Liioittelu ja unohtaminen riskikeskustelussa

Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus

Sp: jari.lyytimaki@ymparisto.fiTwitter: @lyytimaki

CONPAT loppuseminaari 15.9.2015

Logomo, Turku

Miksi liioittelua tapahtuu?Miksi unohtaminen on tärkeää?

● Informaatioyhteiskunnan konteksti○ Tiedon määrä ○ Tiedon laatu○ Tarinallisuus

● Median (ja sosiaalisen median) roolit riskikeskustelussa

● Paikallisuus globalisoituvassa yhteiskunnassa

● Tutkimuksen, julkisuuden, päätöksenteon ja arkielämän aikajänteiden kohtaamattomuus

● Riskien ja epävarmuuksien liioittelu vrt. vähättely – tietoista ja tiedostamatonta

Hydrososiaalinen sykli:Väline keskustelun kokonaisvaltaiseen jäsentämiseen● Tapa hahmottaa kokonaisvaltaisesti veteen liittyvien geo-

bio-kemiallisten (hydro) sekä yhteiskunnallisten ja yksilöllisten (sosiaalinen) tekijöiden monimutkaisia yhteenkietoutumia (sykli)

● Mahdollistaa sekä paikallisen että ajallisen tarkastelun● Auttaa jäsentämään monikanavaista, moniäänistä,

moniarvoista ja monifaktaista keskustelua

Vedellä vahva paikallisuus

Lähde: Aamulehden Moro-liite 19.7.2012

● Paikallisuus puhuttelee ihmisiä voimakkaasti● Liittyy veden luonteeseen elämän perustana ja ’virtana’ + Auttaa osallistamaan ja laajentamaan tietopohjaa- Voi johtaa kiistelyyn ja riskien ylikorostumiseen± Miten hyödyntää tietoperustaisen keskustelun virittämisessä?

Conpat-tapaustutkimus: Hydrososiaalisen syklin soveltaminen Virttaankankaalla

Effects on groundwater, nature and local livelihoods

Water fluxes from other natural and human dominated (upstream) areas

City(Tampere)

City(Turku)

Raw water intake

(Huittinen)

Artificial groundwater plant(Virttaankangas)

Pipeline

Pipelines, water storage

Evaporation

Other municipatilities (Turku area)

Sea(The Baltic Sea)

River

Regional economic effects

Effects on technological

system

Effects on human health

Local community effects (incl. communication)

Wider social effects (incl. communication)

Lähde: Lyytimäki & Assmuth 2015

Aineistot & menetelmät

● Aineisto: otos Virttaankankaan tekopohjavesihanketta koskeneesta julkisesta keskustelusta

● Aineistotriangulaatio:○ Turun Sanomat – perinteinen sanomalehtiuutisointi○ Suomi24 – verkkokeskustelu○ YVA-prosessi – ympäristösääntelyyn liittyvä julkinen

keskustelu

● Menetelmät○ Määrällinen sisällönanalyysi○ Laadullinen kehysanalyysi○ Monitieteinen tulkinta ○ Unohtamisen kategoriat

Sanomalehtikeskustelu fokusoitunutta

Lähteet:Lyytimäki & Assmuth 2015;Lyytimäki 2015

Keskustelun vilkkaus vaihtelee huomattavasti eri aikoinaTekopohjavesi kytketään vain harvoin laajasti muihin aiheisiin ● 77 % aineiston lehtiartikkeleista keskittyi tekopohjaveteen● Vertailu: Helsingin Sanomien (1990–2014) ilmastouutisoinnista vain

27 % keskittyy ilmastokysymyksiin. ● Suhtautuminen tekopohjavesihankkeeseen näyttää olleen

myönteisempää niissä jutuissa, jotka keskittyivät muihin asioihin

Sanomalehtikeskustelun sävyt: Sektorien välistä vertailua

● Keskustelu tekopohjavedestä polarisoitunutta ja yllättävänkin kriittistä

Lähteet:Lyytimäki & Assmuth 2015;Lyytimäki & Peltonen 2016

Keskustelun kehykset (1)Teemat Kehys Väite VastaväiteTerveysElohopea Riski elohopean

vapautumisesta sedimentistä raakaveteen

Elohopea varastoituu harjuun, metylielohopea terveysriski

Huoli terveyshaitoista epärelevantti, elohopea ei vesiliukoinen

Muut saasteet Raakaveden kemiallinen laatu

Aiempien teollisuuskemikaalien varastoituminen sedimenttiin ja uudet epäpuhtaudet

Riskit on tunnistettu ja hallinnassa

YmpäristönsuojeluHarjualueen biodiversiteetti

Herkkä luonto ja uhanalaiset lajit

Ekosysteemien peruuttamaton heikentyminen

Haittoja vain rajoitetulla alueella

Pohjaveden saastuminen

Luontainen pohjavesi arvokas luonnonvara

Pohjaveden saastumisriski

Puhtaan juomaveden tuottaminen

Väittelyä faktoista

Vaikutusten rajaus ja

arvottaminen

Keskustelun kehykset (2)Taloudellinen

Rakentamisen ja toiminnan kustannukset

Paikallistalous (vesimaksut ja kunnallisverot)

Ylimitoitetut tai tarpeettomat investoinnit, suuret toimintakustannukset

Vaihtoehtojen kustannukset todennäköisesti paljon suuremmat

Kustannusten ja hyötyjen jakautuminen

Reiluus ihmisten ja kuntien välillä

Hyödyt valuvat muualle, kustannukset paikallisia

Yhteiskunta kokonaisuudessaan hyötyy

Sosiaalinen

Kansalais-osallistuminen suunnittelussa

Todellisten vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen kuntalaisilta

Päätäntävalta valuu ulkopuolisille

Normien mukaiset osallistumismahdollisuudet toteutuvat

Virkistyskäyttö Harjualueen käyttökelpoisuus

Virkistysarvot menetetään

-

Sosiaalinen ’toimilupa’ vaarantuu

Allokointi ajassa ja paikassa

Keskustelun kehykset (3)TeknologisetVedenkäsittelyn tekniikat

Asianmukainen tekniikka

Tekopohjavesi kallis ja riskialtis, vaihtoehtoehtoja on

Tekopohjavesi käyttökelpoisin ratkaisu

Vesihuollon haavoittuvuus

Ennalta-arvaamattomien tapahtumien hallitsemattomat vaikutukset

Luontaiset tai ihmisen aiheuttamat riskit vaarantavat vedenlaadun

Riskit on arvioitu ja ne ovat hallittavissa

TietopohjaTutkimustiedon saatavuus

Tunnistamattomat riskit

Riittämätön mittaustieto, datan puute

Tietoa on jo riittävästi

Tutkimustiedon hyödyntäminen

Riskitiedon huomiointi

Kaikkea olennaista tietoa ei huomioitu

Kaikki olennainen tieto huomioitu

Teknologian rajat

Mitä pitää unohtaa?

Unohtamisen ja sivuuttamisen kategoriat

Tarkoituksellinen tiedottamattomuus

Tahaton tiedottamattomuus

Tarkoituksellinen tiedostamattomuus

Tahaton tiedostamattomuus

Tarkoituksellinen tietämättömyys

Tiedostamaton tietämättömyys

Riskikeskustelua vältetään tietoisesti

Tieto on hallussa

Tieto ei ole hallussa

Tietoa ei ole olemassa

Riskikeskustelu puuttuu tahattomasti

Lähde: Lyytimäki & Assmuth, käsikirjoitus

Mistä liioittelu ja unohtaminen johtuvat?

● Monia raja-aitoja ylitettäväksi:○ Eri osapuolten erilaiset tietopohjat○ Tietokäsitysten eroista kumpuavat ajattelutapojen

eroavaisuudet ○ Vakiintuneista käytännöistä kumpuavat toimintatavat○ Erilaisten etujen ja uskomusten puolustamisesta

aiheutuvat yhteentörmäykset● Mediakeskustelun intensiteetti vaihtelee● Monia erilaisia kanavia ja tasoja julkiselle keskustelulle;

sisältöjen painopisteet vaihtelevat● Uusi verkkopohjainen mediajulkisuus ja sosiaalinen media

arvaamatonta ja polarisoivaa

Miten eteenpäin?

● Avoin ja dialoginen unohtaminen oleellista: ’samaa mieltä siitä mistä ollaan eri mieltä’

● Kapeiden kehysten laajentaminen hydrososiaaliseen sykliin● Knowledge brokerage – lähestymistapa painottaa

tilannekohtaista, kohderyhmän huomioivaa tietopohjaista viestintää

● Erilaisten viestintä- ja vuorovaikutusmenetelmien käyttö eri tilanteissa

● Hankkeen toteuttaja voi omaksua erilaisia strategioita, mutta ei voi olla välittämättä julkisesta keskustelusta”Riesanhallinnan” strategia: pyrkimys kontrolloida hallitsematonta julkisuutta ”Mukaan heittäytymisen” strategia: pyrkimys hyötyä keskustelusta ja vaikuttaa siihen

Kirjallisuus

Muu kirjallisuus:● Lyytimäki J, Peltonen L. (2016). Mining

through controversies: Public framings of gold mining and tourism in Kuusamo, Finland. Land Use Policy 54: 479-486

● Lyytimäki J. (2015). Prospects for environmental communication based on 25 years of newspaper coverage of climate change and eutrophication in Finland. Applied Environmental Education & Communication 14(4): 246-255.

● Kurki V. 2016. Negotiating groundwater governance: Lessons from contentious aquifer recharge projects. Tampere University of Technology. Publication 1387.

.

CONPAT-hankkeen tuotoksia:● Assmuth T, Lyytimäki J. (2015). Co-

constructing inclusive knowledge within converging fields: Environmental governance and health care. Environmental Science and Policy 51: 338-350. DOI: 10.1016/j.envsci.2014.12.022

● Lyytimäki J, Assmuth T. (2015) Down with the flow: Public debates shaping the risk framing of artificial groundwater recharge. GeoJournal 80(1): 113-127. DOI: 10.1007/s10708-014-9540-3

● Lyytimäki J, Assmuth T. (käsikirjoitus). Absent information in integrative environmental and health risk communication.

Kiitos!

http://www.syke.fi/hankkeet/conpat

http://fi.opasnet.org/fi/Conpat

Veden kontamintantit – likaantumisen syyt, terveysriskit ja riskienhallinta (CONPAT) Hankkeen toteuttivat: • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos• Suomen ympäristökeskus• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Hankkeen rahoitti: Suomen Akatemia, Akvaattistenluonnonvarojen kestävä hallinta tutkimusohjelma (AKVA)

Kuva: YHA kuvapankki/ Pirj Ferin