Lahden yhteiskoulun peruskoulun

opetussuunnitelma

1

SISÄLLYSLUETTELO

1. Yleistä ........................................................................................................................................... 5

2. Opetuksen järjestäminen ............................................................................................................... 5

2.1 Arvoperusta ........................................................................................................................... 5

2.2 Oppimiskäsitys ...................................................................................................................... 6

2.3 Lahden yhteiskoulun tuntijako .............................................................................................. 6

2.3.1 Yleisopetus ..................................................................................................................... 7

2.3.2 Painotettu opetus ............................................................................................................ 8

2.3.2.1 Kuvataideluokka ..................................................................................................... 8

2.3.2.2 Matemaattis-luonnontieteellinen luokka ................................................................ 9

2.3.2.3 Musiikkiluokka ..................................................................................................... 10

2.3.3 Kieliohjelma ................................................................................................................. 11

2.4 Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö .................................. 11

2.5 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat ................................................ 11

2.6 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma ............................................................................... 11

2.7 Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa .............................. 12

2.8 Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen .................................................... 12

3. Opetuksen toteuttamisen lähtökohdat ......................................................................................... 13

3.1 Perusopetuksen tehtävä ....................................................................................................... 13

3.2 Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa ............................................ 13

3.3 Toimintakulttuuri................................................................................................................. 17

3.4 Oppimisympäristö ............................................................................................................... 18

3.5 Työtavat ............................................................................................................................... 19

3.6 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet ......................................... 19

3.7 Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö ........................................................................ 20

3.7.1 Oppilaiden osallisuus ................................................................................................... 21

3.7.2 Kodin ja koulun yhteistyö ............................................................................................ 22

3.7.3 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa ................................... 23

3.8 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö .................................................... 23

3.9 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta ................................................ 25

3.10 Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ............................................ 26

3.10.1 Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa ............................................................................. 26

3.10.1.1 Formatiivinen arviointi ......................................................................................... 27

3.10.1.2 Summatiivinen arviointi ....................................................................................... 27

3.10.2 Arvioinnin yleiset periaatteet ....................................................................................... 28

3.10.3 Oppimisen ja osaamisen arviointi ................................................................................ 30

2

3.10.4 Työskentelyn arviointi ................................................................................................. 30

3.10.5 Käyttäytymisen arviointi .............................................................................................. 30

3.10.6 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana ........................................................... 31

3.10.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain ................................................................ 31

3.10.6.2 Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan ........................................................ 31

3.10.7 Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet .............. 32

3.10.8 Perusopetuksen päättöarviointi .................................................................................... 32

3.10.8.1 Päättöarvosanan muodostaminen .......................................................................... 33

3.10.8.2 Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi .................................................... 33

3.10.8.3 Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa ............................................... 33

3.10.8.4 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa ......................... 34

3.10.8.5 Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa ............................................... 34

3.10.8.6 Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi .............................. 34

3.10.9 Poissaolojen vaikutukset arviointiin ............................................................................ 35

3.10.10 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu .............................................................................. 35

3.10.11 Todistukset ............................................................................................................... 35

3.10.11.1 Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa .............................................. 35

3.10.11.2 Lukuvuositodistus ................................................................................................ 36

3.10.11.3 Välitodistus ........................................................................................................... 37

3.10.11.4 Erotodistus ............................................................................................................ 37

3.10.11.5 Perusopetuksen päättötodistus .............................................................................. 38

3.10.12 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset ...................................................... 40

3.10.13 Paikallisesti päätettävät asiat .................................................................................... 40

3.11 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset 41

3.11.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ........................................................................ 41

3.11.1.1 Ohjaus tuen aikana ................................................................................................ 41

3.11.1.2 Kodin ja koulun yhteistyö ..................................................................................... 41

3.11.2 Yleinen tuki .................................................................................................................. 42

3.11.3 Tehostettu tuki.............................................................................................................. 42

3.11.3.1 Pedagoginen arvio ................................................................................................ 42

3.11.3.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana ........................................................ 43

3.11.4 Erityinen tuki................................................................................................................ 44

3.11.4.1 Pedagoginen selvitys ............................................................................................ 44

3.11.4.2 Erityisen tuen päätös ............................................................................................. 45

3.11.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ......................... 45

3.11.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot ........................................................................ 46

3.11.5.1 Tukiopetus ............................................................................................................ 46

3

3.11.5.2 Osa-aikainen erityisopetus .................................................................................... 47

3.11.5.3 Tuen järjestäminen käytännössä ........................................................................... 47

3.12 Opiskeluhuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat................................ 47

3.13 Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset ............................................................... 59

4. Oppiaineet ................................................................................................................................... 61

4.1 Vuosiluokat 6-9 ................................................................................................................... 61

4.2 Vuosiluokkien 7-9 tehtävä................................................................................................... 62

4.3 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 6-9 ......................................................................... 63

5. Oppiaineet vuosiluokilla 6-9 ....................................................................................................... 67

5.1. Äidinkieli ja kirjallisuus ...................................................................................................... 67

5.2. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ................................................................................. 106

5.3. Toinen kotimainen kieli..................................................................................................... 132

5.4. Vieraat kielet ..................................................................................................................... 152

5.4.1 Englanti, A-oppimäärä ............................................................................................... 152

5.4.2 Saksa, A-oppimäärä ................................................................................................... 178

5.5. Matematiikka ..................................................................................................................... 198

5.6. Biologia ............................................................................................................................. 230

5.7. Maantieto ........................................................................................................................... 252

5.8. Fysiikka ............................................................................................................................. 278

5.9. Kemia ................................................................................................................................ 296

5.10. Terveystieto ....................................................................................................................... 313

5.11. Uskonto ............................................................................................................................. 332

5.12. Elämänkatsomustieto......................................................................................................... 352

5.13. Historia .............................................................................................................................. 370

5.14. Yhteiskuntaoppi................................................................................................................. 394

5.15. Musiikki............................................................................................................................. 409

5.16. Kuvataide........................................................................................................................... 425

5.17. Käsityö............................................................................................................................... 438

5.18. Liikunta ............................................................................................................................. 452

5.19. Kotitalous .......................................................................................................................... 476

5.20. Ympäristöoppi ................................................................................................................... 490

5.21. Oppilaanohjaus .................................................................................................................. 506

6. Painotettujen luokkien opetus ................................................................................................... 515

6.1 Kuvataideluokka ................................................................................................................ 515

6.2 Matemaattis-luonnontieteellinen luokka ........................................................................... 517

6.3 Musiikkiluokka .................................................................................................................. 519

7. Valinnaiset oppiaineet .............................................................................................................. 521

4

7.2 Valinnaiset aineet .............................................................................................................. 521

7.3 Englanti, A2-Kieli ............................................................................................................. 521

7.4 Ruotsi, B1-Kieli................................................................................................................. 548

7.5 Ranska, B2-Kieli ............................................................................................................... 549

7.6 Saksa, B2-Kieli .................................................................................................................. 559

7.7 Venäjä, B2-Kieli ................................................................................................................ 569

7.8 Tietotekniikka .................................................................................................................... 579

7.9 Musiikki............................................................................................................................. 581

7.10 Kuvataide........................................................................................................................... 582

7.11 Tekninen työ/tekstiilityö.................................................................................................... 584

7.12 Liikunta ............................................................................................................................. 586

7.13 Kotitalous .......................................................................................................................... 588

7.14 Ilmaisutaito ........................................................................................................................ 589

7.15 Arjen laki- ja taloustieto .................................................................................................... 590

7.16 Retkeilykurssi .................................................................................................................... 591

LIITTEET ........................................................................................................................................ 592

5

1. Yleistä

Lahden yhteiskoulu on Lahden yhteiskoulun säätiön ylläpitämä yksityinen oppilaitos, joka on toiminut Lah-

dessa vuodesta 1896 alkaen. Perusopetuslain mukaisesti Lahden yhteiskoulun säätiö on tehnyt sopimuksen

perusopetuksen järjestämisestä Lahden kaupungin kanssa. Lahden yhteiskoulun peruskoulu toimii osana Lah-

den kaupungin kouluverkkoa. Yhteistyötä tehdään opetussuunnitelma tasolla, oppilaaksi otossa sekä kehittä-

mistyössä.

Oppilaalle ja oppilaan vanhemmille koulun yksityinen luonne tarkoittaa vahvaa yhteisöllisyyttä, joka syntyy

tiiviistä yhteishengestä, yhteisistä tavoitteista ja pitkistä perinteistä.

Lahden yhteiskoulu noudattaa Opetushallituksen laatimia perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalli-

sia perusteita (hyväksytty 22.12.2014). Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ovat luettavissa Ope-

tushallituksen verkkosivulla www.oph.fi. Tähän koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan on kirjattu Lahden yh-

teiskoulun perusopetuksen keskeisimmät tavoitteet, sisällöt sekä koulun toimintaa ohjaavat päätökset, paino-

tukset ja linjaukset.

Tätä opetussuunnitelmaa täydentää oppilaille ja heidän huoltajilleen lukuvuosittain jaettava Lyk-kalenteri,

joka sisältää tiedot koulun opetustyön käytännön järjestelyistä kullekin lukuvuodelle.

2. Opetuksen järjestäminen

2.1 Arvoperusta

Lahden yhteiskoulun arvojen perustana on suomalainen sivistyshistoria, joka muodostuu niin paikallisesta

(päijäthämäläisyys, lahtelaisuus), suomalaisesta kuin eurooppalaisesta kulttuuriperinteestä. Koulun arvopoh-

jaan vaikuttavat koulun pitkä yli satavuotinen historia ja yksityisyys.

VITAE DISCIMUS - Opimme elämää varten

Koulun tunnuslauseella halutaan painottaa koulutuksen suurta merkitystä nuoren ihmisen elämän ja tulevai-

suuden rakentamisessa. Latinan kieli viestii siitä kulttuuriperinnöstä, jolle suomalainen koulu ja sivistys pe-

rustuvat.

Vastuullisuus yhteisistä ja omista asioista

Koulu tukee oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja elämästään sekä kouluyhteisön yhteisistä

tehtävistä. Oppilaita kannustetaan huomioimaan toisten hyvinvointia ja kunnioittamaan jokaisen ainutlaatui-

suutta.

Käyttäytyminen ja ilmapiiri

Koulu korostaa hyviä käytöstapoja, jotka vaikuttavat myönteisesti koulun ilmapiiriin. Hyvä ilmapiiri kannus-

taa avoimuuteen, yritteliäisyyteen sekä toisten huomioimiseen. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas

juuri sellaisena kuin hän on. Lahden yhteiskoulu ei salli kiusaamista. Nämä kaikki edistävät oppimista koulu-

yhteisössä.

Arvoperustan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Palautetta ja arviointia saadaan oppilailta, koulun henkilö-

kunnalta, vanhemmilta, koulun johtokunnalta ja muilta sidosryhmiltä.

OPH:n POPS 2014, arvoperusta, luku 2.2

6

2.2 Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän asettaa ta-

voitteita ja ratkaisee ongelmia itsenäisesti ja muiden kanssa. Oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajatte-

lemista, työskentelyn eri vaiheiden suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Yh-

dessä oppiminen edistää luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Oppilaita ohjataan ottamaan

huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön ja kehittämään kykyään ym-

märtää erilaisia näkökulmia. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden

aikuisten sekä eri oppimisympäristöjen kanssa.

Perustana oppimiselle on oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen. Oppilasta ohjataan tiedostamaan omat

tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppilas oppii työskentelemään eri tavoin,

ennakoimaan ja suunnittelemaan toimintaansa ja toimimaan yhä itseohjautuvammin. Opittavat asiat pyritään

liittämään aikaisemmin opittuun. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii arvioimaan oppi-

mistaan. Opetuksessa pyritään huomioimaan lahjakkaiden oppilaiden mahdollisuudet edetä opetussuunnitel-

man tavoitteita laajempiin kokonaisuuksiin, mutta tukea myös oppilaita, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai

muuta apua opiskelussaan.

Myönteiset tunnekokemukset ja oppimisen ilo edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä

oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto

vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa oppimiselleen. Oppimisen tukemisen keskeinen osa on

monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen saaminen.

Oppimiskäsityksen toteutumista seurataan eri oppiaineissa. Palautetta ja arviointia saadaan lisäksi vanhem-

milta ja muilta koulun sidosryhmiltä. Kouluyhteisössä käydään keskustelua oppimiskäsityksestä.

OPH:n POPS 2014, oppimiskäsitys, luku 2.3

2.3 Lahden yhteiskoulun tuntijako

Lahden yhteiskoulussa toimivat perusopetuksen luokka-asteet 6-9. Yleisopetuksen lisäksi Lahden yhteiskoulu

järjestää painotettua opetusta kuvataiteessa ja musiikissa vuosiluokilla 6-9 sekä matemaattis-luonnontieteissä

vuosiluokilla 7-9. Oppilaat valitaan painotettuun opetukseen yhdenvertaisin perustein; valintaperusteena käy-

tetään oppilaan aiempaa koulumenestystä sekä painotuskohtaista valintatestiä.

7

2.3.1 Yleisopetus

8

2.3.2 Painotettu opetus

2.3.2.1 Kuvataideluokka

9

2.3.2.2 Matemaattis-luonnontieteellinen luokka

10

2.3.2.3 Musiikkiluokka

11

2.3.3 Kieliohjelma

Lahden yhteiskoulussa A1-kielenä voi opiskella englantia tai saksaa. A1-saksan kieltä lukevien oppilaiden A2-

kieli on englanti. B1-kielenä luettavan toisen kotimaisen kielen, ruotsin, opetus aloitetaan kaikille yhteisenä

kielenä kuudennelta vuosiluokalta. Valinnaisena B2-kielenä on mahdollisuus opiskella 8. luokalta alkavana

saksaa, ranskaa tai venäjää.

2.4 Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Lahden yhteiskoulussa toimivat perusopetuksen vuosiluokat 6-9. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävai-

heisiin liittyvä yhteistyö kuvataan opetussuunnitelmassa tarkemmin luvussa 4.1 ja 4.2 (Opetus eri vuosi-

luokilla).

2.5 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat

Lahden yhteiskoulun opetussuunnitelmaan liittyvät muut paikalliset suunnitelmat ovat:

• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

• kulttuurikasvatusohjelma

• nuorisotyö kouluissa

• yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma erillisenä asiakirjana

OPH:n POPS 2014, paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet, luku 1.2

2.6 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

Oppilaanohjaus kuuluu perusopetukseen kaikilla luokka-asteilla.

Kuudennella luokalla oppilaanohjaus toteutetaan pienryhmäohjauksena, josta vastaa pääsääntöisesti oppilaan-

ohjaaja. Pienryhmäohjauksessa tuetaan oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 6-9 oppimisympäristöön ja työs-

kentelytapoihin. Pienryhmässä perehdytään uuden koulun käytänteisiin, harjoitellaan ja arvioidaan oppimaan

oppimisen taitoja ja opiskeluvalmiuksia, arvioidaan oppilaiden koulumenestystä ja kehitetään itsetuntemusta

sekä sosiaalisia taitoja.

Vuosiluokalla 7 oppilaanohjaus muodostuu oppilaanohjauksen oppitunneista ja Työelämään tutustumisjak-

sosta (TET) omalla koululla. Vuosiluokalla 8 oppilaanohjaus muodostuu oppilaanohjauksen oppitunneista,

TET-jaksosta koulun ulkopuolella sekä työelämäpäivästä. Vuosiluokalla 9 oppilaanohjaus muodostuu oppi-

laanohjauksen oppitunneista, TET-jaksosta, henkilökohtaisista ohjauskeskusteluista sekä tutustumiskäyn-

neistä paikkakunnan toisen asteen oppilaitoksiin.

Lahden yhteiskoulussa oppilailla on kolme TET-jaksoa. Vuosiluokalla 7 TET kestää yhden koulupäivän ajan,

jolloin oppilaat tutustuvat koulussa joko kiinteistönhuollon tai ruokalan toimintaan ja ammatteihin. Osan päi-

västä kaikki oppilaat toimivat myös siistijöiden apuna. Vuosiluokilla 8 ja 9 TET-jaksot kestävät vähintään viisi

päivää ja ne suoritetaan koulun ulkopuolella.

Lahden yhteiskoulussa oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa järjestämällä vanhempai-

niltoja kaikilla vuosiluokilla, pitämällä luokanvalvojan johdolla vanhempainvartteja 6.- ja 8.-luokilla, tiedot-

tamalla Helmi-järjestelmän kautta oppilaanohjaukseen liittyvistä asioista sekä tarjoamalla huoltajille mahdol-

lisuutta osallistua ohjauskeskusteluihin erityisesti opintojen päättövaiheessa.

http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/01C04630263D5B2DC2257CB50020FE5F/$file/Lasten%20ja%20nuorten%20hyvinvointisuunnitelma%202013-2016.pdf

12

Oppilaanohjauksessa tehdään yhteistyötä paikallisten järjestöjen, toisen asteen oppilaitosten sekä yritysten

kanssa. Yritysyhteistyötä tehdään yhdessä muiden oppiaineiden kanssa järjestämällä yritysvierailuja ja kutsu-

malla kouluun vierailijoita kertomaan työelämästä. Kahdeksasluokkalaisille järjestetään vuosittain työelämä-

päivä, jonne kutsutaan eri ammattien edustajia kertomaan omista työtehtävistään ja koulutuksistaan.

2.7 Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

Lahden yhteiskoulussa toimii Lahden kaupungin työntekijänä kouluterveydenhoitaja, joka on jäsenenä perus-

opetuksen oppilashuoltoryhmässä. Lahden yhteiskoulun opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja

koulun yhteistyötä koskevia osia on laadittu yhdessä kouluterveydenhoitajan kanssa, etenkin terveydenhuoltoa

koskevien osien osalta. Laadinnassa on hyödynnetty käytännön kokemuksia kouluterveydenhoitajan työstä

sekä Lahden kaupungilta saatuja yleisiä linjauksia kouluterveydenhuollosta. Lisäksi suunnitelmassa on hyö-

dynnetty ajankohtaista tietoa ja kokemuksia yhteistyöstä muun muassa Lahden kaupungin nuorisovastaanoton,

nuorisotoimen, seurakunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Lahden yhteiskoulun koulukuraattori pitää yhteyttä Lahden kaupungin koulukuraattoreiden kanssa. Lisäksi

yhteistyötä tehdään sosiaalitoimen ja nuorisotoimen kanssa. Sosiaalitoimeen kuraattori on yhteydessä silloin,

jos jostakin oppilaasta herää lastensuojelullista huolta. Kuraattori voi olla mukana lastensuojelun toimenpi-

teissä ja neuvotteluissa tuomassa esiin koulunkäynnin näkökulmaa. Yhteistyötä voidaan tehdä myös toiseen

suuntaan, eli sosiaalitoimi voi olla yhteydessä koulukuraattoriin, kun lastensuojelun tuen piirissä olevan oppi-

laan tilanteesta kaivataan koulun näkökulma. Nuorisotoimen kanssa yhteistyö on esimerkiksi nuorten ohjaa-

mista nuorisotoimen palveluiden piiriin ja yhteisten asiakkaiden tilanteen kartoittamista.

2.8 Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toi-

mintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytys-

ten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöl-

linen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämis-

hankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja

muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetus-

suunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa

sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

OPH:n POPS 2014, paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen, luku 1.3

13

3. Opetuksen toteuttamisen lähtökohdat

3.1 Perusopetuksen tehtävä

Lahden yhteiskoulun peruskoulu antaa oppilailleen ne tiedot, taidot ja valmiudet, joita oppivelvollisuuden suo-

rittaneilta vaaditaan. Perusopetus antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita

löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Perusopetuksen tehtävää voi-

daan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen tehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevai-

suustehtävän näkökulmasta.

Lahden yhteiskoulu kasvattaa oppilaitaan yhteistyössä kotien kanssa avoimuuteen, sosiaalisuuteen, luovuuteen

ja terveisiin elämäntapoihin. Oppilaiden tasapainoista kasvua ja terveen itsetunnon kehittymistä tuetaan. Op-

pilaita ohjataan arvostamaan työntekoa, hyviä käytöstapoja, kunnioittamaan erilaisuutta sekä ottamaan vas-

tuuta itsestään ja ympäristöstään. Koulussa edistetään monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön

arvostamista sekä tuetaan oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa.

OPH:n POPS 2014, perusopetuksen tehtävä, luku 3.1

3.2 Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa koko-

naisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen,

miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto

toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasva-

minen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja tai-

donalat ylittävää ja yhdistävää osaamista.

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiaine rakentaa

osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittymiseen vaikut-

tavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, miten työskennellään ja miten oppijan

ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat

etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niiden merkitys. Kokonai-

suuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukai-

sesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteis-

kunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita

tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. Oppiai-

nekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Ajat-

teluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa

ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan,

muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi ra-

kentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen.

Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edis-

tävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia

uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärellä olemiseen. Oppilaita

ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta tarkastelemaan ajatteluta-

pojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitä innostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten

näkemyksiä sekä samalla pohtimaan myös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa

14

ja näkemystä. Koulun muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen

ja aloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun,

argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppilailla tulee olla mah-

dollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen

edellyttää, että oppilaat oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja

voivat käyttää kuvittelukykyään olemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus,

kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat

edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvät

vähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä

hahmottamaan kokonaisuuksia.

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan

oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suun-

nittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiske-

lussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaan perusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kes-

tävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moni-

nainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoi-

keuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja

ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen

sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan

ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, kat-

somuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa

sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä

voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yh-

teiskunnassa ja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ih-

misoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat

oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan

kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia ko-

kea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan

kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan

eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista.

Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvos-

tamista sekä niiden mukaista toimintaa. Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan

vahvistetaan kaikessa toiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He

kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa. Opetuk-

sessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla

kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tär-

keätä on oppia käyttämään matemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä mu-

siikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdolli-

suuksia käsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämään sitä

tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaan mielikuvituksen käyt-

töön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen eri il-

menemismuodoista.

15

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja

ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden

hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan op-

pilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvin-

vointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan

oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat

perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien te-

kijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa

vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huo-

maamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, joka on tärkeä

osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvalli-

suudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataan ennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan

niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä

suojaamaan yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ym-

päristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin. Opetuksessa tarkastellaan tekno-

logian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sen toimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä

kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja

talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun

sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen,

jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin

valintoihin ja toimintatapoihin.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka aut-

tavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identi-

teettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten,

kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla

ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisu-

aalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista mo-

nimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa

eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen

ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja es-

teettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuk-

sessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin

hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitys-

tapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa

sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia

erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia teks-

tejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia teks-

tejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille

merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyn-

tää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikut-

tamisessa.

16

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutai-

toa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdol-

lisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään

suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonai-

suuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään

tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön

tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa

vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa

tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat

tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma

aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämi-

seen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja

viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös

kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden mer-

kitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona. Yhdessä pohditaan, miksi

tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut

osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen

näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n

käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä, mahdollisuuk-

sia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seu-

rauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada

yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden

on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden

mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat

voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla

hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja. Perusope-

tuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä koulun ulko-

puolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja

yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja

yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulu-

työssä opitaan ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaan järjestelmälli-

sesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaa oman tehtävänsä osana kokonai-

suutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnalli-

sissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokei-

lemaan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia

ja muita työn edellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuus

oppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä.

Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutostilanteissa jousta-

vasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita

tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustel-

lusti ja omista lähtökohdistaan, perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

17

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja

vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyh-

teisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demo-

kraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vah-

vistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita koh-

taan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukai-

sesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteut-

tamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjär-

jestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen mer-

kitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttä-

mään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuulli-

suutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistu-

essaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He

oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriito-

jen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osa-

puolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökul-

mista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä

erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen

merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä

omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tu-

levaisuutta rakentaviksi.

Laaja-alainen osaaminen Lahden yhteiskoulussa

Lahden yhteiskoulussa toteutetaan kaikkia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita. Erityisesti korostetaan kolmea

laaja-alaisen osaamisen aluetta: ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

sekä tieto- ja viestintäteknologian osaaminen (L5).

Osaamisalueena ajattelu ja oppimaan oppiminen luo pohjan kaikelle koulutoiminnalle. Oppilaan rooli aktiivi-

sena toimijana tukee hyvin kyseistä osa-aluetta. Toisena merkittävänä teemana on itsestä huolehtiminen ja

arjen taitojen hallinta. Tämä näkyy kädentaitojen korostamisessa Lahden yhteiskoulun perusopetuksen tunti-

jaossa. Muuttuvassa yhteiskunnassa koulu pyrkii tarjoamaan apua ja tukea oppilaille oman elämän rakentami-

sessa ja hallinnassa. Kolmantena aiheena korostuu tieto- ja viestintäteknologian osaaminen, jota tarvitaan yhä

enemmän tulevaisuuden työelämässä ja jatko-opinnoissa.

Laaja-alaisen osaamisen painotukset huomioidaan koulun toimintakulttuurissa, esimerkiksi koulun monialai-

set oppimiskokonaisuudet tukevat tavoitteiden toteutumista. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista

seurataan ja arvioidaan eri oppiaineissa. Tavoitteiden seuraamisessa voidaan hyödyntää opettajan ja oppilaan

välisiä keskusteluja, oppilaiden itsearviointia ja vertaisarviointia sekä tuntiaktiivisuutta.

OPH:n POPS 2014, tavoitteena laaja-alainen osaaminen, luku 3.3

3.3 Toimintakulttuuri

Lahden yhteiskoulun toimintakulttuurissa korostetaan oppimisen arvostamista ja tekemisen iloa. Perinteisesti

koulussa on korostettu hyviä käytöstapoja, toisten huomioonottamista ja hyvää työrauhaa. Suuressa työyhtei-

sössä arvostetaan eri-ikäisiä oppilaita ja kunnioitetaan oppilaiden erilaisia taustoja. Koulun tavoitteena on an-

taa oppilaille vahva tiedollinen ja taidollinen tausta tulevaisuuden opintoja, työelämää ja koko elämää varten.

Tavoite toteutuu parhaiten, kun koko kouluyhteisö sitoutuu noudattamaan yhteisiä sääntöjä.

18

Osana koulun toimintakulttuuria ovat erilaiset koulun tilaisuudet esimerkiksi, teemapäivät, koulun juhlat, eri-

laiset vierailut ja kirkkovuoden tapahtumat. Erilaiset tapahtumat ovat osana koulun tapa-ja kulttuurikasvatusta.

Lisäksi koulun painotetuilla luokilla on oma osansa koulun toimintakulttuurin luomisessa.

Kouluvuoden tapahtumista tiedotetaan lukuvuoden alussa jaettavassa Lyk-kalenterissa sekä jokaisen jakson

alussa jaettavassa jaksotiedotteessa. Lisäksi koulun tapahtumista tiedotetaan myös koulun kotisivuilla

www.lyk.fi. Koulun toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään. Mahdollisiin epäkohtiin puututaan välittö-

mästi. Tähän koulun itsenäinen hallinto antaa hyvät mahdollisuudet.

OPH:n POPS 2014, toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen, toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat pe-

riaatteet, luvut 4.1, 4.2

3.4 Oppimisympäristö

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja

oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa

käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki

yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät

vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteis-

työn koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa.

Lahden yhteiskoulu tarjoaa oppilailleen turvallisen ja ilmapiiriltään viihtyisän oppimisympäristön. Koulun

pitkä historia ja hyvät oppimistulokset luovat perinteen, joka kannustaa myönteiseen opiskeluilmapiiriin. Hyvä

oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toi-

minnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen

sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Tilojen ja opetusvälineiden puolesta koulu pyrkii tarjoamaan

mahdollisimman hyvät ja nykyaikaiset puitteet pedagogiselle opiskelulle ja tiedonhankinnalle. Eri oppiainei-

den tarpeet pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan.

Opetusjärjestelyillä luodaan kehys, jonka puitteissa opettajat ja oppilaat työskentelevät. Lahden yhteiskoulussa

lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, jotka kukin ovat noin 38 työpäivän mittaisia. Jaksojärjestelmän tarkoituk-

sena on auttaa oppilaita keskittymään vain rajalliseen määrään oppiaineita jakson aikana. Jaksojärjestelmä tuo

myös vaihtelua lukuvuoden opiskeluun. Oppitunnin pituus on 75 minuuttia, joten koulupäivään mahtuu enin-

tään viisi oppituntia. Tämä rauhoittaa koulupäivää turhien siirtymisten jäädessä pois. Koulupäivä on oppilaalle

myös selkeämpi, sillä koulupäivän aikana opiskeltavia oppiaineita on enintään viisi. Opettajalta 75 minuutin

oppituntipituus edellyttää hyvää suunnittelua ja monipuolisia työtapoja. Lahden yhteiskoulussa kaikkia oppi-

aineita opettavat aineenopettajat.

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään oppimisympäristönä. Tämän kautta on mahdollista kehittää uusia

malleja oppimiseen. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena. Samalla var-

mistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön.

Koulun sijainti keskellä kaupunkia mahdollistaa koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen

eri oppiaineissa. Esimerkiksi kirjastot, museot, liikunta- ja taidekeskukset sekä vierailut kouluun ja koulun

ulkopuolelle tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. Koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen lisäksi

oppilailla on käytössään hyvin varustettu kirjasto, jossa on oma kirjastonhoitaja. Ruokalapalveluista ja siistey-

destä huolehtivat koulun palveluksessa olevat ammattitaitoiset työntekijät.

Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Vastuu oppimisympäristön kehittämi-

sestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytys-

ten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittä-

mistä.

OPH:n POPS 2014, oppimisympäristöt ja työtavat, luku 4.3

19

3.5 Työtavat

Lahden yhteiskoulu pyrkii tarjoamaan oppilaille ja opettajille hyvät mahdollisuudet hyödyntää monipuolisesti

erilaisia työtapoja. Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä

oppilaiden kehitystaso, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Valinnassa huomioidaan eri oppiainei-

den ominaispiirteet ja vaatimukset sekä laaja-alainen osaaminen. Oppiaineille ominaisten työtapojen käyttö

edistää sekä jäsentyneiden tietorakenteiden muodostumista että taitojen omaksumista. Oppimisen kannalta tär-

keitä ovat tiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen, arvioin-

nin ja luomisen taidot. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen

toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa

osaamista.

Työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta, vahvistavat opiskelumotivaatiota.

Työtapojen valinnalla voidaan tukea yhteisöllistä oppimista, jossa osaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuo-

rovaikutuksessa toisten kanssa. Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tieto- ja viestintäteknologian käyttö

lisää oppilaiden mahdollisuuksia kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Siten valmiudet tiedon

omatoimiseen käsittelyyn ja tuottamiseen karttuvat.

Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita suunnittelemaan ja arvioi-

maan työskentelyä. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa koko opetusryhmän ja jokaisen oppilaan oppimista.

Mahdollisuuksien mukaan opettaja voi käyttää eriyttämistä tai eheyttämistä työtapoja valitessaan. Näin tuetaan

oppilaan itsetuntoa ja motivaatiota sekä turvataan oppimisen rauhaa. Eriyttämisellä myös ehkäistään tuen tar-

peen syntymistä. Erilaiset työtavat antavat oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Moni-

puoliset työtavat lisäävät oppimisen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä auttavat oppilaita ottamaan vastuuta

oppimisestaan ja työskentelystään kouluyhteisössä.

OPH:n POPS 2014, oppimisympäristöt ja työtavat, luku 4.3

3.6 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria. Eheyttämisen

tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien

ymmärtäminen. Se auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalojen tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mie-

lekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yh-

distelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallis-

tumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden

merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia

maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.

Lahden yhteiskoulussa monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat:

6. Luokka

• "Minä osaan ja opin" = oppimaan oppiminen ja tapakasvatus

• Lähiympäristö

7. Luokka

• Arjen taidot ja elämänhallinta

• Media

8. Luokka

• Kulttuurien moninaisuus

• Kestävä kehitys

9. Luokka

• Aktiivinen kansalainen

20

Työelämää ja yritteliäisyyttä käsitellään läpäisy periaatteella 8. ja 9. luokilla.

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa voidaan vaihtoehtoisesti valita kaikkia vuosiluokkia koskeva yhteinen oppi-

miskokonaisuus.

Jokaisella vuosiluokalla toteutetaan vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus, jossa on mukana useita

oppiaineita. Oppimiskokonaisuus vastaa tuntimäärältään noin yhden viikon kokonaistuntimäärää. Toteutettava

oppimiskokonaisuus päätetään lukuvuosisuunnitelmassa, jossa kuvataan mukana olevat oppiaineet sekä oppi-

miskokonaisuuden tarkemmat tavoitteet ja sisältö. Oppimiskokonaisuuksien varsinainen suunnittelutyö toteu-

tetaan yhteistyössä oppilaiden kanssa. Arvioinnissa voidaan käyttää monia erilaisia tapoja, esimerkiksi itsear-

viointia, vertaisarviointia, opetuskeskustelua ja portfoliotyöskentelyä. Opettaja valitsee haluamansa arviointi-

tavan omassa oppiaineessaan ja huomioi sen osana kokonaisarvosanaa. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia

kehitetään ja arvioidaan säännöllisesti.

OPH:n POPS 2014, opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet, luku 4.4

3.7 Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Järjestämi-

sen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän

toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä

huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestä-

vää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja

hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä

otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa

tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen

oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus1. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet to-

teutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu

opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla

vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimi-

sen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryh-

mänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja

ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen

ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien var-

hainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilai-

den oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovai-

kutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti oppilashuollon henki-

löstön kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön,

reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudatta-

misena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä

huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suo-

rittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti2. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan

myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä3. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain

edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua poissaoloihin ja

auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

1 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. ja perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013) 2 Perusopetuslaki 35 § 2 mom. 3 Perusopetuslaki 35 § 1 mom.

21

Yhteinen vastuu turvallisesta koulupäivästä

Lahden yhteiskoulussa turvallisen koulupäivän luominen kuuluu kaikille koulun aikuisille tehtävästä riippu-

matta. Opettajien sekä muun henkilökunnan tehtävänä on puuttua välittömästi tilanteisiin, joissa turvallisuus

on vaarassa. Turvallisen koulupäivän luomisessa myös oppilailla on merkittävä vastuu. Oppilaat tietävät, mitkä

ovat koulun säännöt ja mitä seurauksia on sääntöjen rikkomisesta. Merkittävä rooli on myös yhteistyöllä van-

hempien kanssa, mikä tukee turvallisen kouluyhteisön luomista.

Lahden yhteiskoulussa korostetaan turvallisen koulupäivän luomisessa koulun sääntöjä, selkeitä rutiineja ja

toimintatapoja. Koulun säännöt on kirjattu Lyk-kalenteriin, joka jaetaan oppilaille lukuvuoden alussa. Koulu

pyrkii myös luomaan avoimen, välittävän ja kannustavan ilmapiirin, jossa uskalletaan kertoa asioista avoi-

mesti. Oppilailla on myös mahdollisuus osallistua turvallisen ilmapiirin luomiseen esimerkiksi oppilaskunta-

toiminnan kautta.

OPH:n POPS 2014, yhteinen vastuu koulupäivästä, luku 5.1

3.7.1 Oppilaiden osallisuus

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan

siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä,

koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa

osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppi-

laita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehit-

tämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitel-

mien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun4. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä

yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen

toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.5 Se

innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilas-

kunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoi-

tella demokratiataitoja käytännössä.

Oppilaiden osallisuus Lahden yhteiskoulussa

Lahden yhteiskoulussa kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppi-

mista, sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.

Osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa oppilaat asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri

ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen

kaikille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa demo-

kraattista toimintakulttuuria ja kansalaisvaikuttamista lasten ja nuorten tasolla. Oppilaskuntatoiminta parantaa

koulun sisäistä ilmapiiriä ja parantaa oppilaiden ja koulun henkilökunnan välistä viestintää. Oppilaskuntatoi-

minta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustu-

vaan yhteistoimintaan. Oppilaskuntavaikuttamisen kautta tuetaan hyvää oppimista ja sekä ihmiseksi ja vas-

tuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.

OPH:n POPS 2014, yhteinen vastuu koulupäivästä, luku 5.1

4 Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013) 5 Perusopetuslaki 47 a § 2 mom. (1267/2013)

22

3.7.2 Kodin ja koulun yhteistyö

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa6. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen

ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista ope-

tusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä

mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Ko-

din ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvol-

lisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osal-

listuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.7 Koulu tukee kotien kas-

vatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökoh-

tana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon

perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön

aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää.

Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edisty-

misestä sekä mahdollisista poissaoloista8. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen kes-

keisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, op-

pimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja luku-

vuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit

ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja

koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulun-

käynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä

hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön

tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yh-

teinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huol-

tajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoi-

tuminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

Kodin ja koulun yhteistyö Lahden yhteiskoulussa

Kodin ja koulun yhteistyön edellytyksenä on hyvä tiedonkulku. Lahden yhteiskoulussa tiedottamiseen kiinni-

tetään erityistä huomiota. Lukuvuosittain vanhemmille jaetaan Lyk-kalenteri, jossa on koko lukuvuoden oh-

jelma. Kalenteria täydentävät jaksokohtaiset tiedotteet, koulun www-sivut sekä muu sähköinen yhteydenpito.

Lukuvuoden aikana järjestetään kunkin luokka-asteen yhteinen vanhempainilta ja kunkin luokan oma vanhem-

paintapaaminen. Lisäksi luokanvalvoja tapaa oppilaan huoltajan kahden kesken vähintään 6. luokan ja 8. luo-

kan aikana. 8. luokan tapaamisessa on myös oppilas mukana. Väli- ja lukuvuositodistusten lisäksi vanhemmat

saavat tietoa lapsensa koulumenestyksestä Helmen kautta. Mikäli oppilaan koulumenestys tai käyttäytyminen

antavat aihetta, koulu ottaa yhteyttä huoltajaan tilanteen parantamiseksi.

Poissaolojen seuranta ja valvonta ovat osa kodin ja koulun yhteistyötä. Koulu edellyttää säännöllistä koulun-

käyntiä ja selvitystä poissaoloista.

Ongelmatilanteissa yhteistyö huoltajien kanssa siirretään oppilashuoltoryhmälle.

OPH:n POPS 2014, yhteistyö, luku 5.2

6 Perusopetuslaki 3 § 3 mom. 7 Perusopetuslaki 26 § 1 mom. (477/2003) 8 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003)

23

3.7.3 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun var-

mistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteis-

työtä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoin-

nin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppanei-

den kanssa.

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjes-

tetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten saman-

aikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityi-

sesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa

sekä oppilashuollon toteuttamisessa.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä

sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siir-

tyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuol-

lon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja

kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioi-

den ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa

edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seura-

kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuo-

risokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Lahden yhteiskoulussa

Lukuvuosisuunnittelua ja koko koulua koskevia käytänteitä hoitaa suunnitteluryhmä, jonka jäseniä ovat reh-

tori, vararehtori, apulaisrehtori, aikuislukion rehtori, opinto-ohjaaja sekä neljä kahden vuoden välein vaihtuvaa

opettajaa. Nämä opettajat edustavat neljää suuraineryhmää: kielet, matemaattiset aineet, reaaliaineet sekä taito-

ja taideaineet. Näiden opettajien tehtävä on toimia linkkiä suunnitteluryhmän ja omien aineryhmien välillä.

Lahden yhteiskoulu tarjoaa puitteet ainerajat ylittävälle yhteistyölle ja laajempien oppimiskokonaisuuksien

suunnittelulle ja toteuttamiselle. Aineryhmän yhteistyö on tärkeää oppiaineen kehittämisen sekä opettajien

ammatillisen kehittymisen kannalta. Opettajien yhteissuunnitteluaikaa käytetään aineryhmätyöhön suunnitel-

mallisesti. Henkilökunnan yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista.

Lahden yhteiskoulu tekee yhteistyötä Lahden kaupungin koulujen kanssa esimerkiksi perusopetuksen nivel-

vaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen sekä oppilashuollon järjestämisessä. Lisäksi yhteistyötä teh-

dään muiden suomalaisten yksityiskoulujen kanssa ja ulkomaalaisten koulujen kanssa erilaisiin kansainvälisiin

projekteihin liittyen.

Koulun sijainti Lahden keskustassa mahdollistaa laajan yhteistyön nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoi-

men, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten, museoiden

kanssa.

OPH:n POPS 2014, yhteistyö, luku 5.2

3.8 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön

sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opet-

tajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja ke-

hittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan

24

rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäyty-

miseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurin-

pitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.9

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä

suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettely-

tavoista 10. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppi-

laiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista. Kurinpidollisia

keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Lahden yhteiskoulussa suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja nii-

hin liittyvistä menettelytavoista valmistelee oppilashuoltoryhmä. Opettajia ja oppilaskuntaa kuullaan suunni-

telmaa laadittaessa ja ennen sen hyväksymistä tai päivittämistä. Suunnitelma on osa opetussuunnitelmaa.

Kasvatuskeskustelu

Lahden yhteiskoulussa aineenopettajan tai luokanvalvojan suorittama kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa

puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksi-

löidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt

ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja

koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Ei toivotun käytöksen jatkuessa oppilas ohjataan klinikkaopettajan tai erityisopettajien kanssa käytäviin kas-

vatuskeskusteluihin. Mukana näissä jatkokeskusteluissa voi olla myös huoltaja. Opetuksen järjestäjä päättää,

millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidolliset keinot

Lahden yhteiskoulussa kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaiset jälki-istunto joka suoritetaan läk-

syparkkina, kirjallinen varoitus sekä määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä

poistumaan luokkahuoneesta tai koulun tilaisuudesta klinikkaopetukseen.

Työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäi-

vän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkival-

taisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti

oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi11.

Lahden yhteiskoulussa rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjaon suorittamisen,

kuulemis- ja kirjaamisvastuut määrittää rehtori. Oppilasta ja hänen huoltajaansa kuullaan ennen päätöksen

tekoa.

Vakavimmissa riketapauksissa oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Rehtori päättää kirjallisen varoi-

tuksen antamisesta. Ennen varoituksen antamista kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa.

Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai

kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Oppilaan määräai-

kaisesta erottamisesta päättää koulun johtokunta rehtorin esityksestä. Ennen erottamispäätöksen tekemistä

kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa.

Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa

opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmei-

nen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, rehtori voi panna määräaikaisen erottamisen

täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

Oppilaalle järjestetään opetus siten, ettei se estä määräajaksi erotetun oppilaan jäämistä jälkeen vuosiluokkansa

ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökoh-

tainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

9 Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013) 10 Perusopetuslaki 29 § (1267/2013) 11 Perusopetuslaki 36 (477/2003)ja 36 a - 36 i § (1267/2013)

25

Kurinpidollisten keinojen käyttöperiaatteista ja niiden muutoksista annetaan henkilöstölle säännöllistä koulu-

tusta. Oppilaille perusperiaatteet ja koulun järjestyssäännöt kerrotaan lukuvuosikalenterissa (Lyk-kalenteri).

Vanhemmille asiasta kerrotaan vanhempainilloissa, lukuvuosi- ja jaksotiedotteissa.

Menettelytapojen arviointia, suorittaa oppilashuoltoryhmä yhdessä rehtorin kanssa. Lisäksi suoritetaan tilas-

tointia, esillä olleiden tapausten määrästä ja laadusta.

OPH:n POPS 2014, kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö, luku 5.3.

3.9 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Ope-

tuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Toiminta vahvistaa kokemusta hyvästä ja

turvallisesta koulupäivästä ja tekee mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaih-

televan koulupäivän.

Koulun kerhotoiminta

Lahden yhteiskoulun kerhotoiminta suunnitellaan lukuvuosittain oppilaiden kiinnostuksen ja koulun mahdol-

lisuuksien mukaan. Tavoitteena on edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä soveltaa koulussa

opittuja tietoja ja taitoja. Kerhotoiminta parhaimmillaan ohjaa heitä myönteisten harrastusten pariin, tarjoaa

onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa heidän luovuuttaan ja aktiivista osallistumistaan. Kerhotoiminta on

maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimin-

takulttuuria.

Koulun kirjastotoiminta

Lahden yhteiskoulun kirjasto tukee kaikkien aineiden opetussuunnitelman mukaista opiskelua. Kirjasto ja kir-

jastonhoitajan palvelut ovat kaikkien oppilaiden käytettävissä. Koulukirjaston tehtävät opetuksen tukemisessa

jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: kirjaston käyttötaitoihin, kirjallisuuden opetukseen ja tiedonhallintataitoi-

hin. Opiskelu koulukirjastossa tukee oppilasta niin, että hänestä kasvaa aktiivinen kirjastonkäyttäjä ja lukija,

jolle kirjallisuus on osa elämää. Tavoitteena on oppia tiedonhallintataidot, jotka