lastensuojelun perhehoidon ja tukiperhetoiminnan ...rantasalmi.fi/uploads/pdf/sosiaalityo/pessi...

1

AVOHUOLLON JA PESSIN YHTEINEN

PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN

TOIMINTAOHJE

Voimassa 1.1.2017 alkaen

Julkaisija: Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi

2

Sisällys JOHDANTO ......................................................................................................................................................... 5

1 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO ..................................................................................................................... 5

1.1. Perhehoidon lainsäädäntö ............................................................................................................... 5

1.2. Perhehoidon tarkoitus ja tavoite ..................................................................................................... 6

2 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTOYKSIKKÖ PESSIN ALUEELLA ................................... 6

2.1. Pessin organisaatio ................................................................................................................................ 6

2.2. Työnjako lastensuojelun perhehoidossa Pessin toiminta-alueella ...................................................... 6

2.3. Lastensuojelun perhehoidon eri muodot ............................................................................................. 7

Lyhytaikainen perhehoito .............................................................................................................................. 7

Pitkäaikainen perhehoito .............................................................................................................................. 7

Jälkihuolto perhehoitona............................................................................................................................... 7

3 SIJAISVANHEMMUUTEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET ............................................................................ 8

3.1. Sopivuus tehtävään ............................................................................................................................... 8

Sijaisvanhempana voi toimia ......................................................................................................................... 8

Ehdottomat esteet ........................................................................................................................................ 8

Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen .......................................................................... 8

3.2. Sijaisvanhemmuuden valmennus ja arviointi ....................................................................................... 9

PRIDE –valmennus ......................................................................................................................................... 9

Läheissijaisvanhempien valmennus ja arviointi .......................................................................................... 10

Perhekohtainen valmennus ......................................................................................................................... 11

Muualla valmennetun perheen hyväksyminen Pessin perheeksi ............................................................... 11

4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON EDELLYTYKSIÄ ........................................................................................ 12

4.1. Hoidettavien lasten/ nuorten määrä .................................................................................................. 12

4.2. Sijoitusten tiheys ................................................................................................................................. 12

5 PERHEHOIDON PROSESSI ........................................................................................................................ 12

5.1. Lyhytaikainen perhehoito ............................................................................................................... 12

5.2. Pitkäaikainen perhehoito .................................................................................................................... 15

6 PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT ................................................................ 16

6.1. Perhehoidon toimeksiantosopimus .................................................................................................... 16

Toimeksiantosopimuksen sisältö ................................................................................................................. 17

Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen ....................................................... 17

3

6.2. Asiakassuunnitelma ............................................................................................................................. 18

7 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN ................................................................... 18

7.1. Hoitopalkkio ......................................................................................................................................... 18

Yhteenveto perhehoidon palkkioista .......................................................................................................... 19

Hoitopalkkion korottaminen ....................................................................................................................... 20

7.2. Kulukorvaus ......................................................................................................................................... 21

7.3. Käynnistämiskorvaus ........................................................................................................................... 22

7.4. Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset ................................................................................ 23

7.5. KELA:n etuudet .................................................................................................................................... 23

7.6. Erikseen korvattavat ............................................................................................................................ 23

Terveydenhuoltomenot ............................................................................................................................... 23

Opiskelukustannukset ................................................................................................................................. 24

Harrastuskulut ............................................................................................................................................. 24

Lapsen ja sijaisperheen lomanvieton kustannukset .................................................................................... 25

Muut erityiset korvattavat .......................................................................................................................... 25

8 PERHEHOITOON SIJOITETUN LAPSEN ASEMA JA OIKEUDET ........................................................................ 25

8.1. Oikeus tavata läheisiä .......................................................................................................................... 26

8.2. Oikeus tavata sosiaalityöntekijää ja saada tietoa .............................................................................. 26

8.3. Oikeus tukeen ja palveluihin ............................................................................................................... 27

8.4. Käyttövarat .......................................................................................................................................... 27

8.5. Itsenäistymisvarat................................................................................................................................ 28

8.6. Vakuutus .............................................................................................................................................. 29

8.7. Edunvalvonta ....................................................................................................................................... 29

10 SIJAISVANHEMMAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET ................................................................................ 29

10.1. Sijaisvanhemman oikeus vapaaseen................................................................................................. 29

10.2. Sijaisvanhemman sairastuminen ...................................................................................................... 30

10.3. Perhehoidon keskeytyminen sijaisvanhemmasta riippumattomasta syystä .................................. 30

10.4. Kuuleminen asiaan osallisena ........................................................................................................... 30

10.5. Lasta koskeva tieto ............................................................................................................................ 30

10.6. Oikeus päättää sijoitettua lasta koskevista asioista ........................................................................ 31

10.7. Ilmoitusvelvollisuus ........................................................................................................................... 31

10.8. Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus ................................................................................................... 31

10.9. Tapaturmavakuutus ........................................................................................................................... 31

10.10. Eläketurva ........................................................................................................................................ 31

4

11 SIJAISVANHEMPIEN TUKI ............................................................................................................................ 32

11.1. Sijoituksen alkuvaiheen intensiivinen tuki ....................................................................................... 32

11.2. Tuki ensimmäisen vuoden jälkeen .................................................................................................... 32

11.3. Työnohjaus ......................................................................................................................................... 32

11.4. Täydennyskoulutus ............................................................................................................................ 32

11.5. Mentorointi ........................................................................................................................................ 33

12 HUOSTAANOTETUN LAPSEN VANHEMMAN TUKEMINEN ......................................................................... 33

12.1. Vanhemmuuden tuen suunnitelma .................................................................................................. 33

12.2. Vanhempien vertaisryhmät ............................................................................................................... 34

12.3. Tapaamisten ja yhteydenpidon tukeminen ...................................................................................... 34

12.4. Perheiden jälleenyhdistäminen ........................................................................................................ 34

13 PERHEHOIDON VALVONTA ......................................................................................................................... 34

14 ASIAKASMAKSUT JA PERINTÄ ..................................................................................................................... 35

15 TUKIPERHETOIMINTA ................................................................................................................................. 37

15.1. Työnjako tukiperhetoiminnassa Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin alueella ................................. 37

15.2. Tukiperhe tukitoimena ...................................................................................................................... 37

15.3. Edellytykset tukiperheeksi ................................................................................................................ 38

14.2. Tukiperhetoiminnan prosessi ............................................................................................................ 39

14.3. Tukiperhetoiminnan palkkiot ja kustannusten korvaaminen .......................................................... 40

14.4. Tukiperhetoiminnan vakuutus .......................................................................................................... 41

Liitteet.............................................................................................................................................................. 42

Tietoja sijoitettavasta lapsesta –lomake ..................................................................................................... 42

Perhehoitoliiton toimeksiantosopimus ....................................................................................................... 42

Käynnistämiskorvaus –lomake .................................................................................................................... 42

Matkakorvaus –hakemus ............................................................................................................................ 42

Lapselle maksetut käyttövarat .................................................................................................................... 42

Lapsen tukiperhe –hakemus ........................................................................................................................ 42

Tukiperhetoiminnan palautelomakkeet ja tuloja lähtöilmoituslomake .................................................... 42

5

JOHDANTO

Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin perhehoidon ja tukiperhetoiminnan toimintaohje on Essoten

lastensuojelun ja Pieksämäen kaupungin yhteisesti hyväksymä hallinnollinen ohje siitä, miten

lastensuojelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa ja tukiperhetoimintaa toteutetaan. Ohje on

työstetty toiminta-alueen tarpeiden pohjalta toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi sekä

perhehoidon ja tukiperhetoiminnan suunnitelmallisuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi. Essoten

kuntia ovat: Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala ja

Rantasalmi.

Toimintaohje sisältää tietoa perhehoidon ja tukiperhetoiminnan käytännöistä, menettelytavoista ja

korvauksista palvellen alueen avohuollon ja sijaishuollon lastensuojelun työntekijöitä.

Sijaisvanhempia palvelee Pessin julkaisema Perhehoidon käsikirja, joka sisältää vuosittain

päivitettävän liitteen perhehoidon palkkioista ja kustannusten korvaamisesta. Tukiperheille

lähetetään kirjallinen ohjeistus toiminnan käytännöistä tukisuhteen alkaessa.

Pessin yhtenä tehtävänä on kehittää perhehoitoa ja pyrkiä edistämään toimintaedellytyksiä

onnistuneelle perhehoidolle. Lastensuojelulain uudistus ohjasi siirtämään sijaishuollon painopistettä

laitoshoidosta perhehoitoon niiden lasten osalta, joille perhehoito on mahdollista. Sijais- ja

jälkihuoltoyksikkö Pessi pyrkii omalta osaltaan kehittämään ja turvaamaan perhehoidon laatua

maakunnallisesti. Yksi keskeinen Pessin kehittämiskohde on sijaisvanhempien jaksamista ja

vanhemmuutta vahvistava tukityöskentely.

1 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO

1.1. Perhehoidon lainsäädäntö

Perhehoitoa määrittäviä lakeja ovat:

Perhehoitolaki

Lastensuojelulaki

Sosiaalihuoltolaki

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Tapaturmavakuutuslaki

Hallintolaki

Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä

6

1.2. Perhehoidon tarkoitus ja tavoite

Lastensuojelussa perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen tai muun

ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä tehtävään hyväksytyssä sijaisperheessä. Perhehoito

voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Perhehoito antaa lapselle tai nuorelle mahdollisuuden perhe-

elämään sekä läheisiin ihmissuhteisiin, mikä edistää hänen perusturvallisuuttaan sekä psyykkistä,

fyysistä ja sosiaalista kehitystään.

2 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTO-YKSIKKÖ PESSIN ALUEELLA

2.1. Pessin organisaatio

Vuosina 2013-2016 toiminut Perhehoitoyksikkö Pessi on Essoten myötä laajentunut Sijais- ja

jälkihuoltoyksikkö Pessiksi, joka vastaa Essoten alueen sijais- ja jälkihuollosta sekä

tukiperhetoiminnasta keskitetysti. Tukiperhetoimintaan ja perhesijoitustyöhön eli perheiden

rekrytoinnista, valmennuksesta ja sijoitustyöskentelystä sekä sijoituksen ja tukisuhteen

tukityöskentelyyn on osoitettu neljän työntekijän resurssi. Kumppanuussopimus Pelastakaa Lapset

ry:n kanssa päättyi vuoden 2016 loppuun. Pessin johtavana sosiaalityöntekijänä/palveluesimiehenä

toimii Sanna Poikonen ja tukiperhetoiminnan sosiaalityöntekijänä jatkaa Salla Lilja (80% työaika

30.6.17 saakka) ja ohjaaja Päivi Laukkarinen (80% työaika 30.6.17 saakka). Perhesijoituksen

sosiaalityöntekijänä aloittaa kevään aikana Sini Ulmanen.

Pessin tiimiin kuuluu myös sijaishuollon lasten vastuusosiaalityöntekijät ja jälkihuollon ohjaajat

sekä perhehoidon ohjaaja. Sosiaalityöntekijöinä perhehoidossa toimivat Anne Konttinen, Tuulikki

Lajunen ja Mari Hirvonen sekä laitossijoituksissa/jälkihuollossa Leena Paasonen. Jälkihuollon

ohjaajia ovat Eija Selkamo (60%), Paula Rahikainen ja Taneli Selin (Anna Hotin sijaisena).

2.2. Työnjako lastensuojelun perhehoidossa Pessin toiminta-alueella

Pessi vastaa sijaisperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta (PRIDE, perhekohtainen ja

läheisperhevalmennus ja –arviointi), sijoitustyöskentelystä, sijaisperhesuhteiden alkuvaiheen tuesta

sekä sijaisperheiden täydennyskoulutuksista tiedottamisesta ja osin myös täydennyskoulutusten

järjestämisestä. Pessin työntekijä valmistelee perhehoidon toimeksiantosopimuksen, kun kyseessä

on Essoten sijoitus. Pieksämäen ja Rantasalmen sijoituksissa Pessin työntekijä voi osallistua

toimeksiantosopimusneuvotteluihin. Pessi organisoi myös ryhmämuotoista työnohjausta ja

mentorointia sijaisperheille.

Pessi huolehtii perhesijoituksen tuesta. Pesityöntekijä huolehtii pitkäaikaisen sijoituksen

alkuvaiheen tuesta (vähintään kaksi vuotta) ja lyhytaikaisen sijoituksen tuesta koko sijoituksen ajan.

Pessin tarjoama perhesijoituksen alkuvaiheen tuki pitää sisällään vähintään kuusi pesityöntekijän

teemoitettua tukitapaamista ensimmäisen sijoitusvuoden aikana pääsääntöisesti sijaisperheen luona

sekä osallistumisen lapsen asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ja tarvittaessa muihin

verkostoneuvotteluihin. Mikäli Pessin sijaisperheistä ei löydy sijoitettavalle lapselle sopivaa

perhettä, osallistuu Pessin työntekijä sopivan perheen etsimiseen muiden palveluntuottajien kautta.

7

Tällöin sijoituksesta tulee erillinen sijoitusmaksu ja myös tukityöstä laskutetaan erikseen

palveluntuottajan hinnastojen mukaisesti.

Essote/Pieksämäen kaupunki/Rantasalmen kunta vastaa sijaisperheille maksettavista palkkioista ja

kulukorvauksista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa lapsen ja hänen perheensä

asiakkuudesta ja lastensuojeluprosesseista ja asiakassuunnitelmista. Lapsen asioista vastaava

sosiaalityöntekijä vastaa myös sijaisperheen tuesta Pessin alkuvaiheen tuen jälkeen.

2.3. Lastensuojelun perhehoidon eri muodot

Lyhytaikainen perhehoito

Lyhytaikaisina sijaisperheinä toimivat perheet ovat saaneet sijaisvanhemmuuden

ennakkovalmennuksen lisäksi ennakkovalmennuksen nimenomaan lyhytaikaisiin perhesijoituksiin

(PRIDE –lisäosio). Lyhytaikaiset perheet pystyvät ottamaan lapsen vastaan lyhyelläkin

varoitusajalla tarvittavaksi ajaksi. Lapsi tai nuori voi palata lyhytaikaisesta perheestä kotiin tai jos

hän tarvitsee pidempiaikaista sijoitusta, voidaan häntä hoitaa lyhytaikaisessa perheessä, kunnes

pitkäaikainen sijaisperhe löytyy.

Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon ilman vanhempiaan lyhytaikaisesti myös avohuollon

tukitoimena, mikäli sijoitus on tarpeen:

1. lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi

2. lapsen kuntouttamiseksi tai

3. lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja

kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn

vuoksi.

Pitkäaikainen perhehoito

Sijaisvanhemmiksi hyväksytyt perheet ovat valmistautuneet huolehtimaan sijoitetusta lapsesta

pitkäaikaisesti, kun lapsen huostaanotto on vahvistettu ja kyseessä on toistaiseksi voimassaoleva

toimeksiantosopimus. Lastensuojelulain mukaan sijoituksen tarvetta ja kestoa tulee arvioida

vuosittain.

Jälkihuolto perhehoitona

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto

sijaishuollon päättymisen jälkeen sekä avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen

jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.

Jälkihuollon palvelut rakennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Itsenäistymistä varten laaditaan

yksilöllinen jälkihuoltosuunnitelma. Jälkihuolto voi olla perhehoitoa, joka jatkuu sijoituksen jälkeen

lapsen täytettyä 18 vuotta. Tällöin sijaisperheen kanssa tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus

tarvittavalle ajalle.

Sosiaalitoimen velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun

lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun

asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21

8

vuotta. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa

suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut

ja tukitoimet.

3 SIJAISVANHEMMUUTEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET

3.1. Sopivuus tehtävään

Sijaisvanhempana voi toimia

Henkilö/ henkilöt, jotka ovat saaneet valmennuksen tehtävään

Pariskunta, yksinelävä tai lapsiperhe

Perhe, jossa on lapsiystävällinen ja turvallinen kasvuympäristö lapselle

Perhe, jonka koti on riittävän tilava; lapselle tulee osoittaa ensisijaisesti oma huone/tila

Perhe, jolla on aikaa, halua, kykyä ja voimavaroja toimia lasten kanssa

Perhe, jonka elämäntilanne on vakaa ja ihmissuhteet tasapainoisia

Perhe, joka on yhteistyökykyinen

Perhe, jonka vanhempien ikäero suhteessa lapseen on luonnollinen (vrt. adoptioissa maksimissaan

45 vuoden ikäero)

1) Perheestä pyydetään asuinkunnan/-kuntayhtymän sosiaalitoimen lausunto

2) Sijaisvanhemmilta ja muilta perhehoidossa olevan lapsen hoitoon osallistuvilta/ samassa

taloudessa asuvilta täysi-ikäisiltä henkilöiltä vaaditaan rikosrekisteriote

3) Sijaisvanhemmiksi ryhtyviltä pyydetään terveydentilasta lääkärinlausunto, joka käytetään

erillisessä lääkärinkonsultaatiossa.

Ehdottomat esteet

Poliisimerkinnät liittyen erityisesti lapsiin kohdistuviin rikoksiin ja pahoinpitelyrikoksiin

Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen lastensuojelun asiakkuus

Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus

Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä

Akuutti huoltajuuskiista

Kriisi omassa elämäntilanteessa

Sijaisvanhempien fyysiset ja psyykkiset pitkäaikaissairaudet, joiden ennustetaan aiheuttavan

toimintakyvyn laskua

Puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa PRIDE -valmennukseen tuloa tai sijoitusta

Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen

Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä sosiaalitoimen velvollisuus on tarkistaa

sijaisvanhempien rikostausta. Pessi tarkistaa rikostaustan, kun kyseessä on Essoten sijoitus.

Sijaisvanhempien ja samassa taloudessa asuvien muiden täysi-ikäisten rikosrekisteritiedot

pyydetään suoraan Oikeusrekisterikeskuksesta (PL 157, 13101 Hämeenlinna, palvelunumero: 029

9

5665 770). Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi tehtäessä

toimeksiantosopimusta. (Rikosrekisterilaki 4§)

Lain mukaan sijoittajakunnalla on oikeus pyytää myös sijaisvanhempia itse toimittamaan

nähtäväksi rikosrekisterilain mukainen rikosrekisteriote, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi.

Yksityishenkilölle rikosrekisteriotteen tilaaminen on maksullista. Rikosrekisteriote palautetaan sen

esittäneelle sijaisvanhemmalle välittömästi eikä siitä saa ottaa kopiota. (Laki lasten kanssa

työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002, 2§ 2.mom.)

PRIDE – valmennuksen yhteydessä selvitettäessä mahdollisia ehdottomia esteitä. Pessi pyytää

valmennukseen osallistuvan perheen suostumuksella perheen kotikunnan/kuntayhtymän

sosiaalitoimesta lausunnon. Lausuntopyyntöä varten kunnan sosiaalitoimen omien tietojen

tarkistamisen lisäksi kunta pyytää perheen täysi-ikäisten jäsenten poliisirekisteritietoja.

Rikosrekisteriote pyydetään vasta sijoitusta valmisteltaessa.

Mikäli perhehoitajan puoliso vaihtuu sijoituksen aikana, tulee myös uuden puolison toimittaa

rikosrekisteriote lapsen perheeseen sijoittaneelle kunnalle. Perhehoitajan täysi‐ikäisen lapsen tulee

myös toimittaa rikosrekisteriote, vaikka ei asuisi enää kotona, mikäli hän osallistuu sijoitetun lapsen

hoitoon, Vaihtoehtoisesti voidaan pyytää kotikunnan lausuntoa sisältäen poliisitietojen

tarkistamisen.

3.2. Sijaisvanhemmuuden valmennus ja arviointi

PRIDE –valmennus

Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi valmentaa sijaisvanhemmuutta harkitsevat perheet käyttäen

Pesäpuu ry:n PRIDE –ryhmävalmennusmallia tai PRIDEen pohjautuvaa perhekohtaista

valmennusmallia. Kouluttajina toimivat PRIDE –kouluttajakoulutuksen käyneet kokenut

sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä. PRIDE –valmennus on prosessinomaisen

ennakkovalmennus, joka koostuu yhdeksästä ryhmätapaamisesta sekä 4-5 perhekohtaisesta

tapaamisesta. Valmennuksen tavoitteena on, että sijaisvanhemmiksi aikovat saavat riittävästi tietoa

ja ymmärrystä sijaisvanhemmuudesta, lastensuojelusta sekä valmiuksista, joita sijaisvanhemmat

tarvitsevat pystyäkseen vastaamaan sijoitetun lapsen/ nuoren yksilöllisiin tarpeisiin.

PRIDE -valmennukseen voivat osallistua perheet, joilla ei vielä ole kokemusta sijoituksista.

Tukiperhetoiminta tai adoptiovanhemmuus ei ole esteenä valmennukseen osallistumiselle.

Ryhmämuotoiseen valmennukseen otetaan maksimissaan kahdeksan perhettä. Sijaisperheeksi

ryhtyminen on koko perheen asia. Siitä tulee keskustella kaikkien perheenjäsenten kesken, ja

kaikkien tulee hyväksyä tehtävään ryhtyminen. PRIDE –valmennusmalliin sisältyy oma

työskentelynsä sijaisvanhemmuutta harkitsevan perheen lasten kanssa sijaissisaruuden teemoista.

PRIDE –valmennuksessa arvio pohjautuu sijaisvanhemmuudessa tarvittaviin valmiuksiin.

Onnistunut perhehoitosijoitus edellyttää sijaisvanhemmilta monia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia,

joita kutsutaan valmiuksiksi.

Sijaisvanhemmilla tulee olla valmius:

1. Suojella ja hoivata lasta

2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä

3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten

ihmissuhteiden jatkuminen

10

4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan

5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa

Läheissijaisvanhempien valmennus ja arviointi

Läheisverkoston kartoitukset tehdään lastensuojelun avohuollossa. Kartoitus on tehtävä ennen

sijoituspyynnön tekemistä Pessiin. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä

lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten

henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen.

Avohuollon sosiaalityöntekijät selvittävät myös alustavasti, onko olemassa ehdottomia esteitä

mahdollisen läheisen toimia sijaisvanhempana lapselle. Läheissijaisvanhemmuuden arviointi- ja

valmennusprosessi on Pessin työtä tai työparityöskentelyä Pessin ja avohuollon työntekijän kanssa.

Kartoitustapaamiseen voi osallistua useampikin läheisperhe, mutta vain yksi perhe kerrallaan voi

lähteä arviointi- ja valmennusprosessiin. Arviointi on aina osana prosessia, vaikka lapsi asuisi jo

läheisperheessä.

Läheissijoituksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen

huolenpidon järjestämistä läheisperheessä, joka on hyväksytty sijaisperheeksi. Myös

läheissijoituksessa lapsen sijoittaminen edellyttää laaja-alaista ja huolellista arviointia

sijaisvanhemmiksi ryhtyvien soveltuvuudesta tehtävään. Kaikkien osapuolten etu on, että myös

läheisperheet saavat mahdollisuuden ennakkovalmennukseen ja valmiuksiensa yhteiseen arviointiin,

vaikka laki mahdollistaa läheissijaisvanhemmuusarvioinnin ja –valmennuksen järjestämisen myös

vuoden kuluessa sijoituksesta, mikäli lapsi on jo ko. perheessä.

Läheissijoituksen edellytykset:

Läheissijoitus on lapsen kannalta paras vaihtoehto

Lapsella ja läheisellä on läheinen suhde

Läheinen on halukas ja kykenevä suojelemaan ja hoivaamaan lasta, vastaamaan lapsen

tarpeisiin

Läheinen on valmis ottamaan vastaan tukea ja apua

Läheinen hyväksyy viranomaisyhteistyön

Läheinen hyväksyy huostaanoton edellytykset

Läheinen saa läheissijaisvanhemmuusvalmennuksen

Läheinen pystyy jäämään kotiin (pois ansiotyöstä) sijoituksen ensimmäisen vuoden ajaksi

Läheissijaisvanhemman rooli ja asema on erilainen verrattuna ”tavalliseen” sijaisvanhempaan:

Lapsi läheisineen on tuttu, tunnesuhde lapseen/läheisiin on erilainen

Läheissijaisperhe on tuttu lapselle ja läheisille

Läheisen roolin muutos sijaisvanhemmaksi on haastavaa

Läheisellä voi olla niin suuri halukkuus läheisen auttamiseen, että realistisen arvion

tekeminen vaikeutuu

Yhteydenpito syntymävanhempiin ja muuhun sukuun voi olla erityisen helppoa tai erityisen

hankalaa

Lojaliteettiristiriidat voivat vaarantaa lapsen edun.

Ehdottomia esteitä läheissijaisvanhemmuuteen ovat luvussa 3.1. mainitut ehdottomat esteet, pois

lukien toimeentulotuen asiakkuus, jonka vaikutusta sijaisperheenä toimimiseen tulee

11

tapauskohtaisesti arvioida. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää läheisperheen kykyyn turvata

lapselle läheiset muut tärkeät ihmissuhteet. Ikäero ei ole ehdoton este läheissijoituksissa.

Vanhempien ikäeroa suhteessa lapseen arvioidaan tapauskohtaisesti vanhempien jaksamisen ja

valmiuksien sekä lapsen tarpeiden näkökulmasta.

Läheissijaisvanhemmat ovat asemansa ja oikeuksiensa puolesta vastaavassa asemassa kuin muutkin

toimeksiantosuhteiset perhehoitajat.

Pessissä käytetään Pesäpuu ry:n luomaa perhekohtaista työskentelymallia läheissijaisvanhempien

arviointiin ja valmennukseen (sukulaissijaisvanhemmuusvalmennus – ja valinta). Työskentely

toteutetaan työparina. Pessin sosiaalityöntekijä vastaa valmennus- ja arviointiprosessista. Prosessin

tavoitteena on luoda läheiselle mahdollisuus arvioida omaa halukkuuttaan ja kyvykkyyttään toimia

sijaisvanhempana ko. lapselle. Myös työntekijät arvioivat läheissijoituksen mahdollisuutta.

Prosessin jälkeen läheinen tekee oman päätöksensä ryhtymisestä sijaisvanhemmaksi ja työntekijät

tekevät yhteenvedon prosessista. Yhteenveto sisältää molempien osapuolten (läheisen ja

työntekijöiden) näkemykset sekä työntekijöiden suosituksen ratkaisusta. Lopullisen valinnan

sijaisperheestä tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

Perhekohtainen valmennus

Ensisijaisesti suositaan ryhmämuotoista PRIDE-valmennusta, mutta perhekohtainen valmennus on

mahdollista esimerkiksi, jos perheitä ei ole ryhmävalmennuksen edellyttämää määrää.

Perhekohtainen valmennus sisältää 4-5 perhekohtaista tapaamista, joista osa on kotikäyntejä.

Lisäksi valmennus sisältää kahden päivän laajuisen ryhmäosuuden. Perhekohtaista valmennusta on

toteutettu myös niiden sijaisperheiden kanssa, jotka jo toimivat tai ovat toimineet sijaisperheenä ja

ovat halukkaita ottamaan uuden sijoitettavan lapsen perheeseensä, mutta eivät ole saaneet alun perin

valmennusta tehtäväänsä. Perhekohtaisesta valmennuksesta tehdään kirjallinen arvio sijaisperheen

valmiuksista.

Muualla valmennetun perheen hyväksyminen Pessin perheeksi

Muualla valmennetun sijaisperheen hyväksyminen Pessin perheeksi vaatii perhetilanteeseen

tutustumista ja tilannekohtaista työskentelyä sisältäen useamman tapaamisen, joista ainakin yksi on

kotikäynti. Jotta muualle valmennettuun perheeseen lähdetään tutustumaan, perheeltä edellytetään,

etteivät he odota samanaikaisesti sijoituksia muilta tahoilta. Perheen on toimitettava Pessille

Hakemus sijaisperheeksi –lomake vaadittavien liitteiden, kuten lääkärintodistuksien kanssa. Pessistä

pyydetään perheen kotikunnan sosiaalitoimen lausunto, sisältäen poliisirekisteritietojen

tarkistamisen. Mahdollisen sijoituksen yhteydessä kunta/kuntayhtymä pyytää sijaisvanhemmista

rikosrekisteriotteet Oikeusrekisterikeskuksesta. Jos perhe on toiminut aiemmin sijais- tai

tukiperheenä, kysytään toimeksiantokunnan kokemukset yhteistyösuhteesta perheen luvalla.

Työskentelystä laaditaan kirjallinen arvio sijaisperheen valmiuksista.

12

4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON EDELLYTYKSIÄ

4.1. Hoidettavien lasten/ nuorten määrä

Uudistetun 1.7.2016 voimaan tulleen Perhehoitolain (§ 7) mukaan sijaisperheessä saa

samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä sijaisvanhemman kanssa samassa taloudessa

asuvat alle kouluikäiset (7v.) lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt

mukaan luettuina. Sijaisperheessä saa hoitaa kuitenkin enintään kuutta lasta/henkilöä, jos hoidosta

vastaa molemmat sijaisvanhemmat, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä

kokemus hoito- ja kasvatustehtäviin. Laki ei suoraan vaadi ansiotyöstä poisjäämistä tai kokoaikaista

kotonaoloa, mutta tapauskohtaisesti on harkittava, mitä hoidosta vastaaminen tarkoittaa. Pessi

velvoittaa, että aina sijoituksen aluksi (1. vuosi) ainakin toisen sijaisvanhemman on oltava

valmis jäämään kokoaikaisesti kotiin vastaamaan lapsen hoidosta. Lain mukaan hoidettavien

määrästä voi poiketa, jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille.

Lyhytaikaisissa sijoituksissa on suositeltavaa, että lapsia on sijoitettuna vain yhdestä perheestä

kerrallaan. Myös lyhytaikaisissa sijoituksissa tulee huomioida perheen omien lasten lukumäärä ja

ikä sekä muiden hoidettavien kuten tukiperhelasten määrä.

4.2. Sijoitusten tiheys

Sijoitetun lapsen kannalta on erittäin tärkeää, että sijaisperheelle annetaan riittävästi aikaa luoda

suhdetta hänen kanssaan. Uusien sijoitusten sopivaa ajankohtaa on harkittava tapauskohtaisesti.

Pitkäaikaisten sijoitusten välissä on usein syytä olla noin vuosi, jotta suhteiden muodostumiselle on

riittävästi aikaa. Kun sijoitus perheessä päättyy, tulee sijaisperheelle antaa riittävästi aikaa työstää

päättynyttä sijoitusta ennen uutta sijoitusta.

5 PERHEHOIDON PROSESSI

5.1. Lyhytaikainen perhehoito

5.1.1. Kiireellinen sijoitus/ avohuollon kiireellinen tukitoimi (suostumuksella)

Virka-ajan ulkopuolella ja loma-aikoina toimitaan erillisen ohjeistuksen mukaan: yhteydenotto

tehdään suoraan sijaisperheeseen, josta Pessi on tiedottanut ennakkoon. Pessi päivittää

perhetilannetta monitoimijapäivystyksen sosiaali- ja kriisipäivystäjälle. Mikäli sijoitus tehdään

virka-ajan ulkopuolella, on siitä ilmoitettava Pessin työntekijöille mahdollisimman pian Pessin

päivystysnumeroon.

Virka-ajalla sijoituspyyntö päivystyksestä/avohuollosta tehdään puhelimitse (ma-pe klo 9-15 p.

040 129 4418) aina Pessin pesityöntekijälle (eli perhesijoitustyöntekijälle), ei suoraan

sijaisperheeseen.

Avohuollon/päivystyksen työntekijä antaa tietoa lapsesta, perheen tilanteesta ja siitä, mihin

sijoituksella pyritään

Pessissä kartoitetaan sopiva sijoituspaikka/ -muoto

13

1) läheisperhe: tieto perheen sopivuudesta oltava avohuollossa, muuten ei vaihtoehto

2) lyhytaikainen sijaisperhe

3) laitos

Pessin pesityöntekijä esittelee sijaisperheen lapsen asioista vastaavalle sos.tt./

sijoituspyynnön tehneelle työntekijälle

Avohuollon sosiaalityöntekijä:

- päätös sijoituksesta

- mahdollinen tutkintapyyntö poliisille

- lapsen tapaaminen

- vanhemmuuden arvioinnin järjestäminen

- ho:n arvioinnin tueksi lausuntopyynnöt

- läheisverkoston kartoitus

- asiakassuunnitelmapalaverin koolle kutsuminen (viikon sisällä sijoituksesta)

Pessin pesityöntekijä

- esittelee sijaisperheen lapsen huoltajalle ja kysyy lisätietoja lapsesta vanhemmalta

- sopii tutustumiskäynnit (sijoitus voi olla jo alkanut)

- tekee toimeksiantosopimuksen

- huolehtii perhesijoituksen aikaisesta arvioinnista

SAS: Suunnittele, arvioi, sijoita

- sovitaan yhdessä työskentelyn suunta/tavoitteet

1) kotiinpaluun edellytykset

2) kiireellisen jatko

3) jatkona avohuollon sijoitus/huostaanoton valmistelu

5.1.2. Avohuollon sijoitus

Avohuollon työntekijä:

- arvioi tuen tarpeen ja sijoituksen tavoitteet (ks. Lastensuojelun käsikirja) yhteistyössä

verkoston ja tiimin/työryhmän kanssa

- keskustelee vanhempien ja lapsen kanssa

varaa SAS-ajan

SAS (parillisen viikon keskiviikkona klo 12.30-14.00):

- arvioi sijaishuollon vaihtoehdot: perhesijoitus, ammatillinen perhekoti, laitos

- Pessin pesityöntekijä osallistuu, jos arvioidaan perhesijoitusta (laitossijoitusten

sosiaalityöntekijä tai ohjaaja, jos arvioidaan laitossijoitusta)

- ei erillistä sijoituspyyntöä lomakkeella

Kun päädytään valmistelemaan perhesijoitusta

Avohuollon sosiaalityöntekijä:

vastaa lastensuojeluprosessin etenemisestä, tiedottaa Pessin pesityöntekijää

- edunvalvonnan sijaisen haku

- lausuntopyynnöt

- vanhemmuuden arviointi

- läheisverkoston kartoitus

- sijoituspäätös, asiakasmaksujen perintä

- vanhemman ja lapsen tapaaminen (mahd. yhdessä Pessin työntekijän kanssa)

- asiakassuunnitelma: tavoite viikon sisällä sijoituksesta, mukaan sijaisperhe ja Pessin

työntekijä ja lapsi ikä huomioiden

sovitaan sijoituksen tavoitteet, tapaamiset, käytännön asiat riittävän tarkasti

14

- dokumentointi


- etsii perheen

- organisoi tutustumiset: vanhemman kanssa sijaisperheeseen, toisella kertaa mukana

vanhempi ja lapsi

- sopii sijoituksen alkamisesta ja yhteydenpidosta sijaisperheen kanssa

- tekee toimeksiantosopimukset

- tukee sijaisperhettä, ohjaa sijaisperhettä havainnointiin; tukikäynnit 1krt/kk ja

puhelinyhteydenpito

- tarvittaessa yhteenveto sijoituksesta

- dokumentointi

Yhteinen palaveri jatkosuunnitelmista

- ennen neuvottelua Pessin pesityöntekijä ja avohuollon työntekijä keskustelevat

jatkosuunnitelmista

- paikalla lapsi (ikä huomioiden), vanhemmat, sijaisvanhemmat, avohuollon työntekijä,


- Pessin pesityöntekijä tuo tiedon sijoituksen sujumisesta yhdessä sijaisperheen kanssa:

hyödynnetään havainnointitietoa avohuollon on mahdollista pyytää Pessistä lausunto

sijoituksesta

- vanhemmuuden arviointi:

Onko huoli poistunut? Onko asetetut tavoitteet saavutettu? Kotiinpaluun edellytykset?

1) Lapsi kotiutetaan suunnitelmallisesti; sijaisperheellä oltava tieto, jotta voi

valmistella lasta asiaan

2) Sovitaan pitkäaikaisen sijoituksen ja huostaanoton valmistelusta

kerrotaan asian viemisestä SAS -työryhmään

täytetään Tietoja sijoitettavasta lapsesta –lomake

käynnistyy pitkäaikaisen sijoituksen prosessi

lyhytaikainen sijaisperhe tukee lapsen siirtymistä pitkäaikaiseen perhehoitoon

(tarvitsevat ajantasaisen tiedon prosessin etenemisestä)

Pessin tukityö lyhytaikaisissa perhesijoituksissa hyödyntää Pelastakaa Lapset ry:n lyhytaikaisen

perhehoidon kehittämistyötä. Pelastakaa Lapset ry:ssä on kehitetty mm. lapsen havainnointia

lyhytaikaisen perhesijoituksen aikana. Sijaisvanhemmat täyttävät havainnointilomaketta ja Pessin

pesityöntekijä ohjaa ja tukee havainnointia. Työntekijän tuella sijaisvanhemmat voivat löytää

välineitä lapsen kohtaamiseen ja tukemiseen. Lapsen havainnointitietoa voidaan hyödyntää lapsen

ja hänen perheensä tilanteen arvioinnissa. Yleensä lyhytaikaiseen sijoitukseen liittyy aina arviointia;

tuen ja/tai huostaanoton tarpeen arviointia. Arviointityöskentelyn tulee aina pohjautua lapsen

tarpeiden arviointiin. Aina on arvioitavana myös lapsen kotiinpaluun edellytykset, ja milloin niiden

voidaan katsoa täyttyvän. Arviointityöskentelyn liittäminen lyhytaikaiseen perhesijoitukseen

mahdollistaa sen käyttämisen todellisena vaihtoehtona laitossijoitukselle. Arviointityöskentelyn

tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä suunnitelma ja päätökset lapsen

elämäntilanteen korjaamiseksi. Pessin pesityöntekijä tekee sijoituksesta aina yhteenvedon ja

pyydettäessä lausunnon.

15

5.2. Pitkäaikainen perhehoito

Pitkäaikainen perhesijoitusprosessi käynnistyy:

usein huolellinen pitkäaikaisen sijoituksen valmistelu edellyttää lapsen sijoittamista

lyhytaikaiseen perheeseen ennen huostaanottoa, jonka myötä lapsi siirtyy pitkäaikaiseen

sijaisperheeseen.

lyhpe-sijoitus takaa sijoituksen valmistelulle rauhan: lapsi on turvassa ja lyhpe-

perhe valmistelee lasta tulevaan pitkäaikaiseen sijoitukseen ja tukee

tutustumisprosessissa lasta

lyhpe-sijoituksen aikana saadaan havainnointitietoa lapsen tarpeista

avohuollon sosiaalityöntekijä arvioi sijoitettavan lapsen tarpeet ja tekee tarvittavat

lausuntopyynnöt: päiväkoti, koulu, hoitavat tahot, vanhemman mielenterveyshoitaja, lääkäri

jne.

avohuollon sosiaalityöntekijä keskustelee huoltajan kanssa huostaanoton valmistelusta,

työpariksi voi pyytää Pessin pesityöntekijää kertomaan sijoitusprosessista

läheisverkoston kartoitus valmennus/arviointi läheisperheelle vai valmennetun

sijaisperheen etsintä?

avohuollon sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessiin

(päivystysnumero) ja kertoo lapsen tarpeista sekä asianosaisten toiveista.

sijoituspyyntö =perustietolomakke: Tietoja sijoitettavasta lapsesta (liitteenä)

yhdessä vanhemman kanssa. Lomakkeeseen on tärkeä laittaa perheen valintaan

vaikuttavia tietoja, esim. erityiset hoidon ja tuen tarpeet sekä arvio vanhempien

yhteistyövalmiuksista.

Lomakkeen liitteeksi toimitetaan tiedot lapsen perhetilanteesta ja lapsen tarpeista

(esim. lausunnot ja yhteenvedot)

Essoten alueella Pessin pesityöntekijä voi tutustua asiakastietojärjestelmässä oleviin

lapsin tietoihin

Pessin pesityöntekijä tapaa lapsen ja lapsen vanhemmat/ muut lapsen tärkeät läheiset

tutustuen lapsen tilanteeseen ja kuullen osapuolia.

Pessin pesityöntekijä arvioi tiimin tuella sijaisperheiden valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin

ja ottaa yhteyttä sopivaksi arvioituun perheeseen.

Sijaisvanhemmat arvioivat lapsesta saamiensa tietojen pohjalta omia valmiuksiaan ja

sopivuuttaan ko. lapsen osalta yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Pohdittuaan sijoitusta

sijaisperhe ilmoittaa Pessin pesityöntekijälle päätöksestään.

Jos päätös on myönteinen, Pessin pesityöntekijä ottaa yhteyttä avohuollon

sosiaalityöntekijään ja sosiaalityöntekijät tapaavat sijaisperhettä yhdessä ja arvioivat vielä

yhdessä perheen soveltuvuutta lapselle/nuorelle. Lapsen vanhemmille ilmoitetaan perheen

löytymisestä.

Sopivan sijaisperheen löydyttyä järjestetään lapsen, hänen vanhempiensa sekä sijaisperheen

tutustumistapaaminen. Sijaisperheen on tärkeä saada kaikki se tieto, joka auttaa heitä

huolehtimaan lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla lapsen tarpeet huomioiden. Tällaisia

tietoja ovat aikaisemmin annettujen tietojen lisäksi tarkennetut tiedot esim. lapsen

elämähistoriasta, päivärytmistä, peloista, mieltymyksistä ja tärkeistä asioista.

16

Lapsen ja sijaisperheen tutustumiseen on varattava riittävästi aikaa. Tutustumisprosessi

toteutetaan lapsen valmiuksien ja tarpeiden mukaan. Tutustumisten järjestämisestä ja

organisoinnista vastaavat yhteistyössä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja Pessin

pesityöntekijä. Sijaisperheen ja lapsen vanhempien kanssa sovitaan tutustumiskäyntien

toteutuksesta ja arvioidaan tutustumisen kestoaika, sovitaan muuttoaikataulu sekä aika

asiakassuunnitelman laatimiseen, jossa sovitaan tarkemmin lapsen ja vanhempien

yhteydenpito ja tapaamiset.

Lapsen on hyvä vierailla sijaisperheessä muutaman kerran päiväkäynnein ja yövierailun

ennen lopullista siirtymistä perheeseen.

Pessin/Pieksämäen kunnan sosiaalityöntekijä valmistelee toimeksiantosopimuksen

yhteistyössä sijaisperheen kanssa ennen lapsen muuttoa sijaisperheeseen. Lapsen asioista

vastaava sosiaalityöntekijä varmistaa lapsen/nuoren tarvitsemien palveluiden saamisen

sijaisperheen asuinpaikkakunnalta, tekee sijoituspäätöksen sekä tarvittavat päätökset

sijaisperheelle maksettavista korvauksista ja laatii asiakassuunnitelman asiakassuunnitelma-

neuvottelun pohjalta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee tehdä lapsen

sijoituksesta ilmoitukset muihin peruspalveluihin (toisen kunnan lastensuojelun

viranomainen, opetustoimi, varhaiskasvatus, terveydenhuolto).

Myös sijaisperhe on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista

vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut lapsen sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee.

(Perhehoitolaki, 21§).

Pessin sijoituksen tukiprosessi käynnistyy sijoituksen tapahduttua.

6 PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT

6.1. Perhehoidon toimeksiantosopimus

Pessin työntekijä (pl. Pieksämäki, Rantasalmi) tekee toimeksiantosopimuksen (ks. liite)

sijoitusneuvottelun yhteydessä, ennen lapsen siirtymistä tai lapsen siirtyessä sijaisperheeseen.

Neuvottelu voidaan joissain tapauksissa suorittaa puhelimitse, mutta sopimusta ei voi lähettää

allekirjoitettavaksi ilman perhehoitajan kanssa käytyä neuvottelua sen sisällöistä. Sopimus tehdään

jokaisen perhehoidossa olevan osalta erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään myös lyhytaikaisen

perhehoidon muodoissa (kiireellinen sijoitus, avohuollon sijoitus perhehoitoon ja sijaisperheen

lomitus). Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja sijoittajakunta sopivat perhehoitosuhteeseen

liittyvistä molemminpuolisista oikeuksista ja velvollisuuksista.

Toimeksiantosopimuksella sijaisvanhemmille siirretään lapsen arkipäivän hoitoa ja oikeus päättää

lapsen tavanomaiseen arkeen liittyvistä asioista.

Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, koska he molemmat vastaavat

perhehoitoon sijoitetun lapsen hyvinvoinnista. Myös muiden hoitoon osallistuvien kanssa voidaan

tarvittaessa tehdä erillinen sopimus (esim. lomitusperhe). Toimeksiantosopimuksen myötä

toimintaa normittaa Perhehoitolaki, jolloin perhehoitajalla on mahdollisuus kerryttää toiminnastaan

eläkettä ja perhehoitaja on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Perhehoitajan toimeksianto-

17

sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään.

Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Päätoimiselle

perhehoitajalle on järjestettävä mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin joka toinen vuosi.

Tarvittaessa hyvinvointi- ja terveystarkastus on järjestettävä myös muille kuin päätoimisille

perhehoitajille. Hyvinvointi ja terveystarkatukseen pääsystä sijaisperhe on yhteydessä

sosiaalityöntekijäänsä.

Perhehoidon palkkiosta neuvoteltaessa on aina määriteltävä perhehoidon sisällöllinen vaativuus.

Toimeksiantosopimuksessa ei saa jättää tilaa tulkinnalle. Kiireellisissä sijoituksissa

toimeksiantosopimus lyhytaikaiseen sijaisperheeseen tehdään määräaikaiseksi, mutta avohuollon

sijoituksessa toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi. Sopimukseen on

syytä kirjata, että sijoitus päättyy, kun sijoituksen tarve lyhytaikaisessa perheessä päättyy (esim.

lapsen kotiutuksen, perhekuntoutuksen alkamisen tai pitkäaikaiseen sijoitukseen siirtymisen vuoksi)

tai ”sopimus on voimassa, kunnes lapsi kotiutuu tai siirtyy pitkäaikaiseen sijaisperheeseen”.

Toimeksiantosopimus on molempia osapuolia sitova eikä sopimusta voida muuttaa sopimuksen

voimassaoloaikana yksipuolisesti (poikkeuksena esim. Lastensuojelulakiin tulevat muutokset

koskien perhehoidon toimeksiantosopimusta). Toimeksiantosopimusta tarkistetaan tarvittaessa

tilanteen muuttuessa (esim. muutokset lapsen hoidettavuudessa) tai, jos toinen osapuoli sitä vaatii.

Mikäli toimeksiantosopimusta tai muuta suoraan perhehoitajaan liittyvää asiaa tulee uudelleen

määritellä, on se tehtävä muualla kuin asiakassuunnitelmaneuvottelussa, koska kyseessä on

kunnan/kuntayhtymän ja perhehoitajan välinen oikeussuhde. Yksi käytäntö on varata

toimeksiantosopimuksen ja muun tuen tarpeen päivittämiselle aikaa ennen varsinaista

asiakassuunnitelmaneuvottelua.

Toimeksiantosopimuksen sisältö

Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia:

1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta;

2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä

perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta;

3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten

korvaamisesta;

4) hoidon arvioidusta kestosta;

5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta

ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta;

6) hyvinvointi- ja terveystarkastuksien järjestämisestä (29.6.16/510)

7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä

näiden toteuttamisesta;

8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta;

9) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista;

10) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken.

Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä

myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. (Perhehoitolaki 4§)

Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Toimeksiantosopimukseen tulee merkitä näkyviin irtisanomisaika, joka on kaksi kuukautta, ellei

toisin ole sovittu. Irtisanominen tehdään kirjallisesti. Mikäli lapsi asuu sijaisperheessä edelleen,

18

maksetaan irtisanomisajalta perhehoidon palkkio ja kulukorvaus. Mikäli lapsi ei enää asu

sijaisperheessä irtisanomisaikana, maksetaan ainoastaan irtisanomisajan perhehoidon palkkio, ei

kulukorvausta. Kiireellisissä sijoituksissa ja avohuollon sijoituksissa toimeksiantosopimus tehdään

määräaikaiseksi, jolloin kahden kuukauden irtisanomisaika ei ole voimassa.

Jos sijaisperhe tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon

järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Toiminnassa havaituista

puutteista tai epäkohdista on keskusteltava heti yhdessä sekä lapsen että sijaisvanhempien kanssa.

Sijaisvanhemmilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä

toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kokonaistilanteen selvittämiseksi on syytä kartoittaa myös

syntymävanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin

selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle sekä nopealle tilanteisiin

puuttumiselle.

Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta

vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi.

Pessi voi tukea sijoituksen purkauduttua sijaisperhettä, mikäli kyseessä on Pessin tekemä sijoitus.

Mikäli perhe tarvitsee muuta kuin Pessin työntekijän tukea, on kustannusvastuu kunnalla. Vanhojen

sijoitusten purkutyöskentelyn järjestämisen vastuu on kunnalla/kuntayhtymällä. Sijoituksen purkua

suunniteltaessa on mahdollista konsultoida Pessin työntekijää.

6.2. Asiakassuunnitelma

Asiakassuunnitelman koolle kutsuminen on lapsen asioista vastaavan työntekijän velvollisuus.

Lapsen ollessa sijoitettuna perhehoitoon, Pessin sijaisperheen tukityöntekijä kutsutaan mukaan

palaveriin. Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle lapselle tehdään yksilökohtainen suunnitelma, jota

arvioidaan vähintään kerran vuodessa asiakassuunnitelmaneuvottelussa. Asiakassuunnitelma

tehdään yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen, vanhempien ja

sijaisvanhempien sekä muiden lapsen kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa.

7 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN

Perhehoitolaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn perhehoitajan

minimipalkkion. Hoitopalkkiota voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä

vähimmäismäärää pienempänä.

Pessillä on yhtenäiset palkkiot ja kulukorvaukset. Tämä vähentää perhehoitajien eriarvoisuutta ja

mahdollistaa tasapuolisuuden palkkioiden maksun ja kulujen korvaamisen suhteen.

7.1. Hoitopalkkio

Perhehoidon hoitopalkkioita tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella

palkkakertoimella. Perhehoitolain (263/2015) 16 §:n mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä

nousee perhehoidossa olevaa henkilöä kohden 784,03 euroon kalenterikuukaudessa 1.1.2017

lukien.

19

Perhehoidon hoitopalkkiot vuonna 2017 Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin alueella:

Yhteenveto perhehoidon palkkioista

Peruste €/kk*

perushoitopalkkio 784,03

(26,13€/pv)

30% korotus: perusvammaistuki tai sosiaalityöntekijän arvio lapsen

erityistarpeista

1019,29

(33,97€/pv)

50% korotus:

korotettu vammaistuki TAI

sisarusten osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä (ja 1.lapsesta

maksetaan jo 100% korotus) TAI

sisarusten osalta lyhytaikaisessa/ perhehoidossa (1. lapsesta 100%)

1176,05

(39,20€/pv)

100% korotus

1. ensimmäisen sijoitusvuoden ajan (sijaisvanhempi kotona)

2. ylin vammaistuki TAI

3. 1. lapsen osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä TAI

4. kun seuraavat ehdot täyttyvät:

lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen

lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto

sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon

tarpeeseen TAI

5. lyhytaikaisessa perhehoidossa ensimmäisen lapsen osalta

6. lyhytaikaisessa perhehoidossa sisarusten osalta, kun kohdan 3 (yllä)

edellytykset täyttyvät

lyhytaikaisissa sijoituksissa maksetaan toteutuneilta päiviltä

1568,06

(52,27€/pv)

Erityismaksuluokka ns. ammatillisille sijaisperheille:

sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-, sosiaali-, tai terveysalan)

vähintään AMK -tason tutkinto

soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta

lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona

toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona.

vain erityisen vaativahoitoisten lasten/ nuorten tarpeisiin

2352,09

(78,40€/pv)

päiväkohtainen palkkio lasketaan jakamalla kuukausipalkkio luvulla 30

Perushoitopalkkio 784,03 euroa / kk

Tätä palkkioluokkaa käytetään, kun sijaisperheessä asuvan alle 21-vuotiaan lapsen tilanne

sijaisperheessä on vakiintunut eikä lapsen ja sijaisvanhemman välisen suhteen rakentuminen tms.

edellytä sijaisvanhemman kotiin jäämistä, eikä muita edellytyksiä hoitopalkkion korotukselle ole

olemassa.

20

Hoitopalkkion korottaminen

Hoitopalkkiota voidaan korottaa, kun

1) Lapsi saa Kela:n 1.1.2008 alkaen maksamaa Lain vammaisetuuksista 570/2007 mukaista

alle 16 ‐vuotiaan vammaistukea, 16 ‐vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä

saavan hoitotukea tai aiemmin myönnettyä lapsen hoitotukea.

Perusvammaistuki (92,14 €/kk v.2017) korotus palkkioon 30 %,

Korotettu vammaistuki (215 €/kk) korotus palkkioon 50 %

Ylin vammaistuki (416,91 €/kk) korotus palkkioon 100 %

Palkkio tarkistetaan Kela:n hoitotuen tarkistuksen yhteydessä. Korotettu hoitopalkkio maksetaan

takautuvasti Kela: n tekemän päätöksen mukaisesti.

Tällöin hoitopalkkiot:

30 % korotus 1019,24 €/kk 33,97€/pv

50 % korotus 1176,05 €/kk, 39,20€/pv

100 % korotus 1568,06 €/kk, 52,27€/pv

Korotuksen perusteet tarkistetaan Kelan päätösten yhteydessä.

Korotukset tehdään aina vuoden määräaikaisina ja niitä tarkastetaan määräajan puitteissa

tarvittaessa.

2) Vaikka lapsi ei saa Kela:n em. vammaisetuuksia, mutta lapsen tilanteen tuntevat työntekijät

(esim. sosiaalityöntekijät) arvioivat lapsen hoidon (esim. kiintymykseen liittyvät pulmat vaikuttavat

lapsen tarpeisiin) tai lapsen läheisverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haasteelliseksi

voidaan hoitopalkkioon maksaa 30% korotus (1176,05 €/kk). Korotus tehdään aina määräajaksi ja

se tarkistetaan asiakassuunnitelman yhteydessä vähintään vuosittain.

3) Mikäli sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen/ lasten hoidon kotona,

voidaan kokoaikaista perushoitopalkkiota korottaa ansiotyöstä poissaolon ajaksi 100 % (1568,06

€/kk) ensimmäisen lapsen osalta. Seuraavien sisarusten perushoitopalkkiota voidaan tällä

perusteella korottaa 50 % (1176,05 €/kk). Sijaisvanhemmalta edellytetään kotiin jäämistä

ensimmäisen sijoitusvuoden ajaksi.

Korotukset tehdään perushoitopalkkioon huolimatta siitä, että lapsen hoitopalkkiota on saatettu

korottaa muista syistä (esim. Kelan hoitotuki) jo aiemmin. Päätös korotuksesta on voimassa

määräaikaisesti. Jos sijoitettava lapsi on yli 3‐vuotias, on korotus voimassa vuoden. Jos sijoitettava

lapsi on alle 3‐vuotias, on korotus voimassa lapsen kolmanteen ikävuoteen asti. Jos vanhempi palaa

takaisin töihin ennen lapsen kolmatta ikävuotta, korotus päättyy työhön palaamisen päivään.

Hoitopalkkion korottaminen on lapsen kotona hoitamisen mahdollistamiseksi mahdollista

myös myöhemmin, mikäli se arvioidaan lapsen tarpeen mukaiseksi. Arvio siitä, onko

sijaisvanhemman kotonaolo lapsen hoidon vuoksi erityisen tarpeellista, tulee aina tehdä

kunkin lapsen kohdalta erikseen.

21

4) Hoitopalkkio korotetaan 100%:lla (1568,06 euroa / kk) tilanteissa, joissa täyttyvät seuraavat

edellytykset (vaikka sijaisvanhempi kävisi kodin ulkopuolella töissä):

1. lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen

2. lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto

3. sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen

5) Erityismaksuluokan mukaista hoitopalkkiota 2352,09 euroa / kk voidaan maksaa, kun

sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan) vähintään AMK-tasoinen

tutkinto sekä soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta, lapsella on näitä

edellyttäviä erityistarpeita ja lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Kaikki kolme edellä mainittua perustetta tulee täyttyä

erityismaksuluokkaa maksettaessa. Tällaisiin sijaisperheisiin, joilla on erityisiä valmiuksia ja

kokemusta, sijoitetaan vaativahoitoisia lapsia/ nuoria ja isompia sisarussarjoja.

6) Mikäli sisarussarjan erityistarpeisuus ja vaativahoitoisuus edellyttää kahden vanhemman

kotonaoloa, koska lapset tarvitsevat vointinsa vuoksi aikuisen tiiviin kokoaikaisen huolenpidon

(esim. traumaattisista kokemuksista tervehdyttävän vuorovaikutuksen kokoaikaisesti), suositellaan

erityismaksuluokan mukaista hoitopalkkiota maksettavaksi molemmille sijaisvanhemmalle. Tätä

palkkioluokkaa voidaan soveltaa vain, mikäli molemmilla sijaisvanhemmilla on soveltuva

tutkinto sekä soveltuvaa työkokemusta, joka voidaan katsoa erityisvalmiudeksi vastata erityisen

tarvitsevien lasten tarpeisiin. Palkkio voidaan maksaa tällä tavalla korotettuna määräaikaisesti,

kerrallaan enintään vuoden ajan.

7) Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa

Lyhytaikaiselle sijaisperheelle maksetaan ensimmäisen lapsen kohdalta 100%:lla korotettu

hoitopalkkio toteutuneilta päiviltä. (1568,06€/kk, 52,27 €/pv)

Toisen lapsen kohdalta maksetaan 50%:lla korotettu hoitopalkkio (1176,05€/kk; 52,27 €/pv).

Lyhytaikaiselle sijaisperheelle voidaan maksaa 100%:lla korotettua hoitopalkkiota myös toisen

lapsen kohdalla, mikäli

1. lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen

2. lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto

3. sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen

Lyhytaikaisissa sijoituksissa maksetaan lisäksi toteutuneiden hoitovuorokausien mukaan

perhehoidon ohjeiden mukainen kulukorvaus (ks. luku 7.2. kulukorvaus). Mahdolliset matkakulut

korvataan erikseen 0,43 euroa / km (0,21€/km verotonta). Erikseen voidaan myöntää korvausta

lapsen terveydenhuollonmenoista sekä välttämättömistä vaatehankinnoista. Harkinnassa tulee

huomioida, ettei lyhpe-perheille makseta lapsilisää.

7.2. Kulukorvaus

Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravintomenot,

tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), pesuaineet ja hygienia,

asunnon käytöstä aiheutuvat menot (jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus,

kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen), vaatteet ja vaatteiden huollosta aiheutuvat

kustannukset, virkistys- ja harrastusmenot, lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen tai nuoren

omaan käyttöön annettavat käyttövarat, omalla autolla ajettujen tavanomaiseen perhehoidon arkeen

kuuluvien ajojen matkakustannukset, puhelinmaksut ja vakuutukset.

22

Sijaisperhettä suositellaan ottamaan laajennettu kotivakuutus sijoitetun lapsen aiheuttamien

vahinkojen varalta. Kulukorvaus siis kattaa sijoitetun lapsen lisäämisen sijaisperheen

kotivakuutuksen piiriin.

.

Perhehoitolain 17 §:n mukaisen kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2017 alkaen 411,52 euroa.

Myös muita kuin vähimmäismääräisiä kulukorvauksia tulee tarkistaa vuosittain

elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vastaavasti.

Kulukorvaukset Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin alueella vuonna 2017:

• 0 ‐ 16 ‐vuotiaasta 504 euroa / kk, 16,8 €/pv

• 17 ‐ 21vuotiaasta 551 euroa / kk, 18,4 €/pv

• Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeentulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukorvausta ei

vähennetä.

• Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla

kuin sijaisperheessä ei vähennä kulukorvausta.

Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä

• Kun 17 vuotta täyttänyt nuori on suorittamassa asevelvollisuutta/ siviilipalvelusta tai opiskelee

toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomilla sijaisperheessä, sijaisperheelle voidaan

maksaa puolitettua kulukorvausta. 18-vuotta täyttäneen nuoren omaa avustamista voidaan harkita

jälkihuoltona toimeentulo-tuella (esimerkiksi suuret matkakulut).

kulukorvauksen alentaminen ei ole suositeltavaa, mikäli sijaisvanhempi on vastuussa nuoren

tukemisesta myös viikolla ja nuori viettää pääsääntöisesti viikonloput sijaisperheessä.

(Huom. Opintotukeen oikeus 17 vuotta täyttäneellä)

• Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään

yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia

seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin

sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle

maksettavan kulukorvauksen alentamisesta. Kulukorvauksen alentaminen tapahtuu aikaisintaan

nuoren saadessa ansiotuloja toiselta ansaintakuukaudelta.

• Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli

kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin

(asumiskulut, käyttövarat jne.) puolikkaan kulukorvauksen verran. Kulukorvausta voidaan

alentaa myös porrastetusti, kun lapsi esimerkiksi viettää aikaa paljon biologisten vanhempien luona

suunnitelmallisen kotiinpaluun yhteydessä.

7.3. Käynnistämiskorvaus

Sijaisperhe laatii puolen vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta suunnitelman (liite) lapsen

tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan

käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai

perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin.

Käynnistämiskorvauksella hankittu irtaimisto on ensisijaisesti lapsen omaisuutta.

Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2017 alkaen 2 916,43 euroa perhehoidossa olevaa

lasta/ nuorta kohti. Enimmäismäärää tarkistetaan vuosittain. Tähän enimmäismäärään saakka

23

voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja

(esim. huonekalut), mahdollisista sijaiskodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi

sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus‐, harrastusväline-, leikkikalu- sekä muita

perushankintoja.

7.4. Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset

Sijaisvanhemmille maksetaan oman auton käytöstä 0,43 euroa / km (0,21€/km verotonta) lapsen

kuljettamisesta läheistensä tapaamisiin tai osallistumisesta lasta koskeviin neuvotteluihin. Muista

mahdollisista lapsen erityistarpeista johtuvista yksilöllisistä kuljetuksista ja niiden korvaamisesta on

sovittava erikseen asiakassuunnitelmassa.

7.5. KELA:n etuudet

Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle pitkäaikaisissa sijoituksissa. Kunta perii lapsilisän Kelalta,

mutta laittaa perintään tiedon, että lapsilisä maksetaan suoraan perhehoitajalle.

Vammaistuki/ kuntoutusraha peritään hoidonkorvauksena kunnalle, jolloin se kerryttää

sijoitetun lapsen itsenäistymisvaroja. Perhehoidon palkkiota korotetaan vammaistuen perusteella

korvaamaan lapsen hoidon vaativuutta ja rasittavuutta. Vammaistuen myöntämisen perusteena

olevan sairauden aiheuttamat kulut korvataan erikseen.

Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee Kela:n matkakorvauksen.

Taksimatkoista Kela:n korvauksen saa suoraan, joten perhehoitaja laskuttaa taksimatkoista kunnalta

suoraan vain omavastuuosuuden. Kela:n omavastuuosuus on 25 € yhdensuuntaiselta matkalta ja

korvaus oman auto käytöstä 0,20€/km. Taksimatkoihin tulee käyttää keskitettyä tilausnumeroa.

Omavastuun katto on 300€/vuosi.

Oman auton käytöstä Kela:n korvausta saa 125 km ylittäviltä matkoista, joten alle 125 km

matkoista perhehoitajan ei tarvitse hakea korvausta. Perhehoitaja laskuttaa kuntaa terveydenhoitoon

liittyvistä matkoista normaalisti, mutta hakee erikseen Kela:n matkakorvauksen, joka maksetaan

suoraan kuntaan (valtakirja -kohtaan kunnan maksuosoite). Kelan korvausta voi hakea takautuvasti

kuuden kuukauden ajalta.

Opintotuki maksetaan pääsääntöisesti nuorelle itselleen ja sen käytöstä sovitaan

asiakassuunnitelman yhteydessä. Tarkoituksena on opettaa nuorta itsenäiseen rahakäyttöön.

7.6. Erikseen korvattavat

Mikäli mahdollista, tulee erikseen korvattavista palveluntuottajien menoista osoittaa lasku suoraan

kunnan lastensuojeluun.

Terveydenhuoltomenot

Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset perusterveydenhuollon kustannukset kuten terveyskeskus-

maksut, lääkekustannukset infektiosairauksista jne. 22 euroa / kk saakka. Mikäli perusterveyden-

huollon kustannukset ylittävät tämän summan, tulee sijaisvanhemman toimittaa kuluista kuitit,

joiden mukaan sosiaalityöntekijä tekee päätöksen ylimenevästä osuudesta.

24

Erikseen korvataan:

• Lääkärin määräämät lääkkeet, sairaalamaksut, poliklinikkamaksut, kohtuulliset kustannukset

silmälaseista (sangat enintään 100€) ja/ piilolinsseistä, hammashoito ja muut ei tavanomaiseksi

luokiteltavat terveydenhuoltomenot.

Silmälaseista ja piilolinsseistä tulee toimittaa erikseen kustannusarvio aina ennakkoon

sosiaalityöntekijälle. Silmälasien lisäksi piilolinssien hankkimiselle tulee olla perusteltu syy.

Automaattisesti ei tueta molempien hankintaa.

• Lapsen terapiasta aiheutuneet matkakulut silloin, kun sairausvakuutus ei niitä korvaa.

Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee Kelan matkakorvauksen, joka

maksetaan kunnalle. Perhehoitaja saa matkakorvauksen kunnasta.

Opiskelukustannukset

Opintoraha ja Kelan koulumatkakorvaus ovat ensisijaisina etuuksina tarkoitettu kattamaan

opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Nuoren kanssa tehdään asiakassuunnitelman yhteydessä

suunnitelma siitä, mitä hänen tulee opintotuella kustantaa.

Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus,

muut välttämättömät erityisvälineet, matkakulut Kela:n koulumatkakorvauksen ylittävältä

osalta/omavastuuosuudesta (43€) asiakassuunnitelman mukaisesti. Kela:n koulumatkatukea voi

saada, kun yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 km, kustannukset yli 54€/kk ja yhdensuuntaisia

matkoja kertyy vähintään 7/vk. Perhehoidossa olevan / olleen alle 21‐vuotiaan nuoren keskiasteen

tai lukion sekä ammattitutkinnon suorittamisesta johtuvat kulut korvataan edellä esitetyllä tavalla

eikä nuoren tarvitse kattaa näitä opintolainalla. Täysi-ikäinen nuori voi suunnitelman mukaisesti

käyttää opintoihinsa myös itsenäistymisvaroja. Tällöin tulee kuitenkin huomioida, että varoja jää

itsenäistymiseen liittyviin kuluihin, kuten ensimmäisen kodin hankintoihin. Täysi-ikäisen nuoren

opintoja voidaan tukea myös jälkihuollon varoilla.

Kun nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla, voidaan nuorta avustaa toimeentulotukinormia

soveltaen ottaen tulona huomioon opintoraha ja asumislisä, menona yksinäisen perusosa.

Taloudellinen tuki maksetaan asiakassuunnitelman mukaisesti joko sijaisperheelle tai nuorelle

itselleen. Tällöin perhehoitajalle ei makseta täyttä kulukorvausta.

Harrastuskulut

Kulukorvaus kattaa harrastuksesta, harrastusmatkoista ja harrastusvälineistä aiheutuneita kuluja

noin 28 euroa / kk. Tämän on tarkoitus kattaa koululiikunnassa tarvittavat varusteet kuten luistimet

ja sukset. Erikseen tuetaan yhden säännöllisen ohjatun harrastuksen harrastusmaksuissa ja seura-

asussa. Lisäksi tuetaan harkinnan mukaan tämän yhden harrastuksen harrastusvälineissä,

turnausmatkoissa ja leireissä. Sijaisvanhemman tulee tehdä asiakassuunnitelman yhteydessä

alustava arvio lapsen harrastuksen aiheuttamista kustannuksista.

Polkupyörän ja kypärän hankintaa avustetaan enintään 300 eurolla kerrallaan. Polkupyörän

hankintaa tulee avustaa tarpeen mukaan lapsen kasvaessa maksimissaan ko. summalla.

25

Lapsen ja sijaisperheen lomanvieton kustannukset

Lomanvietosta aiheutuneiden kulujen korvaaminen mahdollistaa sijoitetun lapsen osallistumisen

sijaisperheen yhteiselle lomalle ja on näin ollen tärkeä perheeseen kuulumisen takia. Lapsen

lomanvietosta aiheutuvia tositteellisia kuluja voidaan korvata vuosittain enintään yhden

ylimääräisen kulukorvauksen verran. Lomanvieton kustannuksista on sovittava

sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen, ja lomamatkoista on hyvä keskustella

asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Lapsen ulkomaan lomamatkaan tarvitaan huoltajan lupa sekä

sosiaalityöntekijän kirjoittama matkustuslupa. Vaihtoehtoisesti tai rinnakkain voidaan tukea myös

lapsen osallistumista leireille, mikäli siitä on sovittu asiakassuunnitelmassa.

Muut erityiset korvattavat

Lapsen passin hankkimisesta aiheutuneet kulut korvataan erikseen. Lapsen ulkomaanmatkaa varten

tulee hakea lupa sosiaalitoimesta sekä lapsen huoltajilta.

Lapsen matkakulut vanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden luo korvataan

asiakassuunnitelman mukaisesti.

Tietokoneen hankintaa voidaan avustaa vain erityisistä syistä, esimerkiksi opiskeluun liittyvät syyt

aikaisintaan peruskoulun jälkeisissä opintoinnoissa.

Nuoren valmistuessa ammattiin tai päästessä ylioppilaaksi häntä muistetaan noin 90 euron lahjalla.

Rippijuhlaa tai siihen rinnastettavaa tilaisuutta muistetaan noin 50 euron arvoisella lahjalla tai

muistamisella. Juhlavaatteiden hankintaa tuetaan vanhojen tansseissa (200€) ja ylioppilasjuhliin tai

ammattiin valmistujaisiin (100€). Ripille päästessä ei juhlavaatteisiin myönnetä erikseen tukea.

Harkinnan mukaan voidaan tukea juhlien järjestämisessä 150 eurolla.

Erikseen ei korvata lapseen mopo- tai ajokorttia.

8 PERHEHOITOON SIJOITETUN LAPSEN ASEMA JA OIKEUDET

Perhehoidossa lapselle tulee turvata lapsen yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiden tasapainoinen

kehitys ja hyvinvointi, läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, mahdollisuus saada ymmärtämystä,

hellyyttä, valvontaa ja huolenpitoa, turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö, tasavertainen

perheenjäsenyys, ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus, mahdollisuus osallistumiseen ja

vaikuttamiseen omissa asioissa, itsenäistyminen ja kasvaminen vastuullisuuteen sekä kielellisen,

kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen, lapsen ja nuoren taipumuksia ja toiveita

vastaava koulutus sekä taloudellinen tuki harrastuksiin.

Sijaishuollon aikana lapsella on myös erityisiä oikeuksia: oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon

ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata läheisiä ihmisiä,

oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja mahdollisuus esittää

26

siinä mielipiteensä sekä oikeus saada käyttövaroja. Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat

sijoittajakunnan sosiaaliviranomaiset, sijaisvanhemmat ja lapsen vanhemmat.

8.1. Oikeus tavata läheisiä

Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset

ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä

henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaiskodin ulkopuolella sekä pitää heihin

muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin

rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä. Lapsen sisarussuhteiden

vaalimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhteydenpidosta tulee sopia lapsen

asiakassuunnitelmassa. Sosiaalitoimen ja sijaisvanhempien on tuettava ja edistettävä lapsen ja

hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa.

Sijoittajakunnan on tuettava yhteydenpitoa tarvittaessa taloudellisesti (matkat ja ruokaraha 0-9v

=10,25€/pv, 10-17v. =11,38€/pv), sillä vanhempien taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä

tapaamisille tai yhteydenpidolle sijoituksen aikana. Ruokaraha perustuu toimeentulotukeen (lapsen

perusosa/pv). Lapsen matkakulut vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden luo

korvataan asiakassuunnitelman mukaisesti.

Joissakin erityistapauksissa saattaa olla perusteltua sijoittaa lapsi sellaiseen sijaishuoltopaikkaan,

joka katkaisee hänen kehityksensä kannalta vahingolliset ihmissuhteet. Tällöinkin on huolehdittava

siitä, että lapsi voi ylläpitää muita hänelle tärkeitä ja läheisiä ihmissuhteita. Jos lapsen ja läheisten

yhteydenpidosta ei päästä sopimukseen, on tehtävä valituskelpoinen päätös yhteydenpidon

rajoittamisesta.

Yhteydenpidon rajoittamista voidaan tehdä:

Jos yhteydenpidosta ei ole voitu asiakassuunnitelmassa sopia lapsen ja hänen vanhempiensa

tai muiden läheistensä kanssa,

Jos yhteydenpito vaarantaa sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on

lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä

Jos yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle

Jos rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten turvallisuuden

vuoksi

Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta

nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää

huomiota.

8.2. Oikeus tavata sosiaalityöntekijää ja saada tietoa

Lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella tulee olla nimettynä hänen asioistaan vastaava

sosiaalityöntekijä. Lapselle on tarjottava mahdollisuus tavata kahden kesken omaa

sosiaalityöntekijäänsä tai muuta lastensuojelun työntekijää riittävän usein. Näin lapselle annetaan

mahdollisuus keskustella itseään ja sijaishuoltoaan koskevista asioista luottamuksellisesti. Sijoittava

työntekijä saa tapaamisissa tietoa lapsen sijaishuollon toteutumisesta ja voi valvoa lapsen edun

toteutumista

27

Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne

huomioon lapsen iän ja kehitystason mahdollistamalla tavalla. Lapsen mielipide on selvitettävä

hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa

tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja

pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. 12 vuotta täyttäneelle lapselle

on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti häntä itseään

koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos

selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. 12

vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen

puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Lapselle on selvitettävä hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla huostaanoton syyt ja

toimenpiteet, joihin hänen tilanteessaan on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Lisäksi lapselle selvitetään,

miten yhteydenpito lapsen ja hänen läheistensä välillä järjestetään. Lapselle selvitetään myös hänen

kotiutumiseensa liittyvät edellytykset ja mahdollisuudet. Selvitys on annettava siten, että lapsi

ymmärtää selvityksen sisällön ja merkityksen, eikä hänen luottamusta ja kiintymystä omiin

vanhempiinsa horjuteta. Lapselle ei kuitenkaan saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen

kehitystään tai ovat vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.

Lapsen on voitava luottaa siihen, että hänen luottamuksellisesti kertomansa asiat eivät välity

sosiaalityöntekijältä eteenpäin ilman perusteltua syytä. Joissakin tapauksissa on välttämätöntä

luovuttaa tai välittää lapsen antamaa tietoa eteenpäin. Jos lapsen kertomat asiat kirjataan

asiakirjoihin ja niiden perusteella tehdään asiassa lasta koskevia päätöksiä, asianosaisilla on oikeus

tähän tietoon. Sosiaalityöntekijän tulee kertoa lapselle, millä edellytyksillä lapsen kertomat asiat on

luovutettava vanhemmille tai sijaisvanhemmille.

8.3. Oikeus tukeen ja palveluihin

Sijaishuollossa oleva lapsi on oikeutettu saamaan sijoituskunnasta hänen hoitonsa ja huoltonsa

kannalta tarvittavat palvelut ja tukitoimet (esim. terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon

palvelut, päivähoito- ja koulupalvelut). Palveluiden ja etuuksien hakemisesta tulee aina neuvotella

sopien tehtäväjaosta sijaisvanhemman ja sijoittajakunnan kesken. Vastuu erityisen tuen ja

palveluiden organisoimisesta ja maksusitoumuksista on sijoittajalla, joka järjestää palveluja

yhteistyössä sijoituskunnan kanssa.

8.4. Käyttövarat

Kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi on oikeutettu saamaan käyttövaroja. Sijoittajakunnan tulee

huolehtia, että lapselle annetaan sijaisperheessä hänen käyttöönsä kuukausittain käyttövaroja

henkilökohtaisten tarpeiden hoitamista varten seuraavasti:

alle 15-vuotiaalle määrä, joka vastaa hänen yksilöllisiä tarpeitaan

15 vuotta täyttäneelle vähintään määrä, joka vastaa kolmasosaa (51,80 €/kk) kulloinkin

voimassa olevasta elatustuen (155,50 €/kk, v.2017) määrästä.

28

Lapselle maksettavia käyttövaroja ei ole tarkoitettu kattamaan lapsen koulunkäyntiä tai

harrastuksia, vaan kyse on taskurahan luonteisista varoista. Käyttövaroja ei ole myöskään

tarkoitettu käytettäväksi sellaisten hygieniatuotteiden hankkimiseen, joiden on katsottava kuuluvan

osaksi perhehoitoa.

Lapsella on oikeus itse päättää henkilökohtaiseen käyttöön saamistaan käyttövaroista ja opetella

itsenäistä rahan käyttöä. Lapsen edunvalvoja (yleensä huoltaja) ei ole siten oikeutettu määräämään

varojen käytöstä. Käyttövarojen määrään ja maksamiseen ei saa vaikuttaa lapsen tai nuoren

käyttäytyminen sijaishuoltopaikassa. Käyttövarojen määrää ei voida vähentää esimerkiksi lapsen

karkumatkojen tai muun käyttäytymisen perusteella.

Sijaisvanhemman tulee pitää kirjaa ja raportoida (lomake liitteenä) vuosittain lapsen asioista

vastaavalle sosiaalityöntekijälle lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia

lapsen oikeusturvan toteutumisesta. Tarvittaessa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi

arvioida, miten käyttövaroja on lapselle maksettu ja mihin niitä on käytetty. Lapsen edunvalvojalla

(huoltaja tai määrätty edunvalvoja) on myös oikeus saada selvitys käyttövarojen maksamisesta

sijaishuollon aikana.

Lapselle voi avata tilin huoltajan suostumuksella, mutta tällöin huoltajalla on oikeus tilin käyttöön.

Suositeltavaa on avata lapselle sijaisvanhemman nimiin käyttötili, jolle maksetaan lapsen

käyttövaroja.

8.5. Itsenäistymisvarat

Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen itsenäistymistä varten on kalenterikuukausittain kerrytettävä

varoja. Kuukausittain on kerrytettävä 40 prosenttia lapsen sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista tai saamisista. Määrää

laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon. Perityt tulot talletetaan ESSOTEn/Pieksämäen

avaamalle lapsen itsenäistymisvarojen pankkitilille.

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja

maksamisesta sijoituksen päätyttyä tai huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä

myös sijoituksen aikana.

Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä

tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia tai jos ne ovat riittämättömät, on sosiaalihuollosta

vastaavan toimielimen tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen,

koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla.

Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen

ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle

nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai

turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta.

Suunnitelma itsenäistymisvarojen käytöstä tulee tehdä nuoren siirtyessä jälkihuoltoon.

29

8.6. Vakuutus

Pessiin kuuluvat kunnat ovat sitoutuneet vakuuttamaan perhehoidossa olevan lapsen

tapaturmavakuutuksella. Lisäksi suositellaan, että sijoittava kunta vakuuttaa perhehoidossa olevan

lapsen/nuoren vahinkovastuuvakuutuksella. Sijaisperheellä tulee olla voimassa oleva kotivakuutus,

joka kattaa lapsen aiheuttamat mahdolliset perhehoitajalle aiheuttamat aineelliset vahingot

(laajennettu kotivakuutus). Kunta on viime kädessä korvausvelvollinen, jos lapsen aiheuttamia

aineellisia vahinkoja ei korvata kunnan ottamasta, perheen tai lapsen vakuutuksesta.

8.7. Edunvalvonta

Mikäli lapsen huoltaja ei pysty valvomaan lapsen etua esim. taloudellisissa asioissa, tulee

sosiaalityöntekijän laittaa hakemus yleisen edunvalvojan määräämisestä. Lapselle tulee

lastensuojeluasioissa määrätä lastensuojelun edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen

puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua

asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun

turvaamiseksi. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä maistraatti, sosiaalihuollosta

vastaava toimielin tai huoltaja itse. Holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä

edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin

edunvalvojan määrää tuomioistuin.

Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneista kustannuksista sekä edunvalvojan palkkiosta ja

kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä.

Sosiaaliportin internetsivuilta (www.sosiaaliportti.fi) löytyy lastensuojelun edunvalvojahankkeen

laatimat, Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelun edunvalvojatoiminnan päivittämät sivut, joilla on

lisätietoa edunvalvonnasta.

10 SIJAISVANHEMMAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

10.1. Sijaisvanhemman oikeus vapaaseen

Sijaisvanhemmalle kertyy vapaata kaksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona

hän on toiminut toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Palkkio

ja kulukorvaus maksetaan myös sijaisvanhemman vapaan ajalta. Sijaisvanhemman pitämätön vapaa

korvataan vähintään vähimmäispalkkion suuruisena 784,03 euroa/vuosi tai 65,35 euroa/kk.

Sijoittajatahon tulee tarvittaessa avustaa sijoitetun lapsen hoidon järjestämisessä sijaisvanhemman

vapaan ajaksi. Pessi pyrkii tarvittaessa järjestämään lomitusta/sijaishoitoa sijoitetulle lapselle

perhehoitajan vapaan ajalle. Lain mukaan perhehoitajan sijaisen on käytävä tehtävän

edellyttämä ennakkovalmennus. Pessissä ennakkovalmennus tarkoittaa

tukiperhevalmennusta, jonka kotikäyntiosuudessa käydään lomituksen erityispiirteitä.

Perhehoitajan sijaiselle tehdään lomituksesta toimeksiantosopimus.

http://www.sosiaaliportti.fi/

30

Oikeus vapaaseen voi toteutua myös esim. kuukausittaisen tukiperhetoiminnan kautta.

Lomitusperhe voi olla myös sijaisperheen luonnollisesta verkostosta, esim. toinen sijaisperhe.

Toistaiseksi Pessillä ei ole varsinaista rekisteriä lomitusperheistä, mutta lomitustarpeista voi tehdä

pyynnön Pessin pesityöntekijälle. Mikäli lapsella on tukiperhe tai lomitusperhe, ei erikseen korvata

perhehoitajalle vapaita. Sen sijaan säännöllisetkään tapaamiset biologisten vanhempien luona eivät

tarkoita perhehoitajan vapaan järjestymistä.

Lyhytaikaisessa sijaisperhetoiminnassa oikeus vapaaseen korvataan rahana kertyneistä

vapaapäivistä, ellei erikseen ole sovittu muusta käytännöstä.

10.2. Sijaisvanhemman sairastuminen

Mikäli sijaisvanhempi jää sairaslomalle, ja sijoitetun lapsen hoito järjestetään jossain muualla kuin

sijaisperheessä, keskeytetään hoitopalkkio ja kulukorvaus 30 vuorokauden jälkeen.

10.3. Perhehoidon keskeytyminen sijaisvanhemmasta riippumattomasta syystä

Perhehoitolain (16§) mukaan hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös

vähimmäismäärää pienempänä. Tätä voidaan harkinnalla soveltaa silloin, kun perhehoito keskeytyy

sijaisvanhemmasta riippumattomasta syystä (esimerkiksi sijoitetun lapsen sairaalahoito).

Ratkaisussa tulee huomioida, missä määrin sijaisvanhempi kuitenkin edelleen hoitaa

sijaisvanhemman tehtävää, esim. käyden usein lapsen luona sairaalassa.

Kulukorvauksissa tulee huomioida kiinteät kulut kuten asuminen. Harkinnalla kulukorvaus voidaan

puolittaa sijoitetun lapsen sairaalassaolon tms. ajalta.

10.4. Kuuleminen asiaan osallisena

Lastensuojelulain mukaan henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi

ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja

huostaanoton lakkaamisesta. Sijaisvanhempi on asianosainen sijaishuoltopaikan muutosta

koskevassa asiassa (poislukien kiireellisen sijoituksen aikana tapahtuva) ja huostassapidon

lopettamista koskevassa asiassa. Kiireellisen sijoituksen aikana sijaisperhe ei ole asianosainen

huostaanottoa koskevassa asiassa, koska suhde on viranomaisen luoma ja koska asianosaisuus luo

oikeuden kaikkeen lasta koskevaan tietoon. Vain, jos sijaishuollon muutos johtuu sijaisperheen

toiminnasta kiireellisen sijoituksen aikana, voi asianosaisuus syntyä sijaisperheen

oikeusturvavaateen johdosta.

10.5. Lasta koskeva tieto

Sijaisvanhemmilla ei ole suoraa oikeutta lasta koskeviin tietoihin, vaan lapsen asioista vastaava

sosiaalityöntekijä luovuttaa sijaisperheelle lasta ja hänen perhettään koskevan tiedon, jonka arvioi

tarpeelliseksi tehtävän hoitamista varten. (Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 26§ 3

mom.).

31

10.6. Oikeus päättää sijoitettua lasta koskevista asioista

Toimeksiantosopimuksella sijaisperheelle siirretään lapsen arkipäivän hoitoa ja oikeus päättää

lapsen tavanomaiseen arkeen liittyvistä asioista. Toimeksiantosopimuksella ei siirrettä

sijaisperheelle lapsen huoltoa, eikä siihen liittyvää oikeutta käyttää puhevaltaa lapsen asiassa.

Huostassapidon aikana biologiset vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan

molemmille vanhemmille yhteisesti tai että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle.

Sopimus on vahvistettava siten kuin laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säädetään.

Yleinen tuomioistuin voi päättää siitä, kenelle lapsen huolto tai edunvalvonta on uskottava, siten

kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tai holhoustoimesta annetussa laissa

säädetään. (Lastensuojelulaki, 45§).

Sijaishuollossa olevan lapsen henkilöön liittyvistä merkittävistä asioista, joilla on pitkäaikaisia ja

merkittäviä vaikutuksia lapsen terveyteen tai elämään tulevaisuudessa, päättää lapsen asioista

vastaavaa sosiaalityöntekijä, jonka on tarvittaessa selvitettävä huoltajan mielipide.

Asiakassuunnitelmaneuvottelussa voidaan sopia, että sijaisperhe toteuttaa käytännössä esim. lapsen

sairauden hoitoon tai terapiaan liittyvät vastaanottokäynnit.

10.7. Ilmoitusvelvollisuus

Sijaisvanhempi on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista

vastuusosiaalityöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut lapsen sekä kuntaan, jossa sijaisperhe

asuu (Perhehoitolaki, 21§). Vastuutyöntekijän on saatava tieto esim. perheeseen sijoitettavista

uusista lapsista, sijaisperheen elämässä tapahtuvista elämänmuutoksista (esim. sairastuminen,

parisuhteen muutokset, muutto), ulkomaanmatkasta sijoitetun lapsen kanssa, suunnitelluista

vapaista ja niiden järjestämisestä. Tapaturmista, väkivallanteoista tai muista vahingoista tulee aina

ilmoittaa kirjallisesti.

10.8. Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus

Sijaisvanhempia sitoo vaitiolovelvollisuus ja asiakirjasalaisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan

asemasta ja oikeuksista, 14§ ja 15§). Sijaisvanhemmat eivät voi antaa sijoitetusta lapsesta

sivullisille tietoja sijoituksen aikana tai sen päätyttyä. Sijaisvanhempi ei myöskään saa käyttää

saamiaan tietoja omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Sijaisvanhemmilla on oikeus saada

sijoitetusta lapsesta kaikki perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellinen tieto.

10.9. Tapaturmavakuutus

Sijoittavalla kunnalla on lakisääteinen velvollisuus ottaa sijaisvanhemmille

tapaturmavakuutus työssä tapahtuvan tapaturman varalta. Tapaturmavakuutus koskee

tilanteita, joissa vamma tai sairaus tapahtuu työn suorittamisen aikana tai työstä johtuvista

olosuhteista. Sijaisvanhemman omalla vapaa-ajalla tapahtuneet vahingot eivät kuulu sijoittajan

vakuutuksen piiriin.

10.10. Eläketurva

Sijaisvanhemman eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Sijaisvanhemman

hoitopalkkiosta kertyy eläkettä 18-52 –vuotiailla 1,5% vuosiansiosta, 53-62-vuotiailla 1,9%

32

vuosiansiosta ja 63-67-vuotiailla 4,5% vuosiansiosta. Sijaisvanhemmalla on oikeus jäädä

vanhuuseläkkeelle 63 vuotta täytettyään. Eläkettä karttuu 68 ikävuoteen saakka, mikäli jatkaa

sijaisvanhempana. Sijaisvanhempi voi lisätä eläketurvaansa vapaaehtoisella eläkevakuutuksella.

Sijaisvanhemman tulee ilmoittaa eläkkeelle jäämisestään hyvissä ajoin omalle

vastuutyöntekijälleen.

11 SIJAISVANHEMPIEN TUKI

Laki velvoittaa sijoittajakuntaa huolehtimaan perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta

valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Sijaisperheelle on nimettävä oma

vastuutyöntekijä lapsikohtaisesti.

11.1. Sijoituksen alkuvaiheen intensiivinen tuki

Sijais- ja jälkiyksikkö Pessi tarjoaa sijaisvanhemmille sijoituksen alun intensiivistä tukea, silloin

kun lapsi sijoitetaan pitkäaikaisesti perheeseen. Intensiivinen tuki kestää ensimmäisen

sijoitusvuoden ajan. Pessin pesityöntekijä tapaa sijaisperhettä vähintään kuusi kertaa,

pääsääntöisesti kotikäynneillä. Tapaamiset ovat suunnitelmallisia ja teemoitettuja. Osalla

tapaamisista mukana on myös sijoitettu lapsi. Intensiivituki sisältää työskentelyä sijoitetun lapsen ja

sijaisperheen muiden lasten kanssa. Pessin pesityöntekijä osallistuu intensiivituen aikana myös

lapsen asiakassuunnitelma-neuvotteluihin ja tarvittaessa muihinkin verkostokokoontumisiin. Lisäksi

Pessin pesityöntekijä pitää sijaisvanhempiin yhteyttä puhelinkontaktein. Pessin pesityöntekijä tekee

tukityöstä yhteenvedon kuntaan.

11.2. Tuki ensimmäisen vuoden jälkeen

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa sijaisperheen tukemisesta ensimmäisen

sijoitusvuoden jälkeen. Kunnat ovat sitoutuneet antamaan Pessin sijaisperheille tukea, joka

minimissään pitää sisällään neljä tapaamista vuodessa. Näistä vähintään yksi on kotikäynti

sijaisperheessä ja yksi lapsen asiakassuunnitelmaneuvottelu. Myös sijoitettavaa lasta on tavattava

säännöllisesti. Pessin työntekijöitä on mahdollisuus myös konsultoida tarvittaessa.

11.3. Työnohjaus

Sijoittajakunnan velvollisuus on järjestää perhehoitajalle tarpeen mukaan perhekohtaista

työnohjausta tai ryhmätyönohjausta. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee perhehoitajan ja lapsen

asioista vastaavan sosiaalityöntekijän sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Työnohjaajan kanssa

tehdään sopimus työnohjauksesta. Työnohjaaja laskuttaa ennalta sovitusti sijoittajakunnalta

työnohjauksesta aiheutuvat kustannukset. Pessin tehtävänä on organisoida ryhmätyönohjausta

kuntien ilmoittaman tarpeen mukaisesti. ESSOTE/Pieksämäki vastaa työnohjauksen kustannuksista.

11.4. Täydennyskoulutus

Sijoittava ESSOTE/Pieksämäki kustantaa sijaisvanhemmille 1 – 2 vuorokauden

täydennyskoulutuksen vuosittain. Mikäli sijaisvanhemmat osallistuvat koulutustapahtumaan, johon

33

on lapsille järjestetty omaa ohjelmaa, koulutustilaisuus maksetaan koko perheen osalta

(sijaisvanhempien sekä biologisten lasten ja sijoitettujen lasten osallistumis‐ ja majoituskulut).

Koulutuksesta ja sen kustannuksista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan

sosiaalityöntekijän kanssa. Pessin tarkoituksena on järjestää vuosittain täydennyskoulutusta

sijaisperheille.

11.5. Mentorointi

Pessin pesityöntekijä organisoi sijaisvanhempien mentorointia. Mentoroinnin kustannukset

kuuluvat kunnalle/kuntayhtymälle. Perhehoidon mentorointi on kokeneen, mentorointikoulutuksen

saaneen mentorin antamaa asiantuntija-apua aloittelevalle tai haasteellisessa tilanteessa olevalle

sijaisvanhemmalle, aktorille. Mentorointi perustuu luottamukseen ja osapuolet ovat

vaitiolovelvollisia. Mentorointi edistää osaamista, pätevyyden tunnetta, itsearvostusta ja identiteetin

vahvistumista. Alkuun tapaamisten on syytä olla tiiviimpiä, myöhemmin noin 1x/kk.

Mentorointia voidaan käyttää esimerkiksi:

sijaisvanhemmuuden aloitus- ja päättymisvaiheissa

haastavissa kasvatus- ja vuorovaikutustilanteissa

erilaisissa sijaisvanhemmuuteen liittyvissä kriisitilanteissa

Kulukorvaus mentorille:

45 min 35€ yksi vanhempi

45 min 45€ kaksi vanhempaa

30 min 20€ (puhelu/Skype)

Lisäksi maksetaan km-korvaus oman auton käytöstä oman kodin ja tapaamispaikan välille.

12 HUOSTAANOTETUN LAPSEN VANHEMMAN TUKEMINEN

12.1. Vanhemmuuden tuen suunnitelma

Vanhemmuus ei pääty lapsen sijoitukseen ja huostaanottoon, vaikka huoltajan oikeuksia sen myötä

rajoitetaankin. Huostaanoton aikana huoltajilla on oikeus päättää edelleen lapsen nimestä,

uskonnosta ja kansalaisuudesta. Sijoitettujen lasten vanhemmat tarvitsevat tukea menetyksestä

aiheutuneen kriisin läpikäymiseen, ajatustensa, tunteidensa ja kokemustensa käsittelemiseen, oman

elämäntilanteen järjestelyyn ja selvittelyyn sekä etävanhempana toimimiseen. Vanhemman

voimavarat voivat olla lapsen sijoituksen hetkellä todella vähissä ja vanhempi voi tarvita kriisiapua.

Vanhemman ja lapsen molempien etu on, että molemmat saavat apua ja tukea vaikeassa

elämäntilanteessa. Jos vanhemmalla on esimerkiksi päihdeongelma, voivat lapsen sijoitukseen

liittyvät tunteet olla vanhemmalle ylivoimaisen raskaita ja ne voivat vaikeuttaa hänen

työskentelyään oman päihdeongelman hoitamiseksi. (VoiKukkia –vertaisryhmät, Ohjaajan opas)

Vastuutyöntekijän on laadittava huostaanotetun lapsen vanhemmille vanhemmuuden

tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana.

Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja

34

mielenterveydenhuollon kanssa, mutta sen laadinta on kunnan sosiaalityön vastuulla.

(Lastensuojelulaki 30 §)

Vanhempien kuntoutumisen tukeminen on keskeinen osa lapsen sijaishuoltoa ja vanhempia on

kannustettava kuntouttavien palvelujen ja tuen piiriin. Vanhempien tukeminen on nähtävä lapsen

edun ja onnistuneen sijoituksen toteutumisen näkökulmasta. (THL, Lastensuojelun käsikirja)

12.2. Vanhempien vertaisryhmät

Lapsen sijoituksen alkuvaiheessa vanhemman henkilökohtainen tuki on usein paras vaihtoehto.

Ryhmämuotoisesta tuesta voi olla enemmän hyötyä vasta muutaman kuukauden kuluttua

huostaanotosta. Vanhempi voi hyötyä ryhmästä, vaikka lapsen huostaanotosta olisi kulunut jo

vuosia. Ryhmämuotoisen tuen soveltuvuutta vanhemmalle on arvioitava jokaisen kohdalla erikseen.

Vanhemmat kannattaa ohjata olemaan yhteydessä ryhmänvetäjiin, jotka haastattelevat kaikki

vanhemmat ennen ryhmän kokoamista. Pessi pyrkii organisoimaan sijoitettujen lasten vanhemmille

tarkoitettuja VoiKukkia –vertaisryhmiä vuosittain.

12.3. Tapaamisten ja yhteydenpidon tukeminen

Lapsen kannalta on tärkeää, että yhteys omaan vanhempaan säilyy, mikäli se vain on lapsen edun

mukaista. Sijoittajakunnan on tuettava yhteydenpitoa tarvittaessa taloudellisesti, sillä vanhempien

taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä tapaamisille tai yhteydenpidolle sijoituksen aikana.

Syntymävanhemmalle korvataan lapsen ns. luonapidosta/ruokarahaa 0-9v. =10,25€/pv, 10-17v.

=11,38€/pv (ttt:n lapsen perusosa) sekä lisäksi matkakulut yleisen kulkuneuvon tai oman

auton käytöstä 0,20€/km (vrt. Kelan korvaus).

12.4. Perheiden jälleenyhdistäminen

Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen

jälleenyhdistämisestä (Lastensuojelulaki 4§). Huostaanotto on voimassa toistaiseksi

(Lastensuojelulaki 47§). Mikäli perheen tilanne muuttuu sellaiseksi, että voidaan arvioida lapsen

tulevaisuudessa siirtyvän takaisin kotiin, on ryhdyttävä valmistelemaan huostaanoton lopettamista.

Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tarkistaa huostassapidon

edellytysten voimassaolo säännöllisesti pidettävien asiakassuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä ja

muulloinkin, kun se osoittautuu tarpeelliseksi. Päätös huostassapidon lakkaamisesta on tarvittaessa

tehtävä viranomaisaloitteisesti. Huostassapidon lopettamista on valmisteltava vähintään yhtä

huolellisesti kuin huostaanottoa.

13 PERHEHOIDON VALVONTA Sijoittavan tahon roolina on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asiat ja

valvoa niiden käytännön toteutumista. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito

sijoittajan ja sijaisvanhempien välillä on välttämätöntä. Lastensuojelulaki velvoittaa sijoittavaa

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#P30

35

kuntaa tapaamaan myös lasta säännöllisesti. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että

lapsen sijoitus perhehoitoon toteutuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia

oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa

palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (sijaisperheen asuinpaikkakunnan) on järjestettävä.

Perhehoidon valvonnan keinona ovat sosiaalityöntekijän käynnit. Käynneillä on mahdollisuus

seurata perhehoidon toimintaedellytyksiä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita.

Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta

lapsi voi kertoa luottamuksellisesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus

hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa.

Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan

sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestä. Tällä

turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvonta.

Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista.

Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta havaitsee sijaisperheen toiminnassa sellaisia epäkohtia

tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa myös muiden sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, on

em. tahojen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen. Sijaishuoltopaikan toiminnassa

havaituista puutteista tai epäkohdista olisi syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että

sijaishuoltopaikan kanssa. Näin ollen sijaishuoltopaikalla on mahdollisuus kertoa oma

näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi siten kuin

yhdessä sovitaan. Kokonaistilanteen selvittämiseksi on syytä myös kartoittaa biologisten

vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta.

Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan

(sijoittajan) tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai

jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksianto-

sopimus voidaan purkaa välittömästi.

14 ASIAKASMAKSUT JA PERINTÄ

Kunta (ESSOTE/Pieksämäki) voi periä maksun lastensuojelun perhehoidosta kahdella tavalla:

1) Asiakasmaksun periminen vanhemmilta (vanhemmat asuvat yhdessä)

(Asiakasmaksulain 7§:n 1 mom.)

lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskinäisen maksukykynsä

mukaan maksu voi olla enintään elatusavun suuruinen (Laki lapsen elatuksesta 1-3§)

Tällöin kyse ei ole lapsen tulosta, joten koko maksu jää kunnalle

jos maksua ei voida vanhempien vähävaraisuuden vuoksi vahvistaa tai perintä

epäonnistuu, kunnalle ei tule lainkaan korvausta

2) Lapselle tulevien elatusapujen periminen ja nostaminen

kyse on lapsen tulosta, josta vähintään 40 % on varattava itsenäistymisvaroihin

jos vanhempi ei maksa elatusapua tai sitä ei hänen heikon elatuskykynsä vuoksi voida

vahvistaa, lapsi saa elatustukea. Kunta voi käyttää siitä 60 % sijaishuollon

kustannuksiin.

36

Elatussopimuksen vahvistava sosiaaliviranomainen on lapsen asuinpaikan sosiaalilautakunta

(yleensä lastenvalvoja). Asuinpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa lapsi asuu ja jossa hänen elämänsä

tärkeimmät kiinnekohdat ovat.

Koska huoltaja ei voi edustaa lasta, kun vastapuolena on toinen huoltaja, tai jos toinen vanhemmista

ei ole huoltaja, täytyy hakea edunvalvojan sijainen edustamaan lasta elatussopimusten tekemiseksi.

Perhehoidon sijoituksen aikana kunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle jo tulevat

elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi on saa perhehoitoa ja käyttää ne perhehoidosta aiheutuvien

kustannusten korvaamiseksi.

14.1. Muut perittävät tulot ja korvaukset

Kunta (ESSOTE/Pieksämäki) voi periä lasta koskevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset ja

muut jatkuvat tai kertakaikkiset tulot, korvaukset ja saamiset siltä ajalta, jonka perhehoito kestää

(Asiakasmaksulaki 14§). Kunta voi periä ja nostaa mainitut tulot, korvaukset ja saatavat sen

estämättä, mitä muussa laissa säädetään ja käyttää lapsen sijaishuollon järjestämisestä aiheutuvien

kulujen korvaamiseen.

Kunnan (ESSOTE/Pieksämäki) tulee ilmoittaa edellä mainittujen tulon, korvauksen tai saamisen

suorittajalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, että tuloa, korvausta tai saamista ei saa

suorittaa henkilölle itselleen. Tämän jälkeen suoritus tapahtuu laillisin valtuuksin vain kunnalle.

Lapsen tuloista perittävä maksu järjestetystä perhehoidosta voi olla enintään 1432,40 €/kk. Perittävä

maksu ei saa kuitenkaan ylittää perhehoidosta aiheutuvia kustannuksia. (Asiakasmaksulaki 7§).

Perittävistä tuloista, korvauksista ja saamisista on kuukausittain varattava vähintään 40 % hänen

itsenäistymistään varten (itsenäistymisvarat).

Lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista

aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä 4 §:n 4 kohdasta poiketen kohtuulliseksi

katsottava maksu myös muista lapsen tai nuoren 14 §:n mukaisista tuloista, korvauksista tai

saamisista.

Syntymävanhemmat tulee siis ohjata lastenvalvojan luo heidän maksukykynsä määrittämiseksi ja

elatussopimuksen laatimiseksi. Mikäli vanhemmilla ei ole maksukykyä ja elatussopimus tehdään

ns. nollasopimuksena, voi kunta hakea Kelan elatustukea, joka kerryttää myös lapsen

itsenäistymisvaroja.

Mikäli elatussopimus on jo laadittuna, kunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle

tulevat elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa lastensuojelun mukaista perhehoitoa ja käyttää ne

perhehoidosta aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

Maksua aletaan periä sijoitusta seuraavan kuukauden alusta. Lyhytaikaisista sijoituksista ei maksua

peritä. Maksu määrätään toistaiseksi, ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.

37

15 TUKIPERHETOIMINTA

15.1. Työnjako tukiperhetoiminnassa Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin alueella

Pessin tukiperhetyöntekijät vastaavat tukiperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta ja arvioinnista,

lasten tukiperhehakemusten vastaanottamisesta, hakijaperheiden tapaamisesta, tukisuhteiden

aloituksesta, ja tukiperhesuhteiden kolmen ensimmäisen vuoden tuesta. Pessin tukiperheelle

nimetty työntekijä tekee seurantakäynnin tukiperheeseen kerran vuodessa ja pitää muuten yhteyttä

puhelimitse. Tukiperhepalaveri järjestetään vähintään kerran vuodessa. Ensimmäinen palaveri

pidetään, kun lapsi on vieraillut tukiperheessä 3-6 kertaa. Pessi järjestää tukiperheille vuosittain

täydennyskoulutusta sekä vertaisryhmätoimintaa, jota vetää Pessin tukiperhetyöntekijä.

Virkistystoiminnan vetovastuu on tukiperheillä.

Lastensuojelun avohuollon tai alkuarvioinnin lapsen asioista vastaava työntekijä arvioi tukiperheen

tarpeen, tekee hakemuksen yhdessä lapsen perheen kanssa, osallistuu mahdollisuuksien mukaan

tutustumiskäynnille tukiperheeseen, osallistuu vähintään vuosittain palaveriin, jossa

tukiperhesuunnitelmaa päivitetään sekä tiedottaa jo tukiperheen hakemisvaiheessa Pessin

tukiperhetyöntekijää muutoksista, jotka voivat vaikuttaa tukiperheen hakemiseen. Lapsen asioista

vastaava työntekijä myös rauettaa hakemuksen, mikäli tukiperheen hakeminen ei ole enää

tarkoituksenmukaista.

Tukisuhteen alkaessa lastensuojelun työntekijä tekee päätöksen tukiperhetoiminnasta ja

kunta/kuntayhtymä sitoutuu huolehtimaan maksatuksista tukiperheelle. Mikäli tukiperhe tarvitsee

erillistä työnohjausta, kuuluu kustannusvastuu lapsen kotikunnalle/kuntayhtymälle. Tukisuhteen

kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen lapsen asioista vastaava työntekijä on vastuussa myös

tukiperheelle annettavasta tuesta.

15.2. Tukiperhe tukitoimena

Tukiperhettä voi hakea lapselle lastensuojelulain avohuollon tukitoimena tai Sosiaalihuoltolain

mukaisena palveluna. Tuen/palvelun peruste tulee merkitä tukiperhehakemukseen.

Tukiperheet ovat tavallisia vapaaehtoisia perheitä, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja lapsiperheiden

auttamisesta. Tukiperheenä voi toimia lapsiperhe, lapseton pariskunta tai yksinasuva henkilö.

Tavallisesti lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kerran kuukaudessa.

Tukiperhetoiminnalla autetaan lasta ja perhettä silloin, kun vanhempien voimavarat ovat vähissä ja

lapsen läheisverkosto puuttuu tai on kaukana. Tukiperhetoiminta antaa lapselle uusia ja rikastuttavia

kokemuksia sekä aikuisen läheisyyttä ja läsnäoloa. Tukiperhetoiminnan tavoitteena on tukea

perhettä niin, että se jatkossa selviytyy omin voimin. Tukiperheen ihmissuhteet voivat auttaa lasta

selviytymään elämän muutoksista. Tukiperhetoiminta voi tuoda pitkäjänteisesti toteutettuna myös

pysyvyyttä lapsen elämään.

Tukiperhe on sopiva tukitoimi lapselle, kun:

lapsella on lastensuojelun asiakkuus TAI on tehty sosiaalihuoltolain mukainen

palvelutarpeen arvio tukiperheen tarpeellisuudesta

lapsi pärjää tavallisen perheen arjessa (lapsella ei ole useita päällekkäisiä diagnooseja/

erityistarpeita/sairauksia/traumakokemuksia)

lapsi kykenee olemaan erossa vanhemmastaan/poissa kotoa yön yli

38

lapsi/vanhemmat ovat vapaaehtoisia ottamaan tukea vastaan

lapsi/vanhemmat kykenevät sitoutumaan ja kykenevät yhteistyöhön

pienten lasten tukisuhde aloitetaan vähitellen, pehmeästi: ikäraja 1vuotta

yläkouluikäiselle haetaan tukiperhettä vain hänen omalla suostumuksellaan; tukiperhe on

harvoin oikea tukimuoto tämän ikäiselle

tukiperhetoiminta vastaa juuri tämän lapsen tarpeisiin

15.3. Edellytykset tukiperheeksi

Kaikki Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin tukiperheen valmennetaan tehtäväänsä. Pessi käyttää

valmennuksessa Pelastakaa Lapset ry:n valmennusmateriaalia. On tärkeää, että lapsen tukiperhe saa

ennen toimintansa alkamista riittävästi tietoa sekä lapsesta että valmennuksen kautta

tukiperhetoiminnasta osana lapsiperheiden palvelujärjestelmää. Toiminnan alettua tukiperhe

tarvitsee tukea sekä sosiaalityöntekijältä että toisilta tukiperheiltä.

Kaikki tukiperheet valmennetaan tehtäväänsä. Jo aiemmin tukiperheinä toimineet perheille voidaan

järjestää ryhmämuotoista täydennyskoulutusta (minimi 4 perhettä), jonka kautta perhe voidaan

hyväksyä Pessin tukiperheeksi. Uusille perheille tarjotaan ensisijaisesti mahdollisuutta osallistua

ryhmämuotoiseen valmennukseen, joka perustuu neljän arki-illan mittaiseen (13h)

valmennuskokonaisuuteen.

Lisäksi Pessi pyytää tukiperheeksi hakeutuvasta perheestä lausunnon kotikunnan sosiaalitoimelta.

Lausunnon pyytämistä varten Pessi pyytää perheiltä suostumuksen, joka laitetaan lausuntopyynnön

liitteeksi. Mikäli sosiaalitoimella on tiedossa seikkoja, jotka voivat estää perheen hyväksymisen

tukiperheeksi, tulee ne näkyä lausunnossa. Tällaisia seikkoja voivat olla mielenterveys- tai

päihdeongelma, sosiaalitoimen asiakkuus tai poliisirekisteritiedoista ilmenevät asiat. Lausunnon

perusteeksi riittävät kirjallisten asiakasrekisteritietojen tarkistaminen (Laki sosiaalihuollon

asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 §) sekä poliisirekisteritietojen pyytäminen

poliisiviranomaisilta (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 29 §).

Mikäli tukiperhevanhemman puoliso vaihtuu tukiperhetoiminnan aikana, pyytää Pessi myös

uudesta puolisosta lausuntoa kunnan sosiaalitoimesta. Tukiperhe on velvollinen ilmoittamaan

muuttuneista perhetilanteista Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessiin. Myös tukiperhevanhemman

täysi‐ikäisestä lapsesta ja muista samassa taloudessa asuvista täysi-ikäisistä henkilöistä pyydetään

lausunto kunnan sosiaalitoimesta.

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on muuttunut vuonna 2014 niin, että

myös tukiperheiltä on mahdollista kysyä rikosrekisteriotetta nähtäväksi. Pessi ei pyydä tukiperheitä

rikosrekisteriotetta vaan poliisitiedot kotikunnan lausuntopyynnön yhteydessä.

Ennen tukisuhteen aloittamista Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin tukiperhetyöntekijät valmentavat

perheen, tekevät kotikäynnin sekä arvioivat perheen soveltuvuutta tukiperheeksi.

39

14.2. Tukiperhetoiminnan prosessi

Tukiperheen hakeminen lapselle:

1. avohuollon tai alkuarvioinnin sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tukiperheen tarpeen, on

tarvittaessa yhteydessä Pessin tukiperhetyöntekijöihin

2. sosiaalityöntekijä on yhteydessä mahdolliseen etävanhempaan ja selvittää hänen

suhtautumisensa tukiperheen hakemiseen

3. kirjallinen hakemus sekä Lisätietoja lapsesta –lomake (liite) palautetaan Pessiin jokaisesta

lapsesta erikseen (sosiaalityöntekijä täyttää arvionsa, lapsen vanhempi täyttää ja

allekirjoittaa muuten)

4. Pessin tukiperhetyöntekijän ottaa yhteyttä lapsen vanhempaa ja lapsen asioista vastaavaan

sosiaalityöntekijään

5. Pessin tukiperhetyöntekijän tekee kotikäynnin lapsen kotiin

6. Pessin tukiperhetyöntekijä etsii lapselle sopivan tukiperheen

7. sopiva tukiperhe löytyy: sovitaan tutustumiskäynti tukiperheeseen

TAI lapsi jää odottamaan tukiperhettä

Tukiperhettä haetaan täyttämällä jokaisesta lapsesta oma hakemuksensa ja palauttamalla se

Pessiin (Vuorikatu 13, 50100 Mikkeli). Hakemuksessa tulee olla huoltajan allekirjoitus sekä

sosiaalityöntekijän arvio. Sitä ei voi toistaiseksi palauttaa sähköisesti.

mikäli vanhemmilla on yhteishuoltajuus, on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän

selvitettävä etävanhemman kanta tukiperheen hakemiseen.

Tukiperhehakemus on voimassa vuoden kerrallaan. Pessi on puhelimitse yhteydessä

tukiperhettä hakevaan perheeseen kerran vuodessa ja päivittää hakemuksen tietoja.

Tarvittaessa pyydetään täyttämään hakemusta uudelleen. Kenenkään hakemus ei siis raukea

ilman, että Pessin tukiperhetyöntekijä keskustelee asiasta vanhemman ja lapsen asioista

vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Tukiperhehakemukseen on hyvä laittaa mahdollisimman paljon tietoa lapsen

elämäntilanteesta. Hakemukseen on hyvä liittää mukaan myös mahdolliset lausunnot

lapsesta (esim. koulupsykologin, lastenpsykiatrian, perheneuvolan tms.). Tämä auttaa

löytämään lapsen tarpeita vastaavan tukiperheen. Hakemukseen tulee liittää myös Pessin

erillinen Lisätietoja lapsesta -lomake.

Lapsen tukiperhehakemuksen saavuttua Pessiin, Pessin tukiperhetyöntekijä tapaa lapsen ja

hänen huoltajansa. Tämä tapahtuu yleensä kotikäynnillä, joka voidaan tehdä myös yhdessä

perheen työntekijän kanssa.

Kun sopivaksi ajateltu tukiperhe löytyy, Pessin tukiperhetyöntekijä ottaa yhteyttä lapsen

asioista vastaavan työntekijään sekä lapsen perheeseen. Tämän jälkeen järjestetään lapsen ja

hänen vanhempiensa kanssa tukiperheeseen tutustumiskäynti, johon Pessin

tukiperhetyöntekijä aina osallistuu. Myös lapsen työntekijä voi halutessanne tulla mukaan

tutustumiskäynnille.

Tukiperhesuhteen alkaessa Pessin tukiperhetyöntekijä valmistelee sopimuksen, jonka kaikki

osapuolet (Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin palveluesimies/johtavasosiaalityöntekijä,

lapsen huoltaja/t ja tukiperheen vanhemmat) allekirjoittavat (pl. Rantasalmi ja Pieksämäki).

Sopimus on lapsikohtainen ja voimassa toistaiseksi.

Ennen sopimuksen tekemistä Pessin tukiperhetyöntekijä sopii lapsen sosiaalityöntekijän

kanssa siitä, kuinka usein lapsi käy tukiperheessä, kuka vastaa lapsen kuljettamisesta

tukiperheeseen ja edellyttääkö lapsen tarpeet hoitopalkkion korotusta.

40

Lapsen vastuusosiaalityöntekijä tekee lapselle päätöksen avohuollon tukitoimena tai

sosiaalihuoltolain mukaisista tukiperhekäynneistä (käyntien tiheys,

palkkion/kulukorvauksen /km-korvauksen maksaminen)

Kun lapsi/lapset ovat käyneet tukiperheessä noin 3-6 kertaa, pidetään ensimmäisen

tukiperhepalaveri, jonka Pessin tukiperhetyöntekijä kutsuu koolle. Lapsen työntekijän

edellytetään osallistuvan palaveriin. Paikalla ovat myös lapsen vanhemmat, tukiperhe ja

Pessin tukiperhetyöntekijä sekä mahdollisesti lapsi itse hänen iästään ja tilanteesta riippuen.

Tämän jälkeen palavereja pidetään vähintään vuosittain tai tarpeen vaatiessa useammin.

Palavereissa vaihdetaan kuulumisia, kerätään tietoa tukisuhteen sujumisesta ja suunnitellaan

jatkoa. Palavereista Pessin tukiperhetyöntekijä kirjaa ns. tukiperhesuunnitelman. Palaverien

koollekutsuminen, niiden vetäminen ja tukiperhesuunnitelman kirjaaminen ovat Pessin

sosiaalityöntekijän vastuulla.

Pessin tukiperhetyöntekijä seuraa tukiperhesuhdetta yhteisten palaverien lisäksi

seurantatapaamisin, muulla yhteydenpidolla sekä keräämällä kirjallista palautetta niin

tukiperheeltä, lapselta kuin hänen vanhemmiltaankin. Palautteet välitetään kuukausittain

Pessistä lapsen vastuusosiaalityöntekijälle.

14.3. Tukiperhetoiminnan palkkiot ja kustannusten korvaaminen

Tukiperheen palkkiot ja kulukorvaukset ovat vahvistettu yhteisiksi Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö

Pessin toiminta-alueelle. Vuodelle 2017 tarkistettu tukiperheiden perushoitopalkkio on

yhteneväinen perhehoidon 50%:lla korotetun päiväkohtaisen hoitopalkkion kanssa.

Hoitopalkkio

Tukiperheelle maksetaan hoitopalkkiota lapsen hoidettavuuden mukaan seuraavasti:

1. Palkkion perusmäärä 39,20 euroa/päivä maksetaan lapsesta, jolla ei ole erityistarpeita

hoidettavuudessa. Yhdestä tukiperheviikonlopusta maksetaan (pe-su) kolmen päivän

palkkio.

2. Peruspalkkio korotettuna 30%= 51,00 €/päivä, kun jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

alle 3-vuotias lapsi

lapsen traumaattiset elämänkokemukset näkyvät käytöksessä ja vaativat erityistä

huomiointia tukiperheessä

lapsella on diagnoosi, joka vaikuttaa hoidontarpeeseen

lapsella on hoidon tarpeeseen vaikuttava vaativa allergia tai erityisruokavalio

työntekijä arvioi lapsen hoidon tarpeet erityisen haasteelliseksi verrattuna lapsen

omaan ikätasoon

3. Peruspalkkio korotettuna 50%= 58,80 €/päivä:

vähintään kaksi edellisistä kriteereistä täyttyy

lisäksi perheellä on valmiudet ja kokemusta vastata lapsen erityisen hoidon tarpeeseen

4. Peruspalkkio korotettuna 100%= 78,40 €/päivä:

lapsen erityisestä hoidon tarpeesta on asiantuntijalausunto

tukiperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata lapsen erityisen hoidon tarpeisiin

vähintään toisella tukiperheen vanhemmalla on kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan

ammatillinen koulutus

41

Kulukorvaukset

Kulukorvausta maksetaan 17€/pv. Kulukorvaus kattaa lapsen tavanomaiset ruoka- ja hygieniakulut.

Ylimääräisten kulujen, kuten uimahalli- tai elokuvalippujen korvauksesta tukiperheen tulee

keskustella tukiperheessä olevan lapsen vanhempien ja/ tai kunnan sosiaalityöntekijän kanssa.

Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan lapsen kotikunnan Essoten/Pieksämäen/Rantasalmen

toimesta. Tukiperhe toimittaa lapsen tuloja lähtöilmoituslomakkeen Pessiin mahdollisimman pian

jokaisen käynnin jälkeen. Samaan ilmoitukseen voi täyttää saman perheen lapset. Pessistä lomake

toimitetaan eteenpäin maksatusta varten. Tukiperheen tulee toimittaa myös verokortti henkilöltä,

jolle hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan.

Lapsen kulkeminen tukiperheeseen ja palaverimatkat

Lapset kulkevat tukiperheeseen joko vanhempiensa tai tukiperheen kuljettamana tai julkisilla

kulkuneuvoilla. Kuljetusvastuusta sovitaan aina etukäteen yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Pääsääntöisesti lapsen vanhemmat ovat vastuussa lapsen kuljettamisesta tukiperheeseen. Mikäli

tukiperhe kuljettaa lapsia, korvataan heille 0,43 €/km (0,21€ verotonta). Lisäksi tukiperheelle

korvataan matkakulut tukiperhepalavereihin osallistumisesta. Kaikki matkakulut haetaan lasten

tuloja lähtöilmoituslomakkeella.

Huomioitavaa: Tukiperhepalkkioiden korotus tulee tehdä vuosittain automaattisesti perhehoidon

palkkioiden ja kulukorvausten tapaan sosiaali‐ ja terveysministeriön kyseiselle vuodelle

vahvistaman työntekijäin eläkelain palkkakertoimen mukaisesti. Kulukorvauksen määrä tarkistetaan

elinkustannusindeksin mukaisesti.

14.4. Tukiperhetoiminnan vakuutus

Lapsen kotikunnan/kuntayhtymän velvollisuus on vakuuttaa tukiperheessä käyvä lapsi

tapaturmavakuutuksella. Tukiperheiden kotivakuutus ei yleensä kata perheessä vierailevan

tukilapsen aiheuttamia omaisuusvahinkoja. Kunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa

tukiperheessä käyvälle lapselle vahinkovastuuvakuutuksia. Kunta on viime kädessä kuitenkin

korvausvelvollinen, jos lapsen aiheuttamia aineellisia vahinkoja ei korvata lapsen oman perheen tai

tukiperheen vakuutuksesta.

42

Liitteet Tietoja sijoitettavasta lapsesta –lomake

PESSI_Tietoja sijoitettavasta lapsesta_ESSOTE.docx

Perhehoitoliiton toimeksiantosopimus

Toimeksiantosopimus_2017.doc.docx

Käynnistämiskorvaus –lomake

Suunnitelma käynnistämiskorvauksen käytöstä.docx

Matkakorvaus –hakemus

Perhehoitajan matkalasku.xlsx

Lapselle maksetut käyttövarat

Lapselle maksetut käyttövarat.docx

Lapsen tukiperhe –hakemus ja Lisätietoja lapsesta -lomake

PESSI_ Lapsen_tukiperhehakemus_2017.docx

PESSI_tp_LISÄTIETOJA_lapsesta_lomake.docx

Tukiperhetoiminnan palautelomakkeet ja tuloja lähtöilmoituslomake

PESSIN tukiperheiden tuloja lähtöilmoitusUUSI.docx

Tukiperheen_palautelomake.docx

Hakemus Sijaisperheeksi ja suostumus lausunnon pyytämiseen

43

PESSI sijaisPerhelomake_ESSOTE.docx

Pessi_SUOSTUMUS sijaisperheiden tietojen tarkistukseen_ESSOTE.docx

Hakemus tukiperheeksi ja suostumus lausunnon pyytämiseen

PESSI_Hakemus_Tukiperheeksi2017.docx

Pessi_SUOSTUMUS tukiperheiden tietojen tarkistukseen.docx

Matkustuslupa

matkustuslupa_Essote.docx

Rikosrekisteriotteen pyytäminen kunnan toimesta

rikosrekisteriotteen pyyntölomake.docx

lastensuojelun perhehoidon ja tukiperhetoiminnan ...rantasalmi.fi/uploads/pdf/sosiaalityo/pessi...

Documents