaeläimistön tilaa kuvaaviin luokitteluindekseihin. Oulu-joen alaosa on hyvässä ekologisessa tilassa ja Oulujoen edustan meri-alue vastaavasti tyydyttävässä tilassa. Oulujoen alaosa on luokiteltu hy-vään tilaan myös veden fysikaalis-kemiallisen laadun perusteella. Oulun edustan biologisen luokittelun tekijöistä klorofylli-a-tulokset viittaavat tyy-dyttävään ja pohja-eläintulokset hyvään tilaan. Biologisten laatutekijöiden skaalattujen ELS-arvojen keskiarvo ilmentää tyydyttyvää biologista tilaa. Myös fysikaalis-kemiallinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi kokonaisfos-fori- ja kokonaistyppipitoisuuksien sekä näkösyvyyden perusteella. Oulu-joen säännöstely vaikuttaa osaltaan alueen vesieliöstöön. Oulun edustan merialueen ja Oulujoen alaosan kemiallinen tila hyvä. (Ympäristöhallin-non Hertta-tietokanta 8.12.2016).

Hankkeen ei arvioida estävän vesien hyvän tilan saavuttamista Oulun edustan merialueella eikä heikentävän Oulujoen tilaa, sillä ravinnekuor-mitus vesistöön on vähäinen. Lisäksi häiriöpäästöt vesistöön ovat epäto-dennäköisiä, sillä onnettomuuksiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, hälytysautomatiikan, tarkkailun, kunnossapidon sekä toimin-taohjeiden avulla. Uutta laitosta rakennettaessa on mahdollista toteuttaa vahinkotilanteisiin varautuminen nykyaikaisin, parasta käyttökelpoista tekniikkaa vastaavin ratkaisuin.

Oulun kaupunki ottaa vettä Oulujoesta talouskäyttöön Kurkelanrannan ja Hintan vedenottamoilla, Kemira ottaa joesta jäähdytysvettä sekä Oulun Vesi ottaa Oulujoesta lisävettä Pyykösjärveen. Voimalaitoshankeen jo-keen johdettavan purkuveden haitta-aineiden ja raskasmetallien jäännös-pitoisuudet jäävät talousvedelle asetettujen laatuvaatimusten ja -suosi-tusten (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1352/2015) raja-arvojen alle. Voimalaitoshankkeen vedet puretaan alueen muiden toimijoiden ve-denottopisteisiin nähden alavirran puolelle. Voimalaitoshankkeen ei arvi-oida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia alueen muiden toimijoiden veden-otolle.

Voimalaitoksesta jäähdytysveden purkuputkea pitkin Oulujokeen johdet-tavat puhdistetut prosessijätevedet sekoittuvat tehokkaasti Oulujoen vir-taamaan, jolloin haitta-ainepitoisuudet laskevat nopeasti Oulujoen taus-tapitoisuuden tasolle, eikä jätevesien arvioida aiheuttavan haitallisia vai-kutuksia alueen kalastoon tai kalastukseen.

Jäähdytysvesien vaikutukset

Hankkeen jäähdytysvesien leviäminen mallinnettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Mallinnuksen lähtötietoina käytettiin suu-remman laitoksen tietoja kuin mille nyt haetaan ympäristölupaa. Näin ol-len mallinnettu jäähdytysvesimäärä (0,23 m3/s) on selvästi suurempi kuin

70

lupahakemuksen kohteena olevan laitoksen todellinen jäähdytysvesi-määrä (0,14 m3/s) ja vaikutukset ovat mallinnustuloksia vähäisemmät.

Jäähdytyksissä laitoksella tarvittava vesi lämpenee, mutta muuten sen laatu ei muutu. Jäähdytysvesien mallinnuksen tarkastelualue on esitetty seuraavassa kuvassa. Jäähdytysvesien leviäminen on mallinnettu tilan-teessa, jossa jäähdytysvesien vaikutus on suurimmillaan.

Laskennan oletusten samanaikainen toteutuminen on todennäköistä vain harvoin. Jäähdytysvesien lisäksi sulan alueen tai alueiden kokoon, muo-toon ja sijaintiin vaikuttavat oleellisesti kunkin vuoden sääolosuhteet.

Mallissa on mukana myös Oulun Veden vedenotto 80 l/s Pyykösjärveen. Kurkelanrannan vesilaitoksen keskimääräinen vedenotto on 13 500 m3/vrk ja Hintan vesilaitoksen vastaavasti 16 500 m3/vrk. Näiden vaikutus joen virtauksiin on erittäin vähäinen.

Laanilan voimalaitoshankkeessa jäähdytysveden otto ja purku eivät ai-heuta mallinnustulosten perusteella merkittäviä eroja purkupaikan etelä-puoliseen virtauskäyttäytymiseen verrattuna nykytilaan. Jäähdytysvesiä ei kulkeudu joen toiselle rannalle. Laitoksen jäähdytysveden määrä (0,14 m3/s) on vähäinen verrattuna Oulujoessa virtaavaan vesimäärään (259 m3/s).

Jäähdytysvesi puretaan Oulujoen pohjassa, jossa se nostaa pienellä alu-eella, lähinnä purkupaikassa, veden lämpötilaa noin kahdella asteella. Jäähdytysvesi sekoittuu nopeasti joessa ja sen lämmittävä vaikutus on pääsääntöisesti noin 0,5 astetta joen pohjoisrannan puolella. Jäähdytys-veden johtamisella ei ole vaikutusta veden lämpötilaan joen etelärannan puolella. Hankkeen jäähdytysvesien lämpökuorma nostaa Oulujoen ve-den lämpötilaa nykyistä laajemmalla alueella, etenkin joen pohjassa. Seuraavassa kuvassa on esitetty Oulujoen laskennalliset pinta- ja pohja-lämpötilat nykytilanteessa sekä hankkeen vaikutus lämpötiloihin. Hank-keen purkupaikka joessa on merkitty nuolella.

71

Jäähdytysvesien leviämistä ja niiden vaikutuksia virtaavassa vedessä on selvitetty voimalaitosten vesiluvissa edellytetyissä tarkkailututkimuk-sissa. Tarkkailututkimusten perusteella voidaan todeta, että voimalaitok-set eivät ole vaikuttaneet haitallisesti veden happi- tai ravinnepitoisuu-teen tai muihin veden laadun muuttujiin. Kasviplanktonin vuosituotannon on todettu lisääntyvän jäähdytysvesien purkualueella, mutta sen on arvi-oitu johtuvan kasvukauden pidentymisestä lämpötilan nousun seurauk-sena, eikä niinkään ravinnepitoisuuden noususta.

Tämän hankkeen osalta jäähdytysvesien määrä Oulujoen keskivirtaa-maan verrattuna (noin 0,05 %) sekä toisaalta jäähdytysvesien aiheut-tama pieni lämpötilan nousu ovat niin pieniä, että hankkeen ei arvioida merkittävästi pidentävän kasvukauden pituutta nykyisestään Oulujoessa purkualueella. Hankkeen jäähdytysvesien ei arvioida vaikuttavan heiken-tävästi Oulujoen tai Oulun edustan merialueen veden ekologiseen tilaan.

72

Jäähdytysvesien purkamisella ei ole vaikutusta kesällä tapahtuvaan joen virkistyskäyttöön. Haitalliset vaikutukset talvella liittyvät jäiden heikkene-miseen ja jäällä kulun sekä talvikalastuksen vaikeutumiseen. Laanilan tehdasalueelta tuleva lämmin vesi pitää Oulujoen pohjoispuolen sulana purkupaikalta alaspäin Merikosken voimalaan saakka jo nykyisin. Jääh-dytysvesien leviämismallinnuksen tulosten perusteella voidaan arvioida, että sula alue laajenee hieman nykyisestä.

Vedenottamo sijoitetaan lähelle rantaa, jossa sijaitsee myös Oulun kau-pungin pumppaamo, joka pumppaa lisävettä Oulujoesta Pyykösjärveen. Vedenottamo sijoitetaan ylävirran puolelle edellä mainitusta pumppaa-mosta. Imuputken pää sijoitetaan Pyykösjärven lisävesiputkeen nähden ylävirran puolelle ja keskemmäs jokea, purkuputken tavoin noin joen puo-leenväliin leveyssuunnassa, jotta rannassa virtaavat Kemiran alueelta johdetut lämpimät jäähdytysvedet eivät tule ottoputkeen. Hankkeen jääh-dytysveden purkukanava on lähialueella olevien muiden toimijoiden jääh-dytysvesirakenteisiin sekä vedenottamoihin nähden alavirran puolella, jo-ten hankkeella ei arvioida olevan häiritsevää vaikutusta alueen muiden toimijoiden vedenottoon.

Pääosa kalojen ekologiaan liittyvästä tutkimuksesta on tehty joissa, joi-den veden lämpötila säilyy muutamia asteita nollan yläpuolella ja missä ei synny ollenkaan jääpeitettä. Lisäksi suomalaisia jokia vastaavissa tal-violosuhteissa (runsas jääpeite ja lähes 0 °C lämpötila) tehdyt tutkimuk-set on suoritettu jokien jäistä vapailla alueilla. Kalojen käyttäytymistä jään alla on sen sijaan hyvin vähän julkistettua tietoa. Samoin kokeellinen tut-kimus erilaisten jääolosuhteiden ja -prosessien vaikutuksesta kaloihin on hyvin vähäistä. Jäähdytysvesien purkualueilla tehtyjen kalataloudellisen tarkkailujen tulokset eivät ole osoittaneet merkittäviä muutoksia purkualu-een kalastossa ja kalataloudessa.

Jäähdytysvesien purkamisen on todettu vaikuttavan kalakantoihin pää-asiassa kahdella tavalla. Ensinnäkin jäähdytysvesien vaikutusalueella lämmintä vettä suosivien kalalajien kannat vahvistuvat. Toisaalta lämpi-mät jäähdytysvedet houkuttelevat kylmää vettä suosivia kalalajeja tal-vella, jolloin jäähdytysvesien lämpötila on lähellä niiden optimilämpötilaa. Monien kalalajien on siten todettu hyötyneen jäähdytysvesien purkami-sesta. Hankkeen jäähdytysveden purkamisen arvioidaan siirtävän syk-syistä kutua jonkin verran myöhemmäksi. Mikäli jäähdytysvesi pitää ku-tualueen jatkuvasti liian lämpimänä, kalat siirtyvät kutemaan suotuisam-piin olosuhteisiin. Mainittu vaikutus rajoittuu purkupaikan lähialueelle.

Lauhdevesien johtamisella ei arvioida olevan vaikutusta Oulujoen ala-osan ja Oulujokisuiston kalastoon tai kalastukseen. Oulujoen kalasto koostuu vaikutusalueella kevätkutuisista lämmintä vettä suosivista kala-lajeista, joiden kantoihin tai mahdollisiin kutualueisiin veden vähäisellä paikallisella lämpenemisellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Lauhdevesi johdetaan joen keskiuomassa pohjaan, joten haitallista vai-kutusta kevätkutuisten kalalajien matalilla ranta-alueilla mahdollisesti ole-viin kutualueisiin ei arvioida olevan merkittävässä määrin purkualueen lä-helläkään. Merikosken yläpuolisella Oulujoella veden lämpötila kohoaa lämpökuormasta johtuen hieman joen pohjoisrannalla, mutta vaikutus ei ulotu etelärannalle, jossa kalaportaan yläosan suuaukko on. Kalaportaan veden lämpötilaan hankkeella ei ole käytännössä vaikutusta. Lohikaloilla on tarkka lämpöaisti, ja ne hakeutuvat aktiivisesti sopivaan lämpötilaan,

73

joten ne pystyvät välttämään esimerkiksi jäähdytysvesien purkualueita. Merikosken yläpuolisella alueella jäähdytysvesien johtamisen ei arvioida heikentävän lohen eikä myöskään taimenen kalaportaan jälkeistä ylösva-ellusta.

Kalaportaan lähtöaukko on noin 50 metriä Merikosken voimalan alapuo-lella, uoman etelärannalla. Oulujoen vesi sekoittuu tehokkaasti Merikos-ken voimalassa, joten hankkeesta johtuva veden lämpötilan nousu Meri-kosken alapuolisessa vesimassassa on kalaston kannalta merkityksetön myös minimivirtaamatilanteessa. Oulujoen lohi on sopeutunut nouse-maan jokeen lämpimän veden aikaan eli vasta loppukesällä, jolloin joki-veden lämpötila on nousuaikana merkittävästi korkeampi kuin muilla lo-hijoilla, joissa lohi nousee aktiivisesti keväällä ja alkukesällä. Siten Meri-kosken alapuolella tapahtuvalla vesimassan hyvin vähäisellä lämpötilan nousulla ei arvioida olevan vaikutusta lohen eikä myöskään taimenen nousuun Merikosken kalaportaaseen.

Heikentynyt jääpeite vaikeuttaa talvikalastusta jäähdytysveden vaikutus-alueella. Toisaalta avovesikauden pidentymisestä voi olla hyötyä kalas-tukselle.

Jäähdytysvesien lämpökuorman haitalliset vaikutukset talvella liittyvät jäi-den heikkenemiseen ja jäällä kulun sekä talvikalastuksen vaikeutumi-seen. Laanilan tehdasalueelta tuleva lämmin vesi pitää Oulujoen pohjois-puolen sulana purkupaikalta alaspäin Merikosken voimalaan saakka jo nykyisin. Jäähdytysvesien leviämismallinnuksen tulosten perusteella voi-daan arvioida, että sula alue laajenee hieman nykyisestä.

Vesitaloushankkeen vaikutukset

Työnaikaiset vaikutukset

Jäähdytysveden otto- ja purkurakenteiden rakentamiseen liittyy veden-alaista rakentamista ja kaivamista, joista aiheutuu työnaikaista veden sa-menemista työkohteen lähiympäristössä.

Asennettaessa jäähdytysvesiputkistoa pumppaamon ja rannan välille joudutaan ranta kaivamaan auki, mutta työ tehdään kuivatyönä patoa-malla rakennustyömaa joesta erilleen. Näin ollen rannassa tehtävät työt eivät merkittävästi häiritse vesistöä, ja rannassa tapahtuvan rakentami-sen vesistövaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi.

Otto- ja purkuputket asennetaan joen pohjaan kaivamalla ura ja jättä-mällä massat (yhteensä noin 120 m3) uran viereen työn ajaksi. Työn ajan-kohta on alustavan suunnitelman mukaan kesäkausi, jolloin virtausolo-suhteet ovat otolliset työn kannalta. Vesistötöiden sameusvaikutus kes-tää työn ajan eli noin kuukauden. Hankealueen etäisyys Tuiran uimaran-nalle on noin kilometri. Ruoppaustöillä ei arvioida olevan merkittävää vai-kutusta Tuiran uimarannan kesäaikaiseen käyttöön. Oulujoen vesi on luontaisesti sameaa, eikä silminnähtävää merkittävää samennusta ole hakijan mukaan mahdollista havaita enää kilometrin etäisyydellä ruop-pauskohteesta.

74

Pohjaeläimistö ja mahdollinen vesikasvillisuus katoavat ruoppausalueilta väliaikaisesti. Töiden aikainen veden samentuminen heikentää paikalli-sesti ja hetkellisesti veden valaistusolosuhteita ja lisää veden kiintoai-nepitoisuutta. Kiintoaine laskeutuu pohjalla kasvavien vesikasvien ja le-vien päälle, mikä heikentää hetkellisesti niiden elinolosuhteita vesistötöi-den alueella. Pohjaeläimistö ja kasvillisuus palaavat vesistötöiden alu-eelle kuitenkin melko pian olosuhteiden parannuttua. Kalat välttävät ak-tiivisesti samentuneita alueita, mutta palaavat olosuhteiden parannuttua töiden loppumisen jälkeen.

Oulujokea ei ole luokiteltu riskialueeksi Sisävesien pilaantuneet sedimen-tit -raportin mukaan. Myöskään Ympäristöhallinnon kertymärekisterissä ei ole havaintoja pilaantuneista sedimenteistä Laanilan läheltä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tiedossa ei ole Oulujoesta läheltä Laanilaa tehtyjä ruoppaushankkeita, joiden myötä olisi ilmennyt sedimentin pilaan-tuneisuutta. Alueella ei myöskään ole ollut sellaista toimintaa (sata-mat/laivatelakat), minkä perusteella voisi olettaa sedimentin sisältävän merkittäviä määriä haitta-aineita ((VNA vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) siihen tehtyine muutoksineen (1818/2009), (868/2010), (1308/2015) sekä perustelumuistio)). Ruopat-tava/kaivettava massamäärä on arviolta noin 120 m3, joten ruoppaus luo-kitellaan ns. pienruoppaukseksi ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitys-ohjeen (2014) mukaan, eikä hanketta silloin koske hakijan mukaan vel-voite sedimentin haitta-aineiden selvittämisestä.

Vaikutukset vesistön käyttöön

Rakentaminen ei merkittävästi rajoita kalastusta tai vesiliikennettä alu-eella johtuen vesistörakentamisen lyhyestä kestosta ja työn kertaluontei-suudesta. Rantojen käyttö ei myöskään laajemmin esty lukuun ottamatta pientä pumppaamon ja rannan välistä aluetta. Rakentamisesta ei arvi-oida aiheutuvan päästöjä tai riskejä alueen ympäristölle.

Veden otto- ja purkuputken asennustaso vesistöasennuksessa vaihtelee välillä N2000 + 6,50–+7,50 m.

Putken sijainti merkitään vesiliikenneviranomaisten määräysten mukai-sesti. Vaikutus vesialueen käyttöön on käytännössä merkityksetön.

Vaikutus vedenkorkeuksiin ja virtaamiin

Jäähdytysveden tarve on noin 0,05 % Oulujoen keskivirtaamasta (259 m3/s) ja noin 0,2 % keskialivirtaamasta (59,1 m3/s). Voimalaitos-hankkeen jäähdytysveden otto ja purku eivät aiheuta mallinnustulosten perusteella merkittäviä eroja purkupaikan eteläpuoliseen virtauskäyttäy-tymiseen verrattuna nykytilaan. Myöskään vedenkorkeuksiin ei arvioida aiheutuvan muutoksia.

Lauhdevesi on lisävettä Oulujokeen, mutta sen määrä (ilman hyötykäyt-töä keskimäärin 8 litraa/sekunti) on erittäin vähäinen verrattuna Oulujoen virtaamaan eikä vaikuta Oulujoen vedenkorkeuksiin edes alivirtaaman ai-kana.

Imu- ja purkuputki upotetaan Oulujoen pohjaan, joten suppo- tai padotus-vaikutuksia ei arvioida syntyvän.

75

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Jäähdytysveden purkupaikan lähin suojelualue on Natura 2000 -verkos-toon kuuluva Oulujoen suisto -alue, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä länteen eli alavirtaan rakennuspaikalta. Oulujoen suiston alue on sisälly-tetty Natura 2000 -verkostoon lietetataren (Persicaria foli-osa) suojele-miseksi. Lietetatar kasvaa vesirajassa sekä lieju- ja hiekkarannoilla. Li-säksi Oulujoen suiston alueella kasvaa useita muita uhanalaisia ja harvi-naisia vesi- ja rantakasvilajeja.

Vesirakentaminen ja jäähdytysveden purku tapahtuvat kuitenkin niin kau-kana Natura-alueesta sekä uhanalaisten ja harvinaisten kasvilajien kas-vupaikoilta, että veden otto- tai purkurakenteiden rakentamisen tai jääh-dytysvesien johtamisen ei arvioida aiheuttavan luonnonsuojelulain vas-taisia seurauksia.

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA

Käyttötarkkailu

Voimalaitoksen tarkkailuun liittyvät toimintaohjeet laaditaan vastaamaan tätä tarkkailusuunnitelmaa sen tultua hyväksytyksi. Käyttö- ja kunnossa-pitohenkilöstö perehdytetään suunnitelman edellyttämiin tehtäviin.

Käyttötarkkailu käsittää mm. polttoaineiden kulutuksen ja laadun tarkkai-lun, kattilan ja savukaasujen puhdistuslaitteiden toiminnan ja kunnon tarkkailun sekä päästömittausten laadunvalvonnan. Voimalaitoksen pro-sessia, kuten palamisen tehokkuutta ja mahdollisia käyttöhäiriöitä, seu-rataan automaatiojärjestelmän avulla. Käyttötarkkailu käsittää tarvittavien prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset.

Laitosta valvotaan ympäri vuorokauden laitosalueen valvomosta. Voima-laitoksella on kattilan käytön, palamisen ja savukaasujen tarkkailun sekä prosessinohjaamisen kattava automaatiojärjestelmä sekä tietojärjestel-miä automaatiojärjestelmällä ja muulla tavoin tuotetun tiedon käsittelyyn.

Kattilan käyttö ja palamisen hallinta

Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla jatkuvasti kattilan tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja vesihöyrysisältöä. Yksityiskohtaiset tiedot mittalaitteista ja mittauspai-koista selviävät laitehankintojen ja asennusten jälkeen.

Kattilalaitosta ohjaa automaatiojärjestelmä, jonka avulla prosessia käyte-tään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalaitoksen valvomosta. Erilaisten ajoti-lanteiden ja polttoaineen lämpöarvovaihteluiden vuoksi kattilan ohjaus- ja säätöjärjestelmä muuttaa muun muassa polttoaineen syöttömäärää ja il-mamääriä kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Valvomon päivystäjä seuraa mittaustuloksia prosessitietokoneelta voimalaitoksen valvomossa ja te-kee tarvittavat säädöt. Hälytykset tallentuvat järjestelmään. Palamispro-sessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoi-daan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt.

76

Mittausten laadun varmistamiseksi mittarit kalibroidaan vähintään kerran vuodessa laitevalmistajan antamien ohjeiden mukaan. Kattilan käyn-tiajasta ja käynnistysten lukumääristä pidetään kirjaa.

Jätepolttoaineen palamisen kannalta tärkeää on palamislämpötila, jota mitataan jatkuvatoimisesti. Mittauksilla varmistetaan, että jätteitä poltet-taessa savukaasun lämpötila on kaikissa olosuhteissa 850 °C vähintään kahden sekunnin ajan. Tarvittaessa riittävää lämpötilaa ylläpidetään lisä-polttimilla, jotka kytkeytyvät tarvittaessa automaattisesti päälle. Jos vaa-timus savukaasun lämpötilasta ei täyty, järjestelmä pysäyttää jätteen syö-tön kattilaan automaattisesti.

Kattila varustetaan järjestelmällä, joka estää jätteen syöttämisen kattilaan käynnistyksen aikana, kunnes savukaasun lämpötila on saavuttanut 850 °C tai jos lämpötila polton aikana alittaa 850 °C. Lisäksi jätteen syöttö kattilaan estetään automaattisesti alasajon aikana, sekä polton aikana, jos päästöjen raja-arvot ylittyvät puhdistuslaitteissa ilmenevien häiriöiden tai vikojen vuoksi.

Palamisen täydellisyyttä tarkkaillaan seuraamalla pohjakuonaan jäävän hiilen ja orgaanisten aineiden määrää. Kuonassa olevan orgaanisen hii-len kokonaismäärän tulee olla alle kolme prosenttia tai hehkutushäviön alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta.

Polttoaineen käytön ja laadun tarkkailu

Polttoainetarkkailu käsittää polttoaineiden kulutuksen ja laadun tarkkai-lun. Polttoaineiden kulutuksesta pidetään kirjaa. Vuosittaista polttoöljyn kulutusta seurataan ostetun polttoainemäärän ja säiliön pinnanmittauk-sen perusteella. Kemiran prosessikaasujen käyttöä tulistuskattilassa tarkkaillaan polttoon johdettavan kaasun määrämittauksella.

Seuraavassa taulukossa on esitetty polttoaineiden kulutuksen ja laadun tarkkailu.

77

Polttoaine Kulutuksen tarkkailu Laadun tarkkailu

Puuperäinen Punnitus autovaa’alla Kokoomanäytteestä määritetään

• kosteus 1 krt/vrk

• lämpöarvo 1 krt/kk

• tuhka- ja rikkipitoisuus 1 krt/kk

Turve Punnitus autovaa’alla Kokoomanäytteestä määritetään

• kosteus 1 krt/vrk

• lämpöarvo 1 krt/kk

• tuhka- ja rikkipitoisuus 1 krt/kk

Kierrätyspolttoaine (SRF)

Punnitus autovaa’alla • kosteus 1 krt/vrk

• lämpöarvo 2 krt/kk

• tuhka-, rikki- ja klooripitoisuudet 1 krt/kk

Öljy Määrämittari Rikkipitoisuutta ja lämpöarvoa seurataan öl-jyntoimittajalta saatavien tietojen perusteella.

Prosessikaasu Määrämittari Toimittajan analyysien perusteella

Linkonoki Määritetään 3 kertaa vii-kossa nokivedestä otetta-vien analyysien perusteella laskennallisesti

Toimittajan analyysien ja laskelmien perus-teella

Penkkanoki Punnitus kauhavaa’alla Toimittajan analyysien perusteella

Voimalaitokselle tuotavat kierrätyspolttoaineet punnitaan polttoaine-vaa’alla. Punnitustiedot tallentuvat polttoainetietojärjestelmään. Järjes-telmä tunnistaa polttoaineautot tunnistinlaatoista portilla ja ohjaa liiken-nevaloilla autojen punnitukseen tulon. Järjestelmästä saadaan tulostet-tua tarvittavat polttoaineraportit ja se taltioi kuormasta seuraavat tiedot:

- punnitusaika, - toimittaja, - jätelaji,

o yhdyskunta- ja teollisuusjäte, jätekoodi 20 01 99 o kierrätyspuu, jätekoodi 17 02 01

- auton tiedot ja - punnitustiedot vaa’alta.

Teollisuudesta tulevat erilliskuormat kirjataan kyseisen jäteluokan mukai-sella jätekoodilla. Laitoksella kierrätyspolttoaine puretaan suoraan kulje-tuskalustosta vastaanottoaseman taskuun.

Voimalaitokselle tuotavan kierrätyspolttoaineen laatu määritellään poltto-aineen toimittajien kanssa tehtävissä sopimuksissa.

Savukaasun puhdistukseen liittyvä tarkkailu

Savukaasujen puhdistuslaitteiden toimintaa ohjataan ja tarkkaillaan au-tomaatiojärjestelmän avulla. Savukaasujen puhdistuslaitteiden tarkkai-luun kuuluu puhdistuslaitteistoon johdettavan savukaasu lämpötilan, sekä HCl- ja SO2-pitoisuuksien mittaus. Savukaasujen puhdistukseen

78

tarvittavien kemikaalien annostelu tapahtuu annostelulaitteiston avulla. Reagenttien kulutusta seurataan säiliöissä olevien pinnanmittauslaittei-den avulla.

Puhdistuslaitteiden toimintaa tarkkaillaan myös jatkuvatoimisilla savu-kaasun päästömittauksilla.

Öljyn ja kiintoaineen erotus

Kukin öljynerotin varustetaan öljynilmaisimella, jonka hälytys ohjataan voimalaitoksen valvontajärjestelmään. Näin hälytykset ovat ympärivuoro-kautisen päivystyksen piirissä. Öljynerottimia tarkkaillaan tarkkailukier-rosten yhteydessä. Öljynerotuskaivojen tarkkailukäynneistä ja tyhjennyk-sistä pidetään kirjaa. Öljynerottimeen kertynyt öljy poistetaan tarpeen vaatiessa.

Veden käyttö

Oulujoesta otetun raakaveden määrää lasketaan pumppujen tuotto-käyrien ja käyttötuntien perusteella tai putkistoon asennettaan virtausmit-taus. Määristä pidetään kirjaa.

Laitoksella käytetään vesijohtovettä savukaasujen puhdistuksessa sekä laitoksen tauko- ja sosiaalitiloissa. Lisäksi vesijohtovettä käytetään palo-vetenä sekä hätäsuihkuissa.

Laitoksella käytetään jäähdytysvetenä jokivettä, mm. kattilatuhkan, näyt-teenoton ja savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhdeveden jäähdytyk-seen.

Kemikaalit

Kemikaalien kulutusta seurataan säiliöiden pinnanmittauslaitteilla ja os-tettujen kemikaalimäärien perusteella.

Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet)

Päästöt ilmaan

Savukaasupäästöjen tarkkailu kattaa päästöjen mittaamisen ja mittaus-tulosten vertaamisen päästöraja-arvoihin sekä mittalaitteiden käytön tark-kailun.

Savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä jätteen polttamista ei saa jat-kaa yli neljää tuntia keskeytymättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa.

Jatkuvatoimiset mittaukset Savukaasusta mitataan jatkuvatoimisesti seuraavien parametrien pitoi-suuksia:

- hiilidioksidi (CO2) - hiilimonoksidi (CO) - typen oksidit (NOx) - rikkidioksidi (SO2)

79

- vesihöyry (H2O) - ilokaasu eli typpioksiduuli (N2O) - orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) - happi (O2) - suolahappo (HCl) - fluorivety (HF) - ammoniakki (NH3) - hiukkaset

Tämän lisäksi mitataan savukaasujen määrää virtausmittauksella sekä savukaasujen lämpötilaa ja painetta.

Mittalaitteiden laadunvarmennus toteutetaan standardin SFS-EN 14181:2004 mukaisesti.

Kertamittaukset Savukaasuista mitataan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuk-sia laitoksen kahdentoista ensimmäisen käyttökuukauden aikana vähin-tään joka kolmas kuukausi ja tämän jälkeen vähintään kahdesti vuo-dessa. Mittaukset toteutetaan ulkopuolisen mittaajan toimesta, jolla on tehtävään vaadittava pätevyys.

Päästöraja-arvojen noudattaminen Ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot eivät ylity, jos:

- yksikään vuorokausikeskiarvoista ei ylitä päästöjen raja-arvoja; - vuoden aikana mitatuista vuorokausikeskiarvoista 97 prosenttia ei

ylitä jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) liitteessä 2 olevassa 5 kohdan ensimmäisen kappa-leen ensimmäisessä luetelmakohdassa mainitun päästön raja-ar-voa;

- yksikään puolen tunnin keskiarvoista ei ylitä jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) liitteessä 2 ole-vassa 2 kohdan sarakkeessa A mainittuja päästöjen raja-arvoja, tai 97 prosenttia vuoden aikana mitatuista puolen tunnin keskiar-voista ei ylitä asetuksen liitteessä 2 olevassa 2 kohdan sarak-keessa B mainittuja päästöjen raja-arvoja;

- yksikään raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien mittaustu-los ei ylitä jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuk-sen (151/2013) liitteessä 2 olevassa 3 ja 4 kohdassa mainittuja tai liitteessä 3 tarkoitetuilla menettelyillä määritettyjä päästöjen raja-arvoja ja

- jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) liitteessä 2 olevassa 5 kohdan ensimmäisen kappa-leen toisessa tai kolmannessa luetelmakohdassa mainittuja tai liit-teessä 3 tarkoitetuilla menettelyillä määritettyjä päästöjen raja-ar-voja noudatetaan muutoin.

Jatkuvatoimisissa mittauksissa päästöjen vuorokausikeskiarvoja koske-vien yksittäisten mitattujen tulosten 95 %:n luottamusvälit eivät saa ylittää seuraavia prosenttiosuuksia:

- hiukkasten kokonaismäärä 30 % - rikkidioksidi 20 % - typpidioksidi 20 %

80

- hiilimonoksidi 10 % - orgaanisen hiilen kokonaismäärä 30 % - suolahappo 40 % - fluorivety 40 %.

Savukaasupäästöjen pysymistä ympäristöluvan mukaisissa raja-ar-voissa seurataan jatkuvasti vertaamalla mittaustuloksista laskettavia puolen tunnin ja vuorokauden pitoisuuskeskiarvoja raja-arvoihin. Mitattu tulos muutetaan laskennallisesti vastaamaan ympäristöluvan raja-arvo-jen olosuhteita (kuivaa savukaasua redusoituna 11 %:n happipitoisuu-teen).

Käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittely

Ylös- ja alasajon sekä häiriöiden aikaisia ominaispäästöjä ei oteta huo-

mioon raja-arvojen ylitysten laskennassa. Häiriöiden aikaiset ominais-

päästöt ja kokonaispäästöt kuitenkin lasketaan, sillä tietoja tarvitaan ym-

päristöraportointiin.

Kattilan käynnistysjakson katsotaan päättyneen, kun seuraavat kriteerit

täyttyvät samanaikaisesti:

- kattilan tuorehöyryn lämpötila on suurempi kuin 500 ºC ja

- kattilan kostean savukaasun happipitoisuus on alle 5 % ja

- käynnistyspolttoaineen käyttö on lopetettu

Kattilan pysäytysjakson katsotaan alkaneen, kun seuraavat kriteerit täyt-

tyvät samanaikaisesti:

- kattilan tuorehöyryn lämpötila on pienempi kuin 500 ºC ja

- kattilan kostean savukaasun happipitoisuus on yli 5 % ja

- käynnistyspolttoaineen käyttö on aloitettu

Jäähdytysvedet

Oulujokeen purettavan jäähdytysveden määrää lasketaan pumppujen tuottokäyrien ja käyttötuntien perusteella tai putkistoon asennetaan vir-tausmittaus. Määrästä pidetään kirjaa. Jäähdytysveden johtamispäivistä pidetään kirjaa. Oulujoesta otettavan ja sinne purettavan jäähdytysveden lämpötiloja mitataan jatkuvatoimisesti.

Jäähdytysveden aiheuttama lämpökuorma (TJ/v) lasketaan automaa-tiojärjestelmässä otetun ja puretun jäähdytysveden lämpötilaeron, veden ominaislämmön ja jäähdytysvesimäärän perusteella.

Jätevedet

Prosessijätevesimäärä arvioidaan otetun raakavesimäärän ja kattilan ulospuhallusten vesimäärän perusteella.

Täyssuolanpoistossa ja lauhteenpuhdistuksessa muodostuvat happamat ja emäksiset jätevedet neutraloidaan neutralointialtaassa. Neutralointial-taan tyhjennysten yhteydessä veden pH mitataan. pH-arvoista ja neutra-lointialtaan tyhjennyskerroista pidetään kirjaa.

81

Voimalaitoksen talousjätevedet johdetaan kaupungin viemäriin. Niiden määrää ei erikseen mitata, vaan se arvioidaan vesilaitokselta hankitun vesimäärän perusteella.

Sivutuotteet ja jätteet

Laitoksella syntyvät sivutuotteet ja jätteet lajitellaan syntyvaiheessa ja ke-rätään omiin merkittyihin astioihin tai lavoille. Vaaralliset jätteet säilyte-tään tiiviissä pakkauksissa vaarallisten jätteiden kontissa ja ne merkitään asianmukaisesti. Sivutuotteet ja jätteet toimitetaan käsiteltäviksi sellaisiin yrityksiin, joilla on toimintaansa tarvittavat luvat. Laitoksella syntyvät kiin-teät sivutuotteet ja jätteet ja niiden käsittelytavat on esitetty seuraavassa taulukossa.

Sivutuote / jätejae Tunnusnumero Käsittely tai loppusijoitus

Pohjakuona 19 01 11*

19 01 12

Jatkokäsittely ja/tai loppu-sijoitus

Kattilatuhka 19 01 15*

19 01 16

Jatkokäsittely ja/tai loppu-sijoitus

Savukaasujen puhdistustuote 19 01 07* Jatkokäsittely ja/tai loppu-sijoitus

Polttoon kelpaamaton jäte 20 03 01 Jatkokäsittely ja/tai loppu-sijoitus

Talousjäte (sekajäte) 20 03 01 Jatkokäsittely

Keräyspaperi ja -pahvi 20 01 01 Jatkokäsittely

Metalliromu 17 04 07 Jatkokäsittely

Jäteöljyt 13 02 05 Jatkokäsittely

Kiinteä öljyinen jäte 13 08 99 Jatkokäsittely

Paristot 20 01 33 Jatkokäsittely

Aerosolijäte 15 01 11 Jatkokäsittely

Romuakut 16 06 05 Jatkokäsittely

Loisteputket 20 01 21 Jatkokäsittely

Elektroniikkaromu 16 02 13 Jatkokäsittely

* Vaarallinen jäte

Tuhkajakeet toimitetaan toimijalle, jolla on asianmukainen lupa kyseisen jakeen jatkokäsittelyyn tai loppusijoitukseen.

Pohja- ja lentotuhkien sekä petihiekan tarkkailu perustuu punnituksiin joko voimalaitoksella tai vastaanottajapäässä. Tieto tuhkien määristä tuh-kajakeittain saadaan tuhkan kuljetuksesta vastaavalta yrittäjältä tai tuh-kan vastaanottajalta vuosittain. Käsittelyyn toimitetusta vaarallisista jät-teistä saadaan vuosittain raportti vastaanottajalta.

Tuhkien koostumus sekä haitta-aineiden liukoisuudet selvitetään hyöty-käyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden osalta. Vastaanottajalle annetaan tuhkajakeista riittävät tiedot sekä tarkistetaan, että tuhkan vastaanottaja on tietoinen tuhkan hyötykäyttöön liittyvistä velvoitteista ja vastaanotta-jalle on ympäristöviranomaisen hyväksyntä tai lupa hyötykäytölle.

Tuhkajakeet punnitaan laitoksella ja tiedot tallentuvat punnitustietoina ja voidaan tulostaa raportointia varten. Jätejakeiden määristä saadaan tie-dot tahoilta, joille jätteet toimitetaan jatkokäsittelyyn tai loppusijoitukseen.

82

Laitoksen toiminnassa syntyvät jätemäärät kirjataan ylös jätekirjanpitoon jätelajeittain. Jätekirjanpito sisältää tiedot myös jätteiden toimituspai-koista. Kaikkien jätteiden kirjauksessa noudatetaan jäteasetuksen (179/2012) mukaista jäteluokitusta. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä vastaanottajalle niistä täytetään siirtoasiakirjat, joita säilytetään laitok-sella vähintään kolme vuotta.

Kaikki voimalaitoksessa syntyvä tuhka on ensisijaisesti jätettä, jonka hyö-tykäyttöä ohjaa ns. MARA-asetus (591/2006), asetus lannoitevalmis-teista (24/11/2011) tai kohdekohtaiset ympäristöluvat. Mikäli tuhkalle on etukäteen tiedossa hyödyntämismahdollisuus ja kaikki muutkin sivutuo-testatukseen liittyvät vaatimukset täyttyvät, on tuhkaa mahdollista käsi-tellä viranomaispäätökseen perustuen myös sivutuotteena. Jätteenä tai sivutuotteena hyötykäytettävän tuhkan täytyy soveltua etukäteen tie-dossa olevaan hyötykäyttökohteeseen, ja tuhkan on täytettävä hyötykäyt-tökohteessa siltä vaadittavat ominaisuudet. Esimerkiksi hyödynnettäessä tuhkaa metsälannoitteena tai maanrakentamisessa varmistetaan viran-omaisen hyväksymällä omavalvonnalla, että kyseessä oleva tuhka täyt-tää asetusten mukaiset liukoisuus- ja kokonaispitoisuusarvot. Hyötykäyt-töön soveltumaton tai ilman hyötykäyttökohdetta oleva tuhka läjitetään verolliselle tuhkakaatopaikalle loppusijoituspaikkaan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Tuhkaa tai tuhkaraetta välivarastoidaan kiinteis-töllä lyhyen aikaa ennen sen toimittamista hyötykäyttökohteeseen. Tuh-kaa voidaan myös jalostaa voimalaitoksella, esim. rakeistamalla ja lisää-mällä siihen ravinteita, kuten kaliumia ja kalsiumia tai kostuttamalla sitä vedellä, jonka jälkeen tuhkan soveltuvuus hyötykäyttöön paranee.

Huolto ja kunnossapito

Savukaasupäästöjen mittauslaitteiden perushuollot tehdään laitoksen vuosihuoltojen yhteydessä.

Häiriötilanteiden syntymistä ehkäistään säännöllisellä ennakkohuollolla ja kunnossapidolla sekä valvonnalla.

Savukaasujen puhdistusjärjestelmään kuuluvat laitteiden kunto tarkaste-taan ja tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet tehdään koko laitosyksi-kön vuosihuoltojen yhteydessä. Huoltotoimenpiteet suoritetaan laitetoi-mittajan ohjeiden mukaisesti. Kriittisimpien varaosien selvitystyö ja vara-osahankinta selviää tarkemmin laitoksen rakentamisen edetessä.

Öljynerottimet ja muut jätevesien puhdistukseen kuuluvat laitteistot huol-letaan laitoksen vuosihuoltojen yhteydessä tai tarvittaessa.

Poikkeamat ja häiriötilanteet

Kattila varustetaan järjestelmällä, joka estää kierrätyspolttoaineen syöt-

tämisen kattilaan käynnistyksen aikana, kunnes savukaasun lämpötila on

saavuttanut 850 °C tai jos lämpötila polton aikana alittaa 850 °C. Lisäksi

kierrätyspolttoaineen syöttö kattilaan estetään automaattisesti kattilan

alasajojen aikana, sekä jos polton aikana päästöjen raja-arvot ylittyvät

puhdistuslaitteissa ilmenevien häiriöiden tai vikojen vuoksi.

83

Jos päästöraja-arvot ylittyvät, laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää

tuntia keskeytymättä. Tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuo-

dessa. Päästöraja-arvojen ylittymisestä ilmoitetaan viipymättä Pohjois-

Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Oulun seudun ympäristötoimelle.

Savukaasujen mittalaitteiden häiriötilanteissa voidaan ottaa käyttöön mit-

tausten varajärjestelmä ja mittalaitteiden vikojen nopeaan korjaamiseen

varaudutaan varastoimalla tarvittavat välineet, niin että ne ovat nopeasti

saatavilla.

Laadunvarmistus

Tarkkailun laadunvarmistus käsittää päästömittausjärjestelmän laadun-

varmistuksen. Laitoksella noudatetaan Euroopan standardointikomitean

(CEN) standardia suurten poltto-laitosten ja jätteenpolton päästömittaus-

ten laadunvarmennuksesta SFS-EN 14181:2004.

Standardi jakaa laadunvarmennuksen seuraaviin neljään osaan:

- QAL1: Mittausjärjestelmän ja menetelmän tarkoituksenmukaisuu-

den arviointi

- QAL2: Asennuksen laadunvarmennus

- QAL3: Jatkuva käytön aikainen laadunvarmennus

- AST: Vuosittainen valvonta

QAL1 kuuluu mittalaitevalmistajalle, QAL3:sta huolehtii laitos käytön ai-

kana ja QAL2 ja AST -osiot suorittaa ulkopuolinen testauslaboratorio.

Vertailumittaukset (QAL2)

Asennuksen laadunvarmennus käsittää ohjeet kiinteästi asennetun mit-tausjärjestelmän kalibroinnista ja validoinnista, jotka tehdään vertaamalla automaattisen mittausjärjestelmän tuloksia referenssimenetelmällä saa-tuihin tuloksiin. Ensimmäiset ulkopuolisen tahon toteuttamat vertailumit-taukset suoritetaan kolmen kuukauden kuluessa laitoksen keskeytymät-tömän koekäytön alkamisesta. QAL2 mittaukset toteutetaan kolmen vuo-den välein tai suurten prosessi- tai mittalaitemuutosten jälkeen.

QAL2 laadunvarmennuksen toteuttaa laitoksen ulkopuolinen testausla-boratorio, jolla on standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 mukainen ak-kreditointi päästömittauksiin. Varmennuksessa kalibroidaan laitoksen kiinteästi asennettu mittausjärjestelmä ja todennetaan mittauslaitteiden soveltuvuus käyttötarkoitukseen (validointi). Kalibrointi tehdään vertaa-malla automaattisen mittausjärjestelmän tuloksia testauslaboratorion käyttämiin referenssi- ja viitemenetelmän tuloksiin.

Vuosittaiset laadunvarmistustestit (AST)

Mittausjärjestelmän toimivuus tarkastetaan vähintään kerran vuodessa, jolloin tehdään kevennetty vertailumittaus AST (Annual Surveillance Test) -menettelyn mukaan. Menettely sisältää kaikki QAL 2:ssa ja QAL 3:ssa mittapaikalle annetut vaatimukset ja kuvaa laitoksella vuosittain

84

tehtävää tarkastusta, mutta vertailumittausten määrä on suppeampi. AST sisältää seuraavat asiat:

- Näytteenottojärjestelmän fyysinen tarkastus. Kaikkien mekaanis-ten osien kunto tarkistetaan ja kirjataan ylös. Ilmenneiden vikojen mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset mittaustuloksiin tulee arvi-oida.

- Mittausjärjestelmän tiiveyden tarkistus. - Itse mittalaitteen toimintaan liittyen seuraavat kohdat: dokumen-

toinnin tarkistus, lineaarisuuden testaus kalibrointikaasuilla, tun-nettujen interferenssien vaikutusten tarkistus, nolla- ja kalibrointi-pisteen siirtymien tarkistus ja analysointi sekä vasteajan tarkistus.

- Vertailumittaus referenssimenetelmällä on pääpiirteittäin muuten kuten QAL 2, mutta toteutus 5 mittaparilla yhden päivän aikana riittää.

- Vertailumittauksen tulosten vertailu QAL 2 kalibrointiin. - Tarkistuksen raportointiohjeet.

Käytönaikainen laadunvarmistus (QAL3)

Käytönaikainen laadunvarmennus ja automaattisen mittausjärjestelmän hallinta saavutetaan mittalaitteiden jaksottaisten tarkastusten ja kalibroin-tien avulla. Päästömittalaitteet ilmoittavat mahdollisista toimintahäiriöis-tään automaattisesti hälytyksinä, jotka välittyvät valvomoon. Säätöjä tai laitteiston huoltoja voidaan joutua tekemään riippuen seurannan tulok-sista. Seurannan tulosten avulla automaattisen mittausjärjestelmän käyt-täjä voi optimoida laitteen huoltoja ja selvittää ajat, jolloin laite ei ole käy-tössä.

Vaikutusten tarkkailu

Ilmanlaatu

Oulussa ilmanlaatua tarkkaillaan yhteistarkkailuna Oulun kaupungin ja alueen muiden toimijoiden toimesta. Uusi voimalaitos liitetään mukaan yhteistarkkailuun ja yhteistarkkailuohjelmaa muutetaan tarvittaessa niin, että tarkkailupisteet ja otettavat näytteet soveltuvat myös hankkeen vai-kutusten tarkkailuun.

Melu

Vastaanottokokeissa varmistaudutaan melumittauksin siitä, että laittei-den melu ei ylitä laitetoimittajien antamia meluarvoja. Lisäksi hankkeen vaikutuksia ympäristön meluun voidaan seurata toiminnan aloittamisen jälkeen melumittauksilla.

Vesistö ja kalasto

Hankkeen vesistövaikutuksia tarkkaillaan osana Oulun edustan vesistö- ja kalatalouden yhteistarkkailua, joka kattaa myös Oulujoen tarkkailun hankkeen vaikutusalueella. Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laatua ja määrää tullaan tarkkailemaan puhdista-mon omistajan edellyttämällä tavalla.

85

Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet

Selvitys maaperän ja pohjaveden perustilasta on laadittu lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja maaperä sekä pohjaveden tila tutkitaan myös toiminnan lopettamisen yhteydessä. Jos toiminnan aikana tapahtuu vuo-toja, tutkitaan sen leviäminen ja puhdistetaan.

Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terveys

Vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen seurataan välillisesti ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja mahdollisiin ympäristömelumittauksiin perustuen. Muutoin vaikutuksia, kuten hajua, seurataan kirjaamalla laitoksella muis-tiin ympäristöstä tulleet palautteet ja valitukset. Valituksen aiheuttaneen haitan syy selvitetään ja tehdään mahdolliset korjaavat toimenpiteet hai-tan poistamiseksi tai toistumisen ehkäisemiseksi. Palautteen antaneelle tiedotetaan tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä.

Raportointi

Kuukausiraportointi

Oulun Energia toimittaa kuukausiraportin Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes-kukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle viimeistään seuraavan kuu-kauden loppuun mennessä. Raportista ilmenevät seuraavat valvonnan kannalta keskeisimmät tiedot:

- laitoksen käyntiajat,

o myös ylös- ja alasajo- sekä häiriötilanteet ja niiden ajan-

kohdat

- savukaasupäästöjen jatkuvatoimiset mittaustiedot,

o kuukausikeskiarvot

o vuorokausikeskiarvojen ylitykset (kpl)

o puolen tunnin keskiarvojen ylitykset (kpl)

- mittalaitteiden käytöstä poissaoloaika

- valvonnan kannalta muut olennaiset tapahtumat, kuten kertaluon-

teiset mittaukset, mittalaitteiden kalibroinnit, muutokset jne.

Tarkempi raportointilomakemalli suunnitellaan myöhemmin.

Vuosiraportointi

Voimalaitoksen vuosiraportointi toteutetaan sekä kirjallisesti että sähköi-sesti.

Kirjallinen raportointi toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle vuosittain helmikuun loppuun men-nessä koskien edellisen vuoden käyttö- ja päästötarkkailua.

Kirjallinen vuosiraportti sisältää yhteenvedon mm. seuraavista asioista:

- yhteenveto kuukausiraporteista,

- laitoksen käyttö,

o sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotantotiedot

o revisiot

86

o laitoksen käyttöajat

- polttoaineet,

o käytettyjen polttoaineiden kulutus ja laatutiedot

- savukaasut,

o laskennalliset vuosipäästöt ja laskentaperusteet

o yhteenveto savukaasumittauksista ja mittalaitteiden toi-

minta-ajoista

o tiedot kertaluonteisista mittauksista

o päästöjen vertailu lupamääräyksiin

- tiedot toiminnassa syntyneistä tuhkista, sivutuotteista ja jätteistä

sekä niiden käsittelystä,

- veden käyttö,

- syntyvät jätevedet ja niiden laatu,

- kemikaalien käyttö,

- häiriö- ja poikkeustilanteet,

o yhteenveto päästöihin vaikuttaneista häiriöistä (häiriön

ajankohta, syy, päästöt ja toimenpiteet)

- melu,

- haju,

- toiminnassa tapahtuneet muutokset ja

- yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista tapahtu-

mista.

Tiedot laitoksen päästöistä raportoidaan myös sähköisesti ympäristöhal-linnon VAHTI-järjestelmään.

Muutoksista ja poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen

Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheu-tunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poik-keavia päästöjä ilmaan, viemäriin tai maaperään ilmoitetaan viivytyksettä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoi-melle sekä viemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä myös Oulun Vedelle.

Mikäli laitokselle asetetut päästöraja-arvot ylittyvät mittaustulosten perus-teella, asiasta ilmoitetaan viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuk-selle ja Oulun seudun ympäristötoimelle.

Laitoksen toiminnan tai käyttötavan olennaisista muutoksista tai pitkäai-kaisesta keskeyttämisestä ilmoitetaan ympäristölupaviranomaiselle, joka päättää mm. tarkkailuvaatimusten riittävyydestä tai niiden muuttami-sesta.

Ennen toiminnan lopettamista esitetään yksityiskohtainen suunnitelma toimivaltaiselle viranomaiselle vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperän-suojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toi-mista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta.

87

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien estämiseksi ja häiriöidentilanteiden aikana

YVA-menettelyn aikana laaditussa riskinarvioinnissa tarkasteltiin ympä-ristöonnettomuuksia sekä tilanteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ihmi-sille laitosalueen ulkopuolella voimalaitoksella käytettävien kemikaalien määrän ja laadun perusteella. Hankkeen yksityiskohtaista suunnittelua ei ole vielä aloitettu eikä yksityiskohtaisia riskianalyysejä uuden voimalai-toksen prosesseista ja laitteistoista ole vielä tehty. Ne tehdään myöhem-min suunnittelun ja laitehankintojen edetessä.

Voimalaitoksella mahdollisesti ympäristöhaittoja aiheuttavat häiriötilan-teet liittyvät palamistapahtuman häiriöihin ja puhdistuslaitteiden häiriöi-hin. Voimalaitoksen teknisissä ratkaisuissa ja toimintaohjeissa huomioi-daan kierrätyspolttoaineen käyttö ja jätteenpolttoasetuksen vaatimukset, jotka edellyttävät jätteenpolton keskeyttämistä neljän tunnin kuluessa, jos savukaasukaasujen puhdistinlaitteet eivät ole toimintakunnossa ja pääs-töjen raja-arvot ylittyvät. Näin suuremmat päästöt jäävät lyhytaikaisiksi, mikä ehkäisee myös ympäristöhaittojen muodostumista. Savukaasupuh-distusjärjestelmän häiriöistä saadaan välittömästi hälytys automaatiojär-jestelmän kautta, jolloin voidaan heti ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ti-lanteen korjaamiseksi. Hallitsemattomien savukaasupäästöjen muodos-tuminen esimerkiksi puhdistinlaitteiden häiriötilanteissa on epätodennä-köistä, sillä savukaasupäästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti. Savukaa-supäästöille asetettujen raja-arvojen ylittyminen havaitaan nopeasti, jol-loin voidaan heti laskea kattilan kuormatasoa sekä ryhtyä laitteistojen vaatimiin korjaustoimiin. Hallitsemattomia savukaasupäästöjä ehkäis-tään myös huoltamalla hiukkaserotin sekä savukaasun puhdistuksessa tarvittavien kemikaalien syöttölaitteistot säännöllisesti.

Voimalaitoksella merkittävimpiä mahdollisia ympäristöriskejä ovat tuli-palo, räjähdys sekä kemikaalien pääsy maaperään, pohjaveteen tai ve-sistöön. Onnettomuuksiin ja vahinkotilanteisiin varaudutaan voimalaitok-sella rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suoja-altaiden, hälytysautoma-tiikan, sammutusjärjestelmien sekä tarkkailun ja toimintaohjeiden avulla. Kemikaalikuljetusten onnettomuuksien ehkäisemiseksi ajonopeutta lai-tosalueella rajoitetaan, jolloin kemikaaleja kuljettavan säiliöauton vaka-vaan vaurioitumiseen johtava onnettomuus on epätodennäköinen.

Vuotojen rajoittamiseksi kemikaali- ja öljyvarastot pyritään pitämään mahdollisimman pieninä.

Voimalaitoksen typenoksidipäästöjen vähentämisessä tarvitaan yleisesti teollisuuskemikaalina käytettävää ammoniakkivettä, joka luokitellaan syövyttäväksi ja vesieliöille myrkylliseksi. Ammoniakkiveden, kuten mui-denkin kemikaalien varastointi ja käsittely suunnitellaan asianmukaiseksi huomioiden vuotojen estäminen. Riskinhallintatoimien perusteella laitok-selta ei arvioida pääsevän vesistöön vesieliöstölle haitallista ammoniakki-vettä taikka happoja ja emäksiä niin suuria määriä, että veden pH-arvo vesistössä muuttuisi vesieliöstöä tappavaksi.

Suuresta tulipalosta aiheutuisi todennäköisesti erittäin paljon savua, joka voi kulkeutua pitkälle laitosalueen ulkopuolelle. Tulipalojen savukaasut

88

ovat terveydelle haitallisia. Suuren tulipalon sattuessa on mahdollista, että lähialueiden ihmisiä jouduttaisiin evakuoimaan. Tulipaloriskiä vähen-netään rakenteellisella palosuojauksella. Lisäksi laitokselle laaditaan palo- ja pelastussuunnitelma ja henkilökunta koulutetaan. Laitos varuste-taan paloilmaisimilla ja sammutusjärjestelmällä. Tulipalon sytyttyä häly-tetään pelastuslaitos.

Myrskyjen ja rankkasateiden mahdollisesti aiheuttamat vahingot tarkas-tetaan päivittäisillä laitoskierroksilla. Myrskytuhot raivataan ja tulvavesiä poistetaan tarvittaessa uppopumpuilla.

Onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varaudutaan laatimalla toimintaohjeet, jotta ympäristövahinkoja pystytään ehkäisemään tai rajoittamaan mah-dollisimman tehokkaasti.

Puhdistinlaitteen toimintahäiriöihin varautuminen

Sähkösuotimen yhden kentän toimintahäiriö ei aiheuta raja-arvojen ylitty-mistä, sillä suodin mitoitetaan siten, että vaaditut hiukkaspäästöjen raja-arvot saavutetaan minkä tahansa kentän pudotessa pois toiminnasta. Kentän toimintahäiriö pystytään korjaamaan laitoksen käydessä, mikäli vika on sähkösuodinkammion ulkopuolella muuntajissa. Kammion sisä-puolisten emitteri- ja kerääjälevyjen mekaaniset viat vaativat laitoksen alasajon.

Pussisuodin mitoitetaan siten, että yhden lohkon eristäminen pois käy-töstä ei aiheuta raja-arvojen ylitystä. Yksittäisen suotimen repeytyessä kyseinen lohko voidaan eristää, jolloin raja-arvon ylittyminen on vain het-kellinen ja kestää sen aikaa, että repeytyneen suotimen lohko paikallis-tetaan ja eristyspellit sulkeutuvat. Lohkon eristysjärjestelmä pyritään saa-maan niin tiiviiksi, että suotimen vaihtaminen voidaan tehdä turvallisesti laitoksen käydessä.

Savukaasupesurin/savukaasulauhduttimen kriittisimpien osien, kuten kiertovesipumppujen, lukumäärän ja materiaalivalintojen avulla pyritään minimoimaan häiriötilanteiden synty. Kriittisimmät osat sijoittuvat pesuri-kammion ulkopuolelle, jolloin niiden korjaus on mahdollista myös laitok-sen käydessä. Mikäli pesuri/lauhdutin jostakin syystä jouduttaisiin ohitta-maan häiriötilanteen sattuessa, saatetaan joutua tekemään rajoituksia poltto-aineseoksessa, jolloin päästörajat voivat ylittyä hetkellisesti, kun-nes polttoaineseos on saatu vastaamaan muuttunutta käyttötilannetta.

Varautuminen maaperän pilaantuneisuuteen sekä suunnitelma maaperävaikutusten tarkkai-

lemiseksi

Osalla rakentamisaluetta sijaitsee Kemiran aikaisemmasta toiminnasta jäänteenä betonisia bunkkerirakenteita. Tässä ns. nitramiittilaitoksessa valmistettiin räjähdysaineita puolustusvoimien käyttöön 1960–70-luvuilla. Nitramiittilaitoksen alueelle sekä sen lähiympäristöön on läjitetty myös nokea, jota on syntynyt synteesikaasun tuotannon yhteydessä raskaasta polttoöljystä.

89

Alueella on suoritettu pilaantuneisuustutkimuksia v. 2013 ja 2014. Oulun kaupungin toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa oli muutamia pis-teitä nitramiittilaitoksen alueella ja sen ympäristössä. Vuonna 2014 tehtiin alueella tarkentavia tutkimuksia Oulun Energian toimeksiannosta.

Alueelle läjitetyssä noessa havaittiin kohonneita metallipitoisuuksia (Ni, V) ja paikoin myös öljyä. Öljyn analysointia on kuitenkin noen sisältämä hiili voinut häiritä. Kohteessa ei havaittu pilaantunutta maata, myös poh-javeden pitoisuudet olivat pieniä. Ennen tulevaa rakentamista alueella oleva noki poistetaan. Poiston yhteydessä kontrolloidaan nokikerroksen alapuoleisen maaperän (luonnonmaa) haitta-aineiden pitoisuudet. Noki välivarastoidaan tehdasalueelle ja hyödynnetään Laanilan Voima Oy:n laitoksessa polttoaineena.

Nokikerros rajautuu tarkasti, joten se voidaan poistaa pääosin silmämää-räisten havaintojen perusteella. Työn aikana valvojan toimesta varmen-netaan poiston riittävyys käyttäen pikatestilaitteita, esim. PetroFlag (öljyt) ja Innov-X (metallit) sekä laboratoriomäärityksiä. Nokikerrosten alta ole-vasta maasta otetaan laboratorionäytteitä niin, että kenttätestien luke-mien pitoisuustaso voidaan varmistaa ja sitä kautta osoittaa tavoitepitoi-suudet saavutetuiksi.

Nitramiittilaitoksen sisältä otetuissa betoninäytteissä, pintakerroksessa, havaittiin osin kohonneita PCB-pitoisuuksia. Tutkimusten mukaan bunk-kereiden betoni ei sovellu hyötykäyttöön. Bunkkerit poistetaan alueelta tehdyn purkusuunnitelman mukaan.

Työkoneet käyttävät polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Polttoainetta va-rastoidaan siirrettävissä työmaakäyttöön tarkoitetuissa valuma-altaalli-sissa säiliöissä. Öljyvahinkoon työmailla varaudutaan kaikkien siellä ole-vien toiminnanharjoittajien osalta siten, että alueelle hankitaan imeytysai-netta, jolla mahdollisen öljyvahingon sattuessa öljy saadaan kerättyä tal-teen.

Rakentamistoimenpiteiden ei ennakkoarvioiden mukaan katsota voivan aiheuttaa maaperän pilaantumista.

HAKIJAN ESITYS RAJA-ARVOIKSI

Esitys savukaasupäästöjen raja-arvoiksi

Hakija esittää, että seuraavassa taulukossa olevat päästörajat määrä-tään hakemuksessa esitettyyn vuosittaiseen poltto-ainejakaumaan pe-rustuen. Kierrätyspolttoaineita käytetään hakemuksen mukainen maksi-mimäärä eli 15 % kokonaispolttoainemäärän energiasisällöstä. Lisäksi on oletettu, että biopolttoaineita poltetaan 70 % ja turvetta 15 % Todellisuu-dessa polttoainejakauma vaihtelee voimakkaasti mm. polttoaineen saa-tavuuden ja hinnan mukaan. Laskelmissa ei ole otettu huomioon käyn-nistys- ja häiriötilanteissa käytettävää kevyttä polttoöljyä.

Raja-arvot hiukkasten, SO2:n, NOx:ien, TOC:n, HCl:n ja HF:n osalta on laskettu jätteenpolttoasetuksen (151/2013) liitteessä 3 esitetyn sekoitus-säännön mukaisesti. CO:n osalta raja-arvo perustuu jätteenpolton raja-

90

arvoon (11 % O2, kuiva), joka on muutettu 6 %:n happipitoisuuteen. Am-moniakin, raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien raja-arvot ovat suo-raan LCB BAT -päätelmien rinnakkaispolton raja-arvoista pääpolttoai-neen ollessa biomassa ja/tai turve. Savukaasu normaalitila on 273,15 K ja 101,3 kPa. Raja-arvojen laskentatapa on esitetty tarkemmin taulukon alla.

Yhdiste Vuorokausikeskiarvo

6 % O2

(mg/m3n)

Vuosikeskiarvo

6 % O2

(mg/m3n)

Rikkidioksidi, SO2 80 50

Typenoksidit, NOx (NO2:na) 200 140

Hiukkaset 10 5

Hiilimonoksidi, CO 75 75

Suolahappo, HCl 10 5

Fluorivety, HF 1 <1

Orgaaninen hiili, TOC 10 5

Ammoniakki 20 10

Kertamittausten keskiarvo 6 % O2

(mg/m3n)

Cd + TI (yhteensä) 0,005

Hg 0,005

Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V 0,3

Kertamittausten keskiarvo 6 % O2

(ng/m3n)

Dioksiinit ja furaanit I-TEQ 0,03

SO2:n, NOx:n ja hiukkasten raja-arvojen laskenta Seoslaskentakaava (C = raja-arvo):

Savukaasun todelliset virtausmäärät (Vi, Tod.) on määritetty kattilan massa- ja energiataselaskennan kautta. Jätteen savukaasumäärä on las-kettu penkkanoen perusteella, koska sen lämpöarvo on käytettävistä jä-tejakeista alhaisin. Linkonokea ei ole huomioitu, koska sen lämpöarvo on korkeasta kosteudesta (95 %) johtuen käytännössä negatiivinen. Massa- ja energiataselaskenta antaa lopputuloksena savukaasumäärät arvioi-dussa todellisessa savukaasun happipitoisuudessa, joka oli tässä ta-pauksessa 4,56 %-til., kuiva (O2, tod.). Kunkin polttoainejakeen todellinen virtausmäärä on tämän jälkeen muutettu vastaamaan säädettyjä happi-pitoisuuksia, jolloin on saatu edellä esitetyn laskentakaavan vaatima sa-vukaasumäärä referenssitilassa (Vi):

- Jäte: O2, Jäte = 11 %-til., kuiva (151/2013) - Turve: O2, Turve = 6 %-til., kuiva (936/2014) - Biomassa: O2, Biomassa = 6 %-til., kuiva (936/2014)

91

- Todellinen O2: O2, Tod. = 4,56 %-til., kuiva

Käytetty laskentakaava: 𝑉𝑖 = 𝑉𝑖,𝑇𝑜𝑑.×(21−𝑂2,𝑇𝑜𝑑.)

(21−𝑂2,𝑖)

Savukaasumäärät Todellinen

4,56 %

151/2013

11 % O2

936/2014

6 % O2

- VJäte, Tod. Nm3/s 10,48 17,23 11,49

- VTurve, Tod. Nm3/s 11,50 12,60

- VBiomassa, Tod. Nm3/s 53,58 58,72

Myös referenssihappipitoisuus on määritetty seoslaskentakaavan avulla. Saadun referenssihappipitoisuuden (O2, Ref.) perusteella lasketut raja-ar-vot on edelleen muutettu vastaamaan asetusten määrittämää happipitoi-suutta 6 %-til, kuiva, jolloin on saatu ehdotettu raja-arvo (CEhd.):

Käytetty laskentakaava: 𝐶𝐸ℎ𝑑. = 𝐶×(21−6)

(21−𝑂2,𝑅𝑒𝑓.)

Kaavojen perusteella lasketut vuorokausikeskiarvojen raja-arvot lähtötie-toineen ovat seuraavassa taulukossa. Biomassan ja turpeen raja-arvot ovat LCP BAT -päätelmien vuorokausirajoista ja jätteen raja-arvot valtio-neuvoston asetuksesta 151/2013. Kaikki lukuarvot on esitetty kuivana kaasuna tai kuivassa kaasussa:

SO2 NOx Hiukkaset TOC HCl HF

Polttoainejakeiden raja-arvot

- CJäte (11 % O2) mg/Nm3 50 200 10 10 10 1

- CBiom.Turve (6 % O2) mg/Nm3 85 200 10 10 10 1

Laskettu raja-arvo

- C (6,97 % O2)

- C (6 O2)

mg/Nm3

mg/Nm3

78

84

200

214

10

11

10

11

10

11

1

1

Ehdotettu raja-arvo (6 % O2)

- CEhd.

mg/Nm3

80

200

10

10

10

1

Ehdotetut raja-arvot perustuvat laitetoimittajien kanssa käytyihin laitehan-kintaneuvotteluihin. Ehdotetut arvot edustavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla saavutettavia raja-arvoja huomioiden laitoksen polttoai-nevalikoima ja sen erityispiirteet. Esimerkiksi rikkidioksidin päästörajan laskennassa on käytetty LCP BAT -päätelmien ylärajaa, koska pääpolt-toaineiden rikkipitoisuus voi vaihdella ajallisesti ja savukaasujen rikin-poiston automaattinen säätö seuraa pienellä viiveellä. Typen oksidien osalla on käytetty vuorokauden pitoisuusrajan ylärajaa, koska typen ok-sidien hallinnassa käytettävän tekniikan sallittu savukaasun ammoniakki-pitoisuus rajoittaa alempiin pitoisuuksiin pääsyä.

Laskennalliset päästömäärät edustavat teoreettista suurinta päästömää-rää, sillä polttoaineiden ominaisuuksien ja savukaasujen puhdistusteknii-kan ansiosta toteutuvat päästötasot ovat raja-arvoja matalammat.

92

Esitys savukaasulauhduttimessa muodostuvan jäteveden raja-arvoiksi

Seuraavassa taulukossa on esitetty hakijan ehdotus savukaasulauhdut-timessa muodostuvan jäteveden raja-arvoiksi. Ehdotetut raja-arvot pe-rustuvat laitetoimittajien kanssa käytyihin laitehankintaneuvotteluihin. Eh-dotetut arvot edustavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla saavu-tettavia raja-arvoja huomioiden laitoksen polttoainevalikoima ja sen eri-tyispiirteet.

Epäpuhtaudet

BAT-päätelmien raja-ar-vot, vuorokausikeskiarvo

[mg/l]

Elohopea ja sen yhdisteet elohopeana (Hg) 0,003

Kadmium ja sen yhdisteet kadmiumina (Cd)

0,005

Tallium ja sen yhdisteet talliumina (Tl) 0,051

Arseeni ja sen yhdisteet arseenina (As) 0,05

Lyijy ja sen yhdisteet lyijynä (Pb) 0,02

Kromi ja sen yhdisteet kromina (Cr) 0,05

Kupari ja sen yhdisteet kuparina (Cu) 0,05

Nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä (Ni) 0,05

Sinkki ja sen yhdisteet sinkkinä (Zn) 0,2

Dioksiinit ja furaanit 0,3 ng/l1

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) 502

Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS) 30

Fluoridi (F-) 25

Sulfaatti (SO42-) 2 000

Sulfidi (S2-), helposti vapautuva 0,2

Sulfiitti (SO32-) 20

1 Jätteenpolttoasetuksen (151/2013) mukainen raja-arvo 2 Raja-arvoa sovelletaan syöttökuorman vähentämisen jälkeen

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemusta 11.4.2017 mm. seuraavilla tiedoilla: Prosessikaasun, linkonokiseoksen (linkonokiöljy, öljy ja vesiöljy) ja penk-kanoen vuosittaiset poltettavat määrät voimalaitoksella, mitoituslaatutie-dot edellä mainituista polttoaineista, esitys voimalaitoksella hetkellisesti poltettavan biopolttoaineen, turpeen ja jätteen enimmäismäärästä, täys-suolanpoistolaitoksen prosessin kuvaus ja arvio keskimääräisistä todelli-sista vuosipäästöistä.

Lisäksi hakemuksen tiedoksi antamisen jälkeen hakija on täydentänyt ha-kemusta 18.9. esityksillä savukaasupäästöjen ja savukaasulauhdutti-messa muodostuvan jäteveden päästöraja-arvoilla, joissa on otettu huo-mioon elokuussa 2017 julkaistu LCP BAT-päätelmät, 29.9.2017 arviolla uusien BAT-päätelmien soveltamisesta jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toiminnassa, korjatuilla tiedoilla koskien esitystä savukaasupäästöjen

93

raja-arvoiksi ja nykykuormituskuvauksella koskien melua, liikennettä ja muuta kuormitusta alueella, 2.10.2017 selvityksellä, että jäähdytysve-siputkistojen sijoittamiseen tarvittavat käyttö- ja/tai sijoitusluvat sekä tien alitusluvat tullaan hakemaan tarkemman putkistosuunnittelun valmistut-tua vuoden 2018 kuluessa, 5.10. korjatulla esityksellä savukaasulauhdut-timessa muodostuvan jäteveden päästöraja-arvoiksi ja kattilan käynnis-tys- ja pysäytysjaksojen määrittelyn tarkennuksella ja 10.10.2017 toimin-nassa muodostuvien tuhkien päivitetyillä jäteluokitustiedoilla sekä tarken-nuksella maksimivedenottomäärästä Oulujoesta.

Hakemuksen täydennysten tiedot on tarpeellisin osin sisällytetty tämän päätöksen kertoelmaosaan.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla alue-hallintovirastossa ja Oulun kaupungissa 23.5.–22.6.2017 ja kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonva-rat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskuksen Pohjois-Suomen kalatalous-palveluilta, Oulun kaupungilta, kaupungin kaavoitus-, ympäristön- ja ter-veydensuojeluviranomaiselta sekä Liikennevirastolta.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 23.5.2017 Kalevassa. Kuulutus ja hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa.

Lisäksi hakemuksen tiedoksi antamisen jälkeen hakijan toimittamasta täydennyksestä koskien LCP BAT-päätelmien mukaisia esityksiä savu-kaasupäästöjen ja savukaasulauhduttimessa muodostuvan jäteveden päästöraja-arvoiksi on pyydetty lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes-kuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta.

Lausunnot

1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

ELY-keskus on yhteysviranomaisen lausunnossa Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta edellyttänyt tietyiltä osin suunnitelmien/selvitysten tarkentamista ympäristölupahake-mukseen. ELY-keskus toteaa edellä mainitussa lausunnossa esille nos-tettujen näkökohtien huomioon ottamisesta nyt lausuttavassa hakemuk-sessa seuraavaa:

Hankkeen jäähdytys- ja jätevesien laatua ja virtaamaa on arvioitu YVA-prosessia tarkemmin ympäristölupahakemuksessa. Yhteysviranomaisen esittämät vaatimukset täyttyvät lupahakemuksessa muilta osin, mutta jäähdytysvesien leviämisen mallinnuksissa on edelleen pieniä puutteita. Hakemuksesta ei käy ilmi onko mallinnuksia tehty ali- (35 m3/s) tai edes keskialivirtaamatilanteessa (59 m3/s). Hakemustekstin perusteella mallin-nus on tehty vain keskivirtaamatilanteessa (259 m3/s), eli mallissa käyte-tyt laimenemisolosuhteet ovat huomattavasti paremmat kuin vähäveti-

94

senä aikana. Lisäksi hakemuksen yhdessä kuvassa puhutaan virtaa-masta, mutta aivan ilmeisesti on mallinnettu lauhdevesistä aiheutuvaa muutosta virtausnopeudessa.

Melumallinnus on päivitetty lisäämällä mobiilihakkurin käytön aiheuttama melu ja sen vaikutus. Melumallinnuksessa on esitetty, että hankkeessa ei tarvita erityisiä meluntorjuntatoimia melun ohjearvojen alittamiseksi. ELY-keskuksella ei ole huomauttamista tähän. Mobiilihakkuria on tarkoi-tus käyttää arkipäivinä klo 7.00–22.00 välisellä ajalla noin 2–3 kertaa vuo-dessa noin viikon kestävissä jaksoissa. Laitoksen käyttöönoton jälkeen tulee toteuttaa melumittaukset alueen kokonaismelutason havainnollista-miseksi. Muista yhteysviranomaisen lausunnossa esiin nostetuista asi-oista ei ELY-keskuksella ole kommentoitavaa.

Hakemuksessa on voimalaitoksen sivutuotteista ja jätteistä todettu, että suurin yksittäinen muodostuva sivutuote on tuhka. Toisaalta taas hake-muksen taulukossa tuhkat on luokiteltu jäteluokituksen mukaan. Hake-muksen mukaan ensisijainen tavoite on toimittaa tuhkat hyötykäyttöön. ELY-keskus toteaa, että kysymystä luokittelemisesta jätteen ja sivutuot-teen välillä tarkastellaan jätelain (646/2011) 5 §:n jätteen määritelmän kautta. Lain mukaisesti jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote, jos se syn-tyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen ja kaikki lain 5 §:n 2 momen-tin mukaiset arviointiperusteet täyttyvät samanaikaisesti. Arviointi tulee tehdä tapauskohtaisesti kokonaisarviointina ottaen huomioon kaikki asi-aan vaikuttavat tosiasialliset seikat ja jätelain tavoitteet. Jätelakia koske-van hallituksen esityksen (HE 199/2010 vp) mukaan sivutuotteen määri-telmää sovelletaan suoraan hallintopäätöksissä, kuten ympäristönsuoje-lulain mukaisessa ympäristölupamenettelyssä. Luokittelun lähtökohtana on, että jätteen haltija ensisijaisesti luokittelee aineen tai esineen lain 5 §:n 2 momentissa säädettyjen luokitusperusteiden mukaisesti sivutuot-teeksi. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan osalta luokitusehdotus tulisi näin lupaviranomaisen tarkasteltavaksi lupa-asian käsittelyn yhteydessä. Luokitus voisi tulla myös valvontaviranomaisen tietoon normaalin vuosi-raportoinnin kautta.

Lausuttavana olevista asiakirjoista ei ilmene toiminnanharjoittajan teke-mää perusteltua esitystä tuhkan luokittelemisesta sivutuotteeksi arvioin-tiperusteiden mukaisesti. Näin ollen ELY-keskus ei voi ottaa kantaa ky-seessä olevien jakeiden luokittelusta. ELY-keskus katsoo, että mahdol-lista luokittelua koskevan päätöksen tekemiseksi toiminnanharjoittajan tulee tehdä edellä kuvatun mukainen esitys jakeiden luokittelusta sivu-tuotteeksi ja esittää se lupakäsittelyn yhteydessä, samoin myös muiden jakeiden osalta. Näin ollen lupaviranomainen voi asian ratkaista ympäris-tölupapäätöksessään. Ellei perusteltua esitystä sivutuotteeksi luokittele-misesta tehdä, tulee kyseessä olevia muodostuvia jakeita pitää jätteinä.

Hakemuksessa on käyty lävitse alueen geologiaa ja pohjavesiolosuh-teita, jonka mukaan alueella on mm. Kemiran toiminnasta peräisin olevaa jätteenä pidettävää nokitäyttöä. Alueen nokitäyttöä koskien ELY-keskus on 9.6.2017 antanut päätöksen (POPELY/1024/2017) ympäristönsuoje-lulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdista-

95

mista koskevan ilmoituksen johdosta Oulun Energia Oy:lle. Kunnostus-kohde on tämän ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan sijoitus-alue. Alueella on Kemiran aikaisemmasta toiminnasta jäänteenä betoni-sia bunkkerirakenteita (nitrauslaitos, stabilointilaitos, pakkaamot 2 kpl), jotka tullaan poistamaan. Suurella osalla alueen pintaosalla on nokitäyt-töjä, alueen lounaisosalla on myös laajempi nokitäyttöalue ja myös beto-nia (kattilahuoneen runkobetoni).

Hakemuksessa ei ole vielä esitetty penkkanoen poltosta ja siihen sekoi-tettavista tukiaineista tarkkoja suunnitelmia. Hakemuksessa on esitetty, että lopullinen suunnitelma penkkanoen poltosta esitetään valvontaviran-omaiselle hyväksyttäväksi ennen polton aloittamista. ELY-keskuksella ei ole tähän menettelyyn huomauttamista, mutta tarkentaa asiaa kuitenkin siten, että ympäristölupapäätöksessä tulee antaa riittävät määräykset jo penkkanoen polttoa koskien mm. polttomäärästä, mutta itse tekniset suunnitelmat voitaisiin hyväksyä valvontaviranomaisen toimesta. Näiden suunnitelmien hyväksymisen yhteydessä valvontaviranomaisella on mahdollista tarkastella tarkentuvien suunnitelmien merkitystä ympäris-tönäkökohtiin. Penkkanokea on läjitetty jo 1950-luvulta lähtien Kemiran alueelle ja noen poistamisen mahdollistaminen myös polttamalla on kan-natettava ratkaisu.

Ilmanlaatuvaikutusten osalta savukaasupäästöjen vaikutuksia ja riittävää piipun korkeutta on selvitetty mm. leviämismallilaskelmilla. Hakemuk-sessa esitettyä päätelmää riittävästä piipun korkeudesta (110 metriä) le-viämis- ja laimenemisolosuhteiden valossa sekä savukaasupäästöjen ai-heuttamaa selvästi alle ohje- ja raja-arvojen olevia epäpuhtauspitoisuuk-sia voidaan pitää suuruusluokaltaan oikeana. Ilmanlaatuvaikutukset jää-vät ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vähäisiksi.

Hakemuksessa on jäähdytysvesien purkamisella arvioitu olevan vaiku-tusta talvella jäiden heikkenemiseen ja sen laajuuteen. Vaikkakin alue on jo nykyisellään pitkälti samalta alueella sulana, tulee sula-alueen laajen-tumisesta tiedottaa selvästi alueella kyltein tms. koska alueen asukkaat ovat tottuneet olemassa olevaan tilanteeseen.

Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakunta-valtuustossa 7.12.2016 ja päätös on saanut lainvoiman 2.2.2017. Poh-jois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava on ollut luonnoksena nähtävillä 10.4.-12.5.2017. Hankkeen toteuttamiselle ei ole estettä voimassa ole-vien kaavojen ja maisema- ja kulttuuriympäristön arvojen perusteella.

Hankkeen ja sen vaikutusten tarkkailusuunnitelma on esitetty hakemuk-sessa. Tarkkailun pääperiaatteet tulee hyväksyä lupapäätöksessä. Katti-lan käynnistys- ja pysäytysjaksot ja laitoksen häiriötilanne on määritelty myös hakemuksessa. Määritykset tulee todeta selvästi lupapäätöksessä valvonnan mahdollistamiseksi. Ottaen huomioon, että laitos on vielä suunnitteluvaiheessa ja käyttökokemuksien myötä voi tulla eteen tarvetta tarkastella esitettyjä määrittelyjä, niin ELY-keskuksen mielestä tällaiset uudelleen tarkastelut voitaisiin tehdä valvontaviranomaisen hyväksyn-nällä tarkkailusuunnitelman päivityksenä. ELY-keskus katsoo, että tark-kailusuunnitelmaa tulee voida muuttaa valvontaviranomaisen hyväksy-mällä tavalla.

96

Hakemuksessa on tarkasteltu poikkeuksellisia tilanteita ja niihin varautu-mista. ELY-keskus tuo esille ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaisen ris-kinarviointiin perustuvan ennaltavarautumisen velvollisuuden. Lähtökoh-tana toimii toiminnanharjoittajan ympäristöriskien hallinnan ja varautumi-sen tarkastelu. Ennaltavarautumissuunnitelma tulee toimittaa yhdessä tarkkailusuunnitelman kanssa ELY-keskukselle hyväksyttäväksi, jonka jälkeen sitä päivitetään tapauskohtaisesti ja tarkastellaan osana säännöl-listä valvontaa. Otsikkotasolla suunnitelman tulee kattaa kohteen kuvaus, riskien tunnistaminen ja vaikutusten arviointi ja toimenpiteet riskien hallit-semiseksi. Valvontaviranomainen ohjeistaa luvan haltijaa suunnitelman tarkemmasta sisällöstä.

Hakijan 11.4.2017 toimittamassa täydennyksessä on tarkennettu rekko-jen mahdollisia puhdistusmenetelmiä. Rekkojen riittävä puhdistaminen on tarpeellista niistä muutoin aiheutuvan hajapölyn minimoimiseksi. Läh-tökohtana hakemuksessa on, että ovipuhaltimia tullaan käyttämään rek-kojen puhdistuksessa. ELY-keskus katsoo, että hakijalla tulee olla val-miudet myös esille nostetun pesuhallin käyttöön otolle tms., mikäli ovipu-haltimien ei katsota olevan riittävän tehokas ratkaisu hajapölyn minimoi-miseksi. ELY-keskuksen mielestä asiaa voidaan tarkastella säännölli-sessä valvonnassa, jolloin valvontaviranomaisella on mahdollisuus vaa-tia puhdistuksen parannustoimenpiteistä, mikäli haittoja ilmenee. ELY-keskus korostaa hajapölyn riittävää huomioon ottamista hankkeen lopul-lisessa suunnittelussa.

2. Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Voimalaitoksen Oulujokeen aiheuttamaa jäähdytys- ja lauhdeveden sul-faatti- ja lämpökuormitusta tarkasteltaessa tulisi ottaa huomioon myös muiden tehdasalueen toimijoiden kuormitus ja mahdolliset yhteisvaiku-tukset.

On tärkeää, että vesialueiden tilaa ei heikennetä ja että toimenpiteet ve-siensuojelun valtakunnallisen tavoitteen (hyvä) saavuttamiseksi ja säilyt-tämiseksi otetaan käyttöön mahdollisimman monipuolisesti.

Öljy- sekä muiden kemikaaliensäiliöiden varastoinnissa on otettava huo-mioon säiliöitä ja valuma-altaita koskevat vaatimukset.

Meluhaittoja torjuttaessa huomiota tulee kiinnittää myös tilapäisistä me-luavista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen riittävään eh-käisemiseen.

Päästöraja-arvoja asetettaessa tulee ottaa huomioon polttoaineiden osuuksien vaihtelun vaikutus päästöjen laatuun, mukaan lukien linko- ja penkkanoki. Uuden voimalaitoksen ilmanlaaduntarkkailu voidaan velvoit-taa toteutettavan osana Oulun ilmanlaadun yhteistarkkailua.

On tarkoituksenmukaista, että alueella pitkään läjitettynä ollut penkkanoki saadaan hyödynnettyä energiana. Lupamääräyksiä annettaessa on tar-peen kiinnittää huomiota hienojakoisen nokipölyn leviämisen estämi-seen.

97

Toiminnanharjoittajan viranomaiselle toteuttama tiedotus ympäristöhäi-riötilanteista on tärkeää. Näin varmistetaan luotettava tiedonkulku myös ympäristöviranomaiselta kuntalaisille.

Tehdasalueella tapahtuvien maanrakennustöiden yhteydessä on tarpeen varautua mahdollisesti tarvittaviin puhdistustoimenpiteisiin.

3. Oulun kaupungin kaavoitusviranomainen

Oulun kaupungin kaavoitustilanne on sekä yleiskaavan että asemakaa-van osalta ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa esitetyn mukai-nen.

Uuden Oulun yleiskaavan kaavakartalla 2 on Laanilan teollisuusalueen (T/kem ja TY) ympärille osoitettu työpaikka-alueet (TP). Kaavakartalla 2 rakentamiseen varatut alueet toteutetaan asemakaavojen perusteella. Yhdyskuntarakenteen muutokset tapahtuvat kuitenkin hitaasti ja siksi osalla näistä työpaikka-alueista on edelleen voimassa vanha pientalora-kentamista ohjaava asemakaava eikä melulta suojaavaa yhdyskuntara-kennetta ole vielä muodostunut teollisuusalueen ja asuntoalueiden väliin. Lisäksi Pyykösjärven eteläpuolelle on osoitettu asutuksen vähäinen laa-jenemisalue nykyisen asutuksen ja tien väliin.

Yleiskaavan yleismääräyksissä todetaan, että tarkemmassa suunnitte-lussa tulee huolehtia riittävästä melun- ja tärinäntorjunnasta erityisesti pääteiden ja –ratojen, ampumaratojen sekä muiden merkittävien melua aiheuttavien kohteiden ympäristössä. Hakemukseen liitettyjen melumal-linnusten perusteella kokonaismelun äänitaso ylittää sekä päivällä että yöllä ohjearvot asuntoalueilla pääteiden varsilla. Melulähteinä on huomi-oitu merkittävät tiet, Laanilan teollisuusalueen toiminnot sekä uusi voima-laitos. Vaikka ohjearvojen ylitykset aiheutuvat pääosin liikenteestä, tulisi myös uuden voimalaitoksen suunnittelussa aktiivisesti pyrkiä meluta-sojen pienentämiseen.

Toinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.12.2016. Laanilan teollisuusalue on 2. vaihemaakuntakaavassa mer-kitty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Laanilan teollisuusalue on rakennetun kulttuuriympäristön arvotuksessa noussut Uuden Oulun yleiskaavassa esitetystä paikallisesti arvokkaasta alueesta 2. vaihemaakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaaksi alu-eeksi. Rakennettava uusi voimalaitos sijoittuu tämän arvokkaan rakenne-tun kulttuuriympäristön viereen.

4. Liikennevirasto

Hankkeessa tulee noudattaa Liikenneviraston 24.8.2016 antamaa mää-räystä johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta maantien tiealueelle. Mää-räys on saatavissa Liikenneviraston internet-sivuilta.

Suunnitellut otto- ja purkuputket alittavat Oulujoen venereitin (haraus-syvyys -1,44 m, NN). Putkilinjausten itäpuolelle sijoittuu merenkulun kel-luva turvalaite, oikeanpuoleinen viitta.

98

Otto- ja purkuputket painoineen tulee asentaa väyläalueella alle Oulujoen venereitin haraussyvyyden (-1,44 m, NN). Huomiota tulee kiinnittää imu-putken pään korkeustasoon, jotta ylöspäin kääntyvä putki pysyy alle em. venereitin haraussyvyyden. Putket tulee asentaa vähintään 40 m:n etäi-syydelle em. oikeanpuoleisesta viitasta. Kelluvien turvalaitteiden varoalu-etta tarvitaan mm. väylänhoitoalusten ankkuroituessa turvalaitteiden lä-heisyyteen huoltotoimenpiteiden yhteydessä.

Mikäli hankkeen toteuttaminen vaatii vesiliikenteen tilapäistä rajoittamista asennustöiden aikana, hankkeesta vastaavan tulee olla hyvissä ajoin yh-teydessä Liikenneviraston meriväyläyksikköön.

Putkien asennuksessa ja merkitsemisessä tulee noudattaa Liikennevi-raston ohjetta Ilmajohtojen sekä kaapeleiden ja putkijohtojen asettami-nen ja merkitseminen vesialueella (23/2014).

Asennustöiden jälkeen hankkeesta vastaavan tulee toimittaa valmistu-misilmoitus (ilmoituslomake em. ohjeen liitteenä) ja putkien sijainnin osoittava kartta paikannustietoineen Liikenneviraston meriväyläyksikölle. Paikannustiedot tulee toimittaa numeerisina (esim. AutoCAD-tiedosto) joko sähköpostitse: kirjaamo@liikennevirasto.fi tai osoitteeseen: Liiken-nevirasto, Meriväyläyksikkö, PL 20, 65101 Vaasa.

Muistutus

5. XX (564-65-6-2)

As Oy Oulun Notaaritie 3 hallitus on kokouksessaan 20.6.2017 päättänyt antaa hakijalle muistutuksen kiinteistöön todennäköisesti kohdistuvasta arvonalentumasta, jonka voimalaitoksen rakentaminen ja käyttö Laani-lassa aiheuttaa. Arvonalentuma aiheutuu lisääntyneestä raskaasta liiken-teestä, lisääntyneistä typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöistä, sekä meluhaitoista alueella. Lisäksi yhtiön hallitus on huolissaan alueelle rakennettavan vedenottamon vaikutuksesta alueen yleiseen viihtyvyy-teen, niin näkö- kuin meluhaitan näkökulmasta.

Hakijan selitys

1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Vedenlaatumallinnuksen laskentatapauksessa pyrittiin saamaan aikaan jäähdytysvesien leviämisen kannalta pahin mahdollinen tilanne siten, että joen virtaama on pitkän aikavälin pienin kuukausikeskiarvo ja jokeen las-kettava jäähdytysveden tuoma lämpömäärä on suurimmillaan. Erkkolan sillan kohdalla virtaamaksi on asetettu 150 m3/s ja virtaussuunta pää-uoman suuntaisiksi. Valittu virtaama kuvaa hyvin alkukesän virtaamaa, joka on vuositasolla keskimäärin pienin. Erkkolan siltojen ja Merikosken voimalaitoksen mittauspisteiden perusteella arvioituna virtaama on ollut Oulujoessa alhaisimmillaan (alivirtaama) keskikesällä.

Seuraavissa kuvissa on esitetty alivirtaamapäivien lukumäärä kuukausit-tain Erkkolan siltojen ja Merikosken voimalaitoksen mittauspisteillä vuo-sina 1991–2016.

99

Jäähdytysvesi puretaan Oulujoen pohjassa, jossa se nostaa mallinnuk-sen mukaan virtaaman ollessa 150 m3/s pienellä alueella, lähinnä purku-paikassa, veden lämpötilaa noin kahdella asteella. Jäähdytysvesi sekoit-tuu nopeasti joessa ja sen lämmittävä vaikutus on pääsääntöisesti noin 0,5 astetta joen pohjoisrannan puolella. Jäähdytysveden johtamisella ei ole vaikutusta veden lämpötilaan joen etelärannan puolella. Alivirtaama-tilanteessa voidaan jäähdytysveden veden lämpötilaa nostavien vaiku-tusten arvioida ulottuvan hieman laajemmalle, mutta on huomioitava, että alivirtaamatilanteet ovat lyhytaikaisia, jolloin myös vaikutukset jäävät ly-hytaikaisiksi.

Vedenlaatumallinnus antaa konservatiivisen käsityksen vaikutuksista, sillä käytetty jäähdytysvesimäärä oli 1,6-kertainen laitoksen todelliseen jäähdytysvesivirtaamaan verrattuna. Näin ollen riippumatta siitä, että mallinnus toteutettiin Oulujoen pitkän ajan keskivirtaaman alhaisimmilla arvoilla, eikä pitkän ajan alivirtaaman arvoilla, antaa mallinnus konserva-tiivisen kuvan vaikutuksista. Kun jäähdytysvesivirtaama tulee olemaan selvästi mallinnuksessa käytettyä pienempi, ovat myös vaikutukset vesis-tössä mallinnuksen antamia tuloksia pienemmät.

100

Hankkeen jäähdytysveden purkukanava on lähialueella olevien muiden toimijoiden jäähdytysvesirakenteisiin sekä veden ottamoihin nähden ala-virran puolella, joten hankkeella ei arvioida olevan häiritsevää vaikutusta alueen muiden toimijoiden vedenottoon edes alivirtaamatilanteissa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Erkkolan siltojen kohdalta mitatut vir-taamat vuosina 1991–2016, joista ilmenee, että alivirtaamatilanteita on tuona jaksona esiintynyt 4,1 % kaikista havainnoista. Keskivirtaama Erk-kolan siltojen kohdalla on ollut jakson aikana 267,5 m3/s.

1991–2016 (Erkkola)

HQ 819,2

MHQ 516,8

MQ 267,5

MNQ 83,2

NQ 52,6

Alivirtaamatilanteita (Q<MNQ) 4,1%

Oulujoen vesi sekoittuu tehokkaasti Merikosken voimalassa, joten hank-keesta johtuva veden lämpötilan nousu Merikosken alapuolisessa vesi-massassa on kalaston kannalta merkityksetön myös alivirtaamatilan-teessa. Oulujoen lohi on sopeutunut nousemaan jokeen lämpimän veden aikaan eli vasta loppukesällä, jolloin jokiveden lämpötila on nousuaikana merkittävästi korkeampi kuin muilla lohijoilla, joissa lohi nousee aktiivi-sesti keväällä ja alkukesällä. Siten Merikosken alapuolella tapahtuvalla vesimassan hyvin vähäisellä lämpötilan nousulla ei arvioida olevan vai-kutusta lohen eikä myöskään taimenen nousuun Merikosken kalaportaa-seen.

Sulfaatti ei sellaisenaan ole toksinen yhdiste, mutta suurissa pitoisuuk-sissa (useita tuhansia mg/l) sen on todettu olevan toksinen myös kaloille. Vedenlaadun ohjearvot (British Columbia Ministry of Environment 2016) määrittelevät suurimman vesieliöstölle turvallisen sulfaattipitoisuuden ve-sistössä 30 vuorokauden keskiarvona. Ohjeiden mukaan suurin ve-sieliöstölle turvallinen sulfaattipitoisuus on erittäin pehmeissä vesissä 128 mg/l. Luonnossa myös kalojen varhaisvaiheet näyttävät kuitenkin kestävän varsin korkeita sulfaattipitoisuuksia. Esimerkiksi Sotkamon Tuhkajoessa sulfaattipitoisuudet olivat vuosina 2013–2014 tasoa 150–450 mg/l, mutta veden laadun suhteen vaatelias taimen lisääntyi tuona aikana joessa silti normaalisti.

Oulujoessa lauhdevesien sulfaatti- ja natriumpitoisuudet laimenevat no-peasti taustapitoisuuden tasolle, eikä niillä ole vaikutusta joen kalastoon. Purkualueen alapuolinen Oulujoki on syvää yläallasta, jossa ei ole lohi-kalojen lisääntymisalueita, eikä se ole syvyytensä vuoksi myöskään mer-kittävää kevätkutuisten kalalajien lisääntymisaluetta. Merikosken alapuo-lella, Oulujokisuistossa, on kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalueita. Lohi ja taimen eivät lisäänny Oulujokisuistossa, mutta vaellussiian kutua tapahtuu alueella ainakin vähäisessä määrin. Lauhdevesien kuormituk-sella ei ole vaikutusta kalojen lisääntymisolosuhteisiin Merikosken ala-puolisessa Oulujokisuistossa.

101

Jäähdytysvesien leviämisen mallinnuksen lähtötietoina käytettiin suu-remman laitoksen tietoja kuin mille nyt haetaan ympäristölupaa. Näin ol-len mallinnettu jäähdytysvesimäärä (0,23 m3/s) on selvästi suurempi kuin lupahakemuksen kohteena olevan laitoksen todellinen jäähdytysvesi-määrä (0,14 m3/s) ja vaikutukset ovat mallinnustuloksia vähäisemmät. Laitoksen jäähdytysveden määrä (0,14 m3/s) on vähäinen verrattuna Ou-lujoessa virtaavaan vesimäärään (259 m3/s). Näin ollen ympäristölupa-hakemuksessa ei ole mainittu, että mallinnuksessa olisi käytetty pitkän aikavälin keskivirtaamaa, vaan laitoksen jäähdytysvesimäärää on ver-rattu pitkän aikavälin keskivirtaamaan. Jäähdytysveden tarve on noin 0,05 % Oulujoen keskivirtaamasta (259 m3/s) ja noin 0,2 % keskialivirtaa-masta (59,1 m3/s).

Hakija on käyttänyt ympäristölupahakemuksen lähtötietoina vuonna 2014 tehtyä mallinnusta sekä YVA-asiakirjaa, josta ELY-keskuksen lausunnos-saan mainitsema kuva ja sen kuvateksti on lainattu. Hakija yhtyy ELY-keskuksen näkemykseen, että kuvan kuvateksti on ilmaistu epäselvästi ja kyseessä on muutos virtausnopeudessa (m/s). Harhaanjohtava kuva-teksti ei kuitenkaan vaikuta oleellisesti lupahakemuksen sisältöön ja asia on hakemustekstissä esitetty sanallisesti todenmukaisesti.

Hakija esittää, että Laanilan yhteistuotantolaitoksen tuotantoprosessissa syntyvä lento- ja pohjatuhkat luokiteltaisiin sivutuotteeksi silloin, kun syn-tyvä tuhkarae täyttää lannoitevalmisteasetuksen mukaiset vaatimukset ja maarakentamiseen käytettäessä MARA-asetuksen asettamat laatuvaati-mukset. Laanilan yhteistuotantolaitoksessa poltetaan biopolttoainetta, turvetta ja kierrätyspolttoainetta. Lisäksi voidaan polttaa tehtaiden pro-sessikaasua ja nokea. Polttoaineen laatu vaikuttaa tuhkan laatuun. Lan-noitekäyttöön soveltuvan tuhkan tulee täyttää muut lannoitekäyttöasetuk-sen (11/2014) laatuvaatimukset. Lannoitteeksi soveltuva tuhka rakeiste-taan ennen markkinoille saattamista. Lannoitteena käytettävän tuhkan laatua seurataan Eviran hyväksymän omavalvontasuunnitelman avulla. Oulun Energialla on tällä hetkellä voimassa oleva pitkä toimitussopimus tuhkarakeen markkinoinnista metsälannoitekäyttöön.

Maarakentamisessa hyödynnettävän tuhkan on sovelluttava rakentee-seen. Oulun Energia tulee tutkimaan maarakentamiseen tarkoitetun tuh-kan geotekniset ominaisuudet, koostumuksen ja liukoisuuden, jotta voi-daan varmistaa tuhkan tekninen soveltuvuus maarakentamiseen ja ettei käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. MARA-asetus (591/2006) tulee muuttumaan lähiaikoina, joten tuhkan ominai-suudet tullaan selvittämään uuden asetuksen mukaisesti. Oulun Energi-alla on tällä hetkellä käytettävissä muutamia MARA-asetuksen mukaisia hyötykäyttökohteita, joihin on viety mm. Toppilan voimalaitoksen tuhkia vuodesta 2014 lähtien. Laanilan yhteistuotantovoimalaitoksen tuhkia voi-taisiin käyttää hakijan mukaan soveltuvin osin myös näissä kohteissa ja uusissa mahdollisissa rakennuskohteissa.

Laanilan voimalaitoksen seospolton tuhka tullaan rekisteröimään REACH-asetuksen mukaisena aineena huomioiden maarakennusai-neena ja lannoitekäyttöön soveltuvalle seostuhkalle annetut pitoisuusra-jat ja laatuvaatimukset. Oulun Energia kuuluu seospolton tuhkien REACH-konsortioon, joka on rekisteröinyt seospolton tuhkia (ECHA:n lu-ettelonumero 931-597-4).

102

Mikäli hyötykäyttökohteita ei ole saatavissa tai tuhka ei ole hyötykäyttö-kelpoista, syntyvät tuhkat läjitetään Miehonsuon tuhkanläjitysalueelle ja luokitellaan jätteeksi.

2. Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Voimalaitoksen vesistövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arvi-ointimenettelyssä, jossa on lainsäädännön vaatimusten mukaisesti arvi-oitu hankkeen yhteisvaikutukset alueen muiden toimijoiden kanssa. Ym-päristölupahakemuksessa esitetty pintavesiin aiheutuvien vaikutusten ar-viointi perustuu hankkeessa muodostuvien jäähdytys- ja jätevesien mää-riin, laatuun ja käsittelyyn, YVA-selostuksessa esitettyyn jäähdytysvesien leviämismallinnuksen tuloksiin sekä olemassa olevaan tietoon vesistöjen veden nykyisestä laadusta, johon ovat osaltaan vaikuttaneet myös muut tehdasalueet, kuten Toppilan voimalaitoksen ja Kemiran tehdasalueen vesistökuormitus. Oulujoen nykyinen veden sulfaatin taustapitoisuus on esitetty hakemuksessa ja uuden hankkeen aiheuttamaa kuormitusta ver-rattu siihen. Lisäksi on selvitetty tiedossa olevat lähialueen hankkeet ja selvityksen mukaan ei hakijan tietoon ole tullut sellaisia hankkeita, joista aiheutuisi jäähdytysvesi- tai sulfaattikuormaa Oulujokeen. Jäähdytysve-sien leviämismallinnuksissa on huomioitu Kemiran jäähdytysvesi ja Ou-lun Veden vedenotto.

5. XX (564-65-6-2)

Voimalaitoksen polttoaineet tuodaan laitokselle autokuljetuksina käyttö-tarpeen mukaan. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva liikenne ei koko-naisuudessaan tarkoita liikenteen lisäystä, sillä uusi voimalaitos korvaa osittain nykyisin käytössä olevien voimalaitosten toiminnasta aiheutuvaa liikennettä. Voimalaitoksen kuljetusten ei arvioida merkittävästi vaikutta-van asuinkiinteistöjen melutilanteeseen eikä liikenneturvallisuuteen.

Voimalaitoksen suunnittelussa noudatetaan voimalaitosrakentamisessa käytettäviä vaatimuksia koneitten ja laitteiden melutasosta ja rakenteiden äänieristyksistä. Päälaitetoimittajille asetetaan takuuvaatimukset me-lusta, joka takaa sen, että melutasoissa päästään mallinnuksen mukai-sesti alle melun ohjearvojen. Voimalaitoksen melusta tehtyjen mallinnus-ten mukaan asuinalueiden melu ei merkittävästi lisäänny voimalaitos-hankkeen vuoksi.

Uuden voimalaitoksen päästöjen vähentäminen tulee edustamaan uu-sinta tekniikkaa, joten energiaa tuotetaan pienemmillä ominaispäästöillä verrattuna tilanteeseen, että energia tuotettaisiin Toppila 1-voimalaitok-sella. Näin ollen ympäristön kuormitus ei tule merkittävästi lisääntymään. Savukaasupäästöjen leviämismalliselvityksen perusteella voimalaitok-sen aiheuttamat savukaasupäästöjen epäpuhtauspitoisuudet ulkoil-massa ovat pieniä verrattuna terveysperusteisiin ohjearvoihin ja kasvilli-suuden suojelemiseksi asetettuihin raja-arvoihin. Näin ollen voimalaitok-sen päästöillä ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten tervey-teen tai luonnonympäristöön.

Vedenottamosta ei aiheudu melu- pöly- tai muita haittoja eikä sillä arvi-oida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen yleiseen viihtyvyyteen.

103

A LU E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Aluehallintovirasto myöntää Oulun Energia Oy:lle ympäristöluvan poltto-aineteholtaan 220 MW:n sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä tuotta-van energiantuotantoyksikön hakemuksen mukaiselle toiminnalle ja luo-kittelee yksikön jätteen rinnakkaispolttolaitokseksi. Lisäksi ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaiseen puuperäisten polttoaineiden murs-kaamiseen ja varastointiin sekä viemäriputken rakentamiseen jäähdytys- ja prosessijätevesien johtamiseksi Oulujokeen. Viemäriputken rakenta-misen edellytyksenä on, että luvan saajalla on oikeudet hanketta varten tarvittaviin maa-alueisiin.

Lupamääräysten mukainen toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta toimen-pitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahin-koa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamää-räyksiä.

VESITALOUSLUPARATKAISU

Aluehallintovirasto myöntää Oulun Energia Oy:lle luvan jäähdytysveden ottoputken rakentamiseen Oulujokeen ja jäähdytysveden johtamiseen Oulujoesta jätteen rinnakkaispolttolaitokselle hakemuksen mukaisesti sekä jäähdytysveden ottoputken ja viemäriputken sijoittamiseksi yleiselle kulkuväylälle. Rakentamisen edellytyksenä on, että luvan saajalla on oi-keudet vedenottoputken rakentamista varten tarvittaviin maa-alueisiin.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvansaajan on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamää-räyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Laitoksen suunnittelu ja rakentaminen

1. Jätteen rinnakkaispolttolaitokseen liittyvät ympäristönsuojeluraken-teita koskevat yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen rakentamisen aloitta-mista. ELY-keskus on pidettävä ajan tasalla suunnitelmien muutok-sista. Suunnitelmista on käytävä ilmi mm. tilojen rakenteet, rakennus-materiaalit, eri toimintojen sijoittuminen ja lopulliset tiedot laitoksella

104

käyttöön otettavista savukaasun sekundäärisistä puhdistusteknii-koista.

Polttoaineet ja poltto-olosuhteet

2. Käynnistys- ja häiriötilanteissa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

3. Jätteen rinnakkaispolttolaitoksessa saa polttaa hakemuksen mukai-sesti pääpolttoaineina puuta ja muita kiinteitä biopolttoaineita, tur-vetta sekä lisäpolttoaineena Laanilan tehdasalueella syntyviä proses-sikaasuja. Lisäksi yksikössä saa polttaa seuraavia jätteitä:

Jäte Jätenimike Enimmäismäärä [t/v]

Kierrätyspolttoaine

(SRF)

15 01 01, 15 01 02,

15 01 03, 15 01 06,

15 01 09, 17 02 01,

17 02 03, 20 01 01,

20 01 11, 20 01 38,

20 01 39

40 000

Penkkanoki (kasoista) 06 13 03 8 000

Linkonoki 06 13 03 8 000

Penkkanoen määrä laskettuna 40 %:n kuiva-ainepitoisuudessa ja lin-konoen määrä laskettuna 5 %:n kuiva-ainepitoisuudessa saa kuiten-kin olla yhteensä enintään 8 000 tonnia vuodessa.

4. Laitokselle vastaanotetut jätepolttoaineet on punnittava ja kirjattava jäte-erittäin. Mikäli laitokselle tuodaan jätemateriaaleja, joiden vas-taanottoa, käsittelyä tai polttoa ei edellä ole sallittu, on jäte viipymättä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava paikkaan, jolla on voi-massa oleva lupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen tai käsittelyyn.

5. Jätteitä poltettaessa savukaasun lämpötila on nostettava kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa vähintään kahdeksi sekunniksi vähintään 850 °C:een. Jätteen syöttäminen yksikköön on estettävä automaattisella järjestelmällä aina, jos savukaasun lämpötila on alle 850 ºC:n tai jos päästöjen tarkkailussa vaaditut jatkuvat mittaukset osoittavat, että jokin päästöraja-arvo ylittyy puhdistuslaitteissa ilme-nevien häiriöiden tai vikojen vuoksi.

Päästöt ilmaan

6. Käsitellyt savukaasut on johdettava ilmaan hakemuksen mukaisesti vähintään 110 metriä korkean piipun kautta.

7. Ilmaan johdettavien päästöjen pitoisuudet saavat olla 6 %:n jään-nöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua korkeintaan seuraavat:

Rikkidioksidi, SO2 80 mg/m3(n) Typen oksidit, NOx (NO2:na) 200 mg/m3(n) Hiukkaset 10 mg/m3(n) Hiilimonoksidi CO 75 mg/m3(n) Haihtuva orgaaninen kokonaishiili TVOC 10 mg/m3(n) Suolahappo, HCl 10 mg/m3(n) Fluorivety, HF 1 mg/m3(n)

105

Ammoniakki NH3 20 mg/m3(n) Kadmium+tallium (Cd+Tl) 0,005 mg/m3(n) Elohopea (Hg) 0,005 mg/m3(n) Muut metallit ja metalloidit (* 0,3 mg/m3(n) Dioksiinit ja furaanit 0,03 ng I-TEQ/m3(n)

(* antimoni(Sb) + arseeni(As) + lyijy(Pb) + kromi(Cr) + koboltti(Co) + ku-pari(Cu) + mangaani(Mn) + nikkeli(Ni) + vanadiini (V)

Määräyksen raja-arvoja katsotaan noudatetun, jos:

- rikkidioksidin, typen oksidien, hiukkasten, haihtuvan orgaani-sen kokonaishiilen, suolahapon, fluorivedyn ja ammoniakin vuorokausikeskiarvot eivät ylitä raja-arvoja,

- vuoden aikana mitatuista hiilimonoksidin vuorokausikeskiar-voista 97 prosenttia ei ylitä raja-arvoa,

- yksikään metallien ja metalloidien vähintään 30 minuutin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitatta-vista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoja ja

- yksikään dioksiinien ja furaanien vähintään kuuden ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista kes-kiarvoista ei ylitä raja-arvoja.

Vuorokausikeskiarvot on laskettava varsinaisen toiminta-ajan kulu-essa mitatuista päästöjen puolen tunnin keskiarvoista, joista on vä-hennetty liitteenä 2 olevassa tarkkailuohjelmassa esitetyt luottamus-välin rajat.

Lisäksi ilmaan johdettavien päästöjen pitoisuuksien vuosikeskiarvot saavat olla 6 %:n jäännöspitoisuudessa kuivaa kaasua korkeintaan seuraavat:

Rikkidioksidi, SO2 50 mg/m3(n) Typen oksidit, NOx (NO2:na) 140 mg/m3(n) Hiukkaset 5 mg/m3(n) Hiilimonoksidi CO 75 mg/m3(n) Haihtuva orgaaninen kokonaishiili TVOC 5 mg/m3(n) Suolahappo, HCl 5 mg/m3(n) Fluorivety, HF <1 mg/m3(n) Ammoniakki NH3 10 mg/m3(n)

Pitoisuuksien vuosikeskiarvojen raja-arvoja katsotaan noudatetun, jos yhden kalenterivuoden ajalta jatkuvatoimisten mittausten anta-mista pätevistä puolen tunnin keskiarvoista, joista on vähennetty liit-teenä 2 olevassa tarkkailuohjelmassa esitetyt luottamusvälin rajat, laskettu vuosikeskiarvo ei ylitä raja-arvoa.

Yksikön käynnistys- ja pysäytysjaksoja tai savukaasun puhdistinlait-teiden häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen tarkaste-luissa, jos niiden aikana ei polteta jätettä.

Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen yksikön käynnistysjakson katsotaan päättyneen, kun 1) yksikön tuorehöyryn lämpötila on suurempi kuin 500 °C, 2) yksikön kostean savukaasun happipitoisuus on alle 5 % ja 3) käynnistyspolttoaineen käyttö on lopetettu.

Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen yksikön pysäytysjakson katsotaan alkaneen, kun 1) yksikön tuorehöyryn lämpötila on pienempi kuin 500 °C, 2) yksikön kostean savukaasun happipitoisuus on yli 5 % ja 3) käynnistyspolttoaineen käyttö on aloitettu.

106

Jos käynnistys- ja pysäytysjaksoihin vaikuttavat laitoksen ominaisuu-det muuttuvat, on määrityksien ajantasaisuus tarkistettava.

Päästöt pintavesiin, viemäriin ja maaperään

8. Toiminnassa muodostuva jäähdytysvesi on johdettava viemäriput-kella Oulujokeen tämän päätöksen liitteen 3 osoittamassa purkukoh-dassa. Toiminnasta johtuvasta sula-alueen laajentumisesta on tiedo-tettava vesialueen käyttäjille ELY-keskuksen kanssa sovittavalla ta-valla, mikäli sula-alue laajenee nykyisestä.

9. Kaikki laitosalueella muodostuvat puhtaat hulevedet on johdettava alueen koontikaivojen ja sadevesiputkiston kautta alueelle rakennet-tavaan hulevesien keräily- ja varoaltaaseen. Keräily- ja varoaltaasta vedet on johdettava edelleen viemäröinnin kautta tehdasalueella si-jaitsevan palovesi- ja öljynerotusaltaan kautta tai sen ohitse Oulujo-keen.

10. Biopolttoaineen ja turpeen käsittelyssä ja varastoinnissa, jätteen rin-nakkaispolttolaitoksen sisällä sekä piha-alueilla muodostuvat kiinto-ainetta sisältävät prosessi-, pesu-, hule- ja valumavedet ja muut li-kaantuneet vedet on johdettava lietteenerotuskaivojen tai vastaavan käsittelyn ja lupamääräyksessä 11 esitettyjen öljynerotuskaivojen kautta alueelle rakennettavaan hulevesien keräily- ja varoaltaaseen. Keräily- ja varoaltaasta vedet on johdettava edelleen viemäröinnin kautta tehdasalueella sijaitsevan palovesi- ja öljynerotusaltaan kautta tai sen ohitse Oulujokeen.

Lietteenerottimet ja erotusjärjestelmät on pidettävä kunnossa ja ne on tyhjennettävä lietteestä aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuo-dessa.

11. Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen sisällä ja piha-alueella sekä poltto-aineiden purku-, käsittely- ja varastointialueilla olevat kohteet, joista voi päästä öljyjä viemäriin tai vesistöön, on varustettava standardin SFS-EN 858-1 mukaisin I luokan öljynerottimin. Öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuuden on oltava alle 5 mg/l.

Öljynerottimet on varustettava öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hä-lytysjärjestelmällä, jonka toimivuus on testattava vähintään vuoden välein.

Öljynerottimet on pidettävä toimintakuntoisina ja ne on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta voidaan sulkea jätevesien pääsy viemäriin tai vesistöön tai maastoon. Näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo on si-joitettava, merkittävä ja suojattava siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiilikaivo on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olo-suhteissa.

12. Laitosalueella tapahtuvista vuodoista tai palosammutustoimista pe-räisin oleville epäpuhtaille vesille on oltava allas tai säiliö, joka on riit-tävän suuri kyseisten vesien säilyttämiseen. Epäpuhtaat vedet on säi-lytettävä niin, että ne voidaan tarvittaessa tutkia ja käsitellä.

107

13. Toiminnassa muodostuvat talousjätevedet ja muut niihin rinnastetta-vat jätevedet sekä savukaasulauhteen jatkokäsittelyn esikäsittelylait-teissa muodostuvat jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen vie-märiverkostoon.

14. Suolanpoistolaitoksen jätevedet, ulospuhallus- ja vesitysvedet, savu-kaasulauhduttimen tai -pesurin selkeytetyn lauhdeveden jatkokäsitte-lyssä muodostuvat jätevedet (käänteisosmoosilaitteisto) sekä muut niihin rinnastettavat jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen vie-märiverkostoon tai jäähdytysvesien mukana Oulujokeen.

Teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta poikkeavien jäteve-sien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon on sovittava vesihuoltolaitoksen kanssa ja ne on tarvittaessa esikäsiteltävä. Teol-lisuusjätevesisopimuksista on toimitettava jäljennökset ELY-keskuk-selle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15. Selkeytetty lauhdevesi saadaan johtaa, kun lauhdeveden jatkokäsit-telylaitteisto ei ole käytössä, jäähdytysveden mukana Oulujokeen.

16. Suoraan vesistöön johdettavien lupamääräysten 14 ja 15 mukaisten jätevesien epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla massapitoisuuk-sina suodattamattomissa näytteissä korkeintaan seuraavat:

Kiintoaineen kokonaismäärä 30 mg/l Elohopea ja sen yhdisteet elohopeana (Hg) 0,003 mg/l Kadmium ja sen yhdisteet kadmiumina (Cd) 0,005 mg/l Tallium ja sen yhdisteet talliumina (Tl) 0,05 mg/l Arseeni ja sen yhdisteet arseenina (As) 0,05 mg/l Lyijy ja sen yhdisteet lyijynä (Pb) 0,02 mg/l Kromi ja sen yhdisteet kromina (Cr) 0,05 mg/l Kupari ja sen yhdisteet kuparina (Cu) 0,05 mg/l Nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä (Ni) 0,05 mg/l Sinkki ja sen yhdisteet sinkkinä (Zn) 0,2 mg/l Dioksiinit ja furaanit 0,3 ng/l I-TEQ Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) 50 mg/l Fluoridi (F) 25 mg/l Sulfaatti (SO4

2-) 2 000 mg/l Sulfidi (S2-), helposti vapautuva 0,2 mg/l Sulfiitti (SO3

2-) Natrium (Na)

20 mg/l 1 000 mg/l

Määräyksen raja-arvoja katsotaan noudatetun, jos yksikään mittaus-tulos ei ylitä edellä esitettyjä raja-arvoja tämän päätöksen liitteessä 2 esitetyn mukaisesti tarkkailtuna.

Lisäksi vesistöön johdettavan käsitellyn jäteveden haitta-ainepitoi-suudet on oltava niin alhaisia, että toiminnasta ei aiheudu asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 säädettyjen ympäristölaatunormien ylityksiä.

Jätevedet on lisäksi käsiteltävä ennen niiden johtamista vesistöön si-ten, että vesien pH on 6–9.

17. Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma koko lai-tosalueen kattavasta vesien keräys-, käsittely- ja johtamisjärjestel-mistä, mukaan lukien alueelle rakennettavan hulevesien keräily- ja varoaltaan sekä laitosalueella tapahtuvista vuodoista tai palonsam-mutustoimista peräisin olevien epäpuhtaiden vesien säilyttämiseen,

108

tutkimiseen ja käsittelyyn tarkoitetun altaan tai säiliön yksityiskohtai-set suunnitelmat, ja toimitettava ne ELY-keskukselle viimeistään kuusi kuukautta ennen laitoksen rakentamisen aloittamista. Suunni-telman mukaiset järjestelmät on rakennettava valmiiksi ennen jätteen rinnakkaispolttolaitoksen käyttöönottoa ja koeajoja.

Rakennettavat vesien keräys- ja käsittely- ja johtamisjärjestelmät on pidettävä kunnossa ja huollettava säännöllisesti.

18. Alueella olevilla lastaus- ja purkupaikoilla, varasto- ja käsittelyalueilla sekä liikennöintialueilla on oltava kestopäällystys. Koko laitosalueen asfalttipinnan kuntoa on seurattava säännöllisesti ja havaitut mahdol-liset päällysteen vauriot on korjattava mahdollisimman pian. Luvan saajan on toimitettava ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen laitoksen rakentamisen aloittamista kyseisten alueiden yksi-tyiskohtainen rakentamissuunnitelma. Rakentamissuunnitelmassa on esitettävä muun muassa alueiden rakennekerroksissa (myös pääl-lysrakenne) käytettävät materiaalit ja kerrosvahvuudet, kentän pin-nan kallistukset ja reunarakenteet.

Melu

19. Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toiminnasta, polttoaineen käsitte-lystä ja varastoinnista sekä voimalaitosalueella tapahtuvasta liiken-teestä aiheutuva melu ei saa yhdessä muun alueen teollisen toimin-nan kanssa lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla ylittää päivällä kello 7:00–22:00 A-painotettua ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB(A) eikä yöllä kello 22:00–7:00 A-painotettua ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB(A).

Jäähdytysveden pumppaamosta aiheutuva melu ei saa lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla ylittää A-painotettua ekvivalenttime-lutasoa (LAeq) 50 dB(A).

Raja-arvoon verrattavaan mittaus- tai laskentatulokseen on lisättävä 5 dB, jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista.

20. Laitoksen käyttö-, huolto- ja häiriötilanteisiin liittyvät paineellisen höy-ryn ulospuhallukset on mahdollisuuksien mukaan ajoitettava päivä-ajalle. Varoventtiilien ulostuloputket on varustettava äänenvaimenti-milla.

21. Koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kun-nossapidossa on otettava huomioon tehokas meluntorjunta. Biopolt-toaineen mobiilimurskain, puhaltimet, tuulettimet ja muut vastaavat pistemäiset melun päästölähteet on koteloitava, varustettava äänen-vaimentimin tai muuten eristettävä melun vaimentamiseksi ja melun leviämisen estämiseksi. Toteutetuista meluntorjuntatoimenpiteistä on raportoitava ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon yhteydessä.

22. Luvan saajan on tehtävä vuoden kuluessa jätteen rinnakkaispolttolai-toksen toiminnan käynnistymisestä mittauksiin perustuva edustava selvitys melupäästöistä päästölähteittäin ja melun leviämismallinnus. Melupäästöjen mittaussuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle kaksi kuukautta ennen mittausjakson alkamista. Mittausraportti on toimitettava ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa mittaus-jakson päättymisestä.

109

Polttoaineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi

23. Alueen polttoaineterminaalissa saa varastoida kerralla enintään 35 000 kiinto-m3 vastaavan tilavuusmäärän biopolttoainetta rankoina tai hakkeena.

24. Kiinteiden polttoaineiden ja raaka-aineiden kuljetus, vastaanotto, kä-sittely, varastointi ja siirrot on järjestettävä alueella siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maa-perän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait-taa ympäristölle.

25. Turpeen ja hienojakoisten puuperäisten polttoaineiden kuormien purku, seulonta ja murskaus on tehtävä suljetussa ja alipaineiste-tussa tilassa. Pöly on poistettava polttoaineiden kuljetuskalustojen ra-kenteista halliin sijoitetuilla puhaltimilla ja tarvittaessa myös manuaa-lisesti mahdollisimman tehokkaasti.

Luvan saajan on otettava huomioon laitoksen lopullisessa suunnitte-lussa polttoaineiden kuljetuskaluston pesuhallin mahdollinen käyt-töönotto ja sen vaatima tilantarve.

Kuormien purussa, seulonnassa ja murskauksessa muodostuva pöly on kerättävä ja johdettava jätteen rinnakkaispolttolaitoksen palamisil-maksi tai ulos. Ulos johdettavan ilman hiukkaspitoisuus saa olla enin-tään 10 mg/m3(n). Hiukkaspitoisuuden tarkkailu on tehtävä tämän päätöksen liitteessä 2 esitetyn mukaisesti.

26. Biopolttoaineen haketuksesta ei saa aiheutua pölyhaittaa ja haketuk-sen aikana muodostuvan pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä. Haketus on keskeytettävä, mikäli pölyhaittojen muodostumista ei voida muutoin estää.

27. Polttoaineen käsittely- ja varastointialueiden, piha-alueiden ja tiestön pölyämistä on rajoitettava suunnitelmallisesti muun muassa säännöl-lisellä piha-alueiden harjaamisella, rajoittamalla pölyn leviämistä pö-lyävissä kohteissa erilaisin teknisin ratkaisuin, koteloimalla polttoai-nekuljettimet, pölynsidonnalla ja kastelemalla tarvittaessa päällystä-mättömät tiet ja piha-alueet.

Polttoaineiden kuljetukseen on käytettävä kalustoa, joissa hienojakoi-sen polttoaineen leviäminen ympäristöön on estetty kuormapeittein tai muilla soveltuvilla teknisillä ratkaisuilla. Alueen sisäisellä tiestöllä on käytettävä nopeuksia, joilla kuormien ja ajoneuvojen pölyäminen on vähäistä.

28. Luvan saajan on toimitettava toimenpidesuunnitelma pölypäästöjen vähentämiseksi ELY-keskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toiminnan käynnistymistä. Suunni-telmaa on päivitettävä jatkuvasti toiminnasta saatavan kokemuksen mukaan.

Luvan saajan on ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden jälkeen laadittava käyttö- ja päästötarkkailun tulosten perusteella selvitys tur-vekuljetusten aiheuttamasta pölypäästöstä ja sen kulkeutumisesta voimalaitoksen lähialueille. Selvitykseen on liitettävä tarkastelu mah-dollisuuksista vähentää pölyhaittoja polttoaineiden kuljetuskaluston pesuhallin käyttöönotolla ja mahdollinen esitys hallin toteuttamisaika-taulusta. Selvitys on toimitettava aluehallintovirastolle kolmen kuu-kauden kuluessa ensimmäisen kokonaisen kalenteritoimintavuoden

110

jälkeen. Aluehallintovirasto voi selvityksen perusteella täsmentää lu-paa.

29. Nestemäiset polttoaineet ja nestemäiset ympäristölle vaaralliset ke-mikaalit on varastoitava asianmukaisissa kyseisen polttoaineen ja ke-mikaalityypin varastointiin hyväksytyissä, tiiviiseen suoja-altaaseen sijoitetuissa kiinteissä säiliöissä. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään 1,1 kertaa altaaseen sijoitettavan suurimman kiinteän säi-liön tilavuus. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. Säiliöiden kun-not on tarkastettava säännöllisesti.

Nestemäisiä ympäristölle vaarallisia kemikaaleja voidaan vaihtoeh-toisesti varastoida muissa kuin kiinteissä, kullekin kemikaalityypille tarkoitetuissa, asianmukaisesti merkityissä enintään 1 m3:n säiliöissä suoja-altailla tai reunakorokkein varustetuissa tiloissa, joista vuodon sattuessa kemikaalit voidaan kerätä talteen. Suoja-altaat tai reunako-rokkein varustetut tilat on mitoitettava siten, että niihin mahtuu vuoto-tilanteessa kaikki säiliöissä olevat nesteet.

Samaan säiliöryhmään ei saa sijoittaa keskenään vaarallisesti rea-goivia kemikaaleja tai kemikaaleja, jotka syövyttävät muun varoallas-tilassa olevan säiliön rakennemateriaalia, perustusta, vallitilan suoja-kalvoa tai muuta rakennetta. Suoja-altaiden pinnoitteen ja kemikaa-lien varastointiin käytettävien tuotantotilojen lattiapinnoitteen on kes-tettävä varastoitavia kemikaaleja.

Suoja-altaat on varustettava tyhjennysventtiilein, joiden kautta likaan-tumattomat vedet voidaan johtaa lupamääräyksen 9 mukaisesti. Venttiilit on pidettävä normaalisti suljettuna ja avattava vain esim. sa-devesien poistamiseksi suoja-altaista. Kemikaalien varastointiin tar-koitettujen tilojen on oltava viemäröimättömiä tai viemäreiden suljet-tuja.

30. Säiliöiden täyttö- ja tyhjennyspaikat on allastettava siten, että allasti-lavuus vastaa suurimman täytettävän tai tyhjennettävän kuljetussäi-liön tilavuutta ja mahdolliset vuodot pystytään saamaan talteen.

Toiminnassa muodostuvien jätteiden käsittely ja varastointi

31. Toiminnassa muodostuvat pääjätejakeet ovat valtioneuvoston ase-tuksen jätteistä 179/2012 liitteen 4 nimikkeiden mukaisesti seuraavat:

Jätteen rinnakkaispolton aikana muodostuva pohjatuhka (sis. peti-hiekka)

10 01 15

Jätteen rinnakkaispolton aikana muodostuva lentotuhka

10 01 17

Turpeen ja käsittelemättömän puun polton aikana muodostuva pohja-tuhka (sis. petihiekka)

10 01 01

Turpeen ja käsittelemättömän puun polton aikana muodostuva lento-tuhka

10 01 03

32. Jätteen rinnakkaispoltossa muodostuvat tuhkat ovat jätteitä ja ne on varastoitava erillään umpinaisissa siiloissa tai vastaavissa suljetuissa

111

tiloissa ja kuljetettava laitokselta käsiteltäväksi siten, että pölyäminen estyy.

Turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa muodostuvat ja hyöty-käyttöön toimitettavat tuhkat ovat sivutuotteita, jos ne täyttävät valtio-neuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maaraken-tamisessa (591/2006, ns. MARA-asetuksen), maa- ja metsätalousmi-nisteriön asetuksen lannoitevalmisteista (24/11) tai muun lainsäädän-nön laatuvaatimukset. Hyötykäyttöön toimitettavat tuhkat on kuljetet-tava laitokselta hyötykäyttökohteeseen siten, että pölyäminen estyy.

33. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet, joiden käsittelystä ei ole erikseen mainittu, on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja kä-siteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja että ei huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

Kaikki toiminnassa muodostuva jäte on mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos jätteen hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Jätteiden kuljettamisesta ei saa aiheutua haju- tai hy-gieniaongelmaa.

34. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Vaaralliset jätteet on ennen niiden toimittamista varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin.

Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallista jätettä luo-vutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja.

Laitoksen käyttö ja hoito

35. Jätteen rinnakkaispolttolaitoksella on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa oleva ympäristöasioiden yhteyshenkilö, jolla on tehtä-vien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Yhteyshenkilön nimi ja yhteys-tiedot sekä niissä tapahtuvat muutokset on ilmoitettava ELY-keskuk-selle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

36. Luvan saajan on varauduttava poikkeuksellisiin tilanteisiin ennakolta. Poikkeuksellisten tilanteiden hallitsemiseksi on oltava toimintasuun-nitelma ja se on uusittava säännöllisin väliajoin tai muuten pidettävä ajan tasalla. Toimintasuunnitelmaan on sisällytettävä normaalitoimin-nan lisäksi häiriöpäästöihin ja onnettomuustilanteisiin, mukaan luet-tuna sammutusvesien aiheuttamat päästöt, liittyvät ympäristöriskit ja ohjeet toimenpiteistä polton ja erotinlaitteiden häiriötilanteiden va-ralle. Toimintasuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuu-kautta ennen jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toiminnan aloittamista.

112

37. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on ai-heutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomai-sesta poikkeavia päästöjä ilmaan, maaperään tai pinta- tai pohjave-teen, on viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien va-hinkojen torjumiseksi ja tarpeellisen lisätarkkailun järjestämiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisista tilan-teista on ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos tilanteesta saattaa aiheutua vaaraa terveydelle, ilmoitus on tehtävä myös Oulun kaupungin ter-veydensuojeluviranomaiselle.

38. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella tai sen välittö-mässä läheisyydessä oltava ympäristövahinkojen alkutorjuntakalus-toa, kuten imeytysmateriaalia, aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet sekä niiden mah-dollisesti pilaama aines on kerättävä välittömästi talteen ja toimitet-tava asianmukaiseen käsittelyyn.

39. Toimintaan liittyviin keskeisiin prosesseihin ja puhdistinlaitteisiin sekä nestemäisten kemikaalien ja polttonesteiden säiliöihin on asennet-tava varo-, hälytys- ja mittausjärjestelmät. Hälytykset on ohjattava paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Viemärijärjestel-mät on varustettava riittävin sulkulaittein siten, että ympäristöön ei pääse häiriötilanteissakaan kemikaaleja, jätteitä tai prosessi- ja jäte-vesiä. Tuotantoprosessit ja niiden varojärjestelmät on pidettävä ajan tasalla, ja niitä käyttävän henkilöstön tulee olla riittävästi perehtynyt niiden käyttöön.

40. Jäteperäisten polttoaineiden polttoa ei saa missään olosuhteissa jat-kaa keskeytymättä yli neljää tuntia, jos päästöraja-arvot ilmaan ylitty-vät. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 60 tuntia vuodessa.

Turpeen ja biopolttoaineen poltossa savukaasujen puhdistinlaitteen rikkoutumisen tai sen toimintahäiriön aikana, jonka seurauksena päästöraja-arvot ylittyvät, on turpeen käyttöä ja/tai jätteen rinnakkais-polttolaitoksen toimintaa rajoitettava, jotta päästöt eivät ylitä mää-räyksessä 7 annettuja päästöraja-arvoja. Jos päästöraja-arvoja ei voida alittaa turpeen käytön vähentämisellä tai toiminnan rajoittami-sella, on toiminta keskeytettävä 24 tunnin kuluessa häiriön alkami-sesta. Puhdistinlaitteiden käytön kokonaan estyessä on jätteen rin-nakkaispolttolaitos ajettava viipymättä hallitusti alas.

Tilanteiden, joissa turpeen ja biopolttoaineen poltossa päästöraja-ar-vot ylittyvät savukaasujen puhdistinlaitteiden rikkoutumisen tai niiden toiminnan häiriön seurauksena, kokonaiskesto saa olla enintään 120 tuntia minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana.

Luvan saajan on ilmoitettava viipymättä päästöraja-arvojen ylittymi-sistä ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviran-omaiselle.

41. Jos jatkuvatoimisten savukaasupäästöjen mittauslaite on poissa käy-töstä ja savukaasujen puhdistuslaitteet toimivat normaalisti, jätepe-räisten polttoaineiden polttoa ei saa jatkaa yli 12 tuntia. Tällaisten ti-lanteiden yhteenlaskettu kesto mittalaitekohtaisesti saa olla enintään 60 tuntia kalenterivuodessa. Jätteenpolttoa voidaan kuitenkin jatkaa,

113

jos luotettavilla manuaalisilla tai muilla korreloivilla mittauksilla voi-daan varmistua siitä, että päästöraja-arvot eivät ylity.

42. Luvan saajan on päivitettävä toimintaa koskeva ympäristöriskinarvi-ointi ennen toiminnan aloittamista. Riskinarvioinnin on sisällettävä myös toimintaohjeet ympäristövahinkojen minimoimiseksi ja aika-taulu merkittävien riskien pienentämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Päivitetty riskinarviointi ja siihen perustuva ennaltavarautumissuunni-telma on toimitettava ELY-keskukselle tarkkailusuunnitelman kanssa.

Riskinarviota ja siihen pohjautuva ennaltavarautumissuunnitelmaa on päivitettävä säännöllisesti valvontaviranomaisen kanssa sovitun mukaisesti.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

43. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympä-ristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnassa on hyödynnettävä pa-rasta käyttökelpoista tekniikkaa siten, että toiminnan päästöt ja ym-päristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja energian tuotto sekä sen käyttö mahdollisimman tehokasta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

44. Kaikista toiminnan merkittävistä muutoksista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja annettava tieto Oulun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Ilmoituksiin on liitettävä arvio muutoksen vaikutuksista päästöihin ja niiden ympäris-tövaikutuksiin tarkasteltuna kaikkien päästöelementtien osalta sekä luvan saajan oma arvio siitä, edellyttääkö muutos ympäristöluvan muuttamista tai tarkkailun tarkentamista.

45. Luvan saajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopet-tamista esitettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskoh-tainen suunnitelma koskien tämän ympäristö- ja vesitalousluvan mu-kaisesti toteutettujen rakennusten ja rakenteiden purkamista tai jat-kokäyttöä sekä alueella olevien tai toiminnan lopettamisen yhtey-dessä muodostuvien jätteiden käsittelyä.

Vesistöön rakentamista ja veden johtamista koskevat lupamääräykset

Veden johtamista ja rakenteita koskevat määräykset

46. Jätteen rinnakkaispolttolaitokselle saadaan johtaa jäähdytys- ja pro-sessivettä Oulujoesta enintään 0,14 m3/s.

47. Jäähdytysveden otto- ja purkuputket on asennettava päätöksen liit-teenä 3 olevan piirustuksen osoittamaan paikkaan ja muutoin hake-mussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Putket on asennettava väylä-alueella venereitin haraussyvyyden alapuolelle (-1,44 m., NN).

48. Vesitalousrakenteisiin saa tehdä sellaisia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia tai lisäyksiä, joilla ei ole haitallista vaikutusta rakenteiden toimintaan suunnitellulla tavalla tai haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta.

114

Töiden aloittaminen ja suorittaminen sekä tarkkailu

49. Vesialueella tapahtuviin rakennustöihin on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja rakennustyöt on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa.

Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä.

Kunnossapito ja merkinnät

50. Luvan saajan on pidettävä rakenteet ja laitteet kunnossa.

Otto- ja purkuputken merkitsemisessä on noudatettava Liikenneviras-ton ohjetta: ”Ilmajohtojen sekä kaapeleiden ja putkijohtojen asettami-nen ja merkitseminen vesialueella (23/2014)”.

Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi

51. Töiden valmistuttua rakennustelineet ja -jätteet on poistettava vesi-alueelta ja sen rannoilta ja rakennuspaikat on saatettava maisemalli-sesti asianmukaiseen kuntoon.

Ilmoitukset

52. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Oulun kaupungin ympäristönsuojelu-viranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianosaisille maan-omistajille.

53. Häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka mahdollisesti heikentävät Oulujoen vedenlaatua oleellisesti, on tehtävä viipymättä ilmoitus ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomai-selle. Poikkeuksellisten tilanteiden aikaisesta vedenlaadun tarkkai-lusta on sovittava erikseen ELY-keskuksen kanssa.

54. Mikäli työt vaativat vesiliikenteen tilapäistä rajoittamista, luvan saajan on oltava hyvissä ajoin yhteydessä Liikenneviraston meriväyläyksik-köön.

55. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjal-lisesti aluehallintovirastolle, ELY-keskukselle, Oulun kaupungin ym-päristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston meriväyläyksikölle, jolle valmistumisilmoituksen mukaan on liitettävä putkien sijainnin osoittava kartta paikannustietoineen.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Käyttö- ja päästötarkkailu

56. Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen käyttö- ja päästötarkkailu sekä ra-portointi on tehtävä ympäristölupahakemuksessa ja sen täydennyk-sissä esitetyn mukaisesti, ottaen lisäksi huomioon tämän päätöksen liitteessä 2 esitetyt asiat.

Luvan saajan on laadittava jätteen rinnakkaispolttolaitoksen tarken-nettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma, jossa on esitetty mm. tie-

115

dot ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailuun hankittavista mittaus-menetelmistä ja -järjestelmistä ja tarkkailun ja raportoinnin järjestämi-sestä. Tiedoista on käytävä ilmi muun muassa niiden soveltuvuus ky-seiseen käyttötarkoitukseen sekä päästöjen tarkkailussa käytettävien näytteenotto- tai mittauspaikkojen sijainnit. Tarkennettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ja tiedoksi Oulun kaupungin ympä-ristönsuojeluviranomaiselle ELY-keskuksen kanssa sovittavana ajan-kohtana ennen jätteen rinnakkaispolttolaitoksen rakentamisen aloit-tamista. ELY-keskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailusuunnitel-maa.

57. Vesistörakentamistöiden tarkkailu on tehtävä tämän päätöksen liit-teessä 2 esitetyn mukaisesti. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ELY-keskus tarkentaa vesitaloushankkeen tarkkailua.

58. Luvan saajan on laadittava osana laitoksen käyttö- ja päästötarkkai-lusuunnitelmaa tarkempi suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Suunnitelmaan on sisällytettävä mm. lo-pulliset tekniset suunnitelmat penkkanoen polttamisesta laitoksella. Suunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle ja tiedoksi Oulun kau-pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ELY-keskuksen kanssa so-vittavana ajankohtana ennen jätteen rinnakkaispolttolaitoksen raken-tamisen aloittamista. ELY-keskus voi tarvittaessa tarkentaa suunni-telmaa.

Vaikutustarkkailu

59. Luvan saajan on yhdessä muiden alueen ympäristöluvanvaraisten toimijoiden kanssa tarkkailtava melupäästöjen vaikutuksia ympäris-töön ja tehtävä vuoden kuluessa jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toi-minnan käynnistymisestä mittauksiin perustuva edustava selvitys lä-himpien häiriintyvien kohteiden melutasoista. Melun mittaussuunni-telma on toimitettava ELY-keskukselle kaksi kuukautta ennen mit-tausjakson alkamista. Mittausraportti on toimitettava ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa mittausjakson päättymisestä. Tulosten perusteella on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnassa muodostuvan melun rajoittamiseksi.

60. Luvan saajan on osallistuttava alueen muun teollisuuden ja Oulun kaupungin kanssa suoritettaviin ilmanlaadun yhteistarkkailuihin Poh-jois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

61. Luvan saajan on osallistuttava alueen muun teollisuuden ja Oulun Vesi liikelaitoksen kanssa vesistö- ja kalataloudellisten vaikutusten yhteistarkkailuihin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle

Ympäristöluvan mukainen toiminta

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistu-vasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus on tehtävä Poh-

116

jois-Suomen aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaa-mista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

Vesitaloushanke

Vahingon kärsijä voi hakea luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus on tehtävä aluehallintovirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta. Kuitenkin rakennel-man sortumisesta tms. syystä aiheutuvasta vahingosta korvausta voi ha-kea 10 vuoden määräajan jälkeen.

Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi hakea luvan haltijan velvoittamista va-hinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristöluparatkaisun perustelut

Ympäristöluvan harkinnan perusteet

Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava jätteen rinnak-kaispolttolaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa kyseiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, mitkä luonnonsuojelulaissa ja sen no-jalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Oulun Energia Oy:n Laanilaan suunnitteilla oleva uusi jätteen rinnakkais-polttolaitos korvaa luvan saajan ilmoituksen mukaan vielä toiminnassa olevan Toppila 1 -voimalaitoksen. Toppila 1 on ilmoitettu mukaan kansal-liseen siirtymäsuunnitelmaan, joka päättyy 30.6.2020. Alustavien suunni-telmien mukaan tämän jälkeen Oulun Energia Oy ilmoittaa Toppila 1:n 1 500 tunnin käyntiaikajoustoon, mikäli laitoksen käyttö on edelleen tek-nisesti ja taloudellisesti mahdollista. Oulun Energia on aloittanut jätteen rinnakkaispolttolaitos -hankkeen Toppila 1 -voimalaitoksen korvaa-miseksi. Hankkeen tavoitteena on korvata käytöstä poistuvaa energian-tuotantokapasiteettia uudella yhteistuotantovoimalaitoksella sekä vastata Oulun kasvavaan energiantarpeeseen.

Luvan saaja on ilmoittanut, että suunnitteilla olevassa yhteistuotantolai-toksessa on tarkoituksena käyttää polttoaineena ympäristönsuojelulain 527/2014 97 §:n 2 momentin 10) -kohdassa mainittuja muita kuin biomas-saksi luokiteltuja kiinteitä tai nestemäisiä jätteitä (kierrätyspolttoaine, penkkanoki, linkonoki) eikä kyseessä siten ole ympäristönsuojelulain tar-koittama suuri polttolaitos vaan jätteen rinnakkaispolttolaitos mainitun lain 107 §:n mukaisesti.

117

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pi-laantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamää-räykset. Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista.

Rinnakkaispolttoa koskevien suurten polttolaitosten BAT-päätelmien so-veltamisalaan kuuluvat jätteiden rinnakkaispolttolaitokset, jos niiden ka-pasiteetti on yli 3 t/h tavanomaisia jätteitä tai yli 10 t/vrk vaarallisia jätteitä, ja jos niiden polttoaineteho on vähintään 50 MW yhteinen piippu -sääntö huomioon ottaen. Asetetut päästöraja-arvot perustuvat parhaan käyttö-kelpoisen tekniikan käyttöön sekä ympäristön kannalta parhaisiin käytän-töihin päästöjen rajoittamisessa. Jätteen rinnakkaispolttolaitoksessa käy-tettävät päästöjen vähentämistekniikat ovat suurten polttolaitosten BAT-päätelmien mukaiset ja ilmaan johdettavia päästöjä koskevat raja-arvot on mahdollista alittaa kaikissa tilanteissa, kun hakemuksen mukaiset sa-vukaasujen puhdistinlaitteet ovat käytössä. Muutenkin annetut lupamää-räykset huomioiden jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toiminta edustaa suurten polttolaitosten BAT-päätelmien mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa päästöt ilmaan eivät heikennä ilman laatua siten, että valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaa-dusta annetut raja-arvot ylittyisivät jätteen rinnakkaispolttolaitoksen lähei-syydessä.

Purkuputkea pitkin tuleva kuormitus nostaa Oulujoen veden sulfaatti- ja natriumpitoisuutta aivan purkupisteen lähialueella yhteensä jäännöspitoi-suuden ja Oulujoen veden taustapitoisuuden verran, mutta pitoisuudet laimenevat purkupisteen jälkeen nopeasti Oulujoen veden taustapitoi-suuden tasolle sekoittuessaan Oulujoen virtaamaan. Purkuputki purkaa veden joen pohjaan, mutta virtaavan veden luontaisesta sekoittumisesta ja turbulenssista johtuen suolaisuudesta johtuvia veden tiheyseroja ei ar-vioida syntyvän. Oulujokeen purettavan veden suolapitoisuuden ei myös-kään arvioida aiheuttavan Oulun edustan merialueella veden kerrostu-neisuutta.

Hankkeen aiheuttaman ravinnekuormituksen arvioidaan olevan niin vä-häistä, ettei se aiheuta merkittäviä rehevöittäviä vaikutuksia Oulujokeen tai Oulun edustan merialueelle. Huomioitaessa Oulujokeen ja Oulun edustan merialueelle kuormitusta aiheuttavien toimijoiden yhteisvaikutuk-set, tulee hankkeen päästöt pieneltä osalta lisäämään Oulujoen alaosan sekä Oulun edustan merialueen ravinnekuormitusta.

Jäähdytysvesi puretaan Oulujoen pohjassa, jossa se nostaa pienellä alu-eella, lähinnä purkupaikassa, veden lämpötilaa noin kahdella asteella. Jäähdytysvesi sekoittuu nopeasti joessa ja sen lämmittävä vaikutus on pääsääntöisesti noin 0,5 astetta joen pohjoisrannan puolella. Jäähdytys-veden johtamisella ei ole vaikutusta veden lämpötilaan joen etelärannan puolella.

Jäähdytysvesien lämpökuorman haitalliset vaikutukset talvella liittyvät jäi-den heikkenemiseen ja jäällä kulun sekä talvikalastuksen vaikeutumi-seen. Laanilan tehdasalueelta tuleva lämmin jäähdytys- ja prosessivesi pitää Oulujoen pohjoispuolen sulana purkupaikalta alaspäin Merikosken voimalaan saakka jo nykyisin. Jäähdytysvesien leviämismallinnuksen tu-losten perusteella voidaan arvioida, että sulana pysyvä alue laajenee hie-man nykyisestä.

118

Jäähdytysvesien aiheuttama lämpötilan nousu on niin pientä, että hank-keen ei arvioida merkittävästi pidentävän kasvukauden pituutta nykyises-tään Oulujoessa purkualueella. Hankkeen jäähdytysvedet eivät siten vai-kuta heikentävästi Oulujoen tai Oulun edustan merialueen veden ekolo-giseen tilaan.

Jäähdytysvesien mukana tuleva lämpökuorma ja mahdollisten jätevesien mukana tulevat muut päästöt eivät heikennä Oulujoen alaosa ja Oulun edustan merialue -vesimuodostumien hyviä kemiallisia tiloja. Luvan mu-kaiset päästöt eivät myöskään heikennä mahdollisuuksia vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi edellä mainittujen vesimuodostumien osalta, jotka ovat tällä hetkellä tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Näin ollen päästöt eivät vaikeuta vesienhoitosuunnitelmien toteutumisia.

Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristölupakäsittelyä edel-täneessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Ympäristövaiku-tusten arviointiselostus sekä sen jälkeen vielä tarkentuneet vaikutusarviot on otettu huomioon tässä päätöksessä muun muassa lupamääräyksiä asetettaessa ja luvan myöntämisen edellytyksiä tarkasteltaessa. Arvioin-tiselostuksesta annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon ympäristölupa-asian käsittelyssä.

Suunniteltu jätteen rinnakkaispolttolaitos sijoittuu olemassa olevalle teol-lisuusalueelle, jolla on jo vastaavanlaista toimintaa. Ympäristövaikutus-ten arvioinnissa oli mukana kaksi sijoituspaikkaa, Toppila, jossa hanke sijoittui Oulun Energian Toppilan voimalaitosalueelle ja Laanila, jossa hanke sijoittui Kemiran tehdasalueelle. Arviointiselostuksen yhteenve-dossa todetaan, että hankevaihtoehtojen aiheuttamat ympäristövaikutuk-set eivät juuri eroa toisistaan. Toppilaan sijoittumisessa on kuitenkin mer-kittäviä maankäytöllisiä vaikutuksia Ranta-Toppilaan suunnitellun asuin-alueen toteutumiseen. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioita-essa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, vaikutusalueen herk-kyys ympäristön pilaantumiselle, merkitys elinympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden kannalta, sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oi-keusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Suunnitellun jätteen rinnakkaispolttolaitoksen si-joituspaikka mahdollistaa toiminnan sijoittamisen alueelle.

Luvan saajalla on riittävä asiantuntemus lupahakemuksen mukaiseen toi-mintaan. Ympäristönsuojelulain mukaista jätteen käsittelytoiminnalta vaadittavaa vakuutta ei toiminnan osalta ole pidetty tarpeellisena. Vakuus voidaan ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jättää vaatimatta muulta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kus-tannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut sei-kat huomioon ottaen vähäiset. Toiminta on sen luonteista, että tarvitta-essa jätteen vastaanotto ja poltto voidaan lopettaa. Jätettä ei myöskään varastoida suuria määriä laitoksella, jolloin jätteen polton mahdollisesti loppuessa ei ole tarvetta toimittaa varastossa olevaa jätettä muuhun kä-sittelyyn.

Toimiessaan tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti jätteen rin-nakkaispolttolaitos ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjave-

119

den pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve-denhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuh-teista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Vesitalousluparatkaisun perustelut

Jäähdytysveden ottoputken rakentaminen ja siihen liittyvä maamassojen kaivaminen Oulujoen pohjassa aiheuttavat rakentamisaikana veden sa-mentumista rakennuskohteen välittömässä läheisyydessä. Samentuma-haitta poistuu kuitenkin nopeasti rakentamisen päätyttyä. Oulujoen poh-jaan asennettavista putkista ja vedenottorakenteista kalastukselle ja muulle vesistön käytölle aiheutuvat haitat ovat vähäiset, kun ne rakenne-taan ja merkitään hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti. Oulujoen virtaamiin nähden vähäisestä jäähdytysveden johtamisesta Oulujoesta jätteen rinnakkaispolttolaitokselle ei aiheudu mainittavaa haittaa vesistön muulle käytölle eikä se heikennä Oulujoen tilaa. Vesitaloushanke ei siten sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja se on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Näin ollen lupa voidaan myöntää vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin kohdan 1) perusteella. Kaava ei aseta estettä hankkeen toteuttamiselle.

Luvan saajalla on hakemuksen liitteenä olevan sopimuksen perusteella oikeudet vedenottamon ja ottoalueelle sijoitettavien putkistojen tarvitse-miin toisten omistamiin alueisiin. Luvan saaja on lisäksi ilmoittanut, että se hakee jäähdytysvesiputkistojen sijoittamiseen tarvittavat käyttö- ja/tai sijoitusluvat sekä tien alitusluvat tarkemman putkistosuunnitelman val-mistuttua lähivuosina.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Jätteen rinnakkaispolttolaitokseen ja sen päästöihin sovelletaan mm. val-tioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (151/2013).

Euroopan komissio on julkaissut suurten polttolaitosten parhaita käytet-tävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät 17.8.2107 (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käy-tettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamista suuria polttolaitoksia varten koskeva komission täytäntöönpanopäätös, (EU) 2017/1442).

Jätteiden rinnakkaispoltto on sisällytetty suurten polttolaitosten BAT-pää-telmiin. Rinnakkaispolttoa koskevien suurten polttolaitosten BAT-päätel-mien soveltamisalaan kuuluvat jätteiden rinnakkaispolttolaitokset, joiden kapasiteetti on yli 3 t/h tavanomaisia jätteitä tai yli 10 t/vrk vaarallisia jät-teitä, ja jos niiden polttoaineteho on vähintään 50 MW. Näihin laitoksiin sovelletaan rinnakkaispolttoa koskevia päätelmiä (erityisesti BAT 60–71). Oulun Energia Oy:n Laanilaan suunnittelema jätteen rinnakkaispolttolai-tos on polttoaineteholtaan 220 MW ja hakemuksen mukaisilla jätemää-rillä (48 000 t/v) ja arvioidulla vuosittaisella käyttöajalla (8 000 h/v) siinä poltetaan tavanomaisia jätteitä 6 t/h, eli siihen sovelletaan rinnakkaispolt-toa koskevia suurten polttolaitosten BAT-päätelmiä.

120

Ympäristönsuojelulain 76 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa-asian vireille tulon jälkeen voimaan tulleita päätelmiä sovelletaan vain, jos se on hakijan kannalta kohtuullista, ottaen huomioon lupahakemuksen ja päätelmien sisältö ja päätelmien voimaantulon ajankohta. Uusia suurten polttolaitosten BAT-päätelmiä on sovellettu tämän ympäristölupa-asian käsittelyssä luvan saajan pyynnöstä.

Savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuuksien raja-arvojen laskemiseen käytettävät polttoainekohtaiset päästöraja-arvot on päätöksessä annettu jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) ja suurten polttolaitosten BAT-päätelmien mukaisina. Epäpuhtauksien pitoi-suuksien raja-arvot on määritetty osittain jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisina, osittain suurten polttolaitosten BAT-päätelmien mukaisina ja osittain laskettu jätteen polttamisesta an-netun valtioneuvoston asetuksen 14 §:n 2 momentin mukaisesti asetuk-sen liitteen 3 kohdan 1 jätteen rinnakkaispolttolaitoksen päästöjen raja-arvojen laskentaan käytettävällä laskukaavalla.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

1. Lupamääräys on annettu toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ennakolta mahdollisimman tehokkaasti. Päästöjen leviä-mistä ympäristöön voidaan ehkäistä rakenteiden ja laitteistojen hyvällä etukäteissuunnittelulla ja oikeilla materiaaleilla. Valvontaviranomaisella on oltava käytössään lopulliset toteutuneet rakennekuvat jätteen rinnak-kaispolttolaitoksen toiminnan aikaista valvontaa varten. Tiivis yhteyden-pito viranomaisten kanssa jo laitoksen rakentamisvaiheessa on tarpeen valvonnan kannalta.

2. Määräys on annettu raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (413/2014) 4 §:n noudattamiseksi.

3. ja 4. Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen polttoaineiksi on hyväksytty lu-van saajan hakemuksessa esittämät polttoaineet ja määrät. Jätepolttoai-neiden osalta lupa on rajoitettu ympäristönsuojelulain 58 §:n 2 momentin perusteella tietynlaisen jätteen vastaanottoon ja polttoon. Yksikön häiriö-tön toiminta edellyttää, että jäteraaka-aineet soveltuvat prosessiin. Penk-kanoen ja linkonoen enimmäismäärät ovat hakijan hakemuksessa esittä-miä.

Mikäli laitokselle tuodaan jätteitä, joiden vastaanottoa ei ole päätöksessä hyväksytty, on jäte palautettava jätelain 29 ja 31 pykälien mukaisesti sen toimittajalle tai toimitettava käsiteltäväksi paikkaan, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn.

5. Poltto-olosuhteita ja jätteenpolton keskeyttämistä koskeva määräys on annettu jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) noudattamiseksi.

6. Piipun korkeus on määrätty hakemuksen mukaisena. Leviämismallin-nuksen perusteella mallilaskelmassa käytetty piipun korkeus (110 metriä) takaa ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laime-nemisolosuhteet.

121

7. Ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot perustuvat jätteen polttami-sesta annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:n 2 momentin vaatimuk-siin ja suurten polttolaitosten BAT-päätelmiin.

Hiilimonoksidin raja-arvo on annettu jätteen polttamisesta annetun valtio-neuvoston asetuksen liitteen 2 kohdan 5 ensimmäisen kappaleen ensim-mäisen luetelmakohdan mukaisena muunnettuna 6 %:n happipitoisuu-teen.

Kadmiumin ja talliumin (BAT 69), elohopean (BAT 70), muiden metallien ja metalloidien (BAT 69), dioksiinien ja furaanien (BAT 71) sekä haihtu-van orgaanisen kokonaishiilen (BAT 71) raja-arvot on annettu suurten polttolaitosten BAT-päätelmien jätteen rinnakkaispolton raja-arvojen mu-kaisina pääpolttoaineen ollessa biomassa ja/tai turve. Ammoniakin vuo-rokautinen raja-arvo on annettu ammoniakkipäästöistä aiheutuvien hait-tojen ehkäisemiseksi.

Raja-arvot rikkidioksidin, typen oksidien, hiukkasten, suolahapon ja fluo-rivedyn osalta on laskettu jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 3 kohdan 1 mukaisen sekoitussäännön avulla. Lasken-nassa on käytetty hakijan ilmoittamaa seuraavaa polttoainejakaumaa: biomassa 70 %, turve 15 % ja jäte 15 %. Käynnistyspolttoaineiden (polt-toöljyt) osuutta ei laskennassa ole otettu huomioon, koska raja-arvot eivät pääosin koske näitä tilanteita. Savukaasumäärätietoina on käytetty luvan saajan toimittamia savukaasun virtausmääriä. Jätteen savukaasumäärä on laskettu penkkanoen perusteella, koska sen lämpöarvo on käytettä-vistä jätejakeista alhaisin. Linkonoen savukaasumäärää ei ole huomioitu, koska sen lämpöarvo on korkeasta kosteudesta (95 %) johtuen käytän-nössä negatiivinen.

Kokonaispäästöraja-arvon C laskemisessa on käytetty seuraavaa kaa-vaa:

josta hakemuksen mukaisilla savukaasuvolyymeillä (VTurve/Biomassa/Jäte) ja jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 2 koh-tien 1., 3. ja 4. mukaisilla päästöraja-arvoilla (CJäte) redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen ja suurten polttolaitosten BAT-päätelmien 24, 25, 26, mukaisilla polttoainekohtaisilla päästöraja-arvoilla (CTurve/Biomassa) saadaan kokonaispäästöjen lasketuille raja-arvoille (CLaskettu) seuraavassa taulu-kossa hakijan esityksen mukaiset (CHakemus) kokonaispäästöjen raja-ar-vot:

Päästö Vturve

[m3(n)] Vbio-

massa

[m3(n)]

Vjäte

[m3(n)] Cturve

[mg/m3(n)] Cbiomassa

[mg/m3(n)] Cjäte

[mg/m3(n)] CLaskettu

[mg/m3(n)] CHakemus

[mg/m3(n)]

SO2 12,60 58,72 11,49 85 85 75 84 80 NO2 12,60 58,72 11,49 200 200 300 214 200 Hiukkaset 12,60 58,72 11,49 10 10 15 11 10 HCl 12,60 58,72 11,49 10 10 15 11 10 HF 12,60 58,72 11,49 1 1 1,5 1 1

122

Ilmaan johdettavien päästöjen mittaustulosten vertaamista raja-arvoihin koskevat määräykset perustuvat jätteen polttamisesta annetun valtioneu-voston asetuksen 23 §:ään.

Lisäksi ilmaan johdettaville päästöille on annettu vuosikeskiarvoon perus-tuvat raja-arvot suurten polttolaitosten BAT-päätelmien (BAT 7, 65, 67, 69 ja 71) mukaisesti. Ilmaan johdettavien päästöjen mittaustulosten ver-taaminen raja-arvoihin perustuu suurten polttolaitosten BAT-päätelmien vuosikeskiarvon laskentajakson määritelmään.

Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen yksikön käynnistys- ja pysäytysjaksojen määritykset on annettu luvan saajan esityksen mukaisina. Ne määrittele-vät ylös- ja alasajon keston riittävän yksiselitteisesti.

8. Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toiminnassa muodostuvat jäähdytys-vedet on määrätty palautettavaksi hakemuksessa esitettyyn purkupaik-kaan Oulujoessa.

9.–14. Määräyksillä varmistetaan jätevesiviemäriin ja edelleen jäteveden-puhdistamolle sekä sadevesiputkiston ja keräily- ja varoaltaan kautta Ou-lujokeen johdettavien vesien asianmukainen käsittely. Määräykset ovat tarpeen jätevedenpuhdistamon toiminnan turvaamiseksi ja jätevesipääs-töjen minimoimiseksi sekä maaperän ja pinta- ja pohjaveden pilaantumi-sen ehkäisemiseksi.

Toiminnassa muodostuvien öljyjä sisältävien jätevesien käsittelyvaati-mukset vastaavat valtioneuvoston asetuksessa 750/2013 polttoainete-holtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden öljyisten jäteve-sien käsittelylle asetettuja tiukimpia vaatimuksia. Ne ovat tässä tapauk-sessa saavutettavissa määräyksen mukaisilla oikein mitoitetuilla tehok-kailla öljynerottimilla ja huolellisella varautumisella öljypäästöjen ehkäise-miseen ja rajoittamiseen.

15. ja 16. Suoraan vesistöön johdettaville jätevesille on annettu epäpuh-tauksien raja-arvot suurten polttolaitosten BAT-päätelmien (BAT 15) ja jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 4 mu-kaisesti (tallium ja sen yhdisteet talliumina sekä dioksiinit ja furaanit). Li-säksi natriumille, jonka arvioidaan olevan yksi keskeinen päästö, on an-nettu raja-arvo, joka vastaa tasoltaan sulfaattipitoisuuden raja-arvoa 2 000 mg/l, oletettaessa, että natrium on päästössä pääosin Na2SO4-yh-disteenä. Mittaustulosten vertaamista raja-arvoihin koskeva määräys on annettu suurten polttolaitosten BAT-päätelmien mukaisena. Vesistöön johdettavia päästöjä koskevat BAT-päästötasot perustuvat vuorokausi-keskiarvoihin eli 24 tunnin ajalta otettuihin virtaukseen suhteutettuihin ko-koomanäytteisiin. Aikaan suhteutettuja kokoomanäytteitä voidaan käyt-tää, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa.

Edelleen lupamääräyksellä varmistetaan, että jätevesistä tai niiden joh-tamisesta vesistöön ei aiheudu terveydellistä haittaa.

17. Yksityiskohtaisella laitosalueella muodostuvien vesien keräys-, käsit-tely- ja johtamisjärjestelmää koskevalla suunnitelmalla ja sen toteutuk-sella edistetään toimivien vesiensuojeluratkaisujen käyttöönottoa koko laitosalueella. Samalla varmistetaan määräysten mukaisen jätevesien

123

käsittely. Suunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle, joka voi esittää siihen tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia.

18. Lupamääräyksellä vähennetään toiminnasta aiheutuvia päästöjä maaperään ja estetään maaperän pilaantuminen. Alueiden lopullinen ra-kentamissuunnitelma on määrätty esitettäväksi valvontaviranomaiselle ennen laitoksen rakentamisen aloittamista.

19. Valtioneuvosto on antanut viihtyvyys- ja terveyshaittojen ehkäise-miseksi päätöksen melutason ohjearvoista, jonka mukaan toiminnasta ai-heutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa päätök-sessä annettuja enimmäismelutasoja päivä- ja yöaikaan. Määräys on an-nettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaa-miseksi.

20. ja 21. Määräyksillä varmistetaan meluntorjunnan huomioonottaminen toiminnan suunnittelussa ja laitteiden hankinnassa, parhaan käyttökelpoi-sen tekniikan käyttö sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen to-teutuminen myös meluntorjunnassa. Lisäksi ne varmistavat osaltaan sen, ettei melusta aiheudu kohtuutonta rasitusta lähimpien häiriintyvien koh-teiden pihapiirissä.

22. Määräyksen mukaisella meluselvityksellä saadaan kattava tieto me-lun päästölähteistä, melupäästöistä sekä melutasoista lähimmissä häi-riintyvissä kohteissa. Tulosten perusteella luvan saajan on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnassa muodostuvan melun rajoitta-miseksi. Näin varmistetaan se, etteivät määräyksen 19 mukaiset meluta-sot ylity häiriintyvissä kohteissa jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toimin-nan ja polttoaineiden käsittelyn vuoksi.

23. Biopolttoaineiden varastointitilavuutta koskevalla määräyksillä vähen-netään varastoinnista aiheutuvaa ympäristön pilaantumisen vaaraa ja helpotetaan toiminnan valvontaa. Määräys on annettu luvan saajan esi-tyksen mukaisena.

24.–28. Määräykset on annettu polttoaineiden käsittelyssä muodostuvien pölypäästöjen sekä voimalaitosalueella muodostuvien hajapölypäästöjen estämiseksi ja rajoittamiseksi. Lupamääräyksessä 25 ulosjohdettavan il-man hiukkaspitoisuudelle asetettu raja-arvo on saavutettavissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Lupamääräyksen 28 edellyttämällä pölyntorjuntasuunnitelmalla ja sen jatkuvalla päivittämisellä ohjataan toi-minnan järjestämistä siten, että pölypäästöjä ja niiden leviämistä ympä-ristöön rajoitetaan tehokkain toimenpitein.

29. ja 30. Määräykset on annettu ympäristölle haitallisten vuotojen sekä maaperän ja muun ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyk-sillä velvoitetaan hakija rakentamaan kemikaalivuodon leviämistä estävät varojärjestelmät. Määrätty vaatimustaso vastaa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuudesta annetun asetuksen (856/2012) vaatimustasoa.

31 ja 32. Toiminnassa muodostuvat pääjätejakeet on luokiteltu jäte-asetuksen nimikkeiden mukaisesti. Muiden toiminnassa muodostuvien jätteiden käsittelymenetelmät ovat niin vakiintuneita, ettei niitä ole tässä päätöksessä luokiteltu. Luvan saajan on vuosiraportoinnin yhteydessä

124

kuitenkin itse luokiteltava muutkin jätteet asetuksen nimikkeiden mukai-sesti.

Luvan saaja on esittänyt, että toiminnassa muodostuvat lento- ja pohja-tuhkat luokiteltaisiin sivutuotteeksi silloin, kun muodostuva tuhka täyttää lannoitevalmisteasetuksen mukaiset vaatimukset ja maanrakentamiseen käytettäessä MARA-asetuksen asettamat laatuvaatimukset. Lannoit-teeksi soveltuva tuhka rakeistetaan luvan saajan mukaan ennen markki-noille saattamista ja lannoitteena käytettävän tuhkan laatua seurataan Eviran hyväksymän omavalvontasuunnitelman avulla. Mikäli hyötykäyt-tökohteita ei ole saatavissa tai tuhka ei ole hyötykäyttökelpoista, syntyvät tuhkat läjitetään luvan saajan mukaan Miehonsuon tuhkanläjitysalueelle ja luokitellaan jätteeksi.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/11) Liitteessä 1 (Luettelo kansallisista lannoitevalmisteiden tyypeistä (1–5) ja tyyppinimiryhmistä sekä niitä koskevista vaatimuksista) kohdassa 1A7 on tuhkalannoitteet, joista todetaan mm. seuraavaa:

”Tuhkalannoitteena tai sen raaka-aineena käytettävän teollisuus- tai kä-sittelylaitoksen sivutuote on sellaista, että sillä on todettavissa oleva kas-vien kasvua edistävä vaikutus, joka pääosin perustuu sivutuotteessa ole-vien kasveille käyttökelpoisten ravinteiden määrään. Tuhkalannoitteena tai sen raaka-aineena voidaan käyttää turpeen, peltobiomassan tai puun tuhkaa sekä eläinperäistä tuhkaa. Tuhka on käsiteltävä siten, että sen pölyäminen on mahdollisimman vähäistä.

Turpeen ja puun tuhkalla tarkoitetaan sivutuotetta, joka on eroteltu tur-peen, puuhakkeen, kuorijätteen, ensiömassan tuotannon tai massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvän kuituainetta sisäl-tävän kasviperäisen jätteen, käsittelemättömän puujätteen tai muun näi-hin verrattavan puhtaan puuperäisen aineksen tai peltobiomassojen ku-ten ruokohelpi, olki, vilja, öljykasvit, paju ja järviruoko taikka niiden seok-sen poltossa syntyvistä savukaasuista mekaanisesti tai sähköisesti tai joka on poistettu polttolaitoksen polttokammion pohjalta. Myös puu- turve- tai kasvibiomassapohjaisen polttoaineen valmistuksessa syntyvä tuhka on lannoitekäyttöön soveltuvaa tuhkaa.”

Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maara-kentamisessa (591/2006, ns. MARA-asetus) liitteessä 1 on esitetty ase-tuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet. Asetuksen liitteen kohdassa 2 todetaan mm. seuraavaa:

”Turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkalla tarkoite-taan jätettä, joka on eroteltu mekaanisesti tai sähköisesti turpeen, puu-hakkeen, kuorijätteen, ensiömassan tuotannon tai massasta valmistetta-van paperin tuotannon yhteydessä syntyvän kuituainetta sisältävän kas-viperäisen jätteen, käsittelemättömän puujätteen tai muun näihin rinnas-tettavan puuperäisen aineksen taikka niiden seoksen poltossa syntyvistä savukaasuista tai poistettu polttolaitoksen polttokammion pohjalta.”

Oulun Energia Oy:n Laanilaan suunniteltavalle jätteen rinnakkaispoltto-laitokselle on myönnetty lupa polttaa hakemuksen mukaisesti puuperäi-siä polttoaineita, peltobiomassaa, turvetta ja kierrätyspolttoainetta (mm.

125

pakkausjätettä, muovia ja tekstiilejä). Lisäksi laitokselle on myönnetty lupa polttaa tehtaiden prosessikaasua, penkkanokea ja linkonokea.

Ottaen huomioon laitoksella poltettavat jätejakeet, jätteen rinnakkaispol-tossa muodostuvat lento- ja pohjatuhkat eivät täytä lannoitevalmiste-asetuksen eivätkä MARA-asetuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja ne ei-vät myöskään täytä jätelain 5 §:n kaikkia sivutuotteen arviointikriteereitä. Edellä mainitun perusteella Oulun Energia Oy Laanilaan suunniteltavalla jätteen rinnakkaispolttolaitoksella muodostuvat lento- ja pohjatuhkat ovat jätteitä, kun laitoksella poltetaan jätettä.

Pelkän turpeen ja biopolttoaineen poltossa muodostuvat tuhkat voidaan toimittaa hyötykäyttöön, jos ne täyttävät lupamääräyksessä mainitut laa-tuvaatimukset.

Lajiltaan ja laadultaan erilaiset lento- ja pohjatuhkat on määrätty varas-toitavaksi erillään jätelain 15 §:n 1 momentin mukaisesti.

33. ja 34. Lupamääräykset on annettu jätelain etusijajärjestyksen noudat-tamiseksi. Toiminnanharjoittajan, jonka tuotannossa syntyy jätettä, on jä-telain 8 §:n mukaan noudatettava etusijajärjestystä sitovana velvoitteena siten, että saavutetaan kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kan-nalta paras tulos. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijai-sesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätet-tävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyö-dyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.

Jätelain 121 §:n mukaan siirtoasiakirja on oltava muun muassa vaaralli-sesta jätteestä, joka siirretään tai luovutetaan jätelain 29 §:ssä tarkoite-tulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista säädetään jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä. Siir-toasiakirjamenettelyn avulla voidaan vaarallisen jätteen kulkua seurata tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siir-toasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Mikäli alueella varastoidaan jätteiksi luokiteltuja aineita, luvan saajan on otettava huomioon jätelainsäädännön lisäksi, mitä valtioneuvoston ase-tuksessa kaatopaikoista määrätään mm. jätteen varastointiajoista.

35. Määräys on annettu toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. Jätelain 141 §:n mu-kaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimet-tävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten.

36.–39. Onnettomuus- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa voi aiheu-tua ympäristön kannalta merkittäviä päästöjä. Lupamääräyksillä varmis-tetaan oikea ja tehokas toiminta kyseisissä tilanteissa.

40. ja 41. Lupamääräykset polton aikaisista poikkeuksellisista tilanteista on annettu jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 27 §:n mukaisina. Määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja

126

valvonnan toteuttamiseksi. Lisäksi on annettu tarpeelliset määräykset poikkeuksellisista tilanteista, kun jätteen rinnakkaispolttolaitoksella polte-taan pelkästään turvetta ja biopolttoainetta.

42. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain 15 §:n noudattamiseksi. Riskinarviointin perustuva ennaltavarautumissuunnitelma estää onnetto-muuksia ja poikkeuksellisia tilanteita ja rajoittaa niistä aiheutuvia tervey-delle ja ympäristölle haitallisia seurauksia.

43. Luvan saajan on ympäristönsuojelulain 6 §:n velvoittamana oltava riit-tävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnassa on käytettävä ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Par-haan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen ja niiden vaikutusten olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kus-tannuksia.

44. Lupamääräyksessä annettu ilmoitusvelvollisuus toiminnan merkittä-vistä muutoksista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmista-miseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten viranomaisohjeiden antamisten vuoksi. Samalla luvan saaja arvioi itse kattavasti mitä vaiku-tuksia muutoksella on mahdollisesti päästöihin ja niistä aiheutuvaan pi-laantumisen tai sen vaaraan. Ilmoituksen perusteella ELY-keskus voi vel-voittaa luvan saajan laittamaan vireille toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen aluehallintovirastoon tai tarkentaa omana toimenaan toiminnan tarkkailua siten, että se vastaa paremmin muuttuvan toiminnan tarpeita.

45. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suun-nitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, ku-ten alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja jälkitarkkai-lusta. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen ja pitkäaikaisten haittojen ehkäiseminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarvittaessa tark-kailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman mukaisesti.

46. Määräyksellä mahdollistetaan jäähdytys- ja prosessiveden ottaminen Oulujoesta. Otettava vesimäärä on luvan saajan hakemuksessa ilmoitta-man suuruinen.

47. Määräyksellä varmistetaan jäähdytysvesien ottoputken ja purkuput-ken sijoittuminen hakemuksessa ja Liikenneviraston lausunnossa ilme-nevästi.

48. Lupamääräyksellä mahdollistetaan valvontaviranomaisen hyväksy-mät muutokset rakenteisiin ja laitteisiin.

49. Lupamääräys on annettu vesilain 3 luvun 8 §:n 2 momentin noudat-tamiseksi.

Rakentamisaikaa rajoittamalla vähennetään rakentamisesta aiheutuvien samentumishaittojen ja virkistyskäytön vaikeutumisen ja mahdollisen muun aiheutuneen haitan kestoa.

127

50. Kunnossapito- ja merkitsemismääräyksellä varmistetaan, että hank-keesta ei aiheudu vaaraa taikka yleistä tai yksityistä etua loukkaavia va-hingollisia tai haitallisia seurauksia.

51. Hankkeen viimeistelytöitä koskevalla määräyksellä varmistetaan alu-een siisteys ja se, että pumppaamoalueelle ei jää ylimääräisiä maamas-soja töiden valmistuttua.

52.–55. Aloittamis- ja valmistumisilmoitusta sekä muita tarvittavia ilmoi-tuksia koskevilla määräyksillä varmistetaan tiedonkulku luvan saajan ja viranomaisten sekä asianosaisten välillä.

56.–61. Lupamääräykset toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkai-lusta on annettu lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toi-minnan valvomiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. Savukaasuista on mää-rätty tarkkailtavaksi hakijan esityksen lisäksi suurten polttolaitosten BAT-päätelmien mukaisesti myös rikkitrioksidia, jos laitoksella on käytössä SCR-järjestelmä (BAT 4).

Jätelain 120 §:n 2 momentin mukainen suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä on määrätty esitettäväksi ELY-keskukselle, koska sitä ei ole esitetty hakemuksessa riittävän yksityiskoh-taisesti, mm. penkkanoen poltosta ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lu-paratkaisusta ja sen määräyksistä sekä liitteen 2 tarkkailuohjelmasta il-menevästi.

2. Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Oulun kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimuk-set on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen määräyksistä ilmenevästi.

3. Oulun kaupungin kaavoitusviranomainen

Lausunnossa esille tuotu pyrkimys melutasojen pienentämiseen on otettu huomioon lupamääräyksistä 19.–22. ja 59. sekä niiden perusteluista il-menevästi.

4. Liikennevirasto

Liikenneviraston lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lu-paratkaisusta ja sen määräyksistä ilmenevästi.

128

5. XX

Muistuttajan näkemykset on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen pe-rusteluista ilmenevästi. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa päästö-jen vaikutukset ilmanlaatuun jäävät vähäisiksi.

LUVAN VOIMASSAOLO

Päätöksen voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 §:ssä sää-dettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa ympäristölupaa tai ympäristön-suojelulain 93 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa ympä-ristöluvan valvontaviranomaisen aloitteesta.

Lupaviranomainen voi omasta aloitteestaan tai valvontaviranomaisen, toiminnanharjoittajan, kunnan tai haitankärsijän aloitteesta päättää, että ympäristölupa raukeaa, jos toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoi-sesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimin-taa aloiteta tai että toiminta on lopetettu, toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai lupapäätöksessä määrätyn tätä pidemmän ajan kuluessa tai hakemusta luvan tarkistamiseksi ei ole tehty ympäris-tönsuojelulain 80 §:n 3 momentin mukaisesti.

Toistaiseksi voimassa oleva vesitalouslupa raukeaa, jos lupapäätök-sessä edellytettyjä toimia ei olennaisilta osin ole toteutettu tai toteuttami-seen ryhdytty lupapäätöksessä määrätyssä ajassa tai vesilain 3 luvun 8 §:n 3 momentin nojalla pidennetyssä määräajassa.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök-siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkista-misesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelu-lain 70 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ympäristöluvan mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen. Viemäriputken sijoittaminen maa-alueelle edellyttää, että tarvittavat käyttöoikeudet alueisiin on hankittu.

129

Vesilain mukainen valmistelulupa

Veden ottamiseen liittyvien rakenteiden rakentaminen ranta- ja vesialu-eelle ja sen yhteydessä tapahtuva pohjan kaivaminen sekä varsinainen ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapää-töstä noudattaen.

Vedenottoputken sijoittaminen maa-alueelle edellyttää, että tarvittavat käyttöoikeudet alueisiin on hankittu.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Vakuus

Luvan saajan on ennen lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamista asetettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeus-turva ja luvat -vastuualueelle100 000 euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupa-päätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuu-den asettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle.

Määrätty vakuus on asetettava joko

a) omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuu-alue,

b) vakuutuslaitoksen antamana first demand -tyyppisenä takausvakuu-tuksena, jonka yksilöidyn euromäärän takuun antaja on velvollinen suo-rittamaan edunsaajalle sen ensimmäisestä vaatimuksesta tai

c) pankkitalletuksena, josta on toimitettu Pohjois-Suomen aluehallintovi-raston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella aluehallintoviraston hyväksi.

Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka tai sivuliike Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Vakuutta voi hakea palautettavaksi päätöksen saatua sellaisenaan lain-voiman tai valitustuomioistuimen päätöksen kumoamisen tai muuttami-sen edellyttämien ympäristön ennallistamistöiden valmistuttua Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuu-alueelta.

Perustelut

Toiminnan aloittamislupa

Luvan saajan tavoitteena on, että käytöstä poistuvan Toppila 1 -energi-antuotantoyksikön tuotannon korvaava uusi voimalaitos on käytössä vuo-den 2020 syksyllä. Toppila 1 on ilmoitettu mukaan kansalliseen siirtymä-suunnitelmaan, joka päättyy 30.6.2020. Alustavien suunnitelmien mu-

130

kaan tämän jälkeen luvan saaja ilmoittaa Toppila 1:n 1 500 tunnin käyn-tiaikajoustoon, mikäli laitoksen käyttö on edelleen teknisesti ja taloudelli-sesti mahdollista. Näin ollen luvan saajalla on perusteltu syy päätöksen täytäntöönpanolle.

Lupamääräysten mukaisesta jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toimin-nasta aiheutuvilla päästöillä ei ole sellaisia vaikutuksia, etteikö oloja voi-taisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, Oulujo-keen, jätteiden muodostuminen ja mahdolliset melu- ja pölyhaitat loppu-vat välittömästi toiminnan loppuessa. Alueella varastoitavat kemikaalit ja jätteet voidaan kuljettaa asianmukaiseen käsittelyyn tai uusiokäyttöön il-man ympäristön pilaantumisen varaa.

Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen rakenta-minen aiheuttaa muutoksia sijoituspaikalla. Tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta pääs-töstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eivätkä ne siten ole seu-rausta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Sa-nottuja vaikutuksia ei näin ollen voida ottaa huomioon muun muassa toi-minnan aloittamislupaa, ympäristön palautettavuutta tai vakuuksia harkit-taessa. Oikeus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta voi-daan näin ollen myöntää.

Valmistelulupa

Kyse on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on antanut luvan vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin kohdan 1) nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa hait-taa ja kyseisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olen-naisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös ku-motaan tai luvan ehtoja muutetaan. Valmistelulupa voidaan näin ollen myöntää.

Kyseessä on sekahanke, jonka päätoimintana on ympäristönsuojelulain mukainen toiminta. Jätteen rinnakkaispolttolaitokselle on edellä myön-netty oikeus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Ilman valmisteluluvan ulottamista koskemaan myös varsinaista veden otta-mista, ei luvan saajalla olisi tosiasiallista mahdollisuutta sekahankkeen varsinaisen päätoiminnan aloittamiseen. Näin ollen valmistelulupa on ulotettu koskemaan myös varsinaista veden ottamista, joka on päätoimin-nan käyttöönottoa valmisteleva toiminta.

Vakuuden perustelut

Ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamisen ja valmisteluluvan va-ralta määrätty yhteinen 100 000 euron suuruinen vakuus on riittävä ym-päristön saattamiseksi ennalleen, mikäli jätteen rinnakkaispolttolaitoksen ympäristölupa tai vesitalouslupa kumotaan tai niiden lupamääräyksiä muutetaan.

131

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 11 §, 12 §, 47 §, 48 §, 49 §, 51 § , 52 § 1 ja 3 momentti, 53 §, 58 § 1 ja 2 momentit, 59 §, 62 § , 63 §, 64 §, 67 §, 69 §, 75 § 1 ja 2 momentti, 76 § 1 momentti, 77 §, 83 § 1 ja 2 momentti, 87 § ja 199 § 1 momentti

Vesilaki 2 luku 7 §, 9 § 1 momentti, 3 luku 4 § 1 momentti kohta 1) ja 3 momentti, 8 § 2 momentti, 10 § 1 momentin kohdat 1) ja 2), 11 § 1 mo-mentti, 16 § 1 ja 2 momentti, 4 luku 3 § 2 momentti, 6 § 1 ja 2 momentti

Jätelaki 5 §, 8 § 1 ja 2 momentti, 12 § 1 ja 2 momentti, 15 § 1 momentti, 16 § 1 momentti, 17 § 1 momentti, 29 §, 31 §, 118 §, 119–122 § ja 141 §

Valtioneuvoston asetus suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta (936/2014)

Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013)

Valtioneuvoston asetus raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta

(413/2014)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vah-vistamista suuria polttolaitoksia varten koskeva komission täytäntöönpa-nopäätös, (EU) 2017/1442

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 29 925,50 euroa.

Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu-keskuksesta Joensuusta.

Perustelut

Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankoh-tana voimassa ollutta valtioneuvoston asetusta (1353/2016).

Asetuksen liitteen kohdan 3.1 maksutaulukon mukaan muun jätteenpolt-tolaitoksen tai jätteen rinnakkaispolttolaitoksen, johon sovelletaan ympä-ristönsuojelulain 108–110 §:ää, lupa-asian käsittelymaksu on 22 790 eu-roa.

Kiinteän polttoaineen valmistuslaitoksen (puun murskaus) maksutaulu-kon mukainen lupa-asian käsittelymaksu on 11 940 euroa. Kiinteän polt-toaineen valmistuslaitosta koskevan asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi, joten maksu peritään 35 prosenttia alempana maksutaulukon 2. kohdan mukaisesti, eli se on 7 761 euroa.

132

Asetuksen liitteen maksutaulukon 4. kohdan mukaan ympäristönsuojelu-lain 46 §:ssä tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimin-tojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että kor-keimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun voidaan lisätä muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen mak-suista. Näin ollen käsittelymaksu on ympäristölupia koskevien asioiden osalta yhteensä 26 670,50 euroa.

Päätösasiakirja sisältää myös useita maksutaulukossa maksullisiksi sää-dettyjä vesitalousasioita (muu vesilain 3 luvun mukainen hanke, 3 260 euroa ja pinta- ja pohjaveden ottaminen yli 2 000 m3/vrk, 6 510 euroa) siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden. Vesitalousasioiden käsittelystä peritään asetuksen liitteen kohdan 3.1 mukaan korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu kuitenkin siten, että maksuun voidaan lisätä 50 prosent-tia muiden vesitalousasioiden taulukon mukaisista maksuista. Tässä ta-pauksessa peritään pelkästään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu 6 510 euroa.

Koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 47 §:n mukaisessa yhteiskä-sittelyssä käsiteltävä asia, peritään käsittelymaksuna ympäristölupia kos-kevan maksutaulukon mukainen maksu ja puolet vesitalousluvan mak-susta. Käsittelymaksu on siten 29 925,50 euroa.

Toiminta Perusmaksu

€

Perittävä osuus

%

Yhteensä

€

YMPÄRISTÖLUPA Jätteen rinnakkaispolt-tolaitos

22 790 100 22 790

Kiinteän polttoaineen valmistuslaitos (puun murskaus)

11 940 € 32,5 3 880,50

VESILAKI Pinta- ja pohjaveden ottaminen yli 2 000 m3/vrk

6 510 50 3 255

Yhteensä 29 925,50

Oikeusohje

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 (1353/2016)

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Hakija

Jäljennös päätöksestä

Oulun kaupunki (sähköpostitse)

Oulun kaupungin kaavoitusviranomainen (sähköpostitse)

133

Oulun kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen / Oulun

seudun ympäristötoimi (sähköpostitse)

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö

ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse)

Lapin ELY-keskus / Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut (sähköpostitse)

Liikenneviraston meriväyläyksikkö, Helsingin toimipiste (sähköpostitse)

Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse)

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja sanomalehdessä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintovi-

raston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Oulun kaupungin viral-

lisella ilmoitustaululla.

Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalve-

lussa.

Kuulutuksesta ilmoitetaan Kalevassa.

134

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Erkki Kantola Sami Koivula

Jaakko Pirttijoki

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Erkki Kantola ja ympä-ristöneuvos Sami Koivula. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Pirttijoki.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 662 tai 0295 017 500.

JP/es

Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 3 Jäähdytysveden imu- ja purkupaikat

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeu-

delta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin

pääasiasta.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa kos-

kea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden

edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-kes-

kukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelu-

laissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti.

Valitusaika Valitusaika päättyy 22.1.2018, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suo-

men aluehallintovirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat

ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoi-

tettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oi-

keus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta

- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta

sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin

toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia-

miehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päät-

tymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh-

köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin,

että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimei-

senä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Linnankatu 1–3

postiosoite: PL 293, 90101 Oulu

puhelin: vaihde 0295 017 500

telekopio: 08 - 3140 110

sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi

aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250

euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan

eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä

eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvol-

linen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

1

Liite 2

OULUN ENERGIA OY:N LAANILAN JÄTTEEN RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN KÄYTTÖ- JA

PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA SEKÄ VESITALOUSHANKKEEN TARKKAILUOHJELMA

Toimintojen käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava siten, että puhdis-tuslaitteiden ja -menetelmien toimivuus ja teho, toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä toiminnan ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella.

Tarkkailut ja niihin liittyvät raportoinnit on tehtävä siten kuin tässä liit-teessä sekä lupahakemuksen kohdassa 12 ”Hankkeen ja vaikutusten tarkkailusuunnitelma” ja hakemuksen täydennyksissä on esitetty, ottaen lisäksi huomioon lupamääräykset.

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu on osa jätteen rinnakkaispolttolaitoksen ja polttoaineen käsittelyn prosessin ohjausta. Tarkkailu kohdistuu päästöjen ja ympäris-tövaikutusten sekä niiden rajoittamisen kannalta merkittäviin tekijöihin, kuten polttoaineiden käsittelyyn, varastointiin ja käyttöön, energiantuo-tantoyksikön käyttöön ja palamisprosessiin sekä puhdistinlaitteiden toi-mintaan ja käyttöhäiriöihin.

Laitosten toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpitoon, joka on osa automaatio- ja tietojärjestelmää, on merkittävä mm. tiedot käytetyistä polttoaineista, päästöistä ja muodostuneista jät-teistä sekä mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Kirjanpitoon on si-sällytettävä myös kaivojen tarkkailu ja tyhjennykset. Kirjanpito on säily-tettävä laitoksella ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomai-selle.

Palamisprosessin tarkkailu

Jätteen rinnakkaispolttolaitoksen energiantuotantoyksikön palamispro-sessin hyvyyttä on tarkkailtava mittaamalla jatkuvasti yksikön tulipesän lämpötilaa sisäseinän läheisyydestä sekä savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja vesihöyrysisältöä. Vesihöyrysisällön jatkuvia mit-tauksia ei tarvitse tehdä, jos näytteeksi otettu savukaasu kuivataan en-nen päästöjen analysointia. Tarkempi tarkkailun toteuttaminen ja tiedot mittalaitteista sekä mittauspaikoista on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle toimitettavassa jätteen rinnakkaispolttolaitoksen yksi-tyiskohtaisessa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmassa.

Polttoainetarkkailu

Polttoaineen kulutusta ja laatua on tarkkailtava ja kulutuksesta on pidet-tävä kirjaa. Kirjanpito on tehtävä siten, että voidaan todentaa jätteiden ja eri polttoaineiden käyttö. Kaikki yksikössä käytettävät jätepolttoaineet on punnittava kulutuksen seuraamiseksi.

Laitokselle vastaanotettujen jätteiden tiedot on kirjattava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 22 §:n mukaisesti.

2

Muiden polttoaineiden laadusta on oltava riittävät selvitykset polttopro-sessin toimivuuden, päästöjen hallinnan sekä päästölaskennan kannalta. Polttoaineiden laatua voidaan seurata polttoaineen toimittajalta saatavien tietojen perusteella tai seuraamalla sen laatua itse. ELY-keskukselle toi-mitettavassa laitoksen yksityiskohtaisessa käyttö- ja päästötarkkailu-suunnitelmassa on esitettävä menettelyt polttoaineiden määrän ja laadun tarkkailemiseksi.

Savukaasun puhdistukseen liittyvä tarkkailu

Mikäli savukaasun puhdistusmenetelmissä päädytään sähkösuodatti-men käyttöön, sen toimintaa on tarkkailtava elektrodien virta- ja jännite-mittareilla sekä käyttötuntimittareilla. Sähkösuodattimen käyntiaikoja, käyttöastetta ja läpilyöntien lukumäärää on seurattava. Sähkösuodatti-men kentän vikaannuttua häiriön aikainen hiukkaspäästö on arvioitava häiriön keston perusteella.

Savukaasujen puhdistinlaitteiden mekaaninen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja ilmenneet viat on korjattava. Savukaasujen puhdistuk-seen tarvittavien kemikaalien kulutusta on seurattava esimerkiksi säili-öissä olevien pinnanmittauslaitteiden avulla.

Savukaasujen puhdistuslaitteisiin liittyvä tarkkailu ja niiden seurantataa-juus on esitettävä ELY-keskukselle toimitettavassa laitoksen yksityiskoh-taisessa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmassa.

Huollot

Laitteita on huollettava säännöllisesti. Huoltojen on käsitettävä yksikön, polttimien, savukaasupuhdistimien ja muiden erotinlaitteiden, savuhor-mien, kaivojen, polttoainesäiliöiden ja mittauslaitteiden huoltotoimenpi-teet samoin kuin nuohoukset ja pesut. Huolloista on laadittava ohjelma, josta käy ilmi eri toimenpiteet, niiden aikataulu sekä vastuuhenkilöt.

Päästötarkkailu

Päästöt ilmaan

Ilmaan johdettavien päästöjen epäpuhtauksien pitoisuuksien määrittä-miseksi tehtävien mittausten on oltava edustavia. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle toimitettavassa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitel-massa on esitettävä mm. päästöjen tarkkailussa käytettävien näytteen-otto- tai mittauspaikkojen sijainti.

Savukaasuista on mitattava jatkuvasti savukaasujen määrää virtausmit-tauksella ja savukaasujen happipitoisuutta sekä savukaasujen lämpötilaa ja painetta. Lisäksi savukaasuista on mitattava jatkuvatoimisesti ainakin seuraavien yhdisteiden pitoisuuksia:

- typen oksidit (NO2:na) - hiilimonoksidi (CO) - hiilidioksidi (CO2) - vesihöyry (H2O) - dityppioksidi (N2O) - hiukkasten kokonaismäärä

3

- haihtuva orgaaninen kokonaishiili (TVOC) - suolahappo (HCl) - fluorivety (HF) - rikkidioksidi (SO2) - ammoniakki (NH3), käytettäessä SCR ja/tai SNCR-järjestelmää

Savukaasuista on lisäksi mitattava laitoksen ensimmäisen 12 käyttökuu-kauden aikana ainakin joka kolmas kuukausi ja sen jälkeen vähintään kaksi kertaa vuodessa, noin kuuden kuukauden välein, metalli ja metal-loidi- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuudet.

Elohopean pitoisuutta on mitattava laitoksen ensimmäisen 12 käyttökuu-kauden jälkeen vähintään kerran kolmessa kuukaudessa (BAT 4).

Rikkitrioksidin (SO3) pitoisuutta on mitattava kerran vuodessa, jos laitok-sella on käytössä SCR-järjestelmä (BAT 4).

Lupamääräyksen 25 mukaista hiukkaspitoisuuden raja-arvoa on tarkkail-tava kerran vuodessa. Mittauksia koskeva suunnitelma on toimitettava kuukautta ennen mittauksia ELY-keskukselle.

Savukaasujen jatkuvat mittaukset on toteutettava siten, että päästöjen vuorokausikeskiarvoja koskevien yksittäisten mitattujen tulosten 95 pro-sentin luottamusvälin arvot eivät ylitä seuraavia prosenttiosuuksia:

- hiilimonoksidi (CO) 10 % - rikkidioksidi (SO2) 20 % - typpidioksidi (NO2) 20 % - hiukkasten kokonaismäärä 30 % - orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) 30 % - suolahappo (HCl) 40 % - fluorivety (HF) 40 % - ammoniakki (NH3) 40 %

Mikäli mittalaitteen luotettavuus ei täytä kyseisiä vaatimuksia, mittalaite ja sen tulosten laskennalliseen käsittelyyn tarvittavat apusuuremittarit on huollettava ja kalibroitava uudestaan.

Raja-arvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot määritetään hyväksyttä-vistä mitatuista puolen tunnin keskiarvoista vähentämällä mitatusta ar-vosta mittaustuloksen 95 %:n luotettavuutta kuvaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuudesta.

Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonakin vuorokautena enemmän kuin viisi puolen tunnin keskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toi-mintahäiriön tai huollon vuoksi, on mittaukset mitätöitävä.

Jos minkään jatkuvatoimisen mittauksen osalta hylätään kalenterivuo-dessa enemmän kuin kymmenen vuorokausikeskiarvoa, on siitä ilmoitet-tava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupun-gin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin mit-tausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi ELY-keskuksen hyväk-symällä tavalla.

4

Verrattaessa ilmaan johdettavien päästöjen kertamittausten tuloksia raja-arvoihin, raja-arvot ylittävistä mittaustuloksista saa vähentää mittausepä-varmuuden raja-arvon pitoisuudessa. Kertamittausten mittausepävar-muus määritellään standardien mukaisten referenssimenetelmien mit-tausepävarmuuden perusteella.

Polttoaineiden käsittely- ja varastointialueiden, piha-alueiden ja muiden kohteiden pölyämistä on tarkkailtava vähintään silmämääräisesti. Lupa-määräyksessä 28 tarkoitettuun pölypäästöjen vähentämissuunnitelmaan on liitettävä yksityiskohtainen suunnitelma pölypäästöjen tarkkaile-miseksi.

Jäähdytysvedet

Oulujoesta otettavan ja jokeen takaisin johdettavan jäähdytysveden mää-rää ja lämpötilaa on mitattava jatkuvatoimisesti. Suunnitelma näistä jat-kuvatoimisista mittauksista on esitettävä ELY-keskukselle toimitetta-vassa laitoksen yksityiskohtaisessa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitel-massa.

Jätevedet

Yleiseen viemäriverkostoon johdettavien jätevesien laadun ja määrän seurannassa on otettava huomioon vesihuoltolaitoksen haltijan jäteve-sisopimuksessa asettamat seurantavaatimukset. Yleiseen viemäriver-kostoon johdettavien teollisuusjätevesien määrän ja laadun tarkkailu on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle toimitettavassa laitok-sen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmassa. Suunnitelmassa on otet-tava huomioon vesihuoltolaitoksen vaatimukset.

Laitosalueella muodostuvien vesistöön johdettavien hulevesien määrää on seurattava jatkuvasti ja sen laatu on selvitettävä vähintään kerran vuo-dessa. Hulevesistä on selvitettävä vähintään pH, kiintoaine, sähkönjoh-tokyky, COD, öljyhiilivedyt, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja seuraavat metallit ja metalloidit: Hg, Cd, Tl, As, Pb, Cr, Cu, Ni ja Zn. Näytteenotto-suunnitelma ja esitys tehtävistä analyyseistä on toimitettava ELY-keskuk-selle vähintään kaksi kuukautta ennen näytteenottoa. Analyysitulokset ja hulevesien johtamiskartta on toimitettava ELY-keskukselle ja tiedoksi Ou-lun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kulu-essa analyysien valmistumisesta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi antaa analyysitulosten perusteella tarkentavia ohjeita ja määräyksiä hu-levesien johtamisesta ja käsittelystä.

Lupamääräysten 14 ja 15 mukaisista Oulujokeen johdettavista jäteve-sistä on tarkkailtava jatkuvasti jäteveden happamuutta, lämpötilaa ja määrää paikassa, jossa jätevedet poistetaan jätteen rinnakkaispolttolai-toksesta ennen jäähdytysvesiin sekoittumista. Lisäksi kiintoaineen koko-naismäärää on seurattava päivittäin otettavalla kertanäytteellä.

Lupamääräyksen 16 mukaisten epäpuhtauksien (pois lukien dioksiinit ja furaanit) pitoisuuksia ja kokonaistyppeä sekä kokonaisfosforia on tark-kailtava vähintään 12 kertaa vuodessa ja näytteenotot on ajoitettava ta-saisesti ympäri vuoden. Näytteet on otettava 24 tunnin ajalta automaatti-sella näytteenottimella tai käsin kerättyinä, virtaukseen suhteutettuina ko-koomanäytteinä tai kerran tunnissa otettuina osanäytteinä, jos virtaus on

5

riittävän vakaa. Dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia on tarkkailtava lai-toksen ensimmäisen 12 käyttökuukauden aikana ainakin joka kolmas kuukausi ja sen jälkeen vähintään kaksi kertaa vuodessa, noin kuuden kuukauden välein.

Oulujokeen johdettavien jätevesien määrän ja laadun tarkkailun tarkempi toteuttaminen on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle toimi-tettavassa laitoksen yksityiskohtaisessa käyttö- ja päästötarkkailusuunni-telmassa.

Jätteet

Toiminnassa muodostuvat jätteet on luokiteltava valtioneuvoston jätteistä annetun asetuksen (179/2012) mukaisesti.

Hyötykäyttöön toimitettavan tuhkan ominaisuudet on tutkittava niin, että tuhkan soveltuvuus hyötykäyttökohteeseen selviää.

Määräyksessä 31 luokitelluista jätteistä on tehtävä kaatopaikoista anne-tun valtioneuvoston asetuksen nro 331/2013 16–19 §:n mukainen perus-määrittely. Näytteenotossa ja testauksessa on noudatettava mainitun asetuksen 22 ja 23 §:n vaatimuksia.

Tuhkien laatumääritykset on uusittava, mikäli polttoaineen laadussa tai poltossa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tuhkien laa-tuun ja sen hetkiseen hyödyntämiseen tai loppusijoittamiseen.

Savukaasulauhteen esikäsittelyssä erotettu sakka on analysoitava toi-minnan alkaessa ja analyysien perusteella päätettävä sakan sijoittami-sesta tai käsittelystä. Tarvittavista analyyseistä on sovittava tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Vesistörakentamiseen liittyvä tarkkailu

Jäähdytysveden otto- ja purkuputkien sekä pumppaamon rakentami-sesta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä ai-nakin seuraavat tiedot:

– Tiedot rakentamistöiden etenemisestä päivittäin, – käytössä olevat työmenetelmät, – silmämääräiset havainnot veden samentumisesta ja samentumisalu-

een laajuudesta, – kaikki tapahtumat, joilla on vaikutusta työmailta lähtevän veden laatuun

tai vesistökuormitukseen, – mahdolliset valitukset ja toimenpiteet niiden johdosta ja – mahdolliset poikkeukset suunnitelmista.

Rakentamisvaiheessa aiheutuvan vesistön samentumaa on seurattava rakentamispäivinä silmämääräisesti. Samentuman kokonaislaajuus on todennettava rakentamisaikana viikoittain rakentamiskohtaan alapuoli-sen vesialueet kattavalla kuvauskopterilla (drone) tehtävällä spektri- tai videokamerakuvauksella.

6

Merkinnät tehdään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa sovi-tulla tavalla. Päiväkirja säilytetään työmaalla ja sen käytöstä vastuullisen henkilön yhteystiedot ilmoitetaan ELY-keskukselle.

Menettely poikkeustilanteissa

Mikäli näytteenotossa tai näytteiden kuljetuksessa tai analysoinnissa ta-pahtuu sellainen virhe, ettei tulosta voida pitää luotettavana, tulee näyt-teet ottaa ja analysoida viipymättä uudelleen.

Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa näytteet voi tar-vittaessa ottaa myös toiminnanharjoittaja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes-kus voi antaa tarkempia ohjeita uusintanäytteiden otosta sekä toiminta-tavoista häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Raportointi

Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes-kukselle sen edellyttämällä tavalla sekä Oulun kaupungin ympäristönsuo-jeluviranomaiselle. Mittausraporteissa on esitettävä mittaustulosten li-säksi tiedot mm. käytetyistä polttoaineista ja yksikön tehoista. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa on esitettävä tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Rapor-teissa on esitettävä tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi-tukset. Tarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto yksikön toimin-nasta.

Laitosten toiminnasta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun men-nessä, ellei valvontaviranomaisen kanssa toisin sovita, Pohjois-Pohjan-maan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomai-selle edellistä vuotta koskeva raportti, jossa on esitetty muun muassa seuraavat tiedot:

- jätteen rinnakkaispolttolaitoksen kokonaispolttoaineteho mega-watteina (MW);

- sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotantotiedot, - yksikön edellisen vuoden käyttötunnit, - energiansyötön edellisen vuoden kokonaismäärä nettolämpöar-

von mukaan terajouleina (TJ) vuodessa eriteltynä polttoaineluok-kiin;

- tiedot laitoksella käytetyistä polttoaineista ja niiden laadusta; - käytetyn jätepolttoaineen laatu- ja määrätiedot kuukausi- ja vuosi-

tasolla; - tiedot rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten, hiilimonoksidin, or-

gaanisten hiilivetyjen, suolahapon, fluorivedyn, ammoniakin, rikki-trioksidin, dioksiinien ja furaanien sekä metallien ja metalloidien kokonaispäästöistä ilman mittausepävarmuuksien vähentämistä;

- yhteenveto jatkuvatoimisista savukaasumittauksista ja mittalaittei-den toiminta-ajoista, tulosten hylkäämisestä sekä mittalaitteiden laadunvarmennuksesta ja vertailu lupamääräyksien mukaisiin päästörajoihin;

- yhteenveto kertaluonteisista mittauksista ja selvityksistä sekä nii-den raportit;

- päästöjen vertailu lupamääräyksiin,

7

- raportit jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden kalibroinneista (QAL2) ja tarkastustesteistä (AST)

- vedenkulutus ja kemikaalien käyttömäärät; - jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä ja laatu; - vesistöön johdettujen vesien määrä ja laatu; - tiedot laitoksella muodostuneista jätteistä ja niiden käsittelystä; - mahdollisten melu- ja hajutarkkailujen tulokset, - yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista tapahtu-

mista; - tiedot ympäristönsuojeluun liittyvistä suunnitelluista ja toteute-

tuista investoinneista tai muista toimenpiteistä esimerkiksi energi-ankäytön tehostamiseksi tai jätteiden määrän ja haitallisuuden vä-hentämiseksi tai hyötykäytön lisäämiseksi;

- tiedot mahdollisista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneista häi-riötilanteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä,

- mahdolliset valitukset ja toimenpiteet niiden johdosta ja - suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toimintaan.

Raportointi voidaan tehdä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tieto-järjestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän ra-portointilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista.

Laadunvarmistus

Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esi-tettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kuluneen vuo-den vuosiraporttiin.

Muussa tarkkailussa on käytettävä vahvistettuja standardeja tai muita ky-seessä olevien viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Raporteissa on myös esitettävä tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.

Savukaasupäästömittausten vertailu- ja laadunvarmistusmittaukset sekä melumittaukset on tehtävä henkilön toimesta, jolla on riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pä-tevyys.

Vertailumittaukset (QAL2)

Jatkuvatoimisille epäpuhtausmittauksille on asetettu luotettavuusvaati-mukset jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) liitteessä 5. Jatkuvatoimisten mittarien toiminnan laadunvar-mistus on tehtävä vertailumittauksin.

Ensimmäinen vertailumittaus on tehtävä mittarien ensimmäisen käyttö-vuoden aikana ja siitä eteenpäin kerran viidessä vuodessa. Vertailumit-taukset on tehtävä standardin SFS-EN 14181 QAL2-menettelyn mukai-sesti ja ne on tilattava viranomaisen hyväksymältä mittaajalta.

Mikäli mittalaitteen luotettavuus ei täytä asetuksen liitteen 5 vaatimuksia, mittalaite ja sen tulosten laskennalliseen käsittelyyn tarvittavat apusuure-

8

mittarit on huollettava ja kalibroitava uudestaan. Vertailumittausten tulok-set on raportoitava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle kuuden kuu-kauden kuluessa mittauksista.

Vuosittaiset laadunvarmistustestit (AST)

Päästömittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin kerran vuodessa lukuun ottamatta niitä vuosia, jol-loin QAL2-menettely suoritetaan. Rinnakkaismittaukset on tehtävä stan-dardin SFS-EN 14181 AST-menettelyn mukaisesti.

Vuosittaisessa laadunvarmistuksessa on tarkistettava mittaustulosten luotettavuus ja onko QAL2-menettelyllä saatu kalibrointifunktio edelleen validi. Mittaukset on tilattava alan yritykseltä. Jos mittausjärjestelmän luo-tettavuudessa havaitaan poikkeamia, niiden syyt on selvitettävä, tehtävä tarvittavat korjaukset ja vertailumittaus QAL2:n mukaisesti. Rinnakkais-mittauksen tulokset on raportoitava vuosittain.

Käytönaikainen laadunvarmistus (QAL3)

Käytönaikainen laadunvarmistus on tehtävä standardin SFS-EN 14181 QAL3-menettelyn mukaisesti, jossa selvitetään nolla- ja kalibrointipistei-den mahdolliset siirtymät sekä se, milloin laite vaatii huoltoa. Kokonai-suudessaan huoltovälit määräytyvät laitetoimittajien ohjeiden, laadunvar-mistusmenettelyiden ja saatujen käyttökokemusten mukaan.

Mittalaitteiden QAL3-menettelyn mukainen laadunvarmistus ja huoltotoi-menpiteet on suoritettava laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti.

1

Liite 3