85200 ALAVIESKA puh. 08 430 9300, faksi 08 430 509

KÄYTTÖOHJEKÄYTTÖOHJE

�

VM-aitosuorakylvö

Sisältö1. ARVOISA ASIAKAS 2

2. TEKNISET TIEDOT 3

3. KONEEN SÄÄTÄMINEN JA KYLVÖ 43.1 Kylvöasento 43.2 Kylvösyvyyden säätö 53.3. Kiertokokeen tekeminen 73.4 Pohjaläpän asento 103.5 Syöttölaitteet 103.7 Piensiemensäiliö - Kylvötaulukko 123.8 Kylvösyvyyden tarkistaminen 123.9 Traktorin ohjattavuus 12

4. KASVINSUOJELU 134.1 Juolavehnän torjunta 13

5. PUINTI / OLKI 14

6. HUOLTO 156.1 Koneen huoltokuntoon asettaminen 156.2 Koneen vaatimat huoltotyöt 156.2.1 Voimansiirto 156.2.2 Voitelukohteet 176.2.3 Koneen voitelu 176.2.4 Kiekkovantaan ja laakerin vaihto 196.2.5 Vannaspyörän vaihto 196.2.6 Takapyörästön rengaspaketin irroitus 206.2.7 Rengaspaketin purku renkaan korjausta varten 206.2.8 Rengaspaineet 206.2.9 Pulttien kireys 206.2.10 Koneen säilytys 21

7. LISÄVARUSTEET 217.1 Pyöränvälijyrä 217.2 Piensiementen kylvölaite 217.3 Hydraulinen ajolinjan merkitsin (sitkaimet) 227.4 Mekaaninen kylvölinjan merkitsin (merkkarit) 227.5 LH-Agro automatiikkasarja 227.6 Peittauslaite 237.7 Lannoitteen sähkösääto 237.8 Jälkihara 247.9 Etuhara 247.10 Pintavahdit 247.11 Sähköventtiili 247.12 Vannasviiksi 257.13 Rypsipyörästö 25

8 PINTA-ALAMITTARI 258.1 Anturi- ja virtakaapelien kytkentä 258.2 Varotoimenpiteet 268.3 Mittarin käyttöönotto ja kalibrointi 268.4 Mittarin käyttö 28

9. TURVALLISUUSOHJEET 299.1 Yleisiä ohjeita 299.2 Hydrauliikka 309.3 Suojautuminen öljyltä ja rasvoilta 309.4 Jäteöljy 319.6 Kylvölannoittimen puhdistus 31

10. VASTUUEHDOT 31

11. TAKUUEHDOT 32 Takuukortti 33

�

1. ARVOISA ASIAKAS

Onnittelemme hyvästä kylvökonevalinnasta ja toivomme, että se palvelemme Sinua pitkään.

VM-aitosuorakylvökoneen avulla voit säästää aikaa ja vähentää kustannuksia.

VM-aitosuorakylvömenetelmällä edut verrattuna perinteisiin kylvömenetelmiin:

- kynnön ja muokkauksen pois jäädessä työmäärä pienenee neljäsosaan- konekustannukset pienenevät puoleen- polttoainekustannukset pienenevät kuudenteen osaan- ympäristöpäästöt pienenee puoleen

Lisäksi ajokertojen vähentyessä:

- maan tiivistyminen vähenee- maan rakenne paranee- maan pieneliötoiminta lisääntyy ja luonnon oma ravinnekierto saadaan toimimaan viljelyn

hyväksi.

VM-aitosuorakylvö on tulevaisuuden kylvötekniikkaa josta voit hyötyä jo tänään.

�

2. TEKNISET TIEDOT

VM250 VM300 VM400Työleveys /cm �50 �00 400Kokonaisleveys /cm �80 ��0 4�0Korkeus /cm �74 �9� �94Pituus /cm 480 480 485Paino tyhjänä /kg �850 �600 4600Säiliön tilavuus /l �900 ��00 4�00Vannasluku �6 �0 �8Takapyörät ��5x�5,5/ 8ply ��5x�5,5/ 8ply �5.0/55X�7/�0 plyVannaspyörät kaikissa ilmakumit 4x8/ 6ply tai umpikumi 90x�50

VAKIOVARUSTEET:

VM250 VM300 VM400Valolaitteet x x xLannoiteseulat x x xHydr. vannaspainatus 50-�75 kg

x x x

Merkkarit taakse x x -

LISÄVARUSTEET:

VM250 VM300 VM400Jälkihara x x xLH-Agro automatiikkasarja x x xPeittauslaite x x xPiensiemen-/starttilantasäiliö x x xPyöränvälijyrä x x xHydraulinen työntövarsi x x vakiovarusteLannoitteen sähkösäätö x x xSäiliön pintavahdit x x xSitkaimet x x vakiovarusteSähköventtiili �/8 x x x

4

3. KONEEN SÄÄTÄMINEN JA KYLVÖ

3.1 Kylvöasento

Kone säädetään kylvöasentoon siten, että kylvettäessä kylvökoneen nostosylinterit (A) ovat ala-asennossa. Traktorin vetovarret asetetaan vaakatasoon, näin traktorin ohjattavuus on hyvä.Työntövarrella ( E ) säädetään kone oikeaan kylvöasentoon, sivupalkki ( C ) tulee kovilla mail-la vaakasuoraan ja kevyemmillä maalajeilla on palkin etureuna 20-50 mm ylempänä kuin takareuna. Suuntaistukivarret ( D ) ovat tällöin hieman taaksepäin roikuksissa, kone kylvää tällöin parhaiten ja kiipeää hyvin korkeidenkin esteiden yli. Pyöränvälijyrää ( F ) käytettäessä kone asetetaan työntövarrella oikeaan asentoon. Kylvettäessä ilman pyöränvälijyrää on huomioitava että nostolaitteen korkeus ei muutu kylvön aikana.

Väärä kylvöasento - vetovarret liian ylhäällä

Väärä kylvöasento - vetovarret liian alhaalla

Oikea kylvöasento

5

3.2 Kylvösyvyyden säätö

Kylvösyvyys keskimäärin 3 cm, säätö 3.-4. reikä edestäpäinKuva 3.2

Kylvösyvyys säädetään VM-aitosuorakylvökoneessa vannaskohtaisella tukipyörällä. Vantaan tuki-pyörät saa valinnaisesti, joko ilmatäytteisinä- tai ponnekumipyörinä. Kylvösyvyyden säätö tapahtuu kylvösyvyysrajoittimen asentoa siirtämällä. Kylvösyvyyteen vaikuttaa tukipyörän säädön lisäksi, kyl-vökoneen kylvöasento, vantaan jousivoima, vantaan tukipyörien ilmanpaine, sekä maan pehmeys. Vantaan työsyvyyttä säätävä kannatinpyörä sulkee kylvövaon ja peittää siemenen. Kylvösyvyytenä aitosuorakylvössä suoraan sängelle kylvettäessä suosittelemme keskimäärin 3 senttimetriä pien-siemenille keskimäärin � senttimetriä. Sama työsyvyys pätee sekä kevät että syyskylvöille. Ajonope-us vaikuttaa kylvösyvyyteen. Oikea kylvönopeus on 8-�� km/h.Kylvösyvyyden tarkistus on suoritettava normaaliajonopeudella ajetusta kohdasta. Matala kylvösy-vyys aitosuorakylvössä johtuu siitä, että siemenen kylvöpohja on kiinteä ja peittomulta siemenen päällä on tiivistetty. Vesi nousee kapillaarisesti pellon pintaan saakka, minkä johdosta siemen itää hyvin ja lannoite sulaa hyvin. Sänki- ja olkimassa vaikuttaa kosteuden säilymiseen kuivissakin olo-suhteissa. Tästä johtuen sama työsyvyys sopii kaikille maalajeille.

Ponnekumi-rengas

Ilmakumi-rengas

Hienojakoiselle ja kostealle maalle kylvettäessä on varottava liian syvälle kylvöä, koska kostea maa tiivistyy siemenen päällä herkästi ja oras ei pääse tiivis-tyneen maan läpi.Kynnetyille ja muokatuille maalajeille kylvettäessä päte-vät samat työsyvyyssuositukset kuin perinteisille kylvö-koneille. Kovilla ja kokkareisilla savimailla kylvösyvyys on 5-6 cm. Keveillä ja hienojakoisilla ns. hikevillä mailla sopiva työsyvyys on �-4 senttimetriä. Huomioitavaa on, että muokkaus ei saa olla kylvösyvyyttä suurempi, ettei siemenen alle jää itämistä haittaavaa irtomultaa.

6

Lisäksi kylvösyvyyteen vaikuttavat:

�. Kylvökoneen kylvöasennon tulee olla oikea. Traktorin nostolaitteen asento vaikuttaa kylvösy-vyyteen, jos kone nostetaan yläviistoon, kylvösyvyys pienenee ja laskettaessa syvenee.

�. Vantaan jousivoima säädetään maalajin- ja kovuuden mukaan. Jousivoima on vapaasti sää-dettävissä 50-�75 kilon välillä. Keveillä mailla käytetään pienempää jousivoimaa ja raskailla mailla suurempaa jousivoimaa. Kuitenkin aina niin suurta, että vako sulkeutuu.

�. Vantaiden tukipyörien ilmanpaine vaikuttaa kylvösyvyyteen siten, että alhaisella rengaspai-neella kylvösyvyys on suurempi kuin korkealla ilmanpaineella. Rengaspaine säädetään 0,5 – �,0 baarin välillä. Matalan rengaspaineen tarkoitus on irrottaa kosteissa olosuhteissa savi renkaan pinnasta. Ennen kylvöjen aloittamista on syytä tarkistaa, että kaikissa renkaissa on sama rengaspaine. Muutoin kylvösyvyys voi vaihdella vannaskohtaisesti.

4. Maan pehmeys vaikuttaa kylvösyvyyteen siten, että pehmeällä maalla kylvösyvyys pyrkii kas-vamaan ja kovilla mailla pienenemään. Sen vuoksi vannaspaino on syytä säätää maalajikoh-taisesti. Hydraulisella vannaspainonsäädöllä varustetussa koneessa vannaspaino voidaan säätää ajon aikana. Esimerkiksi pellon multavassa päässä vannaspainoa voidaan pienentää ja savisessa päässä lisätä, jolloin kylvösyvyys saadaan pidettyä haluttuna. Koneen oikeassa reunassa oleva viisari osoittaa vannaspainon määrän.

Näillä tekijöillä voidaan vaikuttaa siihen, että kylvösyvyys pysyy haluttuna.

Kuva 3.3 Hydraulinen vannaspainatus

7

3.3. Kiertokokeen tekeminen

�. Nostetaan nostosylintereillä konetta sen verran, että voimansiirron hammaskoske-tus irtoaa.

�. Otetaan voimansiirron suojus pois. Uu-

demmissa malleissa nostetaan ylös.

�. Lasketaan syöttösuppilosto alas ja asete-taan kiertokoekaukalot sen syöttöakselis-ton alle, josta otetaan kiertokoe.(kuvat �.4 ja �.5)

4. Irroitetaan lannoite tai siemenpuolen sok-ka syöttöakselin hammasrattaasta (ku-va �.6). Kiertokoe otetaan sen syötinri-vin kohdalta, jossa sokka on paikoillaan.

Koneen etummainen säiliö on tarkoitet-tu lannoitteelle ja takimmainen siemenel-le ja takaylänurkassa oleva säiliö piensie-menelle.

5. Syöttömäärät säädetään ruuvityyppises-tä säätöpyörästä. Kylvömäärän pääas-teikko on säätöpyörän lukitsimessa ja vä-liasteikko säätöpyörän kehällä. Koneen päädyssä oleva kylvötaulukko antaa oh-jearvon syöttölaitteiden säädölle. Kylvö-taulukossa pystysuora asteikko ilmoittaa syöttömäärän hehtaaria kohden. Vaaka-suora asteikko osoittaa säätöpyörän ase-tuksen. Vaakasuoralla asteikolla alemmat suuremmat numerot osoittavat pääastei-kon arvoja ja ylemmät pienemmät nume-

Kuva 3.4 Syöttösuppilosto lasketaan alas.

Kuva 3.5 Kiertokoekaukalon asettaminen paikoilleen.

Kuva 3.6 Syötinakselien sokat.

Kuva 3.7 Säätöpyörä ja asteikot

8

rot väliasteikon arvoja. Kylvötaulukon viivoista valitaan kylvettävän siemenen tai lannoitteen ohjeviiva. Halutun kylvömäärän ja ohjeviivan leikkauspisteen kohta osoittaa alaspäin vaaka-suoralla asteikolla syöttöpyörän asennon. Esim kylvettäessä ohraa �00 kg/ha on säätöpyö-rän asetus noin 4,7. Säätöpyörää on kierrettävä siten, että säätöpyörän kehällä oleva ura tu-lee pääasteikolla kohtaan 4. Lisäksi säätöpyörää kierretään vielä siten, että ympyräasteikon lovi tulee lukitsijassa n:o 7 kohdalle. Siemenpuolen säätöpyörää ulospäin kierrettäessä, kyl-vettävät siemenmäärät kasvavat. Lannoitepuolen säätöpyörää sisäänpäin kierrettäessä kyl-vettävät lannoitemäärät kasvavat. Asian voi varmistaa myös katsomalla syöttölaitteesta: Syö-tönmäärä kasvaa kun tela menee syöttimen sisään ja pienenee kun tela tulee ulos syöttimes-tä. Säätöpyörien yläpuolella on nuoli, joka kertoo mihinpäin säätöpyörää täytyy kääntää.

Kuva 3.8 Kylvötaulukko

Kiertokokeen jälkeen on tärkeä laittaa kaikki sokat paikoilleen, koska syöttö ei toimi niissä akseleissa, joista sokka puuttuu!

9

6. Kiertokoeveivillä pyöritetään (Kuva �.9) akselia myötäpäivään � kierros sekunnissa.

� aarin ala saadaan kiertämällä VM�50 konetta �4 kierrosta VM�00 konetta �� kierrosta VM400 konetta 9 kierrosta Vanhemmissa koneissa on isompi vetoratas voimansiirrossa, jolloin kiertokokeen kierrosmäärät ovat isommat. Muutos on tapahtunut kesällä �00�. Katso pinta-alamittarin kalibrointi. Vanhemmissa koneissa kierrosluvut ovat seuraavat:

VM�00 konetta �4 kierrosta VM400 konetta �� kierrosta

Kuva 3.9 Kiertokoeveivin pyöritysakseli

7 Punnitaan kaukaloihin tulleet määrät ja säädetään säätöpyörästä uudelleen kunnes punnitus-tulos vastaa haluttua määrää. Kiertokoe määrä vastaa aarin alaa, joten hehtaarille tulevat määrät ovat satakertaisia.

8. Lannoite- ja piensiemensäiliöistä syöttömäärien säätö tehdään samalla tavalla.

9. Tärkeää on muistaa laittaa sokka takaisin paikoilleen kiertokokeen oton jälkeen. �0. Laitetaan voimansiirron suojus paikoilleen.

HUOMIOITAVIA ASIOITA

- Kiertokokeen jälkeen on tärkeää muistaa laittaa kaikki sokat paikoilleen syöttöakseleihin, koska syöttö ei pyöri niissä akseleissa, joista sokat puuttuvat.

- Kylvötaulukon ohjemäärät ovat keskivertomääriä ja siten vain suuntaa antavia.- Kiertokoe on syytä tehdä aina kun syöttömääriin tarvitsee tehdä muutoksia, varsinkin lannoi-

tepuolella määrät voivat vaihdella suuresti lannoitteen kosteudesta ja juoksevuudesta johtu-en. Siemenpuolella peittausaine ja siemenen puhtaus vaikuttavat juoksevuuteen. Siemenen

�0

seassa ei saa olla oljenpätkiä, sillä ne tukkivat syöttimet.- Tiellä ajettaessa säiliöt täynnä lannoitetta kauransiemen saattaa tärinästä johtuen holvaantua

ja siksi on syytä seurata, että kaikista syöttimistä tulee lannoitetta, kun kylvö aloitetaan. Syk-syllä tai sateen jälkeen lannoite saattaa imeä kosteutta syöttimiin ja siten lannoitteen juokse-vuus muuttuu

- Jos epäilee, että kosteutta on päässyt syöttimiin tai tärinästä johtuen lannoite on holvaantu-nut, kannattaa tehdä kiertokoe kaukaloihin ja todeta silmämääräisesti, että syötön määrä on joka syöttimestä tasaista. Kokeen jälkeen sokka takaisin paikoilleen.

- Mikäli kylvettävät lannoitemäärät ylittää 700 kg/ha on koneen voimansiirtoon vaihdettava pie-nempi ketjuratas ! Se on tilattavissa tehtaalta.

- Aitosuorakylvössä suositellaan siemenmäärän lisäystä �0-�0 %.

3.4 Pohjaläpän asento

Siemenen ja lannoitteen syöttömääriin vaikuttaa oleellisesti syöttimen pohjaläpän asento. Pohjalä-pän 0-asento on tarkoitettu piensiemenen kylvöön (välys 0,5 mm). �-asento on tarkoitettu siemenen ja lannoitteen kylvöön. �- ja � asento on tarkoitettu suurille siemenille, kuten herneelle. Pohjaläpän asentoa säädetään säätövivun asentoa muut-tamalla loviasteikolla. (Kuva �.�0). Säätövivun asento on tärkeä onnistuneelle kylvölle, koska yhden loven verran väärä asento säätövivussa saattaa vaikuttaa syöttömäärään n. �7 %. Sää-tövivun 0-asento voidaan vielä erikseen säätää loviasteikkoa säätämällä. On tärkeää tarkistaa, että kun säätövipu on 0-asennossa, pohjaläpän ja syöttötelojen välys on silloin 0,5 mm. Tämä voidaan todeta painamalla pohjaläppää sormel-la syöttötelaa vasten. Syötinakselin jokaisen syöttimen pohjaläpän keskinäinen välys voidaan säätää jokaisesta pohjaläpästä erikseen siten, että välys on sama kaikissa syöttimissä. Tällöin saadaan syöttömäärät tasaisiksi koko kylvöleveydelle.

3.5 Syöttölaitteet

Syöttölaitteet ovat ns. työntörihla- tyyppisiä eli syöttömääriä voidaan säätää rihlan tehollista pituutta muuttamalla. Syöttölaitteet saavat ketjun välityksellä voimansa koneen vasemmasta pyörästöstä. Syöttölaitteessa syöttökammion ja säiliön välissä on sulkulevy, jolla voidaan sulkea syöttökammion syöttö kokonaan. Sulkemalla osa syöttölaitteistosta sulkulevyllä, voidaan koneella kylvää vajaalla työleveydellä. Rypsin kylvössä on sulkulevyä suljettava kolme pykälää ja heinän siemenen kylvössä kaksi pykälää kiinni.

Kuva 3.10

��

Kuva 3.11

Koneen säiliöt tyhjennetään siten, että ylimää-räinen siemen tai lannoite otetaan säiliöstä vantaiden kautta pressun päälle. Jos kone on melkein tyhjä, voidaan vähäinen määrä laskea syöttölaitteiden kautta kiertokoekaukaloon, jos-ta se voidaan tyhjentää säilytettäväksi. Syötti-men pohjaläpänvivulla voidaan annostella kier-tokoekaukaloon menevää määrää. Lopuksi läppä avataan kokonaan ja pyöritetään syötti-miä kiertokoeveivistä, jolloin kone tyhjenee täy-sin. Tyhjennystä voidaan tehostaa lopuksi pai-neilmapistoolilla, jolla koneesta saadaan pu-hallettua kaikki siemenet ja lannoitteet pois säi-liöistä ja syöttimistä.

��

3.7 Piensiemensäiliö - Kylvötaulukko

Taulukon arvot ovat ohjeellisia johtuen siementen laadun vaihtelusta, ne voidaan varmistaakiertokokeella. Esim. haluttu kylvömäärä on �� kg/ha timoteita, säätöasteikon asento �,5.

3.8 Kylvösyvyyden tarkistaminen

Kylvösyvyys on syytä tarkistaa sekä traktorin renkaiden jäljistä että pyörien välistä muutaman kerran päivässä. Kylvösyvyyden tarkistaminen voidaan tehdä kaapimalla kylvörivin kohtaa esimerkiksi las-talla. Lasta voidaan laittaa lappeelleen pellon pintaan uran päälle ja sen jälkeen mitataan siementen syvyys urasta metrimitalla. Huomioitavaa on, että ajonopeus vaikuttaa kylvösyvyyteen.Suositeltava ajonopeus on noin 8-�� km/h.

3.9 Traktorin ohjattavuus

Pienehkön traktorin ohjattavuus saattaa heiketä aitosuorakylvökonetta vedettäessä, koska osa kyl-vökoneen painosta siirtyy traktorin taka-akselistolle. Mikäli ohjattavuus heikkenee, suosittelemme etupainojen käyttöä traktorissa. Samoin traktorin painonsiirtojärjestelmä on syytä kytkeä pois päältä. Tämä sen takia, että painonsiirtojärjestelmää käytettäessä nostolaitteen korkeus voi muuttua kuor-mituksen mukaan ja se vaikuttaa samalla kylvösyvyyteen. Nostolaitteisiin voi asentaa �-haaraisen kettingin, jossa haarat ovat vetotapeissa ja keskilenkki on työntövarrentapin kiinnityspisteessä.Ketjulla voidaan säätää vetokartun korkeus sopivaksi ja nostolaite voidaan laskea ketjun varaan.

��

4. KASVINSUOJELU

4.1 Juolavehnän torjunta

Aitosuorakylvössä maata ei muokata millään tavalla. Tämän vuoksi monivuotiset juuririkkakasvit, kuten juolavehnä, on torjuttava glyfosaatilla. Jos juolavehnää tai muita monivuotisia rikkakasveja on vähänkään, niin ne on torjuttava, koska muutoin ne kesän aikana valtaavat kasvustoa ja aiheuttavat siten sadon menetyksiä.

Käyttäjien kokemuksien mukaan paras juolavehnän torjunta-ajankohta on ennen kylvöä. Silloin kas-vukausi on alussa ja monivuotiset rikkakasvit ovat hyvin esillä torjunnalle. Keväällä rikkakasvit ovat herkimmilläään torjunnalle ja jo puoli annosta glyfosaattia (�,5-� l/ha) riittää torjumaan ne. Ennen kylvöä suoritetussa torjunnassa varjopuolena on se, että kaikilla rikkakasveilla kasvu ei ole vielä lähtenyt käyntiin ja ne saattavat nousta vasta myöhemmin esille. Sen vuoksi on odotettava riittävän kauan että kasvukausi lähtee kunnolla liikkeelle ennen ruiskutusta.

Torjunnan voi suorittaa myös kylvön jälkeen ennen orastumista. Silloin kasvukausi on pitemmällä, mutta epäkohtana on se, että osa rikkakasveista voi olla vantaan heittämän mullan alla piilossa, mi-kä heikentää torjuntatulosta. . Kylvön jälkeiseen torjuntaan liittyy myös sääriski. Jos kylvön jälkeen sataa tai tuulee kovasti voi torjunta jäädä suorittamatta ennen viljan orastumista

Keväällä tapahtuvaan torjuntaan kannattaa varata glyfosaatti hyvissä ajoin, sillä keväällä ainetta ei välttämättä ole saatavilla.

Juolavehnän torjunnan voi suorittaa myös syksyllä. Ennen puintia tapahtuva torjunta on nykyään sallittua, mutta siinä epäkohtana on torjunta-ainejäämät, jotka saattavat siirtyä ravintoketjussa eteenpäin. Puinnin jälkeisen torjunnan onnistumiseen vaikuttaa puinnin jälkeiset säät ja miten rik-kakasvit ovat esillä. Syksyllä lämpötila on matalampi kuin keväällä ja kasvukausi on lopuillaan, siksi torjunta-ainetta tarvitaan enemmän (�-4 l/ha), Puinti kannattaa tehdä tavallista pitempään sänkeen siten, että rikkakasvista jää muutama lehti esille. Puimurin silppurin on syytä olla hyvässä kunnossa ja hajotinlevyt säädettyinä siten, että silppu leviää koko puimurin työleveydelle. Puinti suoritetaan siten, ettei oljista muodostu kasoja päisteisiin. Syysruiskutus voidaan tehdä myös puimuriruiskulla täsmäruiskutuksena siten että torjunta-ainetta annostellaan vain tarvittaviin paikkoihin ja keväällä suoritetaan varsinainen ruiskutus.

Monivuotisten rikkakasvien torjunnan lisäksi suoritetaan orastumisen jälkeen normaali siemen- rik-kakasvien torjunta sekä tautitorjunta tarpeen mukaan. Kokemuksen mukaan aitosuorakylvössä ei esiinny tauteja normaalia enempää. Kasvinvuorottelulla voidaan vähentää tautien esiintymistä.

Glyfosaatin käytöstä johtuva ympäristöhaitta on aitosuorakylvössä huomattavasti pienempi kuin pe-rinteisessä viljelyssä, Aitosuorakylvössä glyfosaattia ei kynnetä maahan vaan se jää pellon pinnalle jossa mikrobitoiminta hajottaa sen .

�4

5. PUINTI / OLKI

VM-aitosuorakylvössä kylvöpohja tehdään puimurilla ja ruiskulla. Puinti kannattaa tehdä pitkään sänkeen, silloin olkisilppua tulee vähemmän eikä se peitä niin paljon rikkakasveja. Pysty kasvus-to ja pitkä sänki helpottavat myös rikkakasvitorjunnassa koska silloin jää puitaessa rikkakasveista useampi lehti esille. Olkimassa on syytä silputa mahdollisimman lyhyeksi ja on tärkeää että silppu leveää koko puimurinleveydelle. Puinti on suunniteltava siten ettei puidessa synny paljon olkikasoja. Olkikasat eivät haittaa kylvötyötä mutta ne haittaavat siemenen itämistä. Lisäksi ne suojaavat rikkakasveja ruiskutuksessa. Tämän vuoksi olkikasat on syytä levittää sänkimurskaimella, heinänpöyhimellä tai olkiharalla tasaiseksi kerrokseksi pellon pinnalle. Oljen polttamista tai sen poiskeräämistä emme suosittele ellei sitä tarvita hyötykäyttöön. Kattavasta sänki- ja olkipeitteestä on paljon hyötyä pellolle sillä se muodostaa suotuisat olosuhteet pieneliö- ja mikrobitoiminnalle. Se pitää pellon lämpötilan pieneliö- ja mikrobitoiminnalle edullisena ja estää kosteuden liiallisen haihtumisen kasvukauden aikana. Olkimassa on myös pien-eliöiden ravinnon lähde.Viljankorjuussa on vältettävä ylimääräisiä ajokertoja pellolla ja varsinkin raskailla viljakärryillä ajoa ettei pellolle syntyisi raiteita. Jos raidekohtia syntyy ne paikat voi tasata kevytmuokkaamalla.

KYLVÖAJANKOHTA:

Käyttäjien mukaan paras kylvöajankohta on muutama päivä myöhemmin kuin perinteisessä vilje-lyssä.Yleensä sopiva ruiskutusajankohta keväällä on silloin kun perinteisesti viljelevät lähtevät muokkaamaan peltoja. Kylvö suoritetaan n. �-� pv ruiskutuksen jälkeen.Aitosuorakylvössä on varottava liian aikaista kylvöä liian kosteaan maahan. Parhaaseen lopputu-lokseen päästään kun odotetaan niin kauan, että maa on riittävän kuivaa jolloin kylvettäessä vako murenee reunoiltaan kiinni. Maa on liian märkää kylvettäväksi kun vako jää kiinteäksi reunoiltaan eikä murene kunnolla kiinni.

KASVURYTMI

Sänkipeitteinen maa lämpenee ja kuivuu hitaammin kuin muokattu maa. Sen vuoksi kasvurytmi onAitosuorakylvössä syyspainotteinen Kasvi pystyy kuromaan kylvöajankohdan eron kesänaikana kiinni ja puimaan yleensä päästään yhtä aikaa perinteisen kanssa.

�5

6. HUOLTO

6.1 Koneen huoltokuntoon asettaminen

Ennen huolto-, puhdistus-, voitelu-, asennus- tai säätötöitä, varmista aina, että traktorin voimansiirto ja hydrauliikka on poiskytketty ja moottori pysäy-tetty. Irrota virta-avain tahattoman traktorin tai työkoneen liikkeellelähdön estämiseksi. Tue kone huolellisesti paikalleen ennen kuin aloitat huoltotyöt.

6.2 Koneen vaatimat huoltotyöt

Kuva 6.1 Kuva 6.2 Yksityiskohdat seuraavalla sivulla.

Päävoimansiirron ketjun kireys tarkistetaan sisäänajon jälkeen ja sen jälkeen �-� kertaa käyttö-kaudessa. Ketju sijaitsee taka-akseliston sivupalkin D sisällä. Kiristys tapahtuu taittopyörää palkin pituussuunnassa siirtämällä (Kuva 6.�). Tämän jälkeen taittopyörä kiristetään paikoilleen. Hammas-kosketuksen ketjun kireys säädetään ketjunkiristimellä C (Kuva 6.4).Syötinakselin voimansiirtoketju kiristetään siirtämällä nivellaakeripesää B (Kuva 6.6) taaksepäin. Karistaja-akselin ketju kiristetään kiristyspyörällä A (Kuva 6.5). Hammaskosketuksen kireyttä säädetään jousikuormitteisella kiristimel-lä E (Kuva 6.8). Piensiemen/starttilannoitesäiliön ketjun kireyttä säädetään kiristyspyörällä F (Kuva 6.�). Voimansiirron kiinnityspulttien, kuten laakeriyksiköitten, kireys on syytä tarkistaa ennen kutakin käyttökautta. tarkasta rullaketjujen kireys kuitenkin heti ensimmäisen kylvöpäivän aikana!

6.2.1 Voimansiirto

Voimansiirrossa huoltoa vaativat ketjut. Ne tulee kylvöjen jälkeen irroittaa ja laittaa pestynä moot-toriöljyastiaan talveksi likoon. Keväällä konetta käyttöön otettaessa roikutetaan ketjut kuiviksi. Ketjuja ei rasvata käyttökauden aikana. Ketjut säädetään oikeaan tiukkuuteen.Voimansiirron laakerit tarkistetaan ketjujen pois-saollessa, jolloin voidaan jokaista akselia pyörit-tää käsin ja todeta laakereiden kunto. Laakerit ovat kestovoideltuja.

�6

Kuva 6.3 (Palkin sisällä) Kuva 6.4 (Hammaskosketuksen ketjusäätö)

Kuva 6.5 (Karistaja-akselin ketju) Kuva 6.6 (Syötinakselin ketju)

Kuva 6.7 (Sokkapyörän voitelu, liukulaakerit) Kuva 6.8 (Hamaskosketuksen jousi)

�7

6.2.2 Voitelukohteet

Vantaiden suuntaistukivarret on voideltava vähintään 50 ha välein. Muut rasvauskohteet vähintään kerran käyttökaudessa. Voideltaessa on varmistettava, että voitelunippa on auki ja että voidellaan niin kauan, että rasvaa pursuaa ulos nivelestä. Ylimääräinen rasva pyyhitään pois. Kiekkovantaiden ja voimansiirron laakereissa on käytetty kestovoideltuja laakereita, joten niitä ei tarvitse voidella. Voitelunippoihin riittää yleensä �-� puristusta rasvapuristimella . Käyttökauden jälkeen varastoita-essa konetta painevesipesun ja kuivauksen jälkeen metallipintoihin on suositeltavaa käyttää siihen tarkoitettua sumutettavaa konesuojaöljyä. Kulkutasoille ei saa sumuttaa öljyä !

Voitelukohde VoiteluväliKäyttökausi 50 ha �00 ha Kpl

VM�50Kpl

VM�00Kpl

VM400Suuntaisvarret x x 64 80 ���Pyörän laakerit x x 4 4 6Vannaspyörät x �6 �0 �8Pyörän varsi x x �6 �0 �8Nostosylinteri x 4 4 4Vannaspainoakseli x �6 �0 �8Säätöpyörän laakeri x x - �-4 �-4Taka-akseliston kiinnitys x x � � �Vetolaite x x � � �Sitkaimet x x 6 6 6Vannaspainosylinteri x x � � �Pyöränvälijyrä x x 4 4 4Rullaketjut x 4-6 4-6 4-6Sokalliset hammasrattaat x

Suuntaistukivarsissa käytetään sitkeää, pitkäkuituista rasvaa.

6.2.3 Koneen voitelu

Kuva 6.9

Koneen vantaiden suuntaistukivarsien nivelet on voideltava 50 ha välein. Voideltaessa on varmis-tettava, että voitelunippa on auki ja että rasvaa painetaan niin kauan, että se pursuaa ulos nive-lestä. Ylimääräinen rasva pyyhitään pois. (Kuva 6.9) Käytettävä pitkäkuituista tappirasvaa. Uudemmat mallit kestovoideltuja

Kiekkovantaiden laakereissa on käytetty kesto-voitelua, joten niitä ei tarvitse voidella.

�8

Kuva 6.10

Vannaskohtaisissa tukipyörissä (Kuva 6.��) on voitelunipat, jotka tulee rasvata kerran käyttökaudes-sa. Tukipyörien varren holkki (Kuva 6.��) rasvataan samalla kertaa. Ylimääräinen rasva pyyhitään pois.

Kuva 6.11 Kuva 6.12

Kuva 6.13

Kylvökoneen taka-akseliston ripustuksen nivel-holkeissa, jotka sijaitsevat säiliön etunurkissa, on voideltavat rasvanipat. Ne tulee voidella 50 h välein. Rasvaa painetaan niin kauan, että si-tä pursuaa ulos nivelholkista. Ylimääräinen ras-va pyyhitään pois.

Vannaspainon nivelissä (Kuva 6.�0) on ras-vanippoja. Ne on voideltava ennen kylvökautta. Rasvaa painetaan niin kauan, että sitä pursu-aa ulos nivelholkista. Ylimääräinen rasva pyyhi-tään pois.

�9

Vetolaitteessa on voideltavia rasvanippoja. Rasvaa painetaan niin kauan, että sitä pursuaa ulos nivelholkista. Ylimääräinen rasva pyyhitään pois. Voitelu on suoritettava päivittäin suuresta rasituk-sesta johtuen!

Kuva 6.14 Kuva 6.15

6.2.4 Kiekkovantaan ja laakerin vaihto

Varmista, että kone on asetettu kunnolla paikoilleen. Nostosylinterit ovat yläasennossa ja suljettuina pallohanoilla. Traktorissa tulee olla seisontajarru kytkettynä ja moottori sammutettuna ennen koneen alle menemistä. Takakulkusilta nostetaan yläasentoon ja lukitaan sinne rengassokilla. Lautastavaihdettaessa tarvitaan vasara ja meisseli laakerisuojakupin irroitusta varten. Ennen vaihtoa suorita vantaiston pesu mielellään painepesurilla.Laakerikupin alla on lukitusruuvi laakeripesän navalla. Vasemmalla vasenkätinen ja oikealla oikea-kätinen. Ruuvin irroituksen jälkeen voidaan laakeripesä kammeta esimerkiksi rengasraudalla irti navalta. Kiekkovannas on kiinnitettynä neljällä lukkoruuvilla laakeripesään. Ruuveja irroitettaessa on vannas kiinnitettävä ruuvipenkkiin. Käytä suojakäsineitä ja varo teräviä reunoja! Laakeri on lukittu pesäänsä lukitusrenkaalla, jonka irroitukseen käytetään lukkorengaspihtejä. Lukitusrenkaan irroituk-sen jälkeen painetaan laakeri irti pesästä korjaamopuristimella. Laakeri on kestovoideltu, joten sitä ei voida rasvata. Uusittujen osien jälkeen asennuksessa on huomioitava kiekkovantaiden riittävä pu-ristuma toisiaan vasten. Normaali puristuma saavutetaan, kun kiekot vastaavat toisiinsa n. ¼ kehän matkalta. Vantaan kuluessa kiristystä voidaan lisätä poistamalla laakerin alla oleva sovitusaluslevy tai vaihtamalla se ohuempaan.Normaali olosuhteissa kiekkovantaiden kiristys tai vaihto tulee kysymykseen usean käyttökaudenjälkeen.

6.2.5 Vannaspyörän vaihto

Varmista, että kone on asetettu kunnolla kiinni traktorissa. Traktorissa tulee olla seisontajarru kyt-kettynä . Takakulkusilta nostetaan yläasentoon ja kiinnitetään rengassokilla. Nostetaan konetta, että vantaat irtoavat maasta. Laitetaan rikkoutuneen pyörän vantaan alle � kpl �x4 lankunpätkät lappeelleen päällekkäin. Lasketaan vannas lankkujen päälle, tällöin vannas nousee muista vantaista ylemmäs ja rengasripustuksen saranatappi voidaan irrottaa. Pyörä ripustusrunkoineen nostetaan korjattavaksi.Laakerisuojakuppi kierretään auki, jolloin päästään irroittamaan laakerinkiristysmutteri. Pyörä ir-roitetaan akselistaan ja kumi poistetaan vanteelta rengasraudalla tai rengaskoneella. Ilmarenkaan rikkoutuessa sisukumi paikataan. Rengas laitetaan ripustuksineen paikoilleen.

�0

6.2.6 Takapyörästön rengaspaketin irroitus

Aja kylvökone kovalle ja tasaiselle alustalle. Kytke traktorin seisontajarru. Nosta koneen säiliö ylä-asentoon nostosylintereillä. Aseta n. puoli metriä korkeat tukevat tuet takapään sivupalkkien keski-paikkeille ja laske nostosylinterit alas. Sammuta traktori ja ota virta-avaimet pois tahattomankäynnistämisen estämiseksi. Sulje nostosylinterien pallohanat. Irroita rikkoutuneen rengaspaketin laakeripukin ja laippalaakerin ruuvit. Laske traktorin nostolaitteet alas, jolloin takapää nousee ylös, silloin voit vierittää rengaspaketin pois alta.

6.2.7 Rengaspaketin purku renkaan korjausta varten

Tyhjennä ilmat kaikista paketin pyöristä Irroita pinnapultit ( 6 kpl) avaamalla mutterit. Venttiilit irroi-tetaan laipastaan, jolloin vaurioitunut rengas voidaan irroittaa. Korjattava rengas on syytä viedä ku-mikorjaamoon, koska 8-kankaisen kumin poistaminen vanteelta käsityökaluin on vaikea. Rengas on tubeless-tyyppinen. Rengas paikataan ja tarvittaessa asennetaan sisäkumi. Kokoonpanossa kiinnitä huomio jatkoletkuliitosten pitävyyteen sekä ettei ilmaletkut jää pinnapulttien eikä vanteiden väliin. Kiristä pinnapultit tasaisesti momenttia useaan kertaan lisäämällä, jotta rengaspaketti olisi mahdol-lisimman suora. Lopullinen kiristysmomentti tulee olla n. �� kpm. Tarkista pulttien kireys seuraavan käyttöpäivän aikana.

6.2.8 Rengaspaineet

6.2.9 Pulttien kireys

Taka-akseliston pinnapulttien kireys on tarkistettava koneen sisäänajon jälkeen. Pulttien kireys tar-kistetaan tämän jälkeen vuosittain. Kiristysmomentit löytyy varaosakirjan viimeiseltä sivulta.

Konetta huollettaessa on syytä tarkistaa, että kaikki pultit ovat kireällä ja tapeissa olevat sokat pai-koillaan.

Vantaiden tukipyörien rengaspaineena käyte-tään 0,5 – �,0 baaria. Vantaiden tukipyörien pieni rengaspaine auttaa pitämään renkaan puhtaana märissä ja savisissa olosuhteissa. Vantaiden tukipyörien rengaspaineita on seu-rattava jatkuvasti. Tyhjä rengas vaikuttaa kylvö-syvyyteen. Kaikissa vantaan tukipyörärenkais-sa tulee käyttää samaa ilmanpainetta, muutoin vannaskohtainen työsyvyys voi vaihdella. Pon-nekumirenkaissa ei rengaspainetta voi säätää.

��

6.2.10 Koneen säilytys

Konetta säilytetään kuivassa paikassa ja auringon valolta suojattuna. Lannoitesäiliö ja koneen maa-lipinta on puhdistettava käytön jälkeen hyvin. Säiliöt ja maalipinnat voidaan pestä asianmukaisella pesuaineella ja lämpimällä vedellä. Veden joutumista sähkölaitteisiin tulee varoa.

Piensiemensäiliön yhdyskourut on syytä irrottaa ja pestä niihin tarttunut lannoite kourun pohjalta.

Kiekkoleikkurit voidaan puhdistaa korkeapainepesurilla, jonka jälkeen ne voidaan ruiskuttaa kevyes-ti öljyllä ruostumisen estämiseksi.

Vaurioitunut maalipinta voidaan paikkamaalata pesun jälkeen. Maalipinta voidaan suojata kevyes-ti öljyämällä.

Konetta on syytä säilyttää siten,. että vantaat ovat hieman kohollaan maasta ja vantaiden jousipai-natus on pienimmässä asennossa.

7. LISÄVARUSTEET

Lisävarusteiden mukana seuraa kunkin varusteen kokoamis- ja asennusohje. Ohjeen mukana seu-raa myös varaosaluettelo.

7.1 Pyöränvälijyrä

7.2 Piensiementen kylvölaite

VM-aitosuorakylvökone voidaan valita kahdella, kolmella tai neljällä säiliöllä varustettuna. Kolmisäi-liöisessä mallissa takimmaista säiliötä käytetään piensiemenille tai starttilannoitteelle. Piensiemen-säiliösta voidaan tehdä kiertokoe samalla periaatteella kuin itse siemensäiliöstäkin, suoraan kierto-kaukaloihin.

Piensiemenet voidaan kylvää pellon pinnalle ottamalla yhdyssuppiloon johtava kourukasetti pois pai-koiltaan. Tässä menetelmässä haittana on se, että tuuli saattaa kuljettaa piensiemenet epätasaisesti pellon pinnalle.

Välijyrällä voidaan tiivistää traktorin pyörien väli, jolloin kylvettävä maa saadaan kauttaal-taan yhtä tiiviiksi. Orastuminen on tämän an-siosta tasaista ja vilja tulentuu yhtäaikaisesti. Pyöränvälijyrä nostetaan ylös maantieajossa ja pidetään alhaalla vain kylvettäessä.

��

7.3 Hydraulinen ajolinjan merkitsin (sitkaimet)

7.4 Mekaaninen kylvölinjan merkitsin (merkkarit)

Kylvölinjan merkitsijöitä käytetään silloin, kun halutaan peltoon jälki edellisen kylvövaon ja seuraa-van kylvettävän vaon puoliväliin. Merkitsimet ovat kiinnitetty jälkiharan runkoon ja ne nousevat auto-maattisesti samoin kuin jälkiharakin ylös, kun konetta nostetaan. (katso kuva 7.8)

7.5 LH-Agro automatiikkasarja

Mikäli kylvökone on varustettu ajouran merkitsimellä, sisältää se silloin myös sähköisen pinta-alamit-tarin. Kun ajouramerkitsin kytketään traktorin sähköpistokkeeseen, kytkeytyy samalla myös sähköi-nen pinta-alamittari. Mittari tarvitsee toimiakseen �� V:n jännitteen. Yleensä traktorin pistokkeeseen tulee virta, kun vähintään parkkivalot ovat päällä.

Mittari saa impulssinsa koneen vasemmassa päädyssä olevasta anturista, jota koneen liikkuessa kiertää tehomagneetti. Anturi toimii siten, että anturi varautuu magneetin ohitettua anturin toisen pään ja purkautuu kun magneetti ohittaa anturin toisen pään.

Ajouramerkitsimellä saadaan pysäytettyä trak-torin pyöränjälkien kohdalta syöttö, jolloin pel-toon jää ruiskuttamista varten ajourat. Merkitsi-met toimivat sähköisellä kytkimellä, joita ohja-taan joko manuaalisesti tai tietokoneen avulla ohjaamosta. Tietokoneversiossa on lisäksi tun-nistimet, jotka seuraavat tapahtumaa ja ilmoit-tavat mahdollisista virheistä ohjaamossa ole-vaan näyttöön. Systeemi laskee itse ennalta annettujen arvojen perusteella, koska ajourat täytyy tehdä.

Ajolinjan merkitsijöitä käytetään silloin, kun ha-lutaan peltoon selvät jäljet seuraavaa ajoker-taa varten. Ajolinjan merkitsimet saavat käyt-tövoimansa traktorin hydrauliikasta (manuaa-likäyttö). Käyttö hoidetaan yhdellä kaksitoimi-ventiilillä. Sitkaimet merkkaavat traktorin keski-linjan, jolloin konepellissä olisi hyvä olla keski-linja merkittynä. Sitkaimet ovat vakiovarustee-na VM400:ssa.

��

Mittarin neljänneksi viimeisin luku osoittaa hehtaareja. Luku ����5 tarkoittaa �� ha ja ��,5 a. Luis-ton vaihtelusta ja peltokuvioiden epäsäännöllisyydestä (päällekkäin kylvöstä) johtuen voi aarin kym-menykset jättää ilman suurempaa huomiota.

Mittarin sisällä on akku, joka lataamattomana kestää n. 5 vuotta. Akku lataantuu aina sen saadessa impulssin.

Mittari voidaan nollata painikkeen avulla.

7.6 Peittauslaite

7.7 Lannoitteen sähkösääto

Peittauslaite peittaa siemenen kylvötapahtu-man yhteydessä, jolloin vältytään erilliseltä peit-taustyöltä. Peittauslaitteella saavutetaan tarkka peittaustulos, eikä kylvön jälkeen jää peitattuja siemeniä. Peittauslaite soveltuu kaikille jauhe-peittausaineille.

Aitosuorakylvökoneet voidaan varustaa myös lannoitteen kaukosäätölaitteella, jolloin syöttö-määrää voidaan säätää ajon aikana ohjaamos-ta käsin. Lannoitteen syötönsäätöä tarvitaan erityisesti lohkoilla, joilla maalaji vaihtelee. Oh-jaamoon sijoitetusta nappikotelosta ohjataan syötinakselilla olevaa sähkösylinteriä. Viirari-näyttö on koneen oikeassa etunurkassa.

�4

7.8 Jälkihara

7.9 Etuhara

7.10 Pintavahdit

Siemen ja lannoitesäiliöön on saatavana sähköiset pintavahdit, jotka hälyttävät ohjaamossa olevan summerin ja valon avulla säiliöiden tyhjenemisestä. Ilmoitusajankohta on kalibroitavissa anturissaolevalla säätöruvilla .LH-Agro automatiikkasarja sisältää pintavahdit.

7.11 Sähköventtiili

Etuhara ottaa mukaansa pellolla olevat olkika-sat ja levittää ne tasaiseksi matoksi. Samalla se piirtää vantaalle kylvöjäljen pellon pinnalla ole-vaan kasvimassaan. Puhdistaessaan kylvöriviä se estää saastunutta olkea saastuttamasta uut-ta isäntäkasvia. Etuharan korkeutta säädetään siinä olevalla sylinterillä.

Sähköventtiili on asennettu vetopuomin vä-liin. Sillä ohjataan normaalisti hydraulista van-naspainoa, etuharaa ja hydraulista työntövart-ta, traktorista tulee venttiilille ainoastaan kak-si hydrauliikkaletkua. Ohjaamoon sijoitetussa nappikotelossa on vipukatkaisia, jolla ohjataan traktorin hydrauliikka kulkemaan kylvökonees-sa oikeaan sylinteriin.

Jälkihara kiinnitetään sivutakapalkeissa oleviin tappeihin. Ketjun pituutta muuttamalla sääde-tään työsyvyys oikeaksi. Kun kylvökone noste-taan kuljetusasentoon, nousee jälkiäes ylös.

�5

7.12 Vannasviiksi

7.13 Rypsipyörästö

8 PINTA-ALAMITTARI

8.1 Anturi- ja virtakaapelien kytkentä

Virtakatkoksen aikana mittarin muistissa olevat tiedot säilyvät muistissa sisäisen akkuvarmennuk-sen ansiosta.

Kuva 8.1

Kytke musta johdin koneen runkoon. F punainen:jännitesyöttö ��-�4 V. Sulake max. 400 mA, nopea.Voidaan ottaa traktorin sulakerasialta tms. paikasta, josta ei aiheudu häiriötä mittarille tai muille virtapiireille. Tehdasasennuksessa johdotus on hoidettu valmiiksi liitettäväksi suoraan trakto-rin takapistokerasiaan.

Pudottaa siemenpuolen syötinakselin kierros-nopeutta yhden suhde seitsemään, eli siemen-tä menee seitsemän kertaa vähemmän. Rypsin ja muiden piensiementen kylvö on tarkempaa.

Estää siementä ja lannoitetta pomppaamasta vaon pohjalta ylempiin maakerroksiin, voidaan ajaa lujempaa tietyissä hankalissa olosuhteis-sa.

�6

Palon vaara. Jos mittari halutaan kytkeä jatkuvaan virtaan ja mittarinpääkyt-kin on miinus (-) johtimessa, ota yhteyttä toimittajaan tarkempien ohjeiden saamiseksi.

S valkoinen: anturin (+)napa kytketään valkoiseen johtimeen, (-)napa kytketään koneen run-koon

C violetti: aikalaskennan ohjaus kytketään ohjaavaan virtapiiriin. Ellei ohjausta käytetä, kytke-tään koneen runkoon.

A keltainen: ei kytketä

Kun olet asentanut VM-ELTRIP-mittarisi, mittarin näyttö voi olla pimeänä. Näytön saat päällePainamalla mitä tahansa näppäintä 0…4.

8.2 Varotoimenpiteet

Hitsaustöiden ajaksi irroita mittari pois sähköstä, sillä vaikka mittari on suo-jattu sisäisesti. Ajoneuvon normaalisti esiintyviä jännitehäiriöitä vastaan, voi hitsauksen aikana esiintyä niin suuria jännitteitä, että ne rikkovat herkkiä elektroniikkalaitteita. Jos mittarin sulake palaa on se yleensä merkki vaka-vasta viasta. Korvaa palanut sulake vain samanlaisella sulakkeella (400 mA, nopea).

8.3 Mittarin käyttöönotto ja kalibrointi

Kun olet asentanut VM-ELTRIP-mittarisi, mittarin näyttö voi olla pimeänä. Näytön saat päällePainamalla mitä tahansa näppäintä 0…4. Mittariin on ohjelmoitu tehtaalla valmiiksi oletusarvo, joka vaihtelee koneen työleveyden mukaan. Mittari on ohjelmoitava uudelleen jos esimerkiksi mittarin akkuvarmennus ei toimi. Uuden akun asennuksen jälkeen suoritetaan kalibrointi uudelleen.

Kalibrointi

1. Nollaa mittarin laskuri painamalla yhtä aikaa 1 ja N

2. Kalibrointitilaan pääset painamalla yhtä aikaa 1 ja T

�7

3. Aseta kalibrointiluku esim. ��4�0, joka on �:n m:n koneen tehdasasetusluku

Kalibrointitilassa muutat lukemaa seuraavasti: - näppäin � lisää �50 yksikköä - näppäin � lisää �00 yksikköä - näppäin 4 lisää �0 yksikköä - näppäin S lisää � yksikköä

Lisättävät yksiköt on merkittyinä näppäimiin. Painamalla � ja � näppäimiä yhtä aikaa saat näyttöön luvun �000. Pienennys käy vastaavasti, kun painat 0-näppäintä yhtä aikaa ko. näppimen kanssa.

4. Hyväksyt kalibroidun luvun ja poistut tilasta painamalla N-näppäintä

5. Nollaa laskimet 0…S ( paina 0-laskimem sisältö ja paina N-näppäintä

Mittari on nyt valmis käyttöönotettavaksi. VM�00SK kiertokoeveiviä pyöritettäessä �� kierrosta tulee näyttöön lukema 0000,0� = � aari ja matkana se on ��,� m:ä

Maalajista johtuen tapahtuu koneen takapyörissä luistoa, mistä kalibrointilukua voidaan muuttaa. Kiertokoeveivin kierroksiin VM�50 �4 kierrosta , VM�00 �� kierrosta ja VM400 9 kierrosta on huo-mioitu luistoa 5-6 %.

KALIBROINTILUVUT: VETOPYÖRÄ Z �7 hammasta VM�50 VM�00 VM400

Luisto/ % 5-6 % �5700 ��4�0 �0000

�0-�� % �4770 ��650 9400

VETOPYÖRÄ Z �� hammastaVM�00 VM400

Luisto/ % 5-6 % �6800 ����0�0-�� % �5700 ��5�0

TARKISTA JA TESTAA.

Esim. näppäinten 0…4 alle on sijoitettuna 5 eri laskuria, jotka kaikki ovat erikseen nollattavissa. Voit näin mitata kokonaiskylvöalan erikseen 5:een mittariin ja näin nähdä lohkojen pinta-alat erikseen.Voit sitten verrata niitä lohkokarttojen pinta-aloihin ja korjata kalibrointilukua maalajille sopivammaksi.

�8

8.4 Mittarin käyttö

0-4 LASKURIT

S näytön pimennys T kokonaisala N nollausLaskureista 0-4

0 …4-laskimet ovat kaikki erikseen nollattavia pinta-alalaskureita.

Ne kukin sisältävät:

- välipinta-alalaskimen (dist) � aarin tarkkuus- aika-laskimen � minuutin tarkkuus- kokonaispinta-alalaskurin � ha tarkkuus

jokaisessa laskimessa nämä toimivat yhtä aikaa. Näytön oikealla puolella olevat merkkivalot näyt-tävät, mikä toiminto on näytössä. Välipinta-alalaskimen saat näyttöön painamalla kerran näppäintä 0…4.Voit lukita pinta-alan näytölle pitämällä näppäitä alhaalla. Pinta-alan mittaus jatkuu tähän laskimeen tästä huolimatta normaalisti.

T-näppäimestä saat jokaisesta laskimesta näyttöön seuraavat tiedot:

- � painallus aika, näytön sivulla oleva keskimmäinen valo palaa (time)- � painallus kokonaispinta-ala, alimmainen valo palaa (tot)

Näppäimissä olevat merkkivalot ilmoittavat, mikä tai mitkä laskimet ovat käytössä.

- merkkivalo palaa jatkuvasti -> laskin on käytössä, mutta laskimen sisältö ei ole näytössä- merkkivalo vilkkuu siten, että se on enemmän aikaa kirkkaana kuin pimeänä-> laskin on käy-

tössä ja sen sisältö on näytössä.- merkkivalo vilkkuu siten, että se on enemmän aikaa pimeänä kuin kirkkaana-> laskin ei ole

käytössä, mutta sen sisältö on näytössä.

Kokeilemalla näitä käytännössä huomaat eron!

�9

9. TURVALLISUUSOHJEET

Varoitus!

Ennen huolto-, puhdistus-, voitelu-, asennus- tai säätötöitä, varmista aina, että voimansiirto ja hydrauliikka on poiskytketty ja moottori pysäytetty. Irrota virta-avain tahattoman traktorin tai työkoneen liikkeellelähdön estämiseksi.

Tue kone huolellisesti paikalleen ennen kuin aloitat huoltotyöt.

9.1 Yleisiä ohjeita

Ennen kylvökoneen käyttöönottoa on syytä kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin asioihin:

Lue käyttöohjeet huolellisesti läpi ennen kylvölannoittimen käyttöönottoa ja varmista, että ymmärrät ohjeiden sisällön.

Älä koskaan tee huolto- tai kunnostustöitä koneen alla ellei sitä ole tuettu. Katso myös, että kone on ylösnostettaessa tukevalla alustalla, koska löysällä alustalla on painumisesta johtuva puristumisvaara.

Varmista, että sitkainten liikerata on esteistä vapaa! Sitkaimia alaslaskettaessa varmista, ettei ketään ole vaara-aluella, etkä itsekään jää puristuksiin niiden alle. Pidä tästä syystä sitkaimet lukittuina hanoilla, kun konetta ei käytetä pellolla.

Älä kiipeile pyörien päällä koneen ollessa paikallaan, koska ne saattavat pyöriä.

�0

Älä oleskele kylvökoneen päällä tiekuljetuksen tai kylvön aikana!

Varo joutumasta puristuksiin koneen liikkuvien osien väliin, kun konetta nostetaan tai lasketaan.

Kun nouset kylvökoneen päälle ja laskeudut alas, varmista, että takaritilä on paikoillaan, koska voit pudota tyhjän päälle ja loukkaantua.

Käytä aina alkuperäisiä VM-aitosuorakylvökoneen osia kylvökoneenlaadun ja toimintavarmuuden säilyttämiseksi. Käytettäessä muita kuin alkuperäisiä varaosia, raukeaa koneen kaikki takuut- ja reklamaatiovaatimukset.

Varmista, että nostosylinterien kummatkin hanat ovat auki konetta nostettaessa

9.2 Hydrauliikka

�. Hydrauliikkajärjestelmässä on aina korkea paine koneen käytön jälkeen. Kovalla paineella purkautuva hydrauliikkaöljy tunkeutuu ihon läpi ja saattaa aiheuttaa vakavia vammoja. Vam-mautumisriski on olemassa silloinkin, kun etsitään vuotokohtia.

�. Ole varovainen kaikkien hydrauliikkaosien kanssa. Niiden yhteydessä on olemassa puristus- ja leikkautumisvaaroja.

�. Hydrauliikkaa traktoriin kytkettäessä hydrauliikkajärjestelmä ei saa olla paineistettu.

9.3 Suojautuminen öljyltä ja rasvoilta

�. Käytä aina öljyä tai rasvaa käsitellessäsi asianmukaisia suojavaatteita ja öljyn kestäviäsuoja-käsineitä.

�. Vältä ihon kosketusta öljyn ja rasvan kanssa. Iho voi vaurioitua.�. Älä koskaan käytä ihon puhdistamiseen öljyä tai voitelurasvaa! Näissä aineissa saattaa olla

��

pieniä metallihiukkasia, jotka aiheuttavat haavoja, joita öljy vielä pahentaa.4. Seuraa voiteluaineiden valmistajien käsittelyohjeita sekä turvallisuusmääräyksiä.5. Synteettiset öljyt ovat useasti syövyttäviä ja aiheuttavat voimakasta ärtymystä.

9.4 Jäteöljy

Jäteöljy on kerättävä talteen ja vietävä asianmukaisesti hävitettäväksi kansallisten määräysten mu-kaisesti.

9.5 Onnettomuudet

�. Mikäli öljyä joutuu maaperään, on sen leviäminen estettävä ja öljy kerättävä talteen esimer-kiksi imeyttämällä se turpeeseen.

�. Mikäli öljy tai voitelurasva aiheuttavat vammoja ihoon, ota välittömästi yhteys lääkäriin.

9.6 Kylvölannoittimen puhdistus

�. Kylvölannoitin on puhdistettava aina kun siemen- tai lannoitelaatua vaihdetaan.�. Lannoitesäiliö on aina tyhjennettävä ja syöttörihlat puhdistettava kiertämällä syötön säätö ää-

riasennosta toiseen, jos konetta säilytetään käyttämättömänä yön yli tai pitkäaikaisen sateen yli. Lannoitin saattaa liueta ja tukkia syöttimet.

�. Vesisuihkua ei saa suunnata sähkölaitteisiin.4. Pesuainetta käytettäessä on aina tarkastettava niiden soveltuvuus, sekä noudatettava niiden

valmistajan turvamääräyksiä ja ohjeita.

10. VASTUUEHDOT

Tämä käyttöohjekirja on tehty tehtaan pitkäaikaiseen kokemukseen ja asiakkaiden palautteisiin pe-rustuen. Ohjekirjassa annettuja neuvoja ja ohjeita on pidettävä suuntaa antavina eivätkä ne millään tavoin sido Vieskan Metalli Oy:tä tai sen edustajia. Koneen omistajalla/kuljettajalla on täysi vastuu koneen kuljetuksesta tiellä, sen käytöstä ja huolloista.

Koneen omistaja/kuljettaja kantaa täyden vastuun siitä, että kylvökonetta käytetään oikealla taval-la.

VM-aitosuorakylvökoneet on laatutarkistettu ja niiden toiminta on testattu ennen toimitusta. Vastuu koneen toiminnasta käytännön olosuhteissa on kuitenkin ostajalla/käyttäjällä. Korvausvaatimuksia vaurioista, jotka eivät koske itse konetta, ei oteta lainkaan huomioon. Tähän kuuluu myös se, että emme vastaa vahingoista, jotka ovat johtuneet koneen väärästä käytöstä ja vääristä säädöistä.

Valmistaja ei vastaa jos konetta käytetään lakien, turvallisuusmääräysten tai tämän ohjekirjan vastai-sesti. Koska koneen käytön yhteydessä saattaa syntyä tilanteita, joista ei ole ohjeita tai määräyksiä, koneen käyttäjien suositellaan toimivan yleisten koneturvallisuusohjeiden ja direktiivien mukaisesti.

Huomioi, että väärä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö saattaa aiheuttaa vahinkoa kas-veille, ihmisille, eläimille, vesistöille ja maaperälle. Seuraa näiden aineiden valmistajien ja muiden asiantuntijoiden sekä viranomaisten ohjeita näiden aineiden käsittelyssä ja käytössä.

Valmistaja ei myöskään vastaa virheellisestä siemen-, kasvinsuojeluaine- tai lannoitemäärän valin-nasta tai väärästä kylvösyvyydestä. Käyttäjän tulee myös jatkuvasti varmistaa, että haluttu kylvösy-vyys säilyy. Mikäli oma kokemusperäinen tieto ei riitä, tulee kysyä neuvoja asiantuntijoilta. Kylvön epäonnistuminen ei myöskään kuulu valmistajan vastuulle. Käyttäjän on joka yhteydessä seurattava siemenien ja lannoitteiden kulutusta ja näin varmistuttava siitä, että kylvöainemäärät pysyvät sopi-vaksi katsotulla tasolla kaikissa syöttökoteloissa.

��

Valmistaja ei vastaa muiden valmistajien komponenttien käytöstä johtuvista vahingoista. Valmistaja ei vastaa muille koneille tai laitteille koneen käytöstä johtuvista vahingoista. Valmistaja pidättää itsel-lään oikeuden kehittää tai muuttaa koneen rakennetta. Omistaja vastaa, että kaikki konetta käyttävät henkilöt tutustuvat koneen käyttö- ja turvallisuusohjeisiin.

11. TAKUUEHDOT

�. Koneen takuuaika on �� kuukautta maatalouskäytössä siinä työssä, johon kone on tarkoitet-tu.

�. Kunnallisessa, teollisessa ja ammatillisessa urakoinnissa tai vastaavassa käytössä takuuai-ka on 6 kuukautta.

�. Takuuaika alkaa valtuutetun jälleenmyyjän uuden laitteen luovutuspäivästä.

4. Takuu korvaa valmistus- ja raaka-ainevirheet. Vaurioituneet osat korjataan tai vaihdetaan käyttökuntoiseen tehtaalla tai sopimuskorjaamossa. Alihankintaosilla on niiden valmistajien mahdollisesti myöntämä takuu.

5. Takuukorjaus ei jatka takuuaikaa.

6. Takuu ei korvaa vaurioita, jotka aiheutuvat ohjekirjan vastaisesta virheellisestä käytöstä tai huollosta, liiallisesta kuormituksesta tai normaalista kulumisesta. Takuu ei korvaa myöskään seurannaisvaurioita, seisontapäiviä, matkakuluja, rahteja, päivärahoja, ylitöitä eikä koneen alkuperäisrakenteen muuttamista. Takuuasioissa pyydämme Teitä kääntymään myyjäliikkeen puoleen, joka tekee takuutodistuksen. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, niistä ja mahdollisis-ta kustannuksista on sovittava valmistajan kanssa etukäteen.

7. Takuu on voimassa vain, jos takuukortti palautetaan asianmukaisesti täytettynä �4 pv:n kulu-essa toimituspäivästä koneen valmistajalle.

EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSEU direktiivin 89/�9� mukaisesti

Vieskan Metalli Oy Linnalantie �0 85�00 ALAVIESKA Finland Puh. +�58 (0)8 4�0 9�00 Fax +�58 (08) 4�0 509

Ilmoittaa vastaavansa, että seuraavat tyyppi

________________________________________________________________________

johon tämä ilmoitus liittyy, vastaa EU-direktiivissä 89/�9� mainittuja perusturvallisuus- ja terveysvaa-timuksia sekä muita sitä koskevia EU-direktiivejä.

Alavieska ____ / ____ �0___ Ari Koutonen toimitusjohtaja

��

Takuukortti

Tuote: _____________________________ _____________________________ tyyppi sarjanumero

Myyjä: _____________________________ _____________________________ myyjän allekirjoitus Allekirjoituksellaan laitteen ostaja vahvistaa saaneensa laitteen ohjekirjan ja tutustuneensa siihen, sekä edellisten sivujen vastuu- ja takuuehtoihin.

Paikka ja aika ________________________ ____ . ____ . �00 ___

_____________________________ _____________________________ ostajan allekirjoitus nimenselvennys

�4

�5

�6