Verkostoitu-malla kansain-välisille kentille

Sivu 2

Magneetti-resonanssilla kosteus esiin

Sivu 3

Tuottaako tuulivoima energiaa?

Sivu 5

FinnMETKO 2014

Sivu 4

Tulevat seminaarit

Sivu 8

Sisäilma-ongelmien korjaaminen kannattaa

Sivu 6

Kaukolämpö- toiminnan yhtiöittäminen

Sivu 7

LähienergiaKainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti 15.10.2014 nro 14

Elina Virkkunen,Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

MTT Sotkamon nurmea käyttä-vä biokaasulaitos on pian käyt-tövalmis. Laitoksessa käytetään uutta tekniikkaa, jota ei sellaise-naan ole vielä Suomessa.

Kuivamädätyslaitos on sijoitettu kahteen merikonttiin. Tulppavirtaus-periaatteella toimiva BioGTS Oy:n suunnittelema ja toimittama reakto-ri käsittelee nurmea. Siihen sopii muu-kin kuiva-aineeltaan 20-30 –prosentti-nen massa. Käymisjäännös separoidaan ja johdetaan eri varastoihin ja edelleen pellolle lannoitteeksi.

Toimintaympäristö tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Laitoksen tuottama kaasu käytetään alkuvaiheessa MTT Sotkamon kiin-teistöjen lämmittämiseen. Nykyisel-lään siihen kuluu 26 000 litraa öljyä vuodessa. Biokaasulaitos ei kuitenkaan ole pelkkä lämmityslaitos, vaan toimin-taympäristö alan yrityksiä ja tutkimus-laitoksia varten.

- Biokaasualalla on jo olemassa pal-jon hyviä laskelmia ja suunnitelmia. Nyt meillä on tulossa käytännön esi-merkkilaitos. Esimerkiksi kaasukuuti-on hinta saadaan määritettyä hyvinkin tarkasti, kertoo projektipäällikkö Pasi Laajala.

Hän lisää, että laitoksessa voidaan testata esimerkiksi biokaasualan yri-tyksen mittauslaitteita. Laitoksen yksi tehtävä onkin edistää biokaasun tuo-tantoon liittyvää liiketoimintaa ja uut-ta yrittäjyyttä.

Maatilakokoluokan biokaasulaitok-sia on Suomessa vireillä, mutta pullon-kaulana on ollut niiden toteuttaminen kustannustehokkaasti. Tässä esimer-kissä rakennetaan laitos, jonka avulla tila voi tavoitella energiaomavaraisuut-ta. Samalla se on askel kohti hajaute-tumpaa energian tuotantoa.

Vähähiilisyyttä parhaimmillaan

Olennainen osa prosessia on ravin-teiden ja hiilen kierrätys. Jäännös levi-tetään lannoitteeksi nurmelle. Vapau-tuva hiilidioksidi sitoutuu seuraavan vuoden satoon, ja muodostuu lähes sul-jettu kierto.

Tänä kesänä tutkimusaseman nur-

misadot on paalattu reaktorin tarpei-siin. Reaktori ”syö” talven aikana noin 18 hehtaarin nurmisadot. Nurmiraaka-ainetta on maassamme käytössä run-saasti, sillä Suomessa on noin 240 000 hehtaaria peltoa, joka ei tälläkään het-kellä ole ruoan- tai rehuntuotannossa.

Nurmen keskimääräiset satotasot ovat Suomessa alhaisia. Viljelytoimen-piteitä tehostamalla raaka-ainemääriä

voidaan kasvattaa huomattavasti. Vastaava tutkimusmestari Pekka

Heikkinen pitää biokaasututkimuk-sen kannalta tärkeänä, että MTT Sot-kamon tutkimusasemalla on käytössä koko ketju nurmen viljelystä ja korjuus-ta kaasun loppukäyttöön asti. Ketjun osia voidaan testata muuntamalla yhtä tekijää kerrallaan.

Kohti ajoneuvokaasua

Laitostoimituksen hinta on 219 000 € (alv 0 %). Se sisältää reaktorikontin ja teknisen tilan kontin sekä kaasuva-raston ja laitosautomaation avaimet käteen-toimituksena.

Biokaasulaitos on rakennettu Vuo-Gas-hankkeessa. Investoinnin päära-hoittajat ovat Kainuun liitto (EAKR) ja MTT. Seuraavassa vaiheessa MTT:llä investoidaan ajoneuvokaasun puhdis-tus- ja tankkausyksikköön.

VuoGas-toimintaympäristöön ja bio-kaasulaitoksen rakentamiseen voi tutus-tua videon avulla. Video löytyy osoittees-ta www.youtube.com hakusanalla MTT Sotkamon VuoGas.

Säilörehun biokaasutus alkaa Sotkamossa

Syyskuun tilanne rakennustyömaalla. Oikealla konehalli, keskellä reaktorikontti ja vasemmalla kiinteän käymisjäännöksen varas-to. Kuva MTT/Jari Lindeman.

MTT Sotkamon biokaasualan tutkimus- ja toimintaympäristö tulee näyttämään täl-tä, vasemmalla kuvassa näkyy seuraavassa vaiheessa rakennettava ajoneuvokaasun puhdistus- ja tankkausyksikkö. Kuva BioGTS Oy.

Lähienergia2

Pääkirjoitus

Timo Karjalainen kehityspäällikköKajaanin yliopistokeskusCEMIS-OuluPuh. 040 560 2577timo.karjalainen@oulu.fi

Pirjo MoilanenprojektisihteeriKajaanin ammattikorkeakouluPuh. 0400 299 521pirjo.moilanen@kamk.fi

Elina Virkkunenvanhempi tutkija, projektipäällikköMTT SotkamoPuh. 040 759 9640elina.virkkunen@mtt.fi

Matti PeltolaprojektipäällikköSuomen metsäkeskus,Julkiset palvelut, KainuuPuh. 050 590 8257matti.peltola@metsakeskus.fi

Lehden painosmäärä 38.200 kpl

PainopaikkaSuomalainen LehtipainoKajaani, 2014

TaittoKajaanin Offsetpaino OyNina Karjalainen

Lähienergialehden toimituskunta

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Kainuu on uusiutuvan ener-gian käytön edelläkävi-jä ja maakunta, jossa on

yhä runsaasti kehityspotentiaalia eri lähienergiamuotojen hyödyntämisel-le. Toivottavasti Kainuu osana Itä- ja Pohjois-Suomea saa kasvavan roolin Suomen energiatuotannossa.

Energiavarojemme hyödyntämisellä on mahdollista luoda runsaasti työ-paikkoja sekä vähentää riippuvuut-ta tuontienergiasta ja –polttoaineis-ta ja siten parantaa maamme kaup-patasetta.

Tarkastelen Kainuun uunituoreen maakuntastrategian linjauksia – lie-nee helppo havaita, kuinka hyvin Kainuun energiasektorin kehittämi-nen sopii tehtyihin linjauksiin!

***

Biotalous on yksi Kainuu-ohjel-man keskeisistä kehittämisaloista. Biotaloudessa energian tuotanto on

osa biomassan hyödyntämisen arvo-ketjua. Bioenergian lisääminen vaatii myös biotalousklusterin vahvistamis-ta. Tähän haasteeseen Kainuussa on syytä tarttua välittömästi.

Julkitulleet ST1:n bioetanolitehtaan ja tuulivoimapuiston rakentamishan-ke ovat rohkaisevia avauksia. Erityi-sen tärkeä merkitys Kainuulle on rat-kaisuilla, joilla voidaan ottaa käyttöön bioenergiavarojamme.

Kaikki yritysinvestoinnit Kainuun energiavarojen hyödyntämiseksi ovat maakunnalle tervetulleita. Niillä on erittäin suuri merkitys rakentamis- ja käyttöaikaisena työllisyytenä, palkka- ja verotuloina ja kysyntänä aluetalou-dessa.

***

Miten kehitämme Kainuuta lähitule-vaisuudessa? Suurten haasteiden ja ase-tettujen painopisteiden lisäksi joudum-me ottamaan huomioon yleisen talous-

laman sekä käytettävissä olevat kehittä-misresurssimme.

On yksi keskeinen keino, jolla useim-mat Kainuun kehitystarpeista voidaan ratkaista: työpaikat. Tarvitsemme Kai-nuuseen kannattavaan yritystoimin-taan perustuvia työpaikkoja.

Niiden syntymisen ja täyttymi-sen myötä väestökehitys ja –rakenne paranevat, työllisyys kohentuu sekä hyvinvoinnin aineelliset ja sosiaaliset edellytykset paranevat.

Olemme mahdollisuuksien Kainuu: Mineraalivaramme ovat laajat ja moni-puoliset, metsiemme kasvusta suuri osa on jäänyt hakkaamattomana reserviin, puutuotteille on kasvavaa kysyntää. Lähienergian ja –ruoan tuotantoa ja käyttöä voidaan lisätä, biopolttoainei-den ja uusien biotuotetehtaiden sijoit-tumiselle on otolliset edellytykset.

Matkailukeskuksiin ja –palveluihin kannattaa investoida, datapalvelinkes-

kuksille Kainuussa on erittäin kilpai-lukykyinen ympäristö. Osaamispohjai-nen ict-, mittaustekniikan ja pelialan yritysten kehittyminen on täällä mah-dollista.

Kainuu-ohjelma hyväksyttiin yksi-mielisesti maakuntavaltuuston koko-uksessa 16.6. Ohjelma sisältää pitkän aikavälin visiot ja tavoitteet sekä kulu-van valtuustokauden painopisteet. Sen keskeinen tavoite on vahvistaa yhteis-tä tulevaisuuden tahtotilaa ja laajaan osallistumiseen, kuulemiseen ja vuo-rovaikutukseen pohjautuvaa sitoutu-mista.

Syyskuun 22. päivänä maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakun-taohjelman toimeenpanosuunni-telman vuosille 2015-16. Näissä asiakirjoissa olemme vastanneet Kainuun tulevaisuuden strategi-siin kysymyksiin: Miksi, mitä ja miten?

Pentti Malinenmaakuntajohtaja

Timo KarjalainenKehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus

Maaseudun kehittäjien on entistä tärkeämpää verkostoitua ja löy-tää sopivia yhteistyökumppanei-ta. Jatkossa perinteiset aluekehi-tysrahat niukkenevat ja painopis-te siirtyy entistä enemmän kan-sainvälisiin hankkeisiin.

Kainuussa on varmasti riittävästi osaamista käynnistämään kansainväli-siä hankkeita. Maakunnallisella yhteis-työllä myös sellaiset toimijat, joilla vielä

ei ole kokemusta kansainvälisestä toi-minnasta, pääsevät mukaan kehittä-mään maakuntaa.

Useat rahoittajat myöntävät rahoi-tusta bioenergian tuotantoa ja käyttöä edistäviin kehittämishankkeisiin. Osa-na vähähiilistä taloutta ja yhtenä kes-keisenä biotalouden osa-alueena bio-energia on meneillään olevalla EU-kaudella keskeinen teema. Komissio on varannut suuren osan kehittämisva-roista kestävän kehityksen tukemiseen.

Yhteistyökumppani löytyy läheltäkin

Bioenergia-alalla lähinaapurimme Ruotsi on meille kainuulaisille hyvä

yhteistyökumppani. Ruotsi on niin metsäenergian kuin biokaasunkin kär-kimaita. Biokaasu-alalla hyviä yhteis-työkumppaneita löytyy Euroopas-ta enemmänkin. Itävalta ja Saksa ovat puolestaan Euroopassa huippua pien-ten kattiloiden valmistuksessa.

Bioenergiaohjelman hankkeita ovat rahoittaneet edellisellä EU-ohjelma-kaudella muun muassa Euroopan maa-seudun kehittämisen maatalousrahas-to, rakennerahastot, Tekes ja Kainuun kehittämisrahasto.

Kainuussa on toteutettu myös useita kansainvälisiä bioenergiakytkentäisiä hankkeita. Jatkossa suoraan komissi-osta rahoitettavat hankkeet ovat entis-tä suuremmassa roolissa, sillä alueelli-set kehittämisvarat vähenevät.

Verkostoitumalla kansainvälisille kentille

Apuri Tuotteen Eero Pikkarainen esittelee kaatokahvaa. Kansainvälisten hankkeiden kautta voi verkostoitua ja löytää hyviä yhteistyökumppaneita. Kuva Timo Karjalainen

Lähienergia 3

Petri ÖsterbergTkT, tutkija, Oulun Yliopisto teknologia-asiantuntija, Measurepolis Development Oy

Metso Oyj:n Kajaanin yksikön magneettiresonanssiin perustu-va mittalaite ja kajaanilaisläh-töisen Senfit Oy:n mikroaalto-tekniikkaan pohjautuvat tuotteet ovat kansainvälisestikin merkit-täviä ratkaisuja bioenergian kos-teusmittauksessa.

Uunikuivaus on jo kauan ollut ainoa standardin hyväksymä kosteusmitta-usmenetelmä. Viime aikoina sitä ovat nousseet haastamaan uudet teknologi-at, joiden kehittämisessä on merkittävä kajaanilaispanos.

Magneettiresonanssilla kosteus esille

Metso Oyj:n Kajaanin yksikös-sä on kehitetty maailman ensimmäi-nen ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR) perustuva kosteusmittalaite, joka soveltuu hyvin bioenergian mitta-ukseen. Laite tuotiin markkinoille vii-

me vuonna.Tavalliselle kadunmiehelle NMR-

teknologian tutuin sovellus lienee lää-ketieteellinen magneettikuvantami-nen (MRI), jonka toimintaperiaate on

sama. Potilaan vettä sisältävät pehmyt-kudokset ovat nähtävissä magneetti-kuvantamalla huomattavasti röntgen-kuvantamista paremmin.

Metson kosteusmittalaite on nimel-

tään MR Moisture. Mittaukseen tar-vitaan 0,8 litran näyte vaikkapa puu-hakekuormasta. Mittausaika on kak-si minuuttia, mikä on merkittävä etu uunikuivaukseen nähden.

Uunikuivausmenetelmän hitau-den vuoksi kosteustieto on perinteises-ti ollut saatavilla vasta parisen vuoro-kautta toimituksen jälkeen. Uunikui-vauksen tuottamaa kosteustietoa käy-tetään maksuperusteena määritettäes-sä voimalaitokselle saapuvan bioener-gian laatua.

Mikroaallotkin mittaavat

Metson lisäksi kajaanilaislähtöinen Senfit Oy on kehittänyt mikroaalto-tekniikkaan perustuvia kosteusmitta-laitteita samaan tarkoitukseen. Senfi-tin pikamittalaite BMA Desktop mää-rittää 400 gramman näytteestä kosteu-den kymmenessä sekunnissa.

Mittaus perustuu veden mikroaal-toja vaimentavaan ominaisuuteen. Tämänkin mittalaitteen lyhyt mitta-usaika on merkittävä etu uunikuiva-ukseen nähden.

Laitteen käyttämä mikroaaltosäteily on meille tutuinta mikroaaltouuneista. Niissä mikroaaltosäteilyn teho muu-tetaan muun muassa vesimolekyylien

liikkeen kautta lämmöksi. Myös monissa kodeissa ja julkisissa

rakennuksissa olevat langattomat ver-kot (WLAN) käyttävät mikroaalto-säteilyä liittäessään tietokoneita verk-koon. Mikroaaltouunien käyttämä teho tosin on huomattavasti suurempi, kuin WLAN verkkojen tai kosteusmit-talaitteen käyttämä teho.

Pikakosteusmittareiden tarvitsema näyte otetaan käsin. Laboratoriolait-teen lisäksi Senfit markkinoi voima-laitosten linjastolle asennettavia BMA On-line -nimisiä jatkuvatoimisia kos-teusmittareita.

Edellä mainittujen teknologioiden lisäksi maailmalla on käytetty bioener-gian kosteusmittauksiin muun muassa röntgensäteilyyn ja infrapunasäteilyyn perustuvia mittareita. Röntgenteknolo-giaan perustuvia tuotteita valmistetaan ainakin Ruotsissa ja infrapunasäteilyyn perustuvia mm. Yhdysvalloissa.

Myös Kajaanin Yliopistokeskukseen kuuluvassa Oulun Yliopiston mittaus-tekniikan yksikössä CEMIS-Oulussa tutkitaan bioenergian kosteusmittaus-teknologioita. Samoin Kajaanin kau-pungin omistama kehitysyhtiö Measu-repolis Development Oy toimii metsä-biotalouden mittaustekniikan kehitys-hankkeissa.

Kajaani bioenergian mittaustekniikan kehityksen kärjessä

Senfit Oy:n pikamittalaite BMA Desktop. Kuva Senfit Oy.

Henna KarlssonToimitusjohtaja Prometec Solutions Oy

Kajaanilainen Prometec Solutions

Oy on kehittänyt kokonaisvaltaisen laadunseurantakonseptin voimalai-tosten biopolttoaineen vastaanottoon. Konseptin avulla voimalaitos ja koko polttoainetoimitusketju saa käyttöönsä luotettavan kuormakohtaisen kosteus- ja energiasisältötiedon.

Biomassaa polttavien voimalaitos-ten polttoaineen vastaanoton globaa-li ongelma on kosteus- ja energiasi-sältötiedon määrittäminen. Virheelli-nen kosteuden määritysketju aiheuttaa vuosittain voimalaitoksille merkittävät tappiot, sillä polttoaineen kosteus vai-

kuttaa maksettavaan energiamäärään. Suurin virhe kosteudenmääritysket-

jussa syntyy virheellisestä ja epäedusta-vasta näytteenotosta. Sen lisäksi näyt-teen käsittely ja säilytys aiheuttavat virhettä. Näytteen on edustettava tuo-tua polttoaine-erää eikä koostumus saa muuttua alkuperäisestä eri käsittelyvai-heiden aikana.

Laadunmäärityksessä koko ketjun on toimittava

Prometec:n kehittämässä konsep-tissa kaikki edellä mainitut virheet on minimoitu. Palvelukonsepti kattaa koko laaduntarkkailuketjun sisältäen luotettavan ja edustavan näytteenoton, standardien mukaiset näytteenkäsit-

telyt ja kosteusmittaukset. Hyödyntä-mällä lisäksi uusinta pikamittaustek-nologiaa palvelukonsepti mahdollistaa reaaliaikaisen kuormakohtaisen koste-us- ja energiasisältötiedon. Sitä voidaan käyttää polttoaineen maksuperusteena.

Prometec:n palvelukonseptilla seu-rataan mm. Kainuun Voiman biopolt-toaineen laatua. Jokaisesta voimalai-

tokselle tulevasta rekka-autosta ote-taan näytteet. Ne käsitellään ja analy-soidaan tarkoitusta varten kehitetyssä mittauskontissa.

Tulokset siirtyvät reaaliaikaises-ti polttoaineen tiedonhallintajärjestel-mään, josta ne ovat sekä voimalaitok-sen, että polttoainetoimittajien hyö-dynnettävissä. Palvelun avulla voima-

laitos saa polttoaineesta luotettavan energiasisältötiedon ja maksaa toimi-tetusta polttoaineesta energiasisällön mukaisen hinnan.

Reaaliaikaisen polttoaineen laatu-tiedon perusteella myös polttoainetoi-mittaja voi seurata laadun kehittymis-tä sekä suunnitella polttoaineen kulje-tuslogistiikkaa.

Biopolttoaineen laatutieto käyttöön reaaliajassa

Mittauskontti sijaitsee voimalaitoksen polttoaineen vastaanotossa. Kuva Prometec.

Sami Karlsson käsittelee kuormanäytettä. Kuva Pekka Agarth.

Lähienergia4

Matti PeltolaProjektipäällikkö Suomen metsäkeskus

Kilometrikaupalla kävelyä, kym-meniä hehtaareja näyttelyalu-etta, yli 400 näytteilleasettajaa, valtava määrä erilaisia koneita eri käyttötarkoituksiin ja 32 500 näyttelyvierasta. Niistä on Finn-METKO 2014 tehty.

Ensimmäinen METKO järjestet-tiin vuonna 1987 Jämsänkoskella met-säoppilaitoksen pihassa pienimuotoise-na tapahtumana. Siitä tapahtuma on vähitellen kasvanut nykyisiin mittoi-hinsa merkittävimmäksi metsä-, ener-gia- ja maanrakennusalojen kone-, lai-te- ja varaosavalmistajien, markkinoiji-en sekä toimittajien tapahtumaksi.

Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueyksikkö järjesti Metsästä energi-aa -hankkeen puitteissa kaksipäiväi-sen retken FinnMETKO 2014 -näyt-telyyn. Matkalla oli mukana 23 asiasta kiinnostunutta, jotka tutustuivat näyt-telyalueeseen kahtena päivänä. Välil-lä yövyttiin Sokos Hotel Paviljongin uutuuttaan hohtavissa tiloissa.

Mitä jäi käteen?

Ei ainakaan ostettuja koneita, har-millista kyllä. Kukaan retkelle osal-listuneista ei suoraan myöntänyt teh-neensä suuremman hinta- ja kokoluo-kan hankintoja eikä merkkejä niistä ollut havaittavissa bussin tavaratilas-sa. Ehkäpä laitevalmistajan kanssa on sovittu jokin huomiota herättämättö-mämpi kuljetusmuoto. Kuka tietää…

Kokemuksia retkeltä kertyi sen

sijaan täysi repullinen. Ainakin alle-kirjoittaneen mielestä messut olivat jälleen kerran onnistuneet ja näyttely-osastot toinen toistaan komeampia työ-näytösalueineen.

Kävelystä kipeytyneet jalat ovat pie-ni hinta siitä silmien alle levittäytyvästä uutuuskoneiden ja laitteiden määrästä, joka saa alasta kiinnostuneen ihmisen sydämen hakkaamaan Ponssen Scor-

Metsäkeskus retkeili keskisessä Suomessa – FinnMETKO 2014

Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIOn ForestKIt metsävara-asiantuntijat Anssi Aalto ja Mikko Nurmi. TAPIO ForestKIT on moderni verkkosovellus metsäsuunnit-teluun ja metsätöiden hallintaan, jossa erityisesti metsäpalveluyrittäjät käyttävät yhä enemmän Metsään.fi-palvelusta ladattua kuviotietoa metsäsuunnittelun pohja-aineis-tona. Kuva Matti Peltola.

Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueyksikön FinnMETKO -retkikunta koko miesvahvuudessaan pl. kuvan ottanut kuljetta-jamme Kari. Kuva Matti Peltola.

Matti PeltolaProjektipäällikkö Suomen metsäkeskus

FinnMETKOn suurten koneiden hevosvoimien jälkeen on hyvä hakea perspektiiviä tutustumalla puunkor-juun toiseen ääripäähän; lihasvoimaan. Kainuulaista osaamista energiapuun korjuussa tarjoaa Apuri Tuote Apuri-kaatokahvallaan.

Apuri Tuote on vuonna 2006 perus-tettu yhtiö, jonka toimiala on koneen osien, erilaisten laitteiden ja välineiden valmistus, valmistuttaminen ja vienti.

Yhtiön tärkeimpiä metsänhoitotuot-teita ovat pystykarsintalaite Karsija sekä energiapuun, rankojen ja pienpui-den siirtelykaateluun tarkoitettu Apu-ri-kaatokahva.

Sekä kaatokahvojen että pystykar-sintalaitteiden vuotuinen menekki on kahdestasadasta viiteensataan kappa-letta vuodessa. Valtaosa tuotteista myy-dään kotimaahan.

Ulkomaista suurimmat vientikoh-teet ovat Ruotsi ja Viro. Potentiaa-lia ulkomaanmyynnin kasvattamisel-le kuitenkin olisi, sillä puhutaan ainut-laatuisista tuotteista koko maailman mittakaavassa.

Apuri –kaatokahva parantaa ergonomiaa

Apuri –kaatokahva on kaikessa yksinkertaisuudessaan moottorisahaan kiinnitettävä lisäkahva. Sitä käytettäes-sä sahaan tartuttaessa ei tarvitse kyyris-tyä tai taivuttaa selkää.

Kahva kiinnitetään sahaan pika-lukoilla, joten kiinnitys ja irrotus on nopeaa. Kaatokahvaa käytettäessä sahaan ei tarvitse tehdä ulkoisia muu-toksia.

Kaatokahvalla sahattaessa vasen käsi

on vapaana ohjaamaan kaatuvaa puu-ta. Kahvan hyödyntämismahdollisuu-det ovat parhaimmillaan kaiken pien-puun kaatamisessa, mutta se toimii erinomaisesti myös raivaus- ja taimi-konhoitotöissä.

Siirtelykaato työtekniikkana

Siirtelykaatelulla tarkoitetaan työ-menetelmää, jossa puuta voidaan siir-tää pari kolme metriä kannolta suunni-tellun ajouran varteen ennen kuin puu ehtii kaatua maahan. Työssä käytetään hyväksi kaatuvan puun liike-energiaa.

Siirtelykaato sopii erinomaisesti energiapuun miestyövaltaiseen korjaa-miseen nuorissa kasvatusmetsissä. Siir-telykaatotekniikalla poistettavan puun ihannemitat ovat noin 3 -10 cm hal-kaisija rinnankorkeudelta ja 5 - 7 met-rin pituus.

Kaadetut puut kasataan hakatul-le alueelle kourakasaan 45 asteen kul-maan ajouraan nähden. Seuraava kasa asetetaan edellisen kasan päälle. Alus-puita ei käytetä. Puut kasataan tyvet tasattuina ajouralle päin.

Siirtelykaatoa voidaan tehdä myös ilman kaatokahvaa, mutta kaatokahvaa käytettäessä saavutetaan ergonomisem-pi työasento ja parempi työn tuotos.

Kainuulainen keksintö helpottaa siirtelykaatoa

Apuri Tuotteen Eero Pikkarainen esittelemässä kaatokahvaa. (Saha ei ollut käynnis-sä kuvattaessa) Kuva Matti Peltola.

Siirtelykaatotekniikalla kaadetut puut kourakasassa ristikkäin toistensa päällä. Kuva Reijo Poutiainen.

pion -harvesterin moottorin kanssa samaan tahtiin.

Jäämme odottamaan vuotta 2016 ja sen mukanaan tuomia uutuuksia. FinnMETKO järjestetään vuorovuo-sin Ruotsissa pidettävien SkogsElmia -messujen kanssa, joten seuraavan ker-ran raskaskonealan päätapahtuma jär-jestäytyy Jämsään vuonna 2016.

Lähienergia 5

Tuomas NiskanenDI, projektitutkija Kajaanin yliopistokeskus

Kainuussa voi ajaa tuhat autoa biometaanilla vuonna 2025.

Biometaani on helpoiten valmistet-tava ja jatkojalostettava biopolttoai-ne. Biometaanin tuottaminen on niin yksinkertaista, että maaseudulla asuvi-en nepalilaisten perheiden liedet toimi-vat biometaanilla. Nepalissa biometaa-ni on ruuan lämmittämisen polttoaine.

Meillä länsimaissa keskitytään yhä enemmän hyödyntämään biometaania liikenteen polttoaineena. Biometaanin jalostaminen liikennekäyttöön ja jake-lu vaatii teknologiaa, mutta siihen on Suomessa riittävästi osaamista.

Suomi ottaa mallia maailmalta

Liikennebiometaanin käytön ehdot-tomia ykkösiä maailmalla ovat ruotsa-laiset ja saksalaiset. Myös Sveitsissä ja Itävallassa biometaania tuotetaan pal-jon, mutta tuotettu biometaani syöte-tään suoraan maakaasuverkkoon.

Suomessa on reilut 20 biometaanin tankkausasemaa ja samalla tasolla ovat Norja ja Ranska. Suurin osa Suomen biometaanin tankkausasemista on Ete-lä-Suomessa.

Biometaani on nouseva trendi ympäri Eurooppaa, jota ovat entises-tään kiihdyttäneet puheet energiaoma-varaisuudesta kriisien sattuessa.

EU:n suurvallat Saksa ja Ranska ovat vahvasti mukana biometaanihankkeis-sa. Se varmistaa EU-tasoisen hyväk-synnän ja jopa rahoituksen suomalai-sille biometaanihankkeille.

Kainuuseenkin liikennebiometaaniaSeuraavien viiden vuoden aikana

Kainuussa voi saada biometaania auton tankkiin. Kainuulainen liikennebio-metaani voi olla peräisin kaatopaikal-ta, biojätteistä, bioetanolin valmistuk-sesta ja/tai maatiloilta.

Mikä on biometaanin tuoma mah-dollisuus Kainuussa? Teoreettisessa tar-kastelussa puhutaan tuhansista autois-ta, jotka voisivat ajaa kainuulaisella biometaanilla.

Tutkimuksen ja kehityksen osalta-kaan Kainuu ei ole takapajula. Nimit-täin Sotkamossa MTT tekee biometaa-nitutkimusta, joka alkaa siitä, mihin nykytietämys jää.

Biometaani on erinomainen osa tulevaisuuden energiapalettia Kainuus-sa, koska poiketen muista energiamuo-doista biometaanituotanto ei vaadi ison mittaluokan laitoksia ollakseen järke-vää toimintaa.

Kainuulaiset maatilat liikennebiometaanin tuottajiksi

Kymmenen vuoden päästä Kainuus-sa on ainakin kymmenen biometaania tuottavaa maatilaa, joista moni tuot-taa myös liikennebiometaania. Näin asiaan uskotaan myös Envitecpolis Oy:ssä, joka työskentelee muun muassa maatilojen energiaratkaisujen parissa.

Liikennebiometaani rantautuu Kainuuseen maailmalta

Maatilat saavat liikennebiometaa-nista paremman tuoton, kuin hyö-dyntämällä biometaanin lämmöksi ja sähköksi. Envitecpolis Oy näkee hie-man muna vai kana -ilmiötä kainuu-laisen liikennebiometaanin kehityk-sessä. Tuotantohalukkuutta on, mut-ta kannattavuutta parantavat markki-nat puuttuvat.

- Julkinen puoli voisi ottaa rohkeas-ti roolia biometaanin suhteen ja luoda asiakkaana markkinoita liikennebio-metaanille, kannustaa Mika Arffman Envitecpolikselta.

Arffman jatkaa, että Kainuuseen tulisi saada myös yksi isompi yhdys-kunta- ja biojätepohjainen biometaani-laitos pitäisi saada Kainuuseen. Hänen mielestään ei ole järkeä viedä energi-aa, ravinteita ja rahaa Kainuun ulko-puolelle.

Biometaani tulee virkistämään kainuulaista biotaloutta lähivuosina.

Tuomas NiskanenDI, projektitutkija Kajaanin yliopistokeskus

Suomessa tehdään useita tuu-livoimapuistoja lähivuosina ja investoinnit vaativat energiaa ja rahaa. Jääkö tuulivoima plussal-le sekä energiataloudellisesti että rahallisesti? Onko koko homma vain viherhössötystä?

Tutkimukset yksi toisensa jälkeen näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että energian näkökulmasta tuulivoima on järkevää. Yleisesti käytetty 1,5 MW:n tuulimylly tuottaa 3,5 kertaa enemmän energiaa kuin sen rakentaminen ja yllä-pito vaativat.

Valitettavasti tämä ei kuitenkaan tar-koita, että tuulipuistojen rakentaminen olisi kannattavaa. Riippumatta energia-tuotantomuodosta energiasuhde täytyy olla seitsemän, jotta energian tuottami-nen on taloudellisesti kannattavaa.

Energiasuhdeluku selittää maailman ilmiöitä

80 vuotta sitten öljyn tuottamisen energiasuhdeluku oli sata mutta tänä päivänä reilut kymmenen. Kivihiilel-lä energiasuhdeluku on 80, kokopuu-hakkeella 27 ja perinteisellä viljalla 3,5.

Näistä luvuista ilmenee, miksi ruu-antuotannon kustannuksella ei kan-nata tehdä maissietanolia, miksi öljyn-

hinta nousee, miksi kainuulainen puu pitäisi saada tehokkaampaan käyttöön ja miksi pahamainen kivihiili on niin houkutteleva vaihtoehto voimaloille.

Energiaa voidaan tehdä viisaasti

Miten bioenergia asettuu energia-suhdetaulukossa? Bioetanolin ja bio-

Tuottaako tuulivoima energiaa? Onko bioetanolin tekeminen energianhaaskausta?

dieselin osalta luvut eivät ole kovin kauniita ja molempien energiasuhde voi olla vaivaiset yksi. Biologinen tai kemiallinen kaasutus voivat olla talo-udellisesti kannattavia, varsinkin jos raaka-aine on puupohjainen.

Entäpä muu uusiutuva energia? Vesivoiman energiasuhde on valta-va 35–100 riippuen tapauksesta. Vas-taavasti aurinkokeräimet ovat melko onnettomia eikä aurinkokennovoima-laa saada kannattavaksi.

Energiasuhdelukujen perusteella Kainuussa on toimittu aikoinaan vii-saasti, kun jokia on valjastettu ener-giakäyttöön. Vastaavaa ei voida sanoa puun osalta. Kainuulainen puu voi-si korvata täysin lämmitysöljytarpeen Kainuussa. On energiatehokkaampaa tuottaa puuhaketta kuin öljyä.

Bioetanolitehtaan ilouutinen

Kajaani sai ilouutisen 14.8.2014, kun SOK:n ja St1:n omistama North European Bio Tech Oy (NEB) ilmoitti

tiedotteessaan, että Kajaanin bioetano-lihanke edistyy ja rakentaminen aloite-taan ensi vuoden kesällä.

St1 Biofuels Oy on suunnitellut ja luvittanut tehtaan. Se koordinoi han-ketta ja vastaa toiminnanharjoittajana tuotannosta. Bioetanolitehdas proses-soi sahanpurusta etanolia.

Syökö bioetanolitehtaan proses-si enemmän energiaa kuin tuottaa? Ei nyt sentään. Todennäköisesti energia-suhdeluku on korkeampi kuin esimer-kiksi maissi- tai sokeriruokoetanolin energiasuhdeluku.

St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho sanoo, että energiasuhdelukua las-kettaessa on huomioitava myös sivu-tuotteiden energiasisältö. Yhteen-sä hyötykäyttöön Kajaanin tehtaas-ta saadaan n. 82 % raaka-aineen sekä prosessiin tarvittavan sähkön ja läm-mön kokonaisenergiamäärästä. Kajaa-nin bioetanolitehdas on rohkea avaus NEB:ltä ja St1 Biofuels Oy:ltä.

Tuulivoimasta saadaan energiaa mutta ei välttämättä kannattavasti.

Sanasto:

n biokaasu - syntyy bakteerien mädättäessä eloperäistä aines-ta hapettomissa olosuhteissa, sisältää pääasiassa metaania (n. 60 %) ja hiilidioksidia

n metaani (CH4) – maakaasun ja biokaasun sisältämä kaasu, jota voidaan hyödyntää läm-möksi, sähköksi tai liikenteen polttoaineeksi

n biometaani – biokaasusta saa-tavaa metaania, se on tuotet-tu uusiutuvasta raaka-ainees-ta, esimerkiksi peltobiomas-sasta, lannasta tai biojätteistä (maakaasu ei ole biometaania)

Lähienergia6

Tuomas NiskanenDI, projektitutkija Kajaanin yliopistokeskus

Puu on sokerin lähde, mikä on suu-ri mahdollisuus bioetanolin tuottajille.

Puu on koriste estetiikan ystäville ja rahaa metsänomistajille. Mitä puu on biotaloustoimijalle? Puu on valtava sokerinlähde, yli 70 % puusta on soke-ria. Sokeri on olennainen komponent-ti biotaloudessa, esimerkiksi bioetanoli valmistetaan sokerista.

Miksi puusta ei sitten valmisteta sokeria? Kyllä puusta tehdään soke-ria, mutta se on vielä kovin vaivallois-ta. Hän, joka ratkaisee sokerin tuotta-misen puusta tehokkaalla tavalla, on ehdottomasti seuraava kemian Nobel-palkittu.

Ligniinimuuria hakkeroimaan

Puun muuttaminen sokeriksi sisältää kaksi pääongelmaa: ligniinin ja sokerin olomuodon puussa. Ligniini on aine, joka tekee kasvista puun ja joka samal-la suojaa puuta kuin parhaiten koodat-

tu palomuuri. Hajotetutkin ligniinimuurin pala-

set ovat kompastuskiviä, jotka hanka-loittavat puun muuttamista sokeriksi. Aivan viime vuosina puulle on kuiten-kin keksitty hakkerointimenetelmiä, joilla ligniinimuuri murretaan.

Toinen ongelma sokerin valmista-misessa puusta on sokerin olomuoto. Puussa sokeri on suurimmaksi osaksi selluloosana, jossa meille tutun talous-sokerin yksittäiset sokerit ovat kiinnit-tyneet toisiinsa muodostaen vaikeasti murrettavan kuiturakenteen.

Selluloosa saadaan sokeriksi vaarat-tomilla biokatalyyteillä (entsyymit), jotka toimivat ihanneoloissa hyvin. Valitettavasti selluloosan pilkkomi-nen sokeriksi vaikeutuu huomattavas-ti, ellei ligniiniä ole saatu hakkeroitua puusta pois.

Maailmalla osataan tehdä sokeria puusta

Missä tänään mennään sokerituo-tannossa? Onko kannattavaa tehdä puusta sokeria? Tällä hetkellä on ilmei-

sesti yksi bioetanoli-tehdas maailmalla, joka tuottaa puus-ta sokeria ja edel-leen bioetanolia.

Kyseinen teh-da s tunnetaan nimellä A lpeina Biorefinery, joka käyt-tää lehtipuuhaketta. Alpei-na Biorefinery on liian nuo-ri tapaus, että kannattavas-ta liiketoiminnasta voitaisiin puhua. Ollaan hyvin lähellä läpimurtoa puu-aineksen aivan uuden tason hyödyntä-misessä.

American Process Inc. -yrityksen tehdas Alpeina Biorefinery on hyvä esi-merkki, miten periksi antamattoman tutkimuksen kautta saadaan poistet-tua biotalouden pullonkauloja. Ame-rican Process Inc. on rahoittanut suo-malaistakin yliopistoa selvittäessä lig-niinipalomuurin koodia.

Panostus tutkimukseen ja kehitykseen on kuin kas-vattaisi lasta – hitaasti ja kärsivällisesti saadaan tulos, josta voi olla ylpeä.

Suurin osa puusta on sokeria.

Pääseekö biotalous puusta pidemmälle?

Anita Korhonen rkm, energianeuvoja Kainuun energiatoimisto

Säännöllinen rakennuksen, läm-mitys- ja ilmanvaihtolaittei-den kunnosta huolehtiminen on parasta vaurioiden ja haittojen ennaltaehkäisyä. Se on osa hyvää kiinteistönhoitoa, joka lisää rakennuksen elinikää ja nostaa sen arvoa.

Vaurioiden ja puutteiden korjaami-nen on aina järkevintä ja edullisinta tehdä mahdollisimman aikaisessa vai-heessa. Mahdolliset terveysongelmat yleensä loppuvat, kun niiden syyt sel-viävät ja vauriot korjataan.

Milloin on syytä epäillä sisäilmahaittaa?

n Epämiellyttävä haju (esim. pistävä tai maakellarimainen)

n Tunkkainen ilman Näkyvää hometta tai kosteusvau-

rioita (maalin tai tasoitteen hilsei-ly, tapetin kupruilu, kaakelin irto-aminen, parketin tummuminen)

n Riittämätön ilmanvaihto, ei tulo- tai poistoilmaventtiileitä, ikkunat huurtuvat, paperiarkki ei pysy kiin-ni poistoilmaventtiilissä

n Oireilu, joka helpottaa tai katoaa muualla oleskeltaessa (nenän ja kur-kun oireet, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky ja väsymys)

n Usein toistuvat hengitystieinfektiot

Mitä tehdä, jos epäilet ongelmaa asunnossasi?

Epäillessäsi asunnon kosteusvauri-on tai muun tekijän aiheuttamaa asu-misterveyshaittaa tai sisäilmaongel-maa, ota ensimmäiseksi yhteys talo- tai kiinteistöyhtiön edustajaan. Useimmi-ten tämä on isännöitsijä, vuokralaisella vuokranantaja.

Pienkiinteistön omistaja voi kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Sertifi-oituja rakennusterveysasiantuntijoita, kosteuden mittaajia ym. löytyy VTT:n sivuilta.

Toimiiko ilmanvaihto?

Huono ilmanvaihto on terveysriski. Ilmanvaihdolla poistetaan rakenteis-

ta, ihmisistä ja heidän toiminnoistaan peräisin olevia kaasumaisia ja hiuk-kasmaisia epäpuhtauksia, kosteutta ja hajuja. Ilmanvaihdon on toimittava jat-kuvasti ja sitä on syytä tehostaa erityi-sesti ruuanlaiton, saunomisen tai juhli-en yhteydessä.

Ilmanvaihto ei riitä jos kosteus tiivis-tyy ikkunaan tai peiliin tai jos hyvin lingottu pyykki ei kuivu alle vuorokau-dessa. Tunkkaisuus ja hajut kertovat yleensä liian pienestä ilmanvaihdosta.

Älä siirrä ongelmia paikasta toiseen

Jos rakennuksessa on ollut hometta, sitä löytyy todennäköisesti myös siel-lä olleista huonekaluista ja tavaroista. Huomioi homekorjauksen yhteydessä

myös niiden riittävä puhdistus. Huo-mioi myös kierrätystavaroiden mukana mahdollisesti tulevat hiukkaset ja epä-puhtaudet.

Toimi ajoissa – sisäilmaongelmien korjaaminen kannattaa

www.eneuvonta.fi

www.hometalkoot.fi

www.sisäilmayhdistys.fi

www.kainuunenergiatoimisto.fi

Huolehdi sisäilmasi puhtaudesta!

Lähienergia 7

Markku NivakoskiProjektipäällikkö, UUSE-hanke Kainuun Etu Oy

Kuntalakiin tehty muutos (23.8.2013/626) edellyttää kun-nan kaukolämpötoiminnan yhti-öittämistä, kun se toimii kilpai-lutilanteessa markkinoilla. Val-tio edistää muutosta siten, että varainsiirto kunnalta yhtiöön on verovapaa vuoden 2014 loppuun saakka.

Kaiken takana on EU:n keskeinen pyrkimys kilpailun edistämisestä, jos-sa verovaroin rahoitettu julkishallinto ja vapailla markkinoilla tapahtuva lii-ketoiminta erotetaan toisistaan läpinä-kyvästi.

Vastaava kehitys on tapahtunut säh-könjakelun osalta jo aikaisemmin.

Voiko historiasta oppia jotain?

Suuri osa kunnista myös Kainuus-sa möi osuutensa sähkönjakeluyhtiös-tä ja sai rahaa taloutensa helpottami-seksi. Ostajina olivat alueen ulkopuo-liset sijoittajat. Ne ovat huuman laan-nuttua vetäytymässä toiminnasta ener-giamarkkinoiden säätelyn, tuottojen rajoitusten ja valvonnan kiristymisen myötä.

Kaikki kuntien saamat myyntitulot ja sijoittajien saamat voitot on kerät-ty sähköverkon asiakkailta korkeam-pina siirtohintoina. Vastaavaa vallan ja rahan siirtoa ulkopuolisille ei tulisi toistaa kaukolämmössä.

Mikä on kunnan tehtävä?

Ajankohtainen keskustelu kuntien tehtävistä johtuu pääasiassa taloudes-ta, ei niinkään tehtävistä. Jos talous on kunnossa, voi kukin päättää itse asiois-taan.

Kaukolämpötoiminta on jatkossa-kin voimakkaasti sidoksissa kuntaan kaavoituksen ja kunnan omistamien kiinteistöjen energiatarpeen vuoksi. Samoin kaukolämpöverkon investoin-tien pitkä käyttöikä ja sen myötä syn-tyvä monopoliasema puoltavat kunnan merkittävää roolia omistajana.

Lämmön hankintaa, tuotantoa ja lämpökeskusten hoitoa voidaan kehit-tää ja tehostaa kuntien yhteistyönä. Toi-minnat voidaan myös ostaa yrityksiltä.

Eero PiirainenYmpäristöpäällikkö Ekokymppi

Nykyisin jokainen Kainuun kunta kompostoi alueensa puhdistamoliet-teet. Biojätteet kerätään keskitetysti Majasaaren jätekeskukseen, jossa ne kompostoidaan aumakompostoin-timenetelmällä. Kiristyvät ympäris-tömääräykset pakottavat etsimään uusia tekniikoita jätteiden käsittele-miseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi.

Käsittelymenetelmien vaihtoehdot

Puhdistamolietteet:Arvioituja vaihtoehtoja ovat: 1. Nykyisenkaltaisen aumakompos-toinnin jatkaminen, mutta keskite-tysti, ja paikkana Majasaaren jäte-keskus. Perusteluna ovat pienimmät kokonaiskustannukset, vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuus, helpos-ti hallittava prosessi, hyvä sijainti ja mahdollinen jatkokäsittely.• Ekokymppionteettänytesisuun-

nitelman lietteiden vaatimasta kompostointialueesta Majasaaren jätekeskuksen itäpuolelle, mutta hanketta ei ole lähdetty toteutta-maan keskeneräisen ympäristölu-van vuoksi.

2. Lietteiden biokaasutus (mädätys) laitoksessa, joka• kuivaasyntyvänmädätteenja• puhdistaakuivausprosessissasyn-

tyneen rejektiveden• myysyntyvänkuivatun lietteen

lannoitteena

• tekeebiokaasustasähköämyyntiin

3. Lietteiden rakeistus uudentyyppises-sä rakeistuslaitoksessa.• RakeistustaontestattuMajasaaren

jätekeskuksessa koelaitoksella use-amman vuoden ajan, mutta laitteis-tossa on vielä niin paljon kehitettä-vää, ettei ole tällä hetkellä soveltuva vaihtoehto

4. Lietteiden mädätys suljetun kierron biokaasutus Majasaaren jätekeskuk-sessa. Ajatuksena on yksinkertaisempi, mahdollisesti kahden reaktorin proses-si. Tässä vaihtoehdossa voidaan yhdis-tää Majasaaren jätekeskuksen nykyis-ten jätepenkkojen kaasuntuotanto ja biokaasulaitoksen biokaasun tuotanto:• mädätettäeikuivata,vaanmädäte-

tuote pyritään käyttämään suoraan

joko pelto- tai energiakasvituotan-toon

a. tätä varten selvitetään maatilojen halukkuus lannoitekäyttäjiksi

b. käytöstä poistettujen turvesoi-den peltoviljelykäyttö (säilörehu- tai energiakasviviljely

• biokaasukäytetään a. suoraan lämmöntuotantoon b. sähköntuotantoon (tähän lisänä

Majasaaren jätekeskuksen ”penk-kakaasu”) ja

c. jalostetaan tarpeen mukaan bio-metaaniksi (biokaasulaitoksen bio-kaasu), joka voidaan käyttää:

i. sähköntuotantoon ii. lämmön tuotantoon (paikallisesti ja myös paine- pakkauskuljetuksina kauempanakin) iii. liikennepolttoaineeksi

5. Puhdistamolietteen ja tuhkan yhteiskäyttö maanparannusaineena / kasvatusalustana• Ekokymppi selvittää alueella syn-

tyvien energiantuotannon tuhkien soveltuvuutta puhdistamoilta tule-vien raakalietteiden hygienisoin-tiin. Hygienisoituja massoja voitai-siin käyttää joko maanparannusai-neena ja/tai kasvualustana peittoa vaativiin kohteisiin. Näin hyödyn-nettäisiin molempien sivuvirtojen parhaat puolet.

i. edellyttää hyvälaatuista (puu)tuh-kaa, jonka oma pH riittävän korkea (yli 12).

ii. samaa menetelmää voitaisiin mahdollisesti käyttää biokaasutuk-sen jälkeiseen mädätteen käsitte-lyyn, tosin silloin hygienisointia ei tarvita.

6. Mikäli mikään näistä paikallisis-ta vaihtoehdoista ei syystä tai toises-ta toteudu, on vaihtoehtona lietteiden käsittely maakunnan ulkopuolisessa laitoksessa.

Biojätteet (elintarvikejätteet, ruokajätteet):Arvioituja vaihtoehtoja ovat: 1. Nykyisen aumakompostoinnin jatkaminen• jatketaan kompostointia keskite-

tysti Majasaaren jätekeskuksessa nykyisellä kompostointikentällä.

2. Uudenlainen kompostointi• Ekokymppi on teettänyt esisuun-

nitelman biojätteiden vaatimas-ta kompostointialueesta Majasaa-ren jätekeskuksen itäpuolelle, mut-

ta hanketta ei ole lähdetty toteut-tamaan keskeneräisen ympäristö-luvan vuoksi.

• Sivutuoteasetuksenalaistenbiojä-temateriaalien paikalliseen käsit-telyyn suunniteltu muunnelma tunnelikompostoinnista,

a. prosessissa materiaali hygine-soidaan siten, että prosessi sovel-tuu myös sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteille (esimerkiksi kes-kuskeittiöiden, elintarviketeolli-suuden ja kotitalouksien biojät-teet).

3. Biokaasutus yhdessä lietteiden kanssa mädätyslaitoksessa (=lietevaihtoehto 2)• prosessissa materiaali hygieni-

sodaan, jolloin prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen toisen ja kolmannen luokan jätteille.

4. Biokaasutus yhdessä lietteiden kanssa suljetun kierron biokaasu-tuksessa Majasaaren jätekeskuksessa (=lietevaihtoehto 4):• prosessissamateriaalihyginesoi-

daan, jolloin prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen mukais-ten toisen ja kolmannen luokan jätteille.

5. Mikäli mikään näistä paikalli-sista vaihtoehdoista ei syystä tai toi-sesta toteudu, on vaihtoehtona sivu-tuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteiden käsit-tely maakunnan ulkopuolisessa lai-toksessa.

Kunnallinen kaukolämpötoiminta edistää biotaloutta

Aluelämpölaitosten polttoainevalinnoilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Kuvassa Suomussalmen Siikarannan aluelämpölaitos. Kuva T. Karjalainen.

Kohti kestävää, hajautettua ja omavaraista aluetaloutta

Biotalouden kehitystä ajaa tarve kes-tävään kehitykseen. Biotalous on sitä, että valjastamme ehtymättömän aurin-gon omavaraisen aluetalouden perus-taksi. Sen juuret ovat vahvasti hajautet-tuna maaseudun metsissä ja pelloilla.

Biotalouden tuotantoprosessien käynnistäminen ja ylläpito vaatii ener-

giaa. Toimiessaan ne tuottavat oman tarpeen lisäksi energiaa eri muodois-sa runsaasti muuhun käyttöön. Sik-si uudet tuotantolaitokset on edullista rakentaa taajamien kaukolämpöjärjes-telmien yhteyteen.

Näin voidaan hyödyntää kaikki syn-tyvä lämpöenergia sekä varmistaa ja edistää molempien toimintaa. Noste-taan biotalous sille kuuluvaan asemaan kuntien yritys- ja elinkeinopolitiikassa.

Eloperäisen jätteen käsittelyratkaisut Kainuussa

Majasaarenkankaan kaatopaikan jätteen lajittelualue. Kuva Ekokymppi.

Lähienergia8

Kuinka Kainuun kylät voisivat olla energiaomavaraisia?Mikä on energiaomavarainen kylä?Miten tähän tavoitteeseen on mahdollista päästä?Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijoita ja he esittelevät käytännön esi-merkkejä paikallisen energian käytöstä. Seminaarissa etsitään myös kei-noja kuinka Kainuun kylien energiaomavaraisuutta lisätään.Tilaisuuden järjestävät Kainuun bioenergia- ja kyläteemahanke yhteistyös-sä Kainuun maa- ja kotitalousnaisten ja Kainuun Nuotta Ry:n kanssa.

Tule mukaan miettimään, miten Kainuusta saadaan tulevaisuuden energiaomavarainen maakunta

– ”pienistä puroista syntyy isot virrat”Torstai 20.11.2014 kello 12.00–16.00

Neittävän kylätalolla, Uutelanperäntie 18, 91780 NEITTÄVÄ

Lisätietoja:koordinaattori Tarja Lukkari (puh. 0400 372 082, tarja.lukkari@kamk.fi)kehityspäällikkö Timo Karjalainen (puh. 040 5602 577, timo.karjalainen@oulu.fi)

Ilmoittautumiset järjestelyjen vuoksi viimeistään 14.11.2014 http://www.kamk.fi/Tapahtumat/Kainuu---tulevaisuuden-energiaomavarainen-maakunta--seminaari-20112014sähköpostilla pirjo.moilanen@kamk.fi, puh. 0400 299 521

Maaseudun luonnonvaroja voidaan jalos-taa bioenergiaksi ja edistää näin energia-omavaraisuutta. Kuvassa Haapajärven biokaasulaitos. Kuva Pekka Heikkinen.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN -SEMINAARI

tiistaina 28.10.2014 klo 9–15Kaukametsän Leihu-Salissa, Koskikatu 2–4, KAJAANI

Kainuuseen on laadittu bioenergiaohjelma, joka on sisältänyt useita laajasti bioenergiaklusteria kehittäviä hankkeita. Kainuun luonnon raaka-aineita on vielä paljon hyödyntämättä. Bioenergia osana biotaloutta on nähty tärkeänä painopistealana. Luonnon-varoista kehitetyt tulevaisuuden tuotteet ovat Kainuulle hyvä mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja vahvistaa aluetaloutta.

Ilm. viimeistään pe 17.10.2014 http://www.kamk.fi/Tapahtumat/Bioenergiasta-voimaa-aluetalouteen-28102014.Lisätietoja Timo Karjalainen, puh. 040 5602 577

9.00 Avaussanat Heimo Keränen, Kainuun liitto

9.10 Kainuun bioenergiaohjelman tilannekatsaus Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu

9.30 Metsäbiomassa raaka-aineena Metsähankkeen korjuupotentiaali Kainuussa Mikko Nivala, METLA

Terminaalit - tehoa energiapuun hankintaan? Jyrki Raitila, VTT

Miten metsäenergia korjuu ja käyttö vaikuttavat aluetalouteen? Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto

Mitä Euroopan Unioni ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Kaisa Pirkola, MMM

Jaloittelutauko ja kahvia Ponsse Oy:n teknologiaratkaisut aines- ja energiapuun ammattimaiseen korjuuseen Tuomo Moilanen, Ponsse Oyj

Uutta teknologiaa harvennusmetsien energiapuun korjuuseen Minna Lappalainen, Fixteri Oy

Bioetanolin tuotanto Kajaanissa Patrick Pitkänen, St1 Biofuels Oy

Pyrolyysiöljyn tuotanto ja loppukäyttö Kasperi Karhapää, Fortum Oyj

12.30 Omakustanteinen lounas13.30 Orgaaniset jätteet raaka-aineena Eloperäisen jätteen käsittelyn tulevaisuus Kainuussa Eero Piirainen, Ekokymppi

Kohti energiaomavaraista maatilaa Pasi Laajala, MTT Sotkamo

Liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy

14.30 Yhteenveto Jyrki Haataja, Suomen metsäkeskus Kainuu