2

Pelastakaa Lapset on toteuttanut Lapsen ääni -ky-selyn keväisin aina vuodesta 2001 lähtien. Kyselyn tarkoituksena on tuoda kuuluviin lasten omaa ääntä erityisesti internetin käyttöön liittyvissä kysymyksis-sä. Lisäksi kyselyssä selvitetään lasten, heidän ystävä-piirinsä ja vanhempiensa suhdetta toisiinsa. Vuonna 2008 kysely toteutettiin toukokuussa IRC-Galleria, Suomi24, Habbo, Kavereita.net ja Sooda -palveluis-sa. Lisäksi kyselyyn vastaaminen onnistui Pelastakaa Lasten nettisivuilla.

Kyselyyn vastasi yhteensä 30236 lasta, nuorta ja aikuista. Enemmistö vastaajista oli 13–17 -vuotiai-ta nuoria. Kysely toteutettiin nettikyselynä, jolloin esimerkiksi vastaajien iästä tai sukupuolesta ei ole täyttä varmuutta. On myös mahdollista, että jotkut vastaajat ovat saattaneet vastata useampaan kertaan. Teknisestä toteutuksesta johtuen kaikkiin kysymyk-siin ei ole ollut pakko vastata. Tuloksia voidaankin pitää ennen kaikkea suuntaa-antavina.

1 Kyselyn toteuttaminen

Kaavio 1 ja 2. Lapsen Ääni 2008 -kyselyyn vastanneet iän ja sukupuolen mukaan.

Kysymysten aihepiiri on pysynyt pääosin samana kuin aikaisemminkin keskittyen internetin käytön ja siihen liittyvien kokemusten selvittämiseen. Yksi ky-selyn painopiste liittyy internetistä saatuihin ikäviin kokemuksiin, erityisesti internetin kautta luotujen ystävyyssuhteiden mukanaan tuomiin ikävyyksiin ja niistä aikuisille kertomiseen. Tuloksia on vertail-tu edellisvuosien osalta. Nyt toteutettu kysely sekä muut Pelastakaa Lasten tekemät kyselyt löytyvät verkosta osoitteesta: www.nettivihje.net.

Pelastakaa Lasten Nettiturvallisuustoimintojen pää-rahoittajina ovat olleet Euroopan Komission Safer Internet Plus -ohjelma, Raha-automaattiyhdistys sekä Liikenne- ja viestintäministeriö.

Pelastakaa Lapset kiittää tukijoita ja yhteistyökumppaneita avusta kyselyn toteuttamisessa!

3

2 Lasten suhde vanhempiinsa, kavereihinsa ja kouluun

Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus on ky-selyn keskeinen teema. Siinä selvitetään miten paljon lapset kokevat saavansa vanhempiensa huomiota. Alle 11-vuotiaista vastaajista reilu puolet (58 %) koki saavansa riittävästi vanhempiensa aikaa. Huomattava osa vastaajista ei kuitenkaan kokenut asiaa näin po-

sitiivisesti. Sekä tytöt että pojat kaipaavat vanhem-miltaan erityisesti äitinsä aikaa. Kysymyksenasettelua myös tarkennettiin tämän vuoden kyselyssä, mistä seurasi mielenkiintoinen tulos: suurin joukko (35 %) alle 11-vuotiaista haluaisi viettää aikaa jonkun muun vanhemman kanssa.

Taulukko 3. Alle 11-vuotiaiden lasten kokemus ajankäytöstä vanhempiensa kanssa.

Taulukko 4. Kenen kanssa alle 11-vuotiaat vanhempien seuraa kaipaavat lapset haluaisivat viettää aikaa.

Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutussuhde näyttää hyvin samankaltaiselta verrattuna edellisvuo-teen. Alle 11-vuotiaista lapsista 74 % oli sitä mieltä, että vanhemmat kuuntelevat mitä kerrottavaa heillä on. Tulos on täsmälleen sama kuin edellisenä vuonna. 55 % kaikista alle 11-vuotiaista lapsista kertoi, että mikäli vanhemmat ovat luvanneet hänelle jotain, he myös pitävät lupauksensa.

Sukupuolten välisessä vertailussa tulokset ovat hyvin samansuuntaisia. Edellisvuoteen verrattuna tämän vuoden kyselyssä tytöissä tosin oli hieman enem-män näissä asioissa vanhempiinsa pettyneitä. Lähes joka viides tyttö kertoo, etteivät vanhemmat pidä lupaustaan.

4

Taulukko 5. Alle 11-vuotiaiden käsitys vanhemmistaan

Kaverit ovat lapsille tärkeitä. Valtaosa (84 %) alle 11-vuotiaista kertoi, että tällä on hyvä kaveri. Tilanne ei ole siten muuttunut edellisvuoden osalta. Tytöillä hyvä kaveri puuttuu hieman poikia useammin. 12 % tytöistä kertoi, ettei tällä ole hyvää kaveria, kun po-jilla saman kertoi 7 %. Huomionarvoista myös on, että 42 % vastaajista tiesi lapsen, jolla ei ole yhtään ystävää. Yksi selitys tulokseen saattaa olla, että eri-tyisen yksinäiset lapset eivät käytä lasten suosimia

yhteisöllisiä palveluja, joissa tämä kysely toteutettiin. Lapset kohtaavat myös kiusaamista, joskin se on edellisvuoteen verrattuna hieman vähentynyt. Tänä vuonna noin joka kolmas alle 11-vuotias vastaaja kertoi tulevansa usein tai ainakin joskus kiusatuksi. Sekä tytöt että pojat kohtaavat kiusaamista varsin yhtäläisesti. Huomattava osa pienistä lapsista kohtaa siis edelleen kiusaamista.

Edellisvuoteen verrattuna kiinnostus koulunkäyntiin on vähentynyt kaikissa tarkasteluryhmissä 16–17 -vuotiaiden poikien joukkoa lukuun ottamatta. Alle 11-vuotiaat pitävät koulusta kaikkein eniten; ikäryh-mästä reilu puolet kertoo pitävänsä koulunkäyn-nistä. Kouluviihtyvyys laskee huomattavasti 11–15 -vuotiaiden ikäryhmässä. Vähiten koulusta pitävät

13–15-vuotiaat pojat, joista hieman alle kolmannes vastasi pitävänsä siitä. Tilanne kuitenkin muuttuu 16–17 -vuotiaiden ryhmässä, jolloin koulunkäynti al-kaa taas maistua paremmin. Kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä koulunkäynti oli pojille vähemmän mie-luisaa kuin tytöille.

Taulukko 6. Alle 11-vuotiaiden kokemukset kiusaamisesta.

5

Lasten toiveammattia kysyttäessä saatiin monenlaisia vastauksia. Perinteisistä ammateista erityisesti opettaja, poliisi ja eläimiin liittyvät ammattialat nousevat voimakkaasti esille. Toisaalta viime vuoden tapaan listalta löytyy runsaasti tietotekniikkaan ja mediaan liittyviä ammatteja.

Taulukko 7. Koulunkäynnistä pitäminen

3 Netti lasten elämässä

Netti on tärkeä ja sen parissa käytetään runsaasti aikaa

Netti on nykylapsille tärkeä, mikä näkyy myös ky-selyn tuloksissa. Netin käyttöön liittyvät tulokset ovat myös hyvin samankaltaisia edellisvuoden kans-sa. Valtaosalle 11–17 -vuotiaista vastaajista netti on tarpeellinen, mutta sen ei anneta hallita elämää. Joka viides myös vastasi, ettei voisi elää ilman nettiä.

Mielenkiintoista on, että joka kymmenes kyselyyn vastaaja – joka kuitenkin on syntynyt ja elänyt netti-aikana – kertoi pärjäävänsä hyvin ilman nettiä.

Taulukko 8. 11-17-vuotiaiden asenne nettiin.

6

Pojat kuluttavat enemmän aikaa netissä verrattuna tyttöihin. Lisäksi netin käyttö lisääntyy iän myötä. Eniten nettiä käyttävät 16–17 -vuotiaat pojat, jois-ta noin 60 % kertoi viettävänsä siellä yli 10 tuntia viikossa, ja lähes 30 % yli 20 tuntia. Tytöistä aktiivi-simpia netin käyttäjiä ovat 13–15 -vuotiaat. Suurin osa heistä käyttää nettiä 5-10 tuntia viikossa. Edel-

lisvuoteen verrattuna yli 20 tuntia nettiä käyttävi-en joukko on poikien osalta hieman pienentynyt, tyttöjen osalta hieman kasvanut. Koska kyseessä oli nettikysely, johon oli linkit suosituilta nettisivustoil-ta, on oletettavaa, että kyselyn vastaajat käyttävät nettiä keskimääräistä enemmän.

Kaiken kaikkiaan lapset pitävät omaan netin käyttöään kohtuullisena. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta 11–17 -vuotiaasta arvioi käyttävänsä nettiä sopivasti. Tytöt kertoivat poikia useammin käyttävänsä nettiä lii-kaa. 13–15 -vuotiasta tytöistä 29 % vastasi, että käyttää nettiä liikaa.

Taulukko 9. 11–17 -vuotiaiden netin käyttö viikossa.

Netti on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline

Netti on jo vuosia luonut pohjaa lasten sosiaalisel-le kanssakäymiselle. Yhteydenpidon merkitys netin käytössä on vahvistunut kaikissa ikäryhmissä 16–17 -vuotiaita poikia lukuun ottamatta. Yhteydenpidon merkitys kasvaa iän myötä. Aktiivisimpia yhteydenpi-täjiä ovat 16–17 -vuotiaat tytöt, joista kaksi kolmes-ta pitää itseään ennen kaikkea yhteydenpitäjänä. Ylei-sesti ottaen tytöt ovat aktiivisempia yhteydenpitäjiä. Pojat puolestaan käyttävät aikaa myös pelaamiseen. Aktiivisimpia pelaajia ovat 11–12 -vuotiaat pojat.

Pelaamisen osuus on kuitenkin edellisvuodesta hie-man laskenut kaikissa ikäryhmissä. Tätä voi selittää se, että netti tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia myös yhteisölliseen pelaamiseen. Pelaaminen voidaan siten kokea enemmänkin sosiaaliseksi toiminnaksi. Musii-kin ja muiden tiedostojen lataaminen on myös hie-man kasvattanut merkitystään poikien netin käytös-sä. Noin joka kymmenes kyselyn 11–17 -vuotiaasta vastaajasta luokitteli itsensä nettiriippuvaiseksi.

7

Taulukko 10. 11–17 -vuotiaiden käsitys itsestä netinkäyttäjänä.

Netin kautta pidetään yhteyttä ennestään tuttuihin ja siellä tutustutaan uusiin ihmisiin. Vajaa kolmannes vastaajista piti netin kautta yhteyttä vain ennestään tuttuihin ihmisiin. Reilu kolmannes puolestaan kertoi pitävänsä yhteyttä myös ennestään tuntemattomiin, joita ei kuitenkaan tavata. Erityisen aktiivisia pitä-mään yhteyttä tuntemattomiin ovat 11–12 -vuotiaat.

Edellisvuoteen verrattuna yhteydenpito ennestään tuttuihin on kuitenkin lisääntynyt ja tuntemattomiin vähentynyt. Tätä voidaan tulkita muun muassa siten, että netissä tavataan entistä enemmän henkilöitä, joista tulee ystäviä myös muussa elämässä. Noin joka viides kyselyyn vastannut on myös tavannut nettitut-tujaan. Eniten tuttuja tapaavat 13–15 -vuotiaat tytöt.

Taulukko 11. Netti 11–17 -vuotiaiden yhteydenpitovälineenä.

8

Suurin osa lapsista on keskustellut vanhempiensa kanssa internetin käytöstä ainakin joskus. Tytöt keskusteli-vat aiheesta hieman poikia enemmän. Iän myötä etenkin pojilla keskustelu vähenee. Kolmasosa 16–17 -vuo-tiaista pojista vastasi, ettei koskaan juttele netinkäytöstään vanhempiensa kanssa. Edellisvuoteen verrattuna poikien keskustelu vanhempiensa kanssa on tältä osin edelleen vähentynyt.

Taulukko 12. Internetistä ja sen käytöstä juttelu vanhempien kanssa.

Nettiin liittyy myös huonoja kokemuksia

Kiusaaminen netissä on edelleen varsin yleistä. Koko kyselyn tarkastelujoukossa nuorempia kiusataan van-hempia enemmän. Useimmiten netissä kiusaaja on samanikäinen henkilö. Tulos viittaa siihen, että netti-kiusaaminen ei ole muusta kiusaamisesta erillinen il-miö – koulukaverien tai muun lähipiirin kiusaaminen siirtyy myös nettiin. Koko tarkastelujoukossa pojat kohtaavat kiusaamista hieman tyttöjä vähemmän.

Lapset, ja erityisesti tytöt joutuvat kohtaamaan ne-tissä häirintää vanhempien ihmisten taholta. Noin joka viides alle 15-vuotias tyttö oli joutunut häirin-nän tai ahdistelun kohteeksi. Häirintä lisääntyy eri-tyisen voimakkaasti yli 13-vuotiaiden joukossa, ja 16–17 -vuotiaista jo joka neljäs oli kohdannut sitä. Kaiken kaikkiaan tulokset ovat hyvin yhdenmukaisia edellisvuoteen verrattuna.

Taulukko 13. Lasten ja nuorten kokema kiusaaminen ja ahdistelu netissä.

9

Nettituttujen tapaaminen on lisääntynyt. Siitä huolimatta nettituttujen tapaamisesta on koitunut edellisvuoden kyselyyn verrattuna huomattavasti vähemmän ikävyyksiä. Pojat kohtaavat ikävyyksiä edelleen tyttöjä enem-män, mutta ero sukupuolten ja ikäryhmien välillä on kaiken kaikkiaan pieni.

Taulukko 14. 11–17 -vuotiaiden joutuminen hankaluuksiin nettituttujen tapaamisen vuoksi.

4 Netissä koetuista ikävyyksistä kertominen aikuisille

Netissä tapahtuneesta kiusaamisesta, ahdistelusta tai häirinnästä kerrottiin aikuisille harvoin. Iän myötä ikävistä kokemuksista kerrotaan entistä harvemmin. Alle 11-vuotiaat kertoivat netin ikävistä kokemuk-sista herkimmin, mutta tässäkin ikäryhmässä asias-ta kertoi vain noin puolet vastaajista. Samanikäisten

kiusaamisesta kerrotaan useimmin verrattuna huo-mattavasti vanhempien häirintään. Erityisesti 13–17 -vuotiaat tytöt, jotka joutuvat useimmin vanhempien ihmisten häirinnän kohteeksi, kertovat ikävistä koke-muksistaan kaikkein vähiten.

Taulukko 15. Netissä koetuista ikävyyksistä kertominen aikuisille.

Nettituttujen tapaamisesta aiheutuneista ikävyyksistä kerrotaan niin ikään harvoin. Vähiten ikävyyksistä ker-tovat 13–15 -vuotiaat. Ikävyyksiä kokeneiden 11–12 -vuotiaiden poikien joukko oli niin pieni, että kunnon tuloksia ei saatu. Muutoinkin kysymykseen vastanneiden määrä oli sen verran vähäinen, että tulos on lähinnä suuntaa-antava.

10

Taulukko 16. Nettituttujen tapaamisista aiheutuneista hankaluuksista kertominen (11–12 -vuotiaiden ikävyyksiä kokeneiden poikien vähäinen määrä selittää nollatuloksen).

5 Aikuisten netinkäyttö

Myös aikuiset ovat aktiivisia netin käyttäjiä. Yli 18-vuotiaista vastaajista miehet käyttävät naisia enemmän nettiä. Aktiivisimpia netin käyttäjiä olivat kyselyyn vastanneet miehet, joilla ei ole omia lapsia. Heistä jopa 40 % viettää netissä yli 20 tuntia viikossa. Määrä ylittää selvästi myös lasten netin käytön. Äidit

puolestaan ehtivät nettiin harvimmin. Tavallisimmin he viettävät siellä aikaa alle 5 tuntia viikossa. Edellis-vuoteen verrattuna netin käyttö on kuitenkin lisään-tynyt kaikissa tarkasteluryhmissä. Henkilöiden, jotka eivät käytä nettiä juuri lainkaan, osuus on vastaavasti pienentynyt entisestään.

Taulukko 17. Aikuisten netinkäyttö viikossa.

Aikuisten asenne nettiin on pysynyt edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Valtaosa (noin 70 %) aikuisista koki netin itselleen tarpeelliseksi, mutta sen ei anne-ta hallita elämää. Netti on lapsettomille miehille ja naisille jonkin verran äitejä ja isiä tärkeämpi. Samoin miehille netti on jonkin verran naisia tärkeämpi. Lap-settomista miehistä joka neljäs vastasi, ettei voisi elää ilman nettiä. Vastaavasti äideistä lähes joka viides

vastasi, että pärjäisi hyvin ilmankin. Ainoastaan satun-naiset kyselyyn vastanneet toivoivat, ettei nettiä olisi olemassa. Tulokset ovat hyvin vertailukelpoisia netis-sä vietetyn ajan kanssa. Eniten nettiä käyttävät vas-taajat pitivät sitä myös muita vastaajia tärkeämpänä itselleen.

11

Taulukko 18. Aikuisten asenne nettiin.

Lasten tavoin myös aikuisten netinkäyttö painottuu yhteydenpitoon. Aktiivisimpia yhteydenpitäjiä ovat naiset, joilla ei ole omia lapsia. Myös äideille netti on erityisen tärkeä yhteydenpitoväline. Heistä noin puolet käyttää nettiä erityisesti yhteydenpitoon. Ai-kuisilla, erityisesti vanhemmilla, netin hyötykäyttö korostuu sekä tiedonhaussa että työkäytössä. Ai-

kuiset käyttävät aikaa myös nettiseikkailuun. Tulosta selittänee, että vanhemmilla on lastenhoidosta joh-tuen erityinen tarve tehostaa omaa netinkäyttöään. Toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden yhteydenpitoon ystäviin, mihin lapsiperheessä ei muuten jää niin pal-jon aikaan. Tulokset ovat hyvin yhdenmukaisia edel-lisvuoden kyselyn kanssa.

Taulukko 19. Aikuisten käsitys itsestä netinkäyttäjinä.

12

Aikuiset pitävät lasten tavoin netin kautta yhteyt-tä sekä tuttuihin että ennestään tuntemattomiin ihmisiin. Yhteydenpito vain ennestään tuttuihin on naisilla ja erityisesti äideillä huomattavasti miehiä yleisempää. Tämän lisäksi aikuiset pitävät runsaasti yhteyttä tuntemattomiin, joita ei ole tavattu. Noin joka viides aikuinen on myös tavannut nettituttu-

jaan, ja suuri osa heistä on myös saanut nettitu-tuistaan ystäviä. Miehet – erityisesti ne, joilla ei ole lapsia – ovat pitäneet netissä yhteyttä ennestään tuntemattomiin, tavanneet nettituttujaan ja ystä-vystyneet näiden kanssa. Äidit tapasivat nettituttuja vähiten ja saivat myös nettitutuista uusia ystäviä kaikkein vähiten.

Taulukko 20. Netti yhteydenpitovälineenä aikuisille.

Myös aikuisille oli aiheutunut ikävyyksiä nettituttujen tapaamisesta. Isät ja äidit olivat kohdanneet ikävyyksiä hieman useammin verrattuna aikuisiin, joilla ei ole lapsia. Heistä noin joka kymmenes oli kohdannut ikävyyksiä, kun lapsettomista vain joka kahdeskymmenes. Viime vuoden tapaan isät olivat kohdanneet ikävyyksiä kaikkein useimmin, heistä 14 % kertoi ikävyyksistä.

Taulukko 21. Nettituttujen tapaamisesta aiheutuneet ikävyydet aikuisilla.

Aikuisista noin 60 % kertoi kohdanneensa itseään järkyttävää tai ahdistavaa materiaalia netissä liikkuessaan. Useimmin tällaiseen aineistoon olivat törmänneet lapsettomat naiset (68 %). Yleisimmin järkyttävä aineisto liittyi väkivaltaan ja seksiin.

13

6 Aikuisten käsitys lasten netinkäytöstä

Nettiyhteydellä varustettu tietokone sijaitsee per-heissä useimmin (46 %) olohuoneessa. Suosittuja koneenpitopaikkoja olivat myös makuuhuone (23 %) ja työhuone (21 %). Kannettavien tietokoneiden määrä lisääntyy. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 25 % kertoi, että heillä on kannettava, jonka paikkaa kodissa vaihdellaan. 6 % vastaajista kertoi, että heillä on nettiyhteydellä varustettu tietokone lastenhuo-neessa. Lasten netinkäyttö on runsasta. Siitä huolimatta vanhemmat rajoittavat sitä entistä vähemmän. Noin 40 % vanhemmista kertoi, ettei rajoita mitenkään

lapsensa netinkäyttöä. Kaiken kaikkiaan netinkäytön rajoittaminen on vähentynyt jo useamman vuoden ajan. Tavallisin tapa rajoittaa lasten netinkäyttöä on asettaa aikarajoituksia, mitä tekee vajaa kolmannes vastaajista. Myös aikarajoitusten asettaminen on vä-hentynyt verrattuna edellisvuosiin. Noin joka viides vanhempi keskustelee lapsensa kanssa tavoitteena netinkäytön rajoittaminen. Suodatinohjelmien käyt-tö näyttää hieman lisääntyneen, noin 15 % vastaajista käyttää jotain ohjelmaa.

Taulukko 22. Lasten netinkäytön rajoittaminen.

Suurin osa aikuisista oli sitä mieltä, että netin hyö-dyt lapselle ovat suuremmat kuin sen haitat. Yleisesti ottaen isät suhtautuvat hieman äitejä positiivisem-min lastensa netinkäyttöön. Äideillä ja isillä oli kaiken kaikkiaan positiivisempi käsitys lasten netinkäytön hyödystä kuin lapsettomilla, joista 44 % suhtautui

asiaan kriittisesti. Isillä oli äitejä useammin positii-vinen käsitys netin merkityksestä lapsille. Kuitenkin edellisvuosiin verrattuna isätkin olivat tämän vuo-den kyselyssä hieman kriittisempiä netin hyötyjen arvioinnissa.

14

Taulukko 23. Vanhempien käsitys internetin hyödyistä ja haitoista lapsille.

7 Lapsen oikeuksien päivä

Lisäksi kyselyssä selvitettiin, tietävätkö vastaajat Suomessa 20.11. vietettävästä Lapsen oikeuksien päivästä. Kaiken kaikkiaan naiset tuntevat päivän miehiä paremmin. Samoin tytöt tietävät asiasta poikia paremmin. Par-haiten päivän tiesivät äidit (63 %) sekä alle 11-vuotiaat ja 11–12 -vuotiaat tytöt (55 %). Huonoiten päivästä tiesivät 16–17 -vuotiaat pojat (22 %) ja miehet, joilla ei ole omia lapsia (20 %).

Taulukko 24. Vastaajien tietämys Lapsen oikeuksien päivästä.

15

8 Yhteenveto ja Pelastakaa Lasten viesti

Edellisvuosien tapaan kysely kertoo, että lasten ja aikuisten vuorovaikutus voisi toteutua nykyistä pa-remmin. Lapsilla on runsaasti sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia, joita ei kuitenkaan jaeta ai-kuisten kanssa. Erityisesti mahdollisuus jakaa ikäviä kokemuksia on lapsille erityisen tärkeää. Useat lap-set myös kertovat kaipaavansa aikuisten aikaa.

Aikuinen on keskeisessä roolissa vaikuttaessaan myönteisen lapsuuden toteutumiseen. Lapsille an-netulla ajalla – lasten huomioiminen kuuntelemalla, mitä heillä on sanottavaan, keskustelemalla ja ole-malla kiinnostunut heidän elämästään – on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja kasvulle. Lasten kanssa vietetyllä ajalla voidaan vai-kuttaa positiivisesti paitsi lasten ja vanhempien vä-lisen suhteen kehittymiseen, myös muuhun lasten elämään kuten kaverisuhteisiin ja koulunkäyntiin. Myöhempi elämä perustuu onnelliseen ja turvalli-seen lapsuuteen.

Netti kuuluu luonnollisena osana sekä lasten että ai-kuisten elämään ja sitä käytetään runsaasti. Netistä on monenlaista iloa ja hyötyä sekä työhön, tiedonha-kuun että viihtymiseen. Tärkein motiivi netinkäytölle on kuitenkin yhteydenpito erilaisiin ystäväverkostoi-hin. Siitä on tullut entistä keskeisempi osa ihmisten sosiaalista elämää. Netin avulla pidetään yhteyttä en-nestään tuttuihin, mutta sillä on erityinen merkitys uusiin ihmisiin tutustumisessa ja uusien ystävyyssuh-teiden muodostumisessa. Vaikka useimmiten uudet nettituttavuudet johtavatkin uusiin ystävyyssuhtei-siin, joskus uusien ihmisten tapaaminen johtaa sekä lapsilla että aikuisilla ikäviin kokemuksiin.

Netti voi toimia sekä yhdistävänä että erottavana te-kijänä lasten ja vanhempien välillä. Mediasukupolvien välinen kuilu voi aiheuttaa vanhemmissa epävarmuu-dentunteen oman osaamisen riittämättömyydestä. Tilanne kannattaa kuitenkin nähdä positiivisemmin. Netinkäyttö – siinä missä muukin elämä – perustuu kokeiluun, yrittämiseen ja erehtymiseen, oppimiseen ja kasvamiseen. Aikuisten tehtävä on tukea tätä las-ten luontaista kehitystietä. Lapset ovat monelta osin uuden teknologian käytön eksperttejä. Teknologinen osaaminen ei kuitenkaan korvaa elämässä selviyty-misen kannalta välttämätöntä elämänkokemusta. Ai-kuisille kertyneelle viisaudelle on käyttöä yhtälailla internet-aikana kuin oli sitä ennenkin. Lapset tar-vitsevat aikuisten aikaa, tukea ja neuvoja. Netti voi toimia pohjana ja yhdistävänä tekijänä yhteisen kes-kustelun käynnistämiselle.

Lapsille kertyy internetin käytöstä runsaasti koke-muksia, jotka tarjoavat pohjan myös aikuisten kanssa keskusteluun. Lapsilla tulisi olla mahdollisuus erityi-sesti negatiivisten kokemusten jakamiseen aikuisten kanssa. Lasten ja aikuisten vuorovaikutus perustuu ennen kaikkea luottamukseen. On tärkeää, että yh-tälailla iloista kuin suruista voi puhua turvallisessa, ymmärtävässä ja välittävässä ilmapiirissä ilman tur-haa syyllistämistä. Elämässä selviytymisen kannalta tärkeä elämänviisaus välittyy luottamuksen kautta. Lapsena luotu keskusteluyhteys toimii myös pohja-na myöhemmälle lasten ja aikuisten väliselle raken-tavalle vuorovaikutussuhteelle, uudenlaisten lasten kasvun ja kehittymisen myötä nousevien asioiden käsittelylle.

Pelastakaa Lasten suositukset kasvattajille

Osoita positiivista kiinnostusta lapsen sekä reaaliseen että virtuaaliseen elämään. Näin luot •pohjan turvalliselle lapsuudelle.Kuuntele ja kysele. Lapsella on paljon arvokasta kerrottavaa.•Lapsuuteen kuuluu uuden kokeilu, yrittäminen ja erehtyminen. Suhtaudu ongelmiin vakavasti, mutta •älä syyllistä lasta. Tue sitä enemmän, mitä enemmän lapsesi kompuroi. Netti on lapsille tärkeä. Tutustu lasten käyttämiin palveluihin. Netissä on myös paljon tietoa •turvallisesta internetin käytöstä. Pyydä lasta oppaaksi nettiin, jos et itse osaa.Luota itseesi! Myös internet-aikana aikuisilla on lapsille paljon annettavaa. Lapsuudessa luotu •keskusteluyhteys todennäköisesti paranee vanhetessaan.

PELASTAKAA LAPSET RY - NETTITURVALLISUUSTOIMINNOT

Pelastakaa Lasten nettiturvallisuustyön lähtökohtana on lasten aseman ja oikeuksien turvaaminen ja edistäminen digitaalisen median maailmassa.

Pelastakaa Lapset ry– Rädda Barnen rfNettiturvallisuustoiminnotKoskelantie 3800610 HELSINKIPuh: +358 (0)9 4135 5400www.nettivihje.netwww.pelastakaalapset.fi

ISBN 978-952-5706-06-02