liikkuvat koulut opinnäytteissä · teen ja työrauhaan sekä passiivi‐ ... osa...
TRANSCRIPT
Liikkuvat koulut opinnäytteissä
3
LIIKKUVAT KOULUT OPINNÄYTTEISSÄ
Tuloksia pilottivaiheen pro graduista
Katariina Kämppi & Tuija Tammelin (toim.)
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 285
Jyväskylä 2014
4
Toimittajat KatariinaKämppijaTuijaTammelin
Julkaisija LiikunnanjakansanterveydenedistämissäätiöLIKES
Kannentaitto NinaHalmetoja/RiimuRaami
Sisällöntaitto KatariinaKämppijaAnnaleenaAira
Kuvat Liikkuvakoulu‐ohjelma/JouniKallio
Paino WaasaGraphicsOy,Vaasa,2014
Liikunnanjakansanterveydenjulkaisuja285ISBN(nid.)978‐951‐790‐358‐5ISBN(pdf)978‐951‐790‐359‐2ISSN0357‐2498
5
Sisältö
1JOHDANTO.............................................................................................................................................7
1.1Opinnäytetöidenohjaajienryhmäjatoimintatavat.....................................................8
1.2Opinnäytetyöt...............................................................................................................................9
1.3Liikkuvakoulu‐pilottivaiheenseuranta.........................................................................12
1.4Opinnäytetöissähyödynnetytaineistotjamenetelmät............................................13
2 KOULUNTOIMINTAKULTTUURIJAHENKILÖKUNNANNÄKÖKULMA....................15
2.1Kouluntoimintakulttuurijasenmuuttuminen............................................................17
2.2Koulunhenkilökunnannäkökulmatoimintakulttuurinliikunnallistamiseen20
3OPPILAIDENFYYSINENAKTIIVISUUS....................................................................................25
3.1Välitunnit......................................................................................................................................26
3.2Liikuntatunnit.............................................................................................................................30
3.3Liikuntaluokkalaiset................................................................................................................32
3.4Lukiovs.ammattikoulu..........................................................................................................34
3.5Koulunkeinotjainterventiotliikunnanlisäämiseksi...............................................36
3.6Fyysisenaktiivisuudenobjektiivisetmittausmenetelmät.......................................39
4OPPILAIDENFYYSINENAKTIIVISUUSJAHYVINVOINTI................................................41
4.1Sosiaalisetsuhteet,koulukokemuksetjaviihtyminen..............................................42
4.2Terveysjaterveystottumukset...........................................................................................47
5LIIKUNNANSYYTJAESTEET......................................................................................................53
6VANHEMPIENNÄKÖKULMA.......................................................................................................63
Lähteet.......................................................................................................................................................66
6
7
1 JOHDANTO Näihinkansiinonkoottukaikkitammikuuhun2014mennessävalmistuneetprogradu‐tutkielmat,jotkaontehtyLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheessa(2010‒2012)ke‐rättyäaineistoahyödyntäen.Koosteessaesitellään26työtäjasamallasaadaanopin‐näytteidennäkökulmastahyväkuvasiitä laajastakentästä, jollaLiikkuvakoulu ‐oh‐jelmatoimii.Edelleentyönallaonlähesparikymmentätyötä(kandidaatin‐taiprogradu‐tutkiel‐maa)pilottivaiheenaineistosta, jaohjelmavaiheeseen(2013‒2015) liittyenon jo te‐keilläjasuunnitteillauusiatutkielmia.Opinnäytteissäonhavaittavissasamailmiökuinohjelmantoteutuksessakin:näkökulmaonlaajentunutfyysisestäaktiivisuudestaoppi‐miseen, kouluviihtyvyyteen ja työrauhaan. Lisäksi passiivisuuden purku onnoussutuudeksinäkökulmaksiliikunnanedistämisenrinnalle.Liikkuvakoulukäynnistyihankkeenakeväällä2010,jaseonjatkunutvuodesta2012lähtienLiikkuvakoulu‐ohjelmana.Liikkuvakoulu‐ohjelmassalisätäänliikettäkoulu‐
päiväänjakoulupäivänyhteyteen,tavoitteenaaktiivisempijaviihtyisämpikoulupäivä.Jokai‐nenkoulutoteuttaaliikkuvampaakoulupäivääomalla tavallaan.Tärkeääon fyysinenaktiivi‐suus(lisää liikettä,vähemmänistumista),op‐piminen ja oppilaiden osallisuus. Liikkuvakoulu ‐ohjelman tausta, käynnistyminen sekäpaikallistenhankkeidentoimintajatuloksetonkuvattulaajemminpilottivaiheenloppurapor‐tissa(Tammelinym.2012).
Opinnäytteiden näkökulma on
laajentunut fyysisestä aktiivisuu‐
desta oppimiseen, kouluviihtyvyy‐
teen ja työrauhaan sekä passiivi‐
suuden purkamiseen.
8
1.1 Opinnäytetöiden ohjaajien ryhmä ja toimintatavat Tässäkoosteessaesiteltävättutkielmatovat41opiskelijanja13ohjaajanyhteistyöntulosneljästäeriyliopistosta.Opinnäytetöitäontehtyneljäänpääaineeseen:liikunta‐pedagogiikkaan(15kpl),kasvatustieteeseen(9),liikuntafysiologiaan(2)jaliikuntalää‐ketieteeseen (1).Opinnäytetöidenohjaajatovatkokoontuneet säännöllisesti ja sopi‐neettutkimusaiheista,kerätynaineistonhyödyntämisestäsekätyönjaostaeriyliopis‐tojenkesken.Opinnäytetöidenohjaajiensäännöllisestikokoontuvaryhmä:
RiittaAsanti,Turunyliopistonopettajankoulutuslaitos,liikuntakasvatuksenyli‐opistonlehtori
MirjaHirvensalo,Jyväskylänyliopisto,liikuntakasvatuksenlaitos,liikuntapedago‐giikanprofessori
LauriLaakso,Jyväskylänyliopisto,liikuntapedagogiikanemeritusprofessori KaarloLaine,LIKES‐tutkimuskeskus,yksikönjohtaja SannaPalomäki,Jyväskylänyliopisto,liikuntakasvatuksenlaitos,yliopistonlehtori AnneliPönkkö,Oulunyliopisto,Kajaaninopettajankoulutuslaitos,yliopistonleh‐
tori Jan‐ErikRomar,ÅboAkademi,lehtori ArjaSääkslahti,Jyväskylänyliopisto,liikuntakasvatuksenlaitos,yliopistotutkija TuijaTammelin,LIKES‐tutkimuskeskus,tutkimusjohtaja(puheenjohtaja) HennaHaapala,LIKES‐tutkimuskeskus,tutkija(ryhmänsihteeri)
Lisäksiyksittäisiäopinnäytteitäovatohjanneet:
TaijaFinni,Jyväskylänyliopisto,liikuntabiologianlaitos,kinesiologianprofessori JuhaKokkonen,Jyväskylänyliopistonopettajankoulutuslaitos,yliopistonlehtori Heikki Kyröläinen, Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, liikuntafysiolo‐
gianprofessori MerjaPerhonen,Jyväskylänyliopisto,terveystieteidenlaitos Anna‐MaijaPoikkeus,Jyväskylänyliopistonopettajankoulutuslaitos,varhais‐jaal‐
kukasvatuksenprofessoriOpinnäytetöissäonhyödynnettyLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenseurannassakerättyäaineistoa,jonkalisäksiosaopinnäytetyöntekijöistäkeräsiomantäydentäväntutkimusaineiston.Esitettävättuloksetjajohtopäätöksetovatopiskelijoidentulkintoja.Liikkuvaankouluunliittyvistäopinnäytetöistäonkeskusteltueriyliopistojenohjaus‐seminaareissa. SeminaarienmyötäLiikkuvankoulun idea aktiivisemmistakoulupäi‐vistäontulluttutuksiisollejoukollenykyisiäopiskelijoitajatulevaisuudenopettajiatailiikunnanammattilaisia.
9
1.2 Opinnäytetyöt Koosteessaesitellytopinnäytetyötonlueteltuohjaajineenoheisessataulukossa1.Jär‐jestysnumerotutkielmannimenedessäviittaaniidenesittelyjärjestykseenraportissa.TarkempaatietoaaiheistahaluavalöytäätutkielmatlistattunaLiikkuvankoulunnetti‐sivuilta(liikkuvakoulu.fi),jonnepäivitetäänjatkuvastimyösuudetvalmistuneetopin‐näytetyöt.Taulukko 1 Opinnäytetyöt ohjaajineen.
TEKIJÄT OTSIKKO VUOSI YLIOPISTO, LAITOS
OHJAAJAT
1 Kaisa Nissilä & Essi Ylikoski
Koulun liikunnallinen toimintakult‐tuuri ja 4.‒6.‐luokkalaisten fyysinen aktiivisuus kahdessa alakoulussa
2011 Oulun yli‐opisto (OY), Kajaanin OKL
Anneli Pönkkö
2 Mia‐Mari Tolonen
Toimintakulttuuri Liikkuvassa kou‐lussa
2013 OY, Kajaanin OKL
Anneli Pönkkö
3 Taru Yläuoti‐nen & Maija‐Leena Yrjönen
Liikkuva koulu – opettajien tietoi‐suus hankkeesta ja näkemyksiä kou‐lupäivän liikunnallistamisesta
2012 Turun yli‐opisto, OKL
Riitta Asanti
4 Juha Hiltunen & Joonas Tursas
Liikunnallinen toimintakulttuuri kouluihin – luokanopettajat osana koulun toimintakulttuurin liikunnal‐listamista
2013 Turun yli‐opisto, OKL
Riitta Asanti
5 Antti Karjalainen
Rehtoreiden näkemykset ja koetut vaikutusmahdollisuudet kouluym‐päristön toimintakulttuurin liikun‐nallistamisessa
2013 Jyväskylän yliopisto (JY), liikuntakasva‐tuksen laitos
Mirja Hirvensalo
6 Elina Latonen & Tea Pajunoja
Liikkuvatko oppilaat välitunneilla? Liikkuva koulu ‐hankkeessa mukana olleiden 4.‒9.‐luokkalaisten oppilai‐den välituntiaktiivisuus
2012 JY, liikuntatie‐teiden laitos
Lauri Laakso
7 Saila Kauko‐nen & Jenni Lipsanen
Välitunnit fyysisesti aktiivisemmiksi 2011 JY, OKL ja lii‐kuntatieteiden laitos
Lauri Laakso A.‐M. Poikkeus J. Kokkonen
8 Jonas Nygård & Tomas Smedman
Verklig, observerad och upplevd elevaktivitet under gymnastik‐ lektioner
2012 Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten
Jan‐Erik Romar
9 Jaakko Haataja & Jani Sarajärvi
Nuorten fyysistä aktiivisuutta mit‐taamassa: liikuntaluokkalaisten ja normaaliluokkalaisten vertailu Polar Active ‐aktiivisuusmittareilla
2013 JY, liikunta‐kasvatuksen laitos
Mirja Hirvensalo
10 Johnny Glasberg
Elevers fysiska aktivitet och fritidsvanor
2013 Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten
Jan‐Erik Romar
10
11 John Byman & Patrik Fors‐man
Betydelsen av en personlig tränare for främjandet av fysisk aktivitet i grundskolans lägre klasser
2012 Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten
Jan‐Erik Romar
12 Jussi Saarinen Liikuntapelit osaksi koulun liikun‐taa? Videopelitutkimus Jyrängön alakoulussa
2012 JY, liikuntatie‐teiden laitos
Lauri Laakso
13 Soile Strandman
Kiihtyvyysantureiden vertailu fyysi‐sen aktiivisuuden mittaamisessa alakouluikäisillä
2012 JY, liikuntabio‐logian laitos
Taija Juutinen Tuija Tammelin
14 Heikki Marja‐maa & Sami Myllymäki
1.‒3. luokkalaisten fyysinen aktiivi‐suus ja sosiaaliset suhteet
2013 JY, liikunta‐kasvatuksen laitos
Arja Sääkslahti
15 Mari Ingerttilä & Katja Jokikokko
Millaiseksi koulu koetaan? Koulu‐ kokemuksia Liikkuva koulu ‐hank‐keen kouluista
2012 JY, liikuntatie‐teiden laitos
Lauri Laakso
16 Jyri Soukka Fyysisen aktiivisuuden yhteys viihty‐miseen Liikkuva koulu ‐hankkeen yläkoulussa
2012 JY, liikuntatie‐teiden laitos
Lauri Laakso
17 Laura Rättyä & Hanna Vesala
Nukkuvatko liikkuvat nuoret muita paremmin? Liikkuva koulu ‐hank‐keessa mukana olleiden 8.‐ ja 9.‐luokkalaisten fyysisen aktiivisuuden yhteys nukkumistottumuksiin, väsy‐mykseen ja uniongelmiin
2013 JY, liikuntatie‐teiden laitos
Sanna Palomäki
18 Erkko Laukia & Jenni Liiri
Koulumatkaliikunnan yhteys 7.‐ ja 8.‐luokkalaisten nukkumistottu‐muksiin ja aamupalan syömiseen
2014 JY, liikunta‐kasvatuksen laitos
Mirja Hirvensalo
19 Heini Wennman
Habitual physical activity and heart rate variability in 12‐year old children
2012 JY, liikunta‐biologian laitos
Heikki Kyröläinen Tuija Tammelin
20 Eemeli Jokinen & Kai Lehtinen
Karhulan koulun seitsemäs‐ ja kah‐deksasluokkalaisten poikien fyysi‐sen kunnon yhteydet painoindek‐siin sekä fyysiseen aktiivisuuteen
2012 JY, liikunta‐kasvatuksen laitos
Lauri Laakso
21 Anna Rautarae & Jenni Salo
Mikä saa nuoret liikkumaan? Liikun‐tamotivaation yhteys liikunnan har‐rastamiseen kuuden Liikkuva koulu ‐hankkeen koulun 7.‐ ja 8.‐ luokka‐laisilla
2012 JY, liikuntatie‐teiden laitos
Lauri Laakso
22 Ida Hölttä Kun liikunta ei "uppoa" – liikunnan harrastamattomuuden syyt kuuden Liikkuva koulu ‐hankkeen koulun 7.‐ ja 8‐.luokkalaisilla
2013 JY, liikunta‐kasvatuksen laitos
Mirja Hirvensalo
23 Henrik Lagerbohm & Matias Nylund
Ungas motiv till fysisk aktivitet och inaktivitet
2014 Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten
Jan‐Erik Romar
11
24 Tarja Lepo Liikuntakäyttäytyminen normaali‐ ja ylipainoisilla nuorilla: eroavaisuudet liikuntamäärissä, ruutuajassa sekä liikuntasyissä ja ‐esteissä
2013 JY, terveys‐ tieteiden lai‐tos
Merja Perhonen Tuija Tammelin
25 Pernilla Jansson
Föräldrars betydelse för barns fysiska aktivitet
2013 JY, liikuntatie‐teiden laitos
Mirja Hirvensalo
26 Mari Salonen Vanhempien ja perheen liikunta sekä vanhempien asenteen yhteys lasten liikunta‐aktiivisuuteen
2012 JY, liikuntatie‐teiden laitos
Mirja Hirvensalo
12
1.3 Liikkuva koulu ‐pilottivaiheen seuranta UseimmissaopinnäytetöissäonhyödynnettyLIKES‐tutkimuskeskuksenkeräämääseu‐rantatietoaLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheesta(2010–12).Hankkeidenseuran‐nassaseurattiinjaarvioitiinpilottivaiheenaikanatoteutettujentoimientuloksia.Seu‐rantapalvelipilottivaiheenohjaustasekätarjosikouluillepalautettakouluntilanteestajohankkeidenaikana.Seurantaetenikolmitasoisesti:laajana,tarkennettunajaerityi‐senäseurantana.A.Laajaseuranta.Kaikki21pilottivaiheenpaikallistahankettaolivatmukanalaajassaseu‐rannassa.Koulujaoliyhteensä45,jaoppilasmääräkouluissaolinoin10000.Alakoulujaoli26,yläkouluja11jayhtenäiskouluja8.Laajaseurantakäsittipilottivaiheenperustietojenkeräämisen,hankkeidenomansisäisenseurannanjaarvioinnin,hankekoordinaattoreillejavastuuhenkilöillesuunnatuthaastattelutjakyselytsekärahoittavilleviranomaisilletehdyttiliselvitykset jamuutdokumentit.Pilottivaiheenhankkeidentoiminta ja tuloksetonku‐vattupilottivaiheenloppuraportissa(Tammelinym.2012).Lisäksiosanalaajaaseurantaatoteutettiinkyselykoulujenhenkilökunnallealkuvuonna2012(Kämppiym.2013).B.Tarkennettuseuranta.Tarkennetussaseurannassaolimukana10hankettaja23kou‐lua.Oppilaskyselyihinosallistuiyhteensä2584oppilasta,joista907luokilta1−3,674luo‐kilta5−6ja1003luokilta7−9(luvutsyksyn2010mittauksista).Oppilaskyselynteemojaolivat oppilaan liikunta‐aktiivisuus ja hyvinvointi koulussa, kouluyhteisö ja kokemuksetLiikkuvakoulu‐hankkeesta.Oppilaskyselyttoteutettiinloka–joulukuussa2010,huhti–tou‐kokuussa 2011, loka–joulukuussa 2011 ja huhti–toukokuussa 2012. Kyselyt toteutettiinkouluissa luokittainLIKES‐tutkimuskeskuksen testaajanvalvonnassapääasiassaatk‐luo‐kissa internet‐kyselynä, tarvittaessa paperilomakkeilla. Oppilaat vastasivat tarkennetunseurannankyselyihinnimettöminä,jotenkyselystäsaatiinkoulu‐jaluokkatasonseuranta‐tietoamuttaeiyksilötasonseurantatietoa.Kyselylomakkeetlaadittiinerikseenluokkien1–3,4–6ja7–9oppilaille.Hankkeetsaivatkyselyistäyhteenvedon,jossaomanhankkeentaikoulunoppilaidenkyselyjen tuloksiaolivertailtukokokyselyaineiston tuloksiinerimit‐tauskerroilla.Tuloksiaesiteltiinkoulujenvanhempainilloissajahankkeidentilaisuuksissa.C.Erityinenseuranta.Erityisessäseurannassaolineljäpilottivaiheenhankekouluasekäkaksivertailukoulua,jotkaeivätolleetmukanaLiikkuvassakoulussa.Näissäkouluissato‐teutettiinkyselyjenlisäksifyysisenaktiivisuudenobjektiivisetmittauksetneljäkertaapi‐lottivaiheen aikana: loka–marraskuussa 2010, huhti–toukokuussa 2011, loka–marras‐kuussa2011jahuhti–toukokuussa2012.Tiedotkerättiintunnistetiedoin.Oppilaaltajahä‐nenhuoltajaltaanpyydettiinkirjallinensuostumustutkimukseenosallistumiseksi.Oppilai‐denfyysinenaktiivisuusmitattiinliikuntamittareidenavullaseitsemänpäivänajalta.Oppi‐laatsaivathenkilökohtaisenkirjallisenpalautteenliikuntamittauksistajakoulutyhteenve‐donkoulunoppilaiden liikuntamittauksista.Myösopettajat saivathalutessaanosallistuamittauksiin.
13
1.4 Opinnäytetöissä hyödynnetyt aineistot ja menetelmät
Useimmissa opinnäytetöissä hyödynnettiin Liikkuva koulu -ohjelman seurantatietoa.
Osa opinnäytetyöntekijöistä keräsi myös oman täydentävän tutkimusaineiston. Tut-
kielmissa käytetyt aineistot on esitelty taulukossa 2. Järjestysnumero viittaa tutkiel-
maan, jonka tiedot esiteltiin taulukossa 1. Tutkielmista 12 kohdistuu alakouluun, yh-
deksän yläkouluun, neljä näiden koulujen yhdistelmiin sekä yksi lukioon ja ammatti-
kouluun. Viisi töistä oli ruotsinkielisiä ja yksi englanninkielinen.
Taulukko 2 Tutkielmissa käytetyt aineistot ja menetelmät. (AK=alakoulu, YK=yläkoulu, YHTK= yhtenäiskoulu, k=kevät, s=syksy)
Koulutyyppi Kohdejoukko/ luokka-aste
N Aineiston- keruu
Menetelmät
1 AK henkilökunta 4.‒6. lk.
26 126
k2011 oma kysely LK-oppilaskysely
2 AK 4.‒6. lk. henkilökunta
151 28
s2010, k2011, s2011, k2012
LK-oppilaskyselyt oma kysely
3 AK, YHTK, YK henkilökunta 45 k2011 oma kysely
4 AK henkilökunta 140 k2012 LK-henkilökuntakysely
5 AK, YHTK, YK rehtorit 21 k2012 LK-henkilökuntakysely
6 AK, YHTK, YK 4.‒9. lk. 1 648 s2010 LK-oppilaskysely
7 AK 2., 4. ja 5. lk. henkilökunta
72 4
k2011 haastattelut, oma kysely, havainnointi
8 AK 5.‒6. lk. 31 sykemittaus
9 YK 7.‒9. lk. 189 s2011, k2011 Polar Active -mittaus
10 lukio, ammattikoulu
1.‒2. lk. 2. lk.
105 12/2011-1/2012
LK-oppilaskysely (7.‒9.lk.)
11 AK 2.‒4. lk. vanhemmat
3 3
haastattelu
12 AK 4.‒5. lk. 39 k2011 LK-oppilaskysely, oma kysely
13 AK 5. lk. 30 k2011 ActiGraph & Polar Active -mittaus
14 AK 1.‒3. lk. 907 s2010 LK-oppilaskysely
15 AK, YHTK, YK 4.‒9. lk. n.1 700 s2010, k2011 LK-oppilaskyselyt
16 YK 7.‒8. lk. 339 s2010 LK-oppilaskysely
17 YK 8.‒9. lk. 1228 s2011 LK-oppilaskysely
18 YK 7.‒8. lk. 1 073 s2010 LK-oppilaskysely
19 AK 5. lk. 28 k2011 sykemittaus
20 YK 7.‒8. lk. 28 s2010, s2011 LK-kyselyt, kuntotestit
21 YK 7.‒8. lk. 889 s2010, k2011 LK-oppilaskyselyt
22 YK 7.‒8. lk. 912 s2010 LK-oppilaskysely
23 YK 7.‒9. lk. n.850 s2010, k2011, s2011, k2012
LK-oppilaskyselyt
24 YK 8.‒9. lk. 1 013 s2011 LK-oppilaskysely
25 AK 2.‒4. lk. huoltajat 121 s2012 LK-oppilaskysely
26 AK 5.‒6. lk. huoltajat 108 s2011 oma kysely
14
15
2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI JA HENKILÖKUNNAN
NÄKÖKULMA Opetushallitusonmääritellytkouluntoimintakulttuurinseuraavasti:
Liikunnallisessatoimintakulttuurissaliikkuminenonluonnollinenosajokaistakoulu‐päivää.Koulunliikunnallatarkoitetaankaikkeasitäfyysistäaktiivisuutta,jokasisältyykoulupäivääntaisenvälittömäänyhteyteen–eiainoastaanliikuntaaoppiaineena.
Kouluntoimintakulttuurivaikuttaamerkittävästikoulunkasvatukseenjaope‐tukseenjasitäkauttaoppimiseen.Tavoitteenaon,ettäkoulunkaikkikäytän‐nötrakennetaanjohdonmukaisestitukemaankasvatus‐jaopetustyölleasetet‐tujentavoitteidensaavuttamista.Toimintakulttuuriinkuuluvatkaikkikoulunvirallisetjaepävirallisetsäännöt,toiminta‐jakäyttäytymismallitsekäarvot,periaatteetjakriteerit, joihinkoulutyönlaatuperustuu.Toimintakulttuuriinkuuluumyösoppituntienulkopuolinenkouluntoimintakutenjuhlat,teema‐päivätsekäerilaisettapahtumat.Koulunkasvatustavoitteidenjaarvojensekäaihekokonaisuuksientuleekonk‐retisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka onavoinjavuorovaikutteinensekätukeeyhteistyötäniinkoulunsisälläkuinko‐tien jamuunyhteiskunnankanssa.Myösoppilaalla tuleeollamahdollisuusosallistuakouluntoimintakulttuurinluomiseenjasenkehittämiseen.(Opetus‐hallitus2004.)
16
Liikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenkoulujenhenkilökunnankokemuksiajanäke‐myksiä liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa esitetään ”Viihty‐vyyttäjatyörauhaa”‐raportissa(Kämppiym.2013).KaikillaLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenkouluillaoliomatominaisuutensajaerityispiirteensä: olemassa oleva toimintakulttuuri perinteineen, johtamiskulttuuri,olosuhteet,henkilökuntajaoppilaatolivaterilaisia.Ohjelmanpilottivaiheentoteutuk‐sessalähdettiinsiitä,etteioleolemassayhtäoikeaatapaatoteuttaaliikkumisenlisää‐mistä koulupäivään, vaan jokainen koulu kehitti sille parhaiten soveltuvan mallinomistalähtökohdistaan.Pienissäkouluissamuutoksetovatyleensähelpompiatoteut‐taa kuin suurissa kouluissa. Henkilökunta voi miettiä omaa osuuttaan kokonaisuu‐dessa: liikunnanopettajille löytyyrooliehkäluontevammin,muttamitenesimerkiksimuiden aineiden aineenopettajat voivat omalla panoksellaan osallistua uudenlaisentoimintakulttuurinluomiseen?Fyysisenaktiivisuudenlisäämisenlisäksionsyytäkiin‐nittäähuomiotaistumisenvähentämiseenjayhtäjaksoisenistumisenkatkaisemiseen.Tämävoiollayksilähtökohtaliikkumisenlisäämiseenerityisestioppitunneille.Henkilökuntakyselyntulostenperusteellapilottihankkeetnäyttävätonnistuneenhyvinkoulujenhenkilökunnanmukaansaamisessakoulupäivänaikaisenliikkumisenlisää‐miseen, jolloin ilmapiiri toimintakulttuurin pysyvällemuutokselle on otollinen. Ala‐kouluissaliikkuminenonlähtökohtaisestiluonnollisempiosakoululaisenarkipäivää,muttayläkouluissayhtälöonhaastavampisekähenkilökunnanettäoppilaidennäkö‐kulmasta. Kuitenkin pilottivaiheen toimijoiden kokemukset ja seurantatutkimuksentulokset(Tammelinym.2012)osoittavat,ettämuutosonmahdollinenmyösyläkou‐luissa,kunasiaalähestytäänoikeallatavallajaotetaannuoretmukaantoiminnansuun‐nitteluunjatoteuttamiseen.Henkilökunnannäkemyksetkouluviihtyvyydenjatyörau‐hanlisääntymisestäkoulupäivänaikaisenliikunnanmyötäovatrohkaiseviajatkotyös‐kentelylle.Rehtorinrooli liikkumisen lisäämisessäkoulupäiväänonkeskeinen.Rehtorinonpe‐rusteltavahenkilökunnalle,miksiliikkumisenlisääminenkoulupäiväänontärkeää.Ta‐voitteenaonkokokoulunhyvinvoinninkohentuminenkoulupäivänaikaisenliikkumi‐sen lisäämisellä. Eräässä hankekoulussa jo uudenhenkilön palkkauksen yhteydessäkeskustellaansiitä,mikäontyönhakijansuhtautuminenliikkumiseenkoulupäivänai‐kana.Henkilökunnanmyönteinen suhtautuminen liikkumisen lisäämiseen koulupäi‐väänontärkeää,jottapysyvämuutostoimintakulttuuriinsaadaanaikaan.Onerittäinhyvä, jos koko henkilökunta sitoutuu liikkumisen lisäämiseen koulupäivään, muttamyösaktiivinenydinryhmäsaattaariittää.Eräässäkoulussasaatiinmerkittäviämuu‐toksiakoulupäivänaikaiseenliikkumiseenpienenaktiivisentoimijaryhmäntoteutta‐mana.
17
2.1 Koulun toimintakulttuuri ja sen muuttuminen
Koulun liikunnallinen toimintakulttuuri ja 4.‒6.‐luokkalaisten
fyysinen aktiivisuus kahdessa alakoulussa
Kaisa Nissilä & Essi Ylikoski 2011
TutkielmassatarkasteltiinkoulunliikunnallistatoimintakulttuuriakahdessaLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenalakoulussa.Kyselyaineistokerättiintyöyhteisönjäse‐niltä(n=26)ja4.‒6.‐luokkienoppilailta(n=126).Työyhteisöjenjäsenetarvioivatomiakoulunliikuntaanliittyviätietojaanjataitojaansekäsuhtautumistaanjakokemuksiaankoulunliikunnasta.Lisäksihearvioivatyhteistyötäjavuorovaikutustakoulussa.Tut‐kielmassaselvitettiinmyösnäidenkoulujen4.–6.‐luokkalaistennäkemyksiäjaarvioitaomastafyysisestäaktiivisuudestaan. Tutkielmaantaatapauskohtaistatietoakahdenalakouluntoimintakulttuurista.Tulos‐
tenperusteellakorostuukoulujentoimintakulttuurienerilaisuus. Työyhteisöjenjäsenetarvioivatomiakoulunliikuntaanliittyviätietojaanjataitojaan
pääosinpositiivisesti.Asenneilmastoolimolemmissakouluissa liikuntamyönteinen.Liikuntaa pidettiin tärkeänä ja oppilaitamyös kannustettiin liikkumaanmonipuoli‐sestiarjeneritilanteissa.
Kouluissaeitullutesiinyhteistänäkemystävallitsevistaliikuntakasvatuksenarvoista,muttaliikuntakasvatusnähtiinkuitenkintavoitteellisena.Useimmatarvioivatkuiten‐kinliikuntakasvatuksentavoitteidennäkyvänkoulunarjessa.Opetussuunnitelmanlii‐kuntatoimintaaohjaavastatehtävästäjaopetussuunnitelmansäännöllisestätavoittei‐dentarkistamisestaeiollutkouluissaselkeää,yhteistänäkemystä.
Liikuntakasvatusnähtiintärkeänälapsenkokonaisvaltaisellekehityksellejaseneteennähtiinriittävästivaivaa.Molemmissakouluissasiinäkuitenkinarvioitiinolevanke‐hittämisentarvetta.
Oppilaidenottaminenmukaanliikunnansuunnitteluunolivähäistämolemmissakou‐luissa.
Liikuntavälineetolivatkouluissaoppilaidensaatavillasekäsisälläettäulkona,jakou‐luthyödynsivätulkopuolisialiikuntatilojaja‐alueita.
Liikuntakerhotoimintaajärjestettiinmolemmissakouluissa. Kumpikinkouluosallistuiaktiivisestiliikuntakampanjoihinjateemapäiviin,muttayh‐
teistyökotienkanssaarvioitiinriittämättömäksi. Suurimmaterotkoulujenvälillätulivatesiintyöyhteisöjenarvioinneissavuorovaiku‐
tuksestajailmapiiristä. Kummassakinkoulussatietoisuusliikuntatoimintaaohjaavistaarvoistaosoittautuivä‐
häiseksi.Samoinopetussuunnitelmallaeivaikuttanutnäissäkouluissaolevanmerkit‐täväärooliatoiminnanohjauksessa.
18
Toimintakulttuuri Liikkuvassa koulussa
Mia‐Mari Tolonen 2013
Tutkielmassa kuvailtiin suuren eteläsuomalaisen alakoulun toimintakulttuurissa ta‐pahtuneitamuutoksiaLiikkuvakoulu‐hankkeenaikanaoppilaidenjaopettajiennäkö‐kulmasta.Työssätarkasteltiinkoulunsosiaalistavuorovaikutusta,ilmapiiriä,välitun‐teja jakoulukiusaamista.Opettajat(n=28)arvioivatLiikkuvakoulu‐hankkeenkoko‐naisvaikutustakouluntoimintakulttuuriinja4.‒6.luokan(n=127–151)oppilaatarvioi‐vatkouluntoimintakulttuuriakaikkiaanneljästihankkeenaikana.
Opettajistakaksikolmestaarvioikoulunilmapiirinmelkohyväksijamelkeinpuo‐
letvälituntienilmapiirinmelkohyväksi. Oppilaatarvioivatkoulunjavälituntienilmapiirinparemmaksikuinopettajat.Op‐
pilaidenmukaanhuomattavimmatmuutokset ilmapiirissätapahtuivathankkeenaikana välituntien ilmapiirissä, kun taas koulun ilmapiiri arvioitiin samankal‐taiseksieritutkimuskerroilla.Kahdellaviimeisellätutkimuskerrallavälituntienil‐mapiirioliparantunuthuomattavastijaoppilaistasuurinosaarvioivälituntienil‐mapiirinerittäinhyväksi.
Melkeinpuoletopettajistaolisitämieltä,ettäLiikkuvakoulu‐hankeolivaikuttanutpositiivisestikoulun ilmapiiriin.Kaksikolmestaopettajastaarvioihankkeenvai‐kuttaneenpositiivisestivälituntienilmapiiriin.
Opettajienmielestäoppilaidenaktiivisuusjayhdessätoimiminenvälitunneillali‐sääntyihankkeenaikana.
Opettajienmielestävälitunneillaoliriittävästivalvontaajavälituntialuettaolimie‐lekästävalvoa,koskavälituntialueoliselkeä.Opettajienmielestävälitunnillasyn‐tyvissäongelmatilanteissaoppilaidenolihelppolähestyävälituntivalvojaa.
Opettajat arvioivat, ettähankkeenmyötäoppilaat viihtyivät luokkatovereidensakanssaenemmän,oppilaitakuunneltiinenemmänjaoppilaidenmahdollisuusvai‐kuttaakoulunasioihinlisääntyi.Oppilaatpuolestaanarvioivat,ettähankkeenai‐kanasosiaalinenvuorovaikutusparanioppilaidenkeskuudessa,muttasensijaanoppilaidenkuunteleminenväheni.
Oppilaatarvioivatkoulussakokemansaturvallisuudentunteenvähentyneenhank‐keenaikana.OpettajistaylipuoleteiottanutkantaaLiikkuvakoulu‐hankkeenvai‐kutuksiinkouluympäristönturvallisuuteen.
19
Opettajatkohtasivatkiusaamistilanteita
viikoittain kouluyhteisössä. Läheskaikki koulun opettajista olivat samaamieltä siitä, että koulukiusaamiseenpuuttuminen on koulun yhteinen teh‐tävä.Läheskaikkiopettajattiesivätkou‐lun toimintakulttuurista kiusaamista‐pauksienennaltaehkäisemiseksi.
Oppilaat arvioivat koulukiusaamisenvähentyneenselvästiLiikkuvakoulu ‐hankkeenaikana.Suurinosaopettajistaeiottanut kantaa Liikkuva koulu ‐hankkeen vaikutuksiin kiusaamisen vähentymi‐seen.Opettajienmielestähankevaikuttienemmänkiusaamisenvähenemiseenvä‐litunneillakuinyleisestikoulussatapahtuvankiusaamisenvähenemiseen.
Tulostenpohjaltatutkimuskoulullaonmahdollisuusarvioidakouluntoimintakult‐tuuria jakehittää sitä edelleen.Tutkimuskouluonaktiivinenkouluhyvinvoinninkehittämisessä jatuloksetvahvistavatkehittämistyönmerkityksenkoulullesekäosoittavatteemat,joissakehittämistäonjatkettavaedelleen.Esimerkiksioppilai‐denkuunteleminenonopettajienmielestälisääntynytLiikkuvakoulu‐hankkeenaikana,muttaoppilaidenmielestävähentynyt.Tutkimuskoulullaonkäytössämo‐niakanavia,joidenkauttaoppilaatsaavatäänensäkuuluviin.Jääkuitenkinepäsel‐väksi,mistäsyystäoppilaatkokivat,ettäheidänkuuntelemisensavähentyihank‐keenaikana.
Opettajat arvioivat, että oppilaat
viihtyivät luokkatovereidensa
kanssa enemmän, oppilaita kuun‐
neltiin enemmän ja oppilaiden
mahdollisuus vaikuttaa koulun
asioihin lisääntyi.
20
2.2 Koulun henkilökunnan näkökulma toimintakulttuurin liikun‐
nallistamiseen
Liikkuva koulu ‒ opettajien tietoisuus hankkeesta ja näkemyksiä
koulupäivän liikunnallistamisesta
Taru Yläuotinen & Marja‐Leena Yrjönen 2012
TutkielmassaselvitettiinkahdenLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheeseenosallistu‐neenkunnanpäätoimistenopettajientietoisuuttaohjelmastajakouluikäistenfyysisenaktiivisuuden suosituksista. Lisäksi kartoitettiin opettajien näkemyksiä koulupäivänliikunnallistamisesta.Kyselyyn vastasi 45 opettajaa.Kysymysten avulla tarkasteltiinmahdollisuuttatoimintakulttuurinmuutokseenkouluissa.Tutkielmassatestattiinky‐selylomaketta,jotakehitettiinedelleenisompaavuoden2012alussatoteutettuaLiik‐kuvakoulu‐henkilökuntakyselyävarten.
VastaajientietoisuusLiikkuvankoulunyleisistäperusteistaolierinomainen.Reh‐toriolitärkeintiedottaja.Kouluikäistenfyysisenaktiivisuudensuosituksistaopet‐tajillaeiollutaivantäsmällistätietoa.
Liikkuvakoulu ‐toiminnantoteuttamisessaolimukanakolmeneljäsosaavastaa‐jista.Liikuntaaopettavatopettajatolivatmuitaopettajiayleisemminmukanatoi‐minnantoteuttajina.Neljäviidestäolihavainnuthankkeennäkyvänselvästikou‐lussajaopettajienpuhuvansiitäkeskenään.Samaosuusvastaajistauskoikoului‐hinjäävänpysyviäkäytäntöjähankkeesta.
Oppilaidenliikunnanedistämisenjokaisenopettajantehtävänänäkivätvahvimminrehtorit,liikuntaaopettavat,nuoremmatsekäLiikkuvakoulu‐hankettatoteuttavatopettajat. Rehtorit ja liikuntaa opettavat opettajat uskoivat vahvimmin jokaisenopettajanesimerkinvaikuttavanoppilaidenasennoitumiseenliikuntaakohtaan.
Koulupäivänliikunnallistamisenkeinoistaopettajatolivatvahvimminulkonavie‐tettävienvälituntienkannalla.Välituntiliikunnallakatsottiinolevanmerkitystäop‐pituntien työrauhaan.Koulupäivänaikaisen liikunnankatsottiinmyösedistävänkouluviihtyvyyttä. Liikunnan integroimisen mahdollisuudet omaan opetukseentunnistettiin.
Välituntitoiminta ja liikuntavälineet nähtiin tärkeinä oppilaiden fyysisen aktiivi‐suudenlisääjinä.Liikuntatuokiotkeskenoppituntien,erilaisetliikuntatapahtumatja moniammatillinen yhteistyö todettiin säilyttämisen arvoisiksi. Liikunnallisetaamunavauksetsaivatmyöskannatusta.
Opettajat olivat sitämieltä, että hankkeen toteutuksesta kannettiin laajasti vas‐tuutaopettajakunnankesken.Hankkeentoteuttaminenkoulunomanhenkilökun‐nanvoimintuottitämäntutkielmanmukaanparemmantuloksenkuinulkopuoli‐senhenkilönpalkkaaminenhankkeenpäätoteuttajaksi.Yhteistyökoulunulkopuo‐listenliikunta‐alantoimijoidenkanssakatsottiinhyödylliseksi.
21
Liikunnallinen toimintakulttuuri kouluihin ‒ luokanopettajat osana
koulun toimintakulttuurin liikunnallistamista
Juha Hiltunen & Joonas Tursas 2013
TutkielmassakartoitettiinLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheessamukanaolleidenalakoulujenluokanopettajientietoisuuttakouluikäistenfyysisenaktiivisuudensuosi‐tuksista jaheidännäkemyksiäänomankoulunsa roolista oppilaiden liikuttajana. Li‐säksiselvitettiin,onkoluokanopettajiensukupuolitaiomafyysinenaktiivisuusyhtey‐dessäopettajienvastauksiin.TutkielmanaineistonakäytettiinLiikkuvakoulu‐ohjel‐man pilottivaiheessamukana olleiden koulujen henkilökunnalta alkuvuodesta 2012kerättyäkyselyaineistoa.Kyselyynvastasi140luokanopettajaa21koulusta.
Luokanopettajien tietoisuus valtakunnallisista kouluikäisten fyysisen aktiivisuu‐den suosituksen eri osioista oli vaihtelevaa. Luokanopettajat tiesivät parhaitenkoulupäivänyhteydessäsuositeltavanliikunnanmääränjaheikoitenyhtäjaksoisenistumisensuosituksen.
Opettajatkokivatpääsääntöisestiomankoulunroolinoppilaidenliikuttajanaole‐vantärkeätaierittäintärkeä.
Näkemyksetkoulun tarjoamien fyysistenpuitteidenriittävyyden tärkeydestä ja‐koivatluokanopettajienmielipiteitä.Puoletopettajistakokikouluntarjoamienfyy‐sistenpuitteidenolevantärkeässäroolissaoppilaidenkoulupäivänaikaisenliikun‐nan lisäämisessä,39prosenttiaeiosannutmuodostaamielipidettäasiasta ja11prosenttiaeipitänytfyysistenpuitteidenriittävyyttätärkeänäoppilaidenfyysisenaktiivisuudenkannalta.
Tuloksetosoittavat,ettäluokanopettajiennäkemyksettukevatajatustakouluntoi‐mintakulttuurin liikunnallistamisesta. Liikunnallisuutta tukevien toimenpiteidentuleeollalähtöisinkoulunsisäisestätoimintaympäristöstä,jottakokokoulusitou‐tuuyhteiseenpäämäärään.Mikälirehtorieikoeaihettatärkeäksi,onmuutospel‐kästään opettajien toimesta hyvin vaikeaa. Tämän lisäksi tukea tarvitaanmyöskoulunulkopuolisilta toimijoilta, jottakoulun toimintaavoidaankehittää tehok‐kaammin.
22
Näkökulma: Koulun toimintakulttuurin kehittäminen opettajankoulutukseen
(Juha Hiltunen ja Joonas Tursas)
Suomalaista opettajankoulutusta pidetään tasokkaana, mistä kertoo jo se, ettäopettajilta vaaditaan korkeakoulututkintoa. Menestyksekkäitä PISA‐tuloksia yh‐distetäänkinuseinonnistuneeseenopettajankoulutukseen.Opettajantyötehtävätsisältävät huomattavan paljonmuutakin kuin vain opetustyötä. Opettajankoulu‐tuksessakuitenkinpainottuuitseopetustyöjasensisältämiinhaasteisiinvastaa‐minen,jolloinkouluympäristönja‐yhteisönhuomioiminenjäähelpostikokonaantaka‐alalle.Voidaankinpohtia,olisikoopettajankoulutukseensyytätuodavahvem‐min esimerkiksi koulun toimintakulttuuriin ja sen ylläpitoon liittyviä sisältöjä?Tällähetkelläopettajaksiopiskelevatsaavathyvinvaihtelevasti,japääasiassapin‐nallisesti,tietoakouluntoimintakulttuuriinliittyvistätekijöistä.Aiheensyvempisi‐säistäminenjäähelpostitoteutumatta,jolloinmyösmahdollisuudettoimintakult‐tuurintarkasteluunjamuuttamiseenovatkovinrajattuja.Opettajankoulutukseenolisi perusteltua lisätämyös toimintakulttuuriin, senmerkitykseen jamahdolli‐suuksiinliittyviäsisältöjä.Toimintakulttuurintiedostetullakehittämisellävoidaansaavuttaamerkittäviä ja laaja‐alaisiatavoitteita, joillavoiparhaassatapauksessaollamyösyhteiskunnallisiavaikutuksia.Kouluntoimintakulttuurinliikunnallista‐misellaonmahdollistavaikuttaalastenjanuortenhyvinvointiinnytjatulevaisuu‐dessa,sillälapsenaomaksuttuliikunnallinenelämäntapauseinjatkuumyösaikui‐sena.Kouluonjokaisenopettajantyöpaikka,jollointyöympäristölläjatoimintakulttuu‐rillaonsuurivaikutustyössäviihtyvyyteen.Liikunnallisuudenjafyysisenaktiivi‐suudentuominenosaksikoulunjokapäiväistäarkeavoidaannähdäpositiivisenatekijänä kaikkien koulussa toimivien työskentelyn kannalta. Liikunnallisella toi‐mintakulttuurillaonmahdollistaparantaamyösopettajienjamuunkoulunhenki‐lökunnantyökykyäjatyössäjaksamista.Liikunnallaontodettuolevanpositiivisiavaikutuksianiinpsyykkiseenhyvinvointiinkuinstressinhallintaankin.Useillatyö‐paikoillaonkäytössätyky‐seteleitätaityönantajanmahdollistamaaliikuntatarjon‐taa.Koulunliikunnallisellatoimintakulttuurillavoisiedistääopettajientyössäjak‐samistajalisätäfyysistäaktiivisuuttaopettajienarjessa.Näinliikunnallisentoimin‐takulttuurinpositiivisetvaikutuksetvoidaankäsittäälaajemminoppilaidenlisäksimyösopettajiakoskeviksi.
23
Rehtoreiden näkemykset ja koetut vaikutusmahdollisuudet koulu‐
ympäristön toimintakulttuurin liikunnallistamisessa
Antti Karjalainen 2013
TutkielmassaselvitettiinLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenkoulujenrehtoreiden(n=21)näkemyksiäkoulupäivänliikunnallistamisesta.Rehtoreiltakysyttiin,mitkäkei‐nothenäkivättärkeimmiksioppilaidenjakokokouluyhteisönfyysisenaktiivisuudenlisäämisessä ja pitkällä tähtäimellä toimintakulttuurin muokkaamisessa liikunnalli‐sempaansuuntaan.Lisäksiselvitettiinrehtoreidensukupuolenjaiänsekäkoulunkoonjakouluasteenyhteyttäfyysisenaktiivisuudenlisäämiseenjarehtoreidenasenteitatoi‐mintakulttuurinliikunnallistamiseenverrattunamuunhenkilökunnanasenteisiin.
Keskeisimmiksikeinoiksikouluntoimintakulttuurinliikunnallistamisessajafyysi‐senaktiivisuudenlisäämisessänousivatvälituntiliikuntajakerhotoiminta.Välitun‐tiliikuntaonyksiselkeistä jakonkreettisistakeinoista, joihinrehtorinonhelppovaikuttaa.Muitaoleellisiakeinojaolivatrehtorinkäytännönjohtaminen,omaesi‐merkkijakoulunilmapiiri.
Rehtoreidenasenteetfyysisenaktiivisuudenjaliikunnanlisäämiseenkouluntoi‐mintakulttuuriinolivatmuutahenkilökuntaamyönteisempiä,poislukienliikuntaaopettavatopettajat.
KyselyynvastanneetLiikkuvakoulu‐hankkeenrehtoritolivatvarsinsitoutuneitajamotivoituneitahankkeeneteenpäinviemiseen.
Mahdollistaakseentoimintakulttuurinmuutoksenliikunnalliseensuuntaanrehtoritarvitseepaitsi omaa sisäistä intoa toimintaakohtaan,myösympärilleen tehok‐kaantiimin,jokaviemuutostaeteenpäin.Tiimityöonvälttämätöntä,koskatoimin‐takulttuurinmuuttaminenonniinmittavajapitkäkestoinentyöjarehtoriakuor‐mittavatmonetmuutkinasiat.
Esimiehenroolitoimintakulttuurinmuokkaamisessaonkeskeinen.Josrehtorieinäeliikkumistajasenlisäämiseksitehtäviätoimiatärkeinä,vaaranaon,ettämuu‐
toksetjäävätpinnallisiksijalyhytikäisiksi.Rehto‐reidenavoimistavastauksistanousiesiinrehtorei‐denomaaasennettakuvaaviavastauksia:omaesi‐merkkikoettiin tärkeänä. Jotkutrehtoritkokivat,ettävaikuttamallaopettajienasenteeseenjahen‐kilökunnanomaanliikunnanharrastamiseenvoi‐daanedistääkoulunliikuntakulttuuria.
Mahdollistaakseen toiminta‐
kulttuurin muutoksen liikun‐
nalliseen suuntaan rehtori tar‐
vitsee paitsi omaa intoa myös
ympärilleen tehokkaan tiimin,
joka vie muutosta eteenpäin.
24
25
3 OPPILAIDEN FYYSINEN AKTIIVISUUS Keväällä2013julkaistututkimusraportti”Oppilaidenfyysinenaktiivisuus”esitteleepi‐lottivaiheen tutkimustuloksia: fyysistä aktiivisuutta objektiivisesti ja kyselyinmitat‐tuna,koulumatkaliikkumista,välituntiliikuntaa,vapaa‐ajanliikuntalajeja,ruutuaikaajanukkumistottumuksia (Tammelin ym. 2013). Pilottivaiheessa kerättiin perustietoasuomalaistenkoululaistenfyysisestäaktiivisuudestajaseurattiin,mitenfyysinenaktii‐visuuserimuodoissaanmuuttuipilottivaiheenaikana.Oppilaidenfyysistäaktiivisuuttamitattiinsekäobjektiivisestiettäkyselyin.Reipastaliikuntaakertyivähintääntuntipäivässä50prosentillaalakoululaisistaja17prosentillayläkoululaisista.Vähintään1½tuntiareipasta liikuntaapäivässäkertyi9prosentilla alakoululaisista ja yhdelläprosentilla yläkoululaisista.Ruutuaikasuositusylittyioppilaillaselvästi.(Tammelinym.2013.)
Kouluikäistenfyysisenaktiivisuudenedistäminenonsekäliikkumisenlisäämistäettäpassiivisuuden purkua. Fyysisen aktiivisuuden edistämiseen tarvitaan toimenpiteitäkoulupäivänaikanajavapaa‐aikananiinkoulussakuinkotona.
FyysisenaktiivisuudensuosituskouluikäisilleKaikkienkouluikäistentuleeliikkuavähintään1–2tuntiapäivässämonipuolisestijaikäänsopivallatavalla.Ylikahdentunninpituisiaistumisjaksojatuleevälttää,jaruutuaikaaviihdemedianääressäsaaollakorkeintaankaksituntiapäivässä.(Tammelin&Karvinen2008.)
26
3.1 Välitunnit
Liikkuvatko oppilaat välitunneilla? Liikkuva koulu ‐hankkeessa
mukana olleiden 4.‒9.‐luokkalaisten oppilaiden välituntiaktiivisuus
Elina Latonen & Tea Pajunoja 2012
Tutkielmaselvitti4.‒9.‐luokkalaistenoppilaiden(n=1648)välitunninviettopaikkaajafyysisenaktiivisuudenmääräävälitunneilla.Lisäksitarkasteltiinkoulunulkopuolisenliikunnan yhteyttä välituntiliikuntaan, sukupuoleen, luokka‐asteeseen ja asuinpaik‐kaan.Aineistossaolimukana7alakouluaja7yläkoulua.
Alakoululaisistalähesjokainenviettivälitunnitulkona.Yläkouluikäisistälähes80prosenttiaviettivälitunnitsisätiloissa.
Pojatolivataktiivisempiavälituntiliikkujiakuintytöt,jotkapääsääntöisestiistuivatjaseisoskelivatvälitunneilla.Alakouluikäisetoppilaatolivatyläkouluikäisiäaktii‐visempia liikkumaanvälitunneilla.Välituntiaktiivisuus väheni selvästi ylemmilleluokkatasoillesiirryttäessä.
Maaseutukoulujenoppilaistahiemansuurempiosuusviettivälitunnitulkonakuinkaupunkikoulujenoppilaista.Maaseudullaoppilaatolivatmyöshiemankaupunki‐koulujenoppilaitaaktiivisempiavälituntiliikunnassa.
Koulunulkopuolellaaktiivisestiliikkuvatoppilaatolivatmyösvälitunneillaaktiivi‐sempialiikkujiaverrattunakoulunulkopuolellavähänliikkuviinoppilaisiin(kuvio1).Koulunulkopuolellapäivittäinliikkuvistaoppilaista8prosenttiaolierittäinak‐tiivisialiikkujiavälitunneilla,14prosenttiaoliaktiivisialiikkujiajahiemanallekol‐masosaolierittäinpassiivisiavälituntiliikkujia.Koulunulkopuolellaharvoinliik‐kuvista oppilaista vain yksi prosentti liikkui erittäin aktiivisesti koulun välitun‐neillaja67prosenttiaolierittäinpassiivisiamyösvälitunneilla.
27
Kuvio 1 Koulun ulkopuolinen liikunta ja välituntiaktiivisuus (%) (n=1 648).
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Päivittäin 4‒6 krt/vk 2‒3 krt/vk Harvoin
Liikunta kouluajan ulkopuolella
Erittäin aktiivinen
Hyvin aktiivinen
Aktiivinen
Melko aktiivinen
Passiivinen
Hyvin passiivinen
Erittäin passiivinen
Välituntiaktiivisuus
28
Välitunnit fyysisesti aktiivisemmiksi
Saila Kaukonen & Jenni Lipsanen 2011
Tutkielmassa tarkasteltiin välituntiliikunnan tehostamisen keinoja, joilla pyrittiin li‐säämäänoppilaidenfyysistäaktiivisuuttajamotivaatiotaliikkumiseen.Työssäselvitet‐tiinyhdenkoulun2.,4.ja5.luokkienoppilaiden(n=72),opettajien(n=3)jatoiminta‐koordinaattorinkokemuksiavälituntiohjausinterventiosta,muutoksiaoppilaidenväli‐tuntitoiminnan fyysisessäaktiivisuudessa sekähavaintojavälituntiliikkumisen lisää‐mistäedesauttavistakeinoistajarakenteellisistatekijöistä.Kuvaus interventiosta: Liikkuva koulu ‐toimintaan liittymisen jälkeen tutkimuskou‐lullavälituntienajankohtaa jakestoamuutettiinsiten,ettäpäivässäolikaksi30mi‐nuuttiakestäväävälituntia, joidenaikanapidettiinviidesluokkalaistenns.välkkärienohjaamat välitunnit. Ulkovälitunteja järjestettiin syksyllä kaikille alakoulun luokille:aamunpitkävälituntiolitarkoitettu1.−2.luokillejailtapaivanpitkavalitunti3.−6.luo‐kille.Sisävälitunnitolivatolleetkäytössäkeväänalustalähtien,janeolitarkoitettupel‐kästään3.−6. luokille.Keväälläulkovälitunteja järjestettiinpäivittäin1.–2. luokille jasisävälituntejakullekin3.–6.luokallekerranviikossa.Ohjatutvälitunniteivätolleetke‐nellekäänpakollisia,vaanoppilassaivapaastivalita,meneekömukaanohjatuilleväli‐tunneille.Syksylläulkovälkkäritohjasivatvälituntejakaksikertaaviikossa,muttake‐väällärytmiäharvennettiinniin,ettäulkovälkkäritohjasivatvälituntejavainkerranvii‐kossa.Projektityöntekijä javälkkäritkokoontuivatkerranviikossayhteiseenpalave‐riin,jossasuunniteltiintulevanviikonvälitunteja.
Pojatolivatvälitunneillaliikunnallisestiaktiivisempiakuintytöt,muttatytötosal‐listuivatohjatuillevälitunneillepoikiauseammin.
Erityisenmukavinavälituntitoimintoinaoppilaatpitivätpelejä, leikkejäsekäkii‐peilyä ja roikkumista. Vähitenmukaviksi toiminnoiksi koettiin välitunneilla sa‐manlaisinatoistuvatsisällöt.Haastatellutneljäsluokkalaisettoivoivat,ettäohjat‐tujavälituntejajärjestettäisiinuseammin.
Oppilaat toivoivat uusia leikkejä ohjatuille välitunneille perinteisten leikkien(hippa,polttopallo)rinnalle.Yhtenäprojektintavoitteenaoli,ettäoppilaatoppisi‐vatuusialeikkejäjaleikkisivätniitäitsekseenkinomallaajallaan.Projektityönte‐kijätotesipientenkisailuidenolevanhyviäoppilaidenaktivoijia.
Ohjatuille välitunneille osallistuivat pääasiassa ne oppilaat, jotka olivat välitun‐neillamuutenkinfyysisestiaktiivisia.Hankkeenhaasteeksimuodostuiliikunnalli‐sestipassiivistenoppilaideninnostaminenmukaantoimintaan.Välkkäritoiminnantavoitteissaeiollutkorostuneestikiinnitettyhuomiotaoppilaidenliikuntaanmoti‐voimisenkeinoihin,mikäolisitärkeääerityisestipassiivistenoppilaidenaktivoimi‐sessapitkälläaikavälillä.
29
Projektityöntekijänmukaantoiminnanensisijaisenatavoitteenaolioppilaidenlii‐
kunnanlisääminen.Välituntitoiminnankannaltaontärkeää,ettäedeskerranpäi‐vässäolisioppilaitaliikkumaanmotivoivaohjattupitkävälitunti.Opettajienkan‐nustavalla asenteella saattaa olla huomattavaamerkitystä sen kannalta, kuinkapaljonoppilaatosallistuvatohjatuillevälitunneille.
Suunnitelmissaoli,ettätulevaisuudessamyös4.‐ja6.‐luokkalaisiaaletaankoulut‐taa välkkäreiksi. Projektityöntekijä arveli, että oppilaiden osallistumiseen ohja‐tuillevälitunneillevoivaikuttaase,ketkätoimivatvälituntiohjaajina.Useat5.‐luok‐kalaisetsaattoivatosallistuaohjatuillevälitunneille,koskaheidänluokkatoverei‐taantoimivälkkäreinä.Tätäpäätelmäävah‐vistaamyös4.‐luokkalaistenmielipidesiitä,että he pitäisivät ohjatuista välitunneistavieläkinenemmän,josvälkkäritolisivathei‐dänomiakavereitaan.Tutkimuskoulussavä‐lituntiohjaajatvalittiinsenperusteella,ketkäolivat halukkaita toimimaan ohjaajan roo‐lissa. Välkkäreiden vastuutehtävät toimivatoppilaille hyvinä kasvunpaikkoina erityi‐sestisosiaalistentaitojenkehittymisenkan‐nalta.
Välkkäritoiminnan sujuvuuden takaamiseksi jonkun opettajan olisi hyvä ottaavälkkäritoiminta vastuullensa. Projektityöntekijän mielestä välkkäreiden pitäisisaadamyösenemmännäkyvyyttäkoulussa.Välkkärienvalinnanjälkeenvoitaisiinesimerkiksijärjestääkokokoulunyhteinentapaaminen,jossavälkkärittuotaisiinmyönteisestiesille.
Välkkäritoiminnassa kannattaa
kiinnittää enemmän huomiota
oppilaiden motivoimisen keinoi‐
hin. Tämä on tärkeää erityisesti
passiivisten oppilaiden aktivoi‐
misessa pitkällä aikavälillä.
30
3.2 Liikuntatunnit
Oppilaiden aktiivisuus liikuntatunneilla
(Verklig, observerad och upplevd elevaktivitet under
gymnastiklektioner)
Jonas Nygård & Tomas Smedman 2012
Tutkielmantarkoituksenaoliselvittääyhdenkoulun5.ja6.luokanoppilaiden(n=31)fyysisenaktiivisuudenmäärää jarasitustasoa liikuntatunneillasekäoppilaidenomiakokemuksialiikuntatunneista.Menetelminäkäytettiinsykkeenmittausta,havainnoin‐tia,itsearviointiajahaastattelua.Lisäksikaikkikuusiliikuntatuntiavideoitiin.Tytötjapojatkävivätsamoillaliikuntatunneilla.Oppilaatjaettiinliikunnanopettajanarvioimansuoritustasonperusteellakolmeenluokkaan,joistaheikostisuoriutuviajahyvinsuo‐riutuvienryhmiäverrattiintoisiinsa.JokaisenliikuntatunninjälkeenoppilaatarvioivattunninfyysistärasittavuuttaBorginasteikolla(6‒20).Lisäksituntienjälkeenhaasta‐teltiinheikostisuoriutuviajahyvinsuoriutuviaoppilaita.
Suurinosaoppilaistaeihyötynytliikuntatunneistapuhtaastiterveydellisestänä‐kökulmasta tarkasteltuna.Useilla oppilailla rasitus ja fyysinen aktiivisuus olivatmatalallatasollaliikuntatuntienaikana.
Kansainvälistensuositustenmukaanoppilaidentulisiollavähintäänpuoletliikun‐tatunnistaaktiivisiasiten,ettäsykeolisi140lyöntiäminuutissa(U.S.DepartmentofHealthandHumanServices2010).Sykemittauksetosoittivat,ettäoppilaatolivatnoin kolmasosan liikuntatunnista vähintään kohtuullisesti fyysisesti aktiivisia,mikä on suositeltua vähemmän.Oppilaat kokivat liikuntatunnit rasitustasoltaankevyiksi.Tuloksetvaihtelivatsuurestiriippuenliikuntatuntiensisällöistä.
Pojatolivattyttöjäaktiivisempiakaikillamittareillamitattuina(taulukko3).Siitähuolimattatytötkokivattunnitfyysisestirasittavimpinakuinpojat.
Heikostisuoriutuvillaoppilaillaolikorkeampikeskisyke,jahemyöskokivattunnitrasittavimpinakuinhyvinsuoriutuvat, vaikkakinheidänaktiivisuutensaolimit‐taustenmukaanvähäisempääkuinhyvinsuoriutuvillaoppilailla(taulukko3).
31
Taulukko 3 Liikuntatuntien fyysinen kuormittavuus 5.‐ ja 6.‐luokkalaisilla oppilailla (n=31). Menetelminä olivat sykkeen mittaus, havainnointi (SOFIT), itsearviointi (Borg) ja haastattelu.
Oppilas‐ryhmä
Keskisyke(lyöntiä/min)
Maksimisyke(lyöntiä/min)
Reipas liikunta (min)
SOFIT(min)
Borgin asteikko (6‒20)
Pojat 132 186 38,5 44,9 12,8
Tytöt 126 179 31,4 40,3 12,9
Hyvin suoriutuvat
120 179 24,9 44,9 12,5
Heikosti suoriutuvat
128 174 31,9 40,0 13,4
Tulostenperusteellahahmotettiinneljäerilaistaoppilastyyppiä:(1)heikostisuo‐riutuvattsempparit:oppilaat,jotkahuolimattaheikoistakyvyistäänyrittävätollaaktiivisia,(2)heikostisuoriutuvatlaistajat:oppilaat,jotkaeivätrasitaitseäänyh‐täänsenenempääkuinonvälttämätöntä,(3)hyvinsuoriutuvattsempparit:oppi‐laat,jotkayrittävätollaaktiivisiaja(4)hyvinsuoriutuvatlaistajat:oppilaat,jotkataidoistaanhuolimattatekevätvainvälttämättömimmän.
Heikosti suoriutuvilla tsemppareilla on positiivinen asenne koululiikuntaan,vaikkaheidänfyysisetedellytykseteivätolekaanparhaatmahdolliset.Näidenop‐pilaidenhyväasennenäkyymyöskorkeinasykearvoina.Tulostenperusteellavoiarvioida,ettätämänryhmänkuntojaterveyskehittyvätliikuntatunneilla.
Liikuntatunninsisältövaikuttaaoppilaidenfyysiseenaktiivisuuteen.Hyvinsuoriu‐tuvatoppilaatrasittuvatenemmän,josliikuntatunnillapelataanjotakinpallopeliä.Tulostenmukaanhyvinsuoriutuvienoppilaidensykepysyyliikuntatunneillakui‐tenkinmatalallatasolla,jolloinheidänkuntonsaeinouse.Liikuntatunnittulisikinsuunnitellaniin,ettäharjoituksetvoidaantehdäerivaikeusasteillajakuormituk‐sella.Sitenopetustarjoaisihaasteitakaikilleoppilaille.
32
3.3 Liikuntaluokkalaiset
Nuorten fyysistä aktiivisuutta mittaamassa: liikuntaluokkalaisten ja
normaaliluokkalaisten vertailu Polar Active® ‐aktiivisuusmittareilla
Jaakko Haataja & Jani Sarajärvi 2013
Tutkielmassa selvitettiin keskisuomalaisen yläkoulun liikuntaluokkien oppilaiden(n=43)jakainuulaisenyläkouluntavallistenluokkien,ns.normaaliluokkienoppilaiden(n=146)fyysistäaktiivisuutta.Tarkastelunkohteenaoliaktiivisuudenkokonaismääräjaaktiivisuudenmääräaktiivisuustasoittainsekäfyysisenaktiivisuudenvertailuliikun‐taluokkienjanormaaliluokkienoppilaidenvälillä.
Liikuntaluokkalaisten fyysinenaktiivisuusolikorkeampaakuinnormaaliluokka‐laisilla(kuvio2).Tutkimuksessakäytetynyhdenviikonmittausjaksonperusteellaliikuntaluokkalaisten päivittäinen fyysisen aktiivisuuden keskiarvo oli 121 mi‐nuuttiajanormaaliluokkalaisten99minuuttia.Tulosselittyneesillä,ettäliikunta‐luokkalaisillaonenemmänkoululiikuntaaviikossakuinnormaaliluokkalaisillajalisäksisuurinosa liikuntaluokanoppilaistaonkilpaurheilijoitataikilpaurheilija‐taustaisia, joten he todennäköisesti harjoittelevat säännöllisesti vapaa‐ajallaan.Normaaliluokkalaistenkinfyysinenaktiivisuusonkuitenkinhyvällätasollaverrat‐tunakansallisiinliikuntasuosituksiin.
Kuvio 2 Fyysisen aktiivisuuden määrä (min/päivä) luokka‐asteittain liikuntaluokilla (n=43) ja normaaliluokilla (n=146).
139
122
90
121
103 10194 99
0
20
40
60
80
100
120
140
160
7. lk. 8. lk. 9. lk. Yhteensä
Fyysinen
aktiivisuus (m
in/pvä)
Liikuntaluokat Normaaliluokat
33
Fyysisenaktiivisuudenmääräoli korkeinta seitsemännellä luokalla ja alhaisintayhdeksännelläluokalla.Kokoaineistossaseitsemäsluokkalaistenfyysinenaktiivi‐suusolikeskimäärin114minuuttia,kahdeksasluokkalaisten106minuuttiajayh‐deksäsluokkalaisten93minuuttiapäivässä.
Luokkatasojenvertailussasekäliikuntaluokillaettänormaaliluokilla7.‐luokkalai‐setolivataktiivisempialiikkujiakuin9.‐luokkalaiset.Heliikkuivatenemmänsekäreippaalla että tehokkaalla intensiteettialueella. Erittäin tehokkaassa fyysisessäaktiivisuudessaeihavaittueroja7.‐luokkalaistenja9.‐luokkalaistenvälillä.
Sekä liikuntaluokkien että normaaliluokkien oppilaat liikkuivat keskimäärin vä‐hintäänliikuntasuositustenmukaisesti.Keskihajonnatolivatkuitenkinsuuria.
Pojatliikkuivat"tehokas+"‐tasollaenemmänkuintytöt, jatytöttaas"reipas"‐ta‐sollaenemmänkuinpojat.
34
3.4 Lukio vs. ammattikoulu
Lukion ja ammattikoulun opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ja
vapaa‐ajanviettotavat (Elevers fysiska aktivitet och fritidsvanor)
Johnny Glasberg 2013
Tutkielmassatarkasteltiineteläsuomalaisenlukion(n=37)jaammattikoulunopiskeli‐joiden (n=68) fyysistä aktiivisuutta ja vapaa‐ajanviettotapoja. Työn teemoina olivatopiskelijoidenvälituntiaktiivisuus,fyysinenaktiivisuuskouluajanulkopuolella,osallis‐tuminenseuratoimintaanjakilpailuihinjaruutuaika.
Suurinosaopiskelijoistaviettivälitunnitsisälläpassiivisestiistuentaiseisten.Tyt‐töjenjapoikienvälituntienviettopaikassaeiolluteroja.Ammattikoulunopiskelijatviettivätvälitunnituseamminulkonakuinlukionopiskelijat.Ammattikoulunopis‐kelijoillevälituntienviettoonulkonaliittyyoletetustitupakointi jaseselittääsa‐mallasitä,miksiheulkoilevatlukiolaisiaenemmän.
Reilukolmasosakaikistaopiskelijoistaharrastiliikuntaa2–3kertaaviikossakou‐luajanulkopuolella.Jokakymmenesolifyysisestiaktiivinenpäivittäin.Kaksipro‐senttiaopiskelijoistaraportoi,etteiollutkoskaanfyysisestiaktiivinen.
Lukionopiskelijatolivatfyysisestiaktiivisempiavapaa‐ajallaverrattunaammatti‐koulunopiskelijoihin(kuvio3).Tähänsaattaavaikuttaaympäristö,sosiaalinensta‐tusjakoulutus.
Lukionopiskelijatosallistuivatammattikoululaisiasäännöllisemminseurojenhar‐joituksiinjakilpailuihintaiotteluihin.
Fyysinenkuntojapsyykkinenhyvinvointiolivattärkeimmätsyytliikkumiselle,kil‐paileminenolivähitentärkein.
Ammattikouluopiskelijatkatsoivat enemmän televisiota, videoita taidvd:täkuinlukio‐opiskelijat.Hepelasivatmyösenemmäntietokone‐jakonsolipelejä.
35
Kuvio 3 Vapaa‐ajan liikunta lukion (n=37) ja ammattikoulun (n=68) opiskelijoilla.
19
31
42
8
3
18
37
43
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
Päivittäin 4‒6 krt/vk 2‒3 krt/vk Harvoin
Liikunta kouluajan ulkopuolella
Lukio
Ammattikoulu
36
3.5 Koulun keinot ja interventiot liikunnan lisäämiseksi
Fyysisen aktiivisuuden edistäminen peruskoulun alimmilla luokilla
(Betydelsen av en personlig tränare för främjandet av fysisk aktivi‐
tet i grundskolans lägre klasser)
John Byman & Patrik Forsman 2012
Tutkielmantarkoituksenaoliselvittääeräänliikkuvankoulunoppilaidenkokemuksia”Personligcoachiskolan”‐projektista.Kiinnostuksenkohteinaolivatosallistujiensyytosallistuajaharjoitustensisältö.Lisäksiselvitettiin,tapahtuikoprojektinaikanafyysi‐seenaktiivisuuteenjaterveyteenliittyviäkäyttäytymisenmuutoksia.”Personligcoachiskolan”‐projekti toteutettiinneljässäalakoulussaruotsinkieliselläPohjanmaalla lukuvuonna 2011‒2012. Projektiin ilmoittautui 60 oppilasta, joilla olierilaisiatarpeitaliikkumisensuhteen.Projektintarkoituksenaoli,ettälapsetlöytäisi‐vätaidonkiinnostuksenliikkumiseen.Projektissaharjoiteltiinmyöserilaisiasosiaali‐sia valmiuksia ja pyrittiin vahvistamaan itseluottamusta. Tutkielmassa haastateltiinkolmeaprojektiinosallistunuttaoppilasta,heidänhuoltajiaanjaprojektinvetäjää,jokaoliliikunnastakiinnostunutterveydenhoitaja.
Oppilaidenpäivittäisessäaktiivisuudessaeitapahtunutsuurtamuutostaprojektinaikana,muttaheidätsaatiinpohtimaanterveellisiäelämäntapojaomakohtaisesti.Vanhemmatkokivat,ettäheidänlapsensaoliprojektinmyötätullutaloitteelliseksiliikkumisensuhteen.
Projektinvetäjänmielestäoppilaatjavanhemmatottivatsuurenaskeleenoikeaansuuntaan,kunhepyysivätapualiikuntakäyttäytymisensämuutokseen.
Kodin jakoulunvälinenyhteistyönousimerkittäväksikehittämiskohteeksi.Pro‐jektiinosallistuvienoppilaidentulisisitoutuasääntöihinjaseurataprojektinsuun‐nitelmaa,esimerkiksitehdäkotitehtävät.
Jatkossatäytyymiettiätarkemmin,keilläoppilaillaonmahdollisuusosallistuapro‐jektiin. Oppilasvalinta voitaisiin tehdä yhteistyössä personal trainerin, vanhem‐pien,opettajienjakouluterveydenhoitajankanssa.
37
Liikuntapelit osaksi koulun liikuntaa?
Videopelitutkimus Jyrängön alakoulussa
Jussi Saarinen 2012
Tutkielmassaselvitettiin4.‐ja5.‐luokkalaisten(n=53)suhtautumistafyysisestiaktivoi‐viinvideopeleihinjaheidänpelikokemuksiaan.Päätavoitteenaoliarvioidaliikuntape‐liensoveltuvuuttakoulunliikuntakasvatukseen.TutkielmassahyödynnettiinLiikkuvakoulu‐oppilaskyselyäsekätoteutettiinitsekehitettyliikuntapelejäkäsitteleväkysely.Kouluuntuotiinteknologiaapelikonsolienjapelialustojensekäpururadallahankitta‐vienpelioikeuksienkautta.Koulunpäivärytmiolirakennettusiten,ettäjokaisenakou‐lupäivänäolikaksipitkäävälituntia(25ja40min).Välitunneillaoppilaillaolimahdol‐lisuussekäohjattuunettäomaehtoiseentoimintaan,jahesaivatkäyttöönsäkaikkikou‐lunliikuntavälineetsekävideopelit.NeljäNintendoWii‐pelikonsoliaolisijoitettukou‐lunaulatilaan.Pelioikeuttahankkiakseenoppilaantulikiertäätiettymatkakoulunpu‐ruradalla.Näinvideopelitaktivoivatoppilaitapaitsisuoraan,myösvälillisesti.
Tytöistä62prosenttiajapojista17prosenttiaeipelannuttietokone‐taikonsolipe‐lejäkoulupäivinävapaa‐ajallalainkaan.Paljoneliylikaksituntiapäivässäpelaaviaolitytöistä10prosenttiajapojista34prosenttia.
Kolmasosa kaikista vastanneista kertoi pelaavansa liikuntapelejä kahtena–kol‐menapäivänäviikossajaaikaayhteenpelikertaankulutettiinuseimmin30–60mi‐nuuttia.Suosituinliikuntapelienpelipaikkalöytyikotoataikaverinluota, jaylei‐sintäpeliseuraaolivatkinkaveritsekäperheenjäsenet.
Pojatpelasivatliikuntapelejäuseamminkuintytötjakäyttivätyhteenpelikertaanenemmänaikaa.
Liikuntapelitkoettiinsukupuolestajaliikunnallisestaaktiivisuudestariippumattakiinnostaviksijamotivoiviksi.Niidenfyysinenkuormittavuuseikuitenkaanaiem‐mantutkimustiedonperusteellaoleosoittautunutkovinkorkeaksi.
Kouluympäristössäliikuntapelienkäyttömahdollisuudetsijoittuvatliikuntatuntejaparemminmuuhunkoulun liikuntaan.Liikuntapelienhyödyttulevatesiinerityi‐sestipäivittäistenistumisjaksojenkatkaisijoina.Fyysisestiaktivoivienvideopelienpaikkaonsiellä,missäopettajaeivälttämättäoletyötääntekemässä:koulunpi‐hallajakäytävillä,välitunneilla,hyppytunneillajaruokatunneillasekäennenkou‐lunalkuajakoulupäivänjälkeen.
Vastaajista82prosenttiaoliainakinosittainsamaamieltäväittämästä”Harrastanlempiliikuntamuotoanimieluumminluonnollisessaliikuntaympäristössäkuinfyy‐sisestiaktivoivanvideopelinkautta.”
Osa liikuntateknologiasta voidaan tuoda luonnolliseen liikuntaympäristöön esi‐merkiksi kiihtyvyysantureiden tai sykemittareiden muodossa. Samoin toimivatgps‐paikantimetgeokätköilyssätaivideokameratlaskettelussa.Videopelientyöläsliikuteltavuusasettaapelaajansaväistämättäsisätiloihin.
38
Näkökulma: Teknologialla on paljon annettavaa, mutta myös otettavaa
(Jussi Saarinen)
Teknologiakiinnostaalapsiajanuoriajahetuntevatlaitteetpääosinomakseenai‐kuisiahelpommin.Erityisestiopettajanjakasvattajannäkökulmastaajateltunauu‐denlaiset teknologiasovellukset voisivat olla oikein käytettyinä ja sovellettuinaerinomainenkeinomotivoidaoppilaitahaluttujenasioidenedistämiseen.Opetta‐jantuleenähdäteknologianpotentiaalioppilaanmahdollisestisaavuttamienhyö‐tyjenkauttasuhteessaluonnolliseenoppimisympäristöön.Tietokoneilla,videope‐leillä,älytauluillajamuillaruuduillaonoikeinkäytettyinäpaljonannettavaa,muttavarmastimyösotettavaa.Tästäsyystäniitätuleehaaliajakäyttääharkiten.
Kaiken kaikkiaan liikuntapeleistä voidaan löytää valtavasti hyviä ja rohkaiseviaseikkoja.Yhdistämälläerilähteissämainittaviamyönteisiätekijöitävoidaanliikun‐tapeleistämuodostaamielikuva, jollavoi todellakinollamerkitystä suomalaisenkoululaisenliikunnallisenaaktivoijana.Mikälinäemmepelienkehittyvänedelleentoivomaamme suuntaan, tulevat liikuntapelit olemaan vakavasti otettava tekijämyöskoulumaailmassa.Kuninaktiivisten lasten januorten joukkojatkaakasvu‐aan,onmeidänkeksittäväuusiakeinoja tuonkasvunpysäyttämiseksi jakääntä‐miseksi laskuun. Videopeleistä voi parhaimmillaan olla tuon käänteen tekijäksi.Kaikenmyönteisyydenkeskellähaluankuitenkinajatellanäin:liikuntapeliteivättoistaiseksisisällämitään,mitäammattitaitoinenliikunnanopettajaeikykenisiop‐pilailleentarjoamaan.Lisäksi teknologiavieraannuttaapahimmassatapauksessalapsia ja nuoria luonnosta, joka ilman videopelejäkin on nykyisinmonille kovinkaukainen.Haluammekosiisheittäytyäteknologianvietäväksikaikillaelämänosa‐alueillavaipidämmekökiinnijostainniinalkukantaisestakuinluonnostajaluon‐nollisuudesta?
39
3.6 Fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittausmenetelmät
Kiihtyvyysantureiden vertailu fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa
alakouluikäisillä
Soile Strandman 2012
Tutkielmassamitattiinviidesluokkalaisten lasten (n=30)päivittäistä fyysistä aktiivi‐suuttaActiGraphjaPolarActive‐kiihtyvyysmittareillajaverrattiinvähintäänkeskiras‐kaaksiaktiivisuustasoksimitattuaaikaamittareidenvälillä.Tarkoituksenaoli löytääkiihtyvyysmittareidenvälillesovite,jonkaavullamitatutfyysisenaktiivisuudenkestotsaadaanmuutettuatoisiaanvastaavaksi.Lisäksimitattujafyysisenaktiivisuudenkes‐tojaverrattiinlastentäyttämiinfyysisenaktiivisuudenpäiväkirjoihin.Oppilaat pitivät lantiollaan ActiGraph‐mittaria ja ranteessaan Polar Active ‐mittariavalveillaoloaikanaankolmenpäivänajan.Ensimmäisenämittauspäivänämitattiinpi‐tuus ja kehonkoostumus, varustettiinoppilaat kiihtyvyysmittareilla ja sykemittarillasekäjaettiinaktiivisuuspäiväkirjatjaohjeistettiinniidentäytössä.Oppilaitakehotettiinjatkamaan arkeaan normaalisti mittareiden kanssa. Seuraavien mittauspäivien aa‐muinaoppilaatkävivättutkijoidenluonatarkistuttamassa,ettäkaikkimittauksiinliit‐tyvätasiatolivatkunnossa.
Päivittäisenreippaanliikunnan(vähintäänkeskiraskasliikunta)oliPolarActivellaselvästi suurempi kuin ActiGraphilla mitattuna. Reippaan liikunnan (vähintäänkeskiraskasliikunta)määräoliActiGraphillamitattunakeskimäärin61minuuttiaja Polar Activellamitattuna 98minuuttia päivässä. Askelten kokonaismäärä oliActiGraphillamitattuna9710askeltajaPolarActivellamitattuna16935askeltapäivässä.Tuloksetosoittavat,ettämittareidenmittaustapaonniinerilainen,etteinäilläerimittareillasaatujatuloksiavoisuoraanverratakeskenään.
Sovitteeksimittareidenvälillesaatiinkaavay=0.635x+38,missäyonPolarActi‐vellamitatunreippaanliikunnanmäärä(min)jaxonvastaavastiActiGraphinmit‐taamareippaanliikunnanmäärä.Päivinä,jolloinerityistäliikuntaaeiollutharras‐tettu,sovitteeksisaatiiny=0.633x+24jamittauspäivinä,jolloinliikuntaaolihar‐rastettu,saatiinsovitteeksiy=0.659x+42.
40
41
4 OPPILAIDEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA HYVINVOINTI Fyysinenaktiivisuusedistäämonintavoinkouluikäistenlastenfyysistäjapsyykkistäterveyttä.Liikuntavähentääriskiäsairastuasydän‐javerisuonisairauksiin,estääliial‐lisenpainonnousun,ylläpitäätaikehittääfyysistätoimintakykyäsekävaikuttaamyön‐teisestipsyykkiseenterveyteenmyöslapsilla.Parhaimmillaanliikuntatukeemoninta‐voinlapsenfyysistä,motorista,sosiaalistajaeettistäkasvuajakehitystäsekäedistäätiedollistatoimintaajaoppimista.(Tammelin&Karvinen2008;Syväojaym.2012)
Suomalainen koulujärjestelmä on tunnettu oppilaiden hyvästä koulumenestyksestä(OECD2010).Tästähuolimattasuomalaistenperuskoululaistenkouluviihtyvyysonal‐haista(Currieym.2012).Vuonna2016käyttöönotettavissa,perusopetuksenopetus‐suunnitelmanperusteidenluonnoksessaoppilaidenkasvua,oppimistajahyvinvointiatukevatoimintakulttuuritulleekorostumaanentisestään(OPS2016luonnokset).Hyvätsosiaalisetsuhteet,yhteenkuuluvuudentunne,vaikutusmahdollisuudetjahyväilmapiirikoulussasaattavatvaikuttaamyönteisestioppilaidenoppimiseen,hyvinvoin‐tiin ja viihtymiseen koulussa. Liikuntaan osallistuminen koulupäivän aikana tarjoaamahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen. Liikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenkouluissaoppilaidenosallistuminenvälituntiliikuntaanoliyhteydessämoniinmyönteisiinkouluunliittyviinsosiaalisiintekijöihin,kutenver‐taissuhteisiin luokkatovereidenkanssa,koettuunyhteenkuuluvuuteenkoulussasekähyväänkouluilmapiiriin(Haapalaym.2013).Koulunhenkilökuntavoitukeavälitunti‐liikkumisenmahdollisuuksia oppilaiden sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi, esi‐merkiksiohjatuillajaoppilaidenosallisuuttalisäävillävälituntitoiminnoilla.
42
4.1 Sosiaaliset suhteet, koulukokemukset ja viihtyminen
1.‒3. luokkalaisten fyysinen aktiivisuus ja sosiaaliset suhteet
Heikki Marjamaa & Sami Myllymäki 2013
Tutkielmassaselvitettiin1.–3.‐luokkalaistentyttöjenjapoikien(n=907)fyysistäaktii‐visuuttakoulussajakoulunulkopuolella.Lisäksikartoitettiin,kenenkanssaheviettivätvälituntejajavapaa‐aikaa.Tutkielmassahyödynnettiinsyksyllä2010toteutettuaLiik‐kuvakoulu‐oppilaskyselyä1.–3.luokille.Kyselylomakekehitettiinvastaajienikähuo‐mioiden.Vastaamisenhelpottamiseksivastausvaihtoehdoissaolitekstinlisäksikuva.Vastaaminentoteutettiinohjatustiluokassa.Kuvassa1onesimerkkikysymysvälitun‐tienviettotavoista.
Kuva 1 Esimerkki 1.–3. luokkien kuvallisesta kyselystä: kysymys välituntien viettotavoista.
43
Suurinosaoppilaistaviettivälituntinsaleikkienjapelaten(kuvio4).Pojatolivattyttöjä aktiivisempia juoksemaan ja pelailemaan välitunneilla. Juokseminen pe‐leissä ja leikeissä välitunneilla väheni huomattavasti ylemmälle luokka‐asteellesiirryttäessä.
Oppilaistanoin30prosenttiaviettiviikonloppuisinaikaansauseimmitenTV:ntaitietokoneenäärellä.Oppilaatolivatkuitenkinkokonaisuudessaanhyvinaktiivisialiikkujia.Tytötjapojatleikkivätjapelasivatsekäsisälläettäulkonailtaisinjavii‐konloppuisinhyvinaktiivisesti.Oppilaillaolikeskimäärinkaksikertaaviikossalii‐kuntaharrastuksia.
Pojatviettivätviikonloppuisinyleisemminaikaakavereidenkanssa,tytötpuoles‐taanperheensäkanssa.Perheenkanssavietettyviikonloppuaikavähenikuitenkinluokka‐asteittainlähessamassasuhteessakuinkavereidenkanssavietettyviikon‐loppuaikakasvoi.
Koulusosiaalisenaympäristönätarjoaamerkittäväntoimintaympäristönsosiaalis‐tentaitojenkehittymiselle.Koulunmerkitystäoppilaansosiaalistensuhteidenke‐hittymisessätuleeentisestäänkorostaa,silläseonmonellelapsellemerkittävinso‐siaalinenympäristö,jossahevoivattoimiavertaisryhmänsäjäsentenkanssa.
Kuvio 4 1.‒3.‐luokkalaisten poikien ja tyttöjen fyysinen aktiivisuus edellisellä
välitunnilla (n=907).
3
44
911
33
4
32
18
1
45
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
Istuin Juoksinpelissä /leikissä
Kävelin Pallottelin Tein muuta
Pojat Tytöt
44
Millaiseksi koulu koetaan?
Koulukokemuksia Liikkuva koulu ‐hankkeen kouluista
Mari Ingerttilä & Katja Jokikokko 2012
Tutkielmanaiheenaolivat4.‒9.luokkienoppilaidenkoulukokemukset.Kyselyihinvas‐tasinoin1700oppilasta.TyössätarkasteltiinLiikkuvakoulu‐oppilaskyselyjenkysy‐myksiä,jotkakoskevatkoulunsosiaalisiasuhteita,jasitäkauttaoppilaidenkoulukoke‐muksiasekäkoulunilmapiiriä.Tutkielmassaselvitettiin,eroavatkooppilaidenkoulu‐kokemuksetpienissäjaisoissakouluissa,ala‐jayläkouluissataityttöjenjapoikienvä‐lillä. Lisäksi selvitettiin onko oppilaan fyysisellä aktiivisuudella yhteyttä koulukoke‐muksiin.Työssätarkasteltiinmyös,olikoLiikkuvakoulu‐hankkeenensimmäisenluku‐vuodenaikana(syksy2010‒kevät2011)tapahtunutmuutoksiakoulukokemuksissa.Koulutluokiteltiintutkielmissapieniin(alle300oppilasta)jaisoihin(yli300oppilastakouluihin).Pieniäkoulujaoli14,joistavainkaksiyläkouluja.Vastaavastiisojakoulujaoliyhdeksän,janäistäalakoulujaolikolme.Jakokoulunkoonmukaanmukailinäinol‐lenjakoakouluasteenmukaan.Tutkimuskysymyksenkannaltakoulujenolisiolluthyväjakautuakouluasteenosaltatasaisemminpieniinjaisoihinkouluihin.Pientenjaisojenkoulujenvertailuunoppilaidenkoulukokemuksissaontämänvuoksisyytäsuhtautuapienellävarauksella.
Pienten koulujen oppilaat kokivat koulunsa ilmapiirin paremmaksi kuin isojenkoulujenoppilaat.Lisäksihekokivatkouluunkuulumisentunteensavahvempanasekäpitivätluokkansayhteishenkeäjakoulukaverisuhteitaparempina.
Alakoulujenoppilaatkokivatkoulunsailmapiirinjakaikkimitatutkoulukokemuk‐setyläkoulujenoppilaitamyönteisemmiksi.Tyttöjenjapoikienkoulukokemukseteivätjuurieronneettoisistaan.
Fyysiselläaktiivisuudellahavaittiinolevanyhteysniinkoulunilmapiiriin,kouluunkuulumiseen,luokanyhteishenkeenkuinkoulukaverisuhteisiin.Paljonliikkuvienkoulukokemuksetolivatparempiakuinvähänliikkuvienkaikillakoulukokemustenosa‐alueilla.Tämäonmielenkiintoinentulos,silläliikunnanmerkitystäkouluviih‐tyvyyteeneiolejuurikaantutkittu.
Kiusatuksijoutuvienmäärässäeiolluteroapientenjaisojenkoulujenvälillä,muttakiusaamiseenosallistuttiinharvemminpienissäkouluissakuin isoissakouluissa.Alakouluissa koettiin enemmän kiusaamista kuin yläkouluissa,mutta kiusaami‐seenosallistuvienmäärässäeiolluterojaerikouluasteidenvälillä.Pojatsekätuli‐vatkiusatuksiettäkiusasivatmuitauseamminkuintytöt.
Liikkuvakoulu‐hankkeenensimmäisentoimintavuodenaikanaeitapahtunutsuu‐riamuutoksiakoulukokemuksissa.Koulukokemuksetolivatpysyneetjokotäysinennallaantaihiemanheikentyneetsyksystä2010kevääseen2011.
45
Näkökulma: Uudenlaista yhteisöllisyyttä koulun toimintaan
(Mari Ingerttilä ja Katja Jokikokko)
Useinkouluyhteisössäjäädäänkiinnitotuttuihintoimintamalleihin.Hankevoitar‐jotamahdollisuudenuudistaatoimintakulttuuriajasitäkautta luodauudenlaistayhteisöllisyyttäkouluntoimintaan.Koulukokemuksiaeivoidaparantaahetkessä,vaanmuutos vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja sitoutunutta toimintaaniinoppilailta,opettajiltakuinmuultakoulunhenkilökunnaltakin.Opettajanrooliaeivoivähätellä,vaankoulukokemuksetovatpaljoltiriippuvaisiamyöshänentoi‐minnastaan.Siksiopettajanonkäytettäväpedagogistaammattitaitoaankouluko‐kemuksienparantamiseksi.Opettajallaonoltavatahtojasisäinenpalopyrkiäluo‐maanmyönteinen ilmapiiri tunneille ja siten saada jokainenyksittäinenoppilastuntemaanitsensäosaksikoulua.
46
Fyysisen aktiivisuuden yhteys viihtymiseen
Liikkuva koulu ‐hankkeen yläkoulussa
Jyri Soukka 2012
Tutkielmassaselvitettiinfyysisenaktiivisuudenyhteyttäkoulussaviihtymiseenyhdenkoulun7.ja8.luokkienoppilailla(n=339).Oppilaidenfyysistäaktiivisuuttakartoitet‐tiinkysymyksillä,jotkakoskivatliikunnansäännöllisyyttäjamäärää,koulumatkoja,vä‐lituntejasekäurheiluseuratoimintaajamuutaohjattualiikuntaa.Koulussaviihtymistäselvitettiinkysymyksilläkoulunsosiaalisistasuhteistajailmapiiristä.Fyysistäaktiivi‐suuttaverrattiinviihtymisensummamuuttujiin, jotkanimettiinseuraavasti: ”Välittä‐minenjatuki”,”Ryhmätoimintajaauttaminen”,”Viihtyminenjailmapiiri”sekä”Ystä‐vyys”.
Fyysiselläaktiivisuudellaoliyhteyttäkaikkiinedellä lueteltuihinsummamuuttu‐jiin.
Oppilaidenkoulussa viihtymisessä ei ollut eroja sukupuolten ja luokka‐asteidenvälillä.
Neoppilaat,jotkaosallistuivatvälitunneillauseinliikuntapeleihin,kokivatenem‐mänvälittämistäjatukeakoulussaverrattunaharvemminosallistuviin.Onmah‐dollista, että välituntitoimintaanosallistuminen tarjoaa joillekin oppilaille reitinsosiaalistensuhteidenvahvistumiseenjavälittämisenjatuenkokemiseenkoulunarjessa.
Kilpailuihintaiotteluihinedessillointällöinosallistuvatoppilaatkokivatmyöspal‐jonvälittämistäjatukea,mikäsaattaajohtuaseuratoiminnanmukanaantuomistakavereistajakaveriporukoista.
Vähintäänkaksikertaaviikossaliikuntaaharrastavatoppilaatkokivatenemmänvälittämistäjatukea.LisäksiohjattukuntosalitoimintajaurheiluseurantoimintaanosallistuminenolivatyhteydessäVälittäminenjatuki‐summamuuttujaan.Liikun‐nanhyödytsaattavatjohtuatässäkintapauksessaliikunnansosiaalisestavaikutuk‐sesta,muttasyynävoiollamyös liikunnanvirkistävä jahenkiseenhyvinvointiinliittyvävaikutus.
Tärkeimpinä viihtymiseen yhteydessä olevina fyysisen aktiivisuuden muotoinanousivat esiin välituntiaktiivisuus, urheiluseuratoimintaan osallistuminen sekäyleinenvapaa‐ajanfyysinenaktiivisuus.
Mielenkiintoistaolikilpailuihintaiotteluihinosallistumisenyhteysviihtymiseenjailmapiiriin,muttei ryhmätoimintaan ja auttamisen kokemiseen. Ehkä ryhmätoi‐minnanonnistumiseenjaauttamiskulttuuriinvaikuttavatlähemminkoulunsisäi‐setasiat,joihinseuratoiminnanvaikutuseiylety.Liikunnanharrastaminenvarsin‐kinurheiluseurassasaattaavaikuttaakuitenkinyleiseenviihtymiseensiinämää‐rin,ettäsenvaikutusulottuumyöskouluun.
47
4.2 Terveys ja terveystottumukset
Nukkuvatko liikkuvat nuoret muita paremmin?
Liikkuva koulu ‐hankkeessa mukana olleiden 8.‐ ja 9.‐luokkalaisten
fyysisen aktiivisuuden yhteys nukkumistottumuksiin, väsymykseen
ja uniongelmiin
Laura Rättyä & Hanna Vesala 2013
Tutkielmassa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden yhteyttä 8.‐ ja 9.‐luokkalaisten(n=1228)nukkumistottumuksiin,väsymykseensekäuniongelmiin.Työssäselvitettiin,mihinaikaannuoretmenevätnukkumaanjaheräävät,kuinkapaljonhenukkuvatöisinsekäaamuväsyneisyyden,yöllisenheräilynjanukahtamisvaikeuksienuseutta.
Tyttöjenjapoikiennukkumistottumuksissaolieroja.Tytötmenivätaikaisemminnukkumaanjaheräsivätaikaisemminkuinpojat.Pojatnukkuivatkeskimäärinhie‐manenemmän(8h13min)kuintytöt(8h5min).
8.‐luokkalaisetnukkuivatenemmänkuin9.‐luokkalaiset. Ylikolmasosasekä tytöistäettäpojista tunsi itsensäväsyneeksi lähes jokaarki‐
aamu.Vainpieniosaeituntenutväsymystälainkaantaitunsiitsensäväsyneeksivainharvoin.
Tytöillä esiintyi poikia enemmän nukahtamisvaikeuksia sekä yöllisiä heräilyjä.Näistäuniongelmistakärsivätuseamminne,jotkaeivätosallistuneeturheiluseu‐ran järjestämiinharjoituksiin usein tai säännöllisesti,mutta kilpailutoiminnassatätäeroaeiollut.
Fyysisestiaktiivisemmatnuoretmenivätaikaisemminnukkumaan,heräsivätmyö‐hemmin,nukkuivatenemmänjakokivatvähemmänaamuväsyneisyyttäkuinmuut.Tulokset tukevat aiempaa käsitystä siitä, että liikunnalla onmyönteinen yhteysuneenjanukkumistottumuksiin.
Urheiluseuranharjoituksiinuseintaisäännöllisestiosallistuneetnukkuivatkeski‐määrinkahdeksanminuuttiaenemmänyössäkuinne,jotkaeivätosallistuneet,ja
heräsivät hieman myöhemmin. Myös kilpailutoi‐mintaanosallistuminenuseintaisäännöllisestiolimyönteisessä yhteydessä näihin nukkumistottu‐muksiin. Liikunnalla on yhteyttä uneen, mutta myösunella on yhteyksiä liikuntaan eikä syy‐seuraus‐suhteita voida luoda. Hyvin nukutun yön jälkeenjaksaaparemminlähteäliikkumaanjaonmuuten‐kinvirkeämpiseuraavanapäivänä.
Fyysisesti aktiivisemmat nuoret
menivät aikaisemmin nukkumaan,
heräsivät myöhemmin, nukkuivat
enemmän ja kokivat vähemmän
aamuväsyneisyyttä kuin muut.
48
Fyysisesti aktiivisemmat kärsivät vähemmän aamuväsyneisyydestä. Selittyykötämäpidemmilläyöunillavaiunenparemmallalaadulla?Unentarvekasvaafyysi‐senaktiivisuudenlisääntyessä,muttaonvaikeaaarvioida,kuinkapaljonliikuntalisääunentarvetta.Taivoikoliikuntajasitäkauttaparempikuntovähentääväsy‐myksenkokemista?
Väsymykseenliittyväkysymyseiehkäollutparasmahdollinenmittaamaannuor‐tenkokemaaväsymystäyleisesti,silläväsymystätunnetaanenitenjuuriheräämi‐senjälkeenmuutamantunninajan.Laajemmankuvansaamiseksitulisikysyäesi‐merkiksi väsymyksen määrää koulupäivien aikana ja kartoittaa nuorten päivä‐uniennukkumista.Monissaaikaisemmissasuomalaistutkimuksissaonkuitenkinkysytty aamuväsyneisyyttä, mikä helpottaa tutkimusten välistä vertailua. Väsy‐myksentunteenkokeminenvaihteleemyösvuodenajanmukaan,sillävalohelpot‐taaheräämistä.Tämäntutkimuksenkyselyontoteutettusyksyllä.Voisivatkotu‐loksetollaerilaisetkeväällätoteutetussakyselyssä?
Näkökulma: Unen arvostusta pitää lisätä
(Laura Rättyä & Hanna Vesala)
Univaikuttaahyvinvointiin laaja‐alaisesti, ja tavoitteeksi tulisikinottaaunenar‐vostuksenlisääminen.Nukkumistottumuksetpitäisinostaayhtätärkeäksiterveys‐käyttäytymisenmuodoksikuinruokailutottumuksettaifyysinenaktiivisuus.Riit‐täväänukkumistavoidaanedistäälisäämälläesimerkiksiterveyskasvatustajaan‐tamallanuorillejaheidänvanhemmilleenunenhuolto‐ohjeita.Vanhempienvastuunuortennukkumistottumuksistajanukkumaanmenoajansäätelystäonsuuriedel‐leen yläkouluiässä. Eri tutkimuksissa elektronisen median käyttö on yhdistettymuunmuassamyöhempiinnukkumaanmenoaikoihinja lyhempiinyöuniin, jotennäidenlaitteidenkäytönrajoitusonjärkevää.Tulevaisuudessaolisitärkeäätutkiamyösunenedistämisenkeinojentehok‐kuutta.PystytäänköLiikkuvakoulu‐ohjelmankaltaisillatoimillavaikuttamaannuortennukkumistottumuksiinliikunnanlisäämisenkautta?Useinnäillätoimillaonhelpompivaikuttaaniihinnuoriin,jotajoennestäänovatfyysisestiaktiivisia.Suomessaonerilaisialiikuntaalisääviähankkeita,muttapelkästäänuneenliitty‐väämaanlaajuistahankettaeitietääksemmeoletoteutettu.Jokatapauksessaunenarvostuksenlisäämisenedutnäyttävätsilmissämmevaltavilta:riittäväunitukeemuunmuassayleistähyvinvointia,saaparemmalletuulelle,tekeeihmis‐suhteetmutkattomammiksi,helpottaaoppimistajalisääturvallisuutta.
49
Koulumatkaliikunnan yhteys 7.‐ ja 8.‐luokkalaisten nukkumistottu‐
muksiin ja aamupalan syömiseen
Erkko Laukia & Jenni Liiri 2014
Tutkielmassaselvitettiin7.ja8.luokkienoppilaiden(n=1073)koulumatkankulkuta‐paanyhteydessäoleviatekijöitä,kutenoppilaidennukkumistottumuksiajaaamupalansyömistä.
57prosenttia7.‐ja8.‐luokkalaisistakulkikoulumatkansafyysisestiaktiivisellata‐valla.Merkitsevinkoulumatkatapaanyhteydessäolevatekijäolimatkanpituus.Lä‐helläkouluaasuvatoppilaatkulkivatkoulumatkansaaktiivisemminkuinkauem‐pana asuvat oppilaat. Kuitenkin noin neljäsosa oppilaista kulki koulumatkansamoottoriajoneuvolla,vaikkaheasuivatalleviidenkilometrinpäässäkoulusta.
Pojista78prosenttiajatytöistä85prosenttianukkuivähintäänkahdeksantunninyöunet.Lisäksipojista63prosenttiajatytöistä58prosenttiasöiaamupalanpäivit‐täin.
Nukkumaanmenoajallajakoulumatkaliikunnallaeinäyttänytolevanyhteyttä.Sensijaan aktiivisesti koulumatkansa kulkevat oppilaat heräsivätmyöhemmin kuinpassiivisetikätoverinsa.
Koulumatkaliikunnallajaaamupalansyönnilläeiolluttilastollistamerkitsevääyh‐teyttä.Fyysisestiaktiivisestikoulumatkankulkevatpojatkokivataamuväsymystäharvemminkuinpassiivisestikulkevatpojat.Tytöilläyhteysnäyttiolevansaman‐suuntainen,muttatuloseiolluttilastollisestimerkitsevä.
50
12‐vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus ja sykevälivaihtelu
(Habitual physical activity and heart rate variability in 12‐year old
children)
Heini Wennman 2012
Opinnäytetyössä mitattiin 12‐vuotiaiden lasten (n=28) päivittäistä liikunta‐aktiivi‐suuttajasykevälivaihteluajatutkittiinliikunta‐aktiivisuudenmääränjatehonyhteyk‐siäsykevälivaihteluun.Tutkittavinaolinormaalipainoisia, jyväskyläläisiäviidesluok‐kalaisiatyttöjäjapoikia.Olettamusoli,ettäkorkealiikunta‐aktiivisuuspäivänaikanajohtaisikorkeampaansykkeeseenjamatalampaansykevälivaihteluunyöllä.Sykevälivaihteluonmenetelmä,jonkaavullavoidaankerätätietoasydämenautonomi‐senhermostontoiminnasta.Monenympäristötekijänvaikutuksetsykevälivaihteluuntunnetaan,muttafyysisenaktiivisuudenjasykevälivaihtelunyhteyksistäetenkinlap‐sillatiedetäänvähemmän.Suurempisykevälivaihteluyhdistetäänyleensäterveyteen,jamonensairaudentiedetäänvähentävänsykevälivaihtelua.Liikunnanaikanasykevä‐livaihtelupienenee,muttapitkälläaikavälilläliikuntalisääsykevälivaihtelualevossa.Joidenkin tutkimustulostenmukaan korkea päivittäisen fyysisen aktiivisuuden tasolapsillakasvattaasykevälivaihtelualevossa.Ristiriitaisiakintuloksiaontoisaaltaosoi‐tettu.
Koulupäivänliikunta‐aktiivisuudenjaöisensykkeenjasykevälivaihtelunvälilläha‐vaittiinsatunnainenyhteys,muttaeikuitenkaanselkeääpäivittäistäyhteyttä.
Päivänaikanaliikunta‐aktiivisuudenjasykevälivaihtelunvälilläolitoisaaltanäh‐tävissämerkitseviäyhteyksiä.
Sykevälivaihtelussajaliikunta‐aktiivisuudessaolitilastollisestimerkitsevääpäivit‐täistävaihtelua,muttaöidenvälilläsykevälivaihtelussaeiolluteroja.
Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että liikunta‐aktiivisuus voisi jossainmäärinvaikuttaalastensykevälivaihteluun.Tutkimussuuremmallaotoksellajapi‐demmälläseurannallasaattaisiselventäänäitämahdollisialiikunta‐aktiivisuudenjasykevälivaihtelunyhteyksiälapsilla.
51
Karhulan koulun seitsemäs‐ ja kahdeksasluokkalaisten poikien fyy‐
sisen kunnon yhteydet painoindeksiin sekä fyysiseen aktiivisuuteen
Eemeli Jokinen & Kai Lehtinen 2012
Tutkielmassaselvitettiin7.‐ja8.‐luokkalaistenpoikien(n=28)fyysisenkunnonyhteyk‐siäpainoindeksiinja fyysiseenaktiivisuuteen.Työssätarkasteltiinerityisestieripai‐noindeksiluokkiinjafyysisenaktiivisuudenryhmiinkuuluvienoppilaidenkehittymistäerifyysisenkunnonosa‐alueillasekäerojanäidenryhmienvälillä.Fyysisen kunnon osa‐alueista notkeutta mitattiin eteentaivutustestillä, ylävartalonkestovoimaapunnerrustestillä,vatsalihastenkestovoimaajanopeuskestävyyttäistu‐maan nousu ‐testillä, ketteryyttä, nopeutta ja nopeuskestävyyttä viivajuoksutestilläsekäylä‐jakeskivartalonräjähtäväävoimaakuntopallonheittotestillä.
Edellisenviikonfyysinenaktiivisuus,koulutuntienulkopuolinenliikuntajaseura‐tai kilpailutoimintaanosallistuminenolivat yhteydessäkaikkiinmuihin fyysisenkunnonosa‐alueisiinpaitsinotkeuteen.
Koulutuntienulkopuolinenliikuntaoliyhteydessätuloksiinsiten,ettävähitenak‐tiivinenryhmäsaiheikompiatuloksiakuinaktiivisemmatryhmätkaikissamuissatesteissäpaitsieteentaivutustestissä.
Edellisenviikonfyysinenaktiivisuusvaikuttisiten,ettäinaktiivisinryhmäsaivat‐salihas‐ japunnerrustestissäheikommat tuloksetverrattunaaktiivisempiin ryh‐miin.
Enitenseura‐taikilpailutoimintaanosallistuneetsaivatparempiatuloksiavatsali‐has‐,ketteryys‐jakuntopallonheittotestissäverrattunavähemmänseura‐taikil‐pailutoimintaanosallistuneisiin.
Painoindeksioliyhteydessävainkuntopallonheittotestiin,jossaalipainoisetsaivatheikompiatuloksiaverrattunanormaali‐jaylipainoisiin.
Pieniotoskokotuleeottaahuomioontulkittaessatuloksia.Tutkittaviaoppilaitaolikaikenkaikkiaan28.Lisäksiotoksessaoliainoastaankolmeoppilasta,jotkavoitiinluokitella ylipainoisiksi ja neljä oppilasta, jotka luokiteltiin alipainoisiksi. Tämäsaattoiaiheuttaavääristymiätesteihin,jatilastollisiamerkitsevyyksiäeikaikissatesteissäsaatu,vaikkaryhmienväliseterotkuntotestientuloksissaolivatkinsuu‐ria.
52
53
5 LIIKUNNAN SYYT JA ESTEET Lapsillajanuorillaonmonenlaisiasyitäjaesteitäliikunnalle.LiikunnansyitäkysyttiinLiikkuvakoulu‐oppilaskyselyissäseuraavasti:”Allaonerilaisiasyitä,joidenvuoksilap‐setjanuoretliikkuvatvapaa‐aikana.Merkitsekunkinsyynkohdalle,kuinkatärkeäseonsinunomalle liikkumisellesi.Liikun,koska…a) liikuntaonkivaa,b)haluansaadauusiakavereitajne.”Vastausvaihtoehdotolivat”erittäintärkeä”,”melkotärkeä”ja”eioletärkeä”(ks.kuvio5).
Kuvio 5 Liikunnan syyt 7.‒9.luokilla (Liikkuva koulu oppilaskysely, kevät 2012, n = 1 227).
70
68
63
59
52
51
50
46
38
35
32
32
29
27
26
26
18
17
11
27
28
31
34
38
38
38
44
39
38
41
43
31
48
43
40
44
24
29
4
5
6
7
9
11
12
11
22
27
27
26
39
25
30
34
38
59
59
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Haluan olla hyvässä kunnossa
Liikunta on kivaa
Liikunta on terveellistä
Liikunta vahvistaa lihaksiani
Liikunta on virkistävää
Nautin harjoittelusta
Haluan tavata kavereitani
Liikunta rentouttaa
Pidän joukkueessa olemisesta
Liikunta laihduttaa
Liikkuessa nautin luonnosta
Liikunta antaa mahdollisuuden itseni…
Nautin kilpailemisesta
Haluan saada uusia kavereita
Pidän yksin liikkumisesta
Liikunta tekee minusta viehättävämmän
Vanhempani haluavat minun liikkuvan
Haluan siitä kilpailu‐uran
Haluan olla suosittu
Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei ole tärkeä
Liikunta antaa mahdollisuuden itseni ilmaisuun
54
Liikunnanesteistäoppilailtakysyttiin:”Mitkäovatolleetliikunnanharrastamisenes‐teetviimeksikuluneenvuodenaikana?Valitsejokaiseltariviltäsopivinvastausvaihto‐ehto.”Vastausvaihtoehdotnäkyvätkuviossa6.
Kuvio 6 Liikunnan esteet 7.‒9. luokilla (Liikkuva koulu ‐oppilaskysely, kevät 2012, n=1 210).
15
10
9
8
8
8
6
5
5
4
4
4
3
3
2
2
1
16
18
11
15
14
10
11
9
12
6
10
6
8
8
4
4
4
23
31
24
29
21
22
24
25
34
15
24
16
18
20
7
13
9
47
41
55
48
57
60
59
62
49
74
62
75
71
69
88
81
86
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Lähistöllä ei ole kiinnostavan lajin ohjausta
Ei viitsi lähteä liikkumaan
Koululiikunta ei innosta
Aika kuluu muissa harrastuksissa
Lähistöllä ei ole liikuntapaikkoja
Ei liikunnallista tyyppiä
Liikunta liian kilpailuhenkistä
On huono liikkumaan
Ei aikaa liikuntaan
Terveys rajoittaa liikunta‐aktiivisuutta
Liikunnan arvostus vähäistä kaveripiirissä
Liikunta on ikävää/tylsää
Hikoilu tuntuu inhottavalta
Kaveritkaan eivät liiku
Liikunnasta ei ole hyötyä
Pelkää loukkaantuvansa
Liikunta on tarpeeton
Pitää erittäin hyvin paikkansa Pitää melko hyvin paikkansa
Pitää vähän paikkansa Ei pidä paikkaansa
55
Mikä saa nuoret liikkumaan?
Liikuntamotivaation yhteys liikunnan harrastamiseen kuuden
Liikkuva koulu ‐hankkeen koulun 7. ja 8. luokkalaisilla
Anna Rautarae & Jenni Salo 2012
Tutkielmassaselvitettiin7.‐ja8.‐luokkalaistennuorten(n=889)fyysisenaktiivisuudenja liikunnan harrastamisenmäärää, liikuntamotivaatiota sekä näiden yhteyksiä toi‐siinsa.Tarkastelunkohteenaoli,eroavatkoliikuntamotiivitsukupuolen,luokka‐asteenjaliikunnanharrastamisenmääränsuhteen.Liikkuvakoulu‐oppilaskyselyssäkäytetty liikkumisensyitäkartoittavakysymysesi‐tettiin kuviossa 5. Tutkielmassa muodostettiin liikkumisen syistä summamuuttujia,jotkanimettiinseuraavasti:”Hyvinvointimotiivi”,”Sosiaalisuusmotiivi”,”Ulkoinenmo‐tiivi”,”Kilpailumotiivi”ja”Rauhoittumismotiivi”.
Tytötpitiväthyvinvointi‐jasosiaalisuusmotiivejaliikkumisessatärkeämpinäkuinpojat.Ulkoisessa,kilpailu‐jarauhoittumismotiiveissaeiolluteroasukupuoltenvä‐lillä.
Sosiaalisuusmotiiviolitärkeämpi7.‐luokkalaisillekuin8.‐luokkalaisille. Tulostenmukaanharrastetunliikunnanmäärällä(kaikissakolmessaliikuntakysy‐
myksessä) oli yhteys kilpailu‐ ja hyvinvointimotiiviin. Mitä useampana päivänänuoriharrastiliikuntaa,sitätärkeämpiänämämotiivithänelleolivat.Kaikkimoti‐vaatioalueetolivatkuitenkinpaljonliikkuvilletärkeämpiäkuinvähänliikkuville.Kilpailunäyttäisiolevanyksienitennuorialiikunnanharrastajiajaottelevatekijä.
Rauhoittumis‐,kilpailu‐,hyvinvointi‐jasosiaalisuusmotiivitsekäulkoinenmotiiviolivattärkeämpiä6‒7päivänäviikossa(vähintään60minpäivässä)liikkuvillejavähitentärkeitä0‒2päivänäviikossaliikkuville.
Yksiavoimistavastauksistaselkeästiesillenoussutsyyliikkumiselleoliuudenop‐piminen.Nuoretmainitsivatmotiiveikseenesimerkiksi”Haluanoppiauusialajeja”,
”Haluanoppiaitsepuolustusta”ja”Opinuusiaasi‐oita”.Tämäpitäisihuomioidaniinharrastustarjon‐nassakuinerityisestiliikunnanopetuksessa,jossapitäisipystyätarjoamaanoppilaillemahdollisuuk‐siakokeillauusialajejajasitäkauttainnostualii‐kunnasta.Koskamonillanuorillaeiolemahdolli‐suuttamaksaaliikuntaharrastuksista,nouseekou‐luntarjoamaliikuntamyöstässäsuhteessamerkit‐täväänrooliin.
Nuoret itse nostivat uusiksi
liikuntamotivaation lähteiksi
uuden oppimisen ja eläinten
kanssa harrastamisen.
56
Toinenmielenkiintoinenavoimissavastauksissaesillenoussutliikkumisensyyliit‐tyieläintenkanssaharrastamiseen.Muutamaanotteeseennuoretkertoivatkoiranlenkittämisenmotivoivanheitäliikkumaan:”Liikunkoskakoirakinsaaliikuntaa”.Lisäksimainintojatuliratsastuksesta:”Kunratsastaasaaollahevostenkanssa”.
Tekemisenpuuteoliyllättävänmonenoppilaanmielestäliikuntaanmotivoivate‐kijä.Tuloksissaoliuseitavastauksia,kuten”Josontekemisenpuutetta,niinliikun”.Voisiko tämä kertoa liikunnan vahvistuneesta asemasta hengailumuotona suh‐teessatelevisionkatseluuntaitietokoneellapelaamiseen?Onkokyseessäyleistyväilmiönuortenkeskuudessavaiovatkonämävainsatunnaisiataivalikoituneitata‐pauksia?Joställainenilmiöonkuitenkinyleistymässä,olisitärkeäähuomioidasemyösliikuntaanmotivoimisessa.
57
Kun liikunta ei uppoa ‒ liikunnan harrastamattomuuden syyt
kuuden Liikkuva koulu ‐hankkeen koulun 7. ja 8. luokkalaisilla
Ida Hölttä 2013
Tutkielmassaselvitettiin7.‐ja8.‐luokkalaistennuorten(n=912)vapaa‐ajanliikuntaaja liikunnanharrastamattomuudensyitäsyksyllä2010.Työssäkuvattiinnuorten lii‐kunnanmäärääjauseutta,heidänharrastamiaanliikuntalajejasekäorganisoituunlii‐kuntaanosallistumista.Erityisenmielenkiinnonkohteenaolivatkuitenkinnuortenlii‐kunnanharrastamisenesteet.Liikunnanharrastamattomuudensyitäkysyttiinsyksyllä2010avoimellakysymyksellä:”Josetharrastaliikuntaa,mikäontärkeinsyysisiihen?”.Myöhemminnäidenavointenvastauksienperusteellamuodostettiinstrukturoituky‐symys,jotakäytettiinmyöhemmin.Tutkielmassaselvitettiin,eroavatkotyttöjenjapoi‐kienesteetliikkumiselletoisistaansekäonkoyläkoulunluokka‐asteillaeroaliikunnanharrastamisen esteissä. Lisäksi tarkasteltiin, eroavatko liikuntaharrastamisen esteetpaljonjavähänliikkuviennuortenvälillä.
Suurimmaksiesteeksiliikunnanharrastamisellenousise,ettänuorieijaksahar‐rastaaliikuntaataihänonväsynyt.Viidennesvastaajistailmoitti,ettäeiharrastaliikuntaasairaanataikipeänä.Lähesviidennesnuoristaolimyössitämieltä,ettäliikuntaeikiinnostaheitä.Muitasyitäolivatajanpuute,sopivan liikuntalajin taiseuranpuute,huonokuntotaikokemussiitä,ettäeiolehyväliikunnassa,jatieto‐kone.Luokka‐asteillaeiollutjuurieroa.
Tytöilläsuurimmatesteetliikunnanharrastamiselleolivatsairaustaikipeänäole‐minensekäajanpuute.Pojillapuolestaanjaksamisenpuutejaväsymysoliselkeästisuurineste.Tytötvastasivatpoikiauseammin,ettäheeivätolelöytäneetitselleensopivaaliikuntalajia.Pojilletaastietokoneolisuurempiliikuntaharrastustenestekuintytöille.
Paljontaijonkinverranliikkuvatnuoretvastasivatuseimmiten,ettäheeiväthar‐rasta liikuntaasairauden taikipeänäolemisenvuoksi.Vähän liikkuviennuortenesteenäolivatväsymys,sairaus,ajanpuutejasopivanliikuntalajinpuute.Liikuntaaharrastamattomatvastasivatuseimmiten,ettäheeivätjaksa,liikuntaeikiinnostajaheilläeioleaikaa.
Liikkumisenesteetluokiteltiinviiteeneriluokkaan:fyysisetesteet,psyykkisetes‐teet,käyttäytymiseenliittyvätesteet,sosiaalisetjakulttuurisetesteetsekäfyysisenympäristönesteet.Selkeästisuurinnäistäluokistaolifyysisetesteet.Lähespuoletnuortenesteistäolifyysisiä.Vajaallaviidennekselläesteetolivatkäyttäytymiseenliittyviäesteitäjasamoinvajaallaviidennekselläpsyykkisiäesteitä.
58
Näkökulma: Miten nuorten liikunnan esteitä voitaisiin poistaa tai madaltaa?
(Ida Hölttä)
Jaksamisentaiväsymyksenesteitävoitaisiinpuolestaanpoistaarytmittämällänuo‐renarkiniin,ettähänelläolisiaikaaliikkuaesimerkiksikoulupäivänaikana.Nyky‐yhteiskunnanhektisyysonajanutmonetnuoretkärsimäänajanpuutteesta.Vapaa‐aikaeivälttämättäoleenäävapaataaikaa,josarkitäyttyyharrastuksistaharras‐tustenperään.Monetnuoretkärsivätmotiiviristiriidoista;toisaaltahehaluaisivatviettääaikaaystävienkanssa,toisaaltaharrastaajatoisaaltapitäisiopiskellatun‐nollisesti.Viimekädessätilannemotivaatiovoiratkaistasen,lähteekönuoriliikku‐maanvaiei.
Psyykkisiäsekäsosiaalisialiikunnanharrastamisenesteitäolisitehokkaintapois‐taaottamallahuomioonnetekijät,jotkayleisimminmotivoivatnuoria;hauskuus,taitojenkehittäminenjakaverit.Onikävää,ettäsuuriosaliikuntaaharrastamatto‐mistaonsaanuthuononkäsityksenomistamahdollisuuksistaanliikunnanharras‐tajana.Monetnuorethaluaisivatharrastaa liikuntaaseurassa,muttaheeivätolelöytäneetsopivaaliikuntalajiatai‐tasoaitselleen.Niinsanotuistamatalankynnyk‐senharrasteryhmistäonpulaa.Monetnuorethaluaisivatharrastaa ryhmässä il‐mankilpailullisiatavoitteita.Harrasteryhmätvoisivattarjotanuorillemahdollisuu‐dentavatakavereitajakokeapositiivisiaelämyksiä.
Liikunnan harrastamisenmotiiveja ja esteitä olisi tärkeää tutkiamyös jatkossa.Tällähetkellätiedotharrastamattomuudestaovatvielämelkokevyitä.Laadullisentutkimuksenmenetelminliikkumattomuuteenvoisipäästäkäsiksisyvällisemmin.Mitäparemmintunnemmenuortenmotiivejaliikkuataiollaliikkumatta,sitähel‐pompimeidänonluodaliikkumiseenkannustaviaolosuhteita.
59
7.‒9.‐luokan oppilaiden syyt ja esteet liikkumiselle
(Ungas motiv till fysisk aktivitet och inaktivitet)
Henrik Lagerbohm & Matias Nylund 2014
Tutkielmassaselvitettiin7.‒9.‐luokkalaistennuorten(n=808‒895)syitäliikkuataiollaliikkumatta.Aineistokerättiinpilottivaiheenaikananeljänämittauskertanapääosinsa‐moiltaoppilailta.Kahdellaensimmäisellämittauskerrallaoppilaatolivat7.‐ja8.‐luok‐kalaisiaja3.ja4.mittauskerralla8.‐ja9.‐luokkalaisia.Syitäliikkumisellekysyttiinkaikillamittauskerroillasamallakysymyksellä(kuvio5).Esteitäliikkumisellekysyttiinkahdellaensimmäisellämittauskerrallaavoimellakysy‐myksellä, ja vastausten perusteella 3. ja 4.mittauskerran lomakkeeseenmuotoiltiinstrukturoitukysymysliikkumisenesteistä(kuvio6).
Hyvinvointiolitärkeinsyyliikkumisellesekäpojillaettätytöillä. Oppilaidenmukaankaksiyleisintäyksittäistäestettä liikkumiselleolivat ”Aikani
kuluumuissaharrastuksissa”ja”Pidänliikuntaatärkeänä,muttaenvaanviitsiläh‐teäliikkumaan”.
Summamuuttujistatärkeimpänäesteenäolilähiympäristö:liikuntapaikkojaeiolelähiympäristössä ja kodin läheisyydessä ei olemahdollisuutta osallistua itseäänkiinnostavaanohjattuunliikuntaan.Tämäosoittaa,kuinkatärkeälähiympäristöonfyysiselle aktiivisuudelle. Toiseksi tärkeimpänä esteenä oli ajan puute, kolman‐neksikoettupätevyysjanäitäseurasivatsosiaaliset,terveydellisetjatunnepitoisetesteet.
Yksittäisistäesteistä”Pidän liikuntaa tarpeettomana”,”Liikunnastaeiolehyötyäminulle”ja”Kaveritkaaneivätharrastaliikuntaa”olivattärkeämpiäesteitäpojillekuintytöille.”Aikanikuluumuissaharrastuksissa”olitytöilletärkeämpiestekuinpojille.
Oppilaidensyytliikkuaeivätmuuttuneetsyksystä2010kevääseen2012.Myösliik‐kumisenesteetsäilyivätsamoinasyksystä2011kevääseen2012.Mittaustenaika‐välioliturhanlyhytmuutoksenmittaamiseen.
60
Liikuntakäyttäytyminen normaali‐ ja ylipainoisilla nuorilla: eroavai‐
suudet liikuntamäärissä, ruutuajassa sekä liikuntasyissä ja ‐esteissä
Tarja Lepo 2013
Tutkielmassavertailtiinylipainoistenjalihavienyläasteikäistenliikunta‐aktiivisuuttaja ruutuaikaa normaalipainoisiin ikätovereihin nähden sekä tarkasteltiin, eroavatkoylipainoistenjalihaviennuortenvapaa‐ajanliikunnansyytjaesteetnormaalipainois‐tensyistäjaesteistä.Vastaajat(n=1013)jaettiinpainoindeksinsäperusteellanormaa‐lipainoisiin (n=854), ylipainoisiin (n=122) ja lihaviin (n=37). Painoluokkien raja‐ar‐voinakäytettiinWHO:nvuonna2007julkaisemiasuosituksia.
Tutkielmantarkoituksenaolitäydentääolemassaolevaatietoanuortenylipainoajali‐havuuttaselittävistätekijöistäsekäpohtiakeinoja,joidenavullavoidaanlisätätervey‐tensäkannaltaliianvähänliikkuviennuortenfyysistäaktiivisuutta.
Lihavatnuoretliikkuivatharvemminjamäärällisestivähemmänkuinnormaalipai‐
noisetnuoret,muttaylipainoistenliikunta‐aktiivisuuseikuitenkaaneronnutnor‐maalipainoisista.
Ylipainoisten ja lihavienosalta liikuntasuosituksettoteutuivatnormaalipainoisiaheikommin; kun normaalipainoisista vähintään kerran päivässä ilmoitti liikku‐vansaneljännes,niinylipainoisistatähänryhmäänkuuluivainviidennes ja liha‐vistaenääalleviidennes.Viikossaseitsemän tuntia tai enemmän ilmoitti liikku‐vansanormaalipainoisistaneljännes,ylipainoisistaalleneljännesjalihavistavain14prosenttia.
Sekälihavatettäylipainoisetnuoretviettivätpäivittäinenemmänaikaapelatentie‐tokone‐jakonsolipelejäkuinnormaalipainoisetnuoret.Runsaspeliaikaoliyhtey‐dessäsuureenpainoindeksiin.
Tietokone‐ jakonsolipelejäyli kolme tuntiaarkipäivinäpelaaviaoli lihavista41prosenttia,ylipainoisista22prosenttia janormaalipainoisista14prosenttia.Vii‐konloppuisinpelaamiseenkäytettiinkaikissapainoluokissaentistäenemmänai‐kaa.Lihavistaperäti62prosenttiailmoittipelaavansanoinkolmetuntiapäivässätaienemmänja54prosenttiapelasinoin4–5tuntiapäivässätaienemmän.
Tärkeimmätsyytliikunnanharrastamiseenolivateripainoluokissahyvintoistensakaltaisia.Lihavatkuitenkinraportoivatläheskaikkiliikunnansyytvähemmäntär‐keiksikuinylipainoisettainormaalipainoiset.Ainoastaansyyn”Liikuntalaihdut‐taa”osaltalihavatkokivattämänsyynliikkumiselletärkeämmäksikuinnormaali‐painoiset,muttakuitenkinvähemmäntärkeäksikuinylipainoiset.
61
Se,miksiliikuntanäyttäytyylihavienkeskuudessamuitapainoluokkiavähemmänhoukuttavalta vaihtoehdolta, selkiytyy osittain koettujen liikunnan esteidenkautta.
Suurimmaksiesteeksi liikunnanharrastamisellenousiväittämä”Kotini läheisyy‐dessäeiolekiinnostavan lajinohjausta”.Painoluokateriteltynäkyseinensyyolinormaalipainoisillejaylipainoisilleylivoimaisestitärkeinliikunnanestejalihavil‐lekinkolmanneksitärkein.Myöstoinenyhteiskunnallisiapuitteitailmentäväväit‐tämä”Kotiniläheisyydessäeioleliikuntapaikkoja”nousiylipainoistentärkeimpienliikunnanesteidenlistallajaetulletoisellesijalle.
Näkökulma: Liikunnan kilpailullisuus ja lähiliikuntamahdollisuuksien puute
esteinä liikkumiselle (Tarja Lepo)
Tutkielmantuloksettukevataiempialöydöksiäalhaisenfyysisenaktiivisuudenjarunsaanruutuajanyhteydestänuortenylipainoonjalihavuuteen.Ylipainoisuu‐teenliittyvienterveysriskienvuoksiliikunnallisenelämäntavanedistämiselleonselkeäyhteiskunnallinentarve.
Liikunnansyistäjaesteistäesiinnousseitaseikkojatulisihyödyntääliianvähänliikkuvienylipainoistenjalihaviennuortenliikunta‐aktiivisuudenlisäämisensuunnittelussa.Liikunnantuottamatterveyshyödytvaikuttaisivatmotivoivannäitäryhmiäliikkumaan,kuntaaskoululiikunta,liikunnankilpailullisuusjalähi‐liikuntamahdollisuuksienpuutenäyttäytyvätesteinäliikkumiselle.
62
63
6 VANHEMPIEN NÄKÖKULMA Perhejavanhemmatvoivatedistäämonintavoinkouluikäistenfyysistäaktiivisuutta.Vanhempienkiinnostuslapsenliikunnastakannustaajamotivoilastaliikkumaan.Van‐hemmatvoivatmyösomallaesimerkillääntoimiamallinalapsille.Liikkuminenyhdessälastenkanssarohkaiseelastaliikkumaan.Vanhemmatvoivatauttaaliikunnallisenhar‐rastuksen löytämisessä. Monipuoliset liikuntavälineet, sopivat vaatteet ja varusteetmotivoivat liikunnallisestiaktiiviseenelämään.Vanhemmatvoivatkyyditsemisensi‐jastakannustaakouluikäisiäkoulumatkojenaktiiviseenkulkemiseen– jalan taipyö‐rällä(Turpeinenym.2013).Liikunnanlisäksionhyväkiinnittäähuomiotamyöslastenliialliseenviihdemediankäyttöön,asettaarajatjasopiapelisäännötruutuajalle(Tam‐melin&Karvinen,2008).
64
Vanhempien merkitys lasten fyysiselle aktiivisuudelle
(Föräldrars betydelse för barns fysiska aktivitet)
Pernilla Jansson 2013
Opinnäytetyössä selvitettiin vanhempien merkitystä 2., 3. ja 4. luokan lasten fyysiselle ak‐
tiivisuudelle. Aineisto kerättiin seitsemän ruotsinkielisen alakoulun oppilaiden vanhem‐
milta (n=121) kyselylomakkeella syksyllä 2012. Tutkielmassa kartoitettiin perheen yhteistä
fyysistä aktiivisuutta ja syitä sille, miksi liikutaan tai ei liikuta yhdessä. Lisäksi selvitettiin
vanhempien sitoutumista lasten harrastuksiin, mielipiteitä lasten liikunnallisiin harrastuk‐
siin liittyen, tietoisuutta kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksista ja käsityksiä kou‐
lun roolista lasten liikkumisessa.
Suurinosavanhemmistaarvioi,ettäperheetliikkuvatyhdessäkerranviikossatai
harvemmin. Kolme tärkeintä syytä perheen yhteiselle liikkumiselle olivat sosiaalisuus, raitis
ilmajaterveys.Suurinesteperheenyhteiselleliikkumiselleoliajanpuute. Suurinosavanhemmistapitisekäomiaettälastensaliikunnallisiaharrastuksiatär‐
keinä. Erityisesti fyysisesti aktiiviset vanhemmat pitivät lapsen liikkumista tär‐keänä.
Vanhemmatolivathyvinsitoutuneitalastensaharrastuksiinelikäytännössäkuljet‐tivat lapsiaanharjoituksiin, seurasivat harjoituksia ja kilpailuja tai toimivat val‐mentajina.
Vanhempienomafyysinenaktiivisuusonyhteydessälapsenaktiivisuuteen,muttaperheenyhteiselläliikkumisellaeioleyhteyttälapsenaktiivisuuteen.Perheenyh‐dessäliikkuminenontärkeääerityisestilastenjavanhempienvälistensosiaalistensuhteidenvuoksi.
Vanhempientietoisuuskouluikäistenfyysisenaktiivisuudensuosituksistaolikoh‐talaista. Parhaiten tunnettiin ruutuaikasuositus, jonka tiesi lähes 80 prosenttiavanhemmista.
Läheskaikkivanhemmatolivatsitämieltä,ettäkouluntehtävänäonhuolehtiasiitä,ettäoppilaillaonmahdollisuusliikkuajokaisenkoulupäivänaikana.Kouluajanul‐kopuolellavastuunliikkumisestakatsottiinkuuluvanvanhemmille.Kolmeneljästävanhemmastaolisitämieltä,ettälastentulisimennäkouluunjalkaisintaipyörällä.Puoletvanhemmistaolisitämieltä,ettäkouluntulisijärjestääyhteistäliikunnal‐listatoimintaalapsillejavanhemmille.
65
Vanhempien ja perheen liikunta sekä vanhempien asenteen yhteys
lasten liikunta‐aktiivisuuteen
Mari Salonen 2012
Tutkielmassaselvitettiin5.–6.‐luokkalaistenoppilaidenvanhempien(n=108)asentei‐den ja perheen liikunnan yhteyttä lasten liikunta‐aktiivisuuteen. Lisäksi selvitettiin,kuinkaaktiivisialiikkujiatutkimuskoulunoppilaatjaheidänvanhempansaolivat.
Kaksikolmestavanhemmastaarvioilapsensaaktiiviseksiliikkujaksi. Tärkeinsyyharrastaaperheenyhteistäliikuntaaoliyhdessäoleminenjatekemi‐
nen.Muitatärkeitäsyitäliikunnanharrastamiseenolivatkuntojaterveyssekäitseliikunta.
Ajanpuutejakiiresekäerilaisetkiinnostuksetjaomatharrastuksetolivatylivoi‐maisestisuurimmatperheenliikuntaharrastuksenesteet.
Tulokset osoittivat, että vanhempien asenne omaan liikuntaharrastukseensa onvoimakkaastiyhteydessäsiihen,mitenhekokevatlastenliikunnantärkeyden.Mitätärkeämpänävanhempipitiliikuntaaitselleen,sitätärkeämpänähänpitiliikuntaamyöslapselleen.
Vanhempienliikunta‐aktiivisuusoliyhteydessälastenliikunta‐aktiivisuuteen.Mitäaktiivisempialiikkujiavanhemmatolivat,sitäaktiivisempiaolivatmyöslapset.
Vanhemmiltakysyttiinmyöskoulunroolistalastenliikuttajana.Vanhempienmie‐lestäkouluntehtäväonhuolehtiasiitä,ettäoppilaillaonmahdollisuusliikkuajo‐kaisenkoulupäivänaikana.Vanhempientehtävänäpuolestaanonhuolehtiasiitä,ettälapsellaonmahdollisuusliikkuaarkipäivinäkoulunjälkeenjaviikonloppuina.Heidänmielestäänkoulunliikuntatapahtumatovattärkeitäeivätkävieliikaaaikaamuidenaineidenopetukselta.Vanhempienmielestäoppilaidentulisikulkeakou‐lumatkatfyysisestiaktiivisellatavalla.
Asenneväittämissä koulun roolista lasten liikuttajanahuomattiin ero eri aktiivi‐suusluokkiinkuuluvienvanhempienvälillä.Aktiivisetliikkujatsekäliikuntaaerit‐täintärkeänäitselleenjalapselleenpitävätvanhemmatsuhtautuivatasenneväittä‐miinliikuntamyönteisemminkuinpassiivisetjaliikuntaavähemmäntärkeänäit‐selleenjalapselleenpitävät.
66
Lähteet Byman,J.&Forsman,P.2012.Betydelsenavenpersonligtränareförfrämjandetavfysisk
aktivitetigrundskolanslägreklasser.ÅboAkademi.Pedagogiskafakulteten.Avhandlingprograduipedagogik.
Currie,C.,Zanotti,C.,Morgan,A.,Currie,D.,deLooze,M.,Roberts,C.,Samdal,O.,Smith,O.R.F.&Barnekow,V.2012.Socialdeterminantsofhealthandwell‐beingamongyoungpeople.HBSCinternationalreportfromthe2009/2010survey.HealthPolicyforChildrenandAdolescents,No.6.Copenhagen:WHORegionalOfficeforEurope.
Glasberg,J.2013.Eleversfysiskaaktivitetochfritidsvanor.ÅboAkademi.Pedagogiskafa‐kulteten.Avhandlingprograduipedagogik.
Haapala,H.,Hirvensalo,M.,Laine,K.,Laakso,L.&Tammelin,T.2013.Physicalactivityatrecessandschool‐relatedsocialfactorsamonggrades4–5and7–8Finnishstudents.The2ndNORDPLUS‐IDROTTConference.Odense,Denmark6.–8.5.2013.
Haataja,J.&Sarajärvi,J.2013.Nuortenfyysistäaktiivisuuttamittaamassa:liikuntaluokka‐laistenjanormaaliluokkalaistenvertailuPolarActive‐aktiivisuusmittareilla.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakasvatuksenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.
Hiltunen,J.&Tursas,J.2013.Liikunnallinentoimintakulttuurikouluihin–luokanopettajatosanakouluntoimintakulttuurinliikunnallistamista.Turunyliopisto.Turunopettajan‐koulutuslaitos.Kasvatustieteenprogradu‐tutkielma.
Hölttä,I.2013.Kunliikuntaei"uppoa"–liikunnanharrastamattomuudensyytkuudenLiik‐kuvakoulu‐hankkeenkoulun7.‐ja8‐.luokkalaisilla.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakas‐vatuksenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.
Ingerttilä,M.&Jokikokko,K.2012.Millaiseksikoulukoetaan?KoulukokemuksiaLiikkuvakoulu‐hankkeenkouluista.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapeda‐gogiikanprogradu‐tutkielma.
Jansson,P.2013.Föräldrarsbetydelseförbarnsfysiskaaktivitet.Jyväskyläuniversitet.In‐stitutionenföridrottsvetenskaper.Progradu‐avhandlingiidrottspedagogik.
Jokinen,E.&Lehtinen,K.2012.Karhulankoulunseitsemäs‐jakahdeksasluokkalaistenpoi‐kienfyysisenkunnonyhteydetpainoindeksiinsekäfyysiseenaktiivisuuteen.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakasvatuksenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.
Karjalainen,A.2013.Rehtoreidennäkemyksetjakoetutvaikutusmahdollisuudetkouluym‐päristöntoimintakulttuurinliikunnallistamisessa.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakasva‐tuksenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.
Kaukonen,S.&Lipsanen,J.2011.Välitunnitfyysisestiaktiivisemmiksi.Jyväskylänyliopisto.Opettajankoulutuslaitos ja liikuntatieteidenlaitos.Kasvatustieteenja liikuntapedago‐giikanprogradu‐tutkielma.
Kämppi,K.,Asanti,R.,Hirvensalo,M.,Laine,K.,Pönkkö,A.,Romar,J.‐E.&Tammelin,T.2013.Viihtyvyyttäjatyörauhaa.Koulunhenkilökunnankokemuksetjanäkemyksetliikunnal‐lisentoimintakulttuurinedistämisestäkoulussa.Liikunnanjakansanterveydenjulkai‐suja269.Jyväskylä:LiikunnanjakansanterveydenedistämissäätiöLIKES.
Lagerbohm,H.&Nylund,M.2014.Ungasmotivtillfysiskaktivitetochinaktivitet.ÅboAka‐demi.Pedagogiskafakulteten.Avhandlingprograduipedagogik.
67
Latonen,E.&Pajunoja,T.2012.Liikkuvatkooppilaatvälitunneilla?Liikkuvakoulu‐hank‐keessamukanaolleiden4.‒9.‐luokkalaistenoppilaidenvälituntiaktiivisuus.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.
Laukia,E.&Liiri,J.2014.Koulumatkaliikunnanyhteys7.‐ja8.‐luokkalaistennukkumistot‐tumuksiin ja aamupalan syömiseen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.
Lepo,T.2013.Liikuntakäyttäytyminennormaali‐ jaylipainoisillanuorilla:eroavaisuudetliikuntamäärissä,ruutuajassasekäliikuntasyissäja‐esteissä.Jyväskylänyliopisto.Ter‐veystieteidenlaitos.Liikuntalääketieteenprogradu‐tutkielma.
Marjamaa,H.&Myllymäki,S.2013.1.‒3. luokkalaistenfyysinenaktiivisuusjasosiaalisetsuhteet. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Liikuntapedagogiikan progradu‐tutkielma.
Nissilä,K.&Ylikoski,E.2011.Koulunliikunnallinentoimintakulttuurija4.‒6.‐luokkaistenfyysinenaktiivisuuskahdessaalakoulussa.Oulunyliopisto.Kajaaninopettajankoulutus‐yksikkö.Kasvatustieteenprogradu–tutkielma.
Nygård,J.&Smedman,T.2012.Verklig,observeradochupplevdelevaktivitetundergym‐nastiklektioner.ÅboAkademi.Pedagogiskafakulteten.Avhandlingprograduipedago‐gik.
OECD2010.PISA2009Results:WhatStudentsKnowandCanDo‒StudentPerformanceinReading,MathematicsandScience(VolumeI).http://dx.doi.org/10.1787/9789264091450‐en
Opetushallitus2004.Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet.Helsinki:Opetushal‐litus.
OPS2016luonnokset.Esi‐japerusopetuksenopetussuunnitelmanperusteidenuudistami‐nen.Viitattu24.03.2014:www.oph.fi/ops2016
Rautarae,A.&Salo, J.2012.Mikäsaanuoret liikkumaan?Liikuntamotivaationyhteyslii‐kunnanharrastamiseenkuudenLiikkuvakoulu‐hankkeenkoulun7.‐ ja8.‐ luokkalai‐silla.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tut‐kielma.
Rättyä,L.&Vesala,H.2013.Nukkuvatkoliikkuvatnuoretmuitaparemmin?Liikkuvakoulu‐hankkeessamukanaolleiden8.‐ja9.‐luokkalaistenfyysisenaktiivisuudenyhteysnuk‐kumistottumuksiin,väsymykseenjauniongelmiin.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatietei‐denlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.
Saarinen, J.2012.Liikuntapelitosaksikoulun liikuntaa?Videopelitutkimus Jyrängönala‐koulussa.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.
Salonen,M.2012.Vanhempienjaperheenliikuntasekävanhempienasenteenyhteyslastenliikunta‐aktiivisuuteen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Liikuntapedago‐giikanprogradu‐tutkielma.
Soukka,J.2012.FyysisenaktiivisuudenyhteysviihtymiseenLiikkuvakoulu‐hankkeenylä‐koulussa.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.
68
Strandman, S. 2012.Kiihtyvyysantureiden vertailu fyysisen aktiivisuudenmittaamisessaalakouluikäisillä.Jyväskylänyliopisto.Liikuntabiologianlaitos.Liikuntafysiologianprogradu‐tutkielma.
Syväoja,H.,Kantomaa,M.,Laine,K.,Jaakkola,T.,Pyhältö,K.&Tammelin,T.2012.Liikuntajaoppiminen.Tilannekatsaus–Lokakuu2012.Muistiot2012:5.Helsinki:Opetushalli‐tus.
Tammelin,T.&Karvinen,J.(toim.)2008.Fyysisenaktiivisuudensuosituskouluikäisille7‒18‐vuotiaille.Helsinki:OpetusministeriöjaNuoriSuomiry.
Tammelin,T.,Laine,K.&Turpeinen,S.(toim.)2012.Liikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivai‐heen 2010‒2012 loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261. Jyväs‐kylä:LiikunnanjakansanterveydenedistämissäätiöLIKES.
Tammelin,T.,Laine,K.&Turpeinen,S.(toim.)2013.Oppilaidenfyysinenaktiivisuus.Lii‐kunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveydenedistämissäätiöLIKES.
Tolonen,M.2013.ToimintakulttuuriLiikkuvassakoulussa.Oulunyliopisto.Kajaaninopet‐tajankoulutusyksikkö.Kasvatustieteenprogradu‐tutkielma.
Turpeinen,S.,Lakanen,L.,Hakonen,H.,Havas,E.&Tammelin,T.2013.Matkallakouluun.Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Liikunnan jakansanterveyden julkaisuja 271. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveydenedistämissäätiöLIKES.
Wennman, H. 2012. Habitual physical activity and heart rate variability in 12‐year oldchildren.Universityof Jyväskylä.DepartmentofBiologyofPhysicalActivity.Master’sThesisExercisePhysiology.
U.S.DepartmentofHealthandHumanServices2010.Strategiestoimprovethequalityofphysicaleducation.www.cdc.gov/healthyyouth/physicalactivity/pdf/quality_pe.pdf.
Yläuotinen,T.&Yrjönen,M.2012.Liikkuvakoulu–opettajientietoisuushankkeestajanä‐kemyksiäkoulupäivänliikunnallistamisesta.Turunyliopisto.Turunopettajankoulutus‐laitos.Kasvatustieteenprogradu‐tutkielma.