LASTEN OSALLISUUS MUKSUTEEKIN LASTEN OSALLISUUS MUKSUTEEKIN PÄIVÄKODISSA PYHÄJÄRVELLÄPÄIVÄKODISSA PYHÄJÄRVELLÄ

Tanja Komulainen, OAMK, ylempi amk-tutkintoTanja Komulainen, OAMK, ylempi amk-tutkinto

Taustaa Lapsen oikeuksista on tehty YK:n sopimus vuonna

1989, artiklan 12 Suomi on ratifioinut ja saattanut voimaan vuonna 1991.

Sopimus linjaa muita kasvatustyötä ohjaavia asiakirjoja esim: Vasun perusteita.

Arvopohjan muodostavat ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia, jotka ohjaavat kasvattajia tukemaan lapsen osallisuutta ja ottamaan heidän näkemyksensä huomioon arjen kasvatustyössä. Ikonen & Virtanen 2007 (toim)

Taustaa Lapsen näkökulma koskee lapsen omia näkemyksiä tai

lasten omaa kulttuuria, jota koskevan tiedon tuottamisessa lapsi on itse aktiivisesti osallisena.

Lasten omien näkökulmien tavoittaminen ja niiden mukaanotto osaksi kasvatustyön lähtökohtia on nykyisin jokaisen opettajan haaste

Se, miten lähelle lapsen näkökulmaa aikuiset voivat päästä riippuu ensi kädessä siitä, miten he arvostavat lasten omaa kulttuuria ja tapaa kokea ja ymmärtää maailmaa

Ikonen & Virtanen 2007 (toim.)

Osallisuuden edellytykset ja esteet

Tutkimuksista tuli ilmi, että päivähoidon toiminnan suunnittelu on yleisesti aikuispainotteista, aikuisten asettamien tavoitteiden mukaista. Lapsia kuullaan, mutta lapsi itse ei ole tietoinen vaikuttamisestaan

Akola 2007; Turja 2007; Pyökkimies 2009 ja Sheridan & Pramling Samuelson

Lasten kuulemista ja osallisuuden vahvistamista arjen pedagogisessa toiminnassa voidaan pitää laadukkaan varhaiskasvatuksen yhtenä tärkeänä tekijänä. Turja 2007 ; Akola 2007

Miten lasten osallisuutta vahvistettiin Muksuteekin päiväkodissa?

• ”Saduttaminen”• Haastava ison lapsiryhmän toiminnassa

• Viikon lapsi – toiminta• Tärkeä lapsille kuin vanhemmille• Toimii isossakin lapsiryhmässä

• ”Toiveiden torstai”• Lapsilta kerättiin toiveita seuraavan viikon

toiminnasta Lapsen itsetunnon vahvistuminen

Miten yhteistyö koettiin?

• Pääasiassa oppilaitosyhteistyötä tehtiin opiskelijan kanssa• Suunnittelukokouksen lisäksi työkokouksia pidettiin neljä

• Työkokousten tarkoituksena oli suunnata toimintaa• Vaativat järjestelyä työyhteisössä• Toiminta vaatii kentältä innostusta asiaan• Työskentelytapa oli joustava, edettiin lapsen ja arjen

ehdoilla• Työntekijät kirjoittivat lasten ja aikuisten

kokemuksia ”Tunnelma- päiväkirjaan”• Toiminta herkisti työntekijöiden korvat kuulemaan

lasten toiveet ja mielipiteet

Mitäs jatkossa?

”Toiveiden torstai” muuntuu toiveiden kuukaudeksi

Viikon lapsi – toiminta jatkuu ”Mukularaatia” halutaan kokeilla esim.

juhlien suunnittelussa Lapsilta voisi kerätä palautetta toiminnasta