Laajennettu työssäoppiminen, TTS:

• Laajennettu työssäoppiminen tarkoittaa:

o kaikissa tutkinnoissa enemmän kuin 20 ov työssäoppimista vakiona

o opiskelijalle voidaan tarpeen mukaan räätälöidä oma opiskelupolku, jossa työssäoppimista

muuta ryhmää enemmän (vakio-polku, tuettu polku, nopeutettu polku)

o 2+1 – malli, jossa jos kaikki opinnot suoritettu eikä rästejä, voi hakea viimeisenä vuonna

suorittamaan opintojaan oppisopimuksessa

o koskee yksilöitä, ei ryhmiä (ei vaikka samaan aikaan saattaisi olla ylimääräisessä

työssäoppimisessa useampi, silti yksilöinä)

o koskee kaikkia nuorten tutkintoaloja (HoRaCa, matkailu, maarakennus, logistiikka, uutena

myös metsäkoneala)

o henkilökohtainen räätälöinti toteutuu periaatteessa samanlaisena joka koulutusalalla.

Kuljetuspuolella (logistiikka) on kuitenkin hyvin hankalaa nopeuttaa opintoja,

korttisäädöksien takia.

• Ohjaus laajennetussa työssäoppimisessa:

o kaikki opiskelijat jo laajennetussa työssäoppimisessa

o jos ”laajennettu” laajennettu työssäoppiminen, niin ohjauksessa tavallisesti voimakkaasti

mukana myös opiskeluhuolto

o ohjauksessa mukana vastuukouluttaja (lisäksi ammattiopettaja jos vastuukouluttaja on

atto-opettaja), työpaikkaohjaaja ja tarvittaessa opiskeluhuolto ja sieltä erityisesti nuorten

opinto-ohjaaja. On kokeiltu myös käyttää ohjauksessa 1.vuoden opiskelijoiden

ensimmäisellä työssäoppimisjaksolla työssäoppimisen valmentajan lisätukea ohjauksessa.

• HOPS-lomake:

o käytössä syksystä 2011 lähtien eHops, joka on tehty Wilmaan.

o sähköiseen HOPSiin siirryttäessä koko sen sisältö ja malli mietittiin koulutusvastaavien

toimesta uudelleen. Laajennettu työssäoppiminen on itsestään selvä osa TTS:n nuorten

opintoja, joten se on sinne tarvittavalla tavalla myös kirjattu.

o HOPS-lomake ei ole erilainen laajennetussa to:ssa ja muilla sillä kaikki laajennetussa to:ssa

ja potentiaalisesti ”laajennetussa” laajennetussa to:ssa.

• Milloin, miten ohjataan, resurssi?

o Opettajan kokonaisresurssi on yhteensä 1 h/opiskelija/työssäoppimisviikko. Opolla ei ole

työssäoppimiseen määriteltyä resurssia; toimii/käy työssäoppimispaikoilla tarvittaessa.

o Käyntien määrässä ei ole eroja ”tavalliseen” työssäoppimiseen verrattuna. Opettaja käy

ainakin kerran työssäoppimispaikalla ennen ammattiosaamisen näyttöä.

o Ohjaus tapahtuu puhelimitse, tekstiviestitse, kasvokkain,

oppimispäiväkirjojen/työraporttien (paperilla) avulla. Oppimispäiväkirjassa/työraportissa

opiskelija kuvaa joka päivän kohdalle lyhyesti mitä on tehnyt työssäoppimisessa. Tämä

auttaa myös häntä itseään arvioimaan pääseekö tekemään ”oikeita” tehtäviä.

o Ohjaus on ennen työssäoppimista ja sen jälkeen ryhmä- tai pienryhmäohjausta

(kasvokkain). Työssäoppimisen aikana se on yksilöohjausta.

o Opiskelijalla on tärkein rooli osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Opiskelijan

pitää itse hakea sitä ennen opintojakson alkamista. Hän hakee sitä käytössä olevalla

lomakkeella ja toimittaa sen mukana todistuskopion, jolla ”todistaa” suorittaneensa

opinnot (atto-opinnot) tai muun dokumentin osaamisestaan (aineopinnot). Atto-opettaja

hyväksyy aineidensa osalta osaamisen; ammattiaineiden osalta sen tekee kyseisen aineen

opettaja (tarvittaessa opiskelija voi todistaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä)