lehti sinulle metsänomistaja kevät 2010 - harvestia...32-33 34-35 harvestia 3 puukauppoihin...

1 Harvest ia

Koivikot kuntoons. 4

Suometsissä onmahdollisuus

s. 16

L e h t i s i n u l l e m e t s ä n o m i s t a j a K e v ä t 2 0 1 0

2 Harvest ia

Pääkirjoitus

Koivikot kuntoon

Aikakauslehden nautintoa ja paperilta tuntuvaakäyttöliittymää ei saa verkosta

Espanja, Savon Sellun tärkein markkina-alue

Kuopion Energia Oy Harvestian asiakkaaksi

Metsällä iso merkitys

Suometsissä on mahdollisuus

Kunnostusojitukset

Suometsien korjuu onnistuu kesälläkin

Puuta pinoon koko perheen voimin

Hakkuukoneen kuljettajasta puun ostajaksi

Puumarkkinabarometri

Laadukkaasta koivukuidusta laadukastaaallotuskartonkia

Satsausta henkilöstön hyvinvointiin Myllykoskellavuosikymmenien ajan

Kuntoa ja elämyksiä metsästä

Suunnistuksesta äidin ja pojan yhteinen harrastus

Hankintaesimiehet

Hyvät edellytykset puukaupoille

SISÄLTÖ

HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Kevät 2010

2 Harvest ia2 Harvest ia

HARVESTIA OY

on Myllykoski Oyj:n ja Powerflute

Oyj:n yhteinen puunhankintayhtiö

ja sen toiminta käynnistyi kesällä

2008. Harvestia Oy hankkii omista-

jayhtiöidensä Myllykoski Paperin ja

Savon Sellun tehtailla käyttämän

puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hank-

kii puuta yhteistyökumppaneilleen.

Harvestia ostaa puuta pääasiassa

Järvi-Suomen ja eteläisen Suomen

alueella pysty- ja hankintakaupalla.

HARVESTIAHarvestia Oy:n lehtimetsänomistajalle.

Päätoimittaja:Liisa Raki, Harvestia Oy

Toimituskunta:Harvestia OyTiina LaitinenHarri RautanenAri SirviöKari WuolijokiMyllykoski OyjAnna-Leena Terhemaa

Painopaperi:paperi MY BRITE matt 80 g,Myllykoski Paper kansilehti Galeri Art 130 g,M-real Oyj

Ulkoasu ja taitto:Susanna Muurman

Painopaikka:ScanWeb Oy, Kouvola

Painosmäärä: 62 100 kpl

3

4-6

7-9

10-12

13

14-15

16-17

18

19

20-21

22

23

24-25

26-27

28-30

31

32-33

34-35

Harvest ia 3

Puukauppoihin vauhtiatalvileimikoita voidaan ostaa ensi talven korjuuseen. Näin kesän kyn-nyksellä kesällä korjattavissa olevat leimikot ovat tietysti etusijalla.

Harvestia Oy:n puunhankinta laajeni vuoden vaihteessa, kun Myllykosken ja Savon Sellun tehtaiden puunhuolto siirtyi kokonaisuudessaan Harvestian hoidettavaksi. Maaliskuussa Harves-tia ja Kuopion Energia Oy sopivat pitkäaikaisesta yhteistyöstä Kuopion Energian rakenteilla olevan Haapanie-mi-3:n voimalaitoksen puupolttoaine-huollon osalta. Tämän sopimuksen ansiosta ostomäärämme kasvavat edelleen. Yhteistyö monen itsenäisen sahan kanssa on jatkunut tiiviinä ja tukkitoimitukset ovat kasvaneet. Ha-luankin tässä korostaa, että Harvestia ostaa kaikenlaisia leimikoita ja kaikkia puutavaralajeja, niin tukkipuuta,kuitupuuta kuin energiapuutakin aktiivisesti koko toimialueellaan. Haluamme olla metsänomistajille kil-pailukykyinen ja luotettava puukaup-pakumppani.

Lahdessa 20.3.2010

Kari Wuolijokivaratoimitusjohtaja

Ainutlaatuista veroetuutta on tarjolla vielä tämän vuoden aikana tehdyille puukaupoille. Mahdollisimman mo-nen metsänomistajan soisi hyödyntä-vän tämän etuuden ja käyttävän metsiensä hakkuumahdollisuuksia. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos arvioi, että tulevina vuosina puunmyyntitu-loista joutuu maksamaan enemmän veroa. Poliittiset puolueet laidastalaitaan ovat antaneet ymmärtää, että pääomatuloveroja tullaan kiristämään.

Hakkuurästit ovat erityisesti kuitu-puuvaltaisissa harvennusmetsissä. Ensiharvennusten määrä olisi mahdol-lista kaksinkertaistaa viime vuosi-kymmenen tasosta. Nyt kun kuitu-puun kysyntä on selvästi parantunut ja leimikot saadaan nopeasti korjuuseen, kannattaa metsänomistajien hyödyn-tää tämä ehkä ainutkertainen veroetu.

Tehtaiden käyntiasteet ovat nousseetja vaikka useimpien tuotteiden hinnatovat noususuhdannetta selvästi alhaisemmat, puun käyttö on korkealla tasolla. Kun samanaikaisesti puun tuonti on painunut alas, kotimaanpuulla on suuri kysyntä. Kysyntä on myös hyvin tasapainoinen, kaikilla puutavaralajeilla on nyt menekkiä. Hyvän talven ansiosta myös talvilei-mikkovaranto on purettu. Sen ansiosta

P Ä Ä K I R J O I T U S

Harvest ia 3

4 Harvest ia

K O I V U N K A S V A T U S J A K Ä Y T T Ö

Koivikot kuntoonKaksi toisistaan poikkeavaa

koivulajia, rauduskoivu ja

hieskoivu

Suomessa kasvaa yleisesti sekä rauduskoi-vu että erityisesti soiden puulaji hieskoivu. Kangasmailla kasvaessaan ne poikkeavat täysin toisistaan. Molemmat koivulajit kasvavat nuorena nopeasti, nopeamminkuin havupuut. Hieskoivun kasvu alkaa heiketä pian sen jälkeen, kun se on saavuttanut 20 vuoden iän. Rauduskoivun kasvu jatkuu pitkään hyvänä ja puu järey-tyy arvokkaaksi vaneripuuksi. Hieskoivik-ko tuottaa kiertoaikanaan lähinnä kuitu-puuta ja energiapuuta. Tähän puulajien erilaiseen kasvurytmiin perustuu se, että

havumetsiköiden ensiharvennuksissa kannattaa poistaa sekapuuna kasvavat hieskoivut. Hieskoivujen kasvu heikentyy ensiharvennusiän jälkeen, kun taas erityi-sesti kuusen kasvu voimistuu.

Ensiharvennusmetsiköitä

paljon

1980 – 1990 lukujen taitteessa oli koivi-koiden perustaminen vilkkaimmillaan. Nyt nämä koivikot ovat ensiharvennus-iässä. Ensiharvennusiässä ovat myös hie-man aiemmin, 1980 – luvun alussa perus-tetut havumetsät, joissa koivua on yleises-ti merkittävästi sekapuuna. Ensiharven-nuspinta-alat pitäisikin kaksinkertaistaa,

ja joissakin maakunnissa jopa kolminker-taistaa siitä määrästä, mitä ensiharven-nuksia viime vuosina on toteutettu.

Älä laiminlyö taimikonhoitoa

Energiapuun kysynnän vahvistuttua viime vuosina, on erheellisesti päässyt muodos-tumaan käsitys, että nuoren metsän kunnostushakkuita voidaan toteuttaa silloinkin, kun taimikonhoito on laimin-lyöty. Jos nuori koivikko on kovin ylitiheä, joudutaan ensiharvennus toteuttamaan ehkä jo 10 – metrin valtapituusvaiheessa. Tällöin poistettavat rungot ovat pieniä, ainespuukertymät ovat vähäisiä, korjuu-kustannukset ovat korkeat ja kantoraha-

Taimikon hoidon viivästyminen merkitsee kustannusten nousua, kasvutappioita ja joskus taimikon tuhoutumista.

Kuvassa ylitiheänä kasvanut koivikko on kärsinyt lumituhosta. Kuvalähde: Metla / Erkki Oksanen

4 Harvest ia

Harvest ia 5


tulot jäävät olemattomiksi. Koneyrittäjien mielestä tällaisten kohteiden korjuu on kannattamatonta. Harvestian linja onkin, että koneelliseen korjuuseen eivät sovellu kohteet, joissa runkoluku on yli 4000 kpl / ha ennen hakkuuta. Tällaiset metsiköt pitäisi ensin ennakkoraivata ja siirtää ensiharvennushakkuuta parilla vuodella eteenpäin, jotta puusto ehtisi riittävästi järeytyä.

Ensiharvennuksen ajankohta

Latvusten hoidolla on suuri vaikutus koivujen kasvukykyyn. Ensiharvennuksen oikea-aikainen toteutus on rauduskoivi-kossa tärkeämpää kuin kuusikossa tai männikössä. Tiheässä koivikossa vihreän latvuksen alaraja nousee alaoksien kuolemisen seurauksena samaa vauhtia puuston pituuskasvun kanssa. Vihreän latvuksen koko ei muutu, mutta sen suhteellinen osuus pienenee. Koivikon kasvukykyä ja elpymistä koskevien tutki-musten mukaan vihreän latvuksen osuu-den pitäisi olla vähintään puolet koivun pituudesta.

Rauduskoivikon ensiharvennusaika on silloin, kun kasvatettavien puiden oksat ovat kuolleet tyveltä noin viiden metrin matkalta ja elävä latvus on vielä yli puolet puuston pituudesta. Koivikon valtapituus on tällöin 13 – 15 metriä normaalissa kasvatustiheydessä olevassa metsikössä(runkoluku 1500 – 2000 kpl/ha).

Jos ensiharvennus myöhästyy tästä yli

Kuvissa on sama koivikon ensiharvennuskohde ennen hakkuuta (vas.) ja hakkuun jälkeen. Tällä kohteella ensiharvennus tehtiin ajallaan 23-vuoden iässä, puuston valtapituuden ollessa 12 metriä ennen hakkuuta. Hakkuun jälkeen kasvatettavia runkoja jätettiin 850 kpl/ha. Huolellisesti toteutettu koivikon harvennus onnistuu hyvin kesäaikaan. Pahimpaan nila-aikaan koivikon hakkuuta on syytä välttää. Kuvat: Pertti Koivisto, Karttulan Metsätyö Oy

kolmella kasvukaudella, menetetään metsikön järeyskehityksessä ja arvokas-vussa tuottoja pysyvästi. Näin sen takia, että puuston elävä latvus ehtii liiaksi supistua ja kestää useita vuosia, ennen kuin kasvussaan jo heikentyneet koivut pystyvät hyödyntämään harvennuksessa vapautuneen kasvutilan. Myöhästynyt ensiharvennus merkitsee aina myös seuraavan harvennushakkuun tulojen siirtymistä myöhemmäksi tulevaisuuteen. Metsänomistaja, joka ajattelee jättävänsä lapsilleen enemmän hakattavaa pidättäy-tymällä ensiharvennusten teosta, tekee tosiasiallisesti karhunpalveluksen sekä itselleen että lapsilleen.

Voimakas ensiharvennus

koivikossa

Rauduskoivikon voimakas ensiharvennuslisää nopeasti kasvamaan jätettyjen koivujen paksuuskasvua. Rauduskoivikos-sa harvennusreaktio eli paksuuskasvun voimistuminen tapahtuu kaikissa puissa, kun se havupuilla painottuu keskikokoi-siin ja niitä pienempiin puihin. Voimak-kaan harvennusreaktion ansiosta raudus-koivikko on erityisen kiitollinen harven-nettava.

Hoidetuille rauduskoivikoille suositetaan nopean järeytymisen vuoksi voimakastaensiharvennusta, jossa jätetään kasva-maan noin 800 hyvälaatuista ja kasvuisaa koivua hehtaarille. Merkittävä taloudel-

linen hyöty voimakkaasta ensiharvennuk-sesta saadaan toisessa harvennuksessa. Tällöin osa hakkuukertymästä on jo tukkipuuta. Lisäksi voimakas ensiharven-nus ja tukkipuiden nopea järeytyminen antavat mahdollisuuden aikaistaa pääte-hakkuuta ja näin parantaa koko kasvatus-ketjun kannattavuutta.

Hieskoivikossa harvennuksen voimakkuu-della ei yleensä ole samanlaista merkitystä kuin rauduskoivikossa. Harvennuksella kun ei pystytä merkittävästi lisäämään vanerikoivun tuotosta. Hieskoivikon harvennuksella voidaan edesauttaa alueen taimettumista kuuselle tai ehkä useimminjo muodostuneen kuusialikosvoksen kehitystä. Tällöin harvennus pitää toteut-taa niin voimakkaana, että kuusialikasvos alkaa kehittyä ja kasvaa hyvin hieskoivi-kon alla. Tässä tapauksessa hieskoivuja kannattaa jättää enintään vain 300 kappa-letta hehtaarille ja mahdollisimman tasai-sesti. Tällöin seuraavassa hakkuussa, joka yleensä samalla on kuusikon ensiharven-nus, poistetaan loput koivut.

Kannattaako koivua

jättää sekapuuksi

ensiharvennuksissa?

Kysyimme asiaa maatalous- ja metsätietei-den tohtori Sauli Valkoselta, joka toimii tutkijana Metsäntutkimuslaitoksella. Hän selvittää työkseen metsiköiden erilaisten

6 Harvest ia


6 Harvest ia

Yllä kuvissa on sama kohde ennen hakkuuta (vas.) ja hakkuun jälkeen. Kohteella tehtiin ylispuiden poisto alla kasvavan nuoren kuusikon hyväksi. Hakkuulla haluttiin turvata hyvät kasvuedellytykset nuorille kasvatuskelpoisille kuusille. Hakkuussa poistettavasta puustosta hieskoivun osuus oli noin 70 %.

puumarkkinoista ja puuston laadusta”, korostaa Valkonen.

Koivikot kuntoon

Onneksi koivukuitupuulla on nyt hyvä kysyntä. Myös kuusikuitupuulla, mänty-kuitupuulla ja energiapuulla on hyvä kysyntä. Kaikki harvennusmahdollisuudet kannattaa hyödyntää nyt, kun tehtäville puukaupoille saa neljänneksen tuloista verovapaana. 1980-luvulla perustetut koivikot ovat kiireellisiä harvennuskohtei-ta. Myös vuosina 1990 ja 1991 istutetut koivikot ovat ensiharvennusvaiheessa juuri nyt.

Me Harvestiassa olemme valmiit koko toimialueellamme tekemään hakkuita ensiharvennusmetsissä ja edesauttamaan koivikoiden hyvään kasvukuntoon laitta-mista. •

Lisää aiheesta ja koivunkasvatuksesta kirjasta:Koivun kasvatus ja käyttö,Metsäkustannus Oy 2008

hakkuutapojen vaikutusta metsikön kas-vatuksen kannattavuuteen ja metsäeko-systeemiin.

Valkosen mukaan hyvälaatuisia rauduskoi-vuja kannattaa jättää kasvamaan etenkin huonolaatuisten tai huonokuntoisten havupuiden sijasta. Niistä kehittyy arvokkaita, hyvälaatuisia koivutukkeja. ”Sekapuusto on tärkeää myös metsäluon-non monimuotoisuuden, riistan ja maise-man kannalta”, muistuttaa Valkonen. Hänen mukaansa rauduskoivun osuus puuston kokonaistilavuudesta tulisi olla 10 - 30 % ensiharvennuksen jälkeen. ”Jos koivua suosii liikaa havupuiden kustan-nuksella, kokonaiskasvu pienenee”, toteaa Valkonen.

Koivujen on oltava vallitsevassa latvusker-roksessa, koska kuusten kasvu on ensihar-vennuksen jälkeen koivujen kasvua nopeampaa ja alemmissa latvuskerroksissa olevat koivut jäävät entistä enemmänkuusten varjoon, jolloin kasvu alkaa taantua. Hieskoivua kannattaa jättää sekapuuksi vain metsikön aukkopaikkoi-hin. Näin siksi että hieskoivun kasvu heikkenee pian ensiharvennusvaiheen jälkeen tuntuvasti ja kuusten kasvu on ylivoimaisesti parempaa.

”Toisessa harvennuksessa rauduskoivuja ei tulisi jättää enää kuin 10 % puuston kokonaistilavuudesta. Tosin tämä riippuu kasvatuksen tavoitteista, paikallisista

“Sekapuusto on tärkeää

myös metsäluonnon

monimuotoisuuden, riistan

ja maiseman kannalta”

Harvest ia 7

M Y L L Y K O S K I

Myllykoski Paperin tuottamille papereille painetaan monenlaisia lehtiä ympäri maailmaa.

Suomessa lukijat tarttuvat Myllykoski Paperin paperiin muun muassa lukiessaan Forman

lehtiä: Kotivinkkiä, Trendiä tai Talo & Koti -lehteä.

“Aikakauslehden nautintoa japaperilta tuntuvaa käyttöliittymää ei saa verkosta”

Outi Gyldén (vas). ja Eve Vaasmaa kehuvat työympäristöään innostuneeksi, sitoutuneeksi ja ammattitaitoiseksi. Kansainvälisestikin katsottuna korkeatasoisia suomalaisia naistenlehtiä on ilo tehdä. Kuva: Joonas Vuorinen

8 Harvest ia

M Y L L Y K O S K I

Forman eri lehtien toimitukset sijaitsevatsamassa tilassa, yhdessä kerroksessa, toinen toisensa vieressä. Tunnelma on kotoisa, juttuideoita singahtelee ja heti tuntee, että ammattilaiset ovat työssään. Kuvausrekvisiittaa; kenkiä, vaatteita, astioita, sisustustavaroita jne. on esillä seuraavien numeroiden suunnittelua ja toteutusta varten.

Yksitoista kuukautta sitten Forman toimi-tusjohtajana aloittanut Eve Vaasmaakertookin, että Formalle ja Forman lehdil-le kuuluu hyvää. Viime vuosi oli täynnä muutoksia.

“Formaa on organisoitu uudelleen. Kaikki lehtemme ovat uudistuneet viimeisen vuoden aikana sekä fyysisesti että sisällöl-lisesti. Suunta on ollut oikea. Esimerkiksi irtonumeroiden myynti ja myös tilaus-myynti ovat kasvaneet uudistusten myötä selkeästi. Mediamyynnin osalta loppu-vuosi oli kaikilla kustantajilla murheelli-nen. Forman taloudelliseen tulokseen viime vuodelta jäi kehitettävää, mutta nyt olemme perushyvässä lähtötilanteessa ja odotamme mediamarkkinan kiihtymistä.”

Lehtiammattilaiset työssäänKotivinkin toimituksessa.

Kuva: Joonas Vuorinen

Vinkkejä arjen luksukseen

Kotivinkistä

Kotivinkin päätoimittajana vajaan vuo-den toiminut Outi Gyldén vahvistaa, että myös Kotivinkki-lehdelle kuuluu pelkkää hyvää. Lehden monipuoliseen aihepiiriin kuuluvat sisustus, ruoka, hyvinvointi, henkilöhaastattelut sekä muoti ja kauneus. Sisällön painopisteitä on kirkastettu.

Harvest ia 9

“Ulkoasu-uudistus tehtiin vuosi sitten. Sen jälkeen olemme keskittyneet jalosta-maan Kotivinkin sisältöä. Meille on luksusta se, että arki on hyvää. Meidän lukijamme elävät aktiivista elämänvaihet-ta. He käyvät töissä, heillä on perhettä, he laittavat ruokaa, tekevät asioita käsillään, harrastavat ja matkustelevat paljon. Kai-kista näistä aihepiireistä teemme juttuja. Lukijoiden toiveesta olemme lisänneet henkilö- ja lukujuttuja.” Uudistukset eivät ole jääneet siihen. Kotivinkin samoin kuin Talo & Koti -lehden ilmestymiskertoja on lisätty. Myös lehtien verkkosivut ovat uudistuneet tai uudistumassa.

“Monet naistenlehdistä ovat nykyisin yleisaikakauslehtiä. Lehden tekijän näkökulmasta on näin ollen tärkeää, että lehdellä on oma ääni”, Outi Gyldén painottaa.

“Jos lehden ääni puhuttelee satunnaista lukijaa, silloin hän ehkä tilaa lehden, vaikka vain vähäksi aikaa ja silloin meillä on tilaisuus vakuuttaa lukija.”

Hyvää peruspaperia,

joka taipuu moneen

Kaikki Forman julkaisemat lehdet paine-taan Myllykoski Paperin papereille. Outi Gyldén ja Eve Vaasmaa kuvaavat Kotivin-kissä käytettyä MY BRITEa hyväksi peruspaperiksi.

“Hyvä peruspaperi on Kotivinkille juuri oikea paperi. Aikakauslehden paperin pitää viestiä samaa viestiä, mitä lehti sisäl-löltäänkin viestii. Paperi ei saa olla liian heikkoa, jotta lehdestä tulee huonolla tavalla halpa vaikutelma. Toisaalta Kotivinkin kaltaisessa lehdessä paperi ei myöskään saa olla liian hienoa, sillä siitä tulee vieraannuttava vaikutelma. Meidän lehtemme tulee olla helposti lähestyttävä sisällöltään, kuvamaailmaltaan ja myös paperiltaan”, Outi Gyldén korostaa.

Aikakauslehti myös osana

sisustusta

Outi Gyldén ja Eve Vaasmaa muistutta-vat, että lehti on myös esine, jota halu-

Forma Publishing Group Oy on perustettu 1983. Se kuuluuruotsalaiseen Forma PublishingGroup Ab konserniin, jonka omistaa pörssiyhtiö Hakon Invest Ab. Forma Publishing Group Oy kustantaa aikakauslehtiä, asiakaslehtiä ja kirjoja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Suomessa henkilöstöä on 52.

FORMAN LEHDET:

Kotivinkki:

- 20 numeroa vuodessa

- Levikki 109 536

- Lukijamäärä 415 000

Trendi:


- Levikki 44 835


Talo & Koti:


- Levikki 50 644


FAKTALAATIKKO

FORMA LYHYESTI

taan pitää sekä kädessä että esillä. Formanlehdille on tärkeää, että lehti on hyvän-näköinen ja säilyy hyvännäköisenä esimer-kiksi irtonumeromyyntitiskeissä. Kun tilaaja maksaa lehden etukäteen, hän odottaa, että saa rahalleen vastinetta. Lehteä myös luetaan paljon.

“Kotivinkkiin palataan uudelleen ja uudelleen. Meillä on tutkimusten mukaan lukijoita neljä kertaa levikkiä enemmän, joten lehden pitää kestää lukijalta toiselle. Myös lukuarvot ovat korkealla eli lehteä luetaan pitkään.”

Paperilehden valoisa

tulevaisuus

Eve Vaasmaa on vahvasti sitä mieltä, että lehti tulee säilymään tosi pitkään painet-tuna lehtenä.

“On turhaa puhua lehden ja internetin kilpailusta. Aikakauslehden nautintoa ja paperilta tuntuvaa käyttöliittymää ei saa verkosta. “

Outi Gyldén on samoilla linjoilla.

“Minä uskon aikakauslehtien tulevaisuu-teen. Sanomalehtien tilanne voi olla haasteellisempi. Netistä etsitään uutisia ja tietoa, mutta aikakauslehtiä luetaan pitkään ja niistä nautitaan. Esimerkiksi Kotivinkki.fi ei ole lehti verkossa vaan lisäpalvelu lukijoille. Se on brändin laajennus ja sillä on tiivistä vuoropuhelua painetun lehden kanssa.”

Molemmat lehdenteon ammattilaiset tähdentävät, että lukeminen ja tiedonjano eivät ole hävinneet mihinkään. Ihmiset haluavat edelleen elämyksiä paperille painetuista käyttöliittymistä. Viime aikoina on tullut myös uusia esimerkiksi nuorille naisille suunnattuja lehtiä, jotka ovat löytäneet paikkansa markkinoilla. Seuraava lehtiä lukeva sukupolvi on jo kasvamassa, ja he ovat tottuneet lehden ja internetin yhteiselämään.

Muita lehtitrendejä ovat Eve Vaasmaan mukaan arjen hyvinvointi, arjenhallinta ja elämänhallinta positiivisessa mielessä, vaikka se ei ole vielä lähtenyt kovin vahvasti kaupallisesti liikkeelle. Toinen jo

kauan jatkunut trendi on julkkisjourna-lismi.

Outi Gyldénin mielestä julkkisjournalismi on lehdentekijän kannalta hyvä asia. Ihmisiä kiinnostavat toiset ihmiset. Myös Kotivinkissä kerrotaan ihmisten tarinoita ja lehdentekijä ammattitaidollaan valitsee tyylilajin ja näkökulman.

“Lehdentekijä voi ajatella itseään myös käsityöläisenä. Lehdentekeminen on taito, jota myös lehdentekijöiden itsensä tulisi arvostaa.” •

Harvest ia 9

M Y L L Y K O S K I

10 Harvest ia

Espanja, Savon Sellun tärkein markkina-alueEspanja on ollut Savon Sel-lun tärkein markkina-alue 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Tätä nykyä joka viides Kuopiossa valmiste-tusta paperirullasta päätyy espanjalaisen aaltopahviko-neen kitaan, missä se aallo- tetaan ja liimataan kiinni muihin papereihin. Lopultatuotannosta tulee ulos vankkarakenteinen hedel-mien ja vihannesten vienti-pakkaus.

S A V O N S E L L U

Hedelmien liikuttelu vaatii kunnon pakkaukset

”Espanjasta puhuttaessa maa on luon-nollisesti suuri markkina jo pelkästään 45 miljoonalla asukkaallaan, mutta sen painoarvoa nostavat vielä kaksi erityis-tekijää”, kertoo Pekka Suni Sunicosta, joka edustaa Savon Sellua Espanjan ja Portugalin markkinoilla. ”Ensinnäkin täällä on valtava hedelmä- ja vihannes-tuotanto, noin 16 - 17 miljoonaa tonniavuodessa, josta hieman yli puolet meneevientiin, pääasiassa Eurooppaan. Toinen seikka on se, että tänne mahtuu vuosittain espanjalaisten lisäksi yli 60 miljoonaa turistia. Moni heistä syö täällä ollessaan hedelmiä ja vihanneksia.

10 Harvest ia

Sunico, Savon Sellun edustaja Espanjassa ja Portugalissa

Näitä tuotteita on mahdotonta liikutella viljelijältä kauppaan ilman kunnon pakkauksia.”

Espanja on johtava tuottaja kahdessa pääsektorissa: Valencian seudun appel-siineissa ja mandariineissa sekä ns. talvivihanneksissa, joita tuotetaan kevytrakenteisissa, muoviseinäisissä ja -kattoisissa kasvihuoneissa aivan eteläi-simmässä Espanjassa, Almeriassa. Näitä kasvihuonerakennelmia ei lämmitetä lainkaan ja jos poikkeuksellisen kylmä sää osuu kohdalle pidemmälle ajalle, niin satoa tuhoutuu helposti. Seurauksena on hintapiikki eurooppalaisissa supermarke-teissa esimerkiksi tomaattien hinnoissa.

Espanjan hedelmä- ja vihannestuotanto on 16 -17 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä määrästä yli puolet menee vientiin. Hedelmiä ja vihanneksia on mahdotonta liikutella ilman kunnon pakkauksia. Espanja onkin Savon Sellun tärkein markkina-alue.

Harvest ia 11

S A V O N S E L L U

Kesäkuukaudet heinäkuusta syyskuun loppuun asti ovat sitä aikaa, jolloinPowerflute-paperi käy kaikkein heikoim-min kaupaksi. Syyskuussa kasvihuoneet tyhjennetään vanhoista vihannestaimista ja uudet istutetaan tilalle. Tämä kasvi-huoneviljelymuoto syntyi n. 30 vuotta sitten maaperältään hyvin huonosti viljeltävälle alueelle, jolla oli kuitenkin riittävästi vettä ja paljon, paljon aurin-koa. Muovi kuitenkin mullisti kaiken ja ympäröivältä, köyhältä Sierra Nevadanvuoristoalueelta, moni laskeutui Alme-rian rantavyöhykkeelle ”vihreän kullan”perässä. Alueesta muodostuikin varsinainen Klondyke ja moni vaurastui lyhyessä ajassa merkittävästi. Viljelyalu-een keskuksessa El Ejidossa on mm. eniten pankkeja neliökilometrillä koko Espanjassa.

”Monesti Kuopion tehtaalla harmitel-laan Espanjan korkeita kuljetuskustan-nuksia pitkän merimatkan ja sisämaan autokuljetusten vuoksi. Samalla ei välttämättä aina ymmärretä, että pitkissä kuljetuksissa on nimenomaan myös syy siihen, minkä vuoksi Savon Sellu on vakiinnuttanut asemansa me-nestyksekkäästi Espanjan markkinoilla”, kertoo Ekaterina Hongell. ”Vastavuoroi-sesti Espanjassa tuotetut hedelmät ja vihannekset matkaavat pitkän matkan Saksaan, Englantiin ja Skandinaviaan, mikä korostaa vaatimuksia laatikoiden laadulle. Hedelmiä liikkuu toki muissa-kin kuin aaltopahvipakkauksissa eli puu- ja muovilaatikoissa, mutta pahvi on kuitenkin ehdottomasti vielä se tärkein pakkausmateriaali.”

Powerflute kestää kosteissa ja vaihtuvissa olosuhteissa

Mikä sitten selittää Savon Sellun menestyksen ja markkinajohtajuuden Espanjassa monen vuosikymmenen ajan? ”Tämä on hyvä kysymys”, tuumaa Pekka Suni ja kertoo syitä löytyvän useita. ”Täällä Espanjassa on tehty pitkäjänteis-tä myynti- ja markkinointityötä aivan tehtaan perustamisen ajoista lähtien osaavalla henkilökunnalla. Täällä on pysytty hyvinä ja huonoina aikoina, myös korkeiden diktatuurinaikaisten tullien vuosina. Tuotteella on hyvä logistiikka ja tunnettu oma brändi Powerflute, jota on iskostettu asiakkaiden ja hedelmänvie-jien tietoon monen vuoden ajan. >

Olemme Välimeren puolella n. 80 km Valenciasta etelään Gandían kaupungin ja rannan välissä keskellä appelsiiniviljelyksiä. Täällä melkeinpä piilossa sijait-see Cartonajes Unionin (CUSA) aaltopahvitehdas. Tapaamme tehtaan toimi-tusjohtajan Gerardo Piriksen.

CUSA on kuulunut suureen International Paper (IP) ryhmään vuodesta 1999 alkaen, jolloin IP osti amerikkalaisen kilpailijansa Union Campin operaatiot. IP:llä on Espanjassa yhteensä 8 tehdasta, joista CUSA on ehdottomasti tärkein hedelmä- ja vihanneslaatikoiden valmistajana. ”Olemme sikäli outo lintu Es-panjassa, että uskomme vahvasti ensikuidusta valmistettuihin pakkauksiin. Nykyäänhän on hyvin tyypillistä, että laatikot valmistetaan sekä ensikuitui-sista että kierrätyskuituisista papereista. Meidän emoyrityksemme on liner-puolella integroitunut eli ruskeissa papereissa käytämme omaa Georgian tai Louisianan männystä valmistettua paperia ja laatikoiden välikerrokseen tuomme koivusta valmistettua paperia sekä Ruotsista että Suomesta Savon Sellulta”, kertoo Piris. ”Kilpailu markkinoilla on kovaa ja uusiopaperi kilpailee hinnalla. Hedelmälaatikot joutuvat kuitenkin kuljetusketjussa niin koville, että jos haluaa olla varma laatikoiden toimivuudesta, niin silloin ensikuitu antaa mielestämme paremman tuloksen. Jos paperi imee liikaa kosteutta, seurauksena voi olla iso ongelma, koska yli kaksi metriä korkeiden pinojen alimmat laatikot alkavat kärsiä.”

Maantiellä törmäsimme pariin otteeseen Cartonajes Uniónin jakeluautoon, jonka kyljessä oli osuvasti motto ”Laatikot, jotka nostavat arvostustasi.” Tehdas on ylpeästi itsetietoinen laadukkaista tuot-teistaan. Piris korostaa kuitenkin, että he eivät myy pelkkiä laatikoita vaan isompia pakkausratkaisuja asiakkaille. Laatikot toimitetaan litteinä aihioina hedelmien viejille. Näin ne vievät vähemmän tilaa ja kuljetuskustannukset saadaan painettua alemmaksi.

Cartonajes Unión (CUSA),Aaltopahvitehdas ja Savon Sellun asiakasPekka Suni, Sunico:

Cartonajes Unionin aaltopahvitehdas sijaitsee Itä-Espanjassa keskellä appelsiiniviljelyksiä. Tehtaalla valmistetaan hedelmä- ja vihanneslaatikoita, joissa välikerroksena käytetään mm. Savon Sellunaallotuskartonkia.

”Uskomme vahvasti ensikuidusta valmistettuihin pakkauksiin”,korostaa Cartonajes Unionin aaltopahvitehtaan toimitusjohtaja Gerardo Piris.

12 Harvest ia

S A V O N S E L L U

12 Harvest ia

Agrios Selectos,Hedelmien viejä ja Cartonajes Unionin asiakas

Kyseinen tuotemerkki korostaa nimen-omaan Savon Sellun valmistaman paperin lujuutta. Tärkein tuotetta myyvä seikka on kuitenkin sen toimivuus laatikoissa. Powerflutea sisältävä laatikko kestää pinoamisrasitusta kosteissa ja vaihtuvissa oloissa, mitä kylmävarastot ja kuljetukset tuovat mukanaan.”

”Savon Sellu on onnistunut kehittämään alallaan huippuluokan tuotteen maailmas-sa ja pysymään johtavassa asemassa yli kymmenen vuoden ajan. Koko tämän ajan paperi on valmistettu koivusta, minkä lyhyt ja pullea kuitu yhdistettynä korke-aan hemiselluloosatasoon ja prosessin säilyttämään ligniiniin, antavat juuri ne hedelmälaatikon vaatimat erityisominai-suudet Powerflutelle. Monissa paperiteol-lisuuden tuotteissa, kuten hienopaperissaja pehmopaperissa, koivukuitua on pystytty korvaamaan eukalyptuskuidulla. Puolikemialliseen flutingiin koivu on kuitenkin juuri se oikea, laadukas raaka-aine. Koivukuidusta valmistettua Power-flutea on helppo myydä”, jatkaa Suni.•

> Abel Alarcón, sitrushedelmien vientiin erikoistuneesta yrityksestä Agrios Selectos,näkee paremman painettavuutensa ansiostaaaltopahvisessa hedelmälaatikossa myösparemman mahdollisuuden brändinrakentamiseen kuin puisessa laatikossa.

Joka viides Kuopiossa valmistetusta paperirullasta päätyy Espanjaan hedelmä- ja

vihannes-laatikoiden materiaaliksi.

Hyvin lähellä Cusaa sijaitsee sitrushedelmien vientiin erikoistunut yritys nimeltään Agrios Selectos. Heidän tuotemerkkinsä Brio on niin vahva, että monesti tuotemerkkiä luullaan yritykseksi. Agrios Selectos on yksi innovatiivi-simmista sitrusfirmoista.

Yrityksen toimitusjohtaja Abel Alarcón kertoo muutamasta viimeisestähankkeestaan.

- Yksi yrityksen päämarkkinoista on Ranska, minne olemme integroituneet perheeseen kuuluvan yhtiökumppanin välityksellä. Tästä tuonnista huolehtii yritys nimeltä Banagrumes. Ranska on perinteisesti halunnut appelsiininsapuulaatikoissa, joissa niitä on kuljetettu Valencian alueelta. Alarcón on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että aaltopahvinen pakkaus antaa parem-man painettavuutensa ansiosta paremmat mahdollisuudet brändin rakenta-miseen, mihin Brio nimenomaan tähtää.

- Olemme myös alkaneet tarjota appelsiineja viimeisen trendin mukaisesti eli pienen oksantyngän ja lehden kera. Tätä varianttia pyydetään nyt kai-kilta markkinoilta, mutta erityisesti Ranskasta, Sveitsistä ja Italiasta. Asian järjestäminen käytännössä on kuitenkin monimutkaisempaa kuin ensiajatte-lemisella luulisi. Nämä hedelmät eivät kestä koneellista käsittelyä, vaan kaik-ki on tehtävä käsin. Yrityksen prosessien täytyy tällöin olla hyvin mietitty. Toisaalta tällainen vaikea liiketoimintamuoto antaa vähemmän kilpaillun sek-torin, missä toimia.

- Brio hedelmät käsitellään nykyään täysin syötäväksi kelpaavalla vahalla. Agrios Selectos työskentelee jatkuvasti luonnollisemman ja puhtaamman hedelmän puolesta minimoiden kemiallisen käsittelyn.

- Yritys on kärkinimiä uusien varianttien kehittämisessä, joilla saadaan myyntiä aikaiseksi aikoina, jolloin normaalisti ei ole sitrustuotantoa. Tällaisena esimerk-kinä voidaan mainita klementiinilajike ”Clemenrubi”, hyvän värityksen omaava varhaislajike, joka kilpailee perinteisten ”Marisol” ja ”Oroval” hedelmien kanssa, jotka kuluttajat monesti kokevat liian happamiksi.

Lähde: fruittoday.com

Harvest ia 13

FAKTALAATIKKO

Kuopion Energia OyHarvestian asiakkaaksiKuopion Energia Oy ja

Harvestia Oy ovat sopineet

pitkäaikaisella sopimuksella

energiapuun toimituksista

Kuopion Energian ensi vuon-

na valmistuvalle uudelle

Haapaniemi 3 -voimalaitok-

selle. Toimitukset alkavat

kesällä 2011 ja ovat täydes-

sä laajuudessaan yli

200 000 kiintokuutiometriä

vuodessa.

Yhtiön omistaja, Kuopion kaupunki, on il-mastopoliittisessa ohjelmassaan sitoutunut vähentämään paikallisia kasvihuonekaasu-päästöjä ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Voimalaitosinvestoinnissa kattila- ja polttoaineen käsittelytekniikka on valittu siten, että uusiutuvan energian osuus voidaan maksimoida.

”Puu-uraa olemme lähteneet kulkemaan siinä uskossa, että valtiovalta pitää huolta uusiutuvan polttoaineen kilpailukyvystä. Tämä ei saa tapahtua turpeen kilpailuky-vyn kustannuksella, sillä puu ja turve tukevat toisiaan niin huoltovarmuuden kuin kattilatekniikankin näkökulmasta”, sanoo Esa Lindholm.

”Kuopion Energia Oy on vastuussa kauko-lämpöenergian tuottamisesta kuopiolaisil-le, minkä vuoksi polttoainehuollon tulee sopeutua sää- ja suhdannevaihteluihin. Yhtiö myy sähköä sähkömarkkinoiden ehdoilla. Polttoaine- ja sähkönhankinta-kustannukset ovat kaltaisellemme yhtiölle ylivoimaisesti suurin menoerä, ja kustan-nusten on oltava hallinnassa” kuvailee Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm yhtiötä ja sen polttoainehuol-toa.

”Ratkaisevan tärkeitä tekijöitä yhteistyön käynnistymisessä olivat synergiaedut Harvestian muun puunhankinnan kanssa, toiminnan pitkäjänteisyys, hinnoittelu ja tarpeitamme vastaava volyymi”, jatkaa Lindholm.

Tehty sopimus uudistaa energiapuun toi-mitusten käytäntöä ja antaa edellytykset kehittää koko hankintaketjua pitkäjäntei-sesti. Tämä luo kustannustehokkuutta toimintaan. Metsänomistajille avautuu entistä parempi mahdollisuus hyödyntää metsien potentiaali täysimääräisesti.

Harvestia lisää tämän sopimuksen myötä ostojaan kotimaan metsistä, mikä osaltaan tukee Savon Sellun sekä Myllykosken puuhuoltoa. •

Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kauranen jaKuopion Energia Oy:n toimitusjohtaja Esa Lindholmkättelevät sopimuksen allekirjoittamisen kunniaksi.

Kuopion Energia Oy:n Haapaniemi 3voimalaitoksen rakennustyömaa.

Kuopion Energia muodostuu

osakeyhtiöstä ja liikelaitoksesta,

jotka ovat kokonaan Kuopion

kaupungin omistuksessa.

Kuopion Energia Oy tuottaa

sähköä ja kaukolämpöä, myy

sähköä sekä vastaa konsernin

hallintopalveluista. Liikevaihto

vuonna 2009 oli 75,6 miljoonaa

euroa ja henkilöstön lukumäärä

117. Polttoaineita käytettiin yh-

teensä 1 607 GWh, josta turpeen

osuus oli 83 %, öljyn 14 % ja

biopolttoaineiden 3 %.

Kuopion Energia Liikelaitos siirtää

sähköä ja toimittaa kaukolämpöä

asiakkailleen. Liikevaihto vuonna

2009 oli 50,8 miljoonaa euroa ja

henkilöstön lukumäärä 82. Kau-

kolämpöasiakkaiden lukumäärä

ylitti 5 000 rajan. Sähköä siirret-

tiin 50 500 siirtoasiakkaalle.

Kuopion Energia Oy

Y H T E I S T Y Ö S S Ä

14 Harvest ia

Metsällä iso merkitysUudis-Tuovilan tilalla Sonkajärvellä on harjoitettu maa- ja metsätaloutta saman suvun

toimesta jo yli sata vuotta. Tilan laajentaminen ei ole ollut itse tarkoitus, mutta toimintaa

on jatkuvasti kehitetty järkevällä tavalla eteenpäin.

Jarno Väänäselle kotitilalle jääminen oli lopulta helppo ratkaisu. ”Lukioaikana olin vielä valmis lähtemään täältä pois, mutta jotenkin sitä on niin kasvanut kiinni tähän paikkaan, että tänne sitä tuli kuitenkin jäätyä. Tuntuu, ettei muuta oikeastaan osaakaan”, kertoo 34-vuotias Jarno jäämisestään Sonkajärven Harvan kylälle kotitilaansa isännöimään. Alku- vuosina tilaa hoidettiin maatalousyhtymä-nä yhdessä Jarnon vanhempien kanssa, mutta vuodesta 2005 lähtien tila on ollut kokonaan nuoremman isännän hoidossa.

Hyvää yhteistyötä

naapureiden kesken

Uudis-Tuovilan tila on keskikokoinen jatkava tila. Vuonna 2005 lypsykarja vaihtui emolehmätuotantoon. ”Itselläni ei ollut valtavaa kiinnostusta lypsykarjan pitoon. Lisäksi hyvistä vasikoista oli tuossa vaiheessa pula. Toisaalta ajattelin, että emolehmätuotanto on helpommin yhden ihmisen hoidettavissa”, perustelee Jarno tuotannon suunnan vaihdosta.

M E T S Ä N O M I S T A J A

Tilan tuotantosuunnasta johtuen tilan pellot ovat pitkälti nurmella. ”Peltopinta-alaa ei ole kasvatettu vain sen takia, että sitä olisi enemmän. Laajentamisessakin pitää olla järki mukana, eikä tavoitteenaole, että peltopalasia on siellä täällä ympäri pitäjiä”, selvittää Jarno. Tilan toimintaa on kuitenkin kehitetty ja peltopinta-alaa on laajennettu jatkuvasti. ”Maataloudessa on tapahtunut iso mur-ros yhdeksänkymmentäluvun puolivälin jälkeen. Kannattavuus on ajanut siihen, että meilläkin peltopinta-ala on kolmin-kertaistunut”, perustelee Jarno tilan kasvua. ”Toiset ovat luovuttaneet tässä murroksessa, kun taas toiset ovat nähneet tämän mahdollisuutena. Itse taidan lukeu-tua jälkimmäisiin.”

Metsiä hoidetaan

esimerkillisesti

Uudis-Tuovilan tilalla metsällä on aina ollut iso merkitys sekä taloudellisesti että työllistävästi. Tilan metsiä on hoidettu jo pitkään kestävästi ja esimerkillisesti.

Tilan maatalouspuoli onkin pitkälti Jarnon omien käsien varassa. Ulkopuolisia työntekijöitä ei ole, mutta naapuriapua hyödynnetään puolin ja toisin esimerkiksi konetöissä. ”Täällä naapuritilaa ei nähdä pelkästään kilpailijana vaan naapureidenkesken on hyvää yhteistyötä. Kai se vaikuttaa asiaan, että pitkälti samanlaiset arvot ohjaavat toimintaa”, kertoo Jarno naapureiden välisestä yhteistyöstä.

Murros on myös

mahdollisuus

Emolehmätuotantoon keskittyneellä tilal-la kevät on kiireisintä aikaa. ”Poikiminen alkaa kevättalvella. Tämä edellyttää tiivistä läsnäoloa. Pitää valvoa poikimista ja tarvittaessa toimia kätilönäkin. Odotettavissa on 60 vasikkaa”, valottaa Jarno kevättalven kiireitä. ”Poikimisen jälkeen ruokinta vaatii myös ylimääräistä energiaa, sillä ruoan on oltava jämäkäm-pää, jotta pystytään turvaamaan maidon tuotanto.” Puolivuotiaina vasikat jatkavat matkaansa tilalta jatkokasvattajalle lähialueelle.

Harvest ia 15

M E T S Ä N O M I S T A J A

Raivaukset ja uudistamistyöt tehdään ajal-laan. Myös ojitukset ovat hyvin hoidossa ja tarvittavat metsäautotietkin on tehty. Metsien hoidossa iso rooli on edelleen Jarnon isällä Eerolla. ”Meillä on ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma, mutta siitä tarkistetaan lähinnä puuvaratietoja. Isä tuntee metsät niin hyvin, että hänellä on näkemys siitä, mitä toimenpiteitä milloin ja missä tarvitaan”, kertoo Jarno. Istutukset ja raivaukset tilalla on tehty perinteisesti omana työnä. Tänä vuonna tilalla tehtiin myös hankintahakkuuta muutaman vuoden tauon jälkeen.

Jarno on seurannut mielenkiinnolla viime vuosien uutisia metsäteollisuuden leikkauksista kotimaassa. ”Metsänomista-jan näkökulmasta tämä tuntuu jotenkin epävarmalta. Kajaanin paperitehtaan sulkeminen tuli yllätyksenä. Olen jotenkin vahvemmin uskonut metsäteollisuuteen”, kertoo mies mietteliäänä. ”Toisaalta kyllä puulle aina käyttöä keksitään. Rakennus-käytössä puun käyttö varmasti lisääntyy, samoin energian tuotannossa.”

Metsällä iso merkitys

taloudellisesti

Toiminnan kehittäminen kuten pihatto-navetan rakentaminen vuonna 2005 sekä kalustohankinnat ovat olleet kannustimi-na puukaupan tekemiseen. ”Metsällä on iso merkitys tilalle taloudellisesti. Se toimii meillä pankkina, mistä otetaan rahat investointeihin”, kuvailee Jarno metsän taloudellista merkitystä. Tilalta on Harvestian kanssa tehty jo parikin puukauppaa. ”Kyllä puukaupan tekoon Harvestian kanssa vaikutti pitkälti tuttu puun ostaja, jonka kanssa puukaupan teosta on jo pitkät perinteet. Tärkeintä puukaupassa on pitää kiinni sovituista asioista. Sirviön Arin kanssa hommat ovat sujuneet aina jämptisti ja sovitusti”, kertoo Jarno tyytyväisenä.

Jarno on Harvestian sopimusasiakas. Jarnolta onkin kyselty, miten yhteistyö uuden toimijan kanssa on käynnistynyt. ”Kyllä itseänikin mietitytti aluksi täysin uusi toimija ja etenkin puusta maksukyky. Asiat on kuitenkin hoidettu hyvin ja sovi-tun mukaisesti. Puukauppamaksutkinovat tulleet ajallaan”, kertoo Jarnovastauksestaan kyselijöille.

Toimintaa kehitetään pitkällä

aikajänteellä

Kun Jarnolta kysyy tulevaisuuden näky-mistä, menee mies mietteliääksi. ”Tällaista toimintaa kehitetään pitkällä aikajänteel-lä. Ei tässä puhuta kvartaalitaloudesta vaan katsotaan asioita viisitoista vuotta eteenpäin. Itse luotan siihen, että ihmiset syövät tulevaisuudessakin.” Tilalle löytyisi jatkaja perhepiiristäkin, sillä Jarnon lisäksi tilalla touhuavat 7-vuotias tytär Riina ja 5-vuotias poika Väinö. ”Toivottavasti tilan pito jatkuu suvussa”, toteaa Jarno toiveikkaana.

Jarno on onnellisessa asemassa, sillä lapsuuden kaverit ovat jääneet kotikylälle, eikä tiloja ole tyhjentynyt. ”Meillä on Sonkajärvellä aktiivinen MTK:n alajaosto Sonkajärven Maaseutunuoret. Olen ollut

Jarno Väänäsen maatilan toiminta on keskittynyt emolehmätuotantoon. Uusi pihattonavetta rakennettiin vuonna 2005.

toiminnassa mukana kymmenen vuotta ja se on poikinut henkistä pääomaa ja ison joukon kontakteja.” Vastuutehtäviäkään Jarno ei karta, vaan hän istuu lihakunnan edustajistossa oman alueensa edustajana kuuntelemassa, miten liha-alalla kul-loinkin menee.

Jarnoa haastatellessa ei voi olla aistimatta tyytyväisyyttä, joka oman kylän oloihin miehestä huokuu. Jarno näkeekin tilan si-jaintipaikan optimipaikkana maatalouden harjoittamiseen Sonkajärvellä. Tilalta on lyhyt matka niin Iisalmeen kuin Sonkajär-ven kylällekin. Lisäksi kulkuyhteydet joka suuntaan ovat hyvät. ”Harvalla menee tänä päivänä todella hyvin”, päättää Jarno haastattelun pilke silmäkulmassa. Onhan oma kotikylä nimeltänsä Harvan kylä. •

< Metsällä on iso merkitys Uudis-Tuovilan tilalla. Metsiä on hoidettu jo pitkään kestävästi.Metsän kasvun lisäykseen on panostettu mm. ojituksilla ja tuhkalannoituksella.Tässä kuvassa tuhkalannoitetaan Jarnon metsää kevättalvella 2009.

16 Harvest ia

Suometsissä on mahdollisuusSuometsissä on mahdollisuus, joka tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin. Joka neljäs

hakkuuseen tuleva puumotti olisi mahdollista irrottaa suometsistä. Tämä edellyttää asian

tuntemista, eri tahojen saumatonta yhteistyötä sekä panostamista kokonaisvaltaiseen

suometsien hoitoon.

S U O M E T S Ä T

Hieskoivikoiden uudistamistavan ja tule-vaisuudessa kasvatettavan puulajin ratkai-see kasvupaikan ravinteisuustaso. Jos kasvupaikka on vähintään tuoretta kan-gasta vastaava, kannattaa puulaji vaihtaa kuuselle.

Jos kasvupaikka on liian karu kuuselle, uudistetaan hieskoivikko männylle. Hies-koivikko avohakataan, jonka jälkeen huolehditaan turvemaan kuivatuksesta ja maanmuokkauksesta. Nopeimmin männikkö syntyy istuttamalla. Avohaka-tulle alueelle tehdään ojitusmätästys ja mättäille istutetaan vähintään 2000 män-nyntainta. Istutusmänniköt kehittyvät kuitenkin melkoisen oksikkaiksi, koska turpeessa on runsaasti typpeä. Istuttami-

nen on myös melkoinen riski alueilla, joilla on runsaasti hirviä.

Laadukkaampi männyn taimikko syntyy kylvämällä. Maanmuokkauksena voidaankäyttää laikutusta tai mätästystä. Rehe-vimmillä ja kosteammilla alueilla suositel-laan käytettävän mätästystä myös kylvös-sä, jotta taimet eivät varmasti kärsi liiasta kosteudesta. Uudistusalueelle tehdään hehtaarille vähintään 4000 mätästä, joille siemen kylvetään keväällä heti lumien sulamisen jälkeen.

Laikutustakin voi käyttää maanmuokka-usmenetelmänä, jos liika vesi ei uhkaa taimia. Männyt myös itävät laikuissa kuivana keväänä paremmin kuin mättäille kylvetyt siemenet.

Ojitusten ja lannoitusten seurauksena suometsissä kasvaa puuta yli 500 miljoo-naa kuutiometriä eli vajaa neljännes Suomen kokonaispuustosta. Suometsien merkitys on suurin Pohjanmaalla.

Soilla tehdään lähitulevaisuudessa ennenkaikkea harvennushakkuita, koska turve-maiden puustot ovat vielä pääasiassa nuo-ria kasvatusmetsiä. Varttuneiden ja uudis-tuskypsien metsien osuus lisääntyy kuiten-kin nopeasti, joten suometsistä saadaan tulevaisuudessa yhä enemmän hakkuutu-loja. Etelä-Suomessa uudistuskypsiä metsiä on jo lähes 10 % ojitetuista suo-metsistä. Runsaspuustoisten korpien osuus erityisesti eteläisessä Suomessa on suuri. Suometsien vuotuinen kasvu, kuutiomet-reissä hehtaaria kohden, on lähes samaa suuruusluokkaa kuin kivennäismailla.

Suometsien hieskoivikot

kannattaa uudistaa usein jo

kuitupuuvaiheessa

Suometsissä pyritään kasvattamaan mah-dollisimman hyvälaatuista tukkipuustoa, kuten kivennäismaillakin. Hieskoivikoita ei kannata yleensä kasvattaa, koska ne saavuttavat vain hyvin harvoin vaneri-koivun mitat turvemailla. Jos suolle onkuitenkin syntynyt hieskoivikko, se kan-nattaa uudistaa useimmiten lyhyellä kier-toajalla kuitupuuvaiheessa.

16 Harvest ia

Markku Remes (vas.) ja Tauno PartanenMetsäkeskus Pohjois-Savosta korostavat eri tahojen

saumatonta yhteistyötä sekä panostamista kokonais-valtaiseen suometsien hoitoon avaintekijöinä suomet-

sien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Harvest ia 17

S U O M E T S Ä T

Kunnostusojitustarpeen huomaa siitä, että ojalinjat alkavat kasvaa umpeen, ojan pohjaan on alkanut kertyä paksua rahkasammalkasvustoa ja muutakin kasvus-toa, joka estää veden virtauksen. Kuvassa keskisuomalainen isovarpuräme ennen ojalinjojen avaamista ja harvennushakkuuta. Kuva: Tie- ja oja-asiantuntija Hannu Nyrhilä, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi

Tämä ohutturpeinen räme on ojitettu ja harvennettu puuston kasvun elvyt-tämiseksi ja kasvuolojen parantamiseksi. Kuva on otettu Keski-Suomesta.Kuva: Tie- ja oja-asiantuntija Hannu Nyrhilä, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi

Täystiheän

kuusialikasvoksen voi

hyödyntää uudistamisessa

Terveet kuusialikasvokset kannattaa hyö-dyntää turvemaiden metsien uudistami-sessa, koska silloin säästetään uudistamis-kulut ja lyhennetään seuraavan puusuku-polven kiertoaikaa. Aina on kuitenkin varmistettava kuusialikasvoksen kehitys-kelpoisuus.

Metsänomistaja ei saa sortua liikaan optimismiin tarkastellessaan taimikkoa. Alikasvoskuusikon täytyy olla ennen hakkuuta täystiheä, koska hakkuussa tuhoutuu helposti satoja taimia hehtaa-rilta.

Kasvuhäiriöt kertovat

ravinnepuutoksesta

Suometsien ravinnetilannetta voidaan arvioida silmämääräisesti etsimällä puista kasvuhäiriöitä tai muutoksia neulasissa ja lehdissä. Havupuiden neulasten värivir-heet erottuvat helpoimmin alkusyksystä lähtien koko talvikauden ajan.

Fosforin puutoksen tunnistaa puuston heikosta kasvusta sekä mutkaisista ja hen-noista vuosikasvaimista. Neulaset ovat myös lyhyitä ja neulasia on usein vain yksi vuosikerta. Pahoilla puutosalueilla saattaa esiintyä latvakatoa.

Kaliumin puutteen erottaa helpoimmin rämemänniköiden alla olevista alikasvos-kuusikoista, joiden vanhat neulaset ovat keltaisia. Viimeinen neulasvuosikerta sen sijaan on normaalin vihreä. Kaliuminpuutteesta kärsivät männiköt ovat ränsis-tyneitä ja kuivaoksaisia. Neulaset kellastu-vat kärjistään ja varisevat lopulta pois.

Turvemailla esiintyy usein myös boorin-puutosta. Sen seurauksena kuusen ja männyn latvakasvainten silmut vaurioitu-vat tai kuolevat. Neulaset myös usein paksuuntuvat ja käyristyvät. Latvakas-vainten häiriintyminen aiheuttaa puustos-sa monilatvaisuutta ja mutkaisuutta. Voimakkaassa puutoksessa puu saattaa kuolla.

Magnesiumin puutoksesta kärsivät kuuset ja männyt loistavat kauempaa katsottuna kullankeltaisina, kun neulasten kärjet vaihtavat värinsä jalometallia muistutta-viksi. Magnesiumin puutoksesta kärsivien koivujen lehdet kellastuvat jo kasvukau-den aikana.

Valtiolta tukea

terveyslannoitukseen

Valtio myöntää taimikoiden ja kasvatus-metsien ravinne-epätasapainon korjaami-seen eli terveyslannoitukseen kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Tuettavien kohteiden pitää olla havupuuvaltaisia turve- tai kangasmetsiä. Entisillä maatalousmailla myös lehtipuu-

valtaisten puustojen terveyslannoituksiin saa tukea. Pienet taimikot kannattaa terveyslannoittaa, jos aiemmin hakatussa puustossa on ollut ravinnehäiriöiden merkkejä.

Ojitetuille turvemaille myönnetään tukea, jos kohde vastaa ravinteisuudeltaan puolukkaista kangasmaata. Lannoitus-tarve pitää todeta puissa esiintyvien kasvuhäiriöiden, lehtien ja neulasten värivikojen avulla tai tarvittaessa lehti- ja neulasanalyysin avulla. Tukea myönne-tään keinolannoitteilla ja puutuhkalla tehtyihin lannoituksiin.

Lannoitekustannuksiin myönnetään tuki todellisten kustannusten perusteella, minkä toteuttaja todistaa esimerkiksi maksetun laskun kuitilla. Lannoitteiden levitykseen myönnetään tukea keskimää-räisten kustannusten perusteella.

Valtion tuki terveyslannoituksiin edellyt-tää aina etukäteen laadittua lannoitus-suunnitelmaa. Terveyslannoituksiin myön-nettävä tuki on rahoitusvyöhykkeestä riippuen 40 - 65 % kustannuksista.Toteutuskustannuksiin myönnettävää tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä, jos kiinteistöllä ei ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa. •

Markku Remes, MetsänhoitajaMetsäkeskus Pohjois-SavoKirjoittaja työskentelee Puu liikkeelle –hankkeen hankeneuvojana Metsäkeskus Pohjois-Savossa.

18 Harvest ia

Mistä metsänomistaja

tietää suon tarvitsevan

kunnostusojitusta?

Kunnostusojitustarpeen huomaa siitä, että ojan pohjaan on alkanut kertyä paksua rahkasammalkasvustoa ja muutakin kas-vustoa, joka estää veden virtauksen ojissa. Myös ojien välissä rahkasammallaikkujen osuus on alkanut selvästi lisääntyä. Puiden pituuskasvussa on usein havaittavissa jo taantumisen merkkejä. Sateisena kesänä suolla liikuttaessa huomaa helposti ojien kuivatustehon taantuneen – suon pinta on märkä ja upottava.

Miten ojitushanke saadaan

liikkeelle?

Ojitushanke lähtee liikkeelle siten, että metsänomistaja ottaa yhteyttä metsäkes-kuksen paikallisen aluetoimiston metsän-parannustyönjohtajaan ja allekirjoittaa ojitussuunnitelmatilauksen. Metsäkeskus selvittää aina yhteishankkeen mahdolli-suuden. Hankkeeseen yritetään saada mukaan naapuritiloja, jolloin hanke on edullisempi toteuttaa ja valtion tuki on yhteishankkeelle korkeampi.

Mitkä ovat pääperiaatteet

ojasuunnittelussa? Milloin

entiset ojat perataan ja

milloin tehdään uudisojitus?

Pääsääntöisesti entiset ojat perataan ja suunnitellaan täydennysojia tarvetta vas-taavasti. Mikäli sarkaleveys on aikaisem-man ojituksen jäljiltä turhan leveä, voi-daan tehdä sarkojen halkominen. Näitä tapauksia on jo aikaisemmin tehty varsin paljon, joten niitä ei tule vastaan enää kovinkaan usein. Mikäli aikaisemman ojituksen ojat on suunniteltu päälaskun suuntaisesti ja kuivatusteho on jäänyt täten riittämättömäksi, voidaan joskus joutua ojien suuntausta muuttamaan aikaisempaan ojitukseen nähden.

Kunnostusojitukset ovat merkittävä osa suometsien kokonaisvaltaista hoitoa. Harvestia –lehti haastatteli aiheesta metsäpalvelupäällikkö Tauno Partasta Metsä-keskus Pohjois-Savosta.

Ojitushankkeen yhteydessä

tehdään myös piennarteitä.

Milloin piennartien

tekemisen voi liittää

ojitushankkeeseen?

Kunnostusojituksen suunnitteluun liittyyaina myös harkinta kulkuyhteyksien järjestämisestä. Piennartietä voidaan ra-kentaa varsinaiselle ojitusalueelle tarpeel-linen määrä, lisäksi hankkeeseen voidaan liittää pieniä osia kangasmaille rakennet-tavaa, autotielle johtavaa piennartietä. Näiden osalta harkinta on tehtävä tapauskohtaisesti, mitään yleisohjetta ei voi antaa. Piennartien määrästä suhteu-tettuna ojametrimäärään ei ole mitään sitovaa yleisohjetta.

Hankkeeseen voi saada

valtiolta tukea. Mitkä ovat

rahoituksen ehdot ja

paljonko tukea saa?

Suunnittelu maksetaan valtion Kemera- varoista, suunnittelutyön osalta metsän-omistajalta peritään vain arvonlisäveron osuus. Tuen määrä hankkeen toteuttamis- kustannuksiin vaihtelee tukivyöhykkeit-täin. Metsänomistajalle maksettavaksi jäävä kustannus voidaan vähentää 15 % vuosittaisin menopoistoin metsätalouden verotuksessa.

Mitä suuruusluokkaa

ojituskustannukset ovat?

Ojituksen toteuttamiskustannukset olivat vuonna 2009 0,62 euroa/m. Kustannuk-set pitävät sisällään ojankaivun lisäksi myös piennartasanteiden ja rumpujen teon sekä työnjohdon.

Kuinka kauan hankkeen

toteuttaminen kestää

hankkeen tilaamisesta?

Hankkeen toteuttamisaika riippuu täysin ojalinja- ja harvennushakkuiden etene-misvauhdista. Mikäli hakkuut tapahtuvat nopeasti, hanke saadaan parissa vuodessa vietyä loppuun. Usein metsäkeskus seuraa vielä yhden vuoden varsinaisen kaivun loputtua hankkeen tilannetta. Esimerkiksi lietealtaita joudutaan joskus tyhjentämään vielä myöhemmin ennen hankkeen luo-vuttamista metsänomistajille. Harvestian kanssa on yhteistyössä viety muutamia ojitushankkeita nopeallakin aikataululla läpi. Hakkuut on onnistuttu toteuttamaankesäkorjuuna varsin pehmeällä ojitus-alueella. Nykyinen kalusto taitavine kuskeineen mahdollistaa myös kesäkor-juun ojitusalueella.

Mitä puunostajien tulisi

tehdä ojitushankkeiden

vauhdittamiseksi?

Jotkut puunostajat suhtautuvat suoleimi-koihin edelleen varsin nihkeästi, tosin viime aikoina on tapahtunut parannusta. Suurin ongelma ojituksen toteuttajan puolelta on se, että hakkuut viivästyvätsekä se, että osa ojalinjoista on jäänyt aukaisematta ja vain osa alueesta on hakattu. Ojitushankkeen läpivienti edel-lyttää saumatonta yhteistyötä eri osapuo-lilta. Ojitushanke on aina tietynlainen kokonaisuus. Jos muutama yhteishank-keen osakas jää odottamaan sitä mahdol-lista euron kohoamista kantohinnassa, niin hankkeen venyminen ja se, että hankkeella joudutaan käymään kaivin-koneella useita kertoja, voi tulla osakkaille loppupelissä huomattavasti kalliimmaksi tätä kautta. •

S U O M E T S Ä T

Harvest ia 19

Nykyinen puunkorjuukalus-

to taitavine kuskeineen

mahdollistaa turvemaiden

korjuun myös kesäaikana.

Tämä edellyttää hyvää

suunnittelua, kuivaa kesää,

kantavaa telavarustusta

metsäkoneissa sekä ennen

kaikkea ennakkoluulotonta

asennetta.

< ”Kesä 2009 oli kuiva ja siten erinomainen suo-kohteiden hakkuulle. Saimmekin korjattua useita normaalisti talvileimikoiksi luokiteltuja kohteita loppukesän aikaan”, kertoo tyytyväisenä Harvestian metsäkoneyrittäjä Jussi Lappalainen Kiuruvedeltä.

Suometsien korjuu onnistuu kesälläkin. Hakkuu- ja ajokoneeksi suokohteille käy aivan tavallinen harvennusleimikoiden korjuuketju, kunhan se varustetaan tarpeeksi kantavalla telavarustuksella. Kuvassa Hakkuupalvelu Lappalaisen ajokone suometsän korjuukohteella Kiuruvedellä kesällä 2009.

Suometsien korjuu onnistuu kesälläkin

Turvemaiden leimikoiden hakkuu edellyt-tää tarkempaa ajoitusta ja suunnittelua kuin kangasmaiden puun korjuu. Luon-nollisesti oja- ja piennarteiden linjojen tulisi olla suunniteltuna ennen hakkuun aloittamista. Nämä linjat sitten ohjaavat myös ajouraverkoston tekemistä. Valtaosa suoleimikoista hakataan perinteisesti edelleen talvella. ”Koska turvemaiden hakkuumahdollisuudet lisääntyvät jatku-vasti ja talvet ovat lyhyemmät kuin aikai-semmin, olemme hakanneet turvemaalla myös kesällä. Kesä 2009 oli kuiva ja siten erinomainen suokohteiden hakkuulle. Saimmekin korjattua useita normaalisti talvileimikoiksi luokiteltuja kohteita lop-pukesän aikaan”, kertoo metsäkoneyrittäjä Jussi Lappalainen Kiuruvedeltä.

”Kesähakkuu edellyttää kokoojaurien suunnittelua mahdollisimman kantaville paikoille ja latvusmassan tuomista haka-tessa ajouralle”, listaa Jussi kesähakkuun edellytyksiä. ”Hakkuu- ja ajokoneeksi käy suokohteille aivan tavallinen harven-nusleimikoiden korjuuketju, kunhan se varustetaan tarpeeksi kantavalla telavarustuksella. Hakkuukoneen tulisi kuitenkin olla vähintään kuusipyöräinen ja ajokoneen kahdeksanpyöräinen. Kor-

juukalustosta tulee kankeampi liikku-maan, minkä vuoksi ajouraverkostossa ei saa olla liikaa mutkia”, jatkaa Jussi.

Ojitusalueen hakkuut

kerralla kuntoon

Suoalueilla olevat päätehakkuut saa yleensä korjattua kesällä. Puuston juuristo ja alueelle tuleva hakkuutähde lisäävät kantavuutta. Korjuukelpoisuutta rajoitta-vana tekijänä on useimmiten juontouran ja varastopaikan kantavuus. Talvella lumi ja pimeys haittaavat näkyvyyttä, joten ke-sähakkuun korjuuolosuhteet mahdollista-vat jopa talvea paremman korjuujäljen. Suopuustot ovat usein runkomuodoltaan kangasmaiden puustoja mutkaisempia ja kooltaan pienempiä. Käytännössä tämä hidastaa hakkuuta. Myös saman tukki-saannon saaminen kuin kangasmailta on vaikeaa.

Lappalainen näkee kuitenkin suoalueidenpuustot suurena mahdollisuutena. ”Har-vennuspuuta on runsaasti saatavilla suo-leimikoilta ja osa puustosta on mahdollista

myös uudistaa.” Leimikon ja ojituksen suunnittelijoille Jussi lähettää toiveen, että kaikki hakkuut tehtäisiin ojitusalu-eella samalla kertaa. Tällä saataisiin leimikoiden koko kasvamaan. Myös uudet ojat pysyisivät paremmin kunnossa, kun alueelle ei tultaisi hakkaamaan ja ajamaan ojien yli heti uudestaan.

Koneyrittämistä jo yli

kolmekymmentä vuotta

Hakkuupalvelu Lappalainen on perustettu vuonna 1997. Jo sitä ennen perheessä oli ollut koneyrittämistä parikymmentä vuotta. Puutavaran korjuun lisäksi he ovat vastanneet myös tarvittavien lumitöiden tekemisestä. Yritys työllistää omistajien lisäksi kahdesta kolmeen työntekijää.

”Haluan vastata omasta työjäljestä suoraan yhtiölle ja metsänomistajille”, kertoo yrityksen toiminnasta vastaava Jussi Lappalainen. ”Harvestian matala organisaatio mahdollistaa yrittäjän mieli-piteiden ja kehittämisehdotusten viemisen aina johtoon saakka. Hankintaesimies vastaa oston lisäksi myös korjuusta, mikä mahdollistaa leimikoiden järkevän korjuujärjestyksen”, kertoo Lappalainen kokemuksiaan jo toista vuotta kestäneestä urakonnistaan Harvestiassa. •

S U O M E T S Ä T

20 Harvest ia

Puuta pinoon kokoperheen voiminHämeenlinnalaisen Jyrki

Virtasen koneyritystä voi

hyvin syin kutsua perheyri-

tykseksi. Jyrkin lisäksi puuta

katkovat ja ajavat molemmat

pojat Niko ja Kim. Lisäksi

vaimo Riitta on aina hoitanut

yrityksen paperityöt.

Y R I T T Ä J Ä

Jyrki Virtanen aloitti Harvestian koneyrit-täjänä viime vuoden lopussa. Pääasialli--sena urakointialueena on Kanta-Häme ja Uusimaa. ”Etupäässä on hakattu Aallon Arin ostamia leimikoita Janakkalassa ja Hausjärvellä, sopivan matkan päässä kotoa Hämeenlinnasta”, kertoo Jyrki tyytyväisenä. Harvestialle Jyrki siirtyi Versowoodilta. Sitä ennen ehti kertyä koneurakointikokemusta peräti 20 vuotta Tehdaspuun ja UPM:n hakkuutyömailla.

Suurin muutos

puunkorjuumäärissä

Virtasella on jo kolmenkymmenen vuoden kokemus metsätöistä. ”Isä aloitti metsä-koneyrittämisen jo 60-luvulla. Silloin ajet-tiin metsuripuita”, kertoo Jyrki yrityksen taustoista. ”Itse tein parikymppisenä kolmisen vuotta metsurihommia ennen

siirtymistäni isän yritykseen puuta aja-maan. Yritys siirtyi nimiini vuonna 1984. Samalla ostin ensimmäisen ajokoneeni, Valmet 872K:n”, muistelee Jyrki. Virtasen perheessä historia toistaa itseään. Jyrkin isä ajoi aikanaan 60 - 70 – luvulla Mylly-kosken puita pinoon. Nyt poika Jyrki ja pojanpojat Niko ja Kim katkovat ja ajavat taas Myllykosken kuusikuitua tien varteen.

Yrityksensä alkuvuodet Jyrki ajoi ajo-konetta. Ajokone vaihtui ensimmäiseen hakkuukoneeseen, Valmet 901:een, vuonna 1991. Jyrki hakkasi ja puiden ajamisen hoiti pitkäaikainen yhteistyö-kumppani Rauno Simoinen Mäntsälästä. ”Nyt on taas palattu lähtöpisteeseen eli parinkymmenen vuoden jälkeen yrityk-sellä on taas oma ajokone”, päivittää Jyrki tilannetta.

Jyrkin mukaan suurin muutos metsäpäässä on tapahtunut liikuteltavissa puumäärissä. ”Alkuvuosina ajettiin muutama tuhat mottia lähinnä metsuripuita. Nykyään vuosittain hakattavat määrät ovat moninkertaiset.” Jyrki muistelee, kuinka alkuvuosina moton katkomien puiden päihin merkittiin pituusmitta käsin ja puut mitattiin jälkimitalla. ”Motomittaan ei voinut vielä täysin luottaa 90-luvun alussa. Nykyisin mittalaitteet ovat onneksi luotettavia”, toteaa Jyrki. Samalla hän kiittelee sitä, että koneet ovat kehittyneet ja parantuneet vuosien saatossa merkittä-västi. ”Isompia remontteja tulee onneksi nykyään enää harvoin.”

Virtasen pojista nuorempi Kim on ollut mukanametsässä pienestä pojasta lähtien. Kim tulikokopäiväisesti konetöihin mukaan armeijanjälkeen tämän vuoden tammikuussa.

20 Harvest ia

Harvest ia 21

Y R I T T Ä J Ä

Laadukasta puunkorjuuta

Jossakin vaiheessa Virtasen koneyrityk-sessä operoi kaksikin hakkuukonetta. Tällä hetkellä urakointia tehdään yhden hakkuukoneen ja yhden ajokoneen voi-min. ”On tietoinen valinta, ettei yritystä ole lähdetty paisuttamaan liikaa. Silloin oma aikani kuluisi helposti töitä suunni-tellessa ja koneita siirrellessä”, kertoo Jyrki. ”Nykyisessä toimintamallissa voin tehdä sitä, mitä itse parhaiten osaan eli laadukasta puunkorjuuta”, jatkaa Jyrki.

Jyrkin lisäksi metsässä urakoivat molem-mat pojat Niko ja Kim sekä hakkuuko-neen ohjaimissa hausjärveläinen Tuomas Arovuori. ”Itse hakkaan motolla ja ajan ajokonetta aina vähän sen mukaan, kum-massa on enemmän tarve”, kertoo Jyrki. Pojista nuorempi Kim tuli konetöihinmukaan puolitoista vuotta sitten. Koko-päiväiseksi työskentely metsänhakkuu-työmailla muuttui tämän vuoden tam-mikuussa, kun armeija päättyi. Niko ajoi jo 16-vuotiaasta lähtien kaikki kesät ja loma-ajat puita. Tällä hetkellä hän opiskelee teknillisessä korkeakoulussa Tampereella ja käy nykyään metsässä työskentelemässä silloin tällöin ehtiessään. Niko on opiskeluaikana ollut pari kesää metsäkonevalmistaja John Deeren palve-luksessa suunnittelupuolella.

Harvennuksissa enemmän

haastetta

Mieluisimpia hakkuita Jyrkille ovat myö-hemmät harvennukset. ”Harvennuksissa on enemmän haastetta kuin avohakkuis-sa. Tosin hyvän työjäljen aikaansaaminen edellyttää sitä, että tarvittavat ennakko-raivaukset pitää olla tehtynä ennen hakkuukoneen saapumista.”

Viimeiset viisi vuotta kierrättivät Jyrkiä hakkuilla ympäri Itäistä Uusimaata. Koneurakointi Harvestiassa tarjosi mah-dollisuuden palata sinne, missä Jyrki on valtaosan työkokemuksestaan urakoinut. Pitkän linjan yrittäjänä vuosien varrella on moni metsänomistaja tullut tutuksi. Jyrki toivookin näkevänsä tuttuja metsän-omistajia myös Harvestian työmailla puunkorjuun merkeissä. •

Konekalustona Jyrki Virtasella on John Deeren 1270 D ja ajokoneena samaisen merkin 1110 D. Koneet soveltuvat päätehakkuista aina ensiharvennuksiin, toki tuottavimmat työmaat ovat päätehakkuita ja viimeisiä harvennuksia.

Jyrki Virtanen osti ensimmäisen oman ajokoneen, Valmet 872K:n, vuonna 1984. Kuvassa Jyrki ajokoneen ohjaamossa vuonna 1987.

22 Harvest ia

Hakkuukoneen kuljettajasta puun ostajaksiHarvestian hankintaesimies Harri Rautanen pitää omassa työssään tärkeänä työn vapautta ja haastavuutta. Haastetta riittääkin, sillä Hämeenlinnan ja lähikuntien puun oston lisäksi Harri vastaa korjuuesimiehen tehtävästä viiden hankintaesimiehen alueella.

Harvestian hankintaesimies Harri Rautanen tarkistaahakkuukoneen mittaustarkkuutta männikön avohakkuullaJanakkalassa. ”Hyvin on mittaustarkkuus kohdallaan”,kiittelee Harri koneyrittäjä Jyrki Virtasta.

Talvisena torstaiaamuna Harri nostaa mittasakset autoonsa kotitoimistollaan Hämeenlinnassa ja lähtee ajelemaan kohti Janakkalaa. Tänään on korjuuesi-miespäivä ja vuorossa on korjuujäljen tar-kastus Janakkalassa. ”Korjuuesimiehenä vastuullani on viiden hankintaesimiehen alueella puutavaran mittojen ja laadun hallinta sekä määrävastuu puun toimituk-sistamme”, kuvailee Harri työtänsä. ”Tänään menen metsään tekemään korjuujäljen tarkastusta. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkistan korjuujäljen, katkotun puutavaran mitat ja laadun sekä teen hakkuukoneelle motokontrollin”, kertoo Harri päivänsä kulusta.

Motokontrollilla tarkistetaan hakkuuko-neen mittaustarkkuus mittasaksilla. ”Viime vuosien aikana mittaustarkkuus on parantunut merkittävästi. Urakoitsijat huolehtivat mittalaitteista kiitettävästi. Myös itse laitteissa on tapahtunut suuri kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana”, kiittelee Harri. ”Hyvä korjuujälki ja mittaustarkkuudesta huolehtiminen eivät kuitenkaan yksistään tee hyvää kor-juuyrittäjää. Hyvältä yrittäjältä vaaditaan myös sosiaalisia taitoja. Työmaalla vierai-levan metsänomistajan kanssa on osattava jutella hänen metsäänsä liittyvistäasioista.”

Hämeessä Hämeen tavalla

Kärkölästä kotoisin oleva Harri ostaapuuta Hämeenlinnasta, Hattulasta, Hämeenkoskelta ja Kärkölästä. ”Hämeestä olen ollut pois ainoastaan silloin, kun kävin opiskelemassa met-säkoneenkuljettajaksi Jämsänkoskella”, kertoo Harri hämäläisestä taustastaan. Maalaistalon pojalle metsäalan valinta oli luontainen ratkaisu. ”Isä oli metsäkone-yrittäjä. Jälkikäteen ajateltuna oli ihan

hyvä, ettei hän kuljettanut liikaa muka-nansa hakkuutyömailla. Voi olla, etten tällä alalla olisikaan”, muistelee Harri pilke silmäkulmassa.

Jämsänkosken metsäkonekoulun jälkeen Harri työskenteli muutaman vuoden ajokoneen- ja hakkuukoneenkuljettajana ennen kuin metsätalousinsinööriopinnotEvolla kutsuivat. Motokuskin työt jatkui-vat vielä opiskeluaikana. ”Puun ostamises-sa on iso etu siitä, että tuntee koko ketjun kannolta sahalle ja tehtaalle asti”, tuumaa Harri. Hän ehti ennen Harvestialle siirtymistään työskennellä korjuu-, kulje-tus- ja metsänhoitoesimiehen tehtävissä Koskitukilla.

Metsänkäsittelyn hyvä tuntemus ehdoton edellytys puunostajalle

Lähivuosien suurimpana haasteena Harri näkee puun haltuun saannin vaikeutumi-sen. ”Metsäala on isossa murroksessa. Kilpailu puusta on kiristynyt entisestään. Toisaalta metsänomistajat ikääntyvät ja kaupunkilaistuvat, eikä monellekaan väli-tön rahan tarve ole enää syy puukaupan tekemiseen”, pohtii Harri. ”Metsäalalla tarvitaan nyt paljon enemmän neuvontaa kuin aikaisemmin. Harvennushakkuut ovat metsänhoitotöitä, joita ei kannata missään tapauksessa siirtää eteenpäin. Lisäksi ne tuovat metsänomistajalle rahaa, joten ne ovat niitä kaikkein kannattavim-pia metsänhoitotöitä”, toteaa Harri.

Harri pitää tärkeänä sitä, että metsän-omistajat muistaisivat, että jokainen metsä on erilainen ja vaatii sekä metsän-hoito- että hakkuutoimenpiteitä niistä lähtökohdista omalla ajallaan. ”Jos yleinen mieliala on, että nyt ei ole puukaupan aika, ei se tarkoita sitä, etteikö omassa

metsässä voisi olla kiireellisiä hakkuu- ja hoitotöitä”, herättelee Harri metsänomis-tajia.

”Iso vastuu on meillä nykyisillä puun ostajilla. Enää näissä töissä ei riitä se, että osaa lukea karttaa ja suunnistaa. Pitää olla supliikki kaveri, joka osaa perustella metsänomistajalle kulloisetkin hakkuu- ja metsänhoitotarpeet. Metsänkäsittelyn hyvä tuntemus on ehdoton edellytys hyvälle puun ostajalle. Silloin neuvot ovat harkittuja”, listaa Harri hyvän puun ostajan ominaisuuksia.•

H A N K I N T A E S I M I E S

Harvest ia 23

P U U M A R K K I N A B A R O M E T R I

Puutavaralajeittain

mäntytukki

kuusitukki

koivutukki

mäntykuitu

kuusikuitu

koivukuitu

energiapuu

Hakkuutavoittain ja korjuuajankohdittain

päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen

harvennukset, kesäkorjuukelpoinen

päätehakkuut, talvikorjuukelpoinen

harvennukset, talvikorjuukelpoinen

kysyntä on heikkotai kysyntää ei ole

kysyntä vaihteleealueittain ja voi

olla paikoin heikko

yleisesti hyväkysyntä

erinomainenkysyntä

mäntytukkikuusitukki koivutukki

kuusikuitu mäntykuitu koivukuitu energiapuu

päätehakkuut,talvikorjuukelpoinen

harvennukset,talvikorjuukelpoinen

päätehakkuut,kesäkorjuukelpoinen

harvennukset,kesäkorjuukelpoinen



olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä







yleisesti hyvä kysyntäerinomainen kysyntä kysyntä on heikko taikysyntää ei ole

kysyntä vaihtelee ja voi olla paikoin heikko



olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä







PUUN KYSYNTÄ

Edellytykset puukaupoille jatkuvat hyvinä. Maailmantalouden myllerrykset saattavat tuoda vaikutuksiaan puumarkkinoille sekä puun kysyntään että tarjontaan.

Puunmyyntitulojen 25 %:n verohuojennus on voimassa tämän vuoden aikana tehdyille puukaupoille. Tämä veroetu kannattaa hyödyntää toteuttamalla metsänhoidollistentarpeiden mukaiset puukaupat tämän vuoden aikana.

Harvestia Oy:n ostotoiminta on täydessä käynnissä koko toimialueellamme.

PUUMARKKINABAROMETRI

Harvest ia 23

24 Harvest ia

Laadukkaasta koivukuidustalaadukasta aallotuskartonkia

Laatuun vaikuttavia tekijöitä

Laadukkaan ja kestävän aallotuskartongin aikaan saamiseksi täytyy raaka-aineen täyttää sille asetetut laatuvaatimukset, jotta siitä saadaan tasalaatuista hake-massaa valmistusprosessiin. Tärkeimpiä kriteereitä ovat oikea minimiläpimitta sekä rangan oksattomuus ja haaratto-muus.

Liian pieniläpimittainen puu katkeaa hel-posti kuorintarummussa, eivätkä katken-neet lyhyet pätkät haketu hakelastuiksi. Tästä syystä hakkeen laatu huononee ja tulee raaka-ainehävikkiä. Rangoissa ole-vat oksat ja haarapuut vaikeuttavat myös kuorintaa, jolloin kuorta joutuu hakemas-saan ja sitä kautta valmiiseen tuotteeseen. Liiallinen kuorenmäärä huonontaa loppu-tuotteen laatua.

Aallotuskartongin teossa käytetään koivun seassa myös pieniä määriä haapaa. Haapa ei ole kuitenkaan lujuusominai-suuksiltaan koivun kaltainen, eikä siitä saada koivun veroista valmistusmassaa, joten suurina määrinä sitä ei kannata valmistuksessa käyttää.

Raaka-aineen laatuseuranta

Savon Sellulla

Toimitettavan puun laadun vartijoina Savon Sellulla toimivat vastaanottomit-taajat. ”Meillä on tällä hetkellä viisi ammattitaitoista kaveria vastaanotossa, ja mittauskokemusta heiltä löytyy yhteensä kymmenien vuosien verran”, kertoo mitta-aseman esimies Matti Karvonen.

Kuormat mitataan kehysmittauksella eli mittaaja ottaa kuormasta pituus-, leve-ys- ja korkeusmitat sekä määrittää kiin-totilavuusprosentin. Saadut mittaustulok-set tallennetaan MillGate –vastaanotto-järjestelmään, josta saadaan kuorman kokonaiskuutiomäärä.

Samalla tarkastetaan nipuittain kuorman laatu. Jos jo silmämääräisesti huomataan, että kuormassa on yli kymmenen prosent-tia laadun täyttämätöntä puuta, siitä tehdään laatuilmoitus toimittajalle, eikä kuormaa oteta vastaan ollenkaan. Pää-osalle kuormista laatu määräytyy vastaan-ottojärjestelmän arpomien laatuotantojen perusteella, joita tehdään päivittäin 4-5 kuormasta. Lisäksi Sellun vastaanotossa tehdään kontrolliotantoja päivittäin

Savon Sellulla käytetään aal-

lotuskartongin eli flutingin

pääraaka-aineena koivukui-

tua. Tämän vuoden alusta

Harvestia on ottanut koko-

naisvastuun tehtaan puu-

toimituksista. Tehtaalle

tarvitaan päivittäin noin 45

rekkakuormaa koivua, jotta

päivätuotantoon saadaan

tarvittava määrä raaka-

ainetta. Osa puusta toimite-

taan myös junalla.

S A V O N S E L L U

Otantanipusta löytyneet mutkaiset ja oksaisetrangat eivät täytä koivukuidulle asetettujalaatuvaatimuksia.

< Päivittäisillä laatuotantamittauksilla pysytään ajan tasalla tulevan raaka-aineen laadusta. Otanta-nippua mittaamassa Hannu Karppa.

24 Harvest ia

Harvest ia 25

S A V O N S E L L U

yhdestä kahteen. Kontrolliotannoilla tarkistetaan mittatarkkuuden lisäksi myös laatua. Tehdasmittaerillä on käytössä omat laatuluokat ja jokainen vastaan-otettu erä laadutetaan erikseen. Laatua tarkkaillaan päivittäin, jolloin mahdolli-siin epäkohtiin pystytään puuttumaan välittömästi.

Vuosien kokemus on antanut vastaanoton pojille näkemystä siitä, mihin aikaan vuodesta on kriittisimmät ajat laadun osalta. ”Keväällä nila-aikaan hakattu puu saattaa olla huonosti karsiutunutta, jolloin puiden oksaisuus haittaa kuorintaa

KOIVUKUIDUNMITTA- JA LAATU-VAATIMUKSIA:

Puun pienin läpimitta 6 cm ja suurin paksuus 60 cm kuoren päältä mitattuna

Pehmyttä lahoa sallitaan maksimissaan puolet pölkyn läpimitasta.Tervettä puuta on oltava reunalla vähintään 6 cm:n kaista.Varasto- ja pintalahoa ei sallita.

Halkaisijaltaan yli 4 cm ja pituudeltaan yli 10 cm oksia, eikä haarapuita sallita

INFOLAATIKKO

tehtaalla. Lisäksi keskitalvella tulee joskus ylivuotista puuta. Niissä on usein jo liikaa varastolahoa”, valaisee asiaa vastaanotto-mittaaja Hannu Karppa.

Oikea puun pituus tärkeää

myyjälle ja tehtaalle

Savon Sellulle otetaan vastaan koivuja, joiden pituus vaihtelee 2,5 metristä 6,5 metriin. Tavoiteltava runkopituus tehtaalle tulevalle koivulle on kuitenkin viisi metriä. Tärkeää on käyttää ainespuu tarkkaan hyödyksi metsäpäässä, mutta

oikealla katkonnalla ja hyvin tehdyllä karsinnalla pystytään vaikuttamaan suu-resti myös laatuun.

Laadukkaan koivukuidun toimittamiseksi on tärkeintä tutustua Savon Sellulle toi-mitettavan puun mitta- ja laatuvaatimuk-siin ennen hakkuiden aloittamista. Näin varmistetaan, että alusta asti tehdään oikean mittaista ja laadut täyttävää raaka-ainetta Savon Sellun aallotuskartongin tuotantoon. •

Laaduntarkkailu tehtaalla alkaa tästä: Pekka Repo (vas.) ja Jukka Mensonen tekevät mittauksen lisäksi silmämääräisen laatutarkistuksen vastaanottoon tulleesta koivukuitukuormasta.

Valmiit flutingrullat matkalla punnitukseen ja pakkaamoon. Yhdestä autokuor-masta koivua saadaan noin seitsemän rullaa valmista aallotuskartonkia.

Kuljettaja tarkistaa silmämääräisestijo varastopaikalla, että kuljetukseenotettava koivuerä on laatukriteerienmukaista. Savon Sellun mittapaikallesaapunut Lähivaara Oy:nkuljettaja Seppo Hiltunen onnäin todennut.

26 Harvest ia26 Harvest ia

Satsausta henkilöstön hyvinvointiin Myllykoskella vuosikymmenien ajan

Myllykosken tehtaiden laajentuessa ja työntekijöiden lukumäärän kasvaessa 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenil-lä, yhtiö alkoi kiinnittää huomiota väken-sä hyvinvoinnin edistämiseen. Alun perin ns. työväen huolloksi kutsuttu toiminta on vaihdellut ja muuttunut yhtiön ja yhteiskunnallisen kehityksen mukana. Laajimmillaan sosiaalinen toiminta oli 1930-luvulla, jolloin yhtiö vastasi tai tuki henkilöstönsä hyvinvointia sairaan- ja lastenhoidosta aina erilaisiin kerho- ja vapaa-ajan toimintoihin.

Tärkeä sektori yhtiön sosiaalitoiminnassa on ollut urheilu-, kulttuuri- ja muun vapaa-ajantoiminnan tukeminen. Erittäin merkittävässä asemassa on ollut yhtiön vuonna 1938 Myllykosken keskustaan rakentama Seuratalo, josta kerhot ja yh-distykset ovat saaneet viihtyisän kokoon-tumispaikan.

Seuratalo on edelleen ahkerassa käytössä. 500 hengen juhlasali on tarjonnut arvok-kaat tilat lukemattomille juhlatilaisuuksil-le. Juhlasalissa toimi myös elokuvateatteri 1980-luvun puoliväliin saakka. Lisäksi talossa on koulutustiloja, luentosali ja kerhohuone.

Yhtiö osallistui aktiivisesti myös laajaan hankkeeseen kirkon rakentamiseksi Myl-lykoskelle. Yhtiö luovutti torin laidasta tontin kirkon paikaksi, sekä tuki huomat-tavasti suunnittelu- ja rakennustöitä. Seurataloa vastapäätä kohoava kirkko vihittiin käyttöön syyskuussa 1936.

Arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi pääkonttorirakennus ja Virkailijakerho sekä tehtaalle johtavan tien reunalla nousevat ns. työnjohtajien asuinrakennukset. Näistä neljästä pien-talosta kaksi on edelleen asuinkäytössä ja kahdessa muussa on työterveysasema, tilapäisiä toimistotiloja sekä Harvestian paikalliskonttori.

Myllykosken tehdas- ja asuinalueesta tuli 1930-luvulla mielenkiintoinen ja näyttä-vä vierailukohde. Yhtiö vaalii tänäkin päivänä miljöötään resurssiensa mukaan.

Markan tontteja

Sosiaalisen toiminnan merkitystä tehdas-paikkakunnilla pidettiin sotien jälkeen entistä tärkeämpänä. Samalla tahdottiin edistää yhtiön henkilöstön ja heidän perheittensä henkistä ja ruumiillista

Henkilöstöstä huolehtiminen

myös työajan ulkopuolella

on osa Myllykosken tehtaan

historiaa. Vuosikymmeniä

tämä toiminta tunnettiin

sosiaalitoimintana, josta on

jäänteitä yhä edelleen.

H I S T O R I A

Teksti: Pentti SalinKuvat:Myllykoski Paper Oy, arkisto

Myllykosken keskustassa sijatsevaSeuratalo on myös tänään merkittävä

kokoontumispaikka.

Harvest ia 27 Harvest ia 27

H I S T O R I A

hyvinvointia. Asuntopula teki asuntojen rakentamisesta yhtiön sosiaalitoiminnan tärkeimmän osa-alueen. Yhtiö on ollut henkilöstön omakotirakennustoiminnan tukijana edelläkävijä Suomessa.

Yhtiö luovutti kaikille rintamalta palan-neille yhtiöläisille sekä kaatuneiden perheille omakotitalotontin yhden markan muodolliseen hintaan. Rakentajat saivat yhtiöltä valmiit tyyppipiirustukset sekä pitkäaikaista, halpakorkoista lainaa.

Rakentamista nopeuttaakseen yhtiö teetti omistamalleen alueelle rakennussuunni-telman ja rakensi alueelle tiet. Vuosien 1941–1951 aikana Myllykoskelle valmistui yhteensä 80 yhtiön lainoittamaa omakoti-taloa. Yhtiön työntekijöistä 85 prosenttia asui 1950-luvun alkaessa omassa asunnos-saan.

Myöhemmin yhtiö kaavoitti lisää alueita omakotitalojen rakentamiseksi. Myös kerros- ja rivitaloasuntojen hankintaan ryhdyttiin myöntämään edullisia lainoja.

Yhtiön harjoittamalla asuntopolitiikalla on ollut suuri merkitys henkilöstön pysy-vyyteen ja viihtyvyyteen paikkakunnalla.

Henkilöstön

lomanviettopaikka

Kun keväällä 1939 voimaan tullut uusi vuosilomalaki pidensi huomattavasti vuosilomia, yhtiö otti sosiaalitoiminnan piiriin myös henkilöstön lomanviettomah-dollisuuksien järjestämisen.

Yhtiö osti vuonna 1941 Kaipiaisten Raut-järven rannalta kymmenen hehtaarin suu-ruisen alueen, jolle annettiin nimeksi “Kesäranta”. Alueelle on rakennettu lukuisia 1-2 perheen lomamökkejä, yhteis-majoitustiloja, saunoja ja ruokalaraken-nus.

Kesäranta eli kukoistuskauttaan 1950-lu-vulta 1980-luvun puoliväliin, jonka jälkeen seurasi puolen kymmenen vuoden hiljaisempi jakso. Uudet sukupolvet ovat löytäneet kesäpaikan uudelleen ja sitä on kehitetty rakentamalla ja modernisoimalla mökkejä ja yhteisrakennuksia.

Kilpa- ja kuntourheilua

Yhtiöläiset ja myllykoskelaiset yleensäkin ovat vuosikymmenien aikana ottaneet aktiivisesti osaa kilpa- ja kuntotoimintaan. Myllykoskelaiset ovat esiintyneet voittoi-sina joukkueina ampumaurheilussa, hiih-dossa ja pallopeleissä. Myös voimistelu- ja painitoiminta sekä keilailu on ollut vilkasta.

Menestyminen on ollut mahdollista yhtiön tarjoamien tilojen ja muiden tuki-en muodossa. Seuratalon alakerrassa on sisäampumarata, jossa aikoinaan aloitet-tiin myös paikkakunnan menestyksellinen keilailuharrastus. 1940-luvun lopulla

valmistuneen kipsoniittilevytehtaan yhteyteen rakennettiin liikuntahalli, jossa tarjoutui mahdollisuus mm. tenniksen harrastamiseen.

Vuonna 1947 Myllykoskelle perustettu jalkapalloseura Mypa on viime vuosikym-menien aikana raivannut paikan Suomen huippujen joukkoon. Seura sai ensimmäi-sen Suomen mestaruutensa 2005. •

Myllykoski on tukenut henkilöstönsä omakotirakennustoimintaa 1940-luvulta lähtien.Ensimmäiset omakotitalot valmiina.

Kesärannassa on idyllisä mökkejä perheiden käyttöön.

28 Harvest ia

Suunnistus on suosittu kuntoilu- ja kilpai-lulaji. Suomessa suunnistusta harrastaa 60 000 aikuista ja lasta. Paikalliset suun-nistusseurat järjestävät kaikille avoimia kuntorastitapahtumia huhtikuusta lokakuulle lähes jokaisen kunnan alueella. Kuntorasteilla on tarjolla kolmesta neljään eripituista ja eritasoista rataa. Vaikka suunnistus onkin useimmille pelkkä kuntoilumuoto, monet lajin harrastajista osallistuvat mielellään myös suunnistus-kilpailuihin. Kilpaileminen on oiva har-rastusmuoto vielä eläkevuosinakin.

Yhteistyötä

metsänomistajien kanssa

Suomen Suunnistusliiton harrastepäällik-kö Heikki Liimatainen on itsekin inno-kas suunnistaja. Kuntorastien lisäksi hän kertoo osallistuvansa vuosittain ainakin pariinkymmeneen kilpailuun. Työssään Suunnistusliiton harrastepäällikkönä Liimataisen vastuualueina ovat kunto-suunnistus ja nuorten harrastetoiminta.

L U O N T O - K U N T O S U U N N I S T U S

Kuntoa ja elämyksiä metsästä

28 Harvest ia

Kuntosuunnistus tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä kerrasta toiseen: suorituspaikka ja

ympäröivä luonto muuttuvat, omat taidot ja kunto kehittyvät. Suunnistamaan voi lähteä

jokainen terve henkilö, ikään katsomatta.

”Tavoitteenamme on kouluttaa kunto-suunnistusten järjestäjiä ja tätä kautta helpottaa heidän työtänsä laadukkaiden tapahtumien järjestämiseksi. Tämä on osa lajimarkkinointia. Tapahtumat takaavat suuren harrastajamäärän”, kertoo Liima-tainen. Suunnistusseuroja on Suomessa kaikkiaan 380, joista kaksi kolmasosaa järjestää vähintään yhden suunnistusta-pahtuman vuodessa.

Kuntosuunnistustapahtuman, esimerkiksi iltarastien järjestäminen vaatii paljon talkootyötä paikalliselta suunnistusseural-ta. ”Iltarastitapahtumaa ei järjestetä niin kuin jalkapalloharjoituksia. Ei ole valmista pelikenttää olemassa, vaan jonkun onsuunniteltava suunnistusrata ja merkittä-vä se maastoon”, toteaa Suunnistusliitonviestintäpäällikkö Pirjo Valjanen. ”Toki iltarasteilla on myös taloudellinen merki-tys järjestävälle seuralle”, muistuttaa Liimatainen.

Suunnistusliitto ja suunnistusseurat teke-vät tiivistä yhteistyötä metsänomistajien kanssa. ”Metsänomistajat ovat meille

tärkeä sidosryhmä, sillä antamalla luvan suunnistuskäyttöön omilla maillansa, he mahdollistavat lajin harrastamisen”, ker-too Liimatainen. ”Hyvin vähän on niitä metsänomistajia, jotka kieltävät suunnis-tuksen. Heidän mielipidettään kunnioi-tetaan ja tapahtuma järjestetään silloin jossakin muualla”, jatkaa Liimatainen.

Elämyksiä metsästä

Suunnistus on taitoja kestävyyslaji, jossa tarvitaan myös keskittymis- ja päättely-kykyä. Parhaimmillaan suunnistuskoke-mus tarjoaa luontoelämyksiä, kunnon kohotusta, onnistumisia ja sosiaalista kanssakäymistä. ”Suunnistustapahtumaan kuuluu olennaisena osana myös jälkipeli. Tapahtuman jälkeen keskustellaan reitin valinnasta ja tietysti analysoidaan vähän ratamestaria ja kartanpiirtäjääkin. Monille lajin harrastajille onkin muodostunut lajin ympärille oma sosiaalinen verkostonsa”, kertoo Liimatainen.

Harrastuksen houkuttelevuutta lisää myös se, että jokainen suoritus on erilainen. Luonto on tärkeä osa suunnistusnautin-toa. Se on ainutkertainen elämyspaikka eri vuoden- ja vuorokauden aikoina. Valjanen kehottaa metsänomistajia lähtemään mukaan suunnistusrasteille. ”Suunnistus on hyvä keino tutustua omaan lähiympäristöön. Omaan metsään-kin voi suunnistuksen kautta saada täysin uudenlaisen näkökulman.”

Koko perheen harrastus

Suunnistuksen suosio selittyy osaksi sillä, että lajia voi harrastaa kuka tahansa normaalissa fyysisessä kunnossa oleva ihminen ikään, kuntoon tai sukupuoleen katsomatta. Siksi kuntosuunnistuksesta onkin tullut monesti koko perheen yhtei-nen harrastus.

Suomen Suunnistusliiton harrastepäällikkö Heikki Liimatainen on itsekin aktiivinen suunnistaja. Liima-taisen mukaan suunnistus sopii harrastukseksi erityisesti henkilölle, joka tykkää liikkua luonnossa jahaluaa itselleen vaihtelevan, mielekkään kuntoilumuodon.

Harvest ia 29


”Laji sopii erityisesti henkilölle, joka tykkää liikkua metsässä ja haluaa vaihte-levan, mielekkään kuntoilumuodon”, pe-rustelee Liimatainen. Oman kokemuksen-sa perusteella hän kertoo tunnin lenkin tulevan suunnistuksen yhteydessä tehtyä lähes huomaamatta. ”Kun maisemat vaihtuvat ja matkan varrella on etsittäviä rastipisteitä, ei tarvitse koko ajan miettiä ainoastaan fyysistä etenemistä. Maisemien muuttuessa tunnin lenkkikin vierähtää hetkessä.”

Opettele karttamerkinnät

Suunnistuksen edellyttämistä perustai-doista tärkein on karttamerkkien tuntemi-nen. Suunnistuskartan antama tieto maastosta on monipuolinen ja tarkka ver-rattuna muihin karttoihin. Suunnistuskar-tan merkinnät eroavatkin normaalin peruskartan merkinnöistä.

Karttamerkkejä kannattaa opiskella kart-toja tutkimalla. Kartan eri väreillä havain-

nollistetaan erilaisten maastokohteiden luonnetta. ”Eniten vaikeuksia aiheuttaa yleensä korkeuskäyrien tulkitseminen”, valottaa Valjanen. Hän kehottaa lähte-mään liikkeelle kävellen, sillä silloin tulee helpommin seurattua maastoa ja kartta-merkintöjä samanaikaisesti.

Helposti alkuun

Suunnistusharrastuksen alkuun pääseeilman kalliita varustehankintoja. Harras-telija tulee mainiosti toimeen kevyellä ulkoilupuvulla ja hyvillä, tukevilla jalki-neilla.”Kompassin merkitystä korostetaan ehkä liikaakin. Ainakin aloittelijalle kompassin tärkein merkitys on apuväline kartan suuntauksessa”, toteaa Valjanen. Samalla hän korostaa aloittelijallekin ennen kaikkea hyvien suunnistuskenkien merkitystä.”Tukeviin ja pitäviin suunnis-tuskenkiin kannattaa satsata heti alku-metreillä omien jalkojen hyvinvoinnin ja turvallisuuden vuoksi.”

Harvest ia 29

Vaikka suunnistus on useimmille pelkkäkuntoilumuoto, monet lajin harrastajista

osallistuvat mielellään myös suunnistuskilpailuihin.Kuva: Suomen Suunnistusliitto

Vaikka suunnistus on useimmille pelkkäkuntoilumuoto, monet lajin harrastajista

osallistuvat mielellään myös suunnistuskilpailuihin.Kuva: Suomen Suunnistusliitto

30 Harvest ia

Suomen Suunnistusliitto viettää

tänä vuonna 75-vuotisjuhla-

vuottaan. Toukokuussa tulee

kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun

suunnistus organisoitiin valta-

kunnallisesti. Vuoden aikana

järjestetään 75 nimikkotapahtu-

maa eri puolilla Suomea. Juhla-

vuoden tavoitteena on saada

75 000 suomalaista liikkeelle

suunnistuksen pariin.

FAKTALAATIKKO

Suomen Suunnistus-liitto 75 vuotta

”Jos ei ole aikaisemmin suunnistanut, kannattaa harrastus aloittaa helpoimmalta radalta”, opastaa Valjanen. Suunnistus-kartan saa osallistumismaksua vastaan suunnistuspaikalta. Rastileimaus tehdään nykyään lähes poikkeuksetta elektroni-seen Emit -järjestelmään. Tällaisen elektronisen ”kilpailukortin” saa lainaksi tarvittaessa kuntorastien järjestäjältä.

Aloittelijoille järjestetään monella paikkakunnalla myös aikuisille suunnat-tuja suunnistuskouluja, joissa opetellaan suunnistuksen perusteet. Harrastuksen aloittaminen ei kuitenkaan edellytä suun-nistuskoulun läpikäymistä. ”Koskaan ei ole liian vanha aloittamaan suunnistus-harrastusta. Kannattaa lähteä vaan rohkeasti tapahtumapaikalle ja kysyä tarvittaessa apua”, kehottaa Valjanen. ”Jos yksin suunnistamaan lähteminen epäilyttää, kannattaa muistaa, että suun-nistustapahtumassa on metsässä aina muitakin. Mitään estettä ei ole myöskään sille, että lähtee kiertämään iltarasteja yhdessä isommalla porukalla”, täydentää Liimatainen. •

Tietoa kuntorasteista:

www.suunnistus.fi

Tietoa alueen suunnistuskartoista:

www.karttarekisteri.fi

< Parhaimmillaan suunnistuskokemus tarjoaa luontoelämyksiä, kunnon kohotusta, onnistumisia ja sosiaalista kanssakäymistä. Kuntosuunnistus onkin monesti koko perheen yhteinen harrastus. Kuva: Suomen Suunnistusliitto


30 Harvest ia

Harvest ia 31

Suunnistuksesta äidin ja pojanyhteinen harrastusHarvestian Lappeenrannan seudun hankintaesimies Riitta Hakkarainen innostui suunnistuk-

sesta aikuisiällä poikansa Markuksen harrastuksen myötä. Suunnistusratoja on nyt kierretty

yhdessä ja erikseen kahdeksan vuotta niin kuntoilu- kuin kilpailumielessäkin.

”Aluksi mie kuljin suunnistuspaikoilla Markuksen mukana. Kun poika kasvoi ja selvisi jo yksin matkaan, aloin itsekin osallistua kilpailuihin kuntoilumielessä. Oli paljon mielekkäämpää hyödyntää aika kuntoiluun kuin vain seistä kilpailupaikal-la odottelemassa”, kuvailee Riitta harras-tuksen aloittamistaan. ”Kilpailut kuuluvat osana harrastukseen. Ei miulla mitään kilpailuviettiä ole. Tärkeintä harrastuk-sessa on itsensä voittaminen”, perustelee Riitta kilpailuihin osallistumistaan.

Metsä luonnollinen

ympäristö liikkumiseen

16-vuotias Markus käy Lappeenrannassa lukion ensimmäistä luokkaa. Hän on mukana lukion urheilijakoulutuksessa, mikä tarkoittaa sitä, että omaa lajia on mahdollista harrastaa myös opiskelun puitteissa. Suunnistuksesta on vuosien myötä muodostunut Markukselle tärkeä kuntoilu- ja kilpailulaji.

”Rasteilla käyn kesäisin kolmesta neljään kertaan viikossa. Lisäksi kierrän kaikki lähialueen suunnistuskilpailut ja nuorten SM-kisat”, kertoo Markus harrastuksestaan. ”Jotta harrastus ei rajoittuisi ainoastaan kesäaikaan, vaihtaa Markus talvella sukset jalkaan ja siirtyy hiihtosuunnistamaan.”Tämä on harrastus, mikä vie paljon aikaa, käytännössä kaikki kesäviikonloput kuluvat suunnistuksen parissa”, kertoo Riitta. Samalla hän kuitenkin toteaa, että suunnistustapah-tumilla on myös iso sosiaalinen merkitys. ”Vaikka kyseessä on yksilösuoritus, on suunnistustapahtumat itsessään varsin sosiaalisia tapahtumia.”

joukkoon nuorten SM-kisoissa.” Viime kesä oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja tavoite kuulostaa varsin realistiselta.Riitta ja Markus edustavat Raja-Karjalan Suunnistajia. ”Markus oli viime kesänä ensimmäisen kerran ratamestarina jasuunnitteli suunnistusradan Lappeenran-nan Mustolassa järjestetyille kuntorasteil-le”, kertoo äiti. Seuratoiminta onkin merkittävä osa harrastusta.

Muistorikkaina Markus pitää myös ulko-maille suuntautuneita suunnistusmatkoja. Keväällä on suunnistusleiri Virossa ja kesällä äidin ja pojan yhteinen kilpailu-matka Sveitsiin. ”Tulevan kesän kesäloma on samalla suunnistusloma”, nauraa Riitta. ”Ensin myö lähdetään Kainuuseen rastiviikolle ja sitten Sveitsiin veteraanien ja nuorten suunnistuskilpailuihin”. •

Riitta ja Markus Hakkarainen aikovat molemmat suunnistaa Kytäjän Jukolassa tulevana kesänä. Kytäjälle sijoittuvan suunnistuskartan vaihtelevat maastot näyttävät haastavilta kaikkine mäkineen ja notkoineen.

Kun äidiltä ja pojalta kysyy, mikä suun-nistuksessa kiehtoo, on vastaus molem-milla valmiina. ”Metsä on luonnollinen ympäristö liikkua ja suunnistus on hyvä tapa pitää kunnostaan huolta. Tätä voi suositella kaikille luonnossa ja metsässä viihtyville.” Vaikka Riitta puun ostajana liikkuu työssään paljon metsässä, on hänestä luonnollista yhdistää metsä myös harrastukseen. ”Mie viihdyn metsässä ja se on itselleni luonteva paikka harrastaa.”

Elämän pituinen harrastus

”Tämä on koko elämän pituinen harras-tus”, vastaa Markus, kun häneltä kysyy, kauanko hän aikoo jatkaa suunnistusta. Nuorella miehellä on myös tavoite valmii-na. ”Tavoitteena on sijoittua kymmenen


32 Harvest ia

Asikkala (pois lukien Kalkkinen), Padasjoki, Kuhmoinen, Kuhmalahti ja Hämeenlinnasta Lammin alue

Matti Rantala

puh. 040 484 [email protected]

Hollola, Lahti, Nastola, Iitti jaKouvolasta Jaala

Tuomo Oksanen


Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Loppi, Hausjärvi ja Janakkala

Ari Aalto


Hartola, Sysmä, Heinola ja Asikka-lasta Kalkkinen

Juhani Stjernvall


Hämeenlinna (pois lukien Lammin alue), Hattula, Hämeenkoski ja Kärkölä

Harri Rautanen


Kuopio, Pielavesi, Siilinjärvi,Maaninka, Karttula

Tapio Bruun

puh. 040 722 6603 [email protected]

Varkaus, Leppävirta, Heinävesi, Enonkoski, Savonranta, Liperi,Outokumpu ja Tuusniemi

Markku Ahtinen


Kangasniemen eteläosat, Mikkeli, Juva, Rantasalmi, Sulkava ja Puumala

Teemu Simpanen


Suomenniemi, Ristiina, Mänty-harju, Pertunmaa ja Hirvensalmi

Vesa Hyyryläinen


Hamina, Virolahti, Miehikkälä ja Lappeenrannasta Ylämaa

Jarkko Ylä-Kotola


H A N K I N T A E S I M I E H E T

32 Harvest ia

Askola, Pornainen, Mäntsälä, Puk-kila, Myrskylä, Orimattila ja Artjärvi

Juha Kortelainen


Kouvola (pois lukien Elimäki ja Jaala) ja Luumäki

Seppo Kattelus


Kouvolasta Elimäki, Pyhtää, Kotka

Kari Salonen


Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Savitaipale ja Imatra

Riitta Hakkarainen


Pieksämäki, Joroinen

Hennariikka Savolainen


Hankintaesimiehet

Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Akaa, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Mouhijärvi, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi, Ruovesi

Hannu Lehdonmäki


Harvest ia 33

Ari Sirviö

Pasi PohtinenTapio Bruun

Markku Ahtinen

Mikko Mulari

Teija Hyytiäinen-Koskimäki Jarkko Kauppinen

Vesa Lahikainen

Jorma Frisk

Hannu Lehdonmäki

Hennariikka Savolainen

Teemu Simpanen

Riitta Hakkarainen

Vesa HyyryläinenJuhani Stjernvall

Harri Rautanen

Ari Aalto

Matti Rantala

Juha Kortelainen

Tuomo OksanenSeppo Kattelus

Jarkko Ylä-KotolaKari Salonen


Kannonkoski, Karstula, Saarijärvi, Äänekoski, Multia, Uurainen,Keuruu ja Ähtäri

TeijaHyytiäinen-Koskimäkipuh. 040 521 [email protected]

Lapinlahti, Varpaisjärvi, Sonkajärvi, Vieremä, Iisalmi ja Kiuruvesi

Ari Sirviö


Keitele, Vesanto, Tervo ja Karttula

Mikko Mulari


Suonenjoki ja Rautalampi

Jarkko Kauppinen


Hankintaesimiehet

Jyväskylä, Petäjävesi, Jämsä,Muurame, Luhanka ja Joutsa

Jorma Frisk


Konnevesi, Laukaa, Hankasalmi ja Kangasniemen pohjoisosat

Vesa Lahikainen


Harvest ia 33

Kuopiosta Riistavesi, Kaavi,Juankoski ja Nilsiä

Pasi Pohtinen


34 Harvest ia

Hyvät edellytykset puukaupoilleTehtaiden kohonneet käynti-

asteet, kasvanut puunkysyn-

tä ja talven loistavat korjuu-

olosuhteet ovat luoneet hy-

vät edellytykset puukaupoil-

le. Kävimme kysymässä

puukauppakuulumisia Mylly-

kosken tehtaan kupeessa

toimistoaan pitävältä han-

kintaesimies Seppo Katteluk-

selta.

Millaiset ovat

puukauppanäkymät

alueellasi Kymenlaaksossa?

Edellytykset puukaupoille ovat hyvät ja puulle on nyt kysyntää. Puun tarjontakin on vilkastunut alkuvuodesta. Ostamme kaikkia puutavaralajeja sekä harvennus- että avohakkuukohteilta. Tällä hetkellä kysytyimpiä ovat tietysti kesä- ja kelirik-koleimikot.

Mitkä puutavaralajit ovat

nyt halutuimpia?

Kuusikuitu on meille erityisen haluttu puutavaralaji ympäri vuoden. Myllykoski

Seppo Kattelus ostaa puuta Myllykosken lähiympäristössä

Myllykoski Paperin tehdas tarvitsee tuoretta kuusikuitupuuta ympäri vuoden. Kymenlaakso on

Harvestialle merkittävä alue kuusikuidunhankinnassa.

Paper, jonka puunhuollosta vastaamme, käyttää kuusikuitupuuta päällystetyn ja päällystämättömän aikakausilehtipaperin valmistukseen. Kysyntä on hyvä kaikilla kuitupuilla eli yhtä lailla koivuja män-tykuidullakin. Lisäksi ostamme aktiivisesti energiapuuta niin nuoren metsän kohteis-ta kuin hakkuutähteinä ja kantoina avohakkuukohteiltakin.

Monet metsänomistajat mieltävät meidät vielä kuitupuun ostajaksi, mutta ostamme myös tukkipuuta niin myöhemmiltä harvennuksilta kuin avohakkuuleimikoil-takin. Tukit toimitetaan yhteistyökump-paneille, yksityisille sahoille.


34 Harvest ia

Harvest ia 35

Kiitos palautteesta!

Miksi metsänomistajan

kannattaisi myydä puuta?

Harvennushakkuut ovat metsien hoito-hakkuita, jotka kannattaa aina hoitaa ajallaan. Säännöllinen metsänhoito antaa parhaan tuloksen. Oikein hoidettuna metsät pysyvät terveempinä ja tuottoisam-pina, eivätkä pääse riukuuntumaan. Näin pystytään maksimoimaan myös metsästä saatava taloudellinen tulos.

Tänä vuonna tehtävien puukauppojen tulo on verovapaata vielä 25 %:n osalta, kunhan hakkuut on tehty ensi vuoden loppuun mennessä. Tämä kannattaa hyödyntää. Tuskin tällaista etua on lähi-aikoina tulossa uudelleen.

Joko kymenlaaksolaiset

metsänomistajat ovat

oppineet tuntemaan

Harvestian?

Aika hyvin meidät tunnetaan, mutta joskus meidät sekoitetaan johonkin toiseen ostajaan. Olemme olleet puumark-kinoilla vasta vajaan kaksi vuotta, joten on luonnollista, etteivät kaikki meitä vielä tunne. Monet metsänomistajat muistavat kuitenkin puunostajana Myllykosken vanhan metsäosaston. Jatkamme samoissa jalanjäljissä, sillä onhan Myllykoski toinen pääomistajistamme. Toinen omistajamme on Powerflute Oyj, joka omistaa Savon Sellun aallotuskartonkitehtaan Kuopiossa.

Hankintaesimies Seppo Kattelus ostaa puutaKouvolassa ja Luumäellä.

Toimisto sijaitsee Myllykosken tehtaan piipun juuressa seuratalon ja tehtaan pääkonttorin välissä.

Saimme runsaasti palautetta syksyn 2009 Harvestia-lehdestämme. Lehti sai kiitosta erityisesti monipuolisista, mielenkiintoisista ja asiallisista jutuista. Te, lukijat, äänestitte kiinnostavimmiksi lehtiartikkelit ”Kuusikon harvennus onnistuu hyvin kesälläkin” ja ”Näin syntyi Savon Sellu”.Lämmin kiitos kaikille palautuslipukkeen lähettäneille!

Kaikkien palautuslipukkeen palauttaneiden keskenarvottiin Harvestian tuotepalkintoja.

Voittajia olivat:

Veikko Linna, Askola

Ari Ojanen, Helsinki

Erkki Siitonen, Ruovesi

Seppo Koskela, Karstula

Onnea voittajille!


36 Harvest ia

Tunnus 5017390

15003 VASTAUSLÄHETYS

Kiinnostavin artikkeli:

Toiveita seuraavaa lehteä varten:

Suunnittelen puukauppaa

Minuun saa ottaa yhteyttä:

Nimi:

Osoite:

Puhelin:

Sähköposti:

Metsän sijaintikunta: En halua jatkossa metsällistä postia.

Hyvä Harvestia-lehden lukija!Toivomme palautetta lehdestämme. Arvomme lipukkeen palauttaneidenkesken tuotepalkintoja. Kiitos palautteestanne! Harvestia Oy

maksaa

postimaksun

lehti sinulle metsänomistaja kevät 2010 - harvestia...32-33 34-35 harvestia 3 puukauppoihin...

Documents