M Menneitä muistellen: Uusi elämä Kullervolle

T

Edunvalvonta: Ensimmäisen työpaikan merkitysE

Tekniikka: Kun leivänpaahdin uhkaa

2 2016

Laivamatkalaboratoriossa

2 – HELINS 2/2016

SisältöPääkirjoitus .............................................................................. 3Insinöörien asialla ..................................................................4Ajankohtaista .......................................................................... 6Vastavalmistuvien insinöörien työelämä ...................... 8Tuotekehityksen leikkikenttä .......................................... 10Kun leivänpaahdin on uhka ..............................................14Tuula Alho: Kulttuuria tarvitaan ......................................16Koulutus antaa raamit osaamiselle ................................18

Työnhaun tukitiimi vahvistui ............................................21Välipalat ..................................................................................22Uusi elämä Kullervolle .......................................................24Turbiini: Apua aloitteleville yrityksille ..........................26Hallitus esittäytyy: Susanna Kalliomäki ......................28Ajankohtaisia tapahtumia ................................................29Raimo Sillanpään kolumni ................................................39

18

24 26

HELINS 2/2016 – 3

P Pääkirjoitus

ISSN 2342-7566 (Painettu)ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu)JulkaisijaHelsingin Insinöörit HI ryPäätoimittaja Samu Salop. 040 184 2290samu.salo@ilry.fiViestintävastaava Sointu Högströmsointu.hogstrom@helins.fip. 040 180 6210

Ilmoitukset ja osoitteenmuutoksetRatavartijankatu 2 A00520 Helsinkip. 040 150 3878www.helins.fitoimisto@helins.fi

ToimitusUnionimedia Oyhelins@unionimedia.fiMikonkatu 17 B00100 HelsinkiTuottaja Marjo Mikolamarjo.mikola@unionimedia.fiTaitto Tomi Westerholm

Kannen kuvaMarkus Sommers

ToimitusneuvostoSamu Salo (pj.)Minna AnttonenSointu HögströmSusanna KalliomäkiEsa KokkaElina KuivinenMarjo MikolaRope Sidebras

PainoForssa Print

HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art.

Aikataulu 2016Numero Aineistot Ilmestyy3 28.4. 25.5.4 16.6. 17.8.5 8.9. 5.10.6 3.11. 30.11.

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Sinua varten – työssä ja vapaalla

KUHINAA TYÖMARKKINA-KENTÄSSÄViime ajat mediassa on kovasti kohistu erilaisista työmarkkinoihin liittyvistä asioista. Tätä kirjoittaessani SAK on juuri hyväksynyt ehdollisena yhteiskunta-sopimuksen. Oma keskusjärjestömme Akava hyväksyi sopimuksen viikkoa aiem-min. Olen sopimisen kulttuurin kannattaja, kunhan ehdot ovat reilut kaikille osa-puolille. Historia on osoittanut, että jos joku osapuolista saa selkävoiton, niin sen löytää yleensä edestään viimeistään seuraavissa neuvotteluissa.

Pitkässä juoksussa keskivertosopiminen on siis kaikille osapuolille paras vaih-toehto. Tätä ei joko tiedetä, tai se mielellään unohdetaan neuvottelujen aikana, kun on niin sanotusti henki päällä. Näissä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa sen unohti maamme hallitus heti alkumetreillä ja jälki on ollut sen näköistä. Erityi-sen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että tärkein seikka, jolla maamme asiat on aiemmin laitettu kuntoon, eli luottamus toisiin sopijaosapuoliin, karisi heti kol-mikantaneuvotteluiden alkulaukauksen jälkeen.

En myöskään pidä siitä piirteestä, että palkansaajakeskusjärjestöistä lähdet-tiin kommentoimaan toisten palkansaajakeskusjärjestöjen asioita tai päätöksen-tekoa. Palkansaajien olisi parempi pysyä samalla puolella neuvottelupöytää yh-teisrintamassa.

Uusi keskusjärjestö -hankkeen (UK) piti edetä maaliskuun alussa siten, että saamme materiaalia UK:n tärkeistä kulmakivistä käyttöömme. Näin ei valitetta-vasti kirjoitushetkellä ole, enkä täten pysty arvioimaan UK-hanketta jäsentem-me näkökulmasta tässä kirjoituksessa. Olemme saaneet jonkin verran palautet-ta Teiltä hyvät jäsenet hankkeeseen liittyen. Lisäpalaute on aina tervetullutta! Samoin toivon teidän tulevan yhdistyksemme kevätkokoukseen 26. huhtikuuta keskustelemaan kanssamme hankkeesta. Kutsu kevätkokoukseen löytyy tämän lehden sivulta 35. Tulemme tiedottamaan hankkeesta nettisivuillamme Ajankoh-taista-osiossa aina, kun jotain merkittävää tapahtuu.

Samu SaloPäätoimittaja

4 – HELINS 2/2016

I Insinööri työssä

HELINS 2/2016 – 5

Tyypillisesti insinööri miettii auton os-toa jopa kuukausia, mutta työsopimus-ta ehkä viisi minuuttia, vaikka sopimuk-sen allekirjoittamista kannattaisi harki-ta vähintään yön yli, Insinööriliiton Ete-lä-Suomen asiamies Anu Kaniin sanoo.

Auto on alle 100  000 euron ostos. Työsopimus voi olla työuran pituudesta ja palkasta riippuen miljoonan arvoinen, Kaniin vertaa. Sopimuksessa voi olla sa-lassapito- tai kilpailukieltovelvoitteita, jotka sitovat työntekijää tulevaisuudes-sa, vaikka useimmiten ne eivät ole edes tarpeen kyseisessä tehtävässä.

– Vaikka allekirjoittaisit miten laitto-man lapun, jälkeenpäin on myöhäistä ka-tua. Harva esimerkiksi tietää, mitä mer-kitsee, jos työsopimukseen ei ole merkit-ty työntekemisen fyysistä paikkaa: mat-kustat ja majoitut omalla kustannuksel-la, etkä saa päivärahoja työmatkoilta.

Työssään Kaniin huomaa, että in-sinööreillä on tapana ratkaista ongel-mat itse. Insinöörinä hän sanoo ymmär-tävänsä jäsenistön ajatusmaailmaa.

– Työlainsäädäntö tai yt-laki ovat heil-le kuitenkin vieraita, ja asioiden selvit-täminen itse menee usein liian pitkälle. Lisäksi pitäisi tuntea kansainväliset ku-viot.

Kaniin rohkaisee insinöörejä kysy-mään apua liitosta – mieluummin liian aikaisin kuin myöhään, kun asiat eivät ole täysin solmussa tai peruuttamatto-mia.

Pohjoisesta eteläänAnu Kaniin on työskennellyt Insinööri-liitossa vuodesta 2012. Ura asiamiehe-nä alkoi Pohjois-Suomen piirissä. Ete-

Insinöörien asiallaAnu Kaniin rohkaisee insinöörejä soittamaan liittoon ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Puhelu voi olla rahan arvoinen.

lä-Suomen asiamiehenä hän aloitti hel-mikuussa 2016.

– Alku on ollut aika härdelliä. Yhteis-kuntasopimusneuvotteluiden lisäksi Uusi keskusjärjestö -selvityshanke on jakanut jäsenten mielipiteitä, herättä-nyt tunteita ja paljon kysymyksiä.

Lisäksi asiamiestä työllistää se, et-tä työehtosopimukset ovat päättymäs-sä. Kaniin kertoo, että luottamusmies-ten tapaamisia järjestetään nyt erityi-sen paljon.

– Yksi henkilökohtainen agendani on vahvistaa luottamusmiesverkostoa en-tisestään.

Asiamiehen perustyö, jäsenpalvelu, on etelässä samaa kuin pohjoisessa, mut-ta jäseniä, luottamusmiehiä ja työpaik-koja ja sen myötä jäsenhankintastände-jä, yt-infoja ja muita tilaisuuksia on ete-lässä enemmän.

Insinööriksi ja ay-toimintaan Kemistä kotoisin oleva Anu Kaniin on muuttanut pohjoisen ja etelän välillä use-asti. Hän aloitti Uudellamaalla työuransa Finnairin perushuollossa Helsinki-Van-taalla, mutta palasi pohjoiseen opiskele-maan ilmailu- ja avaruustekniikkaa.

Kaniin toimi Rovaniemen insinöö-riopiskelijoiden puheenjohtajana ja tu-tustui sitä kautta liittoyhteisöön järjes-tönä. Valmistuttuaan insinööriksi vuon-na 2005 hän sai alan töitä Helsingistä Copterlinelta ja lähti mukaan Helsin-gin Insinöörien toimintaan.

– Hakeuduin Vådötorp-huvilan huol-toryhmään. Siellä tutustuin ihmisiin, ja sitten ne sanoivat, että lähde sinä sinne edustajistoon, Kaniin kertoo.

Hän toimi HI:n hallituksessa ja vara-puheenjohtajana – kunnes muutti takai-sin pohjoiseen. Tornion terästehtaalla turvallisuusinsinöörinä työskennelles-sään Kaniin opiskeli ylemmän amk-tut-kinnon. Ay-toiminta kiinnosti yhä.

Opiskelijat piristävätPerheettömänä muutot ja elämänmuu-

tokset oli helppo toteuttaa, ja kun Min-na Anttonen jätti Etelä-Suomen asia-miehen tehtävät, Kaniin haki paikkaa.

HI:ssä Kaniin oli mukana myös opis-kelijatoiminnassa. Opiskelijat ovat yhä osa hänen arkipäiväänsä. Nyt hän kou-luttaa heitä yhdistystoimintaan.

– Opiskelijat ovat innostuneita teke-misestään. Koen sen piristävänä ja voi-maannuttavana.

Anu Kaniin aloitti Etelä-Suo-men asiamiehenä helmikuussa 2016. Insinööriliitossa hän on työskennellyt vuodesta 2012.

”Verkosto, jonka tilaisuuksissa luo, voi poikia uutta työtä.”

Kaniinin mielestä insinöörien kannat-taa osallistua oman yhdistyksensä toi-mintaan. Se auttoi häntä sopeutumaan uudelle paikkakunnalle.

– Samalla tutustuu ihmisiin muualta-kin kuin omalta toimialalta. Se voi olla kanava työllistymiseen. Verkosto, jonka tilaisuuksissa luo, voi poikia uutta työ-tä, Kaniin lisää.

Kaniin on ollut mukana palokunta-toiminnassa vuodesta 1981, ja hänen va-paa-aikaansa liittyvät myös taivaankap-paleet.

– Luen paljon, erityisesti tähtitietees-tä, ja täällä etelässä pääsen taas Ursan juttuihin mukaan. Tykkään myös mat-kustella.

Marjo MikolaKuva Tomi Westerholm

6 – HELINS 2/2016

A Ajankohtaista

Minnan klinikka

Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelä-mää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Min-na Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyk-sesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

VOINKO SOPIA LOMARAHOJEN VAPAAKSI VAIHTAMISESTA?Kysymys: Olen ylempien toimihenki-löiden luottamusmies, ja työnantaja ha-luaisi sopia kanssani henkilöstön loma-rahojen vaihtamisesta vapaaksi. Työeh-tosopimuksessa ei ole mitään määräyk-siä aiheesta. Voinko tehdä sopimuksen ja jos voin, mitä asioita minun tulisi sii-nä huomioida?

Vastaus: Koska työehtosopimuksenne ei kiellä lomarahojen vaihtamista va-paaksi, voidaan sopimus tehdä. Lomara-han vaihtaminen vapaaksi on kuitenkin vapaaehtoista. Luottamusmiehenä voit sopia työnantajan kanssa ne periaatteet, joilla vaihto tehdään, ja sitten yksittäiset työntekijät joko tekevät vaihtosopimuk-sen tai eivät tee.

Ensimmäinen huomioitava asia on lo-

marahavapaan vaihtosuhde. YTN suo-sittaa, että 24 vuosilomapäivän loma-rahan (50 prosenttia) vastineeksi tulisi saada 12 vapaapäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että vain todelliset työpäivät huo-mioidaan, ei lauantaita. Myöskään arki-pyhät eivät kuluta lomarahan vaihtopäi-viä. Jos kerralla vaihdetaan koko vuoden lomarahat, suositeltava määrä on 15 va-paapäivää eli kolme työviikkoa.

Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen, ei vuosilomala-kiin. Vuosilomalain laskentasäännöt ei-vät siis koske lomarahavapaata.

Lisäksi kannattaa sopia siitä, että va-paa rinnastetaan työssäoloaikaan ja ker-ryttää siten vuosilomaa. Muuten voi käy-dä niin, että sinä kuukautena, jolloin lo-marahavapaata pitää, ei tulisikaan 14

työpäivää täyteen eikä vuosilomaa ker-tyisi.

Hyvä on sopia myös siitä, miten sai-rastuminen ennen tai kesken lomaraha-vapaan vaikuttaa: siirtyykö vapaa vai ku-luuko se.

Suosittelen sopimaan myös siitä, mil-lä syillä lomarahan vaihtovapaa siir-tyy muuna ajankohtana pidettäväksi tai muutetaan rahaksi, jollei sitä pysty suunnitellusti pitämään. Siihen voisi so-veltaa esimerkiksi samoja sääntöjä kuin vuosiloman siirtämiseen.

Jos lomarahan vaihtovapaa pidetään vuosiloman yhteydessä, kannattaa en-nakkoon ilmoittaa palkanlaskentaan tai esimiehelle, millä vapaalla kullakin ajan-jaksolla ollaan.

metropolia.fi/yamk

Metropolia tarjoaa Suomen laajimman valikoiman ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia. Master’s -opiskelijana kehität osaamistasi ja uudistat työelä-mää alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla.

Opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa kumppaniorganisaation kanssa etsien ratkaisuja työelämän haasteisiin. Opiskelemalla yhdessä muiden ammattilaisten kanssa laajennat verkostojasi ja työelämätun-temustasi.

Ylemmät AMK-tutkinnot antavat saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinnot. Tutkinnon voi suorittaa 1-2 vuodessa työn ohessa.

Pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuvakorkeakoulututkinto ja tämän jälkeen hankittu, vähintään kolmen vuo-den työkokemus asianomaiselta alalta. Tarkempiin tutkinto-ohjelma-kohtaisiin valintaperusteisiin ja pohjakoulutusvaatimuksiin voit tutustua www-sivuillamme metropolia.fi /haku.

Syvennä osaamistasi ja lisää kilpailukykyäsi suorittamalla ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta:• Business Informatics• Construction and Real Estate Management*• Hankintatoimi• Health Business Management• Industrial Management• Information Technology• Logistics• Maanmittaustekniikka**• Rakennustekniikka• Sähkö- ja automaatiotekniikka• Talotekniikka

* poikkeuksena Construction and Real Estate Management: hakuaika 1.6.–15.7.2016** Maanmittaustekniikan seuraava haku vahvistamatta.

Tutustu ohjelmiin ja hae: metropolia.fi /hakuYhteishaku: 16.3.–6.4.2016

61853_Metropolia_Helins_216x140.indd 1 29.2.2016 11.12

Vinkkaa toimitukselledestäsi? Lähetä HI:n jäsenlehden toimi-tukselle juttuvinkkisi osoitteella: helins@unionimedia.fi.

Onko mielessäsi aihe, josta HELINS -lehden pitäisi ehdottomasti kirjoittaa? Tai tiedätkö insinöörin, jolla on mielen-kiintoinen ura, työtehtävä tai harrastus? Mistä aiheesta haluaisit lukea jäsenleh-

HELINS 2/2016 – 7

metropolia.fi/yamk

Metropolia tarjoaa Suomen laajimman valikoiman ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia. Master’s -opiskelijana kehität osaamistasi ja uudistat työelä-mää alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla.

Opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa kumppaniorganisaation kanssa etsien ratkaisuja työelämän haasteisiin. Opiskelemalla yhdessä muiden ammattilaisten kanssa laajennat verkostojasi ja työelämätun-temustasi.

Ylemmät AMK-tutkinnot antavat saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinnot. Tutkinnon voi suorittaa 1-2 vuodessa työn ohessa.

Pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuvakorkeakoulututkinto ja tämän jälkeen hankittu, vähintään kolmen vuo-den työkokemus asianomaiselta alalta. Tarkempiin tutkinto-ohjelma-kohtaisiin valintaperusteisiin ja pohjakoulutusvaatimuksiin voit tutustua www-sivuillamme metropolia.fi /haku.

Syvennä osaamistasi ja lisää kilpailukykyäsi suorittamalla ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta:• Business Informatics• Construction and Real Estate Management*• Hankintatoimi• Health Business Management• Industrial Management• Information Technology• Logistics• Maanmittaustekniikka**• Rakennustekniikka• Sähkö- ja automaatiotekniikka• Talotekniikka

* poikkeuksena Construction and Real Estate Management: hakuaika 1.6.–15.7.2016** Maanmittaustekniikan seuraava haku vahvistamatta.

Tutustu ohjelmiin ja hae: metropolia.fi /hakuYhteishaku: 16.3.–6.4.2016

61853_Metropolia_Helins_216x140.indd 1 29.2.2016 11.12

Aurinkotalous kiinnosti lukijoita

HELINS-lehti kysyi lukijoiltaan mielipi-teitä lehdestä ja HI:n verkkosivuita. Nu-meron 2/2016 artikkeleista ehdottomas-ti kiinnostavimpia lukijoiden mieles-tä olivat Aurinkotalous – tulevaisuuden energiajärjestelmä, joka keräsi 44 pro-senttia äänistä sekä 3d-tulostamista kä-sitellyt Printattua tavaraa, joka kiinnosti eniten 19 prosenttia vastaajista.

Lehden ulkoasu keräsi lukijaraadilta positiivisia kommentteja muun muassa raikkaudesta ja nykyaikaisuudesta.

Raatilaiset arvioivat myös väitettä ”Löydän HI:n uudistetuilta verkkosi-vuilta etsimäni tiedon helposti”. Lähes puolet (48 prosenttia) vastaajista oli si-tä mieltä, että tieto löytyy helposti, ja 52 prosenttia oli osittain samaa mieltä väit-teestä.

Puolet vastaajista kertoi hakevansa HI:n verkkosivuilta eniten tietoa jäsen-eduista ja -palveluista. Seuraavaksi eni-ten he etsivät tietoa yhdistyksestä (19

prosenttia) sekä edunvalvontaan liitty-vää asiaa (11 prosenttia). Avoimissa vas-tauksissa vastaajat kaipasivat HI:n net-tisivuille lisää vuorovaikutteisuutta ku-ten reaaliaikaista chattiä, tiheämpää päi-

vittymistä sekä epävirallista blogia, josta voisi lukea HI:n kuulumisia.

Lukijakyselyn vastaajien kesken ar-vottiin palkinto, jonka saa Toni Aalto. Onnea voittajalle.

8 – HELINS 2/2016

E Edunvalvonta

Vuosittain valmistuu lähes 5 000 in-sinööriä. Eniten valmistuvia on tällä het-kellä rakennus- ja konetekniikan koulu-tusaloilta. Työpaikan saanti on monilla vastavalmistuneillakin ollut viime vuo-sina kovan työn takana, kun taantuma-vaihe on jatkunut pitkään. Taantumasta huolimatta työnhaussa onnistuneita on paljon, ja työura on aloitettu monenlai-sista tehtävistä.

Vuonna 2014 valmistuneista oman alan työpaikan saannissa ovat viime vuo-sina parhaiten onnistuneet rakennus- ja sähkötekniikan alojen opiskelijat. Hei-koin työtilanne on ollut prosessi- ja ma-teriaalitekniikan aloilta valmistuneilla. Työnhaun vaikeudet ovat erityisesti koe-telleet vastavalmistuneita naisia. Vuon-na 2014 valmistuneista insinööreistä val-mistumista seuraavan vuoden keväällä kokopäiväisessä työssä oli hieman yli kolme neljästä insinööristä.

Vastavalmistuneet ovat työllistyneet taantumasta huolimatta melko hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin; vuon-na 2014 valmistuneista kokopäivätöis-sä olevista noin neljä viidestä työsken-teli valmistumista seuraavana keväänä koulutustasoa vastaavissa asiantuntija- tai esimiestehtävissä. Alakohtaiset erot olivat kuitenkin suuret, eniten koulutus-tasoa vastaamattomia tehtäviä oli pro-sessi- ja materiaalitekniikan aloilta val-mistuneilla ja vähiten sähkötekniikan alalta valmistuneilla.

Opiskeluajan työkokemus auttaa Opiskeluaikaisella työkokemuksella on Insinööriliiton tekemien uraseuran-ta- ja sijoittumistutkimusten mukaan myönteinen vaikutus työpaikan saan-tiin ja työllistymisen laatuun. Ne opis-kelijat, jotka ovat keränneet eniten työ-kokemusta opiskeluaikana omalta alal-taan, ovat työllistyneet opintojen jälkeen parhaiten.

Opiskeluaikaisen työkokemuksen vai-kutus näkyy insinöörien työtehtävissä

VALMISTUVIEN INSINÖÖRIEN TYÖELÄMÄ Ensimmäisellä työpaikalla on iso merkitys insinöörin työuran jatkolle. Vaikutukset näkyvät työtehtävissä ja palkkatasossa jopa kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen.

ja palkkatasossa jopa kymmenen vuot-ta valmistumisen jälkeen. Kesätyö- ja harjoittelupaikkojen etsintään kannat-taa siis käyttää aikaa. Töissä ollessaan kannattaa kasvattaa myös omia verkos-tojaan, joista on monesti apua työnhaus-sa. Valtaosa valmistuneista insinööreistä saa ensimmäisen työpaikkansa aiemman harjoittelu- tai kesätyöpaikan kautta.

Palkkatoiveen määrittely tärkeää Insinööreillä palkka sovitaan yleensä työsopimuksessa ja se perustuu useim-miten työntekijän työnhaussa esittä-mään palkkatoiveeseen. Palkkatoiveen määrittäminen oikealle tasolle on usein hankalaa, mutta hyvin tärkeää työnhaun onnistumisen kannalta.

Oikeantasoinen palkkatoive hake-muksessa kertoo työnantajalle esimer-kiksi siitä, kuinka hyvin hakija on ym-märtänyt tehtävän vaatimukset ja sen edellyttämän osaamisen ja myös siitä, olisiko hakija työpaikan saatuaan tyyty-väinen työnantajan kaavailemaan palk-katasoon. Keskimääräinen palkkataso vastavalmistuneilla insinööreillä oli vii-me vuonna mediaanilla mitattuna 2693 euroa ja keskiarvolla mitattuna 2738 eu-roa kuussa.

Liiton jäsensivuilta löytyviä palkkati-lastoja ja Palkkanosturia kannattaa hyö-dyntää sopivan palkkatoiveen määrittelyn apuna. Nettisivuilta löytyvät myös palk-kasuositukset sekä kesätöihin että vasta-valmistuneille insinööreille. Insinööriliit-to tarjoaa myös henkilökohtaista palkka-neuvontaa, johon saa yhteyden Insinööri-liiton asiakaspalvelun kautta (asiakaspal-velu@ilry.fi tai 0202 801 801).

Jenni Larjomaa,tutkimusasiamies, Insinööriliitto IL ry

Lähteet: Insinööriliitto: Vuonna 2014 valmistunei-

den insinöörien sijoittumistutkimus (2015), Viisi

vuotta työelämässä ja Kymmenen vuotta työelä-

mässä –uraseurantatutkimukset (2014).

HELINS 2/2016 – 9

ENSIMMÄISESSÄ TYÖPAIKASSAPitkien opiskeluvuosien ja mahdolli-sesti vaivalloisenkin työnhaun jälkeen työpaikan saaminen antaa tyydytystä. Se kohottaa itsetuntoa ja luo uskoa tu-levaisuuteen, ja ne jo sinällään näyttäy-tyvät vakuuttavuutena ja päämäärätie-toisuutena. Määräaikainenkin työpaik-ka on tunnustus osaamiselle.

Työpaikassa pääsee näyttämään osaa-mistaan, oppimiskykyään ja asennet-taan, mutta myös oppimaan lisää työelä-mätaitoja ja seuraamaan kokeneempien kollegojen työskentelyä. Työkavereiden kanssa keskustelemalla saa näkökulmaa kyseisessä tehtävässä toimimiseen ja voi pohtia, sopiiko tämän tyyppinen tehtävä ja siinä eteneminen kokonaiseksi työu-raksi. Myös toiminnon, yrityksen tai jo-pa kokonaisen toimialan tulevaisuuden-näkymiin on mahdollista perehtyä aiem-paa paremmin.

sa tai kokonaista työuraansa uusista läh-tökohdista.

Silloin tällöin jo pidempään työssä ollut ihminen saattaa herätä ihmette-lemään, että miten kummassa onkaan ajautunut tekemään nykyisiä töitään, ei-kä mielestään ole milloinkaan aktiivises-ti valinnut tällaista uraa. Onkohan silloin mahdollisesti jo vuosia sitten sivuutta-nut jotain oleellista sen enempää siihen puuttumatta tai pohtimatta?

Tunnista tavoitteesiTyössä ollessaan on aitiopaikalla seuraa-massa omaa työpanostaan, kehitystään ja uransa suuntaa. Tuntuuko oikealta, kehittyykö oikeaan suuntaan, vastaako se omia tavoitteita, saako parastaan irti kyseisessä tehtävässä ja mitkä ne omat tavoitteet olivatkaan?

Työelämässä ja ensimmäisessäkin työpaikassa työtyytyväisyys muodostuu monesta tekijästä. Vuonna 2014 valmis-tuneiden insinöörien sijoittumistutki-muksessa mitattiin työelämän arvoja. Tulosten mukaan neljä viidestä vastaa-jasta piti hyvää työilmapiiriä erittäin tai melko tärkeänä. Seuraavilla sijoilla tu-livat työssä jaksaminen, ammattitaidon kehittäminen ja turvattu työpaikka. Hy-vä palkkaus tuli sijalla viisi.

Hyvä työuran alku pitää sisällään kaikkia edellä mainittuja, mutta myös monia muita arvoja ja odotuksia. Kak-si kolmesta arvostaa muun muassa työn haasteellisuutta ja mahdollisuutta to-teuttaa itseään. Kymmenen pisteen ky-symys on sitten jokaiselle ensimmäises-sä tehtävässään työskentelevälle vasta-valmistuneelle, miten ja missä haluaa jatkaa työuraansa. Uramuutoksia tai tar-kempaa suunnanhakemista on helpoin lähteä tekemään työelämän alkumetreil-lä, kunhan osaa tunnistaa tavoitteitaan ja tarpeitaan sekä toisaalta osaamistaan ja kiinnostuksen kohteitaan.

Seija Utriainen urahallinta-asiantuntija Insinööriliitto IL ryKuva Pixhill

Uramuutoksia on helpoin lähteä tekemään työelämän alku-metreillä, kunhan osaa tunnistaa tavoitteitaan, tarpeitaan ja osaamistaan.

Työssä ollessaan voi tarkastella, sopii-ko kyseinen työ tekijälleen, ja lisäksi saa myös viitteitä siitä, mikä oman tai jon-kun kollegan työtehtävän osa-alue kiin-nostaa eniten ja mihin mahdollisesti ha-luaisi suuntautua ja mistä kerryttää lisää osaamista. Joskus saattaa myös huoma-ta, että työ ei vastaakaan odotuksia ja on parasta miettiä seuraavaa työpaikkaan-

10 – HELINS 2/2016

T Tekniikka

HELINS 2/2016 – 11

Helsingin Vuosaaren Azipod-ruoripot-kuritehtaan yhteydessä sijaitsee ABB:n Marine and Ports -yksikön testilabora-torio. Se on ollut toiminnassa viime vuo-den lokakuusta asti.

“Tuote-kehityksen

leikkikenttä”Laiva on parasta olla lastattu luotettavilla, turvallisilla ja helppokäyttöisillä ohjaus- ja valvontajärjestelmillä. ABB:n meriteollisuuden laboratoriossa niitä voi testata etukäteen.

– Ennen kaikki laitteet ja järjestel-mät testattiin pääasiassa erikseen. Niitä ei ole aiemmin pystytty laittamaan yh-teen testiympäristöön. Siinä mielessä tä-mä on ainutlaatuista, ABB:n tuotekehi-tyspäällikkö Antti Matilainen kertoo.

Hän johtaa parinkymmenen ihmisen tiimiä, joka on vastannut testilaboratori-on suunnittelusta ja sen pyörittämisestä.

Aidon tuntuinen kokemusAntti Matilainen avaa hallin oven ja oh-jaa nurkkaan, joka on täynnä hienoja lai-vojen ohjaus- ja valvontalaitteita. Oh-jauspöydät ja merimaisemaa näyttävä näyttörivistö kuvastavat laivan komen-tosiltaa.

– Tarvitsimme testiympäristön, joka tarjoaa aidon tuntuisen kokemuksen. Ohjauslaitteet ovat oikeita, ja samanlai-sella simulaatiomallilla koulutetaan lai-vaoperaattoreita, Matilainen kertoo.

ABB Marine and Ports

n Suomen ABB:n Marine and Ports yksikkö kehittää sähköistys- ja auto-maatioratkaisuja meriteollisuuden tar-peisiin.n ABB:n liiketoiminta meriteollisuu-delle työllistää yli 1 900 henkilöä 22 maassa. Suomessa liiketoiminta työl-listää 500 henkilöä, joista 50 työsken-telee tutkimuksessa ja tuotekehityk-sessä. n Kansainvälisesti ABB työllistää 100 maassa noin 140 000 henkilöä, joista Suomessa noin 5 200.

12 – HELINS 2/2016

T Tekniikka

Testilaboratorion sydän on tietenkin aluksen keskiohjauspaikka, josta laivaa ohjataan eteenpäin. Näytöistä laivaa oh-jaava henkilö näkee avaintiedot, kuten ohjaussauvojen asennon ja oloarvot voi-malähteille.

Laivan sijainti ja reitti näkyvät säh-köiseltä kartalta. Näytöiltä näkee lisäksi aluksen kääntymisnopeuden ja kulman, myös keulan ja perän sivuttaisnopeuden suhteen. Yhdellä näytöllä on tutka.

– Risteilijän komentosillassa on myös ”wingit”, eli siivet. Kun tullaan laituriin, ohjauksen voi laittaa siivelle, jolloin ti-lanteen näkee läheltä, jopa laiturin pääl-tä, Matilainen sanoo ja näyttää pääkon-solin vasemmalla puolella sijaitsevaa oh-jauspulpettia.

– Tuo yksittäinen konsoli taas on käy-

Insinöörien ja muotoilijoiden yhteistyötä

ABB:n tuotteet syntyvät insinöörien ja teollisten muotoilijoi-den yhteistyöllä. Se näkyy järjestelmien käyttöliittymissä ja konkreettisissa laitteissa.

– Meillä on yhteinen tavoite tehdä mahdollisimman hyvä tuote käyttäjälle, teollinen muotoilija Reetta Eskola kertoo.

Tuotekehitysinsinööri Marja Helenius kertoo, että yhteis-työ sujuu hyvin. Hän iloitsee, että on saanut muotoilijoilta erilaista näkemystä.

– Insinööri ei aina osaa ottaa kaikkea huomioon varsin-kaan käyttäjän puolelta. On ollut huojentavaa jättää osa päätöksistä sen alan asiantuntijoille, Helenius sanoo.

Teollinen muotoilija Santeri Vanhakartano naurahtaa, et-tei mistään tulisi mitään ilman insinöörejä. Jos muotoilijat saisivat tehdä kaiken itse, laitteet eivät valmistuisi koskaan.

– Emme me näistä teknisistä asioista ymmärrä mitään, jos ohjelmistoon mennään syvälle. Insinöörit innostuvat tekno-logiasta niin paljon, etteivät muista, kenelle ovat sitä teke-mässä.

Tuotekehityspäällikkö Antti Matilainen muistaa Vanhakar-tanon todenneen, että muotoilijat luovat ongelmia ja insi-nöörit ratkaisevat ne. Vanhakartano pohtii, että muotoilu on asia, joka yhdistää tekijöitä.

tössä, kun kahteen suuntaan liikkuvaa laivaa ajetaan taaksepäin.

Harjoitukset eri satamiin ja säihinTestilaboratoriossa on myös konsoli, joka kuvastaa konevalvontahuonetta. Yleensä se sijaitsee eri paikassa laivaa, mutta näin sen yhteisvaikutusta komen-tosillan kanssa voi testata.

– Voimme muuttaa tilannetta voima-laitoksessa. Näemme, miten se vaikut-taa sillalla, jos vaikka generaattori pu-toaa pois verkosta, Antti Matilainen sel-ventää.

Harjoituksissa on valittavissa kymme-nen erilaista laivamallia ja viisi erilaista satamaa. Simulaatioissa voi myös vaikut-taa esimerkiksi säähän, ja harjoituksiin on lisätty avovesi- ja jäämallit.

– Laitetaan mökki pimeäksi, Matilai-nen sanoo ja sammuttaa testilaboratori-on valot ja vetää pimennysverhot kiinni.

Näytöt siirtyvät yötilaan, jolloin sillal-ta näkyy vain majakoita siellä täällä. Ma-tilainen sanoo, että yöllä tulee näkyviin paljon sellaista, mitä ei valossa huomaa.

– Esimerkiksi paneelien tai näyttöjen tuottama valo. Se voi muuttua saasteek-si ja häiritä operointia. Pimeys tuo ihan uudenlaisen näkökulman. Valaistusta on pystyttävä säätämään.

Testaustyötä asiakkaiden kanssaABB:n asiakkaita ovat ensisijaisesti te-lakat, mutta testilaboratoriossa tehdään työtä myös loppukäyttäjien kanssa.

– Voimme etukäteen testata koko-naisuutta, että menikö kaikki sovitusti

Laboratoriossa ohjauslaitteet ovat oikeita, ja samanlaisella simulaatiomallilla koulutetaan laivaoperaattoreita.

Insinööri Antti Matilainen johtaa tii-miä, joka vastasi ABB:n testilaborato-rion suunnittelusta ja sen toiminnasta.

HELINS 2/2016 – 13

Kapteeni Halonen kannella!

”Kyllähän minä nyt yhden laivan osaan ohjata”, il-moitan tomerasti ja hyppään 294 metriä pitkän ja 38 metriä leveän laivan puikkoihin. Käsissä-ni on kaksi ohjaussauvaa, jotka säätelevät kum-pikin yhtä ABB:n 17,6 megawatin Azipod -ruo-ripotkuria.

Kyseessä on kuitenkin onneksi pelkkä simu-laatio ABB:n meriteollisuuden testilaboratorios-sa. Tuotekehityspäällikkö Antti Matilainen him-mentää huoneen ja säätää harjoituksen kohdilleen. Tarkoituksena on ohjata alus Helsingin Kustaanmiekan ohi. ”Suoraan suden suuhun”, toteaa Matilainen.

Vaikka kyseessä on pelkkä harjoitus, ohjauksen ottaa heti jotenkin vakavasti. Vaikka mahdollisuus olisi, 300-metristä alusta ei halua edes simuloidusti karaut-taa esimerkiksi naapurialuksen kylkeen.

On kaunis kesäpäivä. Lämpöä on 22 astetta ja Helsingin saaristossa puhaltaa lounaistuuli viisi metriä sekunnissa. Kun näytöt heijastavat ruuduille merinäky-män, voi melkein tuntea, kuinka laiva keinuu.

Liekö kiitos videopelien, mutta ohjauskahvojen käyttö tuntuu heti luontevalta. Kun niitä kääntää vasemmalle, laiva kääntyy hitaasti oikealle. Teen tilaa edessä-kulkevalle risteilijälle.

Lähestyvä Kustaanmiekka näyttää erittäin kapealta. Se onkin vain 81 metriä leveä. Läpimeno vaatii taidokkaan S-liikkeen matalikkojen vuoksi. Vasem... paapuurissa nä-kyy simuloitu sukellusvene Vesikko Suomenlinnan edustalla. Kartta on todella tarkka.

Kaikki näyttää menevän hyvin, kunnes heleä naisääni ilmoittaa pohjakosketuk-sesta. Tyyrpuurin puoli ottaa perästä kiinni Vallisaaren matalikkoon.

Kahvoja kääntelemällä ja kierrosnopeutta lisäämällä saan hetken päästä laiva-ni irti matalikosta. Enää viimeinen kaarre ja olen taas selvillä vesillä. Laiva taipuu kuin unelma, ja Kustaanmiekka on ohitettu. Kapteeni Halonen jatkaa tyylillä koh-ti Kulosaaren Casinoa!

Antti Halonen

ja varmistaa asioita halvemmalla ajois-sa sen sijaan, että ne pitäisi todeta vasta laivalla, tiimin teollinen muotoilija San-teri Vanhakartano sanoo.

Vanhakartano kuvailee testilabora-toriota tuotekehityksen leikkikentäksi.

– Pääsemme testaamaan paitsi tämän hetken tuotteita, myös uusia asioita. Sa-malla testaamme, että laitteet ovat samaa tuoteperhettä ja myös toimivat yhdessä.

Antti HalonenKuvat Markus Sommers

Tiimin teollinen muotoilija Santeri Vanhakartano.

Testilaboratoriossa työskentelee parinkymmenen ihmisen moniammatillinen tiimi.

ABB:n M

arine and Ports

ABB:n labora-toriossa näytöt edustavat alan uusinta teknolo-giaa.

14 – HELINS 2/2016

T Tekniikka

Tietokoneiden, televisioiden ja mobii-lilaitteiden lisäksi arkisia kodinkoneita kytketään yhä enemmän verkkoon. Esi-merkiksi jotkut pesukoneet on mahdol-lista käynnistää vaikkapa bussista.

– Mikroaaltouuni tai leivänpaahdin voi olla verkossa kiinni. Se kuulostaa älyttömältä, mutta niin ne alkavat olla, F-Securen tietoturva-asiantuntija Erk-ki Mustonen päivittelee.

Mustonen sanoo, että älylaitteiden myötä riski tietoturvahyökkäyksille laa-jenee. Kyberhyökkääjä pyrkii ottamaan haltuun eri pisteitä. Laitteen hallintaliit-tymä voi olla tehty niin, että siihen pys-tyy murtautumaan lapsellisen helposti, jonka jälkeen on mahdollista etsiä ver-kosta muita laitteita.

– Valmistaja ei ole välttämättä mietti-nyt pätkän vertaa laitteen kyberturvalli-suutta käyttäjän kannalta. Pesukone voi-daan vaikka määrätä laskemaan kaikki vedet lattialle.

Mustonen kertoo, että monet kulut-tajat osaavat suojata puhelimensa ja tie-tokoneensa, mutta leivänpaahtimeen ei voi tehdä tietoturvapäivitystä.

– Pitäisi pystyä, mutta valmistaja ei anna siihen mahdollisuutta.

Taskuvarkaus tietoturva-aukosta?Ammattimaiset verkkohyökkäykset yleistyivät 2000-luvun puolivälissä ja tahti tuntuu kiihtyvän. Erkki Mustonen arvioi, että jopa taskuvarkaudet voivat siirtyä yhä enemmän kyberpuolelle.

–Etäluettava maksukortti voidaan ot-taa haltuun ja kloonata omiin käyttötar-koituksiin. Tulevaisuudessa varas voi istua ruuhkajunassa tai –metrossa vie-reen, tunnistaa kortin lompakosta, ottaa

Kun leivänpaahdin on uhkaTietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen sanoo, että älylaitteet tuovat käyttäjille mahdollisuuksien lisäksi uhkia.

tarvittavat tiedot ja jäädä seuraavalla py-säkillä pois.

Toisena isona tulevaisuuden asiana Mustonen näkee digitalisoituvat autot. Hän uskoo, että valmistajat joutuvat te-kemään valtavia investointeja niiden kyberturvallisuuden eteen.

– Auto on yhteydessä nettiin ja ver-kottuu muihin laitteisiin. Siellä on puo-liavoimia järjestelmiä, joilla periaattees-sa voi ottaa auton haltuun. Auton voi pa-kottaa kulkemaan sata kilometriä tun-nissa, ja kytkeä jarrut pois päältä.

Mustonen sanoo, että autoissa saate-taan myös puhua arkaluontoisia asioita. Periaatteessa tietoturva-aukot mahdol-listavat myös salakuuntelun.

– Hyökkääjiä voisi kiinnostaa esimer-kiksi, mitä jonkun valtiojohtajan vir-ka-autossa puhutaan.

Asennemuutos on tarpeenErityisesti yritys- ja organisaatiopuolel-la verkkohyökkäyksillä saatetaan urk-kia tai salata tietoja. Rötöstelijät saatta-vat lähettää perään kiristyskirjeen, jossa uhataan tietojen paljastamisella tai tu-hoamisella.

– Ilman pilvipalveluita ja turvatallen-teita data on menetetty, Mustonen toteaa.

Mustonen sanoo, että tietoturvahyök-käysten uhrit tarvitsisivat suurta asen-nemuutosta. Ihmiset eivät ilmoita verk-korikoksista viranomaisille, kun he eivät usko, että niille voi tehdä mitään.

– Yritykset saattavat haluta vaieta ta-pauksista maineensa suojelemiseksi, mi-kä on tyrmistyttävää.

Mustosen mukaan kyberhyökkäyksis-tä tulisi aina tehdä tutkintapyyntö polii-sille, sillä mitä enemmän tapauksia tulee

tietoon, sitä enemmän niihin joudutaan vastaamaan ja voidaan varautua.

– Nämä eivät ole vain tietoturvayhtiöi-den bisneksen laajentamiseen keksitty-jä höpöpuheita, vaan vakavia ongelmia.

Yrityksillä on paljon tehtävääErkki Mustonen sanoo, että tietoturvaoh-jelmistot ja suodatusjärjestelmät kehit-tyvät koko ajan, mutta uutta tekniikkaa on kehitettävä hyökkäysten torjumiseksi.

Mustonen korostaa tietoturvallisuu-dessa ennaltaehkäisyn merkitystä. Hän sanoo, että erityisesti yritysten valmiut-ta on nostettava.

HELINS 2/2016 – 15

ohjata älypuhelimella, voi vain painaa laitteen nappulaa leivän paahtamiseen.

Mustosella on juuri siksi perinteinen mekaaninen kello. Hän naurahtaa, että vaikka maailmassa tapahtuisi minkälai-nen globaali kyberhyökkäys tahansa, hä-nellä on yksi laite, joka toimii.

– Teknologiafriikeille voisi joskus olla hyvä sulkea kaikki sähköiset laitteet, ot-taa mukaan vain kaikki välttämättömät tarvikkeet, mennä viikoksi metsään ja katsoa, miten pärjää.

Antti HalonenKuva Mikko Taipale

– Suomessa tietoisuus ja varautumi-nen ovat hyvällä tasolla, mutta vielä on paljon tehtävää. Yritysten on pystyttävä tunnistamaan sopimaton tietoliikenne.

Mustonen sanoo, että käyttöympäris-tö ja ohjelmistot on pidettävä ajan tasal-la. Korjaukset ja päivitykset pitää tehdä, kun ne ovat saatavilla.

– Kolme vuotta vanha selain, jossa on vanhoja Flash-laajennuksia, on verkko-hyökkäysten ykköskohde.

Ei syytä paniikkiinErkki Mustonen palaa leivänpaahdin- esimerkkiin. Hän sanoo, että ihmiset

kytkevät laitteitaan verkkoon ajattele-matta, mihin muuhun sitä voi käyttää.

– Jos leivänpaahdin kuumenee, vaik-ka se ei ole päällä, siellä voidaan jauhaa koodia. Se voi toimia bottiverkkona, lä-hettää roskapostia tai tietoja. Leivän-paahtimen pientä sirua käytetään verk-korikokseen.

Mustonen kuitenkin hillitsee paniik-kia. Suomessa on tutkitusti puhtaat ver-kot, eivätkä verkkorikolliset ole kiinnos-tuneita kaikkien leivänpaahtimista.

– Voi tosin pohtia, kannattaako laite liittää verkkoon, jos siihen ei ole mitään syytä. Jos leivänpaahdinta ei halua etä-

F-Securen tietoturva-asian-tuntija Erkki Mustonen on yksi Helsingin Insinöörien Kyberturvaa! -seminaarin puhujista. Seminaari järjes-tetään huhtikuun alussa.

16 – HELINS 2/2016

H HI ry

Teatteria, oopperaa, galleriakierroksia. HI tarjoaa jäsenilleen joka kuukausi eri-laisia tapahtumia.

– Kulttuuria pitää olla. Myös jäsenky-selyissä moni sanoo, ettei muuten tulisi lähdettyä tapahtumiin, kulttuurijaoston pitkäaikainen vetäjä Tuula Alho sanoo.

Alho iloitsee, että viime vuosina kult-tuuriin on HI:ssä ollut riittävän iso bud-jetti.

Tasapainottava voima Tuula Alho valmistui kone- ja lvi-in-sinööriksi 1980-luvun alkupuolella. Työuransa hän teki voimalaitospuolel-la nykyisen Fortumin ja sen edeltäjien palveluksessa. Helsingin Insinööreihin Alho liittyi vuonna 1995. Samalla alkoi aktiivinen yhdistystoiminta.

– Olen ollut hallituksen jäsen, varapu-heenjohtaja, puheenjohtaja ja edustaja-kokousedustaja sekä vetänyt kulttuuri-jaostoa.

Mikko Wikstedt on tehnyt yhteis-työtä Tuula Alhon kanssa 1990-luvulta.

– Tuula on yhteistyökykyinen ja pitkä-jänteinen. Hallituksessa on ollut ihmi-siä, jotka ovat olleet suuna päänä, mut-ta Tuula toimi tasapainottavana ja rau-hoittavana voimana.

Kulttuuria tarvitaanHI:n kulttuuritarjonta kasvaa vuosi vuodelta. Tapahtumien kirjosta jäsenet saavat kiittää Tuula Alhoa, joka on ollut intensiivisesti mukana yhdistyksen kulttuuritoiminnassa parikymmentä vuotta.

Yhdistyksessä on vuosien aikana jou-duttu käsittelemään hankaliakin asioita.

– En muista, että olisin koskaan rii-dellyt Tuulan kanssa. Hän on aina ollut vaikeissa tilanteissa fiksu ja rauhallinen, vaikka kyllä hän osaa puolustaa tiukasti omia mielipiteitään.

Myös Erkki Mattila on tuntenut Tuu-la Alhon pitkään, aina 1980-luvun lopulta.

– Tuula on iloinen ja myönteinen ja et-sii kaikesta positiivisia asioita.

Kulttuurin puolestapuhujaAy-asiat ovat HI:n ydintä, mutta isossa yhdistyksessä on myös paljon kulttuu-rista kiinnostuneita. Tuula Alhosta ih-misten pitää tehdä vapaa-aikanaan muu-takin kuin vain istua tietokoneen tai te-levision ääressä.

– Ja kun teatterin jälkeen mennään jonnekin istumaan, niin se on myös ver-kostoitumistilaisuus.

Mikko Wikstedt kertoo, että Tuula Al-hoa lukuun ottamatta muilla hallituksen jäsenillä ei ollut aikanaan kulttuuripuo-len osaamista.

– Toiminta alkoi Insinöörit taiteilijoi-na -projektin myötä, Alho sanoo. Hän on itsekin maalannut koko ikänsä.

Alho hoiti kulttuuritoimintaa pitkään

silloisen toiminnanjohtajan kanssa. Nyt HI-Kulttuurijaostoon kuuluu neljä in-nokasta jäsentä.

Nykyisin HI järjestää jäsenilleen käyntejä teatteriesityksissä, oopperas-sa, baletissa, konserteissa ja taidenäyt-telyissä.

– Olemme käyneet Pori Jazzeilla, Oopperajuhlilla Savonlinnassa ja Viros-sa baletissa. Itse vedän galleriakierrok-sia. Meillä on ollut myös taidekursseja, joiden vetäjinä ovat olleet alan ammat-tilaiset. Ainoastaan kirjallisuus on viime vuosina jäänyt.

Alho muistuttaa, että jäsenedut ovat kulttuuritapahtumissa melkoiset.

Viime aikoina kulttuurijaostolla ei ole ollut ongelmia saada rahaa toiminnalle. Ennen oli toisin.

– Silloin kulttuurille ei ollut erikseen varattu määrärahoja. Isona ryhmänä saimme tapahtumiin paljousalennuk-set, siinä kaikki.

– Tuula piti hallituksessa kulttuurin puolta. Kun rahoja jaettiin, ilman Tuu-laa kulttuuri olisi voinut meiltä muilta unohtua, Mikko Wikstedt sanoo.

Kaikkeen ei ehdiTuula Alho on ollut vajaat kymmenen

Poika ja koira 2012, Tuula Alho.Vanha kauppapaikka 2015, Tuula Alho. Voima 2011, Tuula Alho.

”Kun rahoja jaettiin, ilman Tuulaa kulttuuri olisi voinut meiltä muilta unohtua.”

HELINS 2/2016 – 17

Yhdistystyö on ollut hauskaa ja antoisaa. Insinööreistä puhutaan mitä puhutaan, mutta kyllä he ovat huikean hauskoja tyyppejä, Tuula Alho sanoo.

Tulisuudelma 2015, Tuula Alho.

Tuula Alho HI:ssä

n Kunniajäsen 2012 lähtienn Hallituksen puheenjohtaja 2001n Hallituksen varapuheenjohtaja 1998–2000, 2002n Hallituksen jäsen 2003–2007n Insinööriliiton edustajakokous- edustaja 1997–2005, 2007–2015n Kulttuurijaoston vetäjä toista kymmentä vuotta

vuotta eläkkeellä. Hän muistelee kai-hoisasti, miten HI:n hallitus oli hänelle kuin toinen perhe. Muiden kiireiden ta-kia jotain on ollut pakko karsia.

– Olen Keski-Helsingin SPR:n halli-tuksessa, teen vanhustyötä Kampin pal-velukeskuksessa ja olen mukana myös toisessa vanhustyön yhteistoimintaryh-mässä. Lisäksi olen kahdessa eri taide-yhdistyksessä: Suomen taiteilijat ry:ssä sihteerinä ja Helsingin taideyhdistyk-sessä hallituksen jäsenenä.

Myös maalaus vie aikaa. Alhon työ-huone on Kaapelitehtaalla, jossa hän jakaa tilan neljän muun taiteilijan kans-sa. Kuorosta Alho jäi pois viime syksynä.

– Sydän särkee joka kerta, kun jostain jään pois, mutta kun konserteissa pitää tunti seistä, niin polvet eivät kestä.

Myös kolme lasta, neljä lastenlasta ja yksi lapsenlapsen lapsi vievät oman ai-kansa.

Natasha PetrellKuva Mikko Taipale

18 – HELINS 2/2016

K Koulutus

Niklas Dahl opiskeli Metropoliassa me-diatekniikkaa. Huhtikuussa 2015, rei-lu kuukausi ennen valmistumista, hän aloitti työt Raha-automaattiyhdistykses-sä web developerina eli verkkokehittäjä-nä. Dahlin tiimi ylläpitää ja kehittää si-vustoa, jossa voi pelata RAY:n verkkope-lejä. Itse pelejä tiimi ei kehitä.

Dahl alkoi hakea oman alansa töitä, kun opinnoista oli jäljellä lopputyö ja muutama kurssi.

– En kuitenkaan laittanut hakemuksia kymmenittäin vaan niitä oli kerralla ve-tämässä kourallinen.

Koska mies oli jo käyttänyt kaikki opintotukikuukautensa, hän työsken-teli jonkin aikaa muuttomiehenä. Kun RAY:llä vapautui paikka, Dahl haki sitä.

– Täällä oli tutun tuttu töissä. Keskus-telin hänen kanssaan ennen varsinais-ta työhaastattelua ja se antoi lisäbuustia.

Osaamista kehitettävä myös itseNykyisen työnsä Niklas Dahl kokee omakseen.

– Pääsen toteuttamaan itseäni sellai-sessa työssä, jota on tullut opiskeltua ja tutkittua viimeiset kymmenen vuotta.

Metropolian opinnot valmistivat työ-elämään tarjoamalla raamit omalle osaa-miselle. Pelkkä koulussa opittu ei Dahlin mukaan kuitenkaan riitä.

Koulusta raamit osaamiselleTiimi- ja ryhmätöiden lisäksi koulussa olisi hyvä opettaa esimiesten kanssa työskentelyä.

– Omaa osaamista pitää kehittää myös itse ja ottaa asioista selvää.

Dahl haki omatoimisesti lisäoppia muun muassa netistä.

– Näin sain enemmän irti sekä omasta ajasta että koulun tarjoamasta sisällöstä.

Koulusta kannattaa Dahlin mielestä etsiä ne aiheet, jotka oikeasti kiinnos-tavat ja panostaa niihin. Häntä kiinnos-ti myös av-puoli, mutta sen opiskeluun hän keskittyi paljon vähemmän kuin koodaukseen.

Heti oman alan töihinParannettavaa Niklas Dahl löytää kou-lujen työelämäyhteyksistä. Osa nuorista pääsee oman alan kesätöihin heti, mut-ta kaikki eivät tässä onnistu. Dahl teki omat työharjoittelunsa start up -yrityk-sessä, jonne hän päätyi erään opettajan suosituksesta.

– Monet opettajat tarjoavat kiinnostu-neille linkkejä eteenpäin, mutta parempi olisi, jos yhä useampi pääsisi mahdolli-simman aikaisin oman alan töihin.

Koulussa Dahl oppi tiimi- ja ryhmä-työskentelyä. Nykyisessä työssä töitä tehdään kahdeksan hengen tiimissä. Esi-miesten kanssa työskentelyyn hän olisi kaivannut lisää opetusta.

– Koulutus antaa ohjakset siihen, mitä teet ja kenen kanssa, mutta ei sitä, kenel-

le teet töitä. Jotenkin opinnoista puuttui konkreettinen esimiesrajapinta.

Dahl kuitenkin kokee, että Metropo-liasta hän sai riittävästi valmiuksia siir-tyä työelämään.

– Sieltä sai pohjat, mutta työ kouluttaa tekijäänsä. Esimerkiksi täällä RAY: llä si-säänpääsy paikalliseen prosessiin on vie-nyt oman aikansa. Työtehtävät ovat avau-tuneet sitä mukaa, kun niitä on tullut eteen.

Liiton kursseilta apua Niklas Dahl ei muista, että hän olisi saa-nut koulusta apua työn hakemiseen.

– Orientoivissa opinnoissa sitä taidet-tiin käydä vähän läpi, hän muistelee.

Ammattiliiton edustaja kävi kuitenkin kertomassa yleisiä vinkkejä työnhakuun ja kävi läpi palkkataulukoita.

Dahl oli aktiivisesti mukana Insinöö-riliiton opiskelijatoiminnassa. Ennen valmistumistaan hän toimi muun muas-sa HI:n hallituksessa opiskelijajäsenenä kaksi kautta. Liiton koulutusten kautta hän kertoo saaneensa työnhakuun konk-reettista valmennusta ja tietoa.

– Olisi hyvä, jos koulut tekisivät enem-män yhteistyötä liittojen kanssa ja hyö-dyntäisivät niiden osaamista.

Natasha PetrellKuva Markus Sommers

Koulutukset ovat osa liiton palveluaInsinööriliitto järjesti viime vuonna 125 koulutusta, jois-ta noin 25 pääkaupunkiseudulla yhdessä HI:n kanssa. Kou-lutukset on suunnattu kaikille liiton jäsenille opiskelijoista työuran loppumetreillä oleville. Ne jakautuvat kolmeen ko-konaisuuteen.

– Urahallintaa ovat muun muassa työnhakuun ja uralla ke-hittymiseen, kuten oman osaamisen tunnistamiseen, cv:n tekoon, yleisiin työhakukoulutuksiin ja työnhakuun sosiaa-lisessa mediassa liittyvät koulutukset, Insinööriliiton koulu-tusasiamies Jani Huhtamella sanoo.

Henkilökohtainen edunvalvonta sisältää muun muassa työ-lainsäädäntöön, työaikoihin ja työpaikkojen ristiriitatilanteisiin liittyvät koulutukset. Ammatilliset tiedot ja taidot -osiossa on esiintymistaitoa, englannin kieltä ja esimieskoulutusta.

Koulutuksien yksi syy on ennaltaehkäistä ongelmia työ-paikoilla. Sopimusasioiden ja omien oikeuksien ja velvolli-suuksien tunteminen työelämässä on tärkeää.

Urakoulutukset ehkäisevät työttömyyttä. Osalla jäsenistä on takana pitkä työura. Jos se päättyy esimerkiksi yt-neu-votteluiden seurauksena, kaikilla ei ole kokemusta työn-hausta.

– He ovat menneet hyvinä aikoina suoraan koulunpenkiltä töihin. Kun ura on katkennut, he hakevat nyt töitä ja päivit-tävät osaamistaan.

Ammatilliset tiedot ja taidot -koulutukset puolestaan täh-täävät uran, työpaikan ja oman arvon säilyttämiseen työpai-kalla.

HELINS 2/2016 – 19

Niklas Dahl työskentelee web developerina eli verkkokehittäjänä Raha-automaattiyhdistyksessä.

20 – HELINS 2/2016

K Koulutus

Aikaisemmin koulutusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat koskeneet aina yhtä osaa kerrallaan: peruskoulua, kes-kiastetta, korkeakoulua tai omistus- ja rahoitusjärjestelmiä. Nyt yhteiskunnas-sa tapahtuvat suuret muutokset haasta-vat koko järjestelmän ja erityisesti sen toimintatavat.

– Emme pärjää entisellä. Koulutuk-sen rahoitus on kääntynyt miinusmerk-kiseksi, eikä siihen ole näkyvissä lähi-vuosina muutosta, kun koko valtion ja kuntien talous on siinä tilassa kuin on, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori emeritus Veijo Hintsanen sanoo.

Toinen suuri muutos tapahtuu työelä-mässä. Nykyisistä työpaikoista iso osa häviää 10–20 vuoden kuluessa digitali-saation ja automatisaation myötä, mut-ta samalla syntyy myös uusia.

– Häviävät ja uudet ammatit haas-tavat ammatillisen koulutuksen. Myös lisä-, täydennys- ja uudelleenkoulutuk-sen tarve kasvaa.

AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSARehtori emeritus Veijo Hintsasen mielestä koulutusjärjestelmä ja sen toimintatavat on mietittävä uusiksi.

Edullinen tutkinto netistäMyös opiskelijat ovat muuttuneet.

– Nykynuoret ovat eläneet koko elä-mänsä koneella ja hakeneet tietoa netis-tä. Koulutuksen täytyy muuttua toimin-tatavoiltaan sellaiseksi, että se haastaa ja innostaa näin kasvaneita lapsia ja nuoria.

Veijo Hintsanen toivoo, että opettajat pysyisivät tässä kehityksessä mukana.

– Pelkään, että paljon on kuitenkin tekemistä, jotta kaikki saataisiin tähän kelkkaan mukaan.

Kansainvälinen tarjonta haastaa suo-malaiset korkeakoulut.

– Suomessa kaikki osaavat englantia. Jos korkeakoulujen oma nettipohjainen koulutustarjonta ei kovaa vauhtia kehi-ty, on olemassa riski, että kansainväliset toimijat vievät opiskelijat.

Onneksi Suomessakin on jo korkea-kouluja, joissa pystyy suorittamaan jo-pa kokonaisia tutkintoja etänä.

– Ei se tietysti kaikkiin tutkintoihin sovellu, mutta siihen suuntaan mennään ja tässä kehityksessä suomalaisten kor-keakoulujen tulisi pysyä mukana.

Pois tutusta ja turvallisestaKoulutusinstituutiot ovat vakiintunei-ta rakenteita ja jähmeitä muuttumaan.

– Ilman muutosta seuraa jatkuvaa ruikutusta, että rahaa on liian vähän. Ruikuttamisen sijaan pitäisi tietoises-ti muuttaa toimintatapoja ja hakea sitä kautta ratkaisuja, joilla voimavarat koh-dennetaan oppilaitoksen varsinaiseen tehtävään eli opetukseen ja oppimiseen.

Suomen koulutusjärjestelmä ja var-sinkin ammatillinen koulutus on perin-teisesti rakennettu sektorikohtaisesti, ja eri oppilaitosmuotojen välinen yhteistyö on positiivisista kehitysaskeleista huo-limatta edelleen pääsääntöisesti sattu-manvaraista.

– Nyt raja-aitoja pitää madaltaa tai jopa kokonaan kaataa. On rakennetta-va yhteisiä kampuksia ja palveluita sekä suunnitelmalliseen työnjakoon perustu-vaa sisältötuotantoa.

Integraatiota syvennettävä – Suomessakin on päästävä siihen, et-tä koulutus ei ole oma irrallinen saarek-keensa, jossa työelämä on yhtäällä ja kou-lutus toisaalla, Veijo Hintsanen sanoo.

Hintsasen mukaan täällä on viime vuosina menty oikeaan suuntaan, mutta tehtävää on vielä. Julkisuudessa vaadi-taan, että nuorten pitäisi valmistua kou-lusta äkkiä, eikä opintojen aikana saisi tehdä töitä.

– Oma käsitykseni on valmistumi-sen suhteen samanlainen, mutta työssä käynnin osalta päinvastainen. On sekä nuoren itsensä että työelämän kannal-ta hyvä, että opintojen ohella käydään myös töissä. Siinä opitaan, mitä työelä-mässä tapahtuu ja miten siellä toimitaan. Työssä oppimisen painoarvo tulee suu-rella todennäköisyydellä kasvamaan tu-levissa koulutusratkaisuissa.Natasha PetrellKuva PixhillLue lisää aiheesta HI:n nettisivuilta www.helins.fi

-> edunvalvonta -> koulutuspolitiikka -> 2/inske/

HELINS 2/2016 – 21

Omaehtoisen työnhaun tukipalvelut laa-jenevat.

Akavalaisten liittojen Työnhakuvetu-ri sai projektipäällikkö Risto Säynävä-järven rinnalle uuden työntekijän hel-mikuussa. Työnhakuboosterin ryhmä-toiminta lisääntyy. Tavoitteena on tup-lata työllistymistä tukevien pienryhmien osallistujamäärä tänä vuonna.

Hankkeen koulutuspäällikkönä aloitti helmikuussa helsinkiläinen Sirpa Hut-tunen, joka on työskennellyt erilaisissa markkinointiviestinnän tehtävissä lä-hes kolme vuosikymmentä. Hän sai en-sikosketuksensa Työnhakuveturiin run-sas vuosi sitten, kun hän jäi itse työttö-mäksi yt-neuvottelujen seurauksena.

Toiminta teki Huttuseen vaikutuk-sen, ja hän päätyi Työnhakuboosterin vertaisryhmän vetäjäksi. Valinta hank-keen työntekijäksi tuntui lottovoitolta.

– Työnhaun opiskelusta on ollut mi-nulle äärimmäisen paljon hyötyä tässä työssä.

Markkinointiviestinnän ammattilai-sen mukaantulo auttaa Työnhakuvetu-ria tekemään itseään tunnetuksi. Palve-lujen tarve on kasvanut niin paljon, että toimintaa on markkinoitava aktiivisem-

TYÖNHAUN TUKITIIMI VAHVISTUITyönhakuveturi sai Sirpa Huttusesta uuden työntekijän. Luvassa on uusia vertaisryhmiä.

min esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.Huttusen vastuulla on markkinoinnin

ja yleisen toiminnan kehittämisen lisäk-si myös vertaisryhmien ohjaajien tuke-minen.

Vertaistuesta oivalluksiaTyönhakuveturin palvelut tuottaa Oma-ehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry.

Työnhakuboosterin vertaisryhmät on tarkoitettu Uudellamaalla asuville kor-keakoulutetuille, jotka ovat TE-toimis-tossa työttöminä työnhakijoina. Osal-listujat kirkastavat omaa osaamistaan ja harjoittelevat sen markkinointia luotta-muksellisissa ryhmissä.

– Ryhmän tuella jokaisella on mah-dollisuus hahmottaa, missä loistaa. Ryh-mä usein tunnistaa sellaisia vahvuuksia, joille itse on sokea, Sirpa Huttunen sa-noo.

Ryhmiin voi ilmoittautua jatkuvas-ti. Kuhunkin ryhmään valitaan kymme-nen osallistujaa, joilla on erilaiset taus-tat. Kesätaukoa lukuun ottamatta joka kuukausi alkaa noin neljä uutta ryhmää.

Asiantuntijaluennoille voivat osal-listua uusimaalaiset, jotka kuuluvat jo-honkin Työnhakuveturin jäsenjärjes-

töistä ja ovat joko jääneet tai jäämässä työttömäksi.

Piilotyöpaikkoja metsästämäänSuurin osa työttömistä tai työttömyyden uhkaamista insinööreistä tulee tällä het-kellä isoista yrityksistä. Pienten ja keski-suurten yritysten merkitys työllistäjinä on lisääntynyt, eivätkä ne välttämättä il-moittele avoimista työpaikoistaan.

Sirpa Huttunen kertoo, että noin 80 prosenttia työpaikoista ei tule julkiseen hakuun. Hän kehottaakin etsimään oman alan piilotyöpaikkoja aktiivisesti.

– Avointa paikkaa kannattaa hakea he-ti. Tuo ilmi motivaatiosi ja kerro, mitä li-säarvoa toisit mukanasi. Pue aito innos-tuksesi sanoiksi, hän neuvoo.

Huttunen toivoo, että Työnhakuvetu-ri tavoittaisi mahdollisimman monia in-sinöörejä. Tulevaisuudessa tiimi haluaa tarjota entistä monipuolisempaa ryhmä-toimintaa.

– Tavoitteena on kehittää jatkopolku niille, joiden työttömyys syystä tai toi-sesta pitkittyy.

Minna KurvinenKuva Mikko Taipale

Sirpa Huttunen uskoo, että hänen kokemuksensa markkinointivies-tinnän alalta tuo Työnhakuveturin toimintaan uutta näkökulmaa.

K Koulutus

22 – HELINS 2/2016

InssivisaTestaa tietosi

4 3 1 7 9 5 2 8 69 2 8 3 4 6 5 1 75 6 7 8 2 1 4 9 32 8 5 6 7 9 3 4 16 9 4 5 1 3 8 7 27 1 3 2 8 4 9 6 58 7 6 4 5 2 1 3 93 5 9 1 6 8 7 2 41 4 2 9 3 7 6 5 8

V Vapaa-aika

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 28.4.2016mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikon-katu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skan-nata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastannei-den kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähet-täneistä arpa suosi Annika Varsiota.

Sudoku /2016Vastaukset: 1. a 2. c 3. b 4. b 5. a

41 2 7 9

8 59 4 5 2

2 3 45 8 7 13 8

6 1 4 51

1. Minkä alan tieteilijä ranskalainen valistusajattelija Frédéric Bastiat oli?a) taloustieteilijäb) kasvatustieteilijäc) tähtitieteilijä

2. Mikä ominaisuus ananassukuisella Brocchinia reducta -kasvilla on?a) se menestyy ilman vettä vuodenb) se on myrkyllinen vain ihmisellec) se syö lihaa

3. Mistä asti antibiootteja on käytetty infektioiden hoidossa?a) 1920-luvultab) 1940-luvultac) 1960-luvulta

4) Mistä aatelismies ja teollisuusjohtaja Gustaf Wrede tunnetaan Suomessa?a) kemian alan keksinnöistäb) maatalouskoneiden kehittäjänäc) runoilijana

5. Minkä on mekaanikko ja matemaatikko Heronin 2 000 vuotta sitten keksimä eolipiili.a) höyryturbiinib) alkeellinen auto c) nostokurki

HELINS 2/2016 – 23

Heureka

Elokuvia ja vanhoja autoja Mobilisti ja rekvisiittames-tari Risto Höylä on vähän kuin James Bond -tarinois-sa esiintyvä varustemestari Q. Pelle Hermannin auto ja autenttinen sota-ajan auto-kolonna ovat esimerkkejä Höylän rakentamista lavas-teajoneuvoista. Elämäkerta esittelee myös miehen ra-kentamia erikoishärveleitä. Elokuvia ja vanhoja autoja sopii lahjaksi elokuvien ja vanhojen autojen ystäville.

Anita Saarelainen: Elokuvia ja vanhoja autoja – Rekvisiittamestari Risto Höylän tarina. Docendo 2016.

Suksi HeurekaanHeurekassa pääsee nyt testaamaan talvilajeja ympäri vuo-den. Voit kokeilla urheiluselostajan työtä tai esimerkiksi mä-kihyppyä, curlingia tai alppihiihtoa. 20 eri näyttelykohteessa on jokaiselle jotakin kiinnostavaa ikään katsomatta. Haus-kinta oli ehkä kokea, miltä ampumahiihtäjästä tuntuu täh-dätä maalitauluun, kun syke on hiihto-osuuden jälkeen kor-kealla, tai lumipallon tarkkuusheitto.

Suksi Heurekaan! -näyttely on Heurekan sekä Kööpenha-minan Experimentarium- ja Bergenin VilVite- tiedekeskus-ten ja Tukholman Tekniska museet -museon yhteisprojekti, joka kiertää Pohjoismaissa.

Suksi Heurekaan! -näyttely 9.2.2016–15.1.2017.www.heureka.fi

Mehu on rockRock’n’roll Juicer on na-pakka sukellus mehusta-misen saloihin. Se sisältää runsaasti reseptejä sekä tietoa kasvisten ja hedel-mien terveysvaikutuksista ja käytöstä.

Vihermehuista innostu-nut The 69 Eyesin solis-ti Jyrki 69 on tehnyt kirjan yhdessä personal trainer, freelance-toimittaja Anu Kiiverin sekä rockvalo-kuvaaja Ville Juurikkalan kanssa.

Jyrki 69, Anu Kiiveri: Rock’n’roll Juicer.Like Kustannus 2016.

Rengas täyteen ja äkkiäKuinka kovaksi polkupyörän rengas pi-tää pumpata? Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, mutta fillaris-tien yleisin virhe on jättää renkaat liian löysiksi. Tällöin polkeminen on ras-kaampaa, koska renkaat pureutuvat tiehen laajemmalla alalla. Kevyt kus-ki pärjää alhaisemmilla paineilla kuin painava.

Suuntaa-antava tieto löytyy yleensä päällysrenkaan kyljestä ”Inflate to max … bar”. Maastopyörän paksuihin ren-kaisiin tarvitaan painetta vähemmän, mutta kapearenkaiset maantiekiitäjät pumpataan jopa 9 barin paineeseen.

Renkaan täyttäminen riittävän ko-vaksi käy parhaiten ilmanpainemit-tarilla varustetulla jalkapumpulla. Pa-rin, kolmen kympin investointi kunnon pumppuun pudottaa renkaan täyttä-miseen vaadittavan ajan ja vaivan hel-posti alle neljäsosaan verrattuna käsi-pumppuun.

Teimme epätieteellisen kokeen, jos-sa pumpattiin tyhjä 28 tuuman kau-punkipyörän rengas täyteen (noin 4 bar) ensin reppuun mahtuvalla käsi-pumpulla ja sitten jalkapumpulla. Tes-tin tulos:

Käsipumppu: 1 minuutti 11 sekuntia Jalkapumppu: 26 sekuntiaMoni kuntopyöräilijä pitää lenkillä

mukanaan uuden sisäkumin lisäksi hii-lidioksidipatruunaa. Kertakäyttöisellä patruunalla rengas täyttyy parissa se-kunnissa ja säilyy ajokelpoisena noin vuorokauden.

Käsipumppu.

24 – HELINS 2/2016

M Menneitä muistellen

Oletko kuullut tarinaa traktorista, jo-ka on kirjaimellisesti noussut haudasta?

Pohjois-Karjalan Valtimolla asui 1920-luvulla isäntä, joka hankki tilalleen uuden ajan ihmeen, Kullervo-mootto-rivetäjän. Isännän pettymykseksi uu-tuuskoneessa oli paljon vikoja. Vuonna 1960 hän purki traktorin ja hautasi sen AIV-kuoppaan.

Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Valtran Suolahden-tehtaalla työsken-nellyt Markku Lyhty sai uuden työka-verin, joka oli kotoisin Valtimolta. Mu-seoajokkeja harrastava Lyhty kertoi mie-helle haaveestaan: hän haluaisi rakentaa Kullervo-traktorin.

Työkaveri mainitsi löytäneensä poika-sena erikoisen rappurallin, joka oli pal-jastunut naapurin traktorin jäähdytti-

Uusi elämä KullervolleTraktoriharrastaja Markku Lyhty aikoo saada liki satavuotiaan Kullervonsa takaisin ajokuntoon.

meksi. Hän näytti löydöstään kuvia Lyh-dylle ja sai tämän innostumaan. Ilmetty Kullervon jäähdytin!

Työkaveri sai selville, mitä muille osil-le oli tapahtunut. Vielä samana kesä-nä hän ja Lyhty matkustivat Valtimolle metallinpaljastin mukanaan ja kaivoivat maan povesta traktorin tärkeimmät osat.

Nyt laukaalaisen Lyhdyn pajassa sei-soo omilla pyörillään ihka oikea Kuller-vo. Lyhty uskoo, että hän saa vielä trak-torivanhuksen moottorin hyrähtämään käyntiin.

Silloin hänen yksilönsä saattaisi olla maailman ainoa liikkuva Kullervo.

Aikalaisekseen moderniKalevalasta nimensä lainannut Kuller-vo aloitti kotimaisten traktorien aika-

kauden vuonna 1919. Uutuus jaksoi vetää kolmesiipistä auraa, joten sillä oli hyvät mahdollisuudet mullistaa maanviljelys.Suunnittelija Gustaf Wrede oli ottanut mallia Amerikasta ja kehitellyt koneen, jonka moottorin alaosa muodosti osan runkoa. Runko oli valettu koteloista, joi-den alla voimansiirtolaitteet olivat suo-jassa lialta.

Kullervossa oli kuulalaakerit, etujou-situs ja moottorissa öljypumppu, jossa oli kehittynyt voitelu. Perusrakenne oli Markku Lyhdyn mukaan samantyyppi-nen kuin nykytraktoreissa.

Onni ei vain ollut Kullervon puolella. Valmistajalla oli kiire saada kone mark-kinoille, joten koeajot jäivät vähälle. Muun muassa venttiileihin ja jäähdy-tysjärjestelmään jäi vikoja.

Ylä vas. Nämä osat löytyi-vät puolen metrin syvyy-destä. Takana vaihtokam-mio, keskellä kampikammio ja edessä etu- ja takapyörä.

Ala vas. Kullervon alkupe-räisiä pikkuosia. Vasem-massa nurkassa tulpan-johdon pää, ryyppy- ja rasvakupit ylhäällä vasem-malla. Oikeassa nurkassa jäähdytysvesiputki.

Ylä oik. Ohjauspyö-rästä oli löytöhetkel-lä jäljellä vain napa. Istuin löytyi Tamme-lasta.

Ala oik. Yhdistetty pako- ja imusarja on vielä siinä kunnossa kuin se oli löytöhet-kellä. Kaasutin on merkkiä Zenith.

HELINS 2/2016 – 25

Kullervo-moottorivetäjän Suomen ensimmäisen traktorin suunnitteli Gustaf Wrede.n Valmistaja oli Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy.n Kullervoja valmistettiin vuosina 1919–23 alle 200.n Suomessa on tiettävästi jäljellä kolme Kullervoa. Kaksi muuta ovat maatalousmuseo Sarassa Loimaalla ja Mustialan maatalousoppilai-toksen museossa Tammelassa.

Kaiken kukkuraksi Venäjän vallan-kumous oli romuttanut suunnitelmat itäisten kotimarkkinoiden valtaamises-ta. Kullervon valmistus loppui lyhyeen.

Uusia osia piirtämälläMarkku Lyhtyä harmittaa, että muiste-loissa korostuvat usein Kullervon viat.

– Kullervo oli oikein hieno yritys, mut-ta siinä oli monia laatupuutteita. Oli-si vain pitänyt tehdä enemmän koeajo-ja, korjata vikoja ja jatkaa kehittämistä.

Esimerkiksi jäähdytysongelmat oli-sivat hänen mukaansa korjaantuneet isommilla vesikanavilla ja tehokkaam-malla vesipumpulla.

Lyhty on unelmoinut toimivan Kul-lervon kokoamisesta jo vuosikymmen-ten ajan. Ensimmäiset osansa hän löysi 1980-luvun puolivälissä Tervolasta La-pista.

Paljon Lyhty on tehnyt myös itse. Voi-mansiirron tuotekehityksessä elämän-työnsä tehnyt mies on istunut museoissa piirtämässä ja valokuvaamassa säilynei-den Kullervojen teknisiä yksityiskohtia.

Lyhty arvioi, että hän on jo käyttänyt

kunnostustyöhön 700–900 tuntia. Vaik-ka joissakin Valtimolta löytyneissä osissa oli lähes puolen sentin ruostekerros, val-taosa aarteesta oli säilynyt hiesumaassa hämmästyttävän hyvin.

– Valmistuskyltti oli vielä ruuveilla kiinni, ja maalikin oli monissa paikois-sa säilynyt.

Unelma juhlapäivästäViime aikoina kunnostus on edennyt hi-taasti, sillä Lyhtyä ovat työllistäneet hä-nen muut projektinsa. Tarkan työn te-kijän periaatteisiin kuuluu väliaikaisten osien välttäminen ja uskollisuus alkupe-räisille ratkaisuille.

Hän ei esimerkiksi aio tehdä Kuller-voon isompia vesikanavia.

– Teen ne samalla tavalla kuin alkupe-räisessä, vikoineen.

Järjestelmällistä miestä potkii eteen-päin moottorivetäjän jäähdyttimessä nä-kyvä päivämäärä vuodelta 1919.

– Jos terveyttä ja aikaa on, kyllä kai Kullervo satavuotispäivänään pitäisi he-rättää henkiin. Kiire voi tulla.

Teksti Minna KurvinenKuvat Minna Kurvinen ja Markku Lyhdyn kotialbumi

Markku Lyhdyllä on arkistoissaan paljon Kullervo-aiheista materiaalia, kuten valokuvia, lehtijuttuja ja mainoksia. Kuvassa (oik.) Kullervon ohjekirja.

26 – HELINS 2/2016

K Koulutus

Yrityskiihdyttämö Turbiini on Vantaan kaupungin ja Metropolia Ammattikor-keakoulun yhteishanke, jonka tarkoitus on edistää alueen yritystoimintaa.

– Vantaalla ei aikaisemmin ollut täl-laista palvelua kasvuyrityksille. Turbii-

Apua ja sparrausta aloitteleville yrityksilleAmmattikorkeakoulun rooli on mahdollistaa uusien ideoiden syntyminen. Yritys-kiihdyttämö Turbiinissa yritykset ja opiskelijat voivat työstää ajatuksia eteenpäin.

Varastovalvontaan tarkoitettua dronea kehittää kuuden hengen tiimi. Tiimin vetäjänä toimiva Pauli Isoaho (oik.) kertoo, että prototyyppi on tarkoitus julkistaa maaliskuun aikana. Kuvassa myös Hannes Jesar (vas.) ja Heikki Santti.

nissa pyritään nimenomaan luomaan ja hiomaan ideoita. Lisäksi voimme osaa-misellamme auttaa yrityksen kehittymis-tä opiskelijatyönä, Heikki Santti sanoo.

Yrityskiihdyttämö Turbiini lansee-rattiin virallisesti vuonna 2015. Se toi-

mii Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa Vantaan Technopoliksessa. Metropolian ja Vantaan kaupungin li-säksi myös Haaga-Helia- ja Laurea-am-mattikorkeakoulut ovat mukana. Turbii-nin rahoittajina toimivat Vantaan kau-

HELINS 2/2016 – 27

Pienkone pörrää varastossaYksi Turbiinin tiloissa toimivista startup-yrityksistä kehittää etä-ohjattavaa drone-lentokonetta, joka on tarkoitettu sisätiloissa tapahtuvaan varastovalvontaan. Jos varastossa tapahtuu häly-tys, drone-lennokki voidaan lä-hettää paikalle katsomaan, mikä on hälytyksen syy. Sillä voi myös seurata, onko käytä-villä esteitä tai onko tietty tava-ra hyllyssä.

Oppia idean skarppaukseen Yrittäjäopetus Metropoliassa on kampus-, opettaja- ja koulutusalakohtaista. Sitä voisi olla enemmänkin. Metropoliassa on järjestetty kymmenen opintopisteen In-noVaara -jakso, joka kannusti opiskelijoita yrittäjyyteen. Sen aikana opiskelijat pe-rehtyivät yrittäjille tarpeellisiin taitoihin, kuten ideoiden kehittämiseen, myyntiin ja tehokkaaseen vuorovaikutukseen.

– Se, että opetetaan pelkästään kirjanpitoa, yritysmuotoja ja verotusta, ei toimi. Nuo seikat ratkeavat kyllä, kun rahaa alkaa tulla. Alkuvaiheessa tärkeämpää on sparrata liikeideaa ja saada kehitettyä omaa tuotetta, Heikki Santti sanoo.

Hannes Jesarin mielestä pitäisi päästä koko yrittäjyyskeskustelun yli ja lähteä asiakkaiden tarpeeseen perehtymisestä.

– Pitää etsiä ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin, eikä vain näperrellä oman idean parissa. Myös kritiikkiä, rakentavaa palautetta ja kommentteja on otettava vastaan.

punki sekä Metropolia. – Turbiini on alusta, jonka avulla

voimme järjestää opiskelijoille oikean työelämän ympäristön ja josta he voivat saada substanssiosaamista. Tarvittaessa palkkaamme opiskelijoita harjoitteluun tai jopa työsuhteeseen näihin hankkei-siin, Hannes Jesar sanoo.

Mukana on usein opiskelijoita in-sinööreistä tradenomeihin ja muotoili-joista hoitoalan opiskelijoihin.

Sparrausta ja neuvontaaHannes Jesar valmistui Metropoliasta viime keväänä. Hän liittyi tiimiin, kun Turbiiniin etsittiin henkilöä rakenta-

maan konseptia, suunnittelemaan tilaa ja tuotteistamaan palveluita.

– Opiskelin Metropolia Business Schoolissa International Business and Logistics -ohjelmassa ja tuon tähän pro-jektiin kaupallista osaamista. Teknolo-giayrityksiä pitää muistuttaa, että tuote pitää rakentaa asiakaslähtöisesti. Myös tuotteiden kaupallistaminen ja hinnoit-telu on usein ongelma.

Heikki Santti on puolestaan Metropo-lian palkkalistoilla.

– Olen yhteydessä yrityksiin ja raken-nan kontakteja. Lisäksi haen hankkeisiin ammattikorkeakoulun puolelta sopivia tekijöitä.

Turbiini tarjoaa startup -yrityksille ti-loja, sparrausta ja neuvontaa.

– Kyseessä voi olla yksi henkilö tai tii-mi, Santti sanoo.

Varsinaista yritystä ei vielä tarvitse olla. – Ajatuksenamme on, että ennen kuin

yritystä perustetaan, pitää luoda jonkin-laista liikennettä asiakkaiden suuntaan, jotta nähdään, kantaako idea, Jesar to-teaa.

Potentiaaliset yrittäjät voivat olla am-mattikorkeakoulujen nykyisiä tai entisiä opiskelijoita, joilla on idea.

– Lisäksi YritysVantaa ohjaa meil-le asiakkaita, joiden he kokevat hyöty-vän enemmän meidän osaamisestamme. Myös espoolaiset ja helsinkiläiset ovat tervetulleita, Santti jatkaa.

Tällä hetkellä Turbiinissa on kym-menkunta aloittelevaa yritystä.

Kokeiluja työelämän ideoistaTurbiini tarjoaa palveluita myös pk-yri-tyksille, joilla on tarve kehittää toimin-taansa.

– Pk-yrityksillä voi olla tarve uusille

tuoteideoille tai halu kehittää jo olemas-sa olevien tuotteiden ominaisuuksia. Me autamme siinä, Heikki Santti sanoo.

Kolmas palvelu on smart lab -toimin-ta. Vantaan kaupungin eri virastoissa on ideoita toiminnan kehittämiseksi.

– Vantaan kanssa olemme sopineet, että tämän vuoden aikana toteutamme kymmenen kokeilua, Santti toteaa.

Kokeilut liittyvät esimerkiksi tervey-den edistämiseen ja rakennusratkaisuihin.

– Pyrimme luomaan nopean tavan mi-tata tilojen sisäilmaongelmien astetta ja olemassaoloa.

Metropolian Elektria-yksikössä on ke-hitetty EKG-laastari.

– EKG-laastarin hyödyntämistä olem-me aikeissa kokeilla Vantaan kaupungin Työterveysyksikön kanssa.

Natasha PetrellKuva Mikko Taipale

28 – HELINS 2/2016

H HI ry

Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa?Minut valittiin vuoden 2015 syysko-kouksessa hallitukseen, eli kuluva toi-mikausi on ensimmäiseni.

Mikä on roolisi hallituksessa?Vastaan jäsenpidosta. Lisäksi annan oman panokseni nuorjäsentoiminnassa ja viestintätyöryhmässä. Olen myös HE-LINS-lehden toimitusneuvoston jäsen.

Onko sinulla muita tehtäviä IL liittoyhteisössä? Tällä hetkellä olen varajäsenenä Koulu-tus- ja elinkeinopoliittisessa valiokun-nassa.

Miksi lähdit HI:n hallitukseen?Jo opiskeluaikana olin aktiivisesti mu-kana yhdistystoiminnassa ja työmarkki-noiden tilasta kiinnostuneena ihmisenä oli luonteva jatkumo lähteä mukaan Hel-singin Insinöörien toimintaan ja halli-tukseen.

Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien/nuorten puolesta?Ammatti-identiteetin rakentaminen al-kaa jo opintojen alkuvaiheessa ja tätä kasvua meidän tulee tukea sekä vahvis-taa vanhempaa ammattikuntaa unohta-matta. Työelämän elinkaaren eri vaiheis-sa jäseniä puhuttelevat eri asiat, ja heil-lä on erilaiset tarpeet. Tämä tulisi huo-mioida HI:n kaikessa toiminnassa, ja py-rinkin osaltani viemään eteenpäin tätä ajattelumallia.

Mitä harrastat?Työn ja ammattijärjestötoiminnan li-säksi kulutan aikaani minua kiinnosta-vien asioiden parissa, kuten urheillen ja kirjojen maailmassa. Myös neulontain-nostukseni heräsi alkutalvesta uudel-leen. Suomen harmautta pyrin naapuri-valtioita kauemmas karkuun aina mah-

Hallitus esittäytyy – Susanna Kalliomäki

Susanna KalliomäkiDiPrint Oy / digipainoMetropolia Ammattikorkeakoulu, graafinen viestintätekniikka (mediatekniikka)

dollisuuksien niin salliessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Mikä on lempipaikkasi ja miksi?Vaikka olenkin jo pian vuosikymmenen asunut pääkaupunkiseudulla ja viihdyn täällä hyvin, on lempipaikkani silti mök-kilaituri maaseudun rauhassa ja keskel-lä luontoa.

Terveisesi HI:n jäsenille:Mikäli olet kiinnostunut lähtemään mu-kaan toimintaan, rohkeasti vaan! Aina on tilaa uusille ajatuksille, ideoille ja näkö-kulmille. Helsingin Insinöörit on muu-takin kuin liiton kalenteri ja tämä lehti - tutustu kotisivuillamme jäsenetuihin, löydä itsellesi mukavaa tekemistä tai ke-hittäviä koulutuksia ja laajenna verkos-tojasi.

HELINS 2/2016 – 29

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiinn Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi.n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä.n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun.n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse.

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia!

Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumattoimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Kesäyön uniLauantaina 13. elokuuta 2016 klo 14Suomenlinnan kesäteatteri, Hyvän Omantunnon linnake

William Shakespearen komedia näh-dään Ryhmäteatterin uutena tulkinta-na. Tarina ateenalaisten nuorten ek-symisestä keijujen ja maahisten asut-tamaan taikametsään on täynnä hur-jia käänteitä.

Lipun jäsenhinta on 20 euroa.

Varaa lippusi 25. huhtikuuta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toi-misto puh. 040 150 3878.

Anna-Riikka Rajanen.

Tanja Ahola

30 – HELINS 2/2016

H HI ry

Ateneumin näyttelyesittely

Olipa kerran neuvostotaide

Lauantaina 14. toukokuuta 2016 klo 15Didrichsenin taidemuseo

Opastettu kierros esittelee valikoiman neuvostovenäläistä kuvataidetta Mihail Arefjevin kokoelmasta. Keskeinen tee-ma näyttelyssä on ihminen, arjen sanka-ri eri puolilla Neuvostoliittoa.

Lipun jäsenhinta on 6 euroa.

Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtu-mat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Sergei Jakobtšuk: Saamelaisnaiset. Tretjakovin Galleria/Mihail Arefjev

Keskiviikkona 13. huhtikuuta 2016 klo 17Ateneumin taidemuseo

Näyttelyesittelyssä istut mukavasti Ate-neum-salin rauhassa, jossa opas pitää puolen tunnin luennon näyttelyn sisäl-löstä ja taustoista. Kuulemme esitte-lyn kahdesta näyttelystä – Japanoma-nia pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918, sekä kuvanveistäjä Auguste Rodinin tuotanto. Esittelyn jälkeen voit tutustua omatoimisesti näyttelyihin.

Lipun jäsenhinta on 8 euroa.

Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtu-mat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Auguste Rodin: Ajattelija, suuri versio

(1903), Sveriges Nationalmuseum. Linn Ahlgren.

Utagawa Hiroshige: Kameidon luumu-tarha (1970). Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria/Kirsi Halkola.

Keilailta TalissaTorstaina 19. toukokuuta 2016 klo 18Talin keilahalli, Huopalahdentie 28

Lähde keilaamaan Talin keilahalliin HI:n nuorekkaassa seurassa.Tapahtuma on jäsenille maksuton.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HELINS 2/2016 – 31

Linnanmäki

Jäsenhintaisia rannekkeita LinnanmäelleVaraa jo ennakkoon Linnanmäen hupi-rannekkeet koko perheelle. Linnanmä-ki on avoinna 23.4.–23.10.2016.

Rannekkeen jäsenhinta on 32 euroa.

Tilaa rannekkeet: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Linnanmäen vuoristorata.

Retki Söderskärin majakalle Tulossa 11.6.2016 laivaretki Kuivasaareen ja Söderskärin majakalle. Lisätietoa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Insinöörit vappumielelläLauantaina 30. huhtikuuta 2016 klo 13–17Ravintola Virgin Oil, Mannerheimintie 5

Tänä vuonna kokoonnumme viettämään vappua Helsingin ydinkeskustaan, ravinto-la Virgin Oiliin.

Tule kilistämään lasillinen kuohuvaista insinöörien ja livemusiikin seurassa. Paikal-le voit saapua sinulle ja seuralaisellesi sopi-vaan aikaan klo 13–17 välillä.

Käynnistetään vappurieha yhdessä insinöörien terhakkuudella!

Tutustu ohjelmaan verkkosivuillamme ja ilmoittaudu 22. huhtikuuta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Tervetuloa!

32 – HELINS 2/2016

H HI ry

Juha Reunanen

PuistobluesLauantaina 2. heinäkuuta 2016 klo 12Vanhankylänniemi, Järvenpää

Puistobluesin piknik on vertaansa vailla oleva kesätapahtu-ma. Päälavalle nousevat elämän makuisten tarinoiden kertoja J. Karjalainen sekä kotimaisen juurimusiikin grand old man Pepe Ahlqvist H.A.R.P. -yhtyeensä kanssa.

Tilaa jäsenhintaiset liput ennakkoon 30. huhtikuuta mennessä hintaan 45 euroa, max 2 lippua/jäsen.

Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Huvilakausi on jo lähelläVådötorp-huvila on Helsingin Insinöö-rien kesäpaikka Vartiosaaressa, Itä-Hel-singissä. Vuokraa huvila käyttöösi kesä-kaudella 4.5.–16.10.2016. Voit vuokrata huvilasta yksittäisiä huoneita tai vaik-ka koko huvilan suuremmalle seurueel-le. Piha-alueelta löydät myös grillikatok-sen ja rantasaunan.

Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi/vadotorptoimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

Jani Mahkonen

J. Karjalainen.Pepe Ahlqvist.

Seija Vilander

HELINS 2/2016 – 33

Gini-tastingKeskiviikkona 20. huhtikuuta 2016 klo 18Steam Hellsinki, Olavinkatu 1

Tervetuloa gini-tastingiin, joka järjes-tetään gineihin erikoistuneessa Steam Hellsinki ravintolassa. Tilaisuudessa pääset maistelemaan giniä ja cocktaile-ja, sekä myös itse valmistamaan juoman.

Osallistumismaksu on 24 euroa.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Vantaalla juostaan taas ExtremeRun

Liity Insinöörilaulajien riveihin

Harri M

asko

Lauantaina 21. toukokuuta 2016Hakunilan Urheilupuisto, Vantaa

Lähde mukaan HI-Nuorten ja Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden yhteiselle ExtremeRun -juoksulle.

Jokainen voi liikkua omaan tahtiinsa tai liittyä kävelijät/hölkkääjät/juoksijat -ryh-miin. Pääasiana on yhteinen hauskanpito ja itsensä haastaminen. Juoksun jälkeen on mahdollisuus käydä saunassa.

Tapahtuma on omakustanteinen. Hinta on ilmoittautumisajankohdan mukaan 50–60 euroa.

Merkitse ilmoittautumisen yhteydessä tiimiksi HI+UIO. Ilmoita osallistumisestasi myös osoitteeseen hinuoret@gmail.com. Lisätietoa löydät Facebookin tapahtumas-ta HI+UIO goes ExtremeRun 2016.

Ilmoittaudu: www.extremerun.fi/vantaa

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla yleensä maanantaisin klo 17.30–19.30, osoitteessa Ratavarti-jankatu 2 A.

Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalai-sia mieskuorosovituksia. Esiintymisiä on vanhainkodeista ra-vintoloihin, myös yksityistilaisuuksissa.

Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tie-dustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täy-tä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi.

Tervetuloa tutustumaan harjoituksiimme!

Kari O

ikkonen

34 – HELINS 2/2016

H HI ryPixhill

Tulevia jäsenkoulutuksia

Työnhakuveturi kouluttaa työnhakuun

Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia keväällä 2016:

31.3. Työelämän pelisäännöt 4: Yksityisyyden suoja työelämässä

2.4. Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn-työpaja: Asiantuntijaverkoston hyödyntäminen työnhaussa

12.4. Työelämän pelisäännöt 1: Työsopimuksen sisältö ja erityiskohdat

23.4. Tule parhaaksi itseksesi: Miten kehittyä paremmaksi esiintyjäksi ja valmentajaksi?

2.5. Työnhaun peruselementit: Urahallintakoulutusta uuden työpaikan etsimiseen

18.5. Urasuunnittelulla mielekkääseen työhön: Eväitä oman urapolun rakentamiseen.

Koulutukset ovat erittäin suosittuja, joten ilmoittaudu nopeasti! Mikäli koulutus ehti mennä jo täyteen, voit ilmoittautua jonoon – vapautuvat paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. www.ilry.fi/koulutukset

Riikka Pajunen auttaa työn-hakijoita löytämään piilotyö-paikkoja.

Sointu Högström

Työnhakuveturin tavoitteena on tukea korkeakoulutettujen työnhakuvalmiuksia ja edistää omaehtoista työllistymistä tar-joamalla asiantuntijaluentoja ja Työnhakuboosterin ryhmä-toimintaa.

Miten piilotyöpaikkoja löydetään, luodaan ja lähestytään? Keskiviikkona 6. huhtikuuta 2016 klo 9–12Balderin sali, Aleksanterinkatu 12

Koulutus on käytännönläheinen paketti siitä, miten nopeuttaa omaa työllistymistään keskittymällä piilotyöpaikkojen etsin-tään. Kouluttaja Riikka Pajunen on toiminut vuosia uraval-mentajana ja nähnyt satoja onnistuneita piilotyöpaikan löytä-jiä. Kuulet käytännön tarinoita ja saat konkreettisia vinkkejä oman työnhaun vauhdittamiseksi.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.tyonhakuveturi.fi

HELINS 2/2016 – 35

Jäsenedut.fi -palvelusta runsaasti etujaJäsenedut.fi on ammattiliittojen yhtei-nen jäsenetusivusto. Kun rekisteröidyt palveluun, käytä jäsenkortissasi olevaa jäsennumeroa ja valitse valikosta In-sinööriliitto IL ry.

Näytä jäsenkorttiasi asioidessasi jäsene-tuja myöntävissä liikkeissä. Jäsenkortin taakse on merkitty Jäsenedut.fi -logo.

Esimerkkejä jäseneduistaMatkailu ja autoilu:n Useat kylpylät ja hotellit, alennukset noin 10–15 prosenttia päivähinnasta, esim. Naantalin kylpylä.n Alennukset mökkien vuokrahinnois-ta, esim. Ylläksen kelomökeistä 20 pro-sentin alennus. n K1 Katsastuspaketti 30–55 euroa.n Laivamatkat, esim. 20 prosentin alen-nus Tallinnan matkoista Eckerö Linen laivoilla.

Verkkokaupat:n Zalando, 10 prosentin alennus normaa-lihintaisista tuotteista.n Anttila, koodilla 15 euron alennus vä-hintään 100 euron tilauksesta. Tarjous voimassa 1.4.2016 asti.n Reima, 10 prosentin alennus verkko-

kaupasta ja tehtaanmyymälöiden nor-maalihintaisista tuotteista.

Tarkista palvelusta ajankohtaiset tiedot. Hinnat ja edut voivat vaihdella päivittäin.

www.jäsenedut.fi

Helsingin Insinöörit HI ry:n

Sääntömääräinen vuosikokouspidetään tiistaina 26. huhtikuuta 2016 klo 18.00 Insinöörit–Ekonomit-talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään• hallituksen kertomus toiminnasta 1.1.–31.12.2015• tilinpäätös vuodelta 2015, tilintarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen.

Kokouksessa keskustellaan Uuteen keskusjärjestöön liittyvistä asioista.

Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat saatavissa myös etukäteen yhdistyksen toimistolta 22. ja 25.–26. huhtikuuta klo 8–16.

Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 5. huhtikuuta.

Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan 22. huhtikuuta mennessä tarjoilujen vuoksi osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

Tervetuloa!Hallitus

36 – HELINS 2/2016

H HI ryPixhill

Uudenmaan alueen HI luottamushenkilöt tapaavat

Haku perheen hyvinvointijaksoille on meneillään

Torstaina 21.huhtikuuta 2016 klo 17Insinöörit–Ekonomit-talo, Ratavartijan-katu 2 A

Tervetuloa Helsingin Insinöörien luot-tamushenkilötapaamiseen Itä-Pasilaan. Kuulemme alustuksia ajankohtaisista ai-heista ja tapaamme toisia Uudenmaan alueen luottamushenkilöitä.

Aiheina:Vuoden alusta voimaan astuneet lakimuutokset, mahdollisten pakkolakien merkitys palkansaajalle ja paikallinen sopiminen, liiton lakimies

Työmarkkinatilanne, neuvottelujohtaja Petteri Oksa

Insinööriliiton ajankohtaiset asiat ja Uusi Keskusjärjestö -hankkeen selvitys, puheenjohtaja Pertti Porokari

Mikäli et ole ollut aiemmin mukana ja olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä: alueasiamies Anu Kaniin, anu.kaniin@ilry.fi, puh. 0201 801 859.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää hyvinvointia ja terveyt-tä edistäviä, 1-askel-hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheil-leen hotelleissa, urheiluopistoissa, lo-makeskittymissä ja kylpylöissä eri puo-lilla Suomea. Haku kesän 2016 jaksoille on meneillään!

Liikunnallisilla perheiden hyvinvointi-jaksoilla ollaan aktiivisesti yhdessä, lii-kutaan, syödään terveellisesti, levätään ja virkistytään. Jaksoilta ammennetaan eväitä arjessa jaksamiseen sekä työn ja

perheen yhteensovittamiseen lapsiystä-vällisissä ja luonnonläheisissä kohteissa.

Kenelle hyvinvointijatkot sopivat?Hyvinvointijaksot sopivat perheille, joilla on mukana yksi tai useampi al-le 17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi. Mikäli perheeseen kuuluu 17–18-vuotiai-ta, he ovat tervetulleita mukaan aikuis-ten hinnalla.

Kuinka jaksoille pääsee?Jaksoille haetaan sähköisellä hakulo-

makkeella. Valinnat tehdään terveydelli-sin, taloudellisin ja sosiaalisin perustein.

Hinnat perhejaksoillaAikuiset 125 euroa/5 vrkLapset 6–16 v. 75 euroa/5 vrk, alle 6-vuotiaat maksuttaTyötön tai lomautettu 62,50 euroa/5 vrk

Hinta sisältää ohjelman sekä perhema-joituksen täysihoidolla.

Lisätiedot: Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry, www.pht.fi

HELINS 2/2016 – 37

Insinöörin tärkeät osoitteetHelsingin Insinöörit HI rytoimisto@helins.fi, www.helins.fi

Insinööriliitto IL ryasiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

JäsenpalveluJäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suora-markkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukes-kus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai säh-köpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

IAETInsinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

AYTAmmatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassawww.ayt.fi

Jäsentietojen päivittäminenMikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivi-tä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.il-ry.fi > Jäsensivut. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpos-tiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös:

HI:n toimisto Pasilassa

Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluk ses sa si

ToimistosihteeriEine Sahlakoski040 150 3878toimisto@helins.fi

JärjestösihteeriJaana Kälviäinen050 403 2363jaana.kalviainen@helins.fi

ViestintävastaavaSointu Högström040 180 6210sointu.hogstrom@helins.fi

Facebook > Helsingin Insinöörit HI ryTwitter @Helinsfi, #helins

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus

Slideshare > HIryLinkedIn > Helsingin Insinöörit HI ry

Sointu Högström

38 – HELINS 2/2016

HI toimiiLisätietoja HI:n toiminnasta ja työryhmistä saat järjestösihtee-ri Jaana Kälviäiseltä, jaana.kalviainen@helins.fi, puh. 050 403 2363.

Jäsenyhdistykset Raideliikenteen insinöörit ja ylemmät toimihenkilöt VRI ryTeijo Virtanen, puheenjohtajateijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831jasentiedot@vri.fi, muutokset ja uudet jäsentiedot Mika Paananen, varapuheenjohtaja mika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257Aki Härkönen, sihteeri aki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 040 749 4934

Ilmailulaitoksen Insinöörit ryKaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmieskaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmiesjukka.vaananen@finavia.fi, puh. 040 559 9442

HELINS-lehden toimitusneuvosto Samu Salovastaava päätoimittaja Historia-työryhmä Rope SidebrasHuvila ja huoltoryhmä Pertti MattilaInsinööriklubityöryhmä Raimo NummiKoulutus- ja elinkeinopoliit-tinen jaosto/ Metropolia-työryhmä Samu SaloKulttuurijaosto Pirjo HuvilaLastentapahtumat Toimihenkilöt

Nuoret InsinööritTuomas Hara ja Kati HyvönenNuorjäsentoiminta Susanna KalliomäkiPalkitsemistyöryhmä Risto HeinoSeniorit Risto PakasteTalousvaliokunta Pekka LaaksoTyömarkkinajaosTuomas HaraValokuvauskerho Mika BalkViestintätyöryhmä Susanna KalliomäkiYrittäjäryhmä Tommi Immonen

Puheenjohtaja Samu Salo040 184 2290samu.salo@ilry.fi

VarapuheenjohtajaMarjo Lehtinen050 527 3978marjolehtinen@outlook.com

Pekka Laakso0400 623 412pekka.k.laakso@gmail.com

Tuomas Hara050 532 5789tuomash@gmail.com

Risto Heino040 723 9885risheino@gmail.com

Tommi Immonen0400 817 765immosentommi@gmail.com

Lasse Laurikainen040 502 5205lasse.laurikainen@nokia.com

Mila Viksilä045 119 8591mila.viksila@gmail.com

Susanna Kalliomäki045 137 0371susanna.m.kallioma-ki@gmail.com

Rope Sidebras050 355 5946rope@iki.fi

Timo Karasmäki040 521 8859tkarasmaki@gmail.com

HI Hallitus 2016

H HI ry

HELINS 2/2016 – 39

K Kolumni

HANKKISINKO LIPPUTANGON?Tässä tarinassa ovat pääosissa lipputanko, Insinööriliiton lippu, Insinööriliitto ja in-sinöörit.

Jos sinulla on lipputanko, tiedät varmasti tunteen, joka valtaa mielen, kun huo-maat, että olet unohtanut vetää lipun salkoon, kun kaikki muut ovat sen jo tehneet.

En nyt tarkoita niitä vapaaehtoisia liputuspäiviä, vaan niitä tärkeimpiä. Haluan ko-rostaa, että lipputanko tai sen omistaminen kotona tai mökillä ei ole tämän kolum-nin keskiössä. Sen sijaan keskiössä on Insinööriliitto.

Samaan tapaan kuin liputtamista varten tulee olla lipputanko, on myös liitollam-me oltava kestävä perusta ja päättäväinen asenne insinöörien edunvalvontaa varten. Lipun, siis insinööriyden, olisi hulmuttava ylväästi keskellä haastavaa yhteiskuntaa.

Aina ei lippu kuitenkaan hulmua ylväästi, vaan se saattaa olla rispaantunut, vail-la kirkkaita värejään. Se saattaa roikkua apeana tankoaan vasten, kuin anteeksi pyy-täen. Toisinaan voi pahakin myrsky iskeä, milloin mistäkin suunnasta. Lippu ja tan-ko ovat silloin kovalla koetuksella.

Lippu saattaa jopa repeytyä, ja tankokin on vaarassa kaatua. Silloin tarvitaan taita-via ompelijoita, uutta narua, uutta maalia salkoon, harusta vahvistamaan lipputankoa.

Jokainen meistä on vastuussa lipun eheydestä, sen raikkaudesta ja rohkeasta lie-hunnasta. Tuulia emme voi estää, tsunamitkin ovat mahdollisia, mutta yhdessä pys-tymme estämään ja korjaamaan vauriot. Jos lippu kuvaa insinööriyttä ja jokainen meistä, oman yhdistyksensä kautta Insinööriliittoon kuuluvista jäsenistä, sen kuntoa, kuvaa lipputanko liiton johtoa. Minä hankin lipputangon, liputan joka päivä ja suosit-telen liputusta sinullekin. Jokainen päivä on liputuspäivä. Pidetään lippu korkealla.

Raimo SillanpääVarapuheenjohtajaInsinööriliitto IL ry

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Seuraavassa numerossa

HELINS-lehti 3/2016 ilmestyy 25.5. Alkukesän numeron aihee-na on muun muassa insinööri työmarkkinoilla.

Kysy Insinööriklinikalta

Kaikki HELINS-lehdessä julkais-tut Minnan klinikka -kysymykset ja vastaukset on koottu osoittee-seen www.helins.fi/insinoorikli-nikka. Sivuilla voit myös jättää oman kysymyksesi asiantuntijoi-den vastattavaksi.

Kyberturvallisuus kattaa laajan kirjon turvallisuuteen ja säh-köiseen, verkottuneeseen ympäristöön liittyviä tekijöitä. Puhutaan kyberhyökkäyksestä, kybersodankäynnistä, tieto-turvasta, turvallisuusuhasta ja kyberympäristöstä. Mistä tässä ilmiössä on kysymys? Voiko kyberturvallisuutta lisätä ja uhkia minimoida oikeilla toimilla? Miltä näyttää tulevaisuu-den kybermaailma?

Helsingin Insinöörit HI ry järjestää jäsenilleen ja yhteistyö-kumppaneilleen avoimen seminaarin, jossa kyberturvallisuu-den ja tulevaisuudentutkimuksen johtavat asiantuntijat valottavat kyberturvallisuuden eri ilmenemismuotoja.

Tilaisuuden ohjelma ja buffet ovat ilmoittautuneille maksuttomia.

Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai soita HI:n toimistolle p. 040 150 3878.

Tervetuloa!

KYBER- TURVAA! -seminaari 6.4.2016

HTC Pinta, Kolumbus-auditorio, Tammasaarenkatu 3, Helsinki

Ohjelma

16.30 Buffet-ruokailu17.20 Tervetuliaissanat Samu Salo ja Susanna Kalliomäki, Helsingin Insinöörit HI ry17.30 Ihminen, systeemi ja kyberturvakysymykset Ilkka Halava, Prime Frontier Oy, Future Works Oy18.00 Kyberturvallisuuden tulevaisuus ja kybersodankäynti Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto18.30 Kahvitauko19.00 Kyber – tieto – digiturvallisuus Kimmo Rousku, valtiovarainministeriö 19.30 Kyberuhat – myytit ja todellisuus Erkki Mustonen, F-Secure20.00 Musiikkiesitys20.15 Seminaarin loppusanat

Erkki Mustonen F-Secure

Kimmo Rousku valtiovarainministeriö

Ilkka Halava Prime Frontier Oy Future Works Oy

Jarno Limnéll Aalto-yliopisto