Trallala Tori Hiidensalmi Aurlahti Anttila Linder Järnefelt Boldt Ancylus Centrum Ervi Cygnaeus Dongarit Työväentalo Virolainen Uusimaa LohjaVuorimies-patsas Åsvalla Yhteislyseon lukio Museo Ojanmon kartano Harmaja Iso-Teutarin kartano Kirjasto Lohjantähti Neovius Meriturva Paloniemen kartano Suojeluskuntatalo Pähkinäniemi Forsström Favorin Suurlohjankatu Paperiteollisuus Rantala Omenat Porla Villa Linnainen Ystävyyskaupungit Kalkkikivikaivos Kirkko Laurentius Kässän talo Kuninkaantie Linder Ojamon rautakaivos Harjula Monkola Harjun koulu Trallala Tori Hiidensalmi Aurlahti Anttila Linder Järnefelt Boldt Ancylus Centrum Ervi Cygnaeus Dongarit Työväentalo Virolainen

ROOPEN MATKASSALohja-Aakkoset

A LHO J

Terve!Museohiiri Roope toivottaa sinut tervetulleeksi polulleen, jota pitkin kulkemalla opit tuntemaan kotikau-punkimme Lohjan vaiheita ja siellä vaikuttaneita henkilöitä. Kun tiedät, mitä ennen on tapahtunut ja miten täällä ennen on eletty, ymmärrät pa-remmin nykyisyyttäkin.

Opaskirjanen syntyi keväällä 2011 Harjun koulun valinnaisen historian ryhmän kokoaman aineiston pohjalta yhteistyössä Lohjan Museon kanssa. Oppilaat tutustuivat opettaja Tarja Lindénin ja lehtori Jukka Siikjärven johdolla Lohjan historiaan ja kirjoittivat kurssin lopuksi aakkosten perusteella pieniä artikke-leita Lohjasta. Näistä artikkeleista muokattiin sitten reitti Roopen polulle.

Polun lopuksi on koottu tehtäviä, joiden ratkaisut selviävät, kun kuljet tarkkaan Roopen mukana. Tu-tustumismatkasi tulee jännittävämmäksi, kun lähdet oppaan kanssa hakemaan siinä kerrottuja kohteita kotikaupungistamme.

Käy tervehtimässä myös museohiiri Roopea Lohjan Museossa. Hänellä on sinulle siellä mielenkiintoista kerrottavaa.

Aineiston keruu ja alustava muokkaus Harjun koulun 9. luokkalaisten valinnainen historiaryh-mä 2011: Amalia Fievet, Mikko Kaukinen, Joona Kokkinen, Anna Koskela, Sami Marjamaa, Jusa Rantanen, Niko Rinne, Reno Santala, Mira Sara-Aho, Tiina Sassi, Eero Sjöblom, Jan Taavitsainen, Toni Viita, Mattias VirtaAineiston lopullinen muokkaus Tarja Lindén, Jukka Siikjärvi, Leena-Maija HalinenKuvat Lohjan Museon kuva-arkisto sekä Tapio Elevant, Hans Koistinen, Anna Koskela, Eero Sjöb-lom ja Eija Terävä. Etukannen kuva Hans Koistinen. Takakannen kuva Arja Niemi.Roope-kuvat Emma ThemanTaitto Eija Terävä/JesDesignPainopaikka Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi, 2013ISBN 978-952-5772-26-5Julkaisija Lohjan kaupunki/Opetustoimi ja Lohjan Museo

2 3

K

Iso-Teutarin kartanoIso-Teutarin kartano on yksi Lohjan vanhim-mista kartanoista. Se sijaitsee Virkkalassa. Kartanon päärakennus on rakennettu vuon-na 1820. Siinä on vaikutteita empire-tyylistä. Tunnetuin sen entisistä omistajista oli vuosina 1686–1710 Thomas Teuterström, aateloituna Adlercreutz, kuninkaallinen rahastonhoitaja. Ad-lercreutzin suku oli ensimmäinen suomalainen aatelissuku. Kartano on yksityisomistuksessa.

Järnefelt Arvid (1861-1932) Varatuomari, kirjailija ja maanviljelijä Arvid Järnefelt syntyi 1861 Pulkovassa ja kuoli 1932 Helsingissä. Järnefeltin perhe asui Virkkalassa Rantalan talossa. Arvid Järnefelt herätti aikanaan huomiota kumouk-sellisilla yhteiskuntakäsityksillään. Hän oli vankien, köyhien ja sorrettujen auttaja. Arvid Järnefelt pyrki vaikuttamaan rauhan ja tasa-arvon puolesta sekä kirjoittamalla että käytännön toimin. Yksi hänen tunnetuimmista romaaneistaan on nimeltään Van-hempieni romaani.Järnefeltin muistokivi sijaitsee Virkkalassa. Sen on suunnitellut Aimo Tukiainen. 1.11.2011 Virkkalan tori vihittiin Arvid Järnefeltin aukioksi. Kotitalo, Ran-tala, on edelleen suvun omistuksessa.

KirjastoNykyinen Lohjan pääkirjasto avattiin yleisölle tam-mikuussa 2006. Rakennuksen suunnitteli arkki-tehti Ilmari Lahdelma. Sisustuksesta vastaa sisus-tusarkkitehti Maria Krause. Kirjastorakennuksen ikkunalaseista voi lukea lohjalaisia sanaparsia.

IKuva Lohjan Museon kuva-arkisto

KalkkikivikaivosKalkkikivikaivoksen toiminta Tytyrissä alkoi vuonna 1897 ensin avolouhoksella. Maanalaiseen louhintaan siirryttiin vuon-na 1947. Tytyri on louhintamäärältään yksi suurimmista kalkkikivikaivoksista. Vuoteen 2001 mennessä Tytyristä on kaivettu yli 34 miljoonaa tonnia kalkkiki-veä. Kaivoksessa työskentelee 25 työnte-kijää. Kalkkikaivos ja -tehdas työllistävät yhteensä lähes 100 henkilöä. Kaivoksen kalkkiesiintymän arvioidaan riittävän noin sadaksi vuodeksi. Nykyisin louhitaan n. 400 metrin syvyydessä ja kaivoskäytäviä on yhteensä 50-60 kilometriä. Osa käy-tävistä kulkee Lohjanjärven alapuolella. Kaivoksen yhteydessä toimii Tytyrin kai-vosmuseo noin 80 metrin syvyydessä.

KirkkoLohjan Pyhän Laurin kirkko on saa-nut nimensä roomalaiskatolisen py-himyksen, Laurentiuksen mukaan. Kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivi-kirkko, joka valmistui 1400- luvun loppupuolella. Kirkko rakennettiin itä-länsisuuntaisesti. Alun perin nykyisen harmaakivikirkon paikalla on todennäköisesti sijainnut puinen kirkko. Lohjan Pyhän Laurin kirkko on tunnettu runsaista kattomaa-lauksistaan. Maalausten tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta tekijä lienee kuulunut Albertus Pictorin koulukuntaan.Maalaukset kuvaavat Raamatun kertomuksia, legendoja, ja niin ikään ajan tapoja ja uskomuksia. Kuvien avulla opetettiin kristinoppia lukutaidottomille seurakuntalaisille.

Kuva Anna Koskela

Kuva Lohjan Museon kuva-arkisto

12 13