N:o 1 / 2015

perjantai

15.5.2015

Turun Punkalaidun-seura r.y.Laitumelainen

ISSN 1456-7245

HYVÄÄ KESÄÄ LUKIJOILLE!

Salon Tsasounaan ristit Punkalaitumeltalue lisää muualta lehdessä...

Tässä lehdessä jälleenrappari asialla, Panu onmukana ja paljon muutaluettavaa!

TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y.

hallitus ja huvitoimikunta 2014

puh.joht. PEKKA VIRTANENpuh: 040 -5910576

varapuh.joht. PANU HELARIUTTApuh: 044-3306061

sihteeri JURVA KOSKENNISKApuh: 044 2543816

rah.hoit. LAURI PITKÄNENpuh: 044 545 7275

sekä muina jäseninä:

LAIMI AALTONEN puh: 050 - 5546022ANTTI KOSKENTAKA puh: 040 - 5952 789MATTI LEHTINEN puh: 050 - 547 1784VIRPI PITKÄNEN puh: 044 - 271 8970

varalla:LIISA NIEMELÄ puh: 040- 8365557

AILA RANTA puh: 041 5445554

huvitoimikunta:

AIMO HAKANEN puh: 02 - 2482 781JUKKA SAARINEN puh: 050 -3000772RAUNO KOSKI puh:

PEKKA VIRTANEN puh: 040 - 5910576

kunniapuh.joht:KULMALA RAUNO puh. 0400 - 826332PEKKA VIRTANEN puh: 040 - 5910576toiminnantarkastajat:OSMO KALMARI puh: 0400 - 215219varallaKATRIINA SYRJÄLÄ

PUHHEENJOHTAJANPALSTA

Joululehdessä tuli manattua syksynja joulun säätä, mutta antoihan sesääprofeetta meille Turun puolenkinlaitumelaisille sentään hiemanvalkoista väritystä joulutunnelmaan.Muuten talvi ei ollut talvi, vaan jo-tain brittiläiseen talveen viittaavaasateisen harmaata ja sumuista pi-meyttä.

Talviset riemut olivat melkein teko-lumen ja -jään varassa. Varmaan

aurausurakoitsijankin uuden kalus-ton vekselit pyörivät enemmän kuinkoneiden akselit. Tosin sepeliäkerkisivät kylvämään kadut jajalkakäytävät täyteen, kun ei muu-takaan hommaa ollut.

Itse näin Lounais-Suomen” hiihto-niilona” tuli taas sivakoi lla tahkot-tua niin hiihtoputkissa kuin Raisionja Naantalin tekolumilla kuin poh-joisen hangillakin yli 1300 km. Jopatuli vielä maaliskuussa käytyä Hami-nassakin RKL:n hiihtomestaruuskil-pailuissa. Näyttihän se kotipitäjänkin

poika, Pärssisen Sakari, vielä huh-tikuussa hiihdelleen Porttikallionkintekolumilla.

“Kevät keikkuen tulevi” ja keikut-taa ehkä aurinkoisia ja lämpimiäkevätpäiviä luonnon herättämisek-si. Jos ei kohta ala “britti” -ilmastolämpenemään, niin taas on vaaras-sa juhannuksen “pakkasennätys”,viime vuonna oli juhannusaattonaTaivassalossa + 4 °C.

Kevät on aina toivoa täynnä. Maa-mies kuten mökkiläinenkin herääja maata kuopsuttaa uuden sadontoivossa. Se on hienoa, että ihmiselläon aina toivoa. Se ylläpitää elämää.

Niin se on tässä kotiseutuseuras-sakin. Taas oltiin toiveikkaana huh-tikuun alussa vuosikokoustapitämässä toivoen, että muutamauusi, varsinkin nuorempi polvi, olisitullut paikalle. Iltaan oli saatu, “vi-rallisen” ohjelman lisäksi politiikantutkija Heikki Paloheimo pitämäänpieni katsaus silloin lähestyviineduskuntavaaleihin. Mutta eivetänyt tämäkään joukkojapaikalle. Vuosikokouksessa nippanappa saimme hallitus- ja toimikun-tapaikat täytettyä pikku pakolla.

Niinhän siinä kävi, että pääpiirteit-täin entiset jatkavat. Kaikkeinmurheellisinta on, että sama palstantäyttäjä yhä tätä palstaa täyttää. Jamikä ikävintä tätä on jo tapahtunutreilusti yli 20 vuotta. Aivan liiankauan.

Mutta mennään vuosi kerrallaan jajos ei nuoria kiinnosta tällainen ko-tiseutuhenkinen toiminta, niin sovi-taan, että “viimeinen sammuttaa val-ot”!

Meitä hyväkuntoisia “hurujahan”riittää ja ei muuta kun eteenpäinsanoi “mummo lumessa”.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.Tätä kirjoittaessani ovat vaalit vieläedessä ja vallankahvaan neljäksivuodeksi tarttuvien pestit ovat auki.Osa onnistuu ja osa pettyy, näinhänsiinä aina käy. Toivottavasti maasaadaan raiteilleen sekä hallitus jaedustajat tositoimiin. Liian kauanvaalien johdosta on ollut jarrutuspäällä.

Jarrutusta ei kotiseutuseurassammeole vaan taas kevään kesän myötäollaan järjestämässä pientä yhteistäohjelmaa. Kevään / kesän korval-la käydään yhteisesti linja-autollakotipitäjään tutustumassa. Tehdäänkiertoajelu eri kyliin oppaan välityk-sellä ja tutustutaan muihin mielenki-intoisiin kohteisiin. Tarkkaile ilmoit-teluamme ja liity mukaan.

Nautitaan Suomen suloisestakesästä ja ladataan akkuja taaspimeään syksyyn. Ollaan kiitollisiaja nöyriä niin kauan kun kotimaanlipun värit pysyvät sini-valkoisina.

Hyvää kesää Teille kaikille!

Pekka Virtanen

puhheenjohtaja

RAPPARINKUULUMISET

Kansa on puhunut ja pulinatpois. Edruskunta on miehitettyuusilla ja vanhoilla edrustajil-lamme. Nyt on kansalaisilla taasodrotukset korkealla maanasioidren kuntoon laitosa.Meilläkin täällä Varsinais-Suomesa asiat tulevat nyt kun-toon, kun kaikki puolueet lu-

pailivat ennen vaaleja kaikkeahyvvää maan ja taivaan väliltä.

Tunnin juna oli kaikkien puolueidrenohjelmasa. En tiedrä mihin sillä tun-nin junalla mennään. Salon ja Tam-misaaren välille se on nykyään vi-ikottain pruukannu hajota. Jos nytulevaisuudresa päästäisiin vähänpidremmälle, että ihmiset aamuisinkerkiäisivät ajoissa työpaikoilleen.

Satama- ja lentokenttäpalveluidrentoimintoja ovat kaikki edristämäsä,tarkoittaa varmaan, että täältä pää-sisi vähin äänin muuttamaan muualletyön peräsä.

Paraisten ja Nauvon välistä ki-inteätä yhteyttä muutama puo-lue myöskin oli valmis ajamaantulevaisuudesa, palvelisivarmaan mökkiläisiä, eihänsielä ennään muita asukkaan.Saaristomeren tilaa olivat puo-lueet valmiita parantamaanravinteiden tehokkaalla kierrä-tyksellä, taitavat kesämök-kiläistenkin huussien päästötnyt lopullisesti laittavan jär-jestykseen.

Pk -yrityksien toimintaedrelly-tyksiä ovat kaikki valmiitaparantamaan uusien työ-paikkojen luomiseksi. Kyllä nytyrittäjien askel kevenee ja sor-vi laulaa. Työnteko on ihanaa jaulkomaalaisten työperäinenmuutto enemmän kuin toivot-tavaa.

Uusiutuvan energian mahdolli-suuksia on kehitettävä. Näitä“korulauseita” riitti ja taasseuraavasa vaalitaistosa vei-sataan samaa virttä.

Kotipitäjässäkin taitaa vihdointieasioisa koittavan uusi aa-munkoi. Pitäjän “senaattori” ja

Tyrvään kolme valtuutettuavarmaan tällä vaalikaudrellasaavat aikaiseksi SastamalastaPunkalaitumelle ja edelleenMurronharjulle sellaisen pe-ruskorjatun straadan, missäkelpaa nelivetotraktorilla tup-lapyörin ja ministeriaudrillaajeltavan.

Poliittista yhteistyötä kaikkiperäänkuuluttivat aina viimei-seen vaalitenttiin saakka.Kovin oltiin samanmielisiä kri-ittisistä asioista. Sipilän hallitus-vastuuseen taitaa tulla oikeintunkua.

Elämme edelleen mielenkiintoi-sia aikoja. Onneksi tv -illat vielämonta viikkoa täyttyvät tästä“hallitusshowsta”. Ennemminsitä katsoo, kuin näitä iänikui-sia ruoka-, laihdutus ja dietti-ohjelmia tai kaunein koti, mök-ki ja piha, pientä mökkiremont-tia, huvila & huussi, Kaisa jaluksuskodit, hotellit kuntoonyms.

Eiköhän sitä jo kesän korvallauusi edruskunta ja hallitusmuikein mielin pääse lomanviettoon. Ja sitten loppukesästä“puintihommiin” - budjettirii-heen!

Oikein Hyvvää Kessää Teillekaikille tasapuolisesti! Nautti-kaa, kohta ne päivät taas ly-henevät!

Terveisin

Kallasten rappari

ISSN 1456-7245

toimitus:Reijo Rantanenpuh: 02 - 7675 449 0400 -525 086Vammalantie 71931900 Punkalaidun

kotisivut: www.reijorantanen.fi/sähköpostiosoite on:reijo@reijorantanen.fi

Panu Helariuttapuh: 044 - 3305061Jukka Saarinenpuh: 050 -3000772Heikki Paloheimopuh: 02 236 3646Pekka Virtanenpuh:02 - 439 8403

ILMOITUSHINNAT:

1/1 sivua 1/2 sivua1/4 sivua. Sopimuksenmukaan.

JÄSENHENKILÖT;YKSITYISILMOITUKSETVELOITUKSETTA.

lehtemme painos400 kplPainotalo: Multiprint Oy

julkaisija: TurunPunkalaidun-seura r.y.

Kuvassa Lauri Pitkänen sai onnittelut yhdistyksenpuheenjohtajalta Pekka Virtaselta. Lauri täytti kuulemanmukaan pyöreitä vuosia, mutta toimituksen korviin ei olekuulunut vuosien määrää. Myöskään ei toimitukselle annettuvirallista onnittelu kehotusta.

Kaikesta huolimatta Laitu-

melaisen toimitus uskaltau-

tuu esittämään onnittelun-

sa näin jälkikäteen ja toivot-

tamaan monia vuosia lisää!

Vanhan kansan viisaudet ovatvieläkin voimassa!

Monet ikäihmisten sanonnat ja ker-tomat ovat olleet aikojen alusta niinkalenteireina kuin viisaudenalkuina.Tässä muutamia vanhojasanontoja taikoja ja toteamuksia.

Tulossa on Helluntai! Silloin kutenmuinakin merkittävinä suurina py-hinä on tehty taikoja. Ei tarvita lot-tovoittoa, jos helluntaiyönä menee

aarnihaudalle, niin sieltä nouseeaarre, jos on oikea aika.Kun aarni-hautaa tehdään, siihen pannaanhaltijaksi jokin elävä, käärme,sammakas,tai mikä hyvänsä. Se tu-lee sitten puoliyön aikaan. Se saat-taa olla vaikka nyljetyn härännäköinen. Silloin pitää vain rohkeastikäydä sen sarviin kiinni, ja kouraanjää suuri kattila rahaa täynnä.Näin on uskottu Tyrväällä.

Toinen erittäinen taikojen täyttämäyö on juhannus. Se on varsinkinnuorten tyttöjen aikaa. mutta myöskodin olosuhteita paranneltiin, esi-merkiksi ajamalla pois luteita. Lu-

teet ajetaan siten, että kolme yh-deksää lutikkaa pannaan juhan-nusyönä vesiajolta löydettyynauskariin ja niille saunan kiukaastakivenmuruja eväiksi. Auskari pan-naan järvelle tuulen vietäväksi minnetahansa. sitten väännetään reikäkolmanteen peräseinän hirten, ja sii-hen reikään pannaan elävä sisiliskoja leppätappi. Sitten otetaan koiraja kissa vieraiksi miehiksi ja käs-ketään pois vanhat asukkaat uusientieltä; sanotaan, että ensimmäisetovat jo peninkulman päässä. Sittenheitetään huone kolmeksi yöksi au-tioksi, ja kyllä ne sillä aikaa me-nevät. >>>>>>>>>>>>

Sihteerin kynästä

Kevättä ilmassa, kevättä rin-nassa. Alkamassa on jälleenuusi vuodenaika. Luonto herääja antaa silmäniloa lähes ole-mattoman talven jälkeen. Täälläetelässä ainakin satoi vettä useinja pikku pakkasen jälkeistä liuk-kautta riitti. Kaatumisettyöllisti sairaaloiden klinikoitaraajojen paketoinnissa.

Sipulikukkien piikit pilkistävätesiin ja suuret ihanat Balkaninvuokot puhkeaa kukkaan. Näyt-tävät Jouluruusu puskat puh-keavat runsaaseen kukintaan, nekehittävät isot nuput jo joulu-kuusta alkaen lumen alla. Mus-tarastaan vihellys siivittää aamu-neljältä lehden hakumatkaa laa-tikolta.

Kevään kohokohta on tietystiVappu, ilon ja riemunkarnevaalijuhla, joka ajoituukevätpäiväntasauksen jakesäpäivänseisauksen puolivä-liin. Nuoruudesta muistumieleen 50-luku, silloin vappu-na puettiin kesävaatteet päälleoli sää millainen hyvänsä. Kyl-män ilman sattuessa paleltiin jakastuttiinkiin. Pikkukengät los-kaa täynnä jos ilma heitti räntää.Ensimmäiset ulkotanssilavataloittivat ja niitä oli useita.

Pohtimista riitti missä soittimielui-nen yhtye? Sana kylläkulki kaveripiirissä minne men-nään, vaikka ei ollutkaannykytekniikan viestintää. Turus-

sa niitä oli ainakin tunnettuja Il-marinen. Uittamo, Ruissalo jaHippos myöhemmin myös Peu-rakallio.

Sellaista oli silloin, “isä kylläoli jo lampun ostanut”.

Tulossa on tietysti seuraavaksikesän monet menot ja riennot.Moneen tapahtumaan tekisimieli mennä ja ehtiä. Onneksiniistä useat tapahtumat ovat pe-rinteisiä, jos ei tänä vuonna ehdikatsomaan “eukonkantoa” niinseuraavana vuonna sitten.Urheilutapahtumia on myös pal-jon kesällä varmaan moneenmakuun. Itse pidän Jokamiesajoista, ehkä siksi kun yksilapsenlapsi ajaa kisoja.

Jännittävät eduskuntavaalit onsitten ohi ja nyt vaan odotellaanonko seuraava hallitus edel-täjäänsä parempi ja kenen kuk-karolta se rahastaa ja mihin nekerätyt rahat menevät? Erikois-ta mielestäni oli, että onnis-tuneella media mainonnalla voi-tettiin paljon ääniä tällä kerral-la

Seurallamme on jälleen tänäkinvuonna vilkasta toimintaa.Toivomus onkin saada lisää o-sallistujia mukaan. Tuntuu jos-kus siltä että kiinnostus on tänäpäivänä paljolti vaan läppärit,tabletit ja fasebook, ne etusijal-la.

Kesästä on tulossa lämminnauttikaamme siitä ja terveelli-sestä ulkoilusta.

Jurva.

MUSAA PÄÄSSÄ

Valoisat jo kevätyöt

Joko kutsuu kevättyöt,

kun ruoho alkaa vihertää

ja pikkulintu visertää?

Joku sävel päässä soi,

et siitä irti päästä voi.

Sehän onkin, mikäs muu,

Kuin : “Portugalin huhtikuu”

Musiikki tää korvaamaton

aina seuranasi on,

tää talven pimeyden kato

sehän onkin KORVAMATO.

Panu Helariutta

jatkuu:Tyttöjen paitaa pidettiin ennen kol-mena yönä juhannuksen alla muura-haispesässä. Juhannusaamuna pai-ta otettiin pesästä pois, ja tyttö saipukea sen ylleen kokolle men-nessään. Nyt oli tyttö kokolla ol-lessaan arvokas, lemmekäs jahuomattu.

Jos tyttö ihaili jotakin poikaa ja tah-toi tätä rakastumaan itseensä, menihän salaa juhannusyönä sen pojankodin ruismaahan juoksemaan, niinettei häntä kukaan nähnyt. Kun poi-ka söi siitä rukiista tehtyä leipää, hänalkoi kaivata sitä tyttöä.

**************

SEURANVUOSIKOKOUS ja

Heikki Paloheimon katsaus

Kevät on seurojen ja yhdistysten

kevät- ja vuosikokousten aikaa.

Niin meidänkin seuran vuosikokous

pidettiin huhtikuun 8 päivänä Turus-

sa tutussa paikassa Verkahovin 2.

krsn juhlakabinetin tiloissa.

Kokouksen aluksi nautittiin kahvit

ja maukkaat voisilmäpullat. Vaik-

ka seurassa oli viime vuonna liki 160

maksanutta jäsentä ja 13

yhteisöjäsentä paikalle oli vaivautu-

nut vain 7,5 % jäsenistä. Mutta ei

niin huonoa, ettei jotain hyvääkin

paikalla olleille riitti vielä illan päät-

teeksi toinen pulla ja kahvi.

Virallisen kokouksen avasi seuran

puheenjohtaja. Kokouksen alussa

vietettiin hiljainen hetki toimikauden

aikana keskuudestamme poisnuk-

kuneiden jäsenten muistoa kunnio-

ittaen.

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi

valittiin seuran puheenjohtaja P. Vir-

tanen ja sihteeriksi seuran sihteeri

J. Koskenniska.

Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

toteamisen ja esityslistan hyväk-

symisen jälkeen valittiin kokouk-

sen ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjan

tarkastajiksi Virpi ja Lauri Pitkänen.

Toimintakertomus kuultiin ja

keskustelun jälkeen hyväksyttiin.

Tilinpäätös tuloslaskelmineen ja

taseineen esiteltiin kokoukselle sekä

toiminnantarkastajan lausunto. Tilin-

päätös vahvistettiin ja myönnettiin

tili- ja vastuuvapaus kuluneesta

kaudesta hallitukselle. Jäsenmak-

sut päätettiin pitää entisellään eli

15,- € henkilöjäsen ja yhteisöjäsen

50,- €. Toimintasuunnitelma esitet-

tiin ja hyväksyttiin seuraavan toi-

minta kauden pohjaksi.

Hallituksen puheenjohtajaksi valit-

tiin edelleen Pekka Virtanen. Halli-

tuksen jäseniksi valittiin Panu Hela-

riutta, Jurva Koskenniska, Laimi

Aaltonen, Antti Koskentaka, Matti

Lehtinen ja Virpi Pitkänen. Halli-

tuksen varajäseniksi valittiin edel-

leen Liisa Niemelä ja Aila Ranta.

Seuran rahastonhoitajaksi kutsutti-

in Lauri Pitkänen. Valittiin entiset

toimikunnat eli huvitoimikunta ja leh-

titoimikunta. Huvitoimikuntaan

valittiin Aimo Hakanen, Jukka

Saarinen, Rauno Koski. Lehti-

toimikuntaan valittiin päätoimitta-

jaksi Reijo Rantanen, muut Panu

Helariutta, Jukka Saarinen, Heikki

Paloheimo ja Pekka Virtanen.

Toiminnantarkastajaksi valittiin

Osmo Kalmari, HTM ja varalle

Katriina Syrjälä. Muissa esille tule-

vissa asioissa keskusteltiin taas ker-

ran miten nuoria saataisiin mukaan

toimintaamme. Ehdotettiin

karaokeiltaa, netin kautta tiedon le-

vittämistä yms. Myös esitettiin van-

hemmille suunnattua älypuhelimen

opastusiltaa.

Kokous päätettiin puheenjohtajan

kiitoksiin asiallisesta kokouksesta.

Virallisen kokouksen jälkeen seu-

ran jäsen politiikantutkija emeritus-

professori Heikki Paloheimo otti

puheen haltuunsa ja esitti mielenki-

intoisen katsauksen lähestyvistä

eduskuntavaaleista. Heikki oli tut-

kinut ennakkogalluppeja ja tehnyt

yhteenvetoja arvioidessaan vaalien

tuloksia. Heikki puntaroi myös

edellisiä eduskuntavaaleja ja toi mie-

lenkiintoisia asioita esille. Heikin

esitykset saivat vilkkaan keskuste-

lun aikaiseksi ja kysymyksiä ja mie-

lipiteitä tulvi Heikin arvioitavaksi ja

vastattavaksi.

Kiitos Heikille mielenkiintoisesta

esityksestä.

HTM-tilintarkastuspalvelut, taloyhtiöt, pk-yritykset- yritysneuvonta ja -välitys- yhtiöiden perustamiset ja - muutokset- kauppakirjojen laadinta, perukirjat ja testamentitOta yhteys Osmo Kalmari puhelin 0400-215219sähköposti:osmo.kalmari@kalmariunion.com

HALLITUKSENJÄRJESTÄYTYMISKOKOUS

Vuosikokouksen jälkeen hallitus piti

21.04.2015 järjestäytymiskokouk-

sen.

Kokous valitsi seuran varapu-

heenjohtajaksi Panu Helariutan.

Sihteerinä jatkaa Jurva Kos-

kenniska. Muina hallituksen

jäseninä toimivat Laimi Aal-

tonen, Virpi Pitkänen, Matti

Lehtinen ja Antti Koskentaka.

Hallituksen ulkopuolisena lu-

pautui rahastonhoitajana jatka-

maan Lauri Pitkänen.

Vuosikokouksessa valittiin hal-

lituksen varajäseniksi Liisa Ni-

emelä ja Aila Ranta.

Merkittiin myös toimikuntien jäsenet

eli huvitoimikunnassa toimivat Aimo

Hakanen, Jukka Saarinen, Rauno

Koski ja Pekka Virtanen. Lehti-

toimikuntaan kuuluvat päätoimitta-

jana Reijo Rantanen ja muina jäs-

eninä Panu Helariutta, Jukka

Saarinen, Heikki Paloheimo ja Pek-

ka Virtanen.

Kokouksessa luettiin ja hyväksyt-

tiin edellisen kokouksen pöytäkirja

sekä samoin vuosikokouksen

pöytäkirja, minkä pöytäkirjan

tarkastajat olivat allekirjoittaneet.

Esityslistan mukaisissa asioissa

käsiteltiin tulevaa toimintaa ja

päätettiin 22.05.2015 tehdä

yhteinen kesäretki linja-autolla

kotipitäjään. Ohjelmaa hah-

moteltiin ja retken ohjelma

lyötiin kiinni pääpiirteittäin.

Aikataulua vielä tarkennetaan.

Perinteiset kesän ja syksyn

ohjelmat päätettiin pitää seuran

toiminnassa.

Käydään Punkalaitumen

päivänä kunniakäynnillä Men-

neiden sukupolvien muistomer-

killä ja myös laskemme kuk-

kalaitteen muistomerkille.

Syksyn perinteinen marja-, sie-

ni- ja ulkoiluretki Punkalaitu-

melle toteutetaan 12.09.2015.

Laitumelta lähtöisin -tapahtuma

on vielä suunnittelun alla.

Syksyn ohjelmaa muokataan

seuraavissa kokouksissa.

Seuraava kokous pidetään puh-

heenjohtajan luona Raisiossa

9.06.2015 klo 18:00.

KESKITALVENTARINAILTA

Tammikuun lopulla pidettiin seuranperinteistä tarinailtaa Verkahovin 2krsn kabinettitiloissa. Iltaan olimukavasti tullut jäsenistöämuistelemaan kahvikupposenäärellä lapsuuden koulumuistoja.

Hienoa, että joukossamme on mo-nen alan osaajia, ja niin saimmeemeritusprofessori Aimo Hakasenavaamaan tarinailtamme pienelläaiheeseen liittyvällä alustuksella.

Aimo kertoili, että jo keskiajallajoskus 1300 luvulla opillinen sivistysoli läheisessä yhteydessä kirkon toi-mintaan. Kirjoitustaitoiset ja latinaaosaavat henkilöt olivat papinkoulunkäyneitä. Kotoisia opinahjojakeskiajalla olivat luostarikoulut.Suomen tärkein koulu oli Turun kat-edraalikoulu.

Ruotsin suurvaltakaudella 1600 -luvulla alettiin yhä enemmän kiinnit-tämään huomiota myös kehitystätukevaan ja edistävään koulutuk-seen. Ruotsin kieli ja jopa suomenkielikin tuli 1700 -luvun loppupuolel-la kouluissa osittain käyttöön.

Kansanopetus alkoi kohota 1800

-luvun alkupuolella. Vuosisadanloppupuolella kirkko ja koulu er-kanivat toisistaan ja jo vuonna 1858annettiin kansakoulua koskeva julis-tus. Suomen kansanopetus pysyikuitenkin pitkään 1800 -luvulla luk-karin- ja pitäjänkoulujen, kinkeri-kuulustelujen ja rippikoulun varas-sa.

Vielä 1900 -luvun alussa kirkonjohtama kiertokoulu oli laajoilla alu-eilla yleisin kansanopetuksen muo-to, varsinkin maaseudulla. Vuoden1905 koulujärjestyksen mukaanmääriteltiin yläkansakoulun ja op-pikoulun oppimäärät, jotka periaat-teessa olivat voimassa aina perus-

koulun alkuun saakka.

Vuosisadan alussa laajemmin alet-tiin kehittämään myös alakansakou-lua. Oppivelvollisuuslaki tulivoimaan vuonna 1921. Jokainensuomalainen tuli oppivelvolliseksisen vuoden syksystä, jolloin häntäytti seitsemän vuotta. Oppivelvol-lisuuslaki oli itsenäisyyden alkuvuo-sien merkittävämpiä yhteiskunnalli-sia uudistuksia.

Suurimmillaan kansakoululais-tenmäärä oli 1950 -luvun lopulla.Varsinainen peruskouluasetus an-nettiin 26.6.1970.

Alustuksen jälkeen muisteltiinyhteisesti ja erikseen vanhoja kou-lumuistoja. Aimon alustuksessakäytiin myös läpi kaikki Punkalai-tumen kansakoulut. Mukanaolijoi-ta oli laajan pitäjän eri koulupiireis-tä, joten juttua riitti, niin opettajista,kouluruokailusta, kurista, koulumat-koista, -retkistä, kepposista yms.

Taas tuli vietetyksi yksi ilta muistoilleja juurille koulumuistojen myötä.

Kiitos mukana olleille!

p.s. Ensi talvena jatketaantarinoita. P.V.

Tästä se alkaa puuristin “tienuu” teko, tuntematonta siteeraten. Reijoaloittelemassa ristin valmistusta Tsasounaan. jatkuu takasivulla

Polkupyöräilyä ja isojarahoja

Sota-aikana oli puutetta kaikesta.

Polkupyörän renkaita oli vaikea

saada. Olen nähnyt sellaisenkin

pyöränrenkaan, joka oli koottu

muutaman sentin puunpaloista , kun

kumia oli vaikea saada. Tällainen

polkupyörä piti ajaessa tasaista klo-

pisevaa ääntä tasaista maantietä

vasten.

Itselläni ei tällaista pyörää ollut,

mutta muistan ,kuinka hurjastelin

äidin vanhalla pyörällä pelkillä

vanteilla , kun kumeja ei ollut.

Polkupyörällä taittui matka Jalas-

joen koululta sotilaspoikien har-

joituksiin Vartiolaan pitäjälle ja sa-

moin Kansanhuoltoon ostokortteja

hakemaan.

Sodan jälkeen, taisi olla vuoden

1946 alussa, kun Suomessa leikat-

tiin setelit. Asuimme silloin jo

pitäjällä ja kirkonkylän raittia tuli

paljon ajeltua myös pankkiasioissa.

Silloinkin oli valtiolla talousongel-

mia ja sen takia otettiin käyttöön

sakset ja leikattiin setelit keskeltä

poikki. Puolikkaan arvoksi tuli

puolet alkuperäisestä. Pankkital-

letukset kyllä säilyttivät arvonsa. Sii-

hen aikaan olin 12 – vuotias ja per-

heen vanhimpana mukulana sain

aika usein pyörällä hoidettavia hom-

mia. Näin jouduin myös setelinpuo-

likaskuskiksi. Tehtävä oli salainen

ja isäni oli sitä mieltä, ettei kukaan

aavista, että pojankoltiaisella on

selkäreppu täynnä rahaa.Poljin

pankista postiin onnellisesti , eikä

minua ryöstetty matkalla. Vilkuilin

kyllä ajaessa ympärilleni ja pidin

hyvää vauhtia, etteivät rosvot yllätä.

Homma onnistui.

Kerran jouduin asialle kirkkoher-

ranvirastoon hakemaan virkatodis-

tuksia. Kun pääsin pappilaan,

sanoin, että isä lähetti minut hake-

maan niitä KIRKONKIRJOJA.

Mikonmäki oli virastossa ja kysyi:

“Milläs sinä olet liikkeellä?”

Vastasin,että pyörällä. “Mahrakkos

sää saara niitä pyärän päällä me-

nemään, ne on vähän isoja” Olin

aika nolona, kun Mikonmäki sanoi,

että taitaa olla kysymys virkatodis-

tuksista eli papinkirjoista. Ne sain

heti käteeni ja asia tuli hoidettua.

Rovasti halusi kiusotella pikkupoi-

kaa.

Ala-Jonkalla oli Jalasjoella kinkerit

ja olin Mikonmäen kuulustelussa,

kun hän kysyi: “Koskas sinä olet

syntynyt?” Vastasin,että en tark-

kaan muista, mutta se oli kesäkuus-

sa Kustaanpäivän aikaan. Sillä

selityksellä selvisin ja sain lukusete-

liini asiaankuuluvat merkinnät.

Oppikouluaikana kävin rippikoulun

Huittisissa. Muutaman kaverin

kanssa ajelimme kesäkuun alku-

puolen Punkalaitumelta Lauttaky-

lään päivittäin 25 km ja pääsimme

Juhannuksena “edes”.

Rippikouluiässä pyöräily oli helppo

ja ekologinen tapa päästä kulke-

maan,mihin halusi. Nykyisillä aa-

muilla tulee liian herkästi hypättyä

auton rattiin. Usein lyhyillä matkoil-

la pyörä on jopa nopeampi.

Chevrolet malli -37 oli auto,jolla

opettelin ajamaan ja sillä isän ja ve-

lipojan kanssa suoritimme ajokor-

tin Raumalla samaan aikaan.

Kerran sillä kävimme Turussa,

Suomen Pankissa. Isä haki sieltä

ison laukullisen kovaa rahaa. Taisi

olla Laitumella meijeritilien

maksuaika,jolloin kolikoita tarvit-

tiin enemmän. Letukka oli pysäköi-

ty Turun torille. Siinä Ruotsalaisen

Teatterin lähettyvillä oli silloin park-

kipaikka. Kannoimme kahteen mie-

heen rahalaukun Suomen Pankista

torille. Matka ei ollut pitkä, mutta

laukku painoi kuin “synti”.

Sitten piti käydä vielä kävellen kau-

pungilla asioilla, mutta laukkua ei

voinut eikä jaksanut kantaa ympäri

kaupunkia. Se piti jättää autoon.

Laskimme, että autossa oli niin pal-

jon rahaa,että sillä oli saanut ostet-

tua 20 sellaista Letukkaa , jolla

olimme liikkeellä. Otimme riskin,

jätimme nahkaisen rahalaukun au-

toon ja piipahdettiin asioilla.

Lukitussa autossa laukku säilyi ja

ajelimme kaikessa rauhassa

Punkalaitumelle. Letukka olisi ollut

makupala pankkirosvoille, jos oli-

sivat tietäneet, kuinka arvokas lasti

oli autoon kätketty.

Vanhoja muistellen PanuHelariutta

RUNOJA PUNKALAITUMELTA

J. Saarisen juhlarunopaketista kotipitäjän 375 -vuotisjuhlassa.

PÄRNISTÖN KIOSKILLA

Oikea tienviisari oli ennen.

Vampulan sälli pysähtyi tullen, mennen.

Voi, että sillä riitti juttuja

ja kavereita – vieraita ja tuttuja.

PILSNERIKALJAA KAHVILASSA

Pärnistön kahvilan pajatsossa oli harvoin täynnä etu- tai takaressu.

Siitä pitivät huolen Keskumäen Lyyti ja Helariutan Hessu.

Lyytillä oli nahkainen musta pajatsonpeluukukkaropussi.

Hessun pelaamista taas yritti pitää silmällä kirjakaupan Jussi.

Jussin salaiseen tupakanpolttoon taisi tulla siellä kahvilassa kerran hetken lakko,

kun äkkinäisestä tumppaamisesta kämmeneen kasvoi melkoinen rakko.

Kahvilan puolella äijäköörissä vielä sotareissuja kertailtiin

ja vilpoista kellaripilsneriä Nikolain erikoiseen, piisinlämpöiseen vertailtiin.

LUOTETTIIN ROKAN ANTTIIN

Kun facebookissa eletään aikajanalla,

oli elämänmenon suola ja sokeri ennen istua muitten mukana sanalla.

Toki Mikonmäen aikaankin väkeä yritettiin patistaa kinkereille,

mutta kylän miähet suuntasivat mieluummin vaikka kolperikaljakinkeleille.

Ossin Baarissa, Punka-Pirtillä, oli omat tarinansa ja juttunsa,

Pärnistön heiluriovien takana moni löysi rintamallakin rinnalla taistelleen tuttunsa.

Kiljukaljakin plaskahti mukavasti monen huulilla,

oltiin sitten tansseissa Kremlissä, Vartiolassa, Särkässä tai Hynnisen suulilla.

Elämän myötä- ja vastamäessä ei pantu isommin hanttiin,

täällä luotettiin pitäjälläkin usein nähtyyn oikeaan Rokan Anttiin.

Siinä kioskilla tuli ehtoo aikaisin

vain sille,

jolla oli kiire

toisenlaisille uutisille.

KELPASI ELELLÄ JA OLLA

Kirran jonilla mattoja pestiin ja uitiin,

talkoilla heinää tehtiin ja elo puitiin.

Meijerin sikalan nurkalta madot tongittiin

ja Punkalaitumenjoesta isot lahnat ongittiin.

Pourun Eino laski nallekarkit paperitruuttiin huolellisesti,

aikaa oli elämiseen, vaikka se joskus vähän kesti.

Kirkon nurkilla me poijaanklopit usein vetkuteltiin.

Jonin tilalle oli tullut riippusilta ja siinä hetkuteltiin.

Vartiolan mäessä moni seurasi silmät tapillansa,

kun kohti Särkkää marssivat Danny ja Tarva ja se nuori Tapani Kansa.

Kesä oli aina, jalassa polvihousut ja inkkaripaita,

polkupyörässä Jokisen kalevilta saatu Esson Tiikeri tankkiin -merkki ja ralliraita.

Kyllä Punkalaitumella kelpasi elellä ja olla

ja voi, miten kukkivat kissankäpälät Emmankalliolla.

KESÄRETKIKOTIPITÄJÄÄN

Vuoden 2013 pikkujoulus-sa suoritetun jäsenkyselynja Teidän toiveiden pohjal-ta on päätetty tämänkevään / kesän korvallatehdä yhteinen kesäretkilinja-autolla kotipitäjään.

Retkipäiväksi valittiin en-nen varsinaisen kesäkiirei-den ja -matkojen alkuaperjantai 22.05.2015.

Tarkoituksena on tutustuakotipitäjän kyliin ja muihinmielenkiintoisiin kohteisiinoppaan välityksellä.Punkalaidun on laaja pitäjäja tarkoituksena on aloit-taa kierros ensimmäiselläkertaa pitäjän itä- ja poh-joispuolen kylistä. Kotipi-täjään ajamme Loimaan jaRistimäen kulman kautta jasaavumme kotiseudulleSadonmaan ja Jalasjoenkautta. Ensiksi pääsemmetutustumaan Suomen kau-niimpaan kunnantaloon,jossa kunnanjohtaja on lu-pautunut ottamaan meidätvastaan ja tarjoaa kahvit.

Matkaa jatkamme Koski-oisten ja Tursan kauttaKivisenojalle. Koskioisillaon mahdollisuus poiketaMetsärannan Lihan lähi-ruokamyymälään ostamaanmaan mainioita lihajalostei-ta.

Kivisenojalta suuntaammekohti pitäjän pohjois-puolen kyliä, Pohjoisseutu-

tu; Koosanmaa, Oriniemi,Moisionkylä , Liitsola,Halkivaha.

Tämän jälkeen ajammeVesilahdentietä keskipi-täjälle ja tutustumme jaruokailemme Sarkkilanvanhalla koululla (Kou-lutintti). Sarkkilan koulu onmuseokoulu, v 1874 raken-nettu, maakunnan vanhinmaalaiskoulu.

Ruokailun jälkeen käve-lemme ruokaa sulattaenkirkkomaan poikki Punka-laitumen joen yli riippusil-taa pitkin tutustumaanmaan suurimpiin, nykyäänvielä asuttuun, pappilaan.

Iltapäivän päätteeksiteemme vielä keskipi-täjällä pienen kierroksenja päätämme retkemmeKoiramäen talon kahvei-siin.

Kotiin ajamme Kanteen-maan kautta Alastarolle jasieltä suoraan Turkuun.

Kesäretken hinta keit-tolounaineen, jälkiruoki-neen ja kahveineen on 35,-€ /henkilö. Hinta perustuuväh. 25 – 30 matkallelähtijää. Suorita maksu ti-lille: FI3643090010171684.

Matkalle lähdetään 22.5klo 7:45 Länsikeskus, en-tinen Kodin -1 (Anttila),pääoven edusta ja klo 8:00Kauppatorin ylälaita,Ortodoksisen kirkon edus-

ta, Yliopistonkatu, Turku.

Pienet matka- reittiohjel-man muutokset kotipitäjäsä mahdollisia.

Ilmoittaudu viimeistään17.05.2015 mennessä Jur-va Koskenniska p. 0442543816, sp;jurva.koskenniska@dnainternet.nettai Pekka Virtanen p. 0405910576, sp;pekkaj.virtanen@dnainternet.net.

Lähde juurillesi tutustu-maan tämän päivän kotipi-täjään!

Talonpoikaismuseonperinteinen

PELIMANNIPÄIVÄ

Tilaisuus pidetään 9pväelokuuta klo 13. Tilaisuuteenovat tervetulleita kaikkimusisoivat yhdistykset jaseurat. Soittajat ilmoittautuvatpäärakennuksen salissa ReijoRantaselle klo 12.

Tällaisena pienenä haasteena voisinheittää Panulle, että toisi joukkonsamyös mukaan.Raision harmonikkoja on kovastiodoteltu mukaan.Myös yksittäiset soittajat ja laulajatovat tervetulleita.Viimevuonna Kosken Harmonikatolivat mukana ja toivotaan heidänsaapuvan myös tänä vuonna.ynnä monet monet muut soittajatTERVETULOA!

Myös kuulijat oletteTERVETULLEITA!

SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI

Kesä / syksy 2015

KESÄRETKI KOTIPITÄJÄÄN

Perjantaina 22.05.2015 lähtö klo 7:45 Länsikeskus, entinen Kodin -1 pääoven edusta, klo 8:00Kauppatorin ylälaita, Ortodoksisen kirkon edusta, Yliopistonkatu, Turku.

Retkellä tutustutaan kotipitäjän kyliin ja nähtävyyksiin. Katso matkaselostus toisaalta lehdestä, “puffi”.

Matkan hinta ruokineen ja kahveineen 35,- / henkilö. Ilmoittaudu 17.05 mennessä Jurva Koskenniska p.044 2543816, sp; jurva.koskenniska@dnainternet.net tai Pekka Virtanen p. 040 5910576, sp;pekkaj.virtanen@dnainternet.net.

HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUSTiistaina 09.06.2015 klo 18:00 puhheenjohtajan luona, Kaakkurinkuja 4, Raisio.

KAIKKIEN AIKOJEN MAATALOUSNÄYTTELY

04 ja 05.07.2015 Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla, Koiramäentalo, Punkalaidun.

Ei yhteiskuljetusta, tutustuminen omatoimisesti.

PUNKALAITUMEN PÄIVÄ

Sunnuntaina 26.07.2015. Seuran perinteinen kunniakäynti ja kukkalaitteen lasku Jumalanpalveluksenjälkeen Menneiden Sukupolvien Muistomerkillä kotikirkon kupeessa.

Osallistumme myös kotipitäjän merkkipäivän viettoon museolla. Tervetuloa!

LAITUMELTA LÄHTÖISIN

Tilaisuuden suunnittelu on vielä avoin. Ajankohta heinä- elokuun vaihde. Seuraa ilmoitteluammePunkalaitumen ja Turun Sanomissa. Alustavasti suunniteltu 2pvä elokuuta.

SIENI-, MARJA- JA ULKOILURETKI KOTIPITÄJÄÄN

Lauantaina 12.09.2015 klo 10:00 kokoontuminen Punkalaitumen torille, josta jatkamme yhteisestimatkaa metsään kodalle tai laavulle. Seura tarjoaa makkarat ja nokipannukahveet pullan kera.Tervetuloa syksyiseen metsään!!

P.S. Terästäytykää ja yllättäkää Turun puolen nuoret laitumelaiset ja tulkaa mukaan tilaisuuksiimme!!

Laitumella LaulajaisetPanu Helariutta

Sain jälleen kerran olla mu-kana todistamassa mahtavaalaitumelaista keväistä kuoro-laulun juhlaa. MieskuoronKevätlaulajaisissa liikuntahal-lilla oli taas tupa täysi, niinkuin Punkalaitumella asiaankuuluu, vaikka oli ään-estyspäivä. Eduskunnankasaaminen tasavaltaan jätet-tiin illaksi ja nautittiin kuorojenvaihtelevista lauluista. Liputliehuivat vaalien takia, muttayhtälailla ne juhlistivat tätämusiikin uljasta tapahtumaa .

Koska Turun Punkalaidun-seuran kaikki jäsenet eivätolleet paikalla, niin kerronmuutamalla sanalla omia tun-nelmiani tilaisuudesta.

Mieskuorolla oli uusi johtajaPetri Bondfolk ja Pihlajan-marjoille antoi tahtia Pirkko-

Liisa Henttinen, hänkinuutena. Euran Työväen Laul-ajat olivat vierailemassa KatiIssakoffin johdolla. Tokipaikalla oli myös herra Ah-venus, joka vihjaisi ennenkonserttia minulle, että hänelläon helpottunut olo, kun nytei itse tarvitse olla puikoissa.Tosin hän pisti parastaankuoron eturivissä. Hän ontainnut olla noin parikym-mentä vuotta (32) taiteellise-na johtajana.

Kaikkia kuulemiani lauluja entässä luettele, mutta totean ,että Paavolan Mieskuoro-marssi aloitti tilaisuuden.Sensanoittajan ääntä olen pik-kupoikana sattumalta kuullutkotona. Sibeliuksen kunni-aksi oli aloituksessa kolmesäveltäjämestarin laulua, jot-ka kuoro esitti erityisen soin-nukkaasti.

Pihlajanmarjojen hienot esiin-tymisasut toivat väriä lau-

lukorokkeille, kun he lauloivattuttuja sävelmiä: “Toivotaan,toivotaan” ,” Leijat “ja“Letäjän pöika”

Euralaisten vieraitten viidestälaulusta jäi mieleeni “Kunpaljon antaa”. “Poika varjoi-salta kujalta” ja “ Äänesi mäkuulen”

Väliajalla hörpättiin kuoronnaisten kiehauttamat pulla-kahveet, mikä muutamallesadalle hengelle oli melkoi-nen urheilusuoritus.

Juontajan Satu Ahvenuksenmielestä Mieskuoron laula-mat neljä laulua olivat

selvästi naisille tarkoitettuja.“ Hän kulkevi kuin yli kuk-kien” “Yksi ruusu” “Lennämun lempeni laulu” ja aika-

miesten “Iltatuulen viesti”.Satu tulkitsi asian ihan oikein.

Lopuksi kaikki kuorot kok-oontuivat portaille laulamaanyhdessä “Suviserenadi”“Pohjolan yö” ja “Pääsi rin-nallein painuu”

Kukaan ei sentään nukahta-nut näihin hienoihin säveliin,vaan yhteislauluna Bond-folkin reippaasti johtaessakaikui Suvivirsi. Raikas kesäon tulossa!

Bondfolkin perheorkesterisäesti ansiokkaasti useita lau-luja konsertissa.

Luottavaisin mielin Punkalai-tumen Mieskuoro voi jatkaatoimintaansa

“Finlandia” loppulaulunapäätti hienon kosertin.

Päätöskukat ja yleisön run-saat aplodit antoivat uskoasiihen, että Punkalaitumellakuorolaulu elää ja kukoistaauudenkin johtajan toimiessaluotsina.

Villen mummo

Nyt kiekkokansa nauraa sille,

Kun vitsin murjas Niemis- Ville.

Muutti Tapparasta Lukkoon,

mutta suu ei mennyt tukkoon.

Ei vaiennut kuin lammas

vaikka puuttuu etuhammas,

hymy irtoo tullen-mennen,

niin kuin Tapparassa ennen.

Tarina se on kai tuttu

mummelista tämä juttu,

jonka Ville ulos antoi

kansan kuultavaksi kantoi:

AIKA AIKAA KUTAKIN

mummo kertoi tietenkin.

Näinhän mummo sitä mietti,

kun pääsiäisen pyhät katiskassa vietti.

Panu

Viereinen kuva on kevään

laulajaisista. Yleisöä oli jo kuvaa

otettaessa paikalla runsaasti,

kuten kuvasta näkyy. Ja tyhjät

eturivin tuolitkin täyttyivät ennen

konsertin alkua!

Salon Tsasounaan ristitPunkalaitumelta

Hieman yli vuosi sitten minultakysyttiin josko tekisin SalonTsasounaan uudet ristit, vanhatolivat saanet vettä ja ulkokuorihalkeillut, joten tsasounan 25-vuotis juhliin olisi hyvä saadauudet kupariset ristit.

Siitä se alkoi, marssin Ekilän Vilpunluokse ja aloin juttelemaan asiaahänelle. Vilppu innostui kovasti, javaikka ikääkin on jo kunnioitetta-vat, tänä vuonna 88-vuotta, niinmieli teki jälleen kuparisepän hom-miin. Ja ennenkuin minä ehdin hank-kimaan puutavaran, niin Vilppu olijo käynyt netissä tutustumassa tsa-sounaan ja suunnitelmat pyörivät jopäässä ja osittain paperillakin.Tosiaan puutavaran saanti ei ollutaivan yksinkertaista, sen tuli ollaSiperian lehtikuusta. Yksi paikkaTurussa oli, josta sitä löytyi jasielläkin vain senverran mitä puu-osiin tarvittiin.Saatuamme Salon ort.seurakunnaltapiirustukset ristien koosta, alkoiVilppu piirtämään sipulin kaistoja,8 kaistaa sipulia kohden ja pikkupallot sen lisäksi. Monet olivat nepahvisuikaleet jotka Vilppu teki,esivalmistellessaan molemmat

Kuvassa Vilppu Ekilä ensimmäisen valmistuneen ristin takana

sipulit.ja pallot.Minä puolestani aloin laskemaanpoikkiristien kulmia ja mittoja sekäsilppuamaan puutavaraa. Kun ristitolivat erikokoiset, piti kumpainen-kin suunnitella erikseen.Vilppu oli parsinut kasaan kum-paisenkin sipulin kun minä meninpuuristieni kanssa hänen luokseenja aloimme yhdessä päälystää niitä.

Kuvassa yllä torniristin asennuskäynnissä, Reijo asettelee ristiäpaikoilleen ja nosturin kuljettaja yrit-tää pitää koria paikoillaan.Vasemassa kuvassa isä Ion Duracauttamassa Teppon kanssa torni-ristiä nousuun. Hieman aiemmin isäIon oli siunannut ristit pirskottamal-la pyhitettyä vettä niiden päälle.Sitten on juhlan aika.14.9.2014SALON PYHÄN RISTIN TSA-SOUNAn 25-juhlapraasniekka jame olimme mukana kutsuttuina vie-raina.Viereisessä kuvassa tekijät praas-niekassa kuvattuina, vasemmallaVilppu Ekilä, Reijo Rantanen jakaiken takana on nainen, KirstiRantanen ja oik. Teppo Rantanen.Jälleen on saatu kokea jotakin uut-ta ja mahtavaa.

Reijo