luostarinmÄen pÄÄsiÄiskalenteri - turku · suomessa pääsiäinen on keskeisimpiä kirkkovuoden...
TRANSCRIPT
LUOSTARINMÄEN PÄÄSIÄISKALENTERI
Mitkä asiat ovat kuuluneet entisajan pääsiäisen viettoon? Millaisia eroja itäisen ja läntisen Suomen
juhlatavoissa on ollut? Luostarinmäen pääsiäiskalenterin myötä pääset tutustumaan entisaikojen
pääsiäisen viettotapoihin, ruokakulttuuriin sekä uskomuksiin. ja tekemään niihin liittyviä pieniä
tehtäviä. Tervetuloa mukaan!
Suomessa pääsiäinen on keskeisimpiä kirkkovuoden juhlia. Sanana pääsiäinen juontaa juurensa
verbiin ”päästä”, koska pääsiäisenä päästiin paastosta, joka oli kestänyt seitsemän viikkoa laskiai-
sesta lähtien. Pääsiäiseen on aina liittynyt joukko pakanallisia perinteitä. Koko pääsiäisviikkoa eli
hiljaista viikkoa säätelivät monet uskomukset ja tavat, joista osa näkyy pääsiäisen vietossa edel-
leenkin
Pääsiäiseen valmistautuminen aloitettiin iloisesta laskiaisen juhlinnasta, josta laskeuduttiin seitse-
män viikon mittaiseen paastoon. Paaston aikaan liittyi erilaisia työkieltoja ja käyttäytymissääntöjä,
joilla haluttiin taata talon karjaonni, käsitöiden raaka-aineet ja tuleva sato. Paasto ei vaikuttanut lu-
terilaisilla ruokajärjestykseen yhtä paljon kuin ortodokseilla ja katolisilla, mutta silti paastoon liittyi
monenlaisia käyttäytymistä sääteleviä sääntöjä.
1. Palmusunnuntai
Pajut ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita ja pajunkissoja onkin totuttu näkemään pääsiäispöydän
koristeina. Symbolista virpomista on harjoitettu Euroopassa jo pitkään ja pyhät oksat ovat tuttuja
500-luvulta asti. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat oksanheilutuksella karkottaneet pahoja henkiä
esimerkiksi hautajaisissa. Itä-Suomessa etenkin nuoret ovat nousseet varhain herättämään sukulai-
sia ja tuttavia virpomalla. Virpoja on palannut viikon päästä hakemaan palkkansa, joka oli kanan-
muna, elintarvikkeita, kokonainen ateria, joskus rahaa.
Pajunoksissa on uskottu olevan taikavoimaa: virpominen on tuonut terveyttä ja onnea sekä karkot-
tanut pahaa. Kolmihaarainen oksa on muistuttanut Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Vitsa pi-
detty näkyvällä paikalla ja sen voimaa on voitu hyödyntää esim. keväällä karjanlaskussa. Jo 1800-
luvulla virpomisessa oli muuntelua: virpomisen tyyli vaihteli hartaudesta ilkeilyyn ja palkka viinaryy-
pystä suklaaseen. Sotien jälkeen tapa levisi länteen ja alkoi sekoittua läntiseen tapaan, lasten pu-
keutumiseen pikkunoidiksi. Läntisessä perinteessä keskeiseksi tulivat trullin vaatteet, virpomisaika
siirtyi päivemmälle ja palkka annettiin heti.
TEHTÄVÄ:
Pajuihin puhkeavat pajunkissat ovat en-
simmäisiä kevään merkkejä. Pajuja kas-
vaa etenkin ojien ja purojen varsilla.
Lähde kävelylle lähiympäristöösi ja yritä
etsiä pajunkissoja! Jos löydät, ota itses-
täsi selfie pajunkissojen kanssa ja lähetä
se kuvaviestinä läheisellesi terveisiesi
kera. Jollet löydä pajunkissoja, piirrä ne ja
lähetä se terveisten kera korttina tai ku-
vaviestinä.
2. Hiljainen viikko
Palmu- ja pääsiäissunnuntain välissä oleva viikko kertaa Kristuksen tien tapahtumia päivä päivältä.
Viikkoa kutsuttiin hiljaiseksi viikoksi tai piinaviikoksi
Jokaisella viikon päivällä oli kansanomainen nimi, joita lausuttiin hokemina. Nimillä kristinopillisia ja
maatalon töihin liittyviä taustoja, oleellista myös alkusointu ja poljento. ”Malkamaanantai” muis-
tutti Kristuksen kärsimisestä ja malkasta omassa silmässä, ”tikkutiistaina” vuoltiin sytykkeitä, joiden
uskottiin olevan erityisen hyvällä onnella varustettuja. ”Kellokeskiviikkona” puolestaan laitettiin kel-
lot karjan kaulaan kevättä varten, ja ”lankalauantaina” pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt
langat.
TEHTÄVÄ:
Ylläolevat nimet liittyvät lähinnä kansan-
omaiseen perinteeseen ja maatalon töihin.
Selvitä mitkä Raamatun tapahtumat liitty-
vät kristillisessä perinteessä palmusunnun-
taihin, kiirastorstaihin, pitkäperjantaihin ja
pääsiäispäivään.
Lähteenä voit käyttää esimerkiksi:
https://evl.fi/kirkossa/pyhapaivat/paasiai-
sen-pyhat#ec205e61
3. Taikavoimaiset pääsiäismunat
Munia on koristeltu erilaisin symbolein eri puolilla maailmaa jo tuhansia vuosia. Tapa on liittynyt
kevään juhlintaan, auringon palvontaan elämän lähteenä ja luonnon uudelleen heräämiseen. Koris-
tellun linnunmunan on uskottu parantavan sairauksia ja suojelevan pahalta, kuten tulipaloilta, myrs-
kyiltä, katovuosilta ja pedoilta. Sen on uskottu takaavan hedelmällisyyttä, hyvää satoa, menestystä,
perheen onnea ja terveyttä: koristeluissa kanan- ja kukonpojat ovat symboloineet hedelmällisyyttä,
sarvipäiset eläimet menestystä ja vaurautta, tähkät hyvää satoa, puut terveyttä ja pitkää ikää. Kris-
tinuskon myötä alkujaan pakanalliset symbolit saivat kristillisiä merkityksiä. Esimerkiksi kala mer-
kitsi pakanallisena symbolina suojaa pahaa vastaan. Kristinuskon mukaan kala taas on Kristuksen
symboli. Kolmio puolestaan voi tarkoittaa perhettä tai pyhää kolminaisuutta. Erityisen taidokkaita
ovat Ukrainan pisanka-munat, joita annettiin lahjoiksi pitkin vuotta.
TEHTÄVÄ: Tutki kuvaa ja etsi pääsiäismunista tekstissä mainitut symbolit.
4. Hyvän pääsiäisen toivotus!
Ensimmäinen pääsiäiskortti lähetettiin noin vuonna 1871. Vanhin Suomessa painettu ja säilynyt
kortti on peräisin vuodelta 1888. Ruotsissa lähetettiin pääsiäiskirjeitä, jotka sisälsivät matkatoivo-
tuksen Kyöpelivuorelle. Tapa levisi myös Suomeen. 1900-luvun alussa suosittiin poliittissävyisiä
kortteja, ja aiheina oli mm. venäläisiä ja japanilaisia sotilaita. 1800-luvun lopulta pääsiäiskortteja loi-
vat huomattavat taiteilijat, aiheina olivat mm. erilaiset asetelmat sekä leikkisät eläin- ja satuhah-
mot.
Pääsiäiseen liittyviä ja korteistakin tuttuja symboleita ovat paljon. Pääsiäismuna kuvastaa uutta elä-
mää ja jälleensyntymistä, ja keltuaisen keltainen väri on ollut tärkeä pääsiäisen ja kevään merkki.
Kana, kukko ja tipu kuvaavat niinikään kevättä ja uutta elämää. Kukko on vanha kristillinen symboli
ja kirkkotaiteessa valppauden ja kestävyyden vertauskuva. Jänis on puolestaan hedelmällisyyden
vertauskuva. Myös kukat kuuluvat tärkeänä osana pääsiäisen kuvastoon. Narsissit ja pääsiäisliljat
tulivat tutuiksi jo 1800-luvun puolella.
TEHTÄVÄ:
Finna.fi on palvelu, josta löytyy kymmenien museoiden, ar-
kistojen ja kirjastojen esineitä ja arkistoaineistoa.
Mene Finnan sivulle, kirjoita etusivun hakukenttään sana
”pääsiäiskortti” ja tutki mitä sillä löytyy. Valitse mieleisesi
kortti ja tarkastele millaisia pääsiäisen symboleita siitä löy-
tyy.
Finnan osoite: https://www.finna.fi/
5. Kiirastorstai
Pääsiäisviikon torstaita on vietetty kiirastorstaina, jolloin laajalti ympäri maatamme karkotettiin ta-
lojen pihoilta kiiraa. Kiiran ajateltiin olevan pahansuopa olento, joka toi huonoa onnea taloon. Kii-
ranajolla uskottiin myös käärmeiden pysyvän poissa pihasta tulevana kesänä.
Kiiranajoa varten kasattiin kelkka täyteen romua: palavan
terva-astian lisäksi kyytiin laitettiin kolisevia työkaluja ja
muuta tavaraa. Kelkkaa vedettiin talon ja pihan ympäri samalla
loitsien: ”Kitis kiira metsään, peltoin perätse, aitain alatse”.
TEHTÄVÄ:
Mieti, millaista huono onni on voinut olla 200 vuotta sitten – millaisia asioita siitä on voinut seurata?
Entä millaisia asioita se tarkoittaisi nykypäivänä?
6. Pitkäperjantai
Piinaviikolla ei tehty äänekkäitä töitä ja nauraminenkin oli kielletty. Pitkäperjantai oli hiljaisen vii-
kon huipentuma: tällöin ei vierailtu edes lähimmissä naapureissa ja aika vietettiin vakavissa tunnel-
missa paastoten ja hengellisiä tekstejä lukien.
Kodeissa jopa tulen teko oli pitkäperjantaina kielletty, joten syötiin kylmiä ruokia. Etukäteen val-
mistettu mämmi olikin erityisesti pitkäperjantaihin sopiva paastoruoka, jota syötiin etenkin Lou-
nais-Suomessa. Alun perin mämmi valmistettiin tuohesta tehtyihin tuokkosiin.
TEHTÄVÄ:
Selvitä netistä miten mämmi valmistetaan. Mitä aineksia siihen tarvitaan ja millaisia työvaiheita val-
mistuksessa on?
7. Lankalauantai
Pääsiäinen ja etenkin pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välinen aika oli kautta, jolloin pahojen
voimien uskottiin olevan liikkeellä. Läntistä uskomusperinnettä edustavat trullit, joita pidettiin pa-
hantahtoisina olentoina tai ihmisinä. Trullien uskottiin käyvän navetoissa ja talleissa leikkaamassa
eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Näiden mukana trullit varastivat karjaonnen ja talon menestyk-
sen mukaansa. Trullien vierailuja koitettiin estää mm. kellojen, elohopean ja ristinmerkkien avulla.
Pääsiäisenä tehtiin myös taikoja, joilla varmistettiin seuraavan kesän sato-onnea ja ennustettiin
tulevia säitä. Muutenkin tarkkailtiin enteitä, säätä ja koitettiin taioin vaikuttaa tuleviin tapahtu-
miin.
TEHTÄVÄ:
Yleisen uskomuksen mukaan kuluvaan vuoteen
vaikutti paljon se, minkä eläimen näki ensim-
mäisenä pääsiäisaamuna – tämän eläimen omi-
naisuuksia sai itselleen ja sen kaltainen tuli
koko vuodesta. Pistä merkille minkä eläimen
sinä näet ja pohdi mitä se voisi tarkoittaa!
Hevonen = voimakas, roteva
Lehmä = laiska
Sika = likainen, suttuinen
Lammas=hyväsydäminen
Kissa=unelias, viluinen
Koira=äreys, viisaus
Kaunis lintu=hyvä tuuli
Varis=huono onni
Harakka=kevyt, kepeä
8. Ortodoksinen pääsiäinen
Suomen itäosan väestöstä suuri osa on ollut ortodokseja. Pääsiäinen on heille vuoden tärkein kirk-
kopyhä, jota edeltää 40 päivää kestävä suuri paasto. Sen aikana ei syödä eläinkunnan tuotteita.
Kun ensimmäisen pääsiäispäivän yökirkko on ohi, on myös paasto ohi ja Kristuksen ylösnouse-
musta juhlitaan runsailla herkuilla.
Ortodoksiseen pääsiäispöytään kuuluvat muun muassa erilaiset piirakat, karjalanpaisti, säilötyt
sienet, smetana ja kananmunat.
Teepöytään katetaan juhlavat pääsiäisleivät
baba ja kulitsa. Kulitsa nautitaan pashan
kera. Pasha on rahkasta valmistettu herkku,
jota tehtäessä ei raaka-aineita säästellä:
rahkaan lisätään kermaa, sokeria, voita ja
kananmunia. Mausteita lisätään maun ja
saatavuuden mukaan. Tee maustetaan va-
delmahillolla ja sitruunalla.
TEHTÄVÄ:
Alla näet kolme keskeistä ortodoksien käyttämää symbolia, jotka ovat yleisiä myös pashamuoteissa,
jolloin symbolit koristavat myös pashan pintaa. Selvitä mitä ne merkitsevät.
XB
9. Länsisuomalainen pääsiäinen
Länsi-Suomessa pääsiäinen ei suuresti näkynyt ruokapöydässä. Kevättalvella olivat ruokavarastot
vähissä ja syötiin syysteurastuksen rippeitä. Paaston päätteeksi pöytään katettiin kuitenkin tuo-
retta ruokaa, ja luonnon herääminen toi ruokavalioon myös kevään herkkuja.
Lehmät poikivat kevättalvella ja silloin saatiin ternimaitoa, josta tehtiin uunijuustoa. Maidosta saa-
tiin myös tuoretta voita ja kirnupiimää. Myös kanat alkoivat munia valon lisääntyessä ja niinpä pää-
siäisenä saatiinkin herkutella kananmunilla.
Laukkamakkara on vanha lounaissuomalainen kevättalven ruoka, joka säilöttiin teurastuksen jäl-
keen kypsentämättömänä suolaveteen eli laukkaan. Laukkamakkara valmistetaan ohraryynipuu-
rosta ja lihasta. Mausteina ovat sipuli, suola ja pippuri. Laukkamakkaraa on myös palvattu säilyvyy-
den parantamiseksi.
TEHTÄVÄ:
Mitkä ovat sinun mielestäsi parhaimpia juhlaruokia? Miten ne eroavat näistä länsisuomalaisen pääsiäispöy-
dän ruuista? Löytyykö yhtäväläisyyksiä? Vertaile keskenään myös ortodoksista ja läntistä pääsiäispöytää yl-
läolevien tekstien ja kuvien avulla.