lemin kuntasamalla tontilla on lemin vanha pappila, joka on remontoitu muutama vuosi sitten kokous-...

Lemin kunta

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018

Kaavaselostus Ehdotus 17.9.2018

1 Antti Hirvikallio Kaavaselostus

Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018

E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

SISÄLLYSLUETTELO

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ....................................................................................... 2

1.1 Kaava-alueen sijainti ......................................................................................... 2

1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus .................................................................................... 3

1.3 Selostuksen liiteasiakirjat .................................................................................. 3

1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali ....................... 3

2 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................. 4

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu .................................................................... 4

2.2 Asemakaavan tiivistelmä ................................................................................... 4

3 LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................... 4

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ....................................................................... 4 3.1.1 Luonnonympäristö ................................................................................ 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö ........................................................................... 4 3.1.3 Maanomistus ........................................................................................ 6 3.1.4 Liikenne............................................................................................... 6 3.1.5 Pohjakartta .......................................................................................... 6

3.2 Suunnittelutilanne ............................................................................................ 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ........................................ 7 3.2.2 Maakuntakaava .................................................................................... 7 3.2.3 Yleiskaava ........................................................................................... 7 3.2.4 Asemakaava ........................................................................................ 8 3.2.5 Suojellut rakennukset ........................................................................... 9

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ..................................................................... 10

4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet ......................................................................... 10

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...................................... 10

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................... 11 4.3.1 Osalliset ............................................................................................. 11 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................. 11 4.3.3 Viranomaisyhteistyö ............................................................................. 11 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu ............................................................................ 11

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................ 11

5.1 Kaavan rakenne .............................................................................................. 11 5.1.1 Palvelut ja työpaikat ............................................................................ 11

5.2 Asemakaavamuutokset perusteluineen ............................................................... 11 5.2.1 Rakennuskorttelit ................................................................................ 11 5.2.2 Puistot (VP) ........................................................................................ 12 5.2.3 Pysäköinti, kadut ja liikennöinti ............................................................. 12 5.2.4 Kunnallistekniikka ................................................................................ 12 5.2.5 Rakennussuojelu ................................................................................. 12

5.3 Kaavan vaikutukset ......................................................................................... 12 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan .............................. 12 5.3.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ja pinta- sekä pohjavesiin ....... 13 5.3.3 Sosiaaliset vaikutukset ......................................................................... 13 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset ...................................................................... 13 5.3.5 Vaikutukset liikenteeseen ..................................................................... 13 5.3.6 Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan ........................ 13

6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS ......................................................................... 13

6.1 Toteuttamisen aikataulu ................................................................................... 13




6.2 Toteuttamista edeltävät luvat ............................................................................ 14

6.3 Toteuttamisen seuranta .................................................................................... 14

LEMIN KUNTA

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Kaava-alueen sijainti

Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajamassa neljällä

pienellä eri osa-alueella. Alueilla sijaitsevat Hyvinvointi-asema, Vanha kun-

nanvirasto II, kirjasto, rivitaloja sekä omakotitalo, jossa on pieneen korjaustoi-

mintaan soveltuvia tiloja. Lisäksi eteläisimmällä osa-alueella on valmistunut

vuonna 2017 kosteikko.

Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä




Kaavamuutosalueiden sijainnit taajamassa ympyröitynä

1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus

Kaavan koko nimi on ”Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018”.

Asemakaavoituksen yleistavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja mah-

dollistaa hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan osoittaminen omille itsenäi-

sille tonteille.

Kirjaston osalta huomioidaan rivitalotontin laajenemistarpeet nykyisten rajo-

jen ulkopuolelle.

Suntianlahden rakennettu kosteikko huomioidaan kaavamuutoksena.

Teollisuusalueella on tavoitteena poistaa epäkäytännöllinen pieni puisto ja liit-

tää se osaksi tonttialuetta.

1.3 Selostuksen liiteasiakirjat

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaavakartta

Kaavamerkinnät

Asemakaavan tilastolomake

1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali

Etelä-Karjalan maakuntakaava

Kirkonkylän yleiskaava

Kirkonkylän asemakaava 2013




2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu

Lemin kunta päätti käynnistää asemakaavan laatimisen (khall 15.1.2018 §

13).

Kaavaluonnos oli nähtävillä 19.7 – 8.8.2018. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi

huomautus.

2.2 Asemakaavan tiivistelmä

Asemakaavalla huomioidaan muuttuvan maankäytön tarpeet neljällä eri osa-

alueella. Yksi Y-tontti jaetaan kolmeksi eri alueeksi tarkennetulla maankäy-

töllä. Yhden rivitalotontin laajemmat pihatarpeet huomioidaan.

Olemassa oleva kosteikko huomioidaan omalla merkinnällä.

Puistoalue poistetaan ja liitetään osaksi tonttialuetta.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Luonnonympäristö

Suunnittelualueet ovat käytännössä jo täysin ihmisen muokkaamia jollain ta-

voin joten varsinaista luonnonympäristöä ei ole.

Alueen kasvit ovat lähinnä istutettuja puutarhakasveja.

3.1.2 Rakennettu ympäristö

Suunnittelualueella on EKSOTEN käytössä oleva hyvinvointiasema.

Samalla tontilla on Lemin vanha Pappila, joka on remontoitu muutama vuosi

sitten kokous- ja tapahtumatiloiksi.

Hyvinvointiaseman pääsisäänkäynti




Vanha Pappila

Toisella osa-alueella sijaitsevat Lemin kunnan pääkirjasto ja yksityisessä omistuksessa oleva rivitalo.

Kirjasto

Rivitalon päätyseinää

Suntianlahdelle on valmistunut uusi kosteikko 2017.




Kosteikko

3.1.3 Maanomistus

Kaava-alue on Lemin kunnan omistuksessa lukuun ottamatta AR-rivitalotont-

tia.

3.1.4 Liikenne

Osa-alueille liikennöidään Iitiäntietä, Toukkalantietä ja Uimintietä pitkin.

Kirjastoon ja rivitalotontille kuljetaan Urheilutietä ja Virastotietä pitkin.

Teollisuustie välittää teollisuusalueen liikenteen Iitiäntieltä kahdesta suun-

nasta.

Alueen liikenneverkkoa

3.1.5 Pohjakartta

Pohjakarttana käytetään Lappeenrannan kaupungin geodeetin hyväksymää di-

gitaalista pohjakarttaa.




3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017.

Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja

2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Val-

tioneuvoston päätös tuli voimaan 1.4.2018. Valtakunnallisissa alueidenkäyttö-

tavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoit-

teilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluera-

kenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatu-

vaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen

toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan val-

takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion vi-

ranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituk-

sessa.

3.2.2 Maakuntakaava

Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Karjalan maakuntakaavan

21.12.2012.

I vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palvelui-

den, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se korvasi

21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan alueva-

rausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jäi voimaan. Ympäris-

töministeriö vahvisti maakuntakaavan 19.10.2015.

Maakuntakaavaote Kirkonkylän alueelta

Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella.

3.2.3 Yleiskaava

Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava 2013.

Alue on määrätty asemakaavalla suunniteltavaksi.




Ote yleiskaavasta

3.2.4 Asemakaava

Alueilla on voimassa 2013 hyväksytty asemakaava.

Ajantasakaavaote Hyvinvointiaseman – Vanhan Pappilan tontti




Ajantasakaavaote kirjaston ja kortteli 103 alue

Ajantasakaavaote korttelit 31 ja 35

Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava teollisuusalue

3.2.5 Suojellut rakennukset

Voimassa olevassa asemakaavassa Vanha Pappila on merkitty suojeltavaksi

rakennuksesi tai rakennuksen osaksi. Rakennussuojelu määrätään MRL 57 §:n

2 momentin nojalla. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Toimenpiteet,




jotka edistävät rakennuksen säilymistä ja niiden olennaisten piirteiden vahvis-

tumista ovat sallittuja.

Entinen, vuonna 1921 käyttöön otettu kirkkoherrapappila siirtyi oston kautta

seurakunnalta Lemin kunnalle 1976. Rakennuksesta tuli kunnanvirasto II. Kir-

jasto toimi vanhassa pappilassa vuoteen 1987, jolloin nykyinen kirjastotalo

valmistui. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Salervo. Rakennus-

työt on aloitettu 1920 ja rakennus on otettu käyttöön loppuvuonna 1921. Kor-

jaus- ja viimeistelytöitä tehtiin vielä 1924.

Kunnan virastotalot edustavat Kirkonkylän kirkollisen ja maallisen hallinnon

varhaista rakennusperintöä 1900-luvun alusta. Rakennuksilla on ennen kaik-

kea ympäristöllistä merkittävyyttä kirkkomaata ja kylän vanhaa keskustaa ra-

jaavina rakennuksina.

Rakennuksessa toteutettiin 2014 erittäin mittava remontti.

Vanhassa pappilassa on tällä hetkellä vaihtuvia näyttelyitä, vapaa pääsy. Ti-

loissa on matkailupalvelupiste ja käsitöiden myyntipuoti.

Vanha Pappila kuvattuna heti valmistumisen jälkeen 1921

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet

Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Tavoit-

teena on parantaa alueiden toimintaedellytyksiä ja muunneltavuutta.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Lemin kunta on päättänyt käynnistää asemakaavan muutokset. (khall

15.1.2018 § 13). Kunnanhallitus on laajentanut kaavamuutosaluetta teollisuus-

aluetta koskevaksi (khall 4.6.2018 § 63).




4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Lemin kunta

Lähialueiden asukkaat ja maanomistajat

Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset

Media

Viranomaiset

4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista

antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun

edetessä. Kaavaehdotusaineistosta voi jättää muistutuksen.

Kaavamuutoshankkeesta tiedotetaan lain edellyttämällä tavalla.

4.3.3 Viranomaisyhteistyö

Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viran-

omaislausunnot MRA 28 §:n mukaisesti.

4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu

Kaavan päivitysluonteen takia varsinaista vaihtoehtotarkastelua ei ole käyty.

Vaihtoehtoina on mietitty hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan sopivia kaa-

vamerkintöjä.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Kaavalla muutetaan Kirkonkylän asemaakaavaa 4 eri osa-alueen osalta.

Vanhan Pappilan ja hyvinvointiaseman osalta nykyinen asemakaava tarkentuu

paremmin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Kirjaston viereisen rivitalontontin osalta tonttia laajennetaan hieman.

Kosteikon osalta kaavasta poistetaan siirtolapuutarha-alue.

Epäkäytännöllinen puistoalue poistetaan teollisuusalueella ja liitetään osaksi

eteläistä tonttia.

5.1.1 Palvelut ja työpaikat

Alueelle sijoittuu kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita.

5.2 Asemakaavamuutokset perusteluineen

5.2.1 Rakennuskorttelit

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR)

Asemakaavalla osoitetaan yhteensä 1 AR-tontti. Tontin pinta-ala on 2 440

m2. Tontin pinta-ala kasvaa voimassa olevaan kaavaan nähden 400 m2.

Rakennusoikeus säilyy ennallaan 600 k-m2.




Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)

Nykyisen hyvinvointiaseman ympärille muodostetaan noin 2 150 m2 suurui-

nen tontti. Rakennusoikeus on 800 k-m2.

Lähipalvelurakennusten korttelialue (PL)

Vanhan Pappilan ympärille muodostetaan noin 2 160 m2 suuruinen tontti.

Rakennusoikeus on 600 k-m2 ja se on osoitettu nykyisen rakennuksen mu-

kaan.

Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL)

Nykyisen kirjaston ympärille osoitetaan tähän käyttötarkoitukseen noin 2 320

m2 tontti. Voimassa olevaan kaavaan nähden tontin rajaukseen tuli pieniä

muutoksia. Rakennusoikeus säilyy ennallaan (1 000 k-m2).

Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle

erityisiä vaatimuksia (TY-1)

Tonttia laajennetaan pohjoisen puolelle poistamalla puistoalue (VP).

Laajennus on noin 730 m2.

Tontin rakennusalueeseen ei tehdä muutoksia.

5.2.2 Puistot (VP)

Puistoalueita osoitetaan yhteensä n. 1,7 ha.

5.2.3 Pysäköinti, kadut ja liikennöinti

Hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan tarpeisiin osoitetaan yhteinen auto-

paikkojen korttelialue (LPA).

Liikennöinti alueille tapahtuu katuverkostoa pitkin.

5.2.4 Kunnallistekniikka

Kaikki asemakaavan tontit on jo liitetty kunnalliseen vesi- ja jätevesiverkos-

toon.

5.2.5 Rakennussuojelu

Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennussuojelumerkintä on edel-

leen tarpeellinen Vanhan Pappilan rakennuksen osalta. Kaavamääräystä tar-

kennetaan hieman maakuntamuseon toiveiden mukaiseksi.

5.3 Kaavan vaikutukset

5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan

Maisemalliset haittatekijät jäävät näillä kaavamuutoksilla hyvin vähäisiksi.




5.3.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ja pinta- sekä pohjavesiin

Alueella ei ole todettu sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka vaarantuisivat

asemakaavalla.

Asemakaava ei sijoitu pohjavesialueille.

Suntianlahden kosteikon pitäisi vaikuttaa parantavasti Lahnajärven ja Kivijär-

ven vedenlaatuun.

5.3.3 Sosiaaliset vaikutukset

Vaikutukset ihmisten terveyteen

Asemakaavalla ei ole mainittavia vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Radonin mahdollisia haittoja pyritään torjumaan kaavamääräyksellä.

Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen

Alueen viihtyisyys ja virkistysarvot paranevat lisääntyvien hoidettujen puisto

ja lähivirkistysalueiden myötä.

Vaikutukset turvallisuuteen

Asemakaava ei heikennä lähiseudun asukkaiden turvallisuutta.

5.3.4 Taloudelliset vaikutukset

Vanhan Pappilan ja hyvinvointiaseman osalta kaava mahdollistaa jatkossa

kiinteistöteknisiä järjestelyitä.

Uudisrakentaminen luo aina jonkin verran uusia työpaikkoja suoraan ja välilli-

sesti.

5.3.5 Vaikutukset liikenteeseen

Olemassa olevien katujen liikennemäärät tulevat kasvamaan jonkin verran.

Liittyvää ja erkanevaa liikennettä Toukkalantielle tulee jonkin verran lisää.

Alue ei kuulu koulukyydityksen piirin.

Kevyen liikenteen mahdollisuudet ovat huomioitu riittävällä tasolla kaavarat-

kaisussa.

5.3.6 Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan

Asemakaava ei ole ristiriidassa yleis- ja maakuntakaava kanssa. Asemakaava

toteuttaa ylempien kaavojen edellyttämää maankäyttöä.

6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS

6.1 Toteuttamisen aikataulu

Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että

muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina.




6.2 Toteuttamista edeltävät luvat

Korttelialueiden toteuttaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä.

6.3 Toteuttamisen seuranta

Lemin kunta valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakenta-

mista.

Antti Hirvikallio

RI, YKS 371

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 416 Lemi Täyttämispvm 19.09.2018Kaavan nimi Kirkonkylän asemakaavan muutokset 2018Hyväksymispvm Ehdotuspvm 17.09.2018Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 19.07.2018Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,8213 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]2,8213

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 2,8213 100,0 3000 0,11 0,0000 0A yhteensä 0,2439 8,6 600 0,25 0,0396 0P yhteensä 0,2164 7,7 600 0,28 0,2164 600Y yhteensä 0,4472 15,9 1800 0,40 -0,4065 -600C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,7237 61,1 -0,0396 R yhteensä L yhteensä 0,1901 6,7 0,1901 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 2,8213 100,0 3000 0,11 0,0000 0A yhteensä 0,2439 8,6 600 0,25 0,0396 0AR 0,2439 100,0 600 0,25 0,0396 0P yhteensä 0,2164 7,7 600 0,28 0,2164 600PL 0,2164 100,0 600 0,28 0,2164 600Y yhteensä 0,4472 15,9 1800 0,40 -0,4065 -600Y -0,6220 -1400YL 0,2317 51,8 1000 0,43 0,0000 0YS 0,2155 48,2 800 0,37 0,2155 800C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,7237 61,1 -0,0396 VP 1,7237 100,0 1,5604 VL -1,6000 R yhteensä L yhteensä 0,1901 6,7 0,1901 LPA 0,1901 100,0 0,1901 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

LEMIN KUNTA

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018Ehdotus 17.9.2018

Asemakaavamerkinnät ja määräykset

AR

66

IIII

Puisto

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

Korttelin numero

Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai senosan suurimman sallitun kerrosluvun.

½kI½kIMurtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suurenosan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessakäyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.

11 Ohjeellisen tontin numero

Rakennusalueen raja

Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

VP

Luonnos nähtävänä MRA 30 §19.7 - 8.8.2018____________________________

Ehdotus nähtävänä MRA 27 §

____________________________

Hyväksytty valtuustossa

____________________________

Luumäellä 17.9.2018

Antti HirvikallioRI, YKS 371

Lemin kuntaToukkalantie 254710 LEMI

MK 1 : 2 000

Yleiset määräykset:

Autopaikkoja tulee varata seuraavasti:- AR-korttelit 1,5 ap/asunto- PL-korttelit 1 ap/ 80 k-m2- Y-korttelit 1 ap/100 k-m2

Alueita rakennettaessa on otettava huomioon radonhaittojen vähentäminen

Pintavesien johtamiseen ja viemäröintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.Rakennukset tulee toteuttaa yhtenäisellä tavalla siten, että ne sijoitukseltaan,ilmeeltään, korkeusasemiltaan, kattomuodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltäänsopivat toisiinsa ja ympäristöönsä.Julkisivujen suunnittelussa tulee pyrkiä yhtenäiseen rauhalliseen ilmeeseen. Laajoja aukottomia tai jaksottomia julkisivupintoja tulee välttää.Paikoitusalueet tulee jäsennöidä puurivein ja jalankulkureitit tulee erottaa ajoteistä japysäköintipaikoista päällysmateriaalein, korkoeroin, välikaistoin ja puurivein.

300300 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä

3 metriä kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva,jota kaavamuutos koskee

srsrSuojeltava rakennus tai rakennuksen osaRakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Rakennuksen keskeiset alkuperäiset ominaispiirteet tulee säilyttää ja niiden tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Rakennuksen ulkoasun korjaus-, muutostyöt on toteutettava rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla.Rakennusta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto

km-1km-1Mahdollisimman ennallaan säilytettävä alueen osaNykyinen maankäyttö, rakennuskanta ja/tai rakenteet on säilytettävä.Mahdollinen uudisrakentaminen ja ympäristöä muuttuvat toimenpiteet onsovitettava huolellisesti alueen historia- ja miljööarvoihin.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja

Ohjeellinen tontin raja.

Osa-alueen raja

Jalankululle varattu katu

Ilmajohtoa varten varattu alueen osa.Z

jv

YL Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue.

YS Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.

PL

Autopaikkojen korttelialue.Suluissa oleva kortteli- ja tonttinumero osoittaa sen tai netontit, joiden autopaikat tai osa niistä alueelle tulee sijoittaa.

Puisto, johon voi sijoittaa hulevesikosteikonVP-1

Lähipalvelurakennusten korttelialue.

LPA(6, 4 ja 8)

TY-1Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristöasettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia.Kortteliin sijoittuva asuinrakennus tai teollisuusrakennukseen sijoittuva asuntoon rakennettava siten, että asuinhuoneistoon ei tunkeudu terveydelle haitallistatai viihtyisyyttä heikentävää melua, tärinää, hiukkasia, kaasua tai hajuja. Rakenteiden ääneneristävyys tai ilmanvaihto saattavat edellyttää parannustoimenpiteitä.

LEMIN KUNTA

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

PÄIVITETTY 17.9.2018

E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\OAS päivitetty.docx

SISÄLLYSLUETTELO

1 YLEISTÄ ............................................................................................... 3

2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI .............................................................. 4

3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT .............................................................. 6

4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET .................................................................. 7

5 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET ................................................................... 8

6 SUUNNITTELUVAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU ...................................... 8

7 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ................................................... 9

LEMIN KUNTA

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSET 2018

1 YLEISTÄ

Lemin kunta on päättänyt käynnistää Kirkonkylän pienet

asemakaavamuutokset. (khall 15.1.2018 § 13).

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62§

JA 63§ SEKÄ MRA 30§

A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan

tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis-

ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

Kaavan vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on

mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja

arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja

merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös

kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.

B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa

Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista

ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että

alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin

oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja

yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on

mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen

vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

C) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Lemin kunnan

tekniseltä osastolta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavan laatijalle:

maankäyttöinsinööri Antti Hirvikalliolle puh. 040 835 7826,

email: [email protected]

Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään koko

suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.

mailto:[email protected]

2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI

Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajama-alueella

Hyvinvointiaseman, Kirjaston, teollisuusalueen ja Suntianlahden kosteikon

alueella.

Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä

Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava

Hyvinvointiasema

Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava kirjaston alue

Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava Suntianlahden

alue

Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava teollisuusalue

3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT):

Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017.

Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja

2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.

Valtioneuvoston päätös tulee voimaan 1.4.2018. Valtakunnallisissa

alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle

tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm.

muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen

eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja

rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle

asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten

alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten

toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa.

Maakuntakaava: Ympäristöministeriö on 21.12.2011 vahvistanut Etelä-

Karjalan maakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnan tärkeimmät

alueidenkäyttötarpeet seuraavan 15–25 vuoden aikana. Maakuntakaava on

kokonaismaakuntakaava.

I vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden,

elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se korvasi

21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan

aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jäi voimaan.

Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 24.2.2014. Ympäristöministeriö

vahvisti maakuntakaavan 19.10.2015. Uusien maakuntakaavojen

vahvistamismenettelystä luovuttiin 1.2.2016

Maakuntakaavaote Kirkonkylän alueelta

Suunnittelualuetta koskevia maakuntakaava-alueita ja merkintöjä ovat:

ak KUNTA- / ALUEKESKUKSEN KEHITTÄMISVYÖHYKE

Suunnittelumääräys:

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää taajamarakenteen eheyttämistä. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskustaksi tukien olemassa olevaa infraa ja muodostaen laadukasta asuin- ja palveluympäristöä sekä taata riittävät virkistysalueet ja -yhteydet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä otetaan huomioon nykyinen vesistöjen kuormitus ja sietokyky.

c KUNTAKESKUS / ALUEKESKUS

Suunnittelumääräys:

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava riittävään ja monipuoliseen keskustatoimintaa tukevaan asunto-, työpaikka- ja keskustapalvelujen tarjontaan sekä lähikauppojen säilymiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema-arvojen ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseen. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutarjontaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava ja niiden toteutus ajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin. Suuryksikön toteuttaminen tulee kytkeä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen.

Yleiskaavat: Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava 2013.

Alue on määrätty asemakaavalla suunniteltavaksi.

Yleiskaavaote

Asemakaavat: Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 2013.

Kaavaotteet ovat edellisellä sivulla.

4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET

Asemakaavoituksen yleistavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja mahdollistaa

hyvinvointiaseman osoittaminen omalle itsenäiselle tontille.

Kirjaston osalta huomioidaan rivitalotontin laajenemistarpeet nykyisten rajojen

ulkopuolelle.

Suntianlahden rakennettu kosteikko huomioidaan kaavamuutoksena.

Teollisuusalueen kahden tontin väliltä poistettava pieni puistoalue on

osoittautunut epäkäytännölliseksi hoidettavaksi.

5 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET

MRL 9 §

Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa

Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja

sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä

otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja

tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien

yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset

on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia

vaikutuksia. Arvioinnin lähtötietoina käytetään aiemmin laadittuja selvityksiä ja

suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä

ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan

kansalaisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten

arvioinnista raportoidaan suunnittelutyön eri vaiheessa. Keskeisenä tiedotus- ja

palautteenantokanavana käytetään palautelomakkeita kaavan nähtävillä olon

yhteydessä.

Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain

9 §:n ja – asetuksen 1 §:n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan

vaikutuksia:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja

luonnonvaroihin

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja

energiatalouteen sekä liikenteeseen

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja

rakennettuun ympäristöön

Tämän asemakaavan vaikutukset keskittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja vesistöihin

Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset

6 SUUNNITTELUVAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU

Työn alustava aikataulu on esitetty seuraavassa. Aikataulu tarkentuu ja sitä

tarkennetaan työn edetessä:

Lähtöaineisto, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 05.2018

Asemakaavaluonnos 07.2018

Asemakaavaehdotus 10.2018

Hyväksyminen valtuustossa 02.2019

Kaava hyväksytään Lemin kunnanvaltuustossa. Hyväksymispäätöksestä voi

valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-

oikeuteen.

7 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS

OSALLISET:

LEMIN KUNTA:

Tekninen osasto: Rakennusvalvonta

Rakennustarkastaja Pekka Rantanen

puh. 0400 340 147

email:[email protected]

Luottamuselimet

Tekninen lautakunta

Sivistysosasto

Kunnanhallitus

Kunnanvaltuusto

Lähialueen asukkaat ja kuntalaiset

Alueen yritykset ja yhdistykset

VIRANOMAISET JA MUUT TAHOT:

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY)

ETELÄ-KARJALAN LIITTO

ETELÄ-KARJALAN MUSEO

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI

LAPPEENRANNAN ENERGIA

Lähialueen asukkaat ja kuntalaiset

Alueen yritykset ja yhdistykset

KAAVAN LAATIJA

Maankäyttöinsinööri Antti Hirvikallio

puh. (040) 835 7826

email: [email protected]

VUOROVAIKUTUS:

MRL 1 §

Lain yleinen tavoite

Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että

siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti,

taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden

valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin

tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

MRL 6 §

Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen

Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden

kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten

kuin jäljempänä tässä laissa säädetään.

[email protected]%20

mailto:[email protected]

Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä

tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Asemakaavan vireilletulosta, tavoitteista ja kaavan eri vaiheista tiedotetaan

paikallislehdissä ja kunnan internetsivuilla. Kaava asetetaan lain mukaisesti

nähtäville.

Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavojen nähtävilläoloaikoina huomautukset ja

muistutukset kirjallisena tai sähköisenä kunnan kaavoittajalle.

Kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRA 30 §). Kuulutuksessa (lehdissä)

ilmoitetaan ajankohta (14 - 21 vrk), jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä

antaa kirjallisia huomautuksia. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään

lisäksi lausunnot.

Kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä (MRA 27 §). Kuulutuksessa (lehdissä)

ilmoitetaan ajankohta (30 vrk), jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa

kirjallisia muistutuksia. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään lisäksi

lausunnot. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu,

mikäli lausuntojen perusteella siihen aihetta ilmenee.

Korjattu kaavaehdotus esitellään kunnanhallitukselle ja -valtuustolle.

Valtuuston hyväksymispäätöksistä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja

edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.

Luumäellä 17.9.2018

RI Antti Hirvikallio

YKS 371

LEMIN KUNTA

LEMIN KUNTAHallinto

Verotusarvon

KIINTEISTÖVEROLASKELMA VUODELLE 2019 nousu-% (arvio)1,5

Käytettävä Vero- Perittävä Veroprosentin Mahdollinenverotusarvo prosentti vero muutos vaihteluväli

Vakituiset asuinrakennukset 0,53 0 0,41 – 0,90

Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,13 88639 0,93 – 2,00

Yleinen veroprosentti 1,13 0,93 – 2,00

Yleishyödyllinen yhteisö 0 0,00 – 1,35

Rakentamaton rakennuspaikka 4,00 2,00 – 6,00

Laskennallinen kiinteistövero yhteensä

VEROTUSARVOJEN KEHITYS 2009-2018euroina

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018Vakituiset asuinrakennuksetmuutos-% 1,46 -1,44 0,43 2,60 3,26 12,07 1,21 1,77 0,14 -0,53

Muu kuin vakituinen asuinrakennusmuutos-% 1,94 -1,90 -0,46 5,66 2,99 13,26 1,17 1,43 1,37 -2,57

Yleinen veroprosentti muutos-% 1,16 -1,14 -0,39 0,50 4,74 12,07 2,29 6,28 2,75 3,47

Yleishyödyllinen yhteisömuutos-% 0,98 -0,97 10,14 0,23 -7,01 8,26 -1,71 -0,57 -0,23 -0,76

Rakentamaton rakennuspaikkamuutos-% #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! 5,99

Verotusarvot yhteensämuutos-% 1,47 -1,44 0,15 2,61 3,49 12,24 1,43 2,69 0,98 0,07

67 293 526 € 356 656 € 216 604 €

16 966 160 € 191 718 €

26 103 944 € 294 975 € 199 509

332 107 €

74 353 € 2 974 €

846 323 €

54 975 589 € 54 185 241 € 54 418 068 € 55 835 410 € 57 653 247 € 64 611 817 € 65 396 451 € 66 554 669 € 66 650 777 € 66 299 040 €

13 704 692 € 13 443 745 € 13 381 888 € 14 139 668 € 14 561 982 € 16 492 953 € 16 685 804 € 16 924 957 € 17 156 505 € 16 715 429 €

19 154 332 € 18 935 588 € 18 862 533 € 18 956 468 € 19 855 015 € 22 250 696 € 22 759 209 € 24 189 527 € 24 855 272 € 25 718 171 €

307 240 € 304 250 € 335 116 € 335 893 € 312 352 € 338 138 € 332 363 € 330 462 € 329 689 € 327 199 €

69 115 € 73 254 €

88 141 853 € 86 868 824 € 86 997 605 € 89 267 439 € 92 382 596 € 103 693 604 € 105 173 827 € 107 999 615 € 109 061 358 € 109 133 093 €

Sopimus 1 (4)

Hallintopalvelut 25.9.2018

Kuntakohtainen palvelusopimus 2018

Sopijaosapuolet

1) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote)

2) Lemin kunta

Palvelusopimuksen tausta

Eksoten omistajien kaupungin- ja kunnanhallitukset pyysivät Eksoten ja Imatran kaupungin virkamiehiä valmistelemaan kesällä 2013 laskennallisen kuvauksen Eksoten palvelujen järjestämisestä vuosina 2014–2018. Palveluverkkokuvaus perustui kuntien antamiin talouden raameihin.

Eksoten jäsenkunnat antoivat syksyn 2013 aikana lausuntonsa edellä mainittuun palveluverkkokuvaukseen. Eksoten hallitus laatijäsenkuntien lausuntojen pohjalta Eksoten palveluverkkosuunnitelman vuosille 2014–2018.

Palveluverkkosuunnitelman pääkohdat ovat: hyvinvointiasemat ja palvelutarpeen arviointi kiireellisen hoidon järjestäminen ja keskussairaala laitoshoidon purku, kotona asumisen tuki ja kuntoutus

Eksoten toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät Kelan hoidettavaksi. Työmarkkinaosapuoletallekirjoittivat vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen, jonka seurauksena kuntien toimintamenot laskivat muun muassa kuntatyönantajan työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksun alentamisen ja lomarahojen leikkauksen vaikutuksesta.

Vuoden 2018 osalta merkittävin vaikutus on eduskunnan käsittelyssä olevalla maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevalla hallituksen esityksellä (HE 15/2017 vp). Viimeksi mainitun esityksen mukaan Etelä-Karjalaan muodostettaisiin maakunta, joka olisi oikeudelliselta luonteeltaan julkisoikeudellinen yhteisö. Maakunnat hoitaisivat niille laissa säädettäviä tehtäviä, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi. Nykyisen aikataulun mukaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vaihde 05 352 000 Y-tunnus 0725937-3Kirjaamo Faksi 05 352 7800Valto Käkelän katu 3 [email protected] 53130 Lappeenranta www.eksote.fi

Sopimus 2 (4)


järjestämisvastuu siirrettäisiin perustettavalle maakunnalle 1.1.2020 alkaen.

Järjestämisvastuun siirtymistä valmisteltaessa Eksoten jäsenkunnat ovat tehneet palveluverkkosuunnitelmasta merkittävästi poikkeavia rahoitukseen liittyviä linjauksia.

Palvelusopimuksen tavoite

Eksoten 8.12.2015 allekirjoitetun perussopimuksen 17 §:n (Palvelusopimukset) mukaan kukin jäsenkunta sopii erikseen sosiaali- ja terveyspiirin kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan ja miten kustannusvastuu määräytyy niissä palveluissa, joihin ei sovelleta 22 §:ssä tarkoitettuja maksuja.

Palvelusopimuksen liitteenä on esitys palvelujen muutoksista vuonna 2018.

Lemin kunnan maksuosuus

Alkuperäinen vuoden 2018 maksuosuus perustui Lappeenrannan kaupunginhallituksen 4.9.2017 tekemään linjaukseen. Sen mukaan maksuosuuksia korotettiin 0,5 %, mutta korotetusta summasta vähennettiin vuoden 2017 talousarviossa suunniteltu ylijäämä, kilpailukykysopimuksen vaikutukset ja muut valtionosuusmuutokset. Maksuosuus ei sisältänyt palkankorotuksia vuodelle 2018. Kuntalaskutusmalliin sovellettuna muutokset pienensivät kaikkien kuntien vuoden 2018 maksuosuuksia keskimäärin 1,1 % verrattuna vuoden 2017 maksuosuuksiin. Palkankorotusten vaikutus vuoden 2018 kustannuksiin on vähintään 4,9 milj. euroa. Tämä kuntien kevään 2018 palvelusopimusneuvotteluissa hyväksymä palkankorotustenvaikutus jäsenkuntaosuuksiin säilyttää ne vuoden 2017 tasolla.

Maksuosuus on 9 373 189 euroa.

Kuraattori- ja työllisyyspalvelut

Palvelusopimusneuvotteluissa keskusteltiin kuraattoripalvelujen tuottamisesta sopimusperusteisesti Eksoten toimesta maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa. Uudistuksen aikataulu tai toteutuminen on kuitenkin edelleen epävarmaa, minkä takia jatkovalmistelussa todettiin yhteisesti, että sopimusten tekeminen ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista.


Sopimus 3 (4)


Palvelusopimusneuvotteluissa Eksoten edellytettiin laativan sopimusluonnoksen työllisyyspalveluista kuntien hyväksyttäväksi toukokuun loppuun mennessä. Sopimusten tekeminen asetetussaaikataulussa ei ollut mahdollista. Kuntakohtaiset työllisyyden kumppanuussopimukset ovat nyt palvelusopimuksen allekirjoittamisaikaan viimeisteltävänä ja pian lähdössä allekirjoitettavaksi.

KiinteistötJäsenkunnat edellyttivät palvelusopimusneuvotteluissa, että Eksote laatii maaliskuun 2018 loppuun mennessä luettelon, mitä vuokrasopimuksia se on halukas jatkamaan siirtymäkauden jälkeen. Eksoten viranhaltijoiden laatima luettelo tilantarpeesta esiteltiin kuntajohtajien neuvottelukunnan 14.3.2018. Luettelossaannettua näkemystä ei ollut käsitelty Eksoten hallituksessa eikä se liittynyt Eksoten palveluverkon määrittelyyn tai sen mahdolliseen päivitykseen, joista päätöksenteko kuuluu Eksoten hallitukselle.

Eksoten hallitus päätti 22.8.2018 ottaa käyttöön palvelusetelin tehostetussa palveluasumisessa sekä palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin palveluasumisessa. Samalla hallitus hyväksyi ikääntyneiden asumispalvelujenulkoistamisstrategialuonnoksessa esitetyt periaatteet strategian valmistelun lähtökohdaksi. Eksote voi hallituksen päätöksen perusteella neuvotella jäsenkuntien kanssa heidän omistamiensa,Eksoten vuokraamien kiinteistöjen tulevasta käytöstä.

Tiedottaminen

Eksote vastaa palvelusopimuksen kohteena olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden eri kohderyhmille suunnatusta palvelutiedottamisesta.

Tietojen luovutusEksote sitoutuu siihen, että se saattaa viipymättä jäsenkunnan tietoon kaiken sellaisen suunnittelu- ja valmistelumateriaalin ja suunnitelmaluonnokset, joilla on tai voi olla vaikutusta jäsenkunnan alueella toteutettaviin palveluihin, palveluverkkoon, maksuosuuksiin tai jäsenkunnan vastuisiin taikka muihin kunnan toimintaan tai talouteen vaikuttaviin seikkoihin, ottaen huomioon erityisesti ne epävarmuudet ja muut tekijät, jotka maakuntahallintouudistuksen käynnissä oleva valmistelu pitää sisällään.


Sopimus 4 (4)


Jäsenkunta sitoutuu omalta osaltaan vastaavaan avoimeen tiedottamiseen ja yhteistyöhön suhteessa Eksoten edustajiin ja johtoon.

Sopimuksen voimassaolo, seuranta ja tarkistaminen

Palvelusopimus on vuoden 2018 osalta sitova. Palkankorotusten vaikutuksesta ostopalveluihin on maksuosuuksissa huomioitu yhteensä 400 000 euroa.

Sopimuskäytäntöä arvioidaan säännöllisesti vuosittain kuntajohtajien neuvottelukunnassa.

Muutokset toimintaympäristössä

Jos sopimusvuoden aikana sopijaosapuolten toiminnassa ilmenee olennaisia (toimintaympäristön, palvelun tuottamisen tai tarpeen muutos) muutoksia tai palvelusopimuksen toteutumisessa on ennakoitavissa olennaisia poikkeamia, on toisen sopijaosapuolen kutsusta järjestettävä viipymättä sopijaosapuolten neuvottelu, jossa sovitaan muutosten aiheuttamista vaikutuksista.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samanlaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle.

Lappeenrannassa ___.___.2018

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

Marja-Liisa Vesterinen Pentti Itkonenhallituksen puheenjohtaja toimitusjohtaja

Lemillä ___.___.2018

LEMIN KUNTA

Jussi Stoor Pentti Pitkänenkunnanjohtaja talous- ja hallintojohtaja

Liitteet Kuntakohtaiset muutokset palveluissa vastuualueittain vuodelle 2018


1

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr 3.10.2018

SÄÄNNÖT Säännöt ennakkotarkastuksessa. 2.10. päivätty korjauskehotus huomioitu 9 §:ssä.

Säätiön nimi, kotipaikka ja tarkoitus

1 § Säätiön nimi on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja sen kotipaikka Lappeenrannan kaupunki.

2 § 2 § Säätiön tarkoituksena on voittoa tavoittelematta turvata säätiön toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvien alueiden ja reittien käyttömahdollisuudet Etelä-Karjalassa.

Tarkoituksen toteuttaminen

3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hankkii omistukseensa tai hallintaansa yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja maa- ja vesialueita, huolehtii retkeilyrakenteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja saavutettavuuden varmistamisesta sekä osallistuu alueellisten ulkoilu- yms. reittien kehittämiseen ja luontomatkailupalvelujen tuottamiseen sidosryhmien kanssa vaalien luontoarvojen ja maiseman omaleimaisuuden säilyttämistä.

Säätiön peruspääoma ja muu omaisuus

4 § Säätiön peruspääoma on säätiötä perustettaessa 192.000 markkaa (32.292,08 €). Peruspääomaa voidaan kartuttaa hallituksen yksimielisellä päätöksellä.

Säätiön käyttörahastona ovat säätiölle kertyvät muut varat, ellei niiden osalta ole toisin määrätty tai päätetty. Säätiöllä voi olla myös erikoisrahastoja.

Säätiö voi vastaanottaa lahjoja ja testamentteja, ja muullakin säätiölain sallimalla tavalla kartuttaa omaisuuttaan. Säätiölle vastedes kertyvä omaisuus on, ellei luovutuksen yhteydessä toisin määrätä, siirrettävä säätiön käyttörahastoon.

Säätiön omaisuutta on hoidettava huolellisesti ja säätiön tarkoituksen huomioonottaen mahdollisimman tuottavasti. Säätiön asioiden hoidossa on ylijäämää tavoittelematta noudatettava itsekannattavuuteen tähtääviä periaatteita. Säätiön varat, mikäli niitä ei käytetä välittömästi, on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Hallitus

5 § Säätiön hallitus valvoo ja ohjaa säätiön toimintaa sekä käyttää päätäntävaltaa säätiön asioissa näitä sääntöjä ja lakia noudattaen.

Säätiön hallitukseen kuuluu kymmenen (10) neljäksi (4) vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallituksen jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Toimikaudet noudattavat kunnallishallinnon valtuustokausia.

Hallituksen jäsenet valitaan nimeäjäyhteisöjen kunnan- tai kaupunginhallituksen toimesta seuraavasti:

2

Nimeäjäyhteisö Hallituksen jäsenet: Lappeenrannan kaupunki (2 varsinaista + 2 varajäsentä)Imatran kaupunki (1 varsinainen + 1 varajäsen)Taipalsaaren kunta (1 varsinainen + 1 varajäsen)Savitaipaleen kunta (1 varsinainen + 1 varajäsen)Rautjärven kunta (1 varsinainen + 1 varajäsen)Ruokolahden kunta (1 varsinainen + 1 varajäsen)Parikkalan kunta (1 varsinainen + 1 varajäsen)Luumäen kunta (1 varsinainen + 1 varajäsen)Lemin kunta (1 varsinainen + 1 varajäsen)

Jos hallituksen jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauttaan, valitsee hänet nimennyt yhteisö uuden jäsenen eronneen tilalle toimikauden loppuun saakka.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan.

Hallituksen kokous

6 § Hallituksen kokouskutsu on lähetettävä viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kokouksessa on läsnä vähintään viisi (5) muuta hallituksen jäsentä.

Hallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat, mikäli laissa tai näissä säännöissä ei ole toisin määrätty, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Milloin joitakin asioita ei ole saatu käsitellyksi ja ne on päätetty siirtää käsiteltäväksi jatkokokouksessa, ei tähän tarvitse antaa eri kutsua.

Varsinaiset kokoukset

7 § Hallitus kokoontuu kevätkokoukseen viimeistään 15.6. mennessä ja syyskokoukseen viimeistään 15.11. mennessä sekä ylimääräisiin kokouksiin, milloin puheenjohtaja kutsuu tai vähintään kolmannes hallituksen jäsenmäärästä ilmoitettua tarkoitusta varten puheenjohtajalta sitä kirjallisesti pyytää. Puheenjohtajan on toimitettava kutsu viivyttelemättä.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä nimeää sihteerin (toimikauden 1. kokouksessa); 2. hallitus valitsee keskuudestaan työvaliokuntaan 1-2 jäsentä (toimikauden 1. kokouksessa);3. esitetään tase, toimintakertomus ja tuloslaskelma sekä tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta;4. päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;5. päätetään toimenpiteistä, joihin edellisen tilikauden tilinpito ja hallinto antavat aihetta; 6. valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varamies; 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

3

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio; 2. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Toimielimet ja toimihenkilöt

8 § Hallituksen kokousten valmistelua ja päätösten toimeenpanoa, sekä säätiön muita asioita hoitamaan hallitus nimeää työvaliokunnan, jonka toimikausi on sama kuin hallituksella. Työvaliokuntaan kuuluvat asemansa puolesta hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja heidän lisäkseen 1-2 muuta jäsentä.

Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta niin usein kuin tarve vaatii. Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokousasiat ja hoitaa säätiön asioita hallituksen päätösten mukaisesti.

Hallitus nimittää itselleen sihteerin.Säätiöllä voi olla säätiölain mukainen toimitusjohtaja.

Säätiön edustaminen

9 § Hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa säätiötä yhdessä toisen edustamiseen oikeutetun kanssa. Hallitus voi antaa oikeuden säätiön edustamiseen nimetylle henkilölle.

Tilikausi, tilitarkastus ja vuosi-ilmoitus

10 § Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tositteineen on säätiön hallintoa ja hoitoa koskevien pöytä- ym. asiakirjojen ohella jätettävä maaliskuun loppuun mennessä tilintarkastajalle, jonka tarkastuslausunto on huhtikuun loppuun mennessä lähetettävä hallitukselle.

Oikeiksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelyistä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista on kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimitettava patentti- ja rekisterihallitukselle.

Sääntöjen muuttaminen ja säätiön purkaminen

11 § Näitä sääntöjä voidaan muuttaa hallituksen yksimielisellä päätöksellä. Sääntöjen muuttamiselle on haettava patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus.

12 § Säätiön lakkauttamisesta päätetään samassa järjestyksessä kuin sääntömuutos. Jos säätiö päätetään purkaa, siirtyy säätiöllä purkamistilanteessa oleva kiinteä ja muu omaisuus kunnille siinä suhteessa kuin ne ovat perustamisvaiheessa tai toimintaan mukaan tullessaan sijoittaneet tai rahoittaneet kiinteän omaisuuden hankintoja.

lemin kuntasamalla tontilla on lemin vanha pappila, joka on remontoitu muutama vuosi sitten kokous-...

Documents