lahdesjärvilakalaivan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen … · 2015-08-27 ·...

LahdesjärviLakalaivanosayleiskaavan

luonnosvaihtoehtojenvaikutusarviointi

• yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön• luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin• ihmisiin

Tampereen kaupunkiYhdyskuntatuotantoSuunnittelupalvelut

15.5.2007

LahdesjärviLakalaivan osayleiskaava luonnokset 15.5.2007 1V A I K U T U S T E N A R V I O I N T I

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … ..31.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … …31.2 Selvityksen organisaatio… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … .41.3 Lähtöaineisto… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … .4

2 OSAYLEISKAAVALUONNOSTEN KUVAUKSET… … … … … … … … … … … … … ..42.1 Yleiskuvaus… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … ..52.2 Luonnosvaihtoehto A… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … ..672.3 Luonnosvaihtoehto B… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … …892.4 Luonnosvaihtoehto C… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … …1011

3 VAIKUTUSALUEEN RAJAUS… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … .124 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU… … … … … … ..13

4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön… … … … … … … … … … … … … … … … … … .134.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin… … … … … … … … … … … … … … … … … … …224.3 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset… … … … … … … … … … … … … … … … … … … … … …25

2 LahdesjärviLakalaivan osayleiskaava luonnokset 15.5.2007V A I K U T U S T E N A R V I O I N T I


1 JOHDANTO

1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteetTämä vaikutusarviointi on osa Tampereen LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavatyötä.Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää LahdesjärviLakalaivan alueen maankäyttöäparemmin alueen kaupunkirakenteellista sijaintia hyödyntäväksi. Alue sijaitsee valtakunnallisesti ja kaupunkiseudullisesti merkittävien valtateiden 3 ja 9 risteämisen alueella.Vaikutusarviointi toteutetaan laadittujen osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen pohjalta.Vaikutusarviointi palvelee alueiden tarkempaa suunnittelua ja tuo esiin suunnittelun edetessä huomioon otettavia tekijöitä.

Vaikutusarvioinnin toteuttaminen pohjautuu maankäyttö ja rakennuslain 9 §:ään jamaankäyttö ja rakennusasetuksen 1 §:ään. MRL 9 §:ssä todetaan seuraavasti:”Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolle kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisiavaikutuksia.”

Suunnittelualue sijaitsee n. 4,5 kilometrin päässä Tampereen keskustasta etelään.Suunnittelualue levittyy molemmin puolin valtatietä 3 ja rajautuen etelässä Särkijärveen,lännessä osin valtatiehen 3 ja osin Peltolammin kaupunginosaan ja Lempääläntiehen.Pohjoisen rajan muodostaa valtatien 9 pohjoispuolella sijaitseva Nirvan ja Taatalan kaupunginosia rajaava Sulkavuori ja idässä kaavaalue rajautuu Vuoreksen osayleiskaavaalueeseen.


1.2 Selvityksen organisaatioVaikutusarviointi on tehty kahdessa osassa siten, että yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset on arvioitu Tampereen kaupungin Suunnittelupalveluissa. Työssä ovat olleet mukana arkkitehti Pia Hastio, yleiskaavapäällikkö Taru Hurme, ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki,biologi Kari Korte, liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä ja suunnitteluinsinööri Mikko Kajanus.

Toinen osa LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavan vaikutusarviointityöstä on tehty ulkopuolisena konsulttityönä. Ulkopuolisena pääkonsulttina on toiminut Pöyry EnvironmentOy, projektipäällikkönä arkkitehti Jarmo Lukka. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin osionon laatinut Tuomas Santasalo Ky:stä, KTM Katja Koskela. Liikenteellisten vaikutustenarvioinnin osion on laatinut Destia (ent. Tieliikelaitos), josta työssä ovat olleet mukana DIAri Vandell ja DI HannaKaisa Lahtisalmi. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin osioonliittyy lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston liikenne ja kuljetustekniikan laitoksella,tutkija Hanna Kalenojan laatimat liikenneennusteet.

1.3 Lähtöaineisto

Vaikutusarviointityössä on käytetty lähtöaineistona kaavaa varten laadittuja erillisiä taustaselvityksiä. Selvitysaineisto koostuu seuraavista raporteista:

• Yritys ja maanomistajakyselyt. Kyselyt ja loppuraportin laati Tampereen kaupunginyhdyskuntapalveluiden suunnittelupalveluissa aluetieteen opiskelija Mikko Kyrönviitakesällä 2006.

• Maisema ja ympäristöselvitys. Selvitys on tehty Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut / Suunnittelupalvelut / Selvitykset ja arvioinnit ryhmässä. Tekijöinä ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, ympäristösuunnittelija Saija Torniainen, biologi Kari Korte,suunnittelusihteeri Milla Törmä sekä maisemaarkkitehtiopiskelijat Anna Levonmaa jaEeva Rapola. Työtä tehtiin useassa eri vaiheessa. Elottoman luonnonympäristön selvitys on tehty kahdessa vaiheessa kesällä 2004 ja pääosin kesällä 2006. Sekä historiaosuus että maisemaselvityskappaleet karttoineen on tehty kesällä 2006. Eliöstö jabiotooppiselvitys on laadittu kesän 2002 aikana.

• Rakennettavuusselvitys Särkijärven pohjoispuolelta. Geologian tutkimuskeskus (GTK)on laatinut 16.1.2007 päivätyn Tampereen LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavaalueen rakennettavuusselvityksen. GTK:ssa työstä ovat vastanneet erikoisasiantuntijaOssi Ikävalko, geologi Jaana Jarva, tutkimusassistentti Mikael Eklund ja geofyysikkoHeikki Säävuori.

• Särkijärven valumaalueen hydrologiset selvitykset, jotka on laatinut Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelujen suunnittelupalveluissa suunnitteluinsinööri Mikko Kajanus.


• Vuoreksen vesihuollon yleissuunnittelun yhteydessä Tampereen Vesi teettää LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavaaluetta sivuavan vesihuoltosuunnitelman tarkistuksenSuunnittelukeskus Oy:llä.

• Tiehallinto laatii parhaillaan meluntorjunnan yleissuunnitemaa valtatielle 3, välilleSääksjärven eritasoliittymä Multisilta. Suunnittelutyön tavoitteena on selvittää meluntorjunnan vaihtoehtoiset ratkaisut ja laatia niiden vertailun pohjalta yleissuunnitelma valtatien 3 parantamisesta rakentamalla meluesteet. Tavoitteena on, että suunnitelmassalaadittavien asiakirjojen perusteella Tiehallinto voi tehdä tiejakson parantamishankettakoskevan maantielain mukaisen yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen. Suunnitelmaasiakirjojen on myös oltava pohjana mahdollisesti tarvittaville oikeusvaikutteisten kaavojen muuttamiselle.

2 OSAYLEISKAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN KUVAUKSET

2.1 Yleiskuvaus

LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavasta on valmisteltu kolme alustavaa maankäyttöluonnosta, jotka on nimetty vaihtoehdoiksi A, B ja C. Kaavoituksen lähtökohtana on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alueelle osoitetut maankäyttötavoitteet, joita ovat alueen luonteen muuntuminen teollisuusalueesta monipuolisemmaksi työpaikkojen alueeksi, Kuljun moottoritiellä olevan eritasoliittymän kehittäminen sekä vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät.

LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavan kaikissa vaihtoehdoissa rakennettavien alueidenpintaala on 150 ha, josta uutta asemakaavoittamatonta aluetta on noin 26 ha. Rakentamiseen varatut alueet ovat kaikissa vaihtoehdoissa pääsääntöisesti muuta kuin asumista, käsittäen teollisuuden, työpaikkojen ja liikerakentamisen korttelialueita. Tieverkonosalta kaikissa vaihtoehdoissa aluekokonaisuuden saavutettavuutta Kuljun moottoritieltätäydennetään osoittamalla aluevaraus Särkijärven eritasoliittymälle ja Tampereen keskustasta Lakalaivaan suunnatulle rampille.

Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet ovat yhtä laajat kaikissa vaihtoehdoissa. Näiden alueiden pääkäyttötarkoitukset ovat lähi ja luonnonmukaisia virkistysalueita, suojaviheralueita sekä luonnonsuojelualueita.Osa rakennettavaksi osoitetuista korttelialueista sijoittuu Särkijärven valumaalueelle.Näille korttelialueille on kaikissa vaihtoehdoissa esitetty kaavamääräyksiä, joiden mukaan rakentamisessa tulee varautua sekä hulevesien viivyttämiseen että liikennealueiltatulevien vesien puhdistamiseen. Lisäksi valumaalueelle sijoittuvalle virkistysalueelle onosoitettu rakennettavien alueellisten hulevesialtaiden ohjeelliset paikat. Valumaalueellasijaitsevalla virkistysalueella olevat luonnonmukaiset viivytyspainanteet (suot) ja purkuojat on säilytettävä ja mahdollisesti ennallistettava, jotta luonnonmukaisesti tapahtuvavalunta ja olosuhteet eivät häiriintyisi.


Vaihtoehto A:n mukaiset alueen rakentamista kuvaavat tunnusluvut.


2.2 Vaihtoehto A – NYKYTILANNE

Vaihtoehdon keskeisin ratkaisu on alueella olevan nykyisen toiminnan kehittäminen jamahdollisuuksien luominen nykyistä vastaaville toiminnoille. Alueen nykyisiin asemakaavojen sallimiin rakennusoikeuksiin syntyy vaihtoehdon mukaan lisäystä n. 200.000 km2.

Rakentamiseen varattuja alueita ovat teollisuusalueiksi merkityt nykyiset tuotantotoiminnassa olevat korttelialueet Lahdesjärven itäosassa ja Lakalaivan pohjoisosassa. Sekoittuneet tuotannon ja vähittäiskaupan korttelialueet Lakalaivassa on osoitettu työpaikkaalueiksi, samoin kuin Lahdesjärven rakentamattomat teollisuusalueiksi asemakaavoitetut korttelit. Lisäksi uusia asemakaavoittamattomia työpaikkatäydennysalueita on Sulkavuorella ja Lahdesjärvellä yhteensä n. 23 ha. Teollisuus ja työpaikkaalueiden rakentamistehokkuus on e=0,50, jossa teollisuusalueilla liike ja toimistotilojen osuus on 10% jatyöpaikkaalueilla 1/3.

Kaupan alueiksi on osoitettu nykyiset kaupan toiminnoille asemakaavoitetut alueet. Kaupan täydennysalueita on lisäksi varattu 22 ha Lahdesjärven täydennysalueelle. Maakuntakaavan sallimat vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat vaihtoehdossa nykyisille kaupan alueelle Taatalaan (päivittäistavarakaupan salliva yksikkö) ja Automiehenkadun varteen (vain erikoistavarakauppaa salliva suuryksikkö). Julkisten palvelujen alueeksi onosoitettu Nirvassa sijaitseva Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAK).

Rakentamisen ulkopuolelle jääviä alueita ovat Kuljun moottoritien varressa olevat suojaviheralueet. Lähivirkistysalueeksi on osoitettu Herrainsuo, joka liikennealueen laajentumisen vuoksi pienenee nykyisestä noin 30 %. Luonnonmukaisena säilytettäviksi virkistysalueiksi merkittyjä alueita ovat Sulkavuori ja Särkijärven rantaalue. Sulkavuorelle onlisäksi osoitettu pieneläinhautauksia varten varattu alueen osa.

Särkijärven rantaan on merkitty v. 2005 Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökselläperustettu luonnonsuojelualue (0,5ha). Rantaalueen luonnonarvoja painottavat luo1 jas1 merkinnät ovat kuten Vuoreksen osayleiskaavassa.


Vaihtoehto B:n mukaiset alueen rakentamista kuvaavat tunnusluvut.


2.3 Vaihtoehto B – KEHITTYVÄ TYÖPAIKKOJEN JA KAUPAN ALUE

Vaihtoehdossa alueen luonne muuttuu nykyistä enemmän kaupan toimintojen alueeksi.Työpaikkarakentamisen osalta alueelle syntyy tehokkaamman rakentamisen alueita.Alueen nykyisiin asemakaavojen sallimiin rakennusoikeuksiin syntyy vaihtoehdon mukaan lisäystä n. 300.000 km2.

Rakentamiseen varattuja alueita ovat teollisuusalueiksi merkityt nykyiset tuotantotoiminnassa olevat korttelialueet Lahdesjärven itäosassa. Automiehenkadun eteläpuolella olevat tuotantotoiminnan alueet on osoitettu työpaikkaalueiksi. Lahdesjärven teollisuus jatyöpaikkaalueiden rakentamistehokkuuteen vaihtoehdossa ei ole ajateltu muutosta. Sensijaan Lakalaivassa olevien työpaikkaalueiden rakentaminen voi kaavavaihtoehdonmukaan tapahtua nykyistä tehokkaampana ja siten nykyisen rakenteen korvaavana rakentamisena, laskennallisena alueen rakentamistehokkuutena on käytetty lukua e=0,80.Uusia asemakaavoittamattomia työpaikkatäydennysalueita on Sulkavuorella ja Lahdesjärvellä yhteensä n. 23 ha.

Kaupan aluevarauksia on laajennettu sekä Lahdesjärvellä että Lakalaivassa. Lahdesjärvellä nykyisten asemakaavoitettujen kaupan alueiden lisäksi. Vaihtoehdon mukaan kaupallisten toimintojen aluevaraukset lisääntyvät nykyisistä varauksista yhteensä 11 ha.

Automiehenkadun pohjoispuolelle on osoitettu alue vähittäiskaupan suuryksikölle, jokasiirtyisi alueelle Taatalasta (Euromarket). Ei päivittäistavarakauppaa sisältävä suuryksikkövaraus on sijoitettu myös Automiehenkadun varteen, jolloin Automiehenkatu muodostuu kaupallisten toimintojen painopistealueeksi. Muualle sijoittuva kaupallinen laajentuminen on varattu paljon tilaa vaativan kaupan käyttöön. Julkisten palvelujen alueeksi onosoitettu Nirvassa sijaitseva Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAK).

Joukkoliikenteen saavutettavuuden kannalta vaihtoehdossa syntyy merkittävää palvelutarjontaa sekä huomattavia työpaikkaaluevarauksia AutomiehenkatuLempääläntieVuoreksen puistokatu välille. Em. katualueet on vaihtoehdossa osoitettu joukkoliikenteen kehittämiskäytäväksi.


Vaihtoehto C:n mukaiset alueen rakentamista kuvaavat tunnusluvut.


2.4 Vaihtoehto C – KEHITTYVÄ KAUPAN JA PALVELUJEN KESKUS

Vaihtoehdossa alueen luonne muuttuu kaupan ja palvelujen keskukseksi. Toimitilarakentamisen osalta vaihtoehto ei tarjoa huomattavia laajennusmahdollisuuksia. Alueennykyisiin asemakaavojen sallimiin rakennusoikeuksiin syntyy vaihtoehdon mukaan lisäystä n. 400.000 km2 kaupallisten toimintojen käyttötarkoituksiin.

Vaihtoehtoon ei ole osoitettu teollisuusaluevarauksia. Yhteensä 39 ha nykyisissä asemakaavoissa teollisuusalueiksi varattuja korttelialueita on vaihtoehto C:ssä muutettutyöpaikkaalueiksi. Asemakaavoittamattomia työpaikkatäydennysalueita on merkitty Sulkavuorelle ja Lahdesjärvelle yhteensä 10 ha.

Vaihtoehdossa C kaupan aluevaraukset ovat laajimmillaan sekä Lahdesjärvellä että Lakalaivassa. Lakalaivassa keskeisimmät kaupallisten toimintojen laajentumiseen varattavat alueet sijoittuvat Lempääläntien itäpuolelle sijoitetuille paikalliskeskustoimintojenalueille. Calueille voidaan sijoittaa monipuolisesti vähittäiskaupan, yksityisen ja julkisenpalvelun toimintoja sekä asumista. Myös maakuntakaavan sallima päivittäistavarakaupan suuryksikkö on ajateltu sijoittuvaksi tälle alueelle (siirtymä Taatalasta). Tehokkaimmillaan alueen toteuttaminen edellyttää kokonaisuuden uudelleen rakentamista. Käytännössä rakentamista voidaan toteuttaa tehokkuuslukujen e=0,80 1,00 pohjalta. Välittömästi C – alueiden pohjoispuolelle on osoitettu n. 6 ha korttelialue (PY) viihdettä ja vapaaaikaa palvelevaa laitosta varten.Muut kaavavaihtoehdossa kaupalle varatut alueet ovat pääasiassa tarkoitettu ns. paljontilaa vaativan kaupan alueiksi. Ei päivittäistavarakauppaa sisältävä suuryksikkövarauson sijoitettu Automiehenkadun varteen. Vaihtoehdon mukaan kaupallisten toimintojenaluevaraukset lisääntyvät nykyisistä varauksista yhteensä 16 ha.

Koivistonkylän Euromarketin tilalle alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue,joka kytkeytyy hyvin Lempääläntien joukkoliikenneyhteyteen. Julkisten palvelujen alueeksi on osoitettu Nirvassa sijaitseva Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAK).

Joukkoliikenteen saavutettavuuden kannalta vaihtoehdossa syntyy merkittävää palvelutarjontaa erityisesti Lakalaivan alueelle. Automiehenkadun, Lempääläntien ja Vuoreksenpuistokadun muodostama yhteys on vaihtoehdossa osoitettu joukkoliikenteen kehittämiskäytäväksi.

C – vaihtoehdossa Särkijärven rantaan on osoitettu n. 35 ha aluevaraus luonnonsuojelualuetta varten. SL aluevarauksessa on koottu yhteen v. 2005 Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä perustettu 0,5 ha suuruisen luonnonsuojelualue sekä Vuoreksenosayleiskaavan mukaiset luo1 ja s1 – merkinnät. Luonnonsuojelualueen toteutumiseksiedellytetään Kuljun moottoritieltä kantautuvan melun rajoittamista meluntorjuntaesteillä.LS – alueilla meluntaso ei saa ohjearvon mukaan ylittää 45 dB.


3 VAIKUTUSALUEEN RAJAUS

Maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti vaikutukset on arvioitu koko siltä alueelta, jollatarkasteltavilla kaavoilla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Luonnonympäristöön liittyvät vaikutukset kohdistuvat suurelta osin osayleiskaavaalueille tai niidenvälittömään läheisyyteen. Sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat mm. lähialueiden asutukseen sekä mm. kaavaalueiden virkistyskäyttäjien kautta myös laajemmin.

Hydrologisessa selvityksessä on tarkasteltu osayleiskaavan aluetta siltä osin kun sesijoittuu Särkijärven valumaalueelle. Tälle alueelle sijoittuvalla rakentamisella on vaikutuksia ensisijaisesti valumaalueen sisäisiin vesisuhteisiin sekä Särkijärveen. Vaikutusarvioinnin kohteena ovat olleet rakentamisesta johtuvat ensisijaiset vaikutukset.

Kaupallisten vaikutusten on tässä arvioinnissa arvioitu ulottuvan eri laajuisille markkinaalueille. Välittömäksi vaikutusalueeksi on katsottu Tampereen eteläiset ja kaakkoisetkaupunginosat. Toissijainen vaikutusalue on Tampereen kaupunkiseutu. Laajimmillaanvaikutusten on arvioitu olevan maakunnallisia. (Vaikutusarvioinnista erillinen raportti).

Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa tarkastelun kohteena ovat sekä alueen sisäinenettä alueelle johtava katuverkko. Kaavaratkaisu saattaa aiheuttaa vaikutuksia myös alueen läpi kulkeville valtateille, mutta näitä vaikutuksia on arvioitu toissijaisina. (Vaikutusarvioinnista erillinen raportti).


4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU

4.1 vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

NykytilanneKaavaalueen rakennettaviksi tarkoitetut alueet ovat kaavoituksen aloitusvaiheessa suurelta osin jo rakentamisen piirissä ja suurelta osin myös asemakaavoitettuja.

Osayleiskaavan keskeisimmät alueet ovat Lakalaivan ja Lahdesjärven kaupunginosat.Lakalaivan teollisuusalueen käyttötarkoitus on muuttunut vähittäis ja tukkukaupan alueeksi. Muutos on tapahtunut vaiheittain yksittäisten tonttien käyttötarkoitusmuutostenmyötä. Alue vaikuttaa kokonaisuutena nykyisin enemmän kaupan ja palvelun alueeltakuin teollisuusalueelta. Kaupan toimialat liittyvät enimmäkseen moottoriajoneuvojenkauppaan. Lahdesjärvellä ei ole tapahtunut samankaltaista muutosta vaan alueelle sijoittuvat toiminnot noudattavat voimassa olevia asemakaavoja. Alueella sijaitsee muutamien suurten teollisuuslaitosten ohella huomattava määrä pienempiä teollisuusyrityksiä. Muita kaavaalueella olevia yhdyskuntarakenteen kannalta merkittäviä toimintojaovat Taatalassa sijaitseva vähittäiskaupan suuryksikkö (Euromarket) ja Nirvassa toimivaTampereen Aikuiskoulutuskeskus.

Liikenteellisesti Lahdesjärvi ja Lakalaiva ovat saavutettavissa sekä katuverkon että valtakunnallisten pääväylien kautta. Katuverkon osalta Lempääläntie on alueelle johtavapääreitti. Toissijainen, asukkaiden kannalta ei toivottava, yhteys on olemassa Nirvan jaKoivistonkylän kautta. Vuoreksen rakentamisen myötä Automiehenkadulta muodostuuuusi yhteys Särkijärven ylitse. Uusi Vuoreksen puistokatu jatkuu Ruskontielle saakka,joka on lopullisessa laajuudessaan Tampereen eteläinen kehätie Kangasalan Lentolanja TamperePirkkalan lentoaseman välillä.Yhteyksiä valtakunnallisilta pääväyliltä katuverkkoon on useassa kohdassa. Automiehenkadun eritasoliittymässä on etelän suunnasta ja suuntaan johtavat rampit. Lahdesjärvellä sijaitsee Automiehenkadun ja VT 9:n yhdistävä ns. täydellinen eritasoliittymä.Kolmantena liittymismahdollisuutena VT 3:lle on Lempääläntiehen lännestä saapuva japoistuva suunta. Alueella sijaitsee lisäksi, VT 3:n ja VT 9:n eritasoliittymä (Tampereeteläinen), jonka kautta kulkee noin 18 milj. ajoneuvoa vuodessa, ennusteiden mukaanliittymän liikennemäärät kasvatat vuoteen 2020 mennessä noin 35 milj. ajoneuvoonvuodessa.

Alueen asemakaavoitettu tonttipintaala on noin 1,1 km2, jolle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä n. 550 000 km2. Asemakaavojen sallima liike ja toimistotilojen kokonaismäärä on n. 200 000 km2, muilta osin rakennusoikeus on osoitettu teollisuus javarastorakennusten käyttöön. Kokonaisrakennusoikeudesta on käytetty noin 1/3.Taatalan kaupunginosassa oleva Euromarket on maankäyttö ja rakennuslain mukainenvähittäistavarakaupan suuryksikkö. Tontin 25 000 km2 rakennusoikeudesta on käytetty16 800 km2.

Kaavaalue sijoittuu kaupunkirakenteessa lähelle asutuksen painopistealueita, sen lisäksi että se sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa. Kaavaan rajautuvilla asuntoalueilla Peltolammilla, Rautaharkossa, Taatalassa ja Nirvassa on asukkaita noin 10 000.


Lisäksi läheiselle Vuoreksen alueelle on syntymässä noin 14 000 asukaan alue. Tällähetkellä kaavaalueesta 3 km säteellä asuu n. 25.000 tamperelaista ja 6 km säteellä125.000 tamperelaista sekä huomattava osa Pirkkalan asukkaista. Tampereen eteläisellä ja kaakkoisella suuralueella toteutuu kantakaupungin yleiskaavassa tavoiteltu virkistysalueiden määrä, ulkoilualueita 80m2/asukas ja ulkoilupuistoja 40 m2/asukas, sekänykytilanteessa että vuoden 2020 väestöennustetilanteessa.

LahdesjärviLakalaivan kaupunkikuvallista yleisilmettä määrittää kaupunginosien rakentamisajankohta ja käyttötarkoitukset. Varsinkin Lakalaivassa on edelleen havaittavissaalueen syntyminen välttämättömäksi tuotantotoiminnan alueeksi, jota kuvastaa sekavaja ränsistynyt ympäristö. Rakennusten käyttötarkoitusten muutokset kaupalliseen käyttöön ovat vain vähäisessä määrin parantaneet rakennettua yleisilmettä ja ympäristönlaatua. Pääasiassa 1990luvulla asemakaavoitetulla Lahdesjärvellä on sen sijaan pyrittyrakentamistapaohjeilla laadukkaamman ympäristön toteuttamiseen. Alueen ilmettä määrittää kuitenkin vahvasti keskeneräisyys. Lahdesjärven tai Lakalaivan alueella ei ole rakennus tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

Kaavaalueen nykytilanteen kannalta keskeistä on alueeseen kohdistuva kaupallistentoimijoiden kiinnostus, josta esimerkkinä on jo olemassa Tampereen kaupungin ja IKEAn kanssa tehty sopimus tontin varaamisesta tavarataloa varten. IKEAn kaltaisen kansainvälisen toimijan näkökulmasta alueen hyvällä saavutettavuudella tavoitetaan kaupunkiseutua laajempi markkinaalue. Saavutettavuus syntyy ennen kaikkea sijainnistavaltakunnallisten pääväylien solmukohdassa. Toiminnan kannalta merkittävää on myösympäröivällä n. 15 km laajuisella kaupunkivyöhykkeellä kasvava väestömäärä. Erityisesti Tampereen eteläpuolella oleva läntiseen ja itäiseen ohitustiehen tukeutuva vyöhykeon seudullisesti merkittävää kasvun painopistettä, sillä alueelle on osoitettavissa sekäkaupalle ja teollisuus ja työpaikkatoiminnoille että asumiselle varattavia laajennusalueita.

Kasvua ja kehitystä ennakoidaan tapahtuvan huomattavassa määrin myös Helsinki –Hämeenlinna – Tampere – vyöhykkeellä. Pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudunvoimakkaasti kasvavien alueiden lisäksi on tarkoituksenmukaista tasata kasvua kokovyöhykkeen alueelle. Vyöhykkeellä on voimavaroja, joiden tehokkaalla käyttöönotollaluodaan kansainvälisesti kilpailukykyinen alue. Hyvät liikenneyhteydet tuovat vyöhykkeen päät ajallisesti lähelle toisiaan, ja mahdollistavat mm. etä ja joustotyön eri muotojen kehittämisen.

LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen vaikutuksetKaikissa osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa on esitetty Särkijärven eritasoliittymänrakentamista, joka parantaa entisestään alueen autoliikenteen saavutettavuutta kaupunkirakenteessa. Alueelle saapuminen tapahtuu uusien liikennejärjestelyjen myötä kaikistasuunnista suoraan moottoritieltä, mikä koetaan sekä liikkumisen nopeuden että ruuhkattomuuden vuoksi katuverkkoa paremmaksi vaihtoehdoksi. Uusi eritasoliittymä parantaasaavutettavuutta erityisesti Kuljun moottoritieltä, jolle nyt olemassa oleva liittymä tarjoaavain etelään suuntautuvat yhteydet. Uuden liittymän myötä alueelle johtavia reittimahdollisuuksia muodostuu nykyistä enemmän.


Monipuolistuvat ja tehostuvat liikenneyhteydet valtateiltä puoltavat voimakkaasti liikennettä tuottavien maankäyttömuotojen sijoittamista alueelle. Liikennemäärän kasvua aiheuttavia maankäyttömuotoja ovat nykyisin entistä enemmän kaupan ja vapaaajan toimintoihin liittyvät palvelut. Myös tehokas rakentaminen aiheuttaa osaltaan liikenteenlisääntymistä.

Kaupan alalla suuria liikennemääriä tuottavia toimintoja ovat kooltaan suuret yksiköt jasellaiset yksiköt joihin asiakkaat saapuvat pääsääntöisesti omilla autoillaan. Osayleiskaavavaihtoehdoissa sellaisia ovat maakuntakaavan alueelle sallimat kaksi suuryksikkövarausta, joista toinen on olemassa oleva Koivistonkylän Euromarket ja johon sijoittuumyös päivittäistavarakaupan palvelut. Toiseen alueelle mahdolliseen vähittäiskaupansuuryksikköön voi sijoittaa vain erikoistavarakaupan palveluja. Omilla autoilla asioidaanpääsääntöisesti myös ns. paljon tilaa vaativan kaupan liikkeissä.

Sijainnista johtuen tai seurauksena alueelle kohdistuu voimistuvaa kiinnostusta kaupallisten toimintojen sijoituspaikkana. Vaihtoehdot tyydyttävät erilailla kaupallisten toimintojen sijoittumista LahdesjärviLakalaivan alueelle, ja niillä on siten hyvin erilaiset kaupunkirakenteelliset vaikutukset.

Tampereen väestönkasvusta johtuu, että maankäyttöä tarvitaan lähes kaikkien maankäyttötarkoitusten laajentamista varten. Varmaa onkin, että alueeseen kohdistuvan lisääntyvän kiinnostuksen ja maankäyttötarpeiden myötä toistaiseksi rakentamatta jääneet asemakaavoitetut tontit tulevat lähitulevaisuudessa väistämättä rakennetuiksi. Lisääntyvällä kiinnostuksella on maan arvoa nostavia vaikutuksia. Samoin sillä, että uudisrakentamiseen sopivia alueita lähellä kaupungin keskustaa on entistä vähemmänsaatavilla. Ennemmin tai myöhemmin toteutuvan rakentamisen myötä alueen kaupunkikuva muuttuu keskeneräisestä valmiiksi kaupungiksi ja varsinkin Lahdesjärvellä avaruuden tilalle syntyy kaupunkimaista ympäristöä.

Tuotantotoimintaan varattujen alueiden saavutettavuus saattaa muodostua pitkällä aikavälillä ongelmaksi, jos niiden käyttöön tarkoitettuja aluevarauksia supistetaan ja korvaavat alueet siirtyvät entistä kauemmaksi keskustaalueista. Tampereen kaupungin alueella teollisuus ja työpaikkaalueiksi varattuja uusia alueita kaavoitetaan parhaillaanMyllypuron alueelle, minne valmistuu Nokian ja Ylöjärven kaupungin kanssa yhteinen,ns. Kolmen kulman, yritysaluehanke. Alue parantaa yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä pitkällä tähtäimellä koko Tampereen kaupunkiseutua ajatellen, ensisijaisesti länsiosissa. Tiiviimmästä kaupunkirakenteesta johtuen itäisellä Tampereella yhtä laajan yritysalueeksi varatun alueen löytyminen on vaikeaa. Uusien tuotantoon varattujen alueiden sijoittumista ohjaa kaupunkirakenteessa jo olemassa olevien toimintojen huomioonottaminen, käytännössä vaatimukset raskaan liikenteen ja muiden ympäristöhäiriöidenminimoimisesta.

Kaupan alan toimijoiden näkökulmasta LahdesjärviLakalaivan alue koetaan sijaintinsavuoksi yhdeksi houkuttelevimmista alueista Tampereen kaupunkiseudulla. Tällä hetkellätiedetään, että Lahdesjärven alueelle on sijoittumassa merkittävä huonekalujen ja sisustuksen erikoismyymälä. Ko. toimijan sijoittumisen seurauksena voidaan olettaa, ettämyös muiden vastaavan toimialan yritysten pyrkimyksenä on sijoittua samalle alueelle.


Kaupan toimintojen laajentuminen ja esim. paljon tilaa vaativan kaupan keskittyminen,saattaa käynnistää kaupunkirakenteen muutosten ketjun laajasti kaupunkiseudulla.Tampereella em. TIVA kaupan keskittymiä ovat mm. Nekalan alue rautakauppojen alueena, Hatanpään alue autokauppojen alueena ja Sammonkadun varsi huonekalukauppojen alueena. Parhaimmillaan toimijoiden keskittyminen ja siirtyminen LahdesjärviLakalaivan alueelle vapauttaa toisaalla kaupunkirakenteessa olevia pysähtyneitä taikaupan kannalta heikommat kehittymisedellytykset omaavia alueita tehokkaamman infrastruktuurin käyttöön. Esimerkkinä tämän kaltaisesta suuntauksesta voidaan jo mainitaSammonkadun varren kehittyminen, joka konkretisoituu alueella alkaneen osayleiskaavatyön myötä. Keskittymisen seurauksena voidaan myös olettaa, että joillakin kaupunkiseudulla kaupan alueiksi varatuilla alueilla toimintaedellytykset heikkenevät tai ne jäävättoteutumatta.

Kaavaluonnokset esittävät erilaisia tulevaisuuden maankäyttötavoitteita. Käyttötarkoituksesta riippuen niiden aiheuttamat kaupunkirakenteelliset vaikutukset ovat erilaiset.Kaikilla vaihtoehdoilla on kuitenkin merkitystä koko Tampereen kaupungin mittakaavassa.

Luonnosvaihtoehto AKaavassa syntyvä uusi rakennusoikeus suunnataan pääasiassa työpaikka ja teollisuustoimintoihin. Vaihtoehdon mukaan kaavaalueelle syntyisi olemassa olevan rakennusoikeuden lisäksi uutta kerrosalaa noin 200.000 km2 ja sen myötä uusia tuotantoalojentyöpaikkoja. Käytännössä uutta rakennusoikeutta syntyy eniten täydennysalueille javain vähäisessä määrin nykyiselle asemakaavoitetulla alueelle. Tampereen ja kaupunkiseudun väestökehitys tukee osaltaan uusien ja vähintään olemassa olevien alueidenedelleen varaamista työpaikkaalueiksi. Alueen sijainti ja saavutettavuus huomioon ottaen alueen käyttötarkoitus työpaikkojen ja teollisuuden alueena on kaupunkirakenteessasekä mahdollinen että toimiva ratkaisu.

Työpaikkaalueiden riittävyys kasvavalla kaupunkiseudulla saattaa muodostua ongelmaksi. Yleisesti ottaen lähellä keskustaa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella olevillevanhoille teollisuusalueille on muodostunut paineita maankäytön tehostumiselle. Tampereella tätä kehitystä on jo tapahtunut merkittävässä määrin keskustan alueella, muttamyös etäämmällä keskustasta esim. Lielahdessa. Alueellisten muutosten jälkeen maanarvo nousee ja olosuhteet muuttuvat teollisuusyrityksille hankaliksi, jonka seurauksenayritykset pyrkivät löytämään sopivamman toimintaympäristön. Tampereen kaupunkiseudulla uudet teollisuusalueet sijoittuvat yleensä entistä etäämmälle kaupunkirakenteenpainopistealueista, joka synnyttää liikkumistarpeiden kasvua. Yritysten kannalta oleellinen kysymys on kuitenkin tonttimaan riittävä saatavuus ylipäänsä. Liikkumistarpeen lisääntymisen vaikutuksesta aiheutuu kustannusten nousua ja sillä voi olla vaikutuksiamyös työvoiman saavutettavuudelle.

Vaihtoehdossa A varsinaisia tuotantotoiminnan käyttötarkoituksiin varatut alueet eivätpienene, joten tuotantotoimintaan varattujen alueiden saatavuudelle ja laajentumisellevaihtoehdolla on positiivisia vaikutuksia. Todellisuudessa kaupan kiinnostus aluetta kohtaan voi ylläpitää kuitenkin nykyisen kaltaista tilannetta, jossa koko alueen käyttötarkoi


tus muuttuu edelleen yksittäisten tonttikohtaisten muutosten myötä. Käytännössä tämänkehityksen jatkumista on hyvin vaikea estää. Muutoksen estämisessä Tampereen kaupunki on alueen suurimpana maanomistajana avainasemassa, voiden ainakin omaltaosaltaan vaikuttaa siihen minkälaisten toimintojen sijoittumista tavoitellaan. Myös vähittäin tapahtuvassa ja osittain hallitsemattomassa aluekokonaisuutta koskevassa käyttötarkoituksen muutoksessa maan hinta nousee heikentäen tuotantoyritysten kykyä sijoittua/toimia alueella.

Lähtökohtana oleva liikenteellisten olosuhteiden kehittäminen tuottaa merkittäviä kustannuksia, joita voidaan osittain kompensoida valitulla maankäytöllä. Tällä hetkellä kysyntä on suurinta hyvistä kaupan käyttöön soveltuvista alueista. Vaihtoehdossa A onjossain määrin varauduttu liikenteen olosuhteiden parantumisen myötä myös kaupanalueiden laajentumiseen, mutta nykyiseen kysyntään verrattuna laajentumisen mahdollisuudet ovat kuitenkin vähäiset. Vaihtoehdolla ei siten hyödynnetä positiivisella tavallakaupan toimijoiden alueelle kohdistamaa kiinnostusta.

Vaihtoehdolla ei ole merkittävää vaikutusta kuntalaisten palveluiden saatavuudelle, silläalueelle sallittu kaupallinen toiminta ei ole luonteeltaan päivittäistä asiointia palvelevaa.Palvelutarjonnan kehittämisen edellytyksiä ei myöskään synny, koska vaihtoehdossaalueelle ei osoiteta alueita uudelle asutukselle. Vaihtoehto ei uhkaa myöskään Vuoreksen kaupunginosaan tavoiteltavien kaupallisten palveluiden toteutumista.

Vaihtoehto A:n mukainen vaikutus nykyiseen kaupunkirakenteeseen ei ole erityiseneheyttävä tai hajottava. Työpaikkaalueena aluekokonaisuus vähentää jossain määrinliikennetarvetta ja siten säästää esim. energiaa, koska kaupunkiseudulla henkilöautoliikenteen huomattavalle kasvulle on olemassa ennuste joka tapauksessa. Työpaikkaalueena kokonaisuus sijoittuu sekä asumisen että liikenteen painopiste ja kasvualueiden keskelle. Vaihtoehto A:n mukainen maankäyttöratkaisu ei kuitenkaan ohjaa liikennetarpeen kasvua joukkoliikenteen hyväksi, koska alueelle ei välttämättä synny joukkoliikenteen kannalta erityisen houkuttelevia toimintoja. Vaihtoehdolla ei ole siten positiivistamyötävaikutusta kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittymiselle.

Luonnosvaihtoehto BVaihtoehdossa alueen merkitys kaupan alueena vahvistuu kaupan toimintojen laajentumiseen ohjattavan uuden, noin 300.000 km2, rakennusoikeuden myötä. Myös uudettyöpaikat syntyvät lähinnä kaupan aloille. Tampereen ja kaupunkiseudun väestökehitystukee uusien ja tehokkaampien maankäyttömuotojen kehittämistä. Alueen sijainti ja saavutettavuus huomioon ottaen alueen käyttötarkoitus kaupan keskittymänä mutta myös

Vaihtoehdon A merkitys on kaupunkirakenteen hyödyntämisen ja kaupunkikuvan kehittymisen kannalta vähäisin. Käytännössä alueen merkitys kaupunkirakenteessavastaa pitkälti sitä mikä se on jo nyt. Kaupunkikuvallisen ilmeen parantuminen nykytilanteen jatkuessa on epävarmaa. Vaihtoehdossa alueelle ei muodostu vahvaa tulevaisuuden visiota, jonka perusteella alueelle muodostuisi imago toimintojen keskuksena. Vaihtoehto ei myöskään välttämättä synnytä mittavaa uudisrakentamista taikeskeisten alueiden uudelleen rakentamisen tarvetta, joka edesauttaisi kaupunkikuvallisen ilmeen kehittymistä.


työpaikkojen alueena on kaupunkirakenteessa sekä mahdollinen että toimiva ratkaisu.Vaihtoehdossa B kaupunkirakenteellisesta sijainnista johtuvat hyödyt kohdistuvat ensisijaisesti kaupan asiointiliikenteen eduksi, ja toissijaisesti työmatkaliikenteelle.

Vaihtoehdossa B tällä hetkellä teollisuus ja työpaikkaalueiksi varattujen alueiden yhteenlaskettua pintaalaa on pienennetty. Käytännössä aluevarausten pienentäminen eiaiheuta toimintaedellytysten muutoksia alueella nykyisin sijaitseville tuotantolaitoksille,sillä vaihtoehdossa yrityksiä koskevat kaavamerkinnät sallivat nykyisen kaltaisen toiminnan jatkumisen ja myös niiden laajentamisen. Alueelle pyrkivien tuotantoyritysten näkökulmasta alueelta ei ole enää saatavilla tontteja siinä määrin kuin tällä hetkellä.

Osayleiskaavan B vaihtoehdossa sekä Lakalaivaan että Lahdesjärvelle on osoitettu uudenlaisten työpaikkatoimintojen korttelialueita. Sellaisia voisivat olla esim. Tampereenteknilliseen yliopistoon tukeutuva työpaikkaalue, jolle kehittynyt liikenteellinen saavutettavuus on eduksi. Työpaikkojen sijoittuminen osittain muun yhdyskuntarakenteen sisälleja lomaan on strategisesti perusteltua estäen alueiden toiminnallista eriytymistä.

Työpaikkaalueiden toiminnallinen kytkeytyminen kaupunkirakenteen keskeisille alueilleon haastavaa. Vaihtoehdossa B työpaikkaalueiden rakentaminen voidaan toteuttaamonikerroksisina rakennuskomplekseina, joka muuttaa sekä alueelle soveltuvan yritystoiminnan luonnetta että rakennetun ympäristön laatua. Käytännössä tehokkaampi rakentaminen tarkoittaa alueen uudelleenrakentamista, joka välttämättä toteutuu nykyistäympäristön laatua ja kaupunkikuvaa korkeampitasoisena. Vaihtoehto tarjoaa siten alueelle sijoittuville uusille toimialoille imagoltaan nykyistä houkuttelevamman ympäristön.Vastaavasti alueelle nykyisin toimiville yrityksille ympäristömuutos saattaa kaventaa toimintaolosuhteita. Monikerroksisiin rakennuksiin voi sijoittua sellaista yritystoimintaa, jollahuoltoliikenteen ja varastoinnin tarve on perinteisiä tuotantoaloja vähäisempää.

Vaihtoehdossa B Lahdesjärvelle Automiehenkadun varteen sijoitetut vähittäiskaupansuuryksikköjen aluevaraukset muodostavat toteutuessaan vetovoimaisen keskittymän jasen vaikutuksesta myös paljon muuta kaupan toimintaa alueelle houkuttelevan kokonaisuuden. Laajentumiselle on osoitettu aluevarauksia, jotka saattavat toteutua nopeallaaikataululla. Kaupan alan suuren keskittymän syntyminen saattaa aiheuttaa muutoksiaolemassa olevien, liikenteellisesti heikommassa asemassa olevien, kaupan alueidenkannattavuuteen. Vähintään vaihtoehdon mukainen kaupallisen toiminnan laajentaminen vaikuttaa heikentävästi muualle suunniteltujen kilpailevien kaupalle varattujen alueiden toteutumiseen, (ks. kaupallisten vaikutusten arviointi).

Päivittäistavarakaupan osalta kaupunkirakenteellinen muutos kohdistuu Koivistonkylänalueelle, mistä vähittäiskaupansuuryksikkö siirtyy Lahdesjärvelle Automiehenkadun varteen. Siirron myötä Lahdesjärvellä sijaitsevalla hypermarketilla ei ole nykyisen kaltaistamerkitystä lähikauppana, sillä kävelymatka vaihtoehdossa hypermarketiksi varatultaalueelta lähimmälle Peltolammin asuntoalueelle on lähes 1 km ja Taatalan, Nirvan jaKoivistonkylän alueille noin 2 km.

Kaupunkirakenteen kannalta lähipalvelujen siirtyminen etäämmälle asukkaista on ongelmallista, sillä hypermarkettien pääasiallinen asiakaskunta muodostuu nykyisin autoi


levista asiakkaista. Hypermarketin sijoittuminen vaihtoehto B:n mukaisesti Automiehenkadun varteen ei ainakaan vähennä autoilevien asiakkaiden määrää vaan saattaa jopalisätä marketin päivittäistä asiointia omalla autolla.Tämä kehitys korostuu entisestään sen myötä, että KoivistokyläTaatala alueelta poistuisi päivittäistavarakaupan lisäksi myös hypermarketin erikoistavarakauppa ja oheismyymälät. Suuren yksikön pois siirtyminen saattaisi kuitenkin synnyttää tarvetta ja mahdollisuuden pienemmän päivittäistavarakaupan sijoittumiselle.

Vaihtoehto B:n vaikutus kaupunkirakenteessa on vaihtoehto A:ta eheyttävämpi. Työpaikkaalueiden tehokkaampi rakentamistapa vähentää jossain määrin liikennetarvettaja siten säästää esim. energiaa. Lakalaivan työpaikkaaluekokonaisuus sijoittuu sekäasumisen että liikenteen painopiste ja kasvualueiden keskelle ja ohjaa liikennetarpeenkasvua jossain määrin myös joukkoliikenteen hyväksi. Vaihtoehdossa syntyy myös vähittäiskaupan suuryksiköiden muodostama keskittymä, joka on joukkoliikenteen sijoittumisen kannalta edullinen ratkaisu. Joukkoliikenteen kannattavuutta edesauttaa myös se,että tulevaan Vuorekseen suuntautuvat reitit voidaan ohjata LahdesjärviLakalaivan työpaikka ja palvelualueiden kautta. Vaihtoehdolla on siten positiivista myötävaikutustakaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittymiselle.

Luonnosvaihtoehto CVaihtoehdossa alueelle muodostuu merkittävä kaupan keskus, sillä vaihtoehdon pääasialliset aluevarausten muutokset (nykyiseen yleiskaavaan verrattuna) on suunnattukaupan käyttötarkoituksiin. Kaupan laajentumiseen on vaihtoehdon mukaan mahdollistaosoittaa uutta rakennusoikeutta noin 400.000 km2. Tästä syystä myös uudet työpaikatsyntyvät lähinnä kaupan aloille. Tampereen ja kaupunkiseudun väestökehitys tukee uusien ja tehokkaampien maankäyttömuotojen kehittämistä. Alueen sijainti ja saavutettavuus huomioon ottaen alueen käyttötarkoitus kaupan keskittymänä on kaupunkirakenteessa sekä mahdollinen että toimiva ratkaisu. Vaihtoehdossa C valittu maankäyttö jakaupunkirakenteellinen sijainti hyödyttää ensisijaisesti kaupan asiointiliikennettä.

Vaihtoehdossa C ei ole osoitettu teollisuusaluevarauksia. Käytetyt kaavamerkinnät eivätaiheuta toimintaedellytysten muutoksia alueella nykyisin sijaitseville tuotantolaitoksille,vaan nykyisen kaltaisen toiminnan jatkumisen ja laajentaminen on myös tässä vaihtoehdossa kaavamerkintöjen osalta mahdollista. Kaupalliseksi keskukseksi muuttuessaanolemassa olevien teollisuusyritysten toimintaympäristö kokonaisuudessaan saattaa kuitenkin muodostua ongelmalliseksi. Uudet kaupalliset palvelut lisäävät huomattavasti

Vaihtoehdossa B kaupunkirakenteen hyödyntämiseen ja kaupunkikuvan kehittymiseen syntyy vaihtoehtoa A paremmat edellytykset. Työpaikkatoimintojen osalta vaihtoehdossa tavoitellaan korkeatasoisemman, nykyisen rakennuskannan korvaavan,toteutumista, joka edistää kaupunkikuvallisen ilmeen huomattavaa parantumista.Myös alueelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt toteutuvat uutta rakentamalla,jota voidaan ohjata nykyistä rakentamista korkeatasoisemmilla vaatimuksilla. Vaihtoehdon mukaisesti alueelle syntyvä imago on korkeatasoinen työpaikkaalueiden jakaupan suuryksiköiden alue. Kaupunkikuvaan on kiinnitettävä erityistä huomioitakaupan alueiksi varatuilla alueille mm. pysäköintialueiden laajuudesta johtuen.


sekä kevyen liikenteen että henkilöautoliikenteen asiointia alueella. Teollisuuteen liittyvän raskaan liikenteen näkökulmasta liikennemäärät ja järjestelyt voi siten muodostuahankalaksi toimintaympäristöksi. Alueen täydennysrakentamisen ja sen seurauksenasiistiytymisen myötä parantuvasta imagosta on kuitenkin hyötyä myös teollisuuslaitoksille.

Kaavavaihtoehto C:n merkittävä yritystoimintaan kohdistuva vaikutus on se, että alueellepyrkiville tuotantoyrityksille LahdesjärviLakalaivan alueelta ei ole enää saatavilla tontteja. Tuotantotoimintaan varattujen alueiden riittävyys saattaa muodostua pitkällä aikavälillä ongelmaksi, jos niiden käyttöön tarkoitettuja aluevarauksia supistetaan ja korvaaviaalueita ei ole saatavilla.

Vaihtoehdon keskeisin kaupunkirakenteellinen muutos on Lakalaivan itäosan muuttuminen paikalliskeskukseksi. Aluevarausmerkintöjen mukaan alueelle voi sijoittua päivittäistavarakaupan suuryksikkö, erikoiskauppoja, yksityisiä ja julkisia palveluja, asumista sekäviihde ja vapaaaikapalvelujen keskus. Tampereen kaupunkiseudun väestökehitys jaLakalaivan keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa luovat edellytykset suuren paikalliskeskuksen toiminnalle. Toteutuessaan keskus kehittää ja parantaa lähimpien asuinalueiden, Peltolammin, Multisillan ja Palokallion, palvelutasoa ja voi jopa nostaa niiden kiinteistöjen arvoa ja luoda edellytyksiä alueilla vallitsevien ongelmakohtien parantamiselle.Toisaalta keskuksen vaikutuksesta tiettyjen palvelujen, esim. erikoistavarakaupan, sijoittuminen uudelle Vuoreksen asuntoalueelle saattaa olla uhattuna. Lakalaivan paikalliskeskuksen laajempi erikoiskauppatarjonta korvannee kuitenkin joiltain osin muutenpidentyvät ostos ja asiointimatkat, esim. Tampereen keskustaan.

Keskukseen sijoittuisi myös päivittäistavarakaupan suuryksikkö, joka muuttaisi kaupunkirakenteellista toimivuutta Koivistonkylässä, josta kauppa siirtyisi pois. Uudessa sijaintipaikassa Lakalaivan paikalliskeskuksessa hypermarketilla olisi nykyisen kaltainen merkitys lähikauppana, sillä alue rajautuu viereiseen Peltolammin asuntoalueeseen. Lisäksialuevaraus sallii myös asumisen, mikä laskennallisesti tarkoittaisi tässä vaiheessa n.900 asukkaan lisäystä. Palokallion alueelle kävelyetäisyys hypermarketista on noin 1km, ja Multisiltaan ja Nirvaan sekä Vuoreksen lähimmille asuntoalueille uusi kevyenliikenteen reitti huomioiden kävelyetäisyys on noin 2 km. KoivistonkyläTaatala alueeltapoistuisi päivittäistavarakaupan lisäksi myös hypermarketin erikoistavarakauppa jaoheismyymälät. Suuren yksikön pois siirtyminen saattaisi kuitenkin synnyttää tarvetta jamahdollisuuden pienemmän päivittäistavarakaupan sijoittumiselle.

Paikalliskeskuksen toteutuminen edellyttää yrittäjien ja kiinteistönomistajien laajaa yhteistyötä, mikä on C vaihtoehdon keskeisin haaste. Kaavavarausten osoittaminen vaihtoehdossa esitetyllä tavalla saattaa aiheuttaa alueella toimiville yrityksille ja maanomistajille ongelmallisen tilanteen siihen saakka kunnes yhteistyö saadaan käynnistymään.Pahimmillaan yhteistyön käynnistymiseen kuluu aikaa useita vuosia, jonka aikana alueen yrittäjien ja maanomistajien muita kehittämistoiveita on vaikea viedä eteenpäin.

Vaihtoehdossa C Lakalaivaan osoitettu huomattavan suuri kaupunkikehittämisen kohde,jollaisesta ei toistaiseksi ole olemassa paikallista kokemusta. Vaihtoehdon toteutumiseksi olisi hyvä tutkia erilaisia ratkaisukeinoja. Yhtenä mahdollisuutena kannattaa selvit


tääkö voidaanko alueella käyttää MRL:n 110 §:n tarkoittamaa kehittämisaluemäärittelyä.Lain kohdalla tarkoitetaan ajallisesti rajatun projektiluontoisen hankkeen toteuttamista.Kehittämisalue määrittelyllä tarjotaan mahdollisuus tehdä erityisiä järjestelyjä esim. Lakalaivan kaltaisella saneerausalueella, jossa esiintyy yhteen sovitettavia ongelmia mm.hajanaisesta maanomistuksesta ja hyötyjen ja kustannusten epätasaisesta jakautumisesta johtuen. Tätä varten sekä kaupungin, että kiinteistöomistajien tulee olla yksimielisesti vaihtoehdossa C esitetyn kaupunkirakenteellisen muutoksen kannalla. Toistaiseksivuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö ja rakennuslain mukaisista kehittämisalueistaei ole olemassa onnistuneita esimerkkejä.

Muut kaavaalueelle osoitetut kaupallisten aluevarausten lisäykset muuttavat LahdesjärviLakalaivan alueen kokonaisuudessaan merkittäväksi kaupalliseksi keskukseksi. Pääasiassa laajennukset on varattu ns. paljon tilaa vaativan kaupan käyttöön. Tämän tyyppisellä kaupallisella toiminnalla on pyrkimys keskittyä ja muodostaa samaan toimialaanliittyviä alueita. Nyt tiedossa olevan huonekalu ja sisustuskaupan sijoittuminen Lahdesjärvelle saattaa siten lisätä saman alan toimijoiden pyrkimyksiä toiminnan sijoittamisestaalueelle, minkä myös kaavan aluevaraukset sallivat.

LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavan vaihtoehto C on kaupunkirakennetta eheyttävin.Se sisältää eniten täydennysrakentamista, joka osaltaan vähentää uuden perusrakenteen ja rakennetun alueen tarvetta. Eheyttäminen vähentää yleensä myös liikennetarpeen kasvua, koska olevan yhdyskuntarakenteen sisällä etäisyydet ovat lyhemmät kuinuusilta alueilla. Vaihtoehto sisältää monenlaisten erilaisten toimintojen (asuminen, työpaikat, palvelut) sekoittumisen alueella, mikä vähentää liikkumistarvetta verrattuna eriytyneeseen rakenteeseen. Vaihtoehdon mukaisessa maankäytössä em. toimintoja sijoittuu paljon nykyistä enemmän ja lähelle toisiaan, jolloin kevyen liikenteen käyttöön onparemmat mahdollisuudet. Lisäksi joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet paranevattasapainoisemman matkustuskysynnän ansiosta. Vaihtoehdolla on siten eniten positiivista vaikutusta joukkoliikenteen kehittymiselle.

Vaihtoehdossa C kaupunkirakenteen hyödyntämiseen ja kaupunkikuvan kehittymiseen syntyy vaihtoehdoista parhaimmat edellytykset. Paikalliskeskusalueella Lakalaivassa nykyiset kaupunkikuvaltaan vaatimattomasti toteutuneet tontit rakentuvatuudelleen yhtenäisenä urbaanina kokonaisuutena, joka toteutetaan väistämättä nykyistä ympäristöä laadukkaampana. Laatua syntyy kun esim. pysäköinti pyritään järjestämään keskitetysti ja alueelle pyritään toteuttamaan myös jalankulkijan tavoitettavissa olevaa kaupunkitilaa.Laadun edellytyksenä on luonnollisesti riittävä rakennusoikeuden määrä, joka onmyös vaihtoehdossa lähtökohtana. Rakennusoikeuden lisääntyminen yhdessä tavoiteltujen käyttötarkoitusten, kaupan ja asumisen, kanssa muodostaa alueesta kiinteistöjalostusmielessä tarvoteltavan kokonaisuuden, joka nostaa maan arvoa. Maanarvon nousulla on yleensä elinkeinotoimintaa vilkastuttava vaikutus, toisaalta liiallisetodotukset saattavat pysäyttää kehityksen pitkäksi ajaksi.Kaavavaihtoehdon mukaiset käyttötarkoitukset eivät Lahdesjärvellä synnytä samanlaista uudelleen rakentamisen tarvetta kuin Lakalaivassa, vaan alue täydentyy paljontilaa vaativan kaupan alueena ja sen vaikutukset ovat pitkälti samat kuin vaihtoehdossa B. Alueen kaupunkikuvallinen ongelma saattaa muodostua kaupan alueiksivaratuille alueille mm. pysäköintialueiden laajuudesta johtuen.


4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin

LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavaalueen pintaala on yhteensä noin 430 ha. Kaavassa rakentamiseen varattu maankäyttö kohdistuu suurimmaksi osaksi jo asemakaavoitetuille ja rakennetuille alueille. Kaavavaihtoehdoissa rakentamiseen varattujen korttelialueiden pintaala on noin 150 ha, josta uusia täydennysalueita on noin 26 ha. Kaavaan sisältyy lisäksi liikennealueita yhteensä noin 100 ha, vesialuetta noin 30 ha sekärakentamisen ulkopuolelle jääviä virkistys ja suojaviheralueita yhteensä noin 150 ha.

Kaavaalueella biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeimmässä asemassa ovattavanomaisesta luonnonympäristöstä erottuvat avainbiotoopit ja niiden muodostamatkokonaisuudet. LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavassa rakentamista on osoitettuluonnonoloiltaan arvokkaalle Särkijärven pohjoispuoliselle rantaalueelle, ja myös Särkijärven valumaalueelle. Särkijärveen kohdistuvia vaikutuksia voi pitää erittäin merkittävinä, sillä sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n että Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan tekemien selvitysten mukaan Särkijärvi on luokiteltu puhtaaksi ja hygieenisen laatuluokituksen mukaan veden laatu on arvioitu erinomaiseksi.Särkijärven tilannetta kuvastaa järvestä löytyvä kirkkaiden ja puhtaiden vesien indikaattori, alueellisesti uhanalainen lapinvesitähti.

LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavaalueella sijaitsee vuonna 2005 Pirkanmaan ympäristökeskuksen tekemän rajauspäätöksen mukainen luonnonsuojelualue, jonka luontotyyppi on jalopuumetsikkö. Suojeltava kokonaisuus sijaitsee loivassa kaakkoon viettävässä rinteessä. Alueella kasvaa 32 runkomaista järeää lehmusta. Alueella esiintyymyös vaateliaita lehtikasveja kuten mustakonnamarja.

Selvitysalueen ainoa rauhoitettu laji on valkolehdokki, jonka esiintymät keskittyvät selvitysalueen länsiosilla oleville mäille. Muita selvitysalueen uhanalaisia lajeja ovat pussikämmekkä ja Särkijärvessä kasvava lapinvesitähti. Pussikämmekkää löytyi kesällä 2001vain yhdestä paikasta Leppäsen peltojen länsipuolelta. Lapinvesitähteä kasvaa ympäriSärkijärveä lukuun ottamatta Lahdesjärveä ja Lahdenperää.

Osayleiskaavavaihtoehdoissa osoitetaan uusia täydennysalueita yhteensä noin 26 haalueelle. Lisäksi Särkijärven eritasoliittymän rakentamisen myötä uutta liikennealuettasyntyy noin 13 ha. Osayleiskaavan luonnoksissa osoitettu rakennettujen maankäyttöalueiden laajentuminen on samansuuruinen kaikissa vaihtoehdoissa. Täydennysalueenrakentaminen sijoittuu osittain Särkijärven valumaalueelle.

Vaikutukset merkittävimpiin luontokokonaisuuksiinLahdesjärvelle on kaikissa kaavavaihtoehdoissa osoitettu uutta maankäyttöä noin 22 hasuuruiselle alueelle. Kortteli ja katualuevarausten alle ja siten häviäviksi on jäämässäluontoinventointien mukaan avainbiotoopiksi luokiteltuja alueita. Sellaisia ovat uudenLeppästensuonkadun eteläpuolella olevat mahdolliset metsäluonnon erityisen tärkeätelinympäristöt ovat ’rehevä korpi’ sekä pienialaiset ’jäkälikkökalliot’, joita alueella on 5kpl.


Muilta osin rakentamisalueen laajentuminen ei sijoitu päällekkäin inventoitujen luontohavaintojen kanssa. Välillisesti rakentamisella on kuitenkin vaikutusta valumaalueen purkuojien varressa olevien arvokkaiden kasvialueiden säilymiselle. Pohjoisesta ja lännestälaskevien purojen varsilla ja yhtymäkohdassa kasvaa reheviä kasvupaikkoja vaativialajeja, jonka vuoksi sekä valumaalueella toteutettavat metsänhoidolliset toimenpiteetettä muutokset alueen vesitaloudessa ovat vaikutuksiltaan merkittäviä kasvillisuudensäilymistä.

Kaikissa vaihtoehdoissa valumaalueelle toteutettavilta uusilta rakentamisalueilta syntyvät hulevedet johdetaan alueellisen sadevesiviemäröinnin välityksellä Särkijärven suuntaan. Alueita P5 ja TP7 koskevien kaavamääräysten mukaisesti rakennettavilla alueillatapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista tai likaantumista. Käytännössä uusilla tonteilla tulee varautua liikennealueilta tulevien vesien pois johtamiseen öljynja hiekanerotuskaivojen kautta. Hulevesien puhdistumiseksi ja virtaaman tasaamiseksiympäröivälle virkistysalueelle on osoitettu paikat alueellisia hulevesien viivytysaltaitavarten. Virkistysaluetta koskevassa määräyksessä on lisäksi edellytetty luonnontilaisiksijäävien alueiden vesitasapainon säilyttäminen.

Kaavaluonnoksissa esitetyillä hulevesien hallintatoimilla voidaan säilyttää purkuojanympäristön vesisuhteet. Mikäli valumaalueelle rakennettavilta alueilta syntyvät hulevedet (esim. likaisuudesta johtuen) ohjattaisiin muualle, tässä tapauksessa Härmälän ojansuuntaan, vähenisi purkuojan virtaama nykyisestä noin 36%. Virtaaman näin huomattava vähentyminen olisi uhkana ojan ympäristöön syntyneen lehtomaisen kasvillisuusvyöhykkeen säilymiselle.

Vaikutukset vesistöihinKaavaalue sijaitsee kallioisella vedenjakajaselänteellä, jota rikkovat useat järvialtaat.Suunnittelualueen läpi kulkee paikallinen päävedenjakaja, joka jakaa alueen osin Höytämöjärven valumaalueeseen (n. 36,5 km2) ja osin Pyhäjärven valumaalueisiin. Päävedenjakajan pohjoisenpuoleinen valunta tapahtuu joko Härmälänojan (n. 27 km2) taiVihiojan valumaalueiden (n. 23,5 km2) kautta Pyhäjärveen.

Lahdesjärven ja Lakalaivan teollisuus ja liikealueet sijaitsevat Pyhäjärven puoleisillavalumaalueilla. Yli puolet selvitysalueesta kuuluu Härmälänojan valumaalueeseen.Osayleiskaavaalueen pohjois ja koillisnurkat kuuluvat Vihiojan valumaalueeseen.Osayleiskaavaalueen pintaalasta 31% sijoittuu Särkijärven valumaalueelle, loput 69%sijoittuvat Härmälänojan ja Vihiojan suurvalumaalueelle.

Osayleiskaavan vaikutusalueella maankäytön muutoksille herkin vesistö on Särkijärvi jajärvessä elävä lapinvesitähti. Edellisten lisäksi erityisen arka kohde on Särkijärveen johtava puro, jonka suistoalueelle on syntynyt lajistoltaan arvokas ja monipuolinen lehtomainen alue. Aikaisempien selvitysten lisäksi on kartoitettu maankäytön vaikutuksiaSärkijärven hydrologiseen tilanteeseen sekä osayleiskaavan vaikutuksia Särkijärveen.Hydrologinen selvitys on tehty osayleiskaavan alueelta vain niiltä osin kun se sijoittuuSärkijärven valumaalueelle.


Luonnontilaisen alueen rakentaminen lisää päällystettyjen ja vettä heikosti läpäisevienpintojen määrää ja tätä kautta hulevesien ja pintavalunnan muodostumista. Koko Särkijärven valumaalueella valumiskerroin nousee arvosta 0,10 arvoon 0,12 eli pintavalunnan ja hulevesien muodostuminen kasvaa 20 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna.Virtaaman osalta Särkijärveen tulevan keskimääräisen kokonaisvirtaaman kasvuksi onarvioitu 1,3 prosenttia.

Hydrologisen selvityksen perusteella kaavaluonnoksiin määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamisella voidaan ehkäistä Särkijärven vesitalouteen kohdistuvat vaikutukset. Mikälivalumaalueelle sijoittuvalta uudelta rakentamisalueelta syntyvät hulevedet suunnattaisiin kokonaisuudessaan Härmälänojan suuntaan hidastuisi Särkijärvessa vedenvaihtuvuus nykyisestä 3,5 – 3,8 vuodesta vielä noin 2 kk. Järven pienestä valumaalueestajohtuvaa veden jo nykyisellään erittäin hidasta vaihtuvuutta voi pitää järven rehevöitymistä ja likaantumista lisäävänä riskinä.

Maankäytön vaikutukset Särkijärven vedenlaatuunSärkijärven valumaalueelta järveen kohdistuvaa kuormitusta on arvioitu nykytilanteessapintaveden ravinnepitoisuuksien perusteella. Särkijärvellä ei ole Lahdesjärveä ja Vuoreksen lampea lukuun ottamatta yläpuolisia vesistöjä jotka kuormittaisivat järveä.

Alueen rakentamisen toteutuessa kuormitus tulee kasvamaan selvästi, koska pintavalunnan määrä kasvaa ja epäpuhtauksia huuhtoutuu tehokkaammin valunnan mukaan.Lisäksi rakennetuilla alueilla syntyy enemmän haittaaineita kuin luonnontilaisilla alueilla.

Teoreettinen hulevesikuormitus ei kohdistu sellaisenaan Särkijärveen vaan veden kulkeutuessa ojia ja suoalueita pitkin osa epäpuhtauksista poistuu luontaisesti laskeutumalla ja pidättymällä kasvillisuuteen. Luonnolliseksi vähenemäksi on arvioitu kiintoaineen jafosforin osalta noin 50 % ja typen osalta noin 20 %.

Maankäytön toteutuessa Särkijärveen kohdistuva kuormitus nousee typen osalta arvosta 688 kg/a arvoon 847 kg/a eli noin 23 %. Fosforin osalta kuormitus nousee vastaavastiarvosta 63 kg/a arvoon 79 kg/a eli noin 25 %. Vielä sallittava laskennallinen fosforikuorma Särkijärvelle on 91,7 kg/a. Kiintoaineen osalta kuormitus nousee arvioidulla minimikuormituksella 1790 % ja arvioidulla maksimikuormituksella 136 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna.

Kaavaratkaisuissa esitetyillä toimenpiteillä pystytään ehkäisemään kiintoainekuormituksen lisääntymistä järvessä. Kiintoaineen osalta valumaalueelle sijoittuvien korttelialueiden rakentamisaikainen kuormitus on vaikutukseltaan merkittävä. Alueellisen hulevesijärjestelmän ja hulevesialtaiden toteuttamisella voidaan estää rakentamisaikaisenkiintoainekuormituksen pääsy Särkijärveen. Tähän johtavat toimenpiteet on esitetty kaikissa osayleiskaavan vaihtoehdoissa ja haitallisia vaikutuksia ei siten arvioida syntyvän.

Merkittävä tekijä Särkijärven vedenlaadulle on puolustusvoimien Vuoreksen lentotekniikkalaitoksen alueelta järveen valuneet haitalliset aineet. Järven pohjassa olevan pohjakynnyksen ansioista aineet ovat kasautuneet Lahdenperän pohjaan. Kaavavaihtoehdoissa B ja C Lahdenperän alue on osoitettu luo2 – alueeksi, jolla kaavamerkinnän mu


kaan vesialueella ei saa toteuttaa haittaaineita vapauttavia toimenpiteitä, mm. ruoppausta.

Vaikutukset luonnonsuojeluun ja virkistykseenOsayleiskaavaluonnosten A ja B vaihtoehdoissa on osoitettu SL aluevaraus perustetunluonnonsuolelualueen kohdalle. Pienialaisen SLaluevarauksen lisäksi rantaalueella onkäytetty alueen alkuperäisen luonnonympäristön säilyttävää pääkäyttötarkoitusmerkintää sekä luontoarvoiltaan tärkeimmillä alueen osilla luo ja s1 merkintöjä. Kaavan merkinnöillä voidaan turvata luontoarvojen säilyminen. Sen sijaan alueen kautta ajatellunulkoilureitin rakentaminen voi aiheuttaa laajempaa luonnon kulumista. Ulkoilureitti onosoitettu kaikissa luonnosvaihtoehdoissa n. 150 200 m päähän rannasta omaksi väyläkseen. Käytännössä ulkoilureitillä tarkoitetaan valaistua kesä ja talviliikuntaa palvelevaa tietä. Väylän rakentamisella saattaa olla huomattava vaikutus ympäristöönsä, mm.rakenteiden kuivatukseen liittyvien ratkaisujen myötä. Myös Särkijärven rannassa olemassa olevan polun käyttö saattaa jopa lisääntyä ulkoilureitin toteuttamisen myötä, jolloin rantaalueen liiallinen kuluminen uhkaa luontoarvojen säilymistä.

Vaihtoehdossa C Särkijärven rantaalueelle on osoitettu n. 35 ha suuruinen SLvaraus,jonka sisältää ve A:n ja B:n luo ja s1 – alueet. Koska luonnonsuojelualue on myös virkistyskäytössä ja sille on osoitettu myös ulkoilureitin aluevaraus, tulisi liiallisen luonnon kulumisen välttämiseksi alueelle laatia yksityiskohtaiset hoitoa ja käyttöä koskeva ohjeet.Reittiverkoston hyvä suunnittelu ja opasteet vähentävät virkistyskäytön aiheuttamaaluonnon kulumista. Marjojen ja hyötysienien poimiminen sallitaan myös luonnonsuojelualueilla, eikä luonnossa liikkumista ole tarpeen rajoittaa, joten luonnonsuojeluun varatunalueen laajeneminen ei siten rajoita merkittävästi virkistyskäyttöä. Sen sijaan luonnonmonimuotoisuutta vaalimalla tarjotaan kaupunkilaisille monipuolisia, elämyksellisiä virkistysympäristöjä. Luonnonsuojelualueen kautta on olemassa yhteys Särkijärven rantaalueen uimaranta ja venevalkamaalueelle. SL5 kaavamääräyksessä liikenteen järjestämisessä rantaan on huomioitava luontoarvojen säilyminen. Lisäksi vaihtoehdossa Con esitetty meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista Kuljun moottoritien itäpuolelle, jolloin luonnonsuojelualueille määritelty melun ohjearvo, <45 dB, saavutetaan.

Vaikutukset maisemaanSelänteiden lakialueiden yhtenäisyys ja maastorakenteen ehjyys on merkittävä osa kokoalueen maisemakuvallista roolia ja erämaista identiteettiä. Lahdesjärvellä täydennysrakentaminen sijoittuu selänteen korkeimmille paikoille. Yli puiden latvojen kohoava rakentaminen katkaisee horisonttilinjan ja on siten kaukomaisemassa näkyvää. Särkijärveneteläpuoleiselta rannalla katsottuna täydennysalueen rakentaminen tulisi olla korkeintaan 1015 metrin korkuista samalla korkeustasolla olevan aikuisen puustovyöhykkeentakana.

Teollisuus ja palveluvaltaisen rakentamisen sekä luonnontilaisen alueen välissä sijaitsee puustoinen suojavyöhyke, joka suojaa kaukomaisemaa rikkoutumasta ja toisaaltaparantaa ekologista kestävyyttä täydennysalueen eteläpuolisilla alueilla. Täydennysalueen eteläpuolella metsänhoidollisten toimenpiteiden rajoitus lisäksi suojelee alueen maiseman säilymistä.


Voimakkaat valot ja korkeat (mainos) tornit häiritsevät erityisesti pimeään aikaan lakimetsän horisonttilinjaa ja tunkeutuvat metsänkin lävitse. Luonnonalueet ja niiden virkistyskäyttö kärsii maisemakuvan rikkovasta valosaasteesta, mikä rakentamisesta jossainmäärin on seurauksena.

Ekologiset käytävätLuonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja edistäminen osana alueidenkäytön suunnittelua on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ekologisen verkoston merkitys onvihervyöhykkeiden ja monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyys yhdyskuntien kehittämisessä sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säilyminenyhtenäisinä.

Kaupunkien hajanainen yhdyskuntarakenne pilkkoo luonnonarvoiltaan merkittävät ekologiset alueet erillisiksi saarekkeiksi. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoissa ydinalueet jaekologisesti merkittävät käytävät on esitetty luonnonsuojelualueina ja virkistysalueina.Niille ei osoiteta rakentamista. Särkijärvi ja sen rantaalueet, joilta yhteydet muille ekologisille ydinalueille säilyvät ennallaan. Kuljun moottoritien alitse on olemassa liikkumisyhteys piennisäkkäille.

Vaikutukset pohjavesiinOsayleiskaavojen alueella ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesialueita.Suunniteltu maankäyttö sijoittuu niin etäälle lähimmistä merkittävistä pohjavesialueista,että sillä ei arvioida olevan niihin suoria vaikutuksia. Osayleiskaavaalueilla rakentaminen vähentää sadeveden imeytymistä, mistä seuraa pohjaveden pinnan laskua, muttavaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Alueelta ei myöskään ole löydettävissä pohjavedestä riippuvaista kasvillisuutta, mihin pohjaveden pinnan laskulla olisi vaikutusta.

Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseenLahdesjärviLakalaivan osayleiskaavassa ei ole osoitettu maa ja metsätalousalueita,vaan rakentamattomina säilyvät metsäiset alueet on varattu virkistyskäyttöön.

Osayleiskaavojen mukaisen maankäytön toteutuminen edellyttää kalliokiviaineksen louhintaa Automiehenkadun eteläpuoliselta alueella. Louhittava alue on kaavaluonnoksissamerkitty P3 – alueeksi (Palvelujen ja hallinnon alueeksi).Korttelialueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaakauppakeskus. LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavavaihtoehdot eivät siten aiheutaneitseellisten raakaainekulutuksen kasvua.

Osayleiskaavavaihtoehdoissa on esitetty aluevaraus uuden eritasoliittymän rakentamiselle ja autoliikenteen käyttöön perustuville maankäyttöratkaisuille ja mikä ei ole puhtaasti ekologisia. Ratkaisun perusteella toteutuu kuitenkin ensisijaisesti jo olemassa olevan alueen tehokkaampi rakentaminen ja kun vertailukohdaksi asetetaan saman maankäytön sijoittuminen selvästi etäämmälle kaupungin keskustasta ja irti olevasta yhdyskuntarakenteesta, ekologisuudelle syntyy Lahdesjärven ja Lakalaivan etäisyydellä uudetperustelut. Kaupungin asumisen painopiste on varsin lähellä em. alueita, ja Vuoreksenrakentuminen tuo painopistettä yhä lähemmäksi.


Saastuneet maaalueetKaikissa vaihtoehdoissa on osoitettu 4,5 ha suuruinen aluevaraus uutta työpaikkaaluetta varten. Osa korttelialueesta sijoittuu Sulkavuoren vuonna 1974 käytöstä poistetun kaatopaikan päälle. Kaatopaikan jätepenkerettä on siirretty vuonna 1990 itäisen ohitustien rakentamisen yhteydessä. Kaatopaikan jätepenkere ja sitä ympäröivä alue eivätole luonnonoloiltaan ja arvoiltaan merkittävä ja täydennysrakentamisella ei siten olevaikutusta luonnonarvojen säilymisen kannalta.

Kaatopaikkaa koskevaa riskikartoitusta ei ole käytettävissä, joten rakentamisen aiheuttamia ympäristöriskejä ei tässä vaiheessa voida arvioida. Tärkeimpiä vanhojen kaatopaikkojen muodostamia riskejä ovat:• Epävarmuus, yleisesti ottaen kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia ei vielä kaikilta osintunneta tarkkaan ja niistä aiheutuvia vaikutuksia ei voida suhteuttaa muihin vaikutuksiin.• Sulkavuorelle mahdollisesti sijoitetut ongelmajätteet saattavat aiheuttaa merkittävänpaikallisen ympäristöriskin. Riskit voivat lisääntyä muun muassa haittaaineiden purkautumisen ja leviämisen lisääntyessä kun alueella toteutetaan rakentamistoimenpiteitä.• Sulkavuori on pieni ja perustamistavaltaan vatimaton kaatopaikka. Kaatopaikka onlisäksi ollut vartioimaton.• Riskivaikutuksia kohdistuu myös muihin eliöihin kuin ihmiseen. Muiden eliöiden altistuminen ja herkkyys saattavat olla suurempia kuin ihmisen.

Pohjavesiseurannasta Sulkavuoren kaatopaikan jätepenkereen siirron jälkeen on luovuttu noin kaksi vuotta uudelleen läjityksen jälkeen. Lähin pohjaveden muodostumisaluesijaitsee n. 3,5 km päässä Aakkulanharjulla. Sijainnin ja vesiseurannan lopettamisenperusteella voidaan olettaa, että pohjaveden pilaantumisriski on Sulkavuoren kaatopaikkaalueesta johtuen vähäinen.

Kaatopaikoilta ympäristöön valuvat hulevedet ovat yleensä myrkyllisiä johtuen vesienraskasmetallipitoisuuksista mutta myös orgaanisista myrkyistä. Pintavesien osalta haittaaineiden vapautuminen on runsasta erityisesti rakentamisen aikana. Vapautuvienvesien haittaava vaikutus ulottuu arvioiden mukaan useimmiten joidenkin satojen metrien etäisyydelle. Sulkavuoren kaatopaikalla toteutetun uudelleen läjityksen jälkeen suotovesien seurantaa on jatkettu kerran vuodessa otetuilla näytteillä. Näytteiden tuloksettulee ottaa huomioon alueen suunnittelua jatkettaessa ja laajemman riskikartoitustarpeen määrittelemiseksi.

Kaatopaikkakaasut voivat vapautua rakentamisen yhteydessä. Kaasut laimenevat nopeasti purkauduttuaan jolloin niistä ei ole haittaa, rakentamisen aikana niistä saattaakuitenkin aiheutua huomattavaa terveyshaittaa alueella työskenteleville. Kaatopaikkakaasun metaani voi aiheuttaa myös räjähdysvaaran, jos se pääsee kertymään jätetäytönläheisiin rakenteisiin.

Sulkavuoren kaatopaikalle sijoittuvan rakentamisen mahdollisuus tulee arvioida tarkemman kaatopaikkaa koskevan selvityksen perusteella. Alueen käyttö rakentamiseentulee suunnitella kokonaisuutena, jossa mm. kaatopaikan vesi ja kaasutalouden hallintasekä alueelle sijoittuvien toimintojen järjestäminen kytkeytyvät yhteen. Kaatopaikan ym


päristöhaitta tulee pääsääntöisesti ehkäistä ja torjua paikan päällä. Mikäli alueelta löydetään vaarallisia jäteaineksia niiden siirtäminen turvallisesti käsiteltyinä toisaalle saattaakuitenkin olla perusteltu ratkaisu. Rakentamisen jälkeen kaatopaikkaalueen ominaisuuksia ja vaikutuksia on edelleen seurattava.


4.3 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (sva) on osa maankäyttö ja rakennuslain edellyttämään vaikutusten arviointia. LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavan luonnoksista laadittu svaarviointi on tehty asiantuntijaarvioina suunnittelun yhteydessä. Vaikutusarviointitäsmentyy ehdotusvaiheeseen siirryttäessä, kun kaavaluonnoksista saatua palautetta jaosallisryhmässä esiin nousevia kysymyksiä voidaan hyödyntää arvioinnin lähtökohtina.

Osayleiskaavan osallistumis ja arviointisuunnitelmasta saatiin nähtävillä olon aikanayksi mielipide. Sen keskeisin sisältö on, että Särkijärven eritasoliittymäsuunnitelmastatulisi luopua ja että Palokallion omakotialueelle suuntautuvan liikennemelun vähentämiseksi tulisi rakentaa melusuojaukset. Palokallion omakotiyhdistys on esittänyt aktiivisestisamansuuntaisia kannanottoja myös valmisteilla olevan Särkijärven eritasoliittymää javähittäiskaupan suuryksikköä koskevan asemakaavatyön yhteydessä.

Osallisryhmätyöskentelyn yhteydessä esiin nousseita kysymyksiä olivat mm.:• Automiehenkadun ja Lahdesjärven liittymän kehittäminen sekä Automiehenkadun nelikaistaistamisen tutkiminen.• Kuntien kilpailusta huolimatta kauppapaikkojen kaavoittamisessa tulisi olla kohtuullisuuden tavoite.• Alue saavutettavuuden parantaminen valtakunnan väyliltä.• Yritysten pois lähtemisen estäminen.• Huoli meluhaitoista, jotka aiheutuvat moottoritieltä Lempääläntielle suunnitellustarampista (R30). Särkijärven eritasoliittymän aluevaraussuunnitelman mukaisesta liityntärampista (R30) on jatkosuunnittelun edetessä luovuttu.

Alueen sosiaalinen luonne

VäestöLahdesjärviLakalaivan osayleiskaavan vaikutukset kohdistuvat väestöön kaavaalueellasekä välittömästi siihen rajautuvilla, Peltolammin ja Palokallion alueilla. Osayleiskaavaalueen maankäytöstä aiheutuu välittömiä vaikutuksia myös läheisille Nirvan, Koivistonkylän ja Taatalan alueille sekä uusille Västinginmäen ja Pihtikannon asuntoalueille.Toissijaiset vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tamperelaisiin ja kaupunkiseudun asukkaisiin.

Kaavaalueella sijaitsee neljä vakituista asuinkiinteistöä Särkijärveen rajautuvalla virkistysalueella. Kaikissa osayleiskaavavaihtoehdoissa esitetty maankäyttö aiheuttaa samankaltaiset muutokset asuinkiinteistöjen ympäristöön ja sitä kautta asukkaiden olosuhteisiin. Ympäristön muutokset syntyvät lähinnä Lahdesjärvelle sijoittuvan täydennysalueen rakentamisesta, jonka etäisyys olemassa olevista asuinkiinteistöistä on n. 150200m, sekä uudesta Särkijärven eritasoliittymästä joka rakentuu noin 0,5 km päähän asuinrakennuksista. Uusien kortteli ja liikennealueiden rakentamisen myötä alueen metsäinen taustamaasto muuttuu rakennetuksi alueeksi. Rakentamisen sijainnin ja väliin jäävän rakentamattoman vyöhykkeen vuoksi ympäristöön ei aiheudu näkyviä muutoksia,mutta rakentamisen aikana ja täydennysalueen käyttötarkoituksesta riippuen myös käy


tön aikana alueelta saattaa syntyä nykytilannetta enemmän mm. häiritsevää melua. Virkistysalueelle on osoitettu rakennettavaksi alueellinen hulevesien viivytysallas, jostamyös saattaa aiheutua rakentamisaikaista haittaa asukkaille.Koska alueen neljä asuinkiinteistöä sijaitsevat erillään muusta asutuksesta, hankalantieyhteyden takana ja luonnonoloiltaan rikkaan alueen keskellä, ympäristöön ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa laajempaa asuntoaluevarausta. Asuinkiinteistöt on kuitenkinmerkitty säilyvinä rakennuspaikkoina kaikkiin kaavavaihtoehtoihin, jotta niiden olemassaoleva tilanne ja ympärivuotinen asumisen mahdollisuus, säilyisivät ennallaan ja kiinteistöjen omistajille ei siten aiheutuisi uhkaa asuinpaikan menettämisestä.

Lakalaivan ja Lahdesjärven kaupunginosissa asuminen ei ole ollut eikä myöskään luonnosvaihtoehtojen myötä muodostu alueen pääkäyttötarkoitukseksi, mistä syystä asumisen olosuhteet nykyisillä asukkailla heikkenevät entisestään kaikkien vaihtoehtojen toteutumisen myötä. Haittaa aiheutuu rakennushankkeiden läpiviemisestä, liikenteen lisääntymisestä, mutta pääasiallisesti siitä, että alueen käyttötarkoitukset sallivat ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alueella.

AsuminenVaihtoehdoissa A ja B kaavaalueelle ei osoiteta uutta asumista, mutta vaihtoehdossa Con uusia asuinaluevarauksia. Lakalaivaan ajatellulle paikalliskeskustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa muiden toimintojen lisäksi asuntoja, käytännössä asuinkerrostaloihin.Laskennallisesti Calueelle voisi sijoittua asumiseen tarkoitettua rakennusoikeutta yhteensä noin 36.000 km2, joka mahdollistaisi siten noin 900 asukkaan uudisalueen toteuttamisen. Tavoitteena olevalle keskustamaiselle alueelle rakentuva asuntokantasuuntautuu todennäköisimmin yksinasuville ja pienperheille, joille sekä joukkoliikenteentoimivuus ja monipuoliset lähipalvelut ovat tärkeämpiä asumista koskevia vaatimuksia jaetäämmällä oleville virkistysalueille ja – toimintoihin hakeutumista ei koeta ongelmallisena.

Hyvillä paikoilla sijaitsevien asuntorakentamiskohteiden kysyntä on vilkasta Tampereella. Asuntorakentamisen kannalta osayleiskaavan C vaihtoehdon haasteena on se, muodostuuko paikalliskeskustoimintojen alueesta asumiseen soveltuva ja toisaalta asuntorakentamista houkutteleva paikka. Liikenteellisten muutosten ja alueelle tavoiteltujen,kaupallisten ja vapaaajantoimintojen toteutuminen luovat osaltaan edellytyksiä houkuttelevuuden syntymiseksi. Uuden asuntorakentamisen eduksi voidaan lukea myös se,että uusi asuntorakentaminen voidaan helposti kytkeä olemassa olevan Peltolamminalueen yhteyteen ja palveluihin.

Haasteen toisena puolena on kuitenkin väestöpohjan riittävyys C – alueen toteutumiselleylipäätään. Keskustamaisten palvelujen syntyminen edellyttää mittavaa asukaspohjaayhdessä kehittyneen joukkoliikenteen kanssa. Uuden asuntorakentamisen ja läheistenasuntoalueiden yhteenlaskettu väestöpohja eivät todennäköisesti yksin riitä muodostamaan alueesta monipuolista palvelukeskusta. Calueen toteutuminen sekä kaupan keskuksena että keskustamaisena asumisen alueena edellyttäisikin erikoistuneempien toimintojen, kuten vähittäiskaupan suuryksikön, kauppakeskuksen tai PY – alueelle esitetyn viihde ja vapaaaikakeskuksen toteuttamista. Näiden toteutuminen vaatii kuitenkin


monen toimijan yhteistä ponnistelua ja on siitä syystä pitkän aikavälin tavoite. Tämänhetkiseen asuntorakentamisen paineeseen aluevarauksella ei siten kyetä vastaamaan.

Toinen C – vaihtoehdossa esitetty asuinaluevaraus sijoittuu Taatalan kaupunginosaan,Euromarketin tontin kohdalle, jossa se kytkeytyy viereiseen omakotialueeseen ja Sulkavuoren virkistysalueeseen. Laskennallisesti alueelle voisi sijoittua noin 600 asukkaanasuntoalue, toteutustavasta riippuen kerrostaloina tai pienkerrostaloina. Edellytyksenäalueen käyttämiseksi asuntorakentamiseen on kuitenkin nykyisen toimijan halu siirtyäpois alueelta.

Vaihtoehto C:n mukaisilla asuntoalueiden laajennuksilla aiheutuvat vaikutukset kunnallisten palveluiden saatavuudelle ovat nähtävissä Taatalan täydennysalueen läheisyydessä. Koivistonkylän suunnittelualueella, mihin Taatalakin kuuluu, on jo tällä hetkellätarjonnan ylittävää kysyntää päivähoitopaikoista, ja asuntoalueen rakentaminen lisäisientisestään tätä kysyntää. Lakalaivassa sen sijaan uuden alueen rakentamisella ei alustavasti arvioiden synny merkittävää uutta kysyntää päivähoitopaikoista. Peruskoulujenosalta vaihtoehdossa C esitettyjen asuntoalueiden laajennukset eivät synnytä hankaluutta koulupalvelujen järjestämiselle.

Imago ja identiteettiLuonnosvaihtoehdossa C esitetyillä uusilla asuntoaluevarauksilla on vaikutuksia myösviereiselle asuntoalueelle, Lakalaivan täydennysalueesta Peltolammin asuntoalueelle.Calueelle sijoittuva uusi rakentaminen vastaa toteutuessaan kaupunkikuvallisesti jamittakaavallisesti, mahdollisesti myös asukasrakenteeltaan, Peltolammin nykyistä tilannetta, jolloin uuden ja vanhan alueen imagoa ja identiteettiä voidaan kehittää yhteisesti.Uusi rakentaminen ei myöskään sijoitu nykyisten asukkaiden virkistys tai palvelualueelle, jolloin olisi odotettavissa täydennysrakentamisen vastustusta.

Taatalassa sen sijaan uusi asuntorakentaminen voidaan kokea olemassa olevien asukkaiden kannalta olosuhteita heikentävänä ratkaisuna, lähinnä sen vuoksi että nykyisetpalvelut siirtyvät kauemmaksi. Kahdessa kolmesta osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoista kaupan suuryksikkö siirtyisi pois Taatalasta ja asukkaiden kannalta keskeisin kysymys kaupan siirtyessä muualle onkin, mitä toimintoja alueelle sijoittuisi ja miten alue rakennetaan. Bvaihtoehdossa aluetta on esitetty palvelujen ja hallinnon alueeksi, joka eivälttämättä muuta fyysistä ympäristöä, sillä olemassa oleva rakennus sopii monenlaisten kaupalliseen toimintaan. Käyttötarkoituksen muutos tontilla vähentäisi kuitenkin liikennettä nykyisestä, mikä olisi ainakin lähimpien omakotitonttien kannalta selvä parannus nykytilanteeseen verrattuna.

Mittakaavan ja kaupunkikuvan osalta muutos olisi merkittävämpi, mikäli alue toteutuisiluonnosvaihtoehdossa C esitettynä asunkerrostalojen korttelialueena. Kerrostalot kytkeytyisivät Lempääläntien varressa olevaan kerrostalojen nauhaan, mutta lähimpiinomakotitontteihin rajautuessaan kerrostalot vähentävät alueen nykyistä avaruuden tunnetta. Myös nykyiseen omakotialueen asukasrakenteeseen verrattuna uuden kerrostaloalueen asukasrakenne on erilainen, mikä voi olla vastustusta synnyttävä tekijä. Tampereen kaupungin ja lähiympäristön kannalta olisi hyvä jos kerrostalovaihtoehto voitaisiin toteuttaa lapsiperheiden vaatimusten ehdoilla, sitä puoltavat olemassa olevat palve


lut ja alueen sijainti lähellä keskustaa ja virkistysalueita. Toisaalta lähialueen vanhoiltaomakotialueilta tuettuun asumismuotoon hakeutuvat ikäihmiset saattaisivat mielelläänasua edelleen saman kaupunginosan alueella, mikäli tarvittavia asuntoja olisi saatavilla.

Toiminnallisuus

Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin ja virkistysreitteihinLahdesjärviLakalaivan osayleiskaavaalueen eteläosassa Särkijärven rantaalue ja Herrainsuo sekä pohjoisosassa oleva Sulkavuori ovat kaupunkilaisten virkistyskäytössä.Särkijärven rannassa on Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä muodostettu noin0,5 ha:n suuruinen luonnonsuojelualue.Sulkavuoren pohjoispuolella sijaitsee merkittävän seudullinen yhteys Tampereen eteläisiltä asuinalueilta ja virkistysalueilta Valkeakosken ja Lempäälän suuntaan. Yhteydenvälityksellä on saavutettavissa erämaisia alueita, joilla kaupunkimaisten virkistyskäyttömuotojen lisäksi on mahdollista marjastus ja sienestys. Herrainsuon merkitys on kaupunkimaisessa virkistyskäytössä.

Osayleiskaavan kaikissa luonnosvaihtoehdoissa virkistysalueiksi varattujen alueidenpintaala on lähes nykyisen suuruinen. Herrainsuolla liikennealuevarausten laajentumisen vuoksi virkistysalue pienenee pintaalaltaan noin 31%. Liikennealueen asemakaavaa laadittaessa on kuitenkin esitetty meluntorjuntatoimenpiteitä, joiden vaikutuksestaHerrainsuon virkistyskäyttömahdollisuudet parantuvat. Sulkavuorella ja Särkijärven rantaalueella nykyisille kaavassa varatuille virkistysalueille ei osoiteta uutta rakentamista.Särkijärven rantaalueen käytettävyyttä ja viihtyvyyttä virkistysalueena heikentää tällähetkellä Kuljun moottoritieltä aiheutuva liikennemelu. Merkittävä osa Särkijärven länsipäästä sijoittuu 5565 dB(A) melun alueelle, mikä heikentää alueen viihtyvyyttä. Myösvaihtoehdoissa A ja B osoitettu ulkoilureitti sijaitsee haitallisen melun alueella.

Osayleiskaavavaihtoehtojen A ja B vaikutukset alueen virkistysreitteihin ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin ovat varsin samanlaiset, ja melun kannalta heikoimmat alueet onosoitettu suojaviheralueiksi. Vaihtoehdossa C luonnonsuojelualuevarauksen ja siihenliittyvän Kuljun moottoritien itäpuolen meluntorjunnan ansiosta rantaalueen ja koko Särkijärven virkistyskäyttöedellytykset parantuvat. Vaihtoehdossa esitetyn meluntorjunnanvaikutus on huomattava. Ulkoilureitti voidaan sijoittaa suurimmaksi osaksi melulta suojatulle alueelle.

Vaikutukset vapaaajan toimintoihin sekä opetuskäyttöönLahdesjärviLakalaivan osayleiskaavaalueelle ei sijoitu vapaaajantoimintoja virkistysreittejä ja Valkaman venevalkamaa lukuun ottamatta. Lähimmät vapaaajanpalvelut sijaitsevat Peltolammilla, Multisillassa ja Hervannassa (kirjasto, ravintolat, Hervannan uima ja jäähalli). Sulkavuoren aluetta ja Särkijärven rantaalueita käytetään luonnossavirkistäytymiseen ja alueen läpi kulkuun.

LahdesjärviLakalaivan osayleiskaavan vaihtoehdoissa A ja B tarkastelualueelle ei olemerkitty uusia maankäyttöalueita vapaaajan toiminnoille, joten niillä ei ole merkitystäTampereen vapaaaikapalveluiden kehittymiselle. Valkamantien päässä käytössä olevauimaranta on merkitty vaihtoehtoihin B ja C. Vaihtoehdossa C alueelle on osoitettu PY2


aluevaraus, viihdettä ja vapaaaikaa palvelevaa laitosta varten. Toiminnon toteutuminenlisää kaikkien tamperelaisten mahdollisuuksia viihde ja vapaaajan toimintojen käyttämiseen, lähivaikutusalueella oleville asuntoalueille palvelun saavutettavuus on lisäksiedullinen. Vaihtoehdossa C vapaaajantoimintojen seudullista saavutettavuutta parantavat huomattavasti uudet tieyhteydet, kevyen liikenteen väylät ja eritasoliittymät.

Elinympäristön laatuLahdesjärviLakalaivan osayleiskaavaprosessin aikana kaavaalueeseen rajautuvanPalokallion alueen asukkaiden taholta on ilmaistu voimakasta vastustusta Särkijärveneritasoliittymän rakentamisesta. Asukkaat kokevat, että eritasoliittymän ramppien rakentaminen lähemmäksi asuntoja heikentää alueen laatua asuinympäristönä. Asukkaat pitävät arvioimaansa heikennystä kohtuuttomana, koska aluetta rasittaa jo valmiiksi moottoritien ja lentoliikenteen aiheuttama melu. Muilta osin asukkaat pitävät aluetta viihtyisänä sekä palvelujen ja virkistysalueiden kannalta saavutettavuudeltaan hyvänä.

Muualla osayleiskaavan alueella asumisympäristön laatuun syntyviä suoranaisia vaikutuksia kaavan toteutumisesta on vaikea arvioida. Kaavaalueella Lahdesjärven ja Lakalaivan teollisuus ja varastoalueilla asuvien ympäristöä ei voi nykyisellään pitää kaikiltaosin asumiseen sopivana. Ympäristössä tapahtuvat osayleiskaavan aiheuttamat muutokset voivat tuntua heikennyksinä, mutta asumisen kannalta ympäristö voi huonontuamyös muista syistä. Alueella voimassa olevat asemakaavat sallivat monenlaisen toiminnan sijoittumisen alueelle, lisäksi jo olemassa olevan käyttämättömän rakennusoikeudenkäyttöönotto synnyttää alueella vilkasta häiriötä aiheuttavaa toimintaa. Alueella pitkäänjatkunut kiviaineksen louhinta on päättymässä, mutta muutoin kaavaalueella tapahtuvan rakentaminen sijoittuu pitkälle ajalle, vuosikymmeniksi eteenpäin.

Vaikutukset terveyteen, turvallisuuteen ja viihtymiseenLiikenteen lisääntyessä moottoritie on entistä suurempi melulähde, josta on haittaa olemassa oleville asutusalueille. Lisäksi luonnosvaihtoehdossa C osayleiskaavan alueelleon osoitettu myös uusia asumiseen tarkoitettuja alueita.

Aluekokonaisuuden toteutuminen kaavasuunnitelmien mukaisesti merkitsee suurintamuutosta todennäköisesti kaavaalueella nyt toimivien/asuvien, lähialueen asutuksensekä virkistyskäyttäjien näkökulmasta.

Alueen läpi kulkevat olemassa olevat virkistysreitit säilyvät osayleiskaavavaihtoehdoissa. Alueen virkistysreiteillä on suuri vaikutus läheisten asuinalueiden viihtyisyyteen jatoisaalta myös siellä asuvien ihmisten hyvinvointiin sekä konkreettisesti että symbolisesti. Luonto puskuroi ilmanpäästöjä ja melua. Useat ihmiset etsivät luonnosta rauhaa jatasapainoa kiireiselle elämäntavalle. Valtatien 3 itäpuoliset metsäalueet ovat sekä paikallisesti että seudullisesti vilkkaassa käytössä, ja näin ollen voi olettaa, että luontoalueet vaikuttavat tällä hetkellä myönteisesti Tampereen kaupungin sekä muun ympäröivänseudun asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.

Kaavoitettavana olevan alueen viihtyisyys asiointi ja työpaikkaalueena riippuu useistatekijöistä, joista moniin ei voida vaikuttaa vielä yleiskaavoitusvaiheessa. Alueelle suunniteltu maankäyttö kuitenkin ratkaisee pitkälti sen, millainen luonne alueelle muodostuu.


On selvää, että teollisuustoimintaan keskittynyt alue on luonteeltaan erilainen kuin alue,jossa on toimisto ja työpaikkatiloja. Kaavoitettavaa aluekokonaisuutta halkovilla liikenneväylillä on huomattava merkitys alueen viihtyisyyden kannalta. Liikenteen haittoihintuleekin kiinnittää erityistä huomiota alueen asemakaavoituksen yhteydessä.

Alueen viihtyisyyteen vaikuttaa osaltaan myös se, onko alueella ”elämää” myös iltaisin javiikonloppuisin. Mikäli yritystoiminta keskittyy vain päiväajalle, on alue helposti ”kuolleen” oloinen muina aikoina. Tämä johtaa mm. siihen, että alueelta puuttuu sosiaalinenkontrolli ja se koetaan etenkin pimeänä ja hiljaisena vuorokaudenaikoina turvattomaksi.Osayleiskaavaalueelle sijoittuvat vähittäiskaupan toiminnot tuovat alueelle toimintaamyös iltaisin ja viikonloppuisin. Osayleiskaavojen toteutumisen myötä alueelle muodostuu uusia sosiaalisen kohtaamisen paikkoja, kuten työtiloja ja palveluja. Osayleiskaavaalueille on arvioitu syntyvän uusia työpaikkoja.

Sen sijaan valtatien 3 liikenteen lisäys ja osayleiskaavavaihtoehdossa esitetty Särkijärven eritasoliittymäsuunnitelmien toteutuminen johtaa muutokseen asuinympäristössäetenkin liikennealueiden läheisyydessä, mm. Palokalliolla. Asuinpaikkaa valitessa eivälttämättä ole tiedostettu mm. liikenteen ja läheisten toimintojen aiheuttamia haittoja.Erityisesti eteläisten kaupunginosien asuntoalueilla asumisviihtyisyys on viime vuosienaikana merkittävästi heikentynyt TamperePirkkalan lentokentän vaikutuksesta.

Osayleiskaavojen mukaisen maankäyttöratkaisun toteutuminen kokonaisuudessaan onpitkäaikainen prosessi, ja kestää joka tapauksessa kymmeniä vuosia. Itse rakentamisesta sekä siihen liittyvästä työmaaliikenteestä aiheutuu melu, pöly ja tärinähaittoja, jotkakohdistuvat alueella työskenteleviin/ asuviin/ asioiviin, alueen virkistyskäyttäjiin ja lähialueiden asukkaisiin. Rakentamisen kohdentamisella ja vaiheistamisella voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, etteivät lähiympäristöön kohdistuvat haitat muodostu kestoltaan liiansuuriksi. Särkijärven eritasoliittymän ja Automiehenkadun eteläpuolisen alueen rakentamisen yhteydessä toteutettava kallioaineksen louhinta on merkittävin ja laajimmallevaikuttava ympäristöhäiriön aiheuttaja. Liittymän ja ko. tontin rakentamisen tavoitteenmukaan rakentaminen saataisiin valmiiksi vuoden 2009 aikana.

lahdesjärvilakalaivan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen … · 2015-08-27 ·...

Documents