1 2004

Toimiiko liivisi?Toimiiko liivisi?

Liite

IN MEMORIAMWalter JohanssonJaakko Kiiski

IN MEMORIAMWalter JohanssonJaakko Kiiski

FbN 1/2004, kansi 1a tul 2/2/04 11:56 Page 1

Julkaisija/UtgivareVenealan Keskusliitto Finnboat ryBåtbranschens Centralförbund Finnboat rfKäenkuja 8 A 47FIN-00500 HelsinkiPuh./Tel. (09) 696 2160Telefax (09) 6962 1611www.finnboat.fiPäätoimittaja/ChefredaktörJouko Huju (Finnboat), jhuju@finnboat.fiPuh./Tel. (09) 6962 1610

Toimitus/RedaktionToimitussihteeri Lena Mickelsson (Finnboat),lenamick@finnboat.fiPuh./Tel. (09) 6962 1620Kari Wilén, Kari.Wilen@seakari.pp.fiKatja Simola-Saarilahti, info@finnboat.fiToimituksen osoite kuten ylläRedaktionens adress som ovanToteutus/UtformningOy Sea-Kari Ab, Kari WilénSinikalliontie 14 A, 02630 EspooPuh./Tel. (09) 502 3490Telefax (09) 502 3486

Paino/TryckeriLaakapaino OyPainos 2500 kpl

Ilmestymis- ja aineistopäivät/Utgivningsdagar och deadlinenro/nr 2/2004, vko/v. 20, aineisto/material 30.4.

ISSN 0789-7332Aikakauslehtien liiton jäsen

Kansikuva/Pärmbild: Kari Wilén

Pääkirjoitus 2

Toimiiko liivisi? 4

In memoriam 6Walter JohanssonJaakko Kiiski

Pienvenevalmistaja 8Termalin Ky

Venenäyttelyjä 2004 11

Pohjoismaiset työvene- 12säännöt uusitaan

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE

TIEDON LISÄÄMINEN Alan yleinen uskottavuus kuluttajan silmissä koostuumonesta palasta. Kauppiaan tulee tietää ja tuntea omattuotteensa, niiden ominaisuudet ja osata verrata omi-aan alan muuhun tarjontaan. Kuluttaja olettaa, että ve-nealalla työskentelevät tuntevat myös ainakin periaat-teet lainsäädännöstä, veneitä koskevista direktiiveistäja ympäristösäädöksistä. Alan yleisen viiteympäristön

ja kaupan volyymin tunteminen ei sekään ole pahasta.Tammikuussa ensimmäistä kertaa Lontoon uu-

dessa ExCel-näyttelykeskuksessa pidetty London International Boat Showkeräsi ennätysyleisön. Näyttelyjärjestäjä selvitti pitkin viikkoa näyttely-vieraiden tuntoja uudesta tapahtumasta. Positiivista palautetta saivat läheskaikki muut järjestelyt, mutta hämmästyttävän usein tuli esiin kommenttisiitä, että osastojen henkilökunnilla oli puutteelliset tiedot tuotteista taiettä he eivät olleet olleenkaan kiinnostuneita asiakkaista.

Veneala on Suomessa yhteisin ponnisteluin luonut maamme kokoonnähden valtaisan hienon ja kattavan näyttelyn Helsinkiin - tai itse asiassakaksi näyttelyä. Toisessa myös kävijämäärä väkilukuun suhteutettuna onmaailman korkein! Yli 50 kauppiasta osallistui Finnboatin ennen messujajärjestämään tietoiskuun, jossa edellä mainittuja tausta-asioita käsiteltiin.Tarvitsemme yksittäisten tietoiskujen lisäksi kuitenkin jatkuvaa, uusiutu-vaa ja kattavaa tiedonjakoa ja myös tiedon hakua. Yhdessä sekin on hel-pommin toteutettavissa.

Jouko Huju

Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n jäsenlehti Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf:s medlemstidning

1 2004

VakiopalstatPeräaalloilla 3

Järjestöasiaa 4

Uutisia 9

Muualta poimittua 10

K.v. lehdistöseuranta 10

Svensk resumé 14

HALUATKO LUKEANEWSIÄ JATKOSSAKIN?

Finnboat Newsin 4/2003välissä on lomake, jonka

asianmukaisesti täyttämälläja palauttamalla Finnboatintoimistoon varmistat sen,että saat Newsin jatkossa-kin. Postimaksu on jo mak-

settu puolestasi.TOIMI HETI!

B ranschens allmänna trovärdighet hos konsumenten består av flere be-ståndsdelar. Handlaren skall kunna sina egna produkter, deras egen-skaper och han skall också kunna jämföra dem med det övriga utbu-

det. Konsumenten antar, att de som arbetar inom båtbranschen behärskaråtminstone principerna inom lagstiftningen, direktiven som berör båtarsamt miljöbestämmelserna. Det skadar inte heller att känna till bran-schens referensmiljö och handelsvolym.

London International Boat Show, som i januari för första gången ar-rangerades i det nya ExCel-utställningscentret, uppvisade en rekordpu-blik. Mässarrangörerna utredde under utställningsveckan gästernas åsikterom det nya evenemanget. Nästa alla andra arrangemang fick positivt gen-svar men förvånansvärt ofta framkom kommentarer över monterpersona-lens bristfälliga kunskaper om produkterna och dens ointresse för kunder-na.

Båtbranschen har med gemensamma ansträngningar skapat en i för-hållande till vårt lands storlek väldigt fin och heltäckande utställning iHelsingfors – i själva verket två utställningar. Den ena utställningens be-sökarantal är i proportion till befolkningen den högsta i världen! Drygt 50marinhandlare deltog i informationstillfället Finnboat arrangerade innanmässan, där tidigare nämnda bakgrundsomständigheter behandlades. Utö-ver dessa infotillfällen behöver vi kontinuerlig, uppdaterad och heltäck-ande kunskapsförmedling. Också denna är lättare att förverkliga tillsam-mans.

* FbN 1/2004, taitto utk 3/2/04 10:46 Page 2

3

P E R Ä A A L L O I L L A

Saha- ja paperiteollisuuden ohella satama ja siihen liittyvätpalvelut ovat aina olleet hyvin merkittävä Kotkan seudun työl-listäjä. Oma työurani alkoi vuonna 1959 John Nurminen Oy:npalveluksessa. Kotkan satamassa sain ensimmäisen koske-tuksen Suomen veneteollisuuteen; M & A Seppälän Vene-veistämön veneitä vietiin Kotkasta USA:han Finnlinesin lai-voilla ja nuorena huolintatyönjohtajana olin valvomassa nii-den lastausta. Seppälän veneet saivat osakseen aina suurtaihailua satamassa, sillä poikkesivathan ne täysin perinteises-tä meriläismallisesta keskimoottorilla varustetusta veneestä,joka oli yleisin silloin käytössä olleista veneistä. Ajat ovatmuuttuneet – Finnlinesin laivat eivät enää purjehdi Suomen li-pun alla Amerikkaan eivätkä taida suomalaiset puuveneet-kään olla yleinen näky amerikkalaisten venekerhojen laitu-reissa.

Kehitys näiden 40 vuoden aikana, 1960-luvulta tähänpäivään, on ollut huimaa joka alalla. Kun tietoliikenteessä te-lex syrjäytti sähkösanomien lähettämisen, tuntui se minustasilloin sellaiselta mullistukselta, ettei yhteydenpito maailmalletästä enää voisi parantua. Tämän päivän nuori ei edes tiedä,mikä telex on.

Kuljetussektorilla puhuttiin ja puhutaan edelleen meri-,maa- ja ilmakuljetuksista. Kansainväliset maakuljetukset kä-sitettiin 50-luvulla vielä ainoastaan rautatiekuljetuksiksi. Kun60-luvulla ensimmäiset kansainväliset autokuljetukset Suo-mesta Saksaan toteutettiin Tornion kautta kiertäen, oli sisä-maan tavarantoimittajilla mahdollisuus saada tuotteensa suo-raan tehtaalta vastaanottajalle ilman tavaroiden uudelleenkä-sittelyä.

Varustamot kehittivät vastaavasti omia palvelujaan, jaSuomen ja Saksan välille saatiin autolauttaliikenne. Eipä voimuuta kuin hymyillä, kun vertaa ensimmäisistä autolautoistaotettuja kuvia nykyisiin moderneihin lauttoihin. Autokuljetus-ten kuljetuskalusto kehittyi nopeaa tahtia ja laut-taliikenteeseen tulivat tilavuudeltaan aina suu-remmat ja suuremmat ja kantavuudeltaan isom-mat yksiköt. Korean sodassa käytetyt konttikulje-tukset otettiin käyttöön myös kaupallisella sekto-rilla. Tämä toi merenkulkuun uudentyyppiset lai-vat, konttilaivat sekä ro-ro-alukset, joissa kaikkilasti kulki pyörillä – joko omilla tai pyörillä varus-tetuilla lauttavaunuilla.

Kuljetusmuotojen monipuolistuminen ja ka-luston kehittyminen ovat omalta osaltaan olleetauttamassa myös veneteollisuuden vientimah-dollisuuksia. Vaikka venekoot ovat kasvaneet,

Veneitä liikkeelläMeille kotkalaisille meri, saaristo ja satama ovat aina merkinneet

hyvin paljon. Nämä teemat esiintyvät hyvin usein myös Junnu Vai-

nion lauluissa. Sunnuntaiaamuisin kotkalaiset vieläkin suuntaavat

mielellään kävelyretkensä koko perheen voimin satamaan laivoja

katsomaan.

ovat uudet kuljetusmuodot voineet tarjota turvallisempia kul-jetuksia esim. vähentämällä välikäsittelyjä. Monet veneval-mistajat ovatkin kehittäneet omille veneilleen sopivaa kalus-toa joko itse tai yhdessä alihankkijansa kanssa. Kalustollahoidetaan niin kotimaan siirrot kuin veneiden vienti ulkomai-sille ostajillekin.

Vaikkakaan minulla ei ole käsitystä siitä, millä syklillä ve-neiden koot ovat kasvaneet, jonkinlaisena mittarina voitaneenkuitenkin käyttää sitä tahtia, miten Helsingin Messukeskuk-sen hallien ovia on suurennettu. Mieleeni on jäänyt tapaus70-luvulta, jolloin jouduimme levittämään lattialle liukastetta,jotta suuri betonivene saatiin vedetyksi sisälle halliin. Ovienkorkeus ei nimittäin riittänyt kuljetuskaluston halliin ajoon. Tä-mä betonivene taisi jäädä lajinsa viimeiseksi, aivan kuin Jun-nun laulussa Ensio Miikkulainen ja Saimaan norppa.

Osallistuminen kansainvälisiin näyttelyihin on aina ollutviennin edistämisen kannalta elinehto. Kaupan kansainvälis-tymisen myötä näyttelyosallistumisia on nykyisin runsaasti jakohdemaita on aina Kiinaa myöten. Eräs näyttelyarkkitehtionkin todennut, että ”Näyttely on nopeasti etenevä ja lyhyes-sä ajassa ohi menevä tapahtuma, josta on pyrittävä saamaanmahdollisimman suuri hyöty”. Onnistunut kuljetus varmistaa,että näyttelyesineet ovat perillä oikea-aikaisesti ja hyväkun-toisina.

Keskitalvi on kiireisintä aikaa näyttelyrintamalla ja Hel-singin Vene 2004 Båt –messut on selvä merkki kevääseenvalmistautumisesta. Vaikka itse en olekaan veneen omistaja,on Venemessut minulle yksi niitä vuoden ”must”-tapahtumia,etenkin nyt kun olen saanut kokea veneilyelämän todellistanautintoa. Viime kesänä minulla oli harvinainen mahdollisuuspäästä osallistumaan paimiolaisen venekunnan miehistöjä-senenä ICCY 2003 purjehdukseen Pietariin. Se oli ikimuistet-tava matka. Sellaisia muistoja on varmasti myös teillä kaikilla

ja uusia muistoja syntyy taas ensikesänä. Toivotankin kikille lukijoillesuotuisia tuulia!

Pentti FlinkKirjoittaja on jäänyt vuoden alustaeläkkeelle Nurminen Prima Oy:ntoimitusjohtajan tehtävistä. Hän ontoiminut kansainvälisen kuljetus-teollisuuden, erityisesti näyttelykul-jetusten parissa yli 40 vuotta.

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 10:45 Page 3

JÄRJESTÖASIAAÄRJESTÖASIAA

UIVA 2004 FLYTANDE

Tämän Newsin välissä on Helsingin uivanvenenäyttelyn myyntikansio ilmoittautumis-lomakkeineen. Näyttely järjestetään Lautta-saaressa HSK:n kerhosatamassa 19.–22.8. jailmoittautumisaika menee umpeen 11.6.Kannattaa kuitenkin ilmoittautua jo nyt, silläparina viime vuotena on yrityksiä jäänytjonoonkin ja varsinkin laituripaikat täyttyvätnopeasti. Paikanvuokrat ovat ennallaan,mutta aikuisten pääsylipun hintaa olemmekorottaneet yhdellä eurolla 8 eurosta 9euroon.

JÄSENISTÖSSÄ TAPAHTUNUTTAMarkku Sotamaan vetämä Hamarkku Ky:njäsenyys Venealan telakka- ja korjaamoyh-distyksessä päättyi 31.12.2003 kun Markkuvetäytyi eläkkeelle ja möi liiketoimintansaEmsalö Båtupplagille.

Nobilis Oy puolestaan siirtyi Vestekinomistukseen ja yrityksen jäsenyys VenealanKauppiaat ry:ssä päättyi niinikään31.12.2003.

Wihuri Oy on siirtänyt Johnson Pump-,Heatercraft-, Racor-, Refleks- ja TBS-tuotteet Wihuri Oy Power ProductsiltaWihuri Oy Autolan Lämmitinosaston ala-isuuteen 1.1.2004 alkaen. Tuotepäällikkönäjatkaa Reijo Lahtinen. Juha Joensuu onsiirtynyt Wihuri Oy Power ProductsiltaVolvo Penta Europen palvelukseen. Uudetyhteystiedot varustemyyntiin ovat WihuriOy Autola, Manttaalitie 9, 01530 Vantaawww.autola.wihuri.fi, puh. (09) 415 815, fax(09) 4158 2207, etunimi.sukunimi@tt.wihu-ri.fi

Navix Oy on muuttanut ja uusi osoite on 1.1.alkaen Lenkkitie 3, 21530 Paimio. Fax- japuhelinnumerot ovat entisellään.

koonnut Lena Mickelsson

Hänen mukaansa tiedossa on hä-tätapauksia, joissa ”paukkuliivi” eijostain syystä ole lauennut. Eräs epä-virallinen testi, jonka pari venekuntaasuoritti muutama vuosi sitten, antoimyös huolestuttavan kuvan tilanteesta.Kolmen eri valmistajan yhteensä 11liiviä laukaistiin ja näistä peräti viisitoimi vajaavaisesti.

”Timi” Lampén luettelee viisi ta-vallisinta syytä siihen, miksi ilmallatäytettävä pelastusliivi ei toimi kun-nolla. Ylivoimaisesti yleisin syy on se,että ponnekaasupullo eli CO2-säiliö ontyhjä tai väärin asennettu. Tämä taasvoi johtua siitä, etteivät kaikki venei-lijät ole sisäistäneet, että pullo on ker-takäyttöinen. Kun liivi on laukaistu onsiihen vaihdettava uusi, tähän tarkoi-tukseen valmistettu panos. Yleensä lii-vin laukaissut ja sen uudestaan pakan-nut käyttäjä on joko unohtanut taimuuten laiminlyönyt velvollisuutensakertoa seuraavalle käyttäjälle, ettäkaasupanos on tyhjä. Lampénin mu-kaan näin saattaa käydä herkästi, kunkäyttäjät ovat nuorempia henkilöitä.Hän ei suosittele paukkuliiviä lapsille,koska liivi saattaa laueta vahingossaesimerkiksi vesileikkien yhteydessä.

Toiseksi yleisin vika koskee lii-vin laukaisumekanismia; automaatti-liivin sulake joko puuttuu tai on vioit-tunut. Liivin ilmakammiot ovat myös

Toimiiko liivisi?Timo Lampén on huolissaan. Hänen arvionsa mukaan suoma-laisten huviveneilijöiden käytössä on noin 20 000 ilmatäytteistäpelastusliiviä. Niitä on ollut jo pitkään markkinoilla ja suuri osaliiveistä on ollut ahkerassa käytössä. Mutta toimivatko kaikkikun tositilanne on käsillä?

Pelastusliivien maahantuojana Lampén tuntee vastuunsa.Hän korostaakin huollon ja tarkastusten tärkeyttä ennen kuinvesillä tapahtuu jotain todella ikävää.

• Kari Wilén •

TTimo Lampénilla on pitkä kokemuspelastusliiveistä, sekä niiden maahan-tuonnista yrityksensä Oy RymacoAb:n kautta että aktiivisena kilpapur-jehtijana. Hän on hyvin huolissaan il-matäytteisten pelastusliivien toimi-vuudesta, koska huviveneilijät ovatkäytännössä kokonaan laiminlyöneetyhden asian – liivien huollon.

Ilmatäytteiset pelastusliivit on90-luvun puolivälistä alkaen tyyppi-tarkastettu ja hyväksymisen jälkeenCE-merkitty. Liiveissä tulee olla stan-dardin mukaiset valmistusmerkinnätja ne kuuluvat henkilösuojaimien 2.ryhmään. Suomessa myydään eniten100 N pelastusliivejä, jotka kääntävätveteen joutuneen tajuttoman henkilönselälleen. Nämä voivat olla joko pe-rinteisiä kauluksellisia tai ilmalla täy-tettäviä pelastusliivejä. Käytännössäseuraava koko eli 150 N liivit ovat täl-laisia varmasti, kuten myös ammatti-käyttöön tarkoitetut 275 N liivit.

Toimiiko?Ilmatäytteiset liivit tulisi TimoLampénin mukaan huoltaa vuosittainja tarkastaa aina, kun sellaisen pukeepäällensä. Mikään standardi ei vaadivuosihuoltoa ja tätä seikkaa Lampénpitääkin valitettavana, jopa vaarallise-na.

4

Myös US-Parts Oy on muuttanut. Uusi osoiteon Holkkitie 10 (PL 156), 00880 Hki. Puhelin(09) 251 31 880 ja fax 251 31 881.

KEVÄTKOKOUS HELSINGISSÄFinnboatin ja kaikkien yhdistysten sääntö-määräiset kevätkokoukset oheisohjelmineenpidetään torstaina 22. päivänä huhtikuuta klo8–16 Helsingissä, Pitäjänmäen teollisuusalu-eella sijaitsevassa Taitotalon Kongressikes-kuksessa. Tarkempi ohjelma lähetetäänkaikille myöhemmin. Luvassa on mielenkiin-toisia ja ajankohtaisia luentoja, joten mukaankannattaa lähteä.

HOTELLIMAJOITUSTA JÄSENHINTAANHelsingissä messukeskuksen kupeessasijaitseva Holiday Inn –hotelli tarjoaa tänäkinvuonna Finnboatilaisille listahintoja edulli-sempaa majoitusta. Yhden hengen huonemaksaa arkisin 109 eur/huone/vrk (normaali200 eur) ja kahden hengen huone maksaa 122eur/huone/vrk (norm. 222 eur). Viikonloppui-sin 1-hh hinta on 89 eur ja 2-hh hinta 105 eur.Viikonloppuhinnat eivät ole voimassa messu-ja kongressiajankohtina. Varaukset suoraanmyyntipalveluun, puh. (09) 1509 6660, fax 15096665 ja email holidayinn@iaf.fiHuonevarauksia tehtäessä on mainittavatunnus ”Finnboat”.

JÄRJESTÖASIAAÄRJESTÖASIAA

5

koonnut Lena Mickelsson

suhteellisen herkkiä vahingoittumaanja pieniä, esimerkiksi kulumien joh-dosta syntyneitä vuotokohtia voi ollavaikea havaita. Puhallusputken vent-tiili voi olla vioittunut jos liiviä onyritetty tyhjentää painamalla sitä esi-merkiksi kynällä. Liivi on myös puet-tava oikein päälle, muuten se ei täytykunnolla. Se pitää olla tukevasti ja tiu-kasti remmeillä kiinni, koska liivinnostovoima on hyvin suuri.

Huolto ja tarkastusTimo Lampén on sitä mieltä, ettämyös huviveneilijöiden liivit on syytähuoltaa vuosittain. Näin ei kuitenkaannäytä tapahtuvan. Rymacon huolto-pisteessä on esimerkiksi noin kymme-

nen vuotta vanha paukkuliivi, joka nytensimmäistä kertaa oli tuotu huoltoon.

Sen sijaan hyllyssä on iso määräammattikäytössä olevia ilmatäytteisiäpelastusliivejä, jotka ovat olleet mää-räysten mukaisessa vuosihuollossa.

Vuosihuolto on aina tehtävä val-tuutetussa huoltopisteessä. Huollonyhteydessä liivin kammio täytetäänkompressorilla, paine tarkistetaan jaliivi saa levätä 16–24 tuntia, jonka jäl-keen paine tarkistetaan uudestaan.Kaasupullo punnitaan tarkkuus-vaa’alla ja todetaan, että paino on pul-lon kylkeen stanssatun arvon mukai-nen. Tiivisteet vaihdetaan ja laukaisu-mekanismi kiinnitetään momentti-avaimella ja kaasupanoksen puhkaise-van iskurin toiminta tarkastetaan huol-tolaitteella. Sen jälkeen tarkastetaanmyös vaateosan ja liivin varusteidenkunto. Tämän jälkeen liiviin tehdäänhuoltomerkintä ja asiakas saa mukaan-sa huoltotodistuksen.

Liivin tarkastus, jonka jokainenkäyttäjä voi itse suorittaa, sisältää lä-hinnä kaasupullon kunnon tarkastuk-sen ja toteamisen siitä, että liivi on oi-kein pakattu. Kaasupullo kierretään ir-ti ja varmistetaan, ettei sen päässä oleiskurin tekemää reikää. Laukaisume-kanismissa on kaksi varmistinnastaa,joiden tulee olla paikoillaan. Liivienmaahantuojilla on kuhunkin malliin

tarkoitetut varaosasarjat, joilla lau-kaistu liivi voidaan täydentää.Lampén tähdentää erityisesti, että lii-veissä tulisi aina käyttää alkuperäisva-raosia.

Ilmatäytteisen pelastusliivinvuosihuolto maksaa veneilijälle 15–20euroa, joten hinnan ei pitäisi muodos-taa estettä sen tekemiseen. Koskapaukkuliivejä on vuosien varrellamyyty melko paljon on Timi Lam-pénin mukaan veneilijöiden käytössävarmasti satoja liivejä, jotka eivät tar-peen tullessa toimi kunnolla.

Siitä huolimatta Rymacon huol-topisteen edessä ei ole jonoa. Jotaintarttis tehdä ja nopeasti, ennen kuintapahtuu kauheita!

Vuosihuoltoon kuuluu liivin ilmatiiviydentoteaminen painemittarilla, kaasupullonpunnitus, laukaisumekanismin ja iskurintoiminnan tarkastaminen sekä vaateosankunnon tarkastaminen.

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 10:53 Page 5

6

Oy Waltic Ab:n perustaja,toimitusjohtaja Walter Johansson kuoli Helsingissä2.1. 2004 lyhyen ajan sairastet-tuaan 89 vuoden ikäisenä.

Walter Johansson syntyi Äggskärinselällä Porvoon ulkopuolella hänen äi-tinsä ollessa matkalla Helsinkiin syn-nyttämään. Höyrylaiva Lovisan kap-teeni Blomberg auttoi synnytyksessäja kaikki sujui hyvin. Walter sai siis josyntymälahjanaan vereensä meren,alituisen kiireen ja menemisen maun.

Walter Johanssonin mittava jakunnioitettava ura venealalla alkoi 50-luvun alussa Lauttasaaren sillan ku-peessa, yrityksen nimi oli silloin vieläDrumsö Ved och koks. Kun venealavei miehen kokonaan mennessään,vaihtui firman nimi vuonna 1958 janykyinen Waltic syntyi. Kaupunkivuokrasi Walterille tontin Veneenteki-jäntieltä, jonne hän itse rakensi halko-vajan ja pienen konttorin ja myöhem-min paremmat toimitilat. Kaivaminenja rakentaminen, kaikki tehtiin itse.Walter oli ensimmäisenä paikallaLauttasaaren itärannalla, josta nyky-ään on kehittynyt todellinen veneily-keskus. Walterin rakentamassa vajassatoimii tällä hetkellä Targa Center.

Halkokaupan pikkuhiljaa muu-tuttua puhtaasti venealan bisnekseksiWaltic möi Tammisaaressa, Inkoossaja Pellingissä valmistettuja puuveneitäsekä valmisti itse Kabbölessa 10-met-risiä kajuuttaveneitä, jotka varustettiinitse maahantuoduilla Chrysler-perä-moottoreilla. Toimenkuvaan kuuluivatmyös talvitelakointi sekä vene- jamoottorihuollot.

Vuonna 1974 Walter möi toimiti-lansa Volvolle ja siirtyi eläkkeelle.Eläkekokeilu päättyi kuitenkin kahdenkuukauden jälkeen, koska Walter eiyksinkertaisesti osannut olla tekemät-tä mitään. Hän itse totesi eläkeajan ol-

leen hänen elämänsä kaksi kamalintakuukautta. Vaikeinta oli se, kun ei tar-vinnut herätä aamulla aikaisin. NiinpäWalter ryhtyi taas töihin ja hommasiuudet liiketilat Koskelantieltä, josta70-luvun lopulla siirryttiin nykyisellepaikalle Herttoniemeen.

Walticista kehittyi nykyaikainentukku- ja vähittäisliike ja tarvikemyy-mälässä oli – ja on edelleen – yli 2000eri tuotetta, kun kaikki pienetkin nip-pelit otetaan mukaan laskuihin. Yri-tykseen palkattiin lisää henkilökuntaa,sillä eihän Walter nyt ihan kaikkea itseehtinyt tehdä ja toiminta kehittyi edel-leen niin, että vuonna 1997 liiketilojaHerttoniemessä laajennettiin huomat-tavasti. Silloin 83 vuoden iästään huo-limatta Walter jatkoi edelleen töitä jaoli liikkeessään paikalla päivittäin.Aivan viime vuosina Walterin tahtihieman hiljeni, mutta kyllä hän oliesimerkiksi Helsingin uivassa vene-näyttelyssä viime elokuussa kaikkipäivät töissä. Elokuussa 2002 hän mm.totesi, että kunhan polvet saadaan lei-katuksi niin pääsee taas menemäänvanhaan malliin. Ja kyllä hän menikin.

Waltic liittyi Finnboatin jäsenek-si vuonna 1972 ja siitä lähtien WalterJohansson nähtiin taatusti mukanakaikissa silloisen yhdistyksen ja ny-kyisen liiton vuosikokouksissa, koulu-tustilaisuuksissa ja muissa tapahtu-missa. Hän ei henkilökohtaisesti osal-listunut Finnboatin eri luottamuseli-mien toimintaan, mutta hän oli erittäinaktiivinen ja aina kaikissa tapahtumis-sa mukana, jos vain työt sen sallivat.Sillä työ oli Walterille aina se kaik-kein tärkein asia.

Koko veneala arvostaa suurestiWalterin elämäntyötä ja ihaili hänenikuista tarmoaan ja uteliaisuuttaan.Walter katsoi aina eteenpäin ja suun-nitteli uutta, pienipilke silmäkulmas-sa. Walter Johans-son kutsuttiin Ve-nealan Keskusliit-to Finnboatin 13.kunniajäseneksivuonna 1994.

Uusi vuosi alkoi venealan kan-nalta surullisissa merkeissä,kun melkein heti Walter Johanssonin jälkeen 7.1.2004nukkui pois Finnboatin perus-tajajäsen, kaikkien tuntemaKiiskin Jaakko eli Jaska, sairas-tettuaan vuoden verran.

Jaakko Kiiski oli maamme ehkä tun-netuimpia venevalmistajia ja hänenvuodesta 1970 valmistamansa Tiiske-ri-veneet ovat itsessään jo käsite.Suursaaren Kiiskin kylästä kotoisinollut Jaskan isä Erkki Kiiski perustiHeinlahden Veistämön vuonna 1928 jaJaakko pääsi pienestä pitäen seuraa-maan isänsä puuhia. Veistämössä teh-tiin pitkiä ja kapeita keskimoottorillavarustettuja nopeita puuveneitä jakaikki tehtiin alusta alkaen komeastimahongista. Virallisesti Kiiskit olivatmaanviljelijöitä, mutta kieltolain ai-kaan tuli niin paljon venetilauksia, et-tä pääelinkeinoksi muodostui pian ve-neenvalmistus. Veneet varustettiinkuusisylinterisillä lentokonemootto-reilla ja ne kulkivat yli 30 solmunvauhtia – ja kaikkihan tiesivät mihinniitä veneitä käytettiin. Jaska itse ih-

WALTER RUDOLF JOHANSSON1914 - 2004

VILJO JAAKKO KIISKI1919 – 2004

”Waltsu” viihtyiomalla osastollaanHelsingin venemes-suilla, tässä GuyLönnbergin kanssa.

• Lena Mickelsson •

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 11:12 Page 6

7

metteli sitä, ettei tullia kiinnostanutyhtään se kun rannikolla sijaitsevaltaveneveistämöltä tullaan oikein mies-porukalla ostamaan Aero Oy:n huuto-kaupasta romutettuja lentokonemoot-toreita. Näiden nopeiden pirtuvenei-den lisäksi veistämöllä tehtiin mm.Hai-veneitä, yhteensä 117 kpl.

Jaskan isän kuoltua vuonna 1946tuli 27-vuotiaasta nuorukaisesta jatuoreesta aviomiehestä veneveistämönvetäjä. Jaska oli sodan aikana saanutlentokonemekaanikon koulutuksen japalveli Hollolan laivueessa. Sodan ai-kana ja vielä sen päätyttyäkin Hein-lahdessa valmistettiin laivastolle mm.yhdysmoottoriveneitä. Veistämölle olikomennettu asepalveluksesta vapau-tettuja miehiä töihin, sillä armeija tar-vitsi uusia aluksia jatkuvasti. 40-lu-vulla veistämö oli myös merkittävä ai-rojen valmistaja, mutta homma kuivuikokoon 50-luvulla tekijöiden puuttee-seen.

Ensimmäisen veneen itselleenJaska rakensi vuonna 1948. Veneeseenhän laittoi 110 hv Fordin keskimootto-rin, jolla saavutettiin 30 solmun no-peus. Näin sai alkunsa Jaskan huimakilpailu-ura. Matkavenekilpailut oli-vat siihen aikaan suosittuja ja Helsin-ki-Loviisa Ajot, Tammisaaren Ajot se-kä Norrkullaloppet olivat Jaskan juh-laa. Veneeseen oli tässä vaiheessavaihdettu jo 150 hv:n moottori. Jaskanvene kulki 50-luvulla yli 40 solmua japalkintokaappiin kerääntyikin yli 200erilaista pokaalia ja kolme Suomenmestaruutta. Jaska kertoi yhden hur-jimmista kokemuksista olleen, kunhän ajoi kahden veneen kanssa kilpaaHelsingistä Kotkaan ja Hevossalmensillan alla kapeassa rännissä kaikkikolme venettä olivat rinnakkain javauhtia oli 30 solmua!

Sodan jälkeen oli huutava pulakaikenlaisista veneenvalmistuksessa

tarvittavista tarpeista kuten mm. kupa-rinauloista, vernissasta ym. Jaskan jamuutaman muun veneenveistäjän eh-dotuksesta perustettiinkin jo 1946Suomen Veneveistämöiden Yhdistys –nykyinen Finnboat ja siitä lähtien oliJaska aktiivisesti mukana Finnboatintoiminnassa , mm. johtokunnassa 60-luvulla. Sellaista Finnboatin tapahtu-maa ei ollutkaan, missä ei Jaakkoa oli-si näkynyt. Vuodesta 1972 lähtien jär-jestetyssä Finnboat Floating Show’ssaoli Jaska aina itseoikeutetusti mukanaomalla veneellään, ei kuitenkaan esit-telemässä Tiiskeriään lehdistölle, vaanFinnboatin ”kommandoaluksena”. Josjoku oikein kauniisti pyysi, saattoihän tosin päästä ihan veneeseen sisäl-lekin asti ja toimittajalle piti kääntääenglanniksi Jaskan toteamus ”ai sietulit sitte oikeetakin venettä katso-maan”.

50-luku oli veneviennin kulta-ai-kaa ja Heinlahden Veistämökin alkoiviedä veneitä Yhdysvaltoihin. Töissäoli välillä jopa 28 miestä. Saaduillavaroilla tuotiin Suomeen vastaavastivenemoottoreita. Jaska vei Amerik-kaan sekä Hai-veneitä että itse suun-nittelemiaan 4- ja 5-metrisiä avove-neitä. Veneitä meni kaupaksi niin pal-jon kuin niitä vain ehti valmistaa jaJaska kävi itsekin New Yorkin vene-messuilla vuonna 1957. Jaska sa-noikin, ettei omien veneiden menekis-sä ollut mitään ihmettelemistä; hänkertoi nähneensä näyttelyssä limisau-maisen veneen, jossa laudat oli kiinni-tetty pulteilla ja muttereilla. Niitä voisitten kiristää, kun vene alkoi vuotaa!Vientikaupat hiipuivat 60-luvulla jaJaska alkoi kehitellä uutta isompaa ve-nemallia. Omien sanojensa mukaanJaska pyysi Leon Basilieria ”piirtä-mään miulle vähän viiruja, joista miesitten jatkan”. Ja näin vuonna 1970syntyi Tiiskeri, vene, joka on melkein

kuin osa Jaskaa itseään. Veistämönvalmistus onkin sen jälkeen ollut pää-asiassa isojen ja pienten Tiiskerienvalmistusta, tosin 80-luvulla tehtiinarmeijalle parikymmentä uiskoa.

Venenäyttelyissä ja erilaisissatapahtumissa oli enemmänkin sääntökuin poikkeus, että paikalla oli Jaska,Tiiskeri, konjakkipullo ja ehtymätönmäärä toinen toistaan hauskempia kas-kuja. Tiiskerin salongissa on kuultupaljon mielenkiintoisia juttuja ve-neenteosta entisaikaan, naurettu Jas-kan jutuille vesissä silmin ja luonnol-lisesti nautittu konjakkitarjoilusta.Jaakko oli lähes poikkeuksetta iloisel-la päällä ja aina valmis auttamaan. Sa-maan aikaan hän seurasi kuitenkin tar-kasti alan tapahtumia ja oli aina ajanhermolla ja tarpeen tullen tiukkakin.Veistämön käytännön työt siirtyivät jomuutama vuosi sitten Jaskan poikienja pojanpoikien harteille, mutta Jaskaoli aktiivisesti mukana yrityksen toi-minnassa sairastumiseensa asti. Finn-boatin syyskokouksessa marraskuussa2002 juuri ennen sairastumistaanJaakko oli muuten se tuttu Jaska, mut-ta hänen vaimonsa Saaran sairastumi-nen painoi selvästi Jaskan mieltä. Sa-maisessa kokouksessa eräs osanottajatotesi, että Jaskan tietomäärä veneval-mistuksesta ja maamme alan historias-ta on niin valtava, että jutut pitäisi kir-joittaa muistiin ja tehdä historiikki en-nen kuin se on myöhäistä… Koko ve-neala ja Finnboat jäävät kaipaamaanJaskan vahvaa persoonaa – tuntuukuin näyttelyistä ja yhteisistä kokouk-sista puuttuisi jotain hyvin olennaista.

Venemestari Jaakko Kiiski oliFinnboatin 5. kunniajäsen ja tasaval-lan presidentti myönsi hänelle vuonna1995 Suomen Leijonan Ritarikunnanritarimerkin.

Tiiskeri syntyi vuonna 1970 ja se valittiinaikanaan vuonna 1992 Suomen kauneim-maksi puuveneeksi. Vuonna 1975 valmistuiensimmäinen lujitemuvorunkoinen Tiiske-ri. Jaska ja Tiiskeri olivat tuttu näky saaris-tossamme etenkin Finnboat Floating Show-tapahtumien yhteydessä.

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 11:20 Page 7

V8

Vuonna 1982 perustetun yrityksen kolmeensimmäisä vuotta kuluivat venetarvikkei-den parissa. Pienessä mittakaavassa val-mistettiin ja markkinoitiin mm. pohjatulp-pia ja valmiiksi pakattuja lujitemuovikor-jaussarjoja. Nämä tarvikkeet kuuluvatedelleenkin Termalinin tuotevalikoimaanja tarvikemyynti on osa yrityksen toimin-taa. Toimintaa laajennettiin kuitenkin var-sin nopeasti käsittämään myös toisten ve-nevalmistajien tuottamien veneiden myyn-ti. Nykyään Termalin myy ja markkinoiomia venemallejaan pääosin kotimaassa,mutta vie veneitä myös Ruotsiin ja Nor-jaan. Toimitilojen yhteydessä on vähittäis-liike, joka myy tarvikkeita ja perämootto-reita. Lisäksi yritys tekee veneiden kunnos-tuksia ja korjauksia.

Isän jalanjälkiä– Jo pikkupoikana tuli vietettyä aikaa Hir-vensalmella ja veneet tulivat tutuiksi Hir-vensalmen Veneveistämöllä, jonka isäniperusti 1960-luvulla, Termalin Ky:n omis-taja ja toimitusjohtaja Terho Liukkonenkertoo. Veistämöllä valmistettiin Hirvas-veneitä huomattaviakin määriä. Kun pie-nestä pitäen olin kasvanut veneiden parissaoli ammatinvalinta loppujen lopuksi varsinhelppoa.

Terho Liukkonen on alusta alkaen ol-lut nyt 22-vuotiaan yrityksen vastuullinenyhtiömies ja perheen parista on löytynytäänetön yhtiömies. Omistuspohja on säily-nyt ennallaan eikä toistaiseksi ole suunni-telmia sen laajentamiseksi.

Ensimmäinen oma venemalli oli Suvi 410 -moottorivene, joka tuli markki-noille vuonna 1985. Sitä valmistettiin hy-vällä menestyksellä aina vuoteen 1992saakka, jolloin tämän mallin valmistus-määrä nousi yli 1000 kappaleen.

Kun päänavaus oli tehty, laajeni mal-listo ripeästi. Suvi 445 ja Suvi 390 tulivatmarkkinoille ja vuonna 1986 kokonais-myynti oli jo yli viisisataa venettä vuodes-sa kun markkinoille saatiin myös kaksisoutuvenemallia.

Seuraava merkittävä myynnin lisäystapahtui 80-luvun lopun ja 90-luvun alunpaikkeilla. Viiden vuoden jakson aikanamarkkinoilta poistui muutama suuri val-mistaja, kuten Lohi, Muovilami sekä Rihu.Myös Hirvaksen toimintä päättyi ja Terma-lin pystyi laajennetun malliston avulla kas-vattamaan myyntinsä vuositasolla yli tu-hanteen veneeseen. Sen jälkeen myynti onkehittynyt tasaisesti ja viime vuonna se oli2150 venettä.

ToimintaperiaatteetTermalinin venemallit ovat syntyneet yri-tyksen oman henkilökunnan toimesta eikäulkopuolista suunnitteluapua ole juuri tar-vittu. VTT:n kanssa tehtiin kuitenkin tiivis-tä yhteistyötä kun mallistolle haettiin CE-hyväksyntä. Suvi-mallisto olikin ensim-mäisten joukossa, jolle myönnettiin uusiCE-kilpi. – Teimme työn vuoden etuajassa,jolloin saimme siitä irti koko markkinointi-hyödyn, toteaa Terho Liukkonen.

Yrityksen perusajatuksena on se, ettävalmistaja keskittyy pelkästään veneidentuottamiseen ja Termalin hoitaa kaikenmuun. Näin jokainen pystyy hoitamaanmahdollisimman tehokkaasti sen työn, jon-ka parhaiten taitaa. Veneiden valmistus on-kin keskitetty kahdelle alihankkijalle, jotkatyöllistävät yhteensä 12 henkeä. Termalininpalveluksessa on viisi henkeä jotka hoita-vat veneiden markkinoinnin, materiaali-hankinnat, kuljetukset ja vähittäismyynninMikkelin alueella. Jälleenmyyjien luku-määrä on noussut jo 80:een.

Kuten moni muukin suomalai-nen venealan yritys on Terma-lin Ky syntynyt pikkupojanunelmasta ryhtyä veneenra-kentajaksi, isänsä jalanjälkiäseuraten.Yritys on parissavuosikymmenessä kasvanutpohjatulppia valmistavastapikkupajasta yhdeksi maam-me merkittävistä pienvene-valmistajista.Viime vuonnamyytyjen veneiden lukumääränousi jo yli 2000 kappalee-seen.

• Kari Wilén •

Toimitusjohtaja Terho Liukkosen tehtävätovat varsin moninaiset, mutta päätyönä onveneiden tukkumyynti.

Toimitusjohtajan ”oikea käsi” Outi Hota-nen hoitaa toimistoasiat ja paljolti myösyrityksen ostot.

Pienvenevalmistaja Termalin KyPienvenevalmistaja Termalin Ky

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 11:31 Page 8

UUTISIAUTISIA

BOTNIA H-BÅTEN PASSERAR MILSTOLPEUnder hösten har Botnia Marin passerat enmilstolpe i företagets historia genom atttillverka H-båt nr 1000. Med den bedriftengör man Artekno i Finland sällskap i ”1000H-båtsklubben”.

Botnia Marin grundades under H-båtens guldperiod år 1976 – främst medtanke på att tillverka H-båtar och utvecklaH-båten så långt som möjligt. Vid grundan-det av bolaget hade VD Johan Carpelanredan gedigen erfarenhet av H-båtar. Somsegelbåtsförsäljnings- och exportchef hosArtekno 1973-1976, hann Johan Carpelansälja över 500 H-båtar. Sommaren 1976grundade han Botnia Marin, som snabbtfick luft under vingarna med H-båten. Allabetydelsefulla tävlingar vanns de förstaåren med Botnia Marins H-båt. Segerradenfortsatte och av totalt 24 seglade VM har 13vunnits med Botnia H-båtar.

Som båttillverkare har Botnia Marinalltid stått på två ben – både segel- ochmotorbåtar har tillverkats. Efter 1985 harmotorbåtarna helt tagit hand om tillväxten iföretaget, som idag sysselsätter totalt 120personer på två båtvarv.

TAMHOLT JA NAUTIKARLSSON YHTEISTYÖHÖNTurkulainen Venevälitysliike Tamholt Oy jahelsinkiläinen Oy Leif Karlsson Ab/Nauti-Karlsson ovat solmineet yhteistyösopimuk-sen. Sopimuksen mukaan Tamholt Oylaajentaa toimintaansa vastaten jatkossauusien Beneteau- sekä Najad-purjeveneidenjälleenmyynnistä Länsi-Suomen alueella.NautiKarlsson jatkaa edelleen veneidenmaahantuojana ja päämyyjänä alueena muuSuomi.

Tamholt ja NautiKarlsson osallistuvatVene 04 Båt -messuille yhteisosastolla6B31 sekä NautiKarlssonin osastoilla1d16,18,20.

UUSI VENE-JA MOOTTORIMYYMÄLÄHelsingin Puotilaan osoitteeseen Meripel-lontie 11 C (entiset Telva Oy:n tilat) avat-tiin 2.2.2004 uusi vene- ja moottorimyymä-

9

– Tuotekehitys lähtee pitkälti asiak-kaiden tarpeista, toimitusjohtaja Liukko-nen kertoo. Pyrimme luomaan ja valmista-maan tuotteita, joilla on kysyntää. Emmepyri mullistamaan markkinoita hienoillauutuuksilla, vaan pelaamme varman päälle.Kaikki veneemme ovat yksikuorirakentei-sia.

Termalinin veneet tehdään ruiskula-minomalla. Myös gelcoat ruiskutetaanmuottiin. Liukkosen mielestä pienveneitäei kannata laminoida käsin, koska niitä val-mistetaan suurissa sarjoissa. Läpimenoajaton saatava mahdollisimman lyhyiksi.

Painopiste kotimaan markkinoissaVeneiden markkinointi tapahtuu jälleen-myyjäverkoston kautta, johon kuuluu kaik-kien moottorimerkkien myyjiä. Termalinesittelee mallistonsa sekä erikoismessuilla,että jälleenmyyjien omissa myyntinäytte-lyissä, joita keväisin on ainakin parikym-mentä. Sesonkiaikaan tehdään töitä käy-tännössä jokaisena viikonloppuna. Yrityk-sen veneet ovat esillä Helsingin venemes-suilla helmikuussa, Kallavesi-näyttelyssäsekä myös Jyväskylän Vapaa-aikanäytte-lyssä.

– Markinoinnin painopiste on sel-keästi kotimarkkinoilla, Terho Liukkonentoteaa. Vienti on vain noin 10 % liikevaih-dostamme ja pääosin veneitämme meneeRuotsiin sekä Norjaan. Olemme kuitenkinviime aikoina saaneet kyselyjä muutamistamuistakin maista ja selvittelemme nytvientinäkymiä niihin. Vientinäyttelyidenhoitaminen ja yhteistyö Finnboatin kanssaon sujunut hienosti.

– Tulevaisuuden näkymiä pidämmekohtalaisen hyvinä, hän jatkaa. Pienvenei-den kauppaa suhdanteet eivät heiluttele yh-tä paljon kuin isompien veneiden. Tulem-me edelleen kehittämään omaa mallisto-amme, mutta suurempien veneiden tuotta-miseen ei ole tarkoitus ryhtyä. Suvi-mallis-ton veneet mielletään edullisiksi pienve-neiksi ja sellaisena haluammme niiden säi-lyvän.

Termalinilla on tällä hetkellä 15 erivenemallia, jotka esitellään yrityksen netti-sivuilla. Uutuuksia on kaksi, moottoriveneSuvi 4900 SR DUO sekä Soutu-Palta.

– Venemallistona olemme aina pyr-kineet olemaan se edullisin vaihtoehto,Terho Liukkonen sanoo. Asetimme jo vuo-sia sitten tavoitteeksemme olla sarjassam-me maamme ykkönen. Keskitymme teke-mään niin hyviä, hyvän näköisiä ja toimi-via käyttöveneitä kuin suinkin osaamme.

– Haluamme myös kiittää Finnboatiasiitä sitkeästä työstä jota järjestömme tekisen hyväksi, että perinteinen suomalainensavolaismallinen soutuvene yleensä enääon olemassa ja valmistettavissa.

Suvi 4900 SR DUO (kuva ylh.vas.) jaSoutu-Palta (oik.) ovat Termalin uusimmatmallit. Ylhäällä oikealla yrityksen vähittäis-myymälä Mikkelissä, jossa kaupan onomien venemallien lisäksi venetarvikkeitaja perämoottoreita.

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 11:35 Page 9

UUTISIAUTISIA

10

Kaikkia artikkelikopioita voit tilata Finnboatin toimistosta. Liiton toimistoon tulee yli sata venelehteä ympärimaailmaa ja niiden kirjoittelua suomalaisista tuotteista seurataan jatkuvasti. Oheisena on lueteltu vain laa-jemmat tuote-esittelyt sekä testit. Pienempiä uutisia on kotimaisista tuotteista kansainvälisessä lehdistössähuomattavasti runsaammin. Täydellinen luettelo on saatavissa liitosta.

Lehti/Maa nro Artikkeli sivuKazi/Japani 12 Nauticat 331 esittely/testi 76-80IBI/UK 11 Industry insider (Joel Nemes, haastattelu) 132Zeilen/Hollanti 1 Finngulf 28e, testi 118-121

KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖSEURANTAJOULUKUU 2003 – TAMMIKUU 2004

JÄSENISTÖSTÄ KIRJOITETTUJA ARTIKKELEITA

lä. Edustuksiin kuuluvat mm Nymar- jaSeiskari-veneet, Inter-kumiveneet, Steyr-,Bukh-, FNM- ja Solé-moottorit, Furunonmerielektroniikka, Mastervoltin sähkötuot-teita sekä A-laiturien laiturituotteita. Steyr-,Bukh-, FNM- ja Sole´-moottoreiden huoltoja varaosat sisältyvät myös palveluihin.Liikettä vetää René Blomster, NiklasRönnberg sekä Simon Rönnberg. LisätietojaGrebland Group Oy Ab, sähköpostiniklas.ronnberg@grebland.fi.

NAVA-PERÄMOOTTORILUKOLLE VAT-HYVÄKSYNTÄSipoolaisen K.Hartwall Oy Ab:n Nawa-perämoottorilukko on ensimmäisenä koti-maisena perämoottoreiden lukitusratkaisunasaanut suomalaisten vakuutusyhtiöiden(VAT) hyväksynnän.

Vuonna 2003 Suomessa varastettiintoista tuhatta perämoottoria, joiden yhteen-laskettu arvo ylitti 3.300.000 eur. Paras tapasuojautua varkautta vastaan on ennaltaeh-käisy lukitsemalla moottori asianmukaisellaja hyväksytyllä perämoottorilukolla.

Nawa-perämoottorilukko on valmistet-tu vahvasta ja kestävästä ruostumattomastaerikoisteräksestä ja sen lukkomekanismi ontunnettua Abloy-laatua. Lukon rakenteelleon haettu patentti. Nawa-lukon kestävyys javarkautta ennalta ehkäisevä kyky on tunnus-tettu suomalaisten vakuutusyhtiöidenhyväkysynnän muodossa. Myöskin Ruotsinvastaava taho (Stöldskyddsföreningen) onantanut hyväksyntänsä lukolle.

Lisätietoja K.Hartwall Oy Ab/Nawa,Stefan Svanljung, sähköposti nawa@k-hartwall.fi.

LÄMMITINHUOLTOAMustikkamaan telakka Oy on vahvistanutrivejään: Ari Peltola on aloittanut telakallaja huoltaa ja asentaa venelämmittimiä,merkeiltään mm. Wallas, Webasto ja Eber-spächer. Myös muut venesähkötyöt jalaiteasennukset järjestyvät joko telakantiloissa tai tarvittaessa myös asiakkaanveneen luona muualla.

I början av december testade Oy BotniaMarin Ab en ny infusionsteknik i lamine-ring av större glasfiberbåtar. Testet gjordeshos underleverantören Scandi Yacht i Ny-karleby och testskrovet var 38 fot långt.Tekniken är till synes enkel; torr glasfiberplaceras i båtformen. Allt kläs i lufttätplast. Innanför den skapas vakuum, somsuger in hartsen i glasfibertäcket. Med dengamla metoden skulle 38-fotaren ha krävt500 kilo glasfiber och 1 000 kilo harts. Nugår det åt 600 kilo glasfiber och 400 kiloharts. Den här nya tekniken ger alltså lät-tare glasfiberbåtar. Fler båtar kan ocksåproduceras med samma personal. Dess-utom blir arbetsmiljö bättre, berättar Bot-nia Marins vd Johan Carpelan. Företagetkommer troligen att övergå helt till infu-sionstekniken. För Botnia Marin blir det eninvestering om 100 000–150 000 euro attinföra metoden i produktionen. Carpelantror att fler tillverkare kommer att införatekniken inom fem år. (Vasabladet6.12.2003)

Nautor genomför omfattande permitte-ringar i Österbotten. De berör i det förstaskedet 120 anställda inom produktionenoch 30 inom tjänstemannakåren. Bolagethar verksamhet i Kållby, Larsmo, Jakob-stad och Kronoby men sämst kommer situ-ationen att bli i Kronoby eftersom enhetensverksamhet befinner sig i början av pro-duktionen. Hela personalen där har fåttpermitteringsvarsel. Nautor ska också sä-ga upp nio personer och pensionera fjor-ton. Olika lösningar undersöks hela tidensåsom tillfälliga omplaceringar av perso-nalen. Detta kan vara möjligt eftersom tvånya pluggar skall tillverkas. (Österbott-ningen 3.1.2004)

Veneen säilyttäminen omalla pihallaei välttämättä ole ilmaista. Heinolassaeräälle veneilyn ystävälle tuli siitä170 euron lasku oikeudenkäyntikulu-jen muodossa. Naapuri oli vaatinuthäiritsevän veneen siirtämistä poistontilta. Paikallinen rakennuslauta-kunta kuitenkin salli säilytyksen pi-

halla marraskuun alusta toukokuunpuoleen väliin kunhan venettä ei pei-tetä. Tämä ei tyydyttänyt naapuria, jo-ka vei asian eteenpäin Kouvolan hal-linto-oikeuteen. Siellä lautakunnanpäätös kumottiin. Tämä päätös ei puo-lestaan tyydyttänyt veneen omistajaa,hän valitti korkeimpaan hallinto-oi-keuteen. Sieltä tuli myönteinen päätösveneen omistajan kannalta. KHO:nmielestä veneen säilyttäminen ei olelaissa kiellettyä ”pitkäaikaista ja laa-jaa tavaroiden ulkosäilytystä” varsin-kin kun säilytysaika on rajoitettu eikävenettä peitetä. (Keskipohjanmaa1.11.2003)

Osuuskunta Kotkan puuvenekeskuson painiskellut talousvaikeuksienkanssa. Käynnissä onkin monia ter-vehdyttämistoimia. Talouden paranta-miseksi Kotkan kaupunki korottaaosuuspääomaansa osuuskunnassa84.000 eurolla ja Kotka-Haminan seu-dun Portti sekä viisi osuuskunnanveistäjää osallistuvat 8400 euron lisä-sijoituksilla. Jatkossa on myös tarkoi-tus keskittyä vain ydin- eli veistotoi-mintaan. Toimenpiteisiin kuuluu niinikään puuvenemessujen siirtäminenpois osuuskunnan hoidosta, ehkä Me-ripäivät Oy:lle. (Kymen Sanomat2.12.2003)

MUUALTA POIMITTUAPRESSÖVERSIKTMUUALTA POIMITTUAPRESSÖVERSIKT

HollantilainenZeilen-lehti onjulkaissutnelisisvuisentestin Finngulf28e -purresta.

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 11:40 Page 10

VENENÄYTTELYJÄ 2004

Aika Paikka Näyttely

6.-15.2. Helsinki/Suomi Helsingin Kansainväliset Venemessut7.-15.2. Gent/Belgia Belgian International Boat Show12.-17.2. Miami/USA Miami International Boat Show &

Strictly Sail13.-22.2. Istanbul/Turkki Turkish International Boat Show17.-22.2. Amsterdam/Hollanti HISWA Amsterdam Boat Show18.-22.2. Zagreb/Kroatia Zagreb Sports and Nautical Fair21.-29.2. Kööpenhamina/Tanska Copenhagen International Boat Show27.2.-7.3. Tukholma/Ruotsi Allt för Sjön28.2.-7.3. Lissabon/Portugali Lisbon Boat Show4.-7.3. Tulln/Itävalta Boot Tulln5.-7.3. Osaka/Japani Osaka International Boat Show6.-14.3. Venetsia/Italia Salone Nautico di Venezia11.-14.3. Moskova/Venäjä The 9th Moscow International Boat &

Yacht Show12.-14.3. Turku/Suomi Meri Kutsuu12.-21.3. Oslo/Norja Sjöen for Alle17.-20.3. Dubai/UAE Dubai International Boat Show24.-27.3. Shanghai/Kiina China International Boat Show30.3.-4.4. Split/Kroatia Croatia Boat Show15.-18.4. Singapore Boat Asia16.-18.4. Gdansk/Puola Polyacht16.-25.4. Rio de Janeiro/Brasilia Rio Boat Show22.-25.4. Odessa/Ukraina International Odessa Boat Show24.4.-2.5. Palma de Mallorca/Espanja Saló Nàutic Internacional Palma 20.-23.5. Sanctuary Cove/Australia Sanctuary Cove International

Boat Show26.-30.5. Beirut/Libanon Beirut Boat Show

SUZUKI - JÄLLEENMYYJIÄ

ww

w.s

uzuk

i.fi

SUZUKI-perämoottorit ovat olleet Suomen markkinoilla 33 vuotta. Viime vuosinaSUZUKI on panostanut voimakkaasti tuotekehitykseen, ja nyt uudestisyntyneen2000-luvun mallistosukupolven ensimmäinen vaihe on valmis. Tämä tarkoittaasitä, että SUZUKILLA on maailman laajin ja uusin 4-tahtimallisto (4-250 hv)sekä laajin 4-tahti-EFI-mallisto (40-250 hv) ja lisäksi tehokkain 4-tahtinenperämoottori (250 hv). SUZUKI on myös Suomen markkinoiden nopeimminkasvava 4-tahtimerkki! Suomalaiset veneilijät haluavat edistyneimpiä, nykyai-kaisimpia sekä laadukkaimpia perämoottoreita veneisiinsä ja juuri niitä SUZUKItarjoaa. He haluavat myös testivoittajia, jotka ovat ominaisuuksiltaan edelläkilpailijoitaan. SUZUKI-myyntiverkoston tehtävänä on toimittaa nämä vesistöjenluotettavimmat perämoottorit suomalaisille veneilijöille. Tähän tehtävääntarvitsemme ammattitaitoisia, innokkaita ja palvelevia

Jälleenmyyjältä edellytämme tarvittavaa panostusta SUZUKI-toiminnankehittämiseen alueellaan sekä pitkäaikaista sitoutumista. Toivomme, ettäjälleenmyyjällä on hyvät vene-edustukset (Suzukilla mahdollisuus avustaa)ja terve talous sekä mahdollisuus hoitaa myös huolto- ja varosapalvelut.Muu perämoottoriedustus ei välttämättä ole este yhteistyölle.

SUZUKI tarjoaa tehokkaan ja palvelevan organisaation, joka tukee jakehittää jälleenmyyjän toimintoja. Tehtaan maahantuojana tarjoammeetuja logistiikassa ja kilpailukyvyssä. Jälkimarkkinointimme työkalut japalvelut ovat kehittyneet alan parhaiksi. Tuomme perämoottoreiden lisäksimaahan SUZUKI-moottoripyöriä, -maastonelikoita ja -mopoja sekäSuzumar-kumiveneitä. Näistä tuoteryhmistä uudet jälleenmyyjät voivatmahdollisesti saada myös edustuksia.

Jos olet kiinnostunut tästä mielenkiintoisesta mahdollisuudestaja tunnet olevasi uusi SUZUKI-jälleenmyyjä, soita heti: tuote-päällikkö Marcus Bergholm 040-7223 965 tai sähköposti:suzuki@suzukifinland.com

Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan,Keski-Suomen ja Lapin alueille. Myös muut alueet ovat mahdollisia.

SUZUKI INTERNATIONALEUROPE GMBHSuomen sivuliikeAhventie 4 A, 02170 EspooPuh. (09) 4393 730

UUTISIAUTISIA

UUSI ILMAVENTTIILI

Forsbom YachtDesign Oy onkehittänyt uudenilmaventtiilinhelpottamaantuotteiden irroitta-mista muoteista.Automaattisesti

jousella sulkeutuva ja paineilmalla avattavaventtiili aukeaa vain noin 2 mm, joten se eivaurioita tuotetta. Venttiilin halkaisija on 20mm, jolloin tuotteeseen jäävä jälki on pienija siisti. Muotteja valmistettaessa venttiilinväliaikainen kiinnittäminen lestiin onerittäin helppoa. O-rengastiivistyksenansiosta venttiiliä voidaan käyttää perinteis-ten käsinlaminointimuottien lisäksi sulje-tuissa alipainemuoteissa. Lisätietoja Fors-bom Yacht Design Oy, puh. (02) 4870258,sähköposti sales@forsbom.net.

VATOR JRC-TUTKIEN JA VENE-ELEKTRONIIKAN MAAHANTUOJAKSIVator Oy ja JRC (Japan Radio CorporationLtd.) ovat solmineet merenkulku- ja kom-munikaatiovälineiden maahantuontisopi-muksen. Vator ryhtyy JRC-tuotteidenmaahantuojaksi ja tukkumyyjäksi.

NIMITYSUUTISIAHaminalaisessa J.Purho Oy:ssä on tehtynuerennusleikkaus siten, että kauppiaspariSami ja Raisa Purho astuvat remmiin. Samion nimitetty toimitusjohtajaksi ja Raisamyymäläpäälliköksi. Jussi Purho jatkaakauppiaana ja on nimitetty yrityksen halli-tuksen puheenjohtajaksi. Helena Purhojatkaa kauppiaana ja hallituksen sihteerinä.J.Purho Oy myy Hamina-Kotkan talousalu-eella perämoottoreita ja pienveneitä sekäveneilytarvikkeita.

Henri-Lloydin ja Harkenin maahan-tuoja Sail Tech Oy on nimennyt Henri-Lloyd tuotepäälliköksi Toni Okkosenlokakuun 2003 alusta alkaen. Kokenut 27-vuotias kilpapurjehtija Toni Okkonen(KTM) on aikaisemmin toiminut NyländskaJaktklubbenin Match Race Center vetäjänä.

Navix Oy:n kasvavan viennin tueksi onnimitetty tradenomi Peter Engblom. Häntoimii teknisenä myyjänä vastuualueenaanRuotsi ja Norja. Peter Engblom on työsken-nellyt Navix Oy:ssä keväästä 2003 alkaen.

12

Miksi uudet säännöt?Pohjoismaisen venenormiston on ke-hittänyt tekninen työryhmä pohjois-maiden merenkulkuviranomaistenmandaatilla. Myös tulkinnat, joita tar-vittiin sääntöjen julkaisemisen jäl-keen, käsiteltiin tässä työryhmässä.Teknisen työryhmän lakkauttamisen(1992) jälkeen sääntöjen tulkinnat onjouduttu tekemään kansallisesti tar-kastustyön yhteydessä. Vaikka tämäkäytäntö on toiminut kohtuullisesti,selkeyttäisivät päivitetyt säännöt sekäsuunnittelijoiden, rakentajien että tar-kastajien työtä.

Puutteellisiksi NBS-Y 1990:ssäovat jääneet mm. seuraavat kohdat:– jotkut modernit venetyypit (RIB,

monirunkoveneet) puuttuvat- säännöt raskaaseen avomerikäyttöön

(esim. luotsiveneet) puuttuvat– NBS ei sovellu erityisen hyvin

pieniin ammattiveneisiin

– sääntöjen pätevyysalue rajoittuuenintään 15 m pituisiin veneisiin

– luokkajako avoimiin ja suljettuihinveneisiin on liian karkea, tarvitaanmyös välimuotoja.

Uusia mahdollisuuksia sääntökehityk-seen antavat viime vuosikymmenenaikana kehitetyt kansainväliset vene-tekniset standardit, joita käytetään hu-viveneiden CE-sertifioinnissa. Jotkutnäistä ISO-standardeista ovat rele-vantteja myös ammattiveneille. Rin-nakkain työ- ja huviveneversioina teh-tävien veneiden hyväksynnässä olisimyös eduksi, jos työvenenormistossa-kin viitattaisiin ISO-standardeihin.

Sääntöjen uudistamiseksi pyrit-tiin pitkään aikaansaamaan yhteispoh-joismainen projekti. Kun tämä ei kui-tenkaan eri syistä onnistunut, käynnis-tettiin työ kansallisena projektinaSuomessa syyskuussa 2002. Meillä

Pohjoismaiset työvenesä äKarl-Johan Furustam • Markku Hentinen

Työveneiden hyväksyntä Pohjoismaisen venenormiston (NBS-Y)mukaan jatkuu aktiivisena. Sääntöjen voimassaoleva versio on jovuodelta 1990 ja se kaipaa päivittämistä tekniikan kehittyessä javenetyyppien muuttuessa.VTT on tehnyt merenkulkulaitoksenja Suomen ympäristökeskuksen toimeksiannosta työvenesään-töjen päivitys- ja uudistamistyötä, jonka tuloksena sääntöteks-tejä on uusittu, osin hyvinkin radikaalisti.

Sami Purho Raisa Purho Toni Okkonen

Lamor Corporation Ltd:n työvene Kiinaan

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 12:16 Page 12

13

uudistamistarve koettiin polttavim-maksi mm. NBS-Y -normiston aktiivi-sen käytön johdosta. Pyrkimys on kui-tenkin edelleen saada uudelle sään-nöstölle mahdollisimman laaja tun-nustettavuus.

Laajennus 24 m pitkiin veneisiinsaakkaEhkä merkittävämpänä erona NBS-Y1990:n ja uuden sääntöehdotuksen vä-lillä on standardin soveltamisalueenlaajentaminen yli 15 m pituisiin ve-neisiin, aina 24 m (load line length)saakka. Tämä on tuonut mukanaanuusia, ”laivamaisia” sääntöjä mm.vuotovakavuuteen. Uuden säännönylärajalla on pyritty siihen, että vaati-mukset olisivat lähellä laivasääntöjä(lähinnä suurnopeusalussäännöstöäHSC Code). Raja, jossa säännöt asteit-tain alkavat muuttua ”venemäisistä””laivamaisiksi” on määritetty 15 met-riksi. Alle 15 m veneissä on pyrittyparannettuun NBS-Y -tasoon. Erisääntöjen soveltamisalueita havain-nollistaa alla oleva kaavio.

Uuden version muita tärkeitäeroja NBS-Y 1990:een verrattuna ovatmm. seuraavat seikat:– Vaatimukset on porrastettu aallon-

korkeuden ja tuulen nopeudenhuomioon ottavien suunnittelukate-gorioiden mukaan

– Viittauksia ISO-standardeihin onlisätty runsaasti

– Uusia runkotyyppejä (katamaraanitja RIB:t eli kovapohjaiset kumive-neet) on otettu mukaan

– Jäsentely ja esitystapa.

Esimerkkejä uusista säännöistä

1. Rajoitettu uppoamattomuusUudessa sääntöehdotuksessa on vaati-mus rajoitetusta uppoamattomuudesta.Se tarkoittaa veneen erityisen haavoit-tuvien alueiden suojaamista siten, ettäkaatuminen tai uppoaminen voidaanestää ja mahdollinen vuoto pitää ku-rissa pumppujen avulla. Tämä saavu-tetaan venekoosta ja kansijärjestelyis-tä riippuen soveltamalla seuraavia kei-noja:– Etäisyydelle [0,05 * LWL, 0,05 *

LWL + 3 m] lastivesiviivan keulim-maisesta pisteestä perään päin tuleeasentaa törmäyslaipio (koskee yli15 m veneitä)

– Pohjan alle asennetun peräsimenja/tai potkurin pohjakosketuksessamahdollisesti aiheuttamalta vuodol-ta tulee suojautua laipioilla taivastaavilla, jotka rajoittavat vuodonetenemistä

– Konehuoneen laipioiden tulee ollavesitiiviitä yläpuoliseen kanteensaakka

– Lastiruuman laipioiden tulee ollavesitiiviitä.

Kannelliset veneet voivat saada myöslisämerkinnän ”yhden osaston osas-tointi”. Tällöin veneen tulee kestääminkä tahansa laipiokannen alapuolel-

la sijaitsevan osaston täyttyminen.Vuoto ei saa edetä seuraaviin tiloihineikä vene upota eikä kaatua.

2. PaloturvallisuusUuden sääntöehdotuksen mukan alle15 m veneiden paloturvallisuusvaati-mukset perustuvat pitkälti ISO-stan-dardiin 9094, jossa määritellään mm.sammutusvälineet, polttolaitteidenasennus ja pakoreitit. Yli 15 m veneil-le esitetään vaadittavaksi paloa hidas-tava osastointi konehuoneen ympäril-le. Tämä tarkoittaa sitä, että konehuo-neen laipioiden ja kannen tulee ollaeristettyjä niin, että ne estävät palonleviämisen (kestävät 30 minuutin pa-lotestin), ja että tuuletus- ym. aukotpystytään sulkemaan palopeltien avul-la konehuoneen ulkopuolelta. Palavienja paljon savua muodostavien mate-riaalien käyttöä rajoitetaan muissakintiloissa.

Koekäyttö vuoden 2004 aikanaSääntöehdotuksen jäsentely poikkeaamelkoisesti NBS-Y:stä ja voi sitennäyttää työveneveistämöiden silmissävieraalta. Toisaalta vaatimustaso nou-dattelee suurelta osin vanhaa normis-toa ja CE-standardit taas ovat tuttujaniille veistämöille, jotka valmistavatmyös huviveneitä. Suuremmille, 15-24 m veneille sääntöehdotuksen tar-koituksena on tarjota järkevä välimuo-to ”venemäiselle” ja ”laivamaiselle”hyväksynnälle.

Uusien sääntöjen käyttöönotostaei vielä ole sovittu yksityiskohtaisesti.VTT ottaa kuitenkin sääntöehdotuk-sen heti koekäyttöön rinnan NBS-Yversion 1990:n kanssa. Näin testataansääntöjen toimivuutta ja tarkoituksen-mukaisuutta ennen virallista käyt-töönottoa.

ä ännöt uudistetaan

Uuden työvenesäännöstön soveltamisalue eräisiin muihin sääntöihin verrattuna

Merenkululaitoksenmittausalus Kaiku onrakennettu Uudenkau-pungin Työvene Oy:ntoimesta.

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 12:21 Page 13

SVENSK RESUMÉVENSK RESUMÉFÖRENINGSNYTTÖRENINGSNYTT

UIVA 2004 FLYTANDESom bilaga i denna tidskrift finns anmäl-ningsdokumenten för Helsingfors flytandebåtutställning. Utställningen arrangeras påDrumsö i HSK:s klubbhamn 19–22.8 ochanmälningstiden går ut den 11 juni. Detlönar sig dock att anmäla sig redan nu tyunder de senaste åren har företag hamnat påkölistan och speciellt bryggplatserna går åtsom smort. Platshyran är oförändrad meninträdesbiljetten för vuxna kostar nu 9 euro istället för 8 euro såsom senaste år.

VÅRMÖTET I HELSINGFORS

Finnboats och alla föreningars stadgeenligavårmöten inklusive utfyllnadsprogram hållstorsdagen den 22 april kl. 8–16 i Helsing-fors, i Taitotalos kongresscentrum på Sock-enbacka industriområde. Noggrannareprogram sänds senare. Vi utlovar intressantaoch aktuella föreläsningar, det lönar sig attdeltaga!

HOTELLINKVARTERING TILL MEDLEMSPRISHoliday Inn-hotellet invid Helsingforsmässcentrum erbjuder i år igen Finnboat-medlemmarna rabatterade inkvarteringspri-ser (se sid. 5). Reserveringarna direkt tillförsäljningstjänsten med referensen ”Finnboat”.

IN MEMORIAMOy Waltic Ab:sgrundare WalterRudolf Johanssonavled i Helsingforsden 2.1.2004 efter enkort tids sjukdom ien ålder av 89 år.Han föddes påÄggskärsfjärdenutanför Borgå ochinledde sin långa

bana i båtbranschen i början av 50-talet.Waltic tillkom år 1958 och anslöts tillFinnboat 1972. År 1994 kallades WalterJohansson till Finnboats hedersmedlem.Båtbranschen högaktar hans livsverk ochden enorma energi han besatt.

14

Termalin grundades år 1982 och ver-kade de tre första åren i båttillbe-

hörsbranschen. Snart sålde man dockockså andra tillverkares båtar. Numarknadsför man och säljer egna båt-modeller huvudsakligen i Finland menhar också en viss export till Sverigeoch Norge. Dessutom har företaget enminuthandelsbutik i samband medkontoret i St. Michel, där man säljerförutom sina egna båtmodeller ocksåtillbehör och motorer.

– Som liten pojke tillbringadejag mycket av min tid på fars båtbyg-geri Hirvensalmen Veneveistämö, be-rättar Termalins ägare och verkställan-de direktör Terho Liukkonen. Yrkes-valet föll sig därför naturligt.

Termalins första egna båtmodellvar motorbåten Suvi 410, som kom utpå marknaden år 1985. Den tillverka-des i över 1000 exemplar. Modellsorti-mentet utvidgades följande år med Su-vi 445 och Suvi 390 samt två rodd-båtsmodeller, varvid årsförsäljningenöversteg 500 båtar. I slutet av 80-taletoch början av 90-talet upphörde flerekonkurrenter med båttillverkningenoch Termalin kunde med ett utökat

sortiment öka försäljningen till drygttusen båtar per år. Senaste år kom manupp till hela 2150 båtar.

Inom företaget planerar mansjälv sina båtmodeller, men de tillver-kas av två underleverantörer. Där an-vänds sprutlaminering och Liukkonenanser, att handlaminering inte lönarsig i småbåtsproduktionen, där mansträvar efter en snabba genomgångsti-der. Produktutvecklingen utgår frånkundernas behov och med sitt båtsor-timent vill Termalin vara det fördelak-tigaste alternativet.

Årets nyheter bland 15 olika mo-deller är motorbåten Suvi 4900 SRDUO och roddbåten Soutu-Palta. Ter-malin deltar på Helsingfors båtmässa,Kallavesi-mässan och fritidsutställ-ningen i Jyväskylä. Man har nu ett 80-tal återförsäljare och den egna perso-nalen uppgår till fem personer. Fram-tidsutsikterna ser enligt Terho Liukko-nen rätt ljusa ut då konjukturväxling-arna inte är lika kraftiga på småbåts-försäljningen som på storbåtsmarkna-den. Man har heller inga planer på attbörja tillverka stora båtar.

Småbåtstillverkaren Termalin Kb

Såsom många andra företag i båtbranschen föddes Termalin Kb ur en

liten pojkes dröm om att följa sin far i fotspåren och bli en båtbyggare.

Inom loppet av två decennier har företaget vuxit till en av våra mest

betydande småbåtstillverkare med en produktion på drygt 2000 båtar

per år.

Teamet i St. Michel: fr.v.Seppo Kiljunen (repara-

tioner, försäljning),Tommi Ihalainen (mi-nutförsäljning, ADB),

Outi Hotanen (kontoret,inköp) och vd Terho

Liukkonen. ChaufförenJari Valkonen var sin

van trogen på leverans-körning.

Sertifieringen av arbetsbåtar enligtden Nordiska båtstandarden NBS-Y fortsätter aktivt. VTT har påuppdrag av sjöfartsverket ochFinlands miljöcentral uppdateratoch förnyat reglerna delvis t.o.m.riktigt radikalt.

* FbN 1/2004, taitto utk 2/2/04 12:26 Page 14

15

FÖRENINGSNYTTÖRENINGSNYTT

Finnboats konstitu-erande medlemViljo Jaakko Kiiskisomnade in den7.1.2004, efter enlängre tids sjuk-dom. Han var en avvåra mest kändabåtbyggare ochJaska minns vi bästgenom de gedignaTiiskeri-båtarna,vilkas tillverkningstartade år 1970.

Heinlahden Veneveistämö grundades redanår 1928 av fadern Erkki och Jaska övertogledningen av varvet år 1946. Hans mycketfärgstarka karriär som tävlingsförare iinhemska motorbåtslopp vidtog därefter.Jaska Kiiski deltog med sin ”kommandobåt”i Finnboat Floating Show ända fr.o.m. 1972och i Tiiskeri-båtarnas salong har mankunnat avnjuta både Jaskas konjak och hansoutsinlig lager av båthistorier. BåtmästarenJaakko Kiiski var Finnboats 5. hedersmed-lem och presidenten förlänade honom 1995Finlands Lejons Riddarkårs riddartecken.

T imo Lampénär bekym-

rad. Enligt ho-nom finns ca20 000 upp-blåsbara räddningsvästar i användninghos fritidsbåtförare. De har länge fun-nits på marknaden och används flitigt.Men fungerar alla klanderfritt då detverkligen gäller?

”Timi” har lång erfarenhet avräddningsvästar, både som importörvia sitt företag Oy Rymaco Ab menockså som aktiv kappseglare. Hankänner sitt ansvar och är mycket oro-lig över västarnas funktion ty en sakhar båtmänniskorna i praktiken heltnonchalerat – servicen av västarna.

De uppblåsbara räddningsvästar-na är sedan medlet av 90-talet typ-granskade och CE-märkta. I Finlandsäljs det mest 100 N räddningsvästar,som vänder en medvetslös person pårygg i vattnet. Dessa är ofta liksom ipraktiken alla 150 N räddningsvästarav uppblåsbar modell.

Det finns ingen standard somkräver, att räddningsvästarna årligenservas. Lampén tycker detta är beklag-ligt och rekommenderar starkt, attvästarna årligen förs till en auktorise-rad servicepunkt och att de vid varjepåklädning kontrolleras av använda-ren. Enligt honom beror en malfunk-tion i första hand på att gaspatronen ärtom eller fel installerad. Andra orsa-ker är fel på utlösningsmekanismen,det saknas säkerhetsstift på ventileneller autobobbin. Luftkammaren kan-ske läcker och dessutom kan inblås-ningsventilen vara sönder.

Under den årliga servicen kollarman lufttrycket i lungorna både vidifyllning och 16–24 timmar senare.Gaspatronen vägs och uppblåsnings-automatiken kontrolleras. Man gran-skar också västens kondition och ut-färdar ett serviceintyg åt kunden. Ser-vicen kostar 15–20 euro, vilket TimoLampén inte tycker är oöverkomligt,då båtfararens liv står på spel. Han an-ser, att det ute bland båtfolket måstefinnas hundratals västar som inte fun-gerar korrekt. Det oaktat är det ingenköbildning utanför Rymacos service-punkt.

Fungerar din väst?Denna ca 10 årgamla väst haringen anteckningom utförd service.

Vakiovarusteena helppous.A1-A1-A1-A1-A1-VVVVVenerahoitus. Helpoin tapa toteuttaa unelmia.enerahoitus. Helpoin tapa toteuttaa unelmia.enerahoitus. Helpoin tapa toteuttaa unelmia.enerahoitus. Helpoin tapa toteuttaa unelmia.enerahoitus. Helpoin tapa toteuttaa unelmia.Auta asiakastasi toteuttamaan unelmansa. Tarjoa A1-Venerahoitusta. www.nordearahoitus.fi/vene.

641

488

9031

538

04002

KAUPPIAS!Kun olet vakioilmoittaja Venepörssissä saat lisäksi veloituksetta:

• Venemyyjän vihjeruutuja• Käyttöoikeuden www.porssilehdet.fi, sisältää mm.

www.veneporssi.fi (myös autot, prätkät, kelkat, ym.)• Uutuuslehteemme ”Pörssilehdet Magazineen” ilmaisia

värikuvailmoituksia kerran kuukaudessa.

MITÄÄN MUUTA ET ENÄÄN TARVITSEKKAANVENEITTESI MARKKINOINTIIN SUOMESSA.

Soita heti ja liity vakioporukkaan! puh. 09-682 0233

Venepörssinirtolehtimyynnin

kasvu -03 oli 22,9%(lähde Rautakirja)

www.veneporssi.fi

Suomen suurimmatvenemarkkinat