Jyväskylän kaupunkiKaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

30.5.2017

KymppiR2017‐ohjelmaMaankäytön toteuttaminen vuoteen 2027

Sisältö

1. KymppiR‐ohjelman tavoitteet2. Vuosi 2016 – Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen?3. Ikääntyvien asuminen – nyt ja tulevaisuudessa4. Seudullinen asumiskatsaus – asumisen trendit näkyviksi5. Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet6. Uudet pientaloalueet7. Yhteenveto ja päätösesitys

LIITE: Jyväskylän seudun asumiskatsaus

2

1 KYMPPIR‐OHJELMAN TAVOITTEET

3

KymppiR‐ohjelman tavoitteetHallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta

KymppiR‐ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja ‐kartat perusteluineen.

Ohjelman tarkoituksena on:‐ Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista‐ Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä‐ Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta‐ Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista‐ Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti‐ ja kouluverkkojen hallintaa ‐ Jatkuva ”hallintaprosessi”

Ohjelma viedään kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyyn, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät.

Yleispiirteiset tavoitteet:‐ Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset 

ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa.‐ Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. ‐ Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten 

taloudellisuuden, luonto‐ ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. ‐ Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa.

KymppiR‐ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun.

4

Edellisvuoden KymppiR2016‐ ohjelmaerityisteemana täydennysrakentaminen

• Kaupunginvaltuusto hyväksyi edellisen KymppiR‐ohjelman30.5.2016. Ohjelmassa määriteltiin, mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan Jyväskylässä ja millä keinoin täydennysrakentamista edistetään. Täydennysrakentamisen ohjauksen keskeiseksi lähtökohdaksi otettiin kestävän liikkumisen periaatteet eli kävelyyn, pyöräilyyn ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne.

• Nykyisen fyysisen kaupunkirakenteen sisältä on osoitettavissa alueita, joilla täydennysrakentamisen edistäminen on erityisen suotavaa. Täydennysrakentaminen ohjataan entistä vahvemmin keskusten ytimiin sekä yleiskaavan mukaisten keskeisten joukkoliikennekäytävien varsille sekä täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle. 

• Ohjelma osoitti, että Jyväskylän kaupungilla on hyvät kaavavarannolliset edellytykset kasvaa täydennys‐rakentamispainotteisesti.  Täydennysrakentamisella saavutetaan moninaisia ekologisia, toiminnallisia, taloudellisia ja kaupunkikuvallisia hyötyjä. Ohjelmassa koottiin yhteen myös täydennysrakentamisen edistämisen keinoja.

• Ohjelma sisälsi täydennysrakentamishankkeiden sijaintiin, sisältöön, ajoitukseen sekä toimijoihin liittyvät kriteerit, joiden pohjalta hankkeita priorisoidaan. Kriteerit on esitelty seuraavalla sivulla.

Aluekeskusten täydennysrakentamis‐hankkeet. Laajemmat 

taustasuunnitelmat osana yksittäistä täydennys‐rakentamishanketta.

Esim. Jyväskylän keskustan kehittämishanke

Vuorovaikutteiseen suunnitteluun panostaminen

Monikumppanuushankkeet

MaanhankintaMyös jo kertaalleen rakennetuilta alueilta

Maankäyttösopimus‐menettelyt

Esim. kevennetty maankäyttösopimus‐menettely ruutukaava‐

keskustassa

Täydennysrakentamisen edistämisen keinoja

Riittävä  henkilöresurssointi asemakaavoituksessa Erilaisten normien 

keventäminenEsim. autopaikoitusnormit

Prosessinhallinta ja tiedottaminen 5

6

Täydennysrakentamisen periaatteetTäydennysrakentamishankkeiden sijoittumista ja ajoitusta priorisoimalla haluamme:

• kehittää erityisesti strategista keskusta‐aluetta, alue‐ ja lähikeskusten ytimiä sekä kaupunkikehitysalustoja.

• ohjata asuntotuotantoa keskeisten joukkoliikennekäytävien välittömään läheisyyteen ja täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle.

• edistää sisällöllisesti monipuolista asuntotuotantoa huomioimalla mm. erilaiset kohderyhmät, asumismuodot ja asuntotyypit.

• edistää korkealuokkaista arkkitehtuuria ja innovatiivisuutta esimerkiksi arkkitehtuurikilpailujen kautta.

• tasapainottaa alueellista asuntotuotantoa sekä edistää jo kaavoitettujen alueiden ja vireillä olevien suunnitelmien toteutumista.

• hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioida täydennysrakentamisen välilliset vaikutukset mm. liikenneverkkoon.

• tasapainottaa päiväkoti‐ ja koulupalvelujen kysyntää suhteessa tarjontaan.

• panostaa kohteisiin, joilla on erityisen myönteinen vaikutus lähiympäristön viihtyisyyteen sekä säilyttää yhtenäisiä ja eheitä viheralueita. 

• edistää kaupungin omaa vapaasti markkinoitavaa tonttitarjontaa.

• edistää yksityisten taloyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksia.

• huomioida kaavoituksen vaikutukset elinkeinoelämään ja tukea hankkeita, joilla on myönteinen vaikutus uusien työpaikkojen sijoittumiseen asumisen yhteyteen. Asumisen sijoittumisen tulee olla linjassa työpaikkarakentamisen tavoitteiden kanssa.

• toimijakohtaisesti arvioida hankkeen realistisuutta ja toimijalla jo hallussa olevan tonttivarannon sekä muiden vireillä olevien suunnitelmien määrää. Edellytämme sitoutumista ja yhteistyötä.

Keskusten täydentäminen

Kaupunkikehitysalustat

Kestävä liikkuminen = kävely, pyöräily ja joukkoliikenne

Monipuolisuus

Laadukas arkkitehtuuri

Innovatiivisuus

Viihtyisä rakennettu ympäristö

Taloudellisuus

Lisärakentaminen

SIJAINTI

SISÄLTÖ

AJOITUS

TOIMIJAT

KymppiR2017‐ohjelman painopisteet ja käsittely

Asuntomarkkinat ja työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. KymppiR2017‐ohjelman teemana ovat asumisen seudulliset ilmiöt. Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä on laadittu liitteenä oleva seudullinen asumiskatsaus. Katsauksesta on nostettu keskeisiä huomioita KymppiR‐ohjelmaan. Katsaus on tarkoitus tuottaa jatkossa vuosittain.

Väestörakenteen muutos ja muuttoliike muokkaavat aluerakennetta ja alueellisia palvelutarpeita. Väestön ikääntymisen vaikutukset tulee jatkossa huomioida yhä painavammin myös maankäytön toteutuksen suunnittelussa. Ohjelman toisena erityisteemana on ikääntyvien asuminen.

KymppiR2017‐ohjelman hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Ohjelma hyväksyttiin 30.5.2017 kokouksessa.

7

28

VUOSI 2016Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen? 

Jyväskylän kaupungin yleiskaava sai lainvoiman 25.11.2016. Yleiskaavassa on osoitettu mm. yhdyskuntarakenteen ohjaus ja pitkän tähtäimen kaupunkirakenteen laajenemissuunnat.

Yleiskaavalla ohjataan  yhdyskunta‐rakenteen lisäksi myös luonto‐ ja kulttuuriarvojen sekä pohjavesien ja maiseman suojelua. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistäminen sekä yhdyskuntarakennetta tiivistävä kestävän kehityksen mukainen täydennys‐rakentaminen ovat yleiskaavan lähtökohtia. 

Yleiskaavassa tehdyt strategiset valinnat asettavat lähtökohtia KymppiR‐ohjelmalle, jossa määritellään uusien asuinalueiden toteutusjärjestys.

9

IKÄ 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2020 2025 2030 2010‐2015

2016‐2020 

2020‐2025

2025‐2030

0‐6 10 835 10 906 11 094 11 027 10 974 10 928 10 596 10 380 10 400 10 400 ‐242 ‐213 20 0

7‐12 7 721 7 835 7 949 8 249 8 459 8 722 8 922 9 150 8 600 8 700 1 196 233 ‐550 100

13‐15 4 207 4 072 3 906 3 816 3 838 3 913 4 019 4 400 4 600 4 200 ‐192 385 200 ‐400

16‐64 89 243 89 632 90 030 90 076 90 075 90 487 91 238 92 560 94 300 95 960 2 021 1 296 1 740 1 660

65‐74 10 365 11 055 11 744 12 411 12 995 13 644 13 846 15 510 14 950 14 920 3 493 1 652 ‐560 ‐30

75‐84 6 221 6 227 6 322 6 520 6 810 6 907 7 364 8 370 11 300 12 910 1 150 999 2 930 1 610

85‐ 2 224 2 335 2 437 2 559 2 629 2 767 2 865 3 130 3 750 4 710 649 257 620 960

Yht. 130 816 132 062 133 482 134 658 135 780 137 368 138 850 143 500 147 900 151 800 8 075 4 609 4 400 3 900Muutos / 

vuosi 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 152 880 780 1 346 1 152 880 780

• Vuonna 2016 Jyväskylän väkimäärä kasvoi lähes 1500:lla asukkaalla. Tämä on 2010‐luvun vuotuista keskiarvoa selvästi enemmän.  Väestömäärän suhteellinen kasvu oli  viime vuonna suurista kaupungeista viidenneksi suurinta. Kasvu oli nopeampaa ainoastaan Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Helsingissä.

• Jyväskylän väestönkasvu johtuu suurelta osin kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Etenkin maahanmuutto kasvatti viime vuonna merkitystään väestömäärään vaikuttavana tekijänä.

• Luonnollisen väestönlisäyksen osuus (syntyneiden enemmyys kuolleisuuteen nähden) oli viime vuonna vastaavasti pienempää. Vuoden 2016 syntyvyys oli 2010‐luvun keskiarvoon (1611 lasta / vuosi) nähden huomattavasti alhaisempi – yhteensä 1445 lasta. 

• Väestörakenteen ikääntyminen näkyy mm. siten, että vuonna 2016 yli 64‐vuotiaiden määrä ylitti jo alle 16‐vuotiaiden määrän. Lähivuosina etenkin 65‐74‐vuotiaiden ikäluokan koon ennakoidaan kasvavan.

• Väestökehitysarvio pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemaan trendiennusteeseen, jota on kaupungin toimesta tarkistettu toteutuneen väestökehityksen pohjalta. Ennusteen tarkoitus on osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään. Jyväskylän suurena haasteena ovat korkeat työttömyysluvut. Kaupungin elinkeinopoliittisten panostusten onnistuminen edesauttaa myös väestönkasvutavoitteiden saavuttamista.

VäestöVuosi 2016 oli 2010‐luvun toiseksi suurin kasvuvuosi

10

Asuntotuotannossa 2010‐luvun ennätysvuosiPainopiste vahvasti kerrostalorakentamisessa

• Mennyt vuosi oli asuntotuotannoltaan 2010‐luvun ennätysvuosi. Asuntoja valmistui yhteensä 1372, joista 82 % sijoittui kerrostaloihin. Valmistuneiden pientaloasuntojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

• Myös rakennuslupia myönnettiin ennätysmäärä – yhteensä 1 952 asunnolle. • Voimakas asuntorakentamisen  kasvu näkyi etenkin kaupungin luovuttamien kerros‐ ja rivitalotonttien kauppamäärässä, joita 

tehtiin lähes 11 miljoonan euron edestä, mikä on viime vuosia suurempi määrä.  11

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016Kerrostalot 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 1132Rivitalot 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 64Omakotitalot 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 142

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

HUHTASUOLOHIKOSKI

KORTEPOHJA

KELTINMÄKI

ETELÄPORTTI

KUOKKALA

VAAJAKOSKI

SÄYNÄTSALO

PALOKKA

TIKKAKOSKI

KORPILAHTI

Keskustenytimet*

Keskeinenjoukko‐liikenne‐käytävä

V1‐vyöhyke

V2‐vyöhyke

V1+V2‐vyöhykkeetyhteensä

Osuus valmistuneista kerros‐ ja rivitaloasunnoista

YHT.2016valmistuneet

29 % 52 % 91 % 8 % 99 %

Kaikki kerros‐ja rivitalo‐asunnot

32 % 44 % 75 % 21 % 96 %

Osuus kaikista asunnoista

YHT.2016valmistuneet

26 % 47 % 83 % 11 % 94 %

Kaikki asunnot 25 % 35 % 64 % 24 % 87 %

Osuus väestöstä

2016 19 % 28 % 56 % 27 % 83 %

*strateginen keskusta‐alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet

Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista huomattava osa oli täydennysrakentamista.  Erityisesti keskeisen joukkoliikennekäytävän ja täydennysrakentamisen ensisijaisen V1‐vyöhykkeen varrelle valmistui suhteellisesti enemmän asuntoja 2010‐luvun aiempiin vuosiin verrattuna. Ainostaan 6 % valmistuneista asunnoista (noin 80 asuntoa) sijaitsi täydennysrakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolella.

Täydennysrakentamisen seurannan mittarit

12

KymppiR2016‐ohjelman tavoitteiden toteutuminen

OMAKOTITALOALUEETLainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 500 omakotitonttia kaupungin maalla.

Toteutui: Vuoden 2016 lopussa heti rakennettavissa olevia tontteja oli 112. Myöhemmin luovutettavia tontteja oli yhteensä 574.

Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle.

Toteutui: Vuonna 2016 kaupungin maalle kaavoitettiin yhteensä 112 tonttia.

Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia.

Ei toteutunut: Vuonna 2016 uutena markkinointiin tuli yhteensä 75 tonttia.

KERROS‐ JA RIVITALOALUEETLainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros‐ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla.

Toteutui: Vuoden 2016 lopussa asemakaavavarantoa oli yhteensä noin 433 000 k‐m2.  Kolme neljäsosa varannosta on kerrostalorakentamiselle ja tästä suurin osa on yksityisen omistuksessa. Kaupungin omistuksessa olevia rivitalotontteja on vähän, mutta kysyntää olisi enemmän. Tästä syystä uudessa KymppiR‐ohjelmassa ja kaavoitusohjelmassa priorisoidaan erityisesti rivitalokaavoituskohteita.

Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k‐m2, josta 10 000 k‐m2 on senioriasumista. Tavoitetta seurataan myös viiden vuoden takautuvana keskiarvona.

Toteutui: Vuonna 2016 lainvoiman sai yhteensä 95 100 k‐m2. Senioriasumisen osalta tavoite ei toteutunut. Vuosina 2012‐2016 lainvoiman on saanut kaavoissa keskimäärin 85 300 k‐m2 / vuosi, joten myös pitemmällä aikajaksolla tavoite on täyttynyt. Tässä ohjelmassa tarkistetaan senioriasumisen kaavoitustavoitetta.

Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k‐m2

rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k‐m2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille).

Toteutui: Vuonna 2016 tarjolla oli yhteensä 78 000 k‐m2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa oli 19 600 k‐m2. 

13

Miten aktiivisia muuttajia ikääntyvät ovat olleet tilastojen valossa? 

Miten alueelliset muuttovirrat ovat Jyväskylän sisällä suuntautuneet?

Paljonko senioriasumisen tarve kasvaa? Miten väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan vanhojen pientalojen tarjontaan Jyväskylässä lähitulevaisuudessa? 

Mikä vaikutus uusien omakotitonttien tarjonnalla on vanhojen pientalojen kysyntään?

Miten nämä asiat tulee huomioida KymppiR‐ohjelmassa?

3 IKÄÄNTYVIEN ASUMINEN‐ NYT JA TULEVAISUUDESSA

14

• Ikäihmisten, yli 64‐vuotiaiden, määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes 6 000:lla.

• Vanhuspalvelujen yhtenä toimintaa ohjaavana keskeisenä periaatteena on kotona asumisen tukeminen. Tavoitteena on, että 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuonna 2025. Nykyisin tämä osuus on 89,7 %. Yli 64‐vuotiaista puolet asuu kerrostaloissa, 32 % pientaloissa, rivitaloissa 14 % ja muissa asuntotyypeissä esim. palvelutaloissa 4 %. 

• Vuonna 2014 valmistuneessa Jyväskylän kaupungin ikäihmisten hyvinvointi‐suunnitelmassa on tuotu esille tavoite eri asuinalueille toteutettavista senioriasumisen kokonaisuuksista. Senioriasuintalot on tarkoitettu itsenäisesti asuville yli 55‐vuotiaille ja ne on suunniteltu ja varustettu ikääntyvän väestön tarpeita ajatellen huomioiden mm. esteettömyysnäkökulmat. Senioriasunnot voivat olla vuokra‐, omistus‐ ja asumisoikeusasuntoja, joissa on yhteisöllisyyttä mahdollistavia tiloja ja mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin tai ostaa esim. hyvinvointi‐ tai hoivapalveluja. Perinteisen palveluasumisen piiriin kuuluvat  sen sijaan iäkkäät, joille kotihoidon tarjoama tuki ei ole enää riittävää.

• Maankäytön suunnittelulla turvataan riittävä tonttivaranto tuleville hankkeille. Aiemmin jo KymppiR2014‐ohjelmassa on linjattu tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin vastaamisesta sijoittamalla senioriasumista alue‐ ja lähikeskusten ytimiin, palvelujen äärelle. Samoin asumisvisiossa on tuotu esille uudenlaisten, tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin vastaavien mallien kehittäminen ja mahdollistaminen.

• Viime vuosina on jo toteutunut ja parhaillaan on toteutumassa useita erityisesti ikäihmisten tarpeisiin vastaavia rakennushankkeita kuten Kortepohjan Senja‐kortteli, Huhtasuon Ilona sekä rakentumassa oleva Palokan keskuskortteli.

• Nykyisin senioriasuntoja on yhteensä noin 1000. Mikäli senioriasuntojen määrä pidetään nykytasolla suhteessa yli 64‐vuotiaiden määrään (noin 40 asuntoa / 1000 yli 64‐vuotiasta), tarkoittaisi tämä noin 250 uutta senioriasuntoa vuoteen 2025 mennessä eli noin yksi uusi seniorikohde / vuosi. Tulevaisuudessa kysynnän ennakoidaan kuitenkin olevan suurempaa, joten jatkossa varaudutaan 1‐2 uuteen kohteeseen / vuosi. Kerrosalamäärissä tämä tarkoittaa noin 3 000 –5 000 k‐m2 / vuosi. Mikäli senioriasumisen kysyntä kasvaa ennakoitua enemmän, kaupungilla tulee olla valmius lisätä senioriasumisen tonttitarjontaa.

Yli 65‐vuotiaat asumistyypin mukaan 3/2017

Yli 65‐vuotiaiden väestöennuste

Ikääntyvien asuminen

15

Lähde: Jyväskylän kaupungin väestöarvio 2016

Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ ja huoneistorekisteri.

1 104

3 936

885

5 925

13 846

7 364

2 865

24075

14 950

11 300

3 750

30 000

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000

65‐74‐vuotiaat

75‐84‐vuotiaat

yli 85‐

YHTEENSÄ

2025

2016

MUUTOS

36%

29%

19%

47%

53%

58%

15%

13%

9%

2%

4%

14%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

65‐74‐vuotiaat

75‐84‐vuotiaat

yli 85‐vuotiaat

pientalot kerrostalot rivitalot muut

• Senioreiden sisäinen muuttoliike ja asuminen Jyväskylässä: tarkastelussa vuodet 2010‐2016 –selvityksessä tarkasteltiin yli 55‐vuotiaiden muuttoliikkeen volyymiä, suuntia ja asuntotyyppejä Jyväskylän sisällä. Tähän saakka ikääntyvän väestön muuttoliike kaupungin sisällä on ollut varsin vähäistä. Nykyisistä yli 55‐vuotiaista vain 4 % on muuttanut edes kerran kaupungin sisällä vuosina 2010‐2016. Koko väestön suhteen tämä prosenttiosuus on 22 %. Kuntien välisen muuttoliikkeen suhteen Jyväskylä on saanut hieman nettomuuttovoittoa yli 64‐vuotiaista.

• Muuttaneiden henkilöiden määrä väheni iän noustessa. Useimmin muutto oli tapahtunut 55‐64‐vuotiaana.  2/3 yli 55‐vuotiaiden muutoista tapahtui tässä iässä. 1/5 muutoista tapahtui 65‐75‐vuotiaana. Pääosa muuttoliikkeestä on tapahtunut kerrostalosta toiseen. Jonkin verran tapahtuu myös muuttoa pien‐ ja rivitaloihin eläkeiän kynnyksellä. 55‐64‐vuotiaina tapahtuneista muutoista 15 % suuntautui pien‐ tai rivitaloon.

• 92 % yli 55‐vuotiaiden muutoista suuntautui suuralueelta toiselle. Tämä yhdessä muuttovirtojen vähäisyyden kanssa viittaa siihen, että ikääntyvät ovat toisaalta kiinnittyneitä nykyisiin asuinalueisiinsa, ja jos muuttohalukkuutta on, omalta asuinalueelta ei välttämättä löydy mieltymyksiä vastaavaa asumistarjontaa. Ikääntyvän väestön muuttojen pieni määrä voi viitata muuton tiellä olevan myös esteitä kuten vanhan omakotitalon myymisen vaikeus.

• Eniten poismuuttoja pien‐ ja rivitaloista tapahtui Vaajakoskelta, Palokasta ja Korpilahdelta. Toisaalta alueen sisäisiä muuttoja pien‐ tai rivitaloista kerrostaloihin oli eniten juuri Vaajakoskella sekä Palokassa. Muita alueita, joissa sisäisiä muuttoja oli keskimääräistä enemmän olivat Kantakaupunki ja Kuokkala.

• Senioriasuntotuotanto on tavoittanut kohderyhmänsä, sillä absoluuttisten lukujen valossa suosituimmat muuttokohteet olivat Huhtasuon ja Kortepohjan seniorikohteet. Lisäksi keskustan läheisyydessä olevat muut kerrostalokohteet ovat houkutelleet seniori‐ikäisiä muuttajia.

• Tarkasteltaessa ketä 2010‐luvulla valmistuneissa kerrostaloissa asuu, voidaan todeta että uudisasuntotuotanto on palvelut suhteellisesti enemmän muita väestöryhmiä kuin ikääntyviä ikäluokan kokoon nähden. Jyväskylässä kerrostalotuotanto on palvelut etenkin nuorten aikuisten ikäryhmää. 

Seniori‐ikäisten sisäiset muutot Jyväskylässä 2010‐2016Muuttoalttius vähenee iän noustessa. Muuttovirrat muihin ikäryhmiin nähden vähäisiä.

16

EnnakoijatMuutettiin kaupunkiin eikä tyytyväisempiä voitaisi olla. Omakotitalon hoitaminen alkoi käydä voimien päälle, niin ihana ja rakas kuin se olikin. Nyt on hyvä ja turvallinen olo, kun kaikki palvelutkin on nurkan takana. On se vaan niin vaivatonta vaikka käydä teatterissa tai piipahtaa kaupungilla kahvilla!

Tässä ei tarvitse murehtia huomisesta, toisin kuin omakotitalossa kantoi huolta tulevista vuosista ja krempoista. Täällä on hissikin ja elo on rauhallista. On se vaan hyvä, että muutettiin – vaikka se haikealta tuntuikin.

NautiskelijatMiten ihanalta tuntui päästä pois kaupungin pölyistä ja kolinoista! Vihdoinkin meillä on oma keidas, ikioma piha, kukkapenkit ja pieni perunamaa. Nyt on aika nauttia ja viihtyä, kun on aikaa vain itselle uuvuttavien työvuosien jälkeen. 

Joskus mieleen hiipii ajatus, kuinka tämäkin paratiisi on vain väliaikainen. Olisihan siellä kaupungissa vaivattomampaa, kun kaikki on lähellä eikä tarvitse hikihelmet selässä kuunnella jokaista rasahdusta tai kropan kitinää. Vielä ei ole muuton aika, mutta joskus tämäkin on jätettävä taakseen.

SinnittelijätMuistan kirkkaasti sen päivän, kun tänne muutettiin. Talvi hellitti hiljalleen otettaan, ja pääkaupungissa kulttuuriväki oli tohkeissaan lapualaisista. Maisemassa oli silloin vielä raakaa kauneutta, ja joka talosta herättiin aikaisin työhön. Tänne olen jäänyt, sillä minnekäs sitä ihminen kodistansa lähtisi. Tässä maisemassa minä olen minä omien muistojen ja tavaroiden ympäröimänä.

Onhan tienoo muuttunut, ja ihmisetkin on vähän vieraita. Niin se vaan on, että jokaisen on omat työnsä tehtävä ja lumensa luotava. Muualla en viihtyisi ja kaipaisin tänne lakkaamatta. Onni on siinä, että ihminen saa olla omassa kodissaan.

SENIOREIDEN ASUMISPROFIILIT (Ilona Koitto)

Kuvat: Reijo Teivaistenaho

17

CASE: Kortepohjan kotoisa SenjaElämäkerrallinen asuinympäristöjen suunnittelu – tarkastelussa Kortepohjan Senja‐seniorikorttelin asukkaiden asuinpolut ja paikkaan kiinnittymisen tavat” (pro gradu –työ, Ilona Koitto 2017)

• Yksilöllisistä asuinpoluista huolimatta samassa elämänvaiheessa olevilla tai samaan sukupolveen kuuluvilla on samankaltaisia asuinympäristöön ja asumiseen liittyviä kokemuksia, mieltymyksiä ja odotuksia. Esimerkiksi aiemmissa asuinpaikoissa ja elämänvaiheissa koettu yhteisöllisyys oli vaikuttanut haastatelluiden asukkaiden valintaan muuttaa seniorikortteliin.

• Asuinviihtyvyyden ja paikkaan kiinnittymisen kannalta arjen sujuvuus, asuinympäristön viihtyisyys ja asunnon kodiksi tunteminen on keskeistä. Jos asuinalue ei ole entuudestaan tuttu, yhteisöllä ja mielekkäillä harrastuksilla on suurempi merkitys paikkaan kiinnittymisessä.

• Hyvä arki koostuu asuinpaikan ja palveluiden hyvästä saavutettavuudesta, toimivista julkisista kulkuyhteyksistä, asuinympäristön esteettömyydestä ja asukkaiden mahdollisuudesta osallistua heidän elämäänsä ja arkeensa vaikuttavien asioiden suunnitteluun. Arjen aktiivisuus tärkeä tapa rakentaa asuinpaikan merkityksellisyyttä ja sisältöä.

• Haastateltujen asukkaiden arvostuksissa korostui yhteisöllisyyden tuoma toiminnallisuus. Kanssakäymisen mahdollisuudet koettiin asukkaiden kesken tärkeäksi. Yhteisöllisyys eli tutut ja melko pysyvät naapurit ja saman ikäiset asukkaat loivat turvallisuutta ja rauhallisuutta. Yhteisöllisyyden vastapainona arvostettiin myös mahdollisuutta omaan rauhaan ja yksityisyyteen. Luonnonläheistä lähiympäristöä pidettiin viihtymisen kannalta tärkeänä, samoin hyviä liikenneyhteyksiä, jotka tuovat lähelle ydinkeskustan palvelut Kortepohjan palvelujen lisäksi.

• Tunne siitä, että elämää on ympärillä, tekee elosta mukavampaa. Eri‐ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien ihmisten asumisen samalla alueella koettiin tuovan asuinympäristöön elämän tuntua, mikä vaikuttaa arjen mielekkyyteen. 

18

Pientaloissa asuvat senioriasuntokunnat

• Noin 21 % pientaloasuntokunnista on varsinaisiksi senioriasuntokunniksi luokiteltavia (nuorin asukas vähintään 65‐vuotias). Koska muuttoalttius pois pientaloista kasvaa eläkeiän kynnyksellä, tässä tarkastelussa mukana ovat myös asuntokunnat, joissa nuorin on vähintään 55‐vuotias. Pientaloasuntokuntia, joissa nuorin asukas on vähintään 55‐vuotias, on yhteensä yli 6 500 eli 37 kaikista % pientaloasuntokunnista.

• Määrällisesti ikääntyviä pientaloasuntokuntia on paljon erityisesti Vaajakoskella, Kuokkalassa, Itäisessä Palokassa, Tikkakoskella, Korpilahden maaseutualueilla sekä Kypärämäessä.  Näiden lisäksi myös Säynätsalo ja Lohikoski ovat alueita, joilla ikääntyneiden pientaloasuntokuntien osuus kaikista pientaloasuntokunnista on suhteellisen korkea.

47

70

77

106

89

104

145

123

151

142

157

162

133

182

186

186

359

440

64

60

77

86

119

114

99

101

85

98

113

126

130

147

159

206

228

390

24

29

39

34

42

42

28

51

40

46

44

42

74

77

80

100

52

144

7

6

9

16

11

8

8

11

10

23

14

20

18

24

18

25

14

31

0 200 400 600 800 1000 1200

Huhtasuo (22 %)

Vaajakosken maaseutu (43 %)

Halssila (37 %)

Korpilahden kirkonkylä (39 %)

Lohikoski (46 %)

Keltinmäki‐Myllyjärvi (32 %)

Palokka Läntinen (26 %)

Kuohu‐Vesanka (34 %)

Puuppola (31 %)

Jyväskylän keskusta (37 %)

Säynätsalo (43 %)

Keljonkangas (30 %)

Kypärämäki‐Kortepohja (42 %)

Korpilahden maaseutu (47 %)

Tikkakoski (37 %)

Palokka Itäinen (45 %)

Kuokkala (41 %)

Vaajakoski (38 %)

Nuorin 55‐vuotias Nuorin 65‐vuotias Nuorin 75‐vuotias Nuorin 85‐vuotias

Suluissa %‐osuus kaikista pientaloasuntokunnista

19Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ ja huoneistorekisteri.

Pientaloissa asuvat yhden hengen seniori‐asuntokunnat

• Yksin pientalossa asuvien ikääntyneiden muuttoalttiuden voidaan olettaa olevan korkeampi. Tässä tarkastelussa esille nousevat pääosin samat alueet kuin edellisessä tarkastelussa – Vaajakoski, Korpilahden maaseutualueet, Tikkakoski, Itäinen Palokka ja Kuokkala.

• Uusia senioriasumiskohteita on tällä hetkellä suunnitteilla mm. Vaajakoskelle, Kankaalle ja Tikkakoskelle. Pientaloasuntokuntatarkastelun valossa uusille senioriasumiskohteille näyttäisi olevan tarvetta erityisesti myös Kuokkalassa, Itäinen Palokka – Lohikoski –akselilla, Säynätsalossa sekä Kypärämäen suunnalla. Korpilahdella näyttäisi myös olevan patoutunutta kysyntää senioriasumisella, joka olisi saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin.

14

19

21

19

17

18

29

30

41

34

30

27

38

51

31

47

65

92

15

17

23

23

31

36

21

33

24

29

39

33

31

52

43

49

70

114

7

15

16

19

18

19

19

13

23

20

23

30

21

16

44

40

51

84

5

6

7

9

5

8

13

16

9

14

8

15

16

11

22

17

22

24

0 50 100 150 200 250 300 350

Huhtasuo (29 %)

Vaajakosken maaseutu (35 %)

Palokka Läntinen (24 %)

Halssila (35 %)

Keltinmäki‐Myllyjärvi (26 %)

Lohikoski (31 %)

Korpilahden kirkonkylä (34 %)

Keljonkangas (26 %)

Puuppola (34 %)

Säynätsalo (30 %)

Kuohu‐Vesanka (25 %)

Kypärämäki‐Kortepohja (30 %)

Jyväskylän keskusta (34 %)

Kuokkala (27 %)

Palokka Itäinen (35 %)

Tikkakoski (35 %)

Korpilahden maaseutu (48 %)

Vaajakoski (31 %)

Nuorin 55‐vuotias Nuorin 65‐vuotias Nuorin 75‐vuotias Nuorin 85‐vuotias20

Suluissa %‐osuus kaikista pientaloasuntokunnista

Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ ja huoneistorekisteri.

Pientaloasuntokunnat 2016: nuorin asukas + 65 Suurimmat keskittymät

LIINALAMPI

ITÄINEN PALOKKA

LOHIKOSKI

JYSKÄ JA VAAJAKOSKIKYPÄRÄMÄKI

KELTINMÄKIKUKKUMÄKI

RISTONMAA, TIKKA

POHJOINEN KELJONKANGAS

Väestön ikääntymisen vaikutus pientaloasunto‐

markkinoihin• Mikäli yli 64‐vuotiaista 32 % asuu pientaloissa myös 

jatkossa, voidaan tämän pohjalta karkeasti arvioida seuraavan kymmenen vuoden aikana vapautuvan yhteensä noin 3700 pientaloa väestön ikääntymisen vuoksi. Toisaalta elinajanodotteen kasvaessa ikääntyneet elävät pidempään terveinä ja aktiivisina, jolloin omakotitaloasumisen osuus voi jatkossa nousta korkeammaksi tässä ikäluokassa. 

• Asuntomarkkinoiden kannalta tilanne on haasteellinen, sillä suuri osa vapautuvista pientaloasunnoista on suhteellisen vanhoja, peruskorjauksen tarpeessa olevia eivätkä välttämättä vastaa esimerkiksi lapsiperheiden asumismieltymyksiin. Todennäköisimmin entistä keskeisemmäksi myyntivaltiksi nousee pientalon hyvä sijainti kaupunkirakenteessa keskeisten palvelujen läheisyydessä.

21Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ ja huoneistorekisteri.

SÄYNÄTSALO

KORPILAHDEN KIRKONKYLÄ

Yhteenveto: miten KymppiR‐ohjelmassa huomioidaan ikääntyvän väestön kasvava määrä?

TAVOITE:1‐2 uutta senioriasumisen 

kohdetta /  vuosi.250‐500 uutta 

senioriasuntoasuntoa vuoteen 2025 mennessä.

• Yli 64‐vuotiaiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 7000:lla. Ikääntyneille sopiville asumisratkaisuille on kysyntää jo nykyisin ja jatkossa tarve kasvaa.  Ikääntyvät ovat hyvin moninainen joukko mm. fyysisen kunnon, elämäntavan ja sosioekonomisen tilanteen suhteen, joilla on laaja kirjo erilaisia asumistoiveita ja –tarpeita.

• Yhteisöllinen asuminen on löytänyt kohderyhmänsä ja kysynnän arvioidaan kasvavan jatkossa. Todennäköisesti myös muihin kerrostalokohteisiin muuttaa jatkossa nykyistä enemmän ikääntyvää väestöä – kaikki eivät halua yhteisöllistä asumista. Myös esimerkiksi yksitasoinen rivitalo hyvien palvelujen äärellä voi  asumismuotona kasvattaa suosiotaan ikääntyvän väestön joukossa. 

• Suurin osa senioreista asuu jatkossa kuitenkin nykyisessä asuntokannassa. Kannustamalla ja tukemalla korjausrakentamiseen voidaan edistää nykyisen asuntokannan esteettömyyttä ja soveltuvuutta paremmin myös ikäihmisille soveltuvaksi. Jyväskylä on mukana valtakunnallisessa Hissi – Esteetön Suomi 2017 ‐hankkeessa, joka on osa Ympäristöministeriön ”Ikääntyneiden asumisen toteuttamisohjelmaa vuosille 2013–2017”. Avustusta jälkiasennushissin rakentamiseen voi saada yhteensä jopa 55 prosenttia. Ikääntyneiden asuntoihin on mahdollista saada ARA:n myöntämänä myös tulorajoihin sidottua korjausavustusta.

• Senioreiden muuttoliike on tähän saakka ollut vähäistä muihin ikäryhmiin verrattuna. Tietyillä alueilla, esimerkiksi Vaajakoskella ja Itäisessä Palokassa, on ikääntyvien pientaloasuntokuntien määrän perusteella havaittavissa patoutunutta muuttopainetta, mutta alueiden asuntotarjonta ei ole välttämättä tähän saakka vastannut kysyntää. Toisaalta muuton tiellä voi olla esteenä vanhan omakotitalon myynnin vaikeus – omakotitalosta saatava hinta ei välttämättä mahdollista kerrostaloasunnon hankintaa hyvällä sijainnilla. 

• Väestön ikääntyminen tulee jatkossa näkymään yhä enemmän pientaloasuntomarkkinoilla. Odotettavissa on, että myyntiin tulevien pientalojen määrä kasvaa. Vanhojen pientalojen markkinakiertoon ja hintatasoon vaikuttaa keskeisesti mm. sijainti ja rakennuksen kunto, mutta myös alueella markkinoinnissa olevien pientalotonttien määrä voi vaikuttaa. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa vanhojen omakotitalojen kauppaa  voidaan ainakin osittain edistää mm. pientalotonttitarjonnan määrää ja alueellista tarjontaasäätämällä.  KymppiR2017‐ohjelman uudet pientaloalueet painottuvat pääsääntöisesti alueille, joilla ikääntyviä pientaloasuntokuntia ei ole huomattavia määriä.

22

Hiipuva pientalotuotanto? Kerrostalorakentamisen buumi?

Asuntorakentamisen fokusoituminen pieniin asuntoihin? 

Seudun väestönkasvun ja muuttoliikkeen dynamiikka? Lapsiperheiden valuminen keskuskunnasta kehyskuntiin?

4 SEUDULLINEN ASUMISKATSAUS‐ ASUMISEN TRENDIT NÄKYVIKSI

Tunne väestösi, tunne asuntokanta ja –markkinat, tunne alueesi

Jyväskylä, Laukaa, Muurame

23

Jyväskylä64 %(1311)

Muurame14 %(293)

Laukaa22 %(443)

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

JYVÄSKYLÄ: Pientaloasuntoja 219 269 233 213 203 141 142

Pientaloja 201 264 215 203 181 123 124

LAUKAA: Pientaloasuntoja 71 93 79 79 45 63 43

Pientaloja 68 84 78 75 41 59 38

MUURAME: Pientaloasuntoja 34 58 44 51 34 38 72

Pientaloja 33 54 42 46 30 33 55

YHTEENSÄ: Pientaloasuntoja 324 420 356 343 282 242 257

Pientaloja 302 402 335 324 252 215 217

0

50

100

150

200

250

300

Valmistuneet pientalorakennukset 

2010‐2016: kunnittaiset osuudet 

ja määrät

Pientalorakentamisen määrä on laskenut• Valmistuneiden pientaloasuntojen määrä on 

vähentynyt vuoden 2011 huippumäärästä lähes puoleen. Vuonna  2016 pientaloja valmistui seudulle yhteensä 217.  Muutos on ollut Jyväskylässä ja Laukaassa suhteellisesti yhtä suuri. Muuramessa vuosittainen pientalotuotanto on pysynyt tasaisena ja vuonna 2016 määrä oli kasvava. Kuitenkin suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen Jyväskylään.

• 2010‐luvulla valmistuneista pientaloasunnoista keskimäärin 76 % on rakennettu asemakaava‐alueille, kyläkaava‐alueille 11 % ja muille maaseutualueille 13 %. Asemakaava‐alueiden osuus on Jyväskylässä ja Muuramessa suurempi kuin Laukaassa. Määrällisesti Jyväskylän maaseudulle on rakennettu enemmän kuin Muuramen ja Laukaan maaseudulle yhteensä. Jyväskylässä suurin osa maaseutualueiden rakentamisesta on kohdentunut kyläkaava‐alueille.

• Paritalorakentaminen määrä on kasvanut tasaisesti koko 2010‐luvun. Vuonna 2016 valmistuneista pientaloasunnoista lähes kolmasosa oli paritaloasuntoja. Tämä näkyy etenkin Muuramessa.

24Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien väestötietorekisteri sekärakennus‐ ja huoneistorekisteri.

TIKKAKOSKI

PUUPPOLA

KINKOMAASÄÄKSVUORI

PALOKKA

LEPPÄVESI

VIHTAVUORI

LIEVESTUORE

LAUKAA

MUURAME

VAAJAKOSKI

KORPILAHTI

VESANKA HUHTASUO

Mistä pientalorakentamisen väheneminen Jyväskylässä johtuu?

• Pientalorakentamisen hiipuminen on valtakunnallinen ilmiö, johon vaikuttaa mm. taloudellinen epävarmuus. Toisaalta myöskään potentiaalisen rakentajaikäluokan määrä ei ole enää viime vuosina juurikaan kasvanut. Pientaloteollisuus PTT:n mukaan pohjakosketus omakotitalorakentamisessa oli vuonna 2015, jonka jälkeen pientalorakentaminen on osoittanut elpymisen merkkejä. Vuonna 2016 Jyväskylässä pientalolupia haettiin jälleen jonkin verran enemmän kuin vuosina 2014‐2015.

• Jyväskylässä on vuosittain luovutettu keskimäärin 78 pientalotonttia. Uutta tonttitarjontaa on ollut keskimäärin 83 tonttia / vuosi. Lisäksi tontteja on ollut tarjolla myös aiemmin avatuilta alueilta. Keskimäärin vuosittain tarjolla on ollut siten vähintään 100 tonttia.

• Poikkeus yleisestä tonttitarjontamäärästä oli vuosi 2014, jolloin uusia pientalotontteja oli markkinoinnissa vain 23, sillä kunnallisteknisissä investoinnissa varauduttiin Kankaan rakentamisen aloittamiseen. Tämä poikkeusvuosi näkyy vuonna 2015 valmistuneiden pientalojen määrän pudotuksena. 

• Tonttitarjontaa on myös jouduttu jarruttelemaan päiväkoti‐ ja koulupalvelujen riittämättömyyden vuoksi joillain alueilla kuten Sääksvuoressa.

• Viime vuosien uusien asuinalueiden avaukset ovat osoittaneet, että kysyntää tonteille on jos sijainti on kohdallaan. Kauemmaksi palveluista sijoittuneilla tonteilla on ollut heikompi kysyntä ja rakentamista on voitu siirtää odottamaan lähempänä keskustaa olevien alueiden avausta. 

• Vanhojen pientalojen kauppamäärissä on havaittavissa nousua vuotta 2016 kohden. Todennäköistä on, että uuden rakentamiselle on löytynyt hyviä vaihtoehtoja jo nykyisestä asuntokannasta. Väestön ikääntymisen arvioidaan lisäävän vanhojen pientalojen tarjontaa jatkossa. Etenkin sijainti voi jatkossa olla vanhan omakotitalon keskeinen myyntivaltti uuden rakentamiseen verrattuna. Suurin osa uusista markkinointiin tulevista omakotitonteista sijaitsee vähintään 7 km etäisyydellä keskustasta.

Valmistuneet pientalot 2010‐2016

25Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien rakennus‐ ja huoneistorekisteri.

Muuttoalttius keskuskunnasta kehyskuntaan pienentynyt

• Jyväskylän muuttovoitto perustuu opiskelijakaupunkina lähes yksinomaan 15‐24‐vuotiaisiin. Muilta osin Jyväskylä on pääosin muuttotappiollinen. Tämä näkyy erityisesti 25‐34‐vuotiaissa sekä 0‐4‐vuotiaissa. Vastaavanlainen ilmiö on tyypillistä myös muille suurille ja keskisuurille keskuskaupungeille.

• Seudullisesti muuttovirrat suuntautuvat pääosin Jyväskylästä kehyskuntiin, mutta tämän merkitys on  kuitenkin kaventunut vuotta 2015 kohden, josta viimeisimmät muuttoliiketilastot ovat saatavissa. Tämä näkyy erityisesti 0‐4 ja 25‐34‐vuotiaissa. 25‐34‐vuotiaiden poismuutto Jyväskylästä ei sinänsä ole vähentynyt, mutta yhä pienempi osa heistä muuttaa Jyväskylästä kehyskuntaan. Tämä viittaa siihen että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ‐ kuin asumisperusteisia.

Kerrostalorakentaminen ja pienten asuntojen tuotanto kasvussa• Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen 2010‐luvun kerrostalotuotanto on 

keskittynyt 98 % :sti Jyväskylään. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2016 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja. Myös vuoden 2017 kerrostalotuotannosta odotetaan vilkasta.

• Yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut. Tätä suurempien asuntokuntien määrä on sen sijaan pysynyt 2010‐luvulla likimain ennallaan. Tämä heijastuu myös asuntotuotantoon.Vuosina 2010‐2016 valmistuneista kerrostaloasunnoista suurin yksittäinen huoneistokokoluokka olivat kaksiot. Vuonna 2016 valmistui ennätysmäärä yksiöitä. Kokonaisuudessaan pienten asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, osuus kokonaisasuntotuotannosta on ollut tasaisessa kasvussa. 

• Samalla valmistuneiden asuntojen keskimääräinen huoneistoala on pienentynyt. Tämä näkyy etenkin kaksioissa ja kolmioissa, vuoden 2016 osalta myös yksiöissä. 

• Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra‐asunnot. Tämä näkyy myös asuntojen hallintamuodon kehityksessä. Arava‐ ja korkotukivuokra‐asuntojen osuus on pienentynyt ja vastaavasti vapaarahoitteisten vuokra‐asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut. Vapaarahoitteisten vuokra‐asuntojen määrää olevat lisänneet myös aravarajoituksista vapautuneet asunnot. Vapaarahoitteisiin vuokra‐asuntoihin sisältyvät lisäksi yksityishenkilöiden vuokraamat asunnot. 

26

5 UUDET KERROS‐ JA RIVITALOALUEET

Kangas

KivelänrantaVanha Ortopedia

Keljon koulun alue

LyseoPuutarhakatu 19Keljonkatu 28 Sepänkatu 7

Nuuskakuja Kortepohjan liikekeskus ja MNOP Kiviniementie

Korteniitty KangasvuorenrinnePupuhuhdan keskuskortteli Kärpänkuja 7 Ylämäyrämäki

Tikanranta I PellonreunaHuhtalahti‐Maso Kuokkalan louhimo Destian alueSalmiranta

Mannisenmäki SavulahtiNorola Hietajärven ranta Tikkakosken tori Kirkkokadun varsi

VäinölänrantaVaajakosken keskusta Varassaari‐Haapalahti

Valtterintie 10 Säynätsalon keskusta

Harjutien ympäristö

Korpilahden päiväkodin kortteli

Hippos

Kauramäki

Jyvälä27

KAAVOITUSLainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto  kerros‐ ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla.

Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k‐m2. 

TONTTITUOTANTOKaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k‐m2:n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k‐m2 tulee  olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). 

KYMPPIR2017

KERROS‐ JA RIVITALOTONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

Keljon koulun alue

Kangas

Vanha Ortopedia

KymppiR2017: uudet kerros- ja rivitaloalueetRakentamaan pääsee

68 000

heti rakennettavissa olevat

2017-2019

2020-2023

2024-2028

Kerros- ja rivitalojen kaavavaranto: nykyinen ja tuleva

Strateginen keskusta-alue / aluekeskus

asemakaavoitettu alue

laajeneva kaupunkirakenne

kyläalue

maaseutuasumisen nauha-alue

TIKKAKOSKI

PALOKKA

KORTEPOHJA

KESKUSTA

KANGAS

HUHTASUOLOHIKOSKI

VAAJAKOSKI

KUOKKALA

KELJONKANGASJA KAURAMÄKI

SÄYNÄTSALOKORPILAHTI

Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet 2017‐2027

• Kerrostalojen suhteen suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat keskustaan, Kankaalle, Kuokkalaan ja Palokkaan. Lähes kaikkien alue‐ ja lähikeskusten piiriin on tulossa tontteja ja monilla alueilla on huomattava määrä jo rakennettavissa olevia tontteja. 

• Rivitalotonttien kysyntä on ollut kasvussa. Kaupungin maalla, heti rakennettavissa olevia rivitalo‐tontteja on niukasti ja tästä syystä ohjelmoinnissa on priorisoitu rivitalokohteita. Uusia rivitalotontteja on tulossa mm. Korteniittyyn, Tikanrantaan, Kauramäkeen, Haapalammentielle, Väinölään ja Vaajakoskelle. Uusissa kaavoituskohteissa tutkitaan rivitalotonttien mahdollisuus. 

KELTINMÄKI

29

Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet 2017‐2027

Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2017 / 2018

30

Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet 2017‐2027

• Ohjelmoinnissa on laskennallisesti riittävästi alueita seuraavan kymmenen vuoden asuntotuotantotarpeisiin, mutta suurin osa kaavoista ei ole vielä lainvoimaisia. Täydennysrakentamisen kaavaprosessit ovat uudisalueisiin verrattuna usein haastavampia ja valitusherkkiä. Edellisen KymppiR2016‐ohjelmaan nähden ohjelmointiin on noussut uusia kohteita yhteensä lähes 60 000 k‐m2

edestä. Osa näistä on kaavamuutoksia, joissa asumisen käyttötarkoitus on mahdollista jo nyt.• 15 000 k‐m2 tavoite vuosittain vapaasti markkinoitavien tonttien määrästä toteutuu ainakin lähivuosien osalta, mikäli kaavat 

etenevät suunnitelman mukaisesti.• Kankaan osuus on arviolta 15 % vuotuisesta kerros‐ ja rivitalotuotannosta. Tämä edellyttää noin 3‐4 kerrostalon valmistumista / 

vuosi. Kankaan rakentuminen on lähtenyt käyntiin odotettua voimakkaampana, joten ainakin lähivuosina osuus voi olla arvioitua suurempaa.

31

6 UUDET PIENTALOALUEET

Haukkalantie 56 Savulahti Vääräjärvi Tuohimutkanrinne Ylämäyrämäki

Huhtalahti‐Maso Matinmäki Tunnelinmäki Liinalampi Petäispuro Haapaniemi

Hupeli Sääksvuori Kauramäki Kinkovuori Kouluranta Kirkkolahti Iloniemi

Ruoke

Havainnekuva: Korpilahden Kirkkolahti32

TONTTITUOTANTOVäestön ikääntymisen myötä vanhojen pientalojen tarjonnan arvioidaan kasvavan jatkossa. Viime vuosien tonttikysyntä on osoittanut, että tonttitarjonnassa tulee määrän sijasta kiinnittää huomiota monipuolisuuteen. Tavoitteena on jatkossa vuosittain tarjota 70‐80 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tämä vastaa viime vuosina markkinoinnissa olleiden tonttien määrää ja mahdollistaa, että tonttitarjonta sijoittuu lähelle palveluja alueille, joilla on kysyntää.

Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaupungilla on valmius tarvittaessa lisätä tarjontaa.

KAAVOITUSLainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla.

Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto eli 80 omakotitonttia lisää.

KYMPPIR2017

OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

33

SavulahtiSääksvuori Vääräjärvi

34

Omakotitalolupien alueellinen jakautuminen

RAKENNUSLUVATAsemakaava‐alueille

Yleiskaava‐alueille* Maaseudulle Yhteensä

2009 156 24 15 195

80 % 12 % 8 %2010 179 30 33 242

74 % 12 % 14 %2011 151 40 13 204

74 % 20 % 6 %2012 129 37 14 180

72 % 20 % 8 %2013 164 15 16 195

84 % 8 % 8 %2014 90 15 9 100

79 % 13 % 8 %2015 82 20 9 111

74 % 18 % 8 %2016 121 22 5 148

82 % 15 % 3 %

Yhteensä 1072 203 114 1 389

77 % 15 % 8 %

* Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu

Vuonna 2016 haettujen pientalolupien määrä nousi vuosien 2014 ja 2015 tasosta. Yksittäisistä alueista määrässä nousee esille erityisesti Mannisenmäki. Vuonna 2016 asemakaava‐alueille haettujen pientalolupien osuus oli pitkän aikajakson keskitasoa korkeampi. Kyläkaava‐alueiden ulkopuolelle sijoittuneiden pientalolupien määrä oli sen sijaan koko 2010‐luvun pienin.

1

2 3

4

56

7

8

35

Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat

Vuonna 2016 osayleiskaavoitetuille maaseutualueille haettujen rakennuslupien määrä oli vuoden 2015 tasoa. Eniten lupia haettiin Vesanganalueelle, jossa lupien määrissä tapahtui kasvua aiempiin vuosiin verrattuna.

Osayleiskaava‐alueen nimi

KaavanRakennus‐paikat Asuinrakennusluvat Jäljellä

n. kpl 1.1.2016

Hyväk‐sytyt

Vireillä olevat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

1Puuppola‐Lintukangas 200 11 8 18 7 6 2 3 3 142

2

Kuohu‐Vesanka:länsiosa (Kuohu) 130 4 5 2 2 0 1 1 1 114

3

Kuohu‐Vesanka: itäosa (Vesanka) 344 7 10 15 20 7 3 7 12 263

4 Taka‐Keljo 98 0 1 1 2 0 0 1 2 91

5 Tikkala 205 0 2 2 3 0 4 3 3 188

6 Oravasaari 56 3 4 2 3 0 2 3 1 38

7

Maatianjärvi(Raspio‐Iloniemi oyk) 50 0 0 0 0 0 2 1 0 47

8 Leppälahti 102 0 0 0 0 2 1 1 0 98

YHTEENSÄ 25 30 40 37 15 15 20 22 981

Uudet pientaloalueet 2017‐2027

• Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta jatkossa tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän keskustasta eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle.

• Keskeiset painopisteet ovat Sääksvuori, Kauramäki sekä Läntisen Palokan suunta. Näille alueilla pientalotontit ovat olleet erityisen kysyttyjä ja uudet päiväkoti‐ ja kouluinvestoinnit mahdollistavat tontinluovutuksen jatkamisen näiltä suunnilta pitkällä aikajänteellä. Länsi‐Palokassa on tekeillä osayleiskaava.

• Edelliseen KymppiR‐ohjelmaan nähden keskeiset muutokset ovat tapahtuneet Sääksvuoren ja Kauramäen tontinluovutuksen ajoituksessa. Keljonkankaan yhtenäiskoulupäätöksen myötä Sääksvuoren tontinluovutusta jatketaan ja Kauramäen pientaloalueen avaaminen siirtyy vuoden 2020 tienoille.

KymppiR2017: uudet pientaloalueetRakentamaan pääsee

110

heti rakennettavissa

2017-2021

2022-2027

Strateginen keskusta-alue / aluekeskus

asemakaavoitettu alue

laajeneva kaupunkirakenne

kyläalue

maaseutuasumisen nauha-alue

TUNNELINMÄKILIINALAMPI

MATINMÄKI

SAVULAHTI I ja II

RUOKE

YLÄMÄYRÄMÄKI

KAURAMÄKI

SÄÄKSVUORITIKKALA

KINKOVUORI

KOULURANTA

HAAPANIEMI

HUPELI

VÄÄRÄJÄRVI

TUOHIMUTKANRINNE

HAUKKARANNAN KOULUN ALUE

PETÄISPURO

KIRKKOLAHTI

ILONIEMI

36

Uudet pientaloalueet 2017‐2027

Markkinoinnissa vuonna 2017: Savulahti, Vääräjärvi, Kirkkolahti, Sääksvuori, Hupeli yht. 80 tonttiaMarkkinoinnissa vuonna 2018: Haukkarannan koulun alue, Haapaniemi, Säynätsalon kouluranta, Ruoke, Sääksvuori, Liinalampi yht. 73 tonttia

37

7 YHTEENVETO JAPÄÄTÖSESITYS

38

• Yhdyskuntasuunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista on edistää asuinalueiden sosiaalista eheyttä ja yhdenvertaisuutta. Asuinalueilla tulisi olla eri ikäisiä asukkaita eri tuloluokista. 

• Kaupunki voi kaavoituksella ja tontinluovutuksella vaikuttaa eri asumismuotojen sijoittumiseen. Tavoitteena ovat sekoittuneet asumismuotojen rakenteet, jolloin alueet eivät ole eriarvoisissa asemissa toisiinsa nähden. Monipuolinen asuntorakenne ja erilaiset asumismahdollisuudet varmistavat, että kunnassa on asuntotarjontaa, joka vastaa erilaista toimeentuloa, elämäntilannetta ja erityistarpeita.

• Yhdyskuntasuunnittelussa on tarve systemaattiselle ja jatkuvalle alueellisen hyvinvoinnin seurannan kehittämiselle. Vastaavanlaista tarkastelua on tehty aiemmin mm. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan 

laadinnan yhteydessä, mutta jatkossa säännöllisen tarkastelun välineenä voisi toimia KymppiR‐maankäytön toteuttamisohjelma. 

• Seuraavan KymppiR‐ohjelman erityisteemana ovat asuinalueiden sosiaalinen rakenne ja asuntopolitiikka  –miten kaupunkisuunnittelulla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Kohti uutta KymppiR2018‐ohjelmaaerityisteemana asuinalueiden sosiaalinen rakenne ja asuntopolitiikka

39

• Asuntokuntien pienentymisen trendi näkyy vahvasti asuntotuotannossa. Pienten asuntokuntien määrä on kasvanut ja asuntotuotanto on painottunut vahvasti kerrostaloihin ja erityisesti yksiöihin ja kaksioihin.

• Pientalorakentamisen määrä on laskenut. Kyseessä on valtakunnallinen ilmiö. Väestön ikääntymisen myötä vanhojen pientalojen tarjonnan arvioidaan kasvavan jatkossa. Viime vuosien tonttikysyntä on osoittanut, että tonttitarjonnassa tulee määrän sijasta kiinnittää huomiota monipuolisuuteen. Tavoitteena on jatkossa vuosittain tarjota 70‐80 uutta omakotitonttia kaupungin maalta aiemman 100 tontin sijaan. Tämä vastaa viime vuosina markkinoinnissa olleiden tonttien määrää ja mahdollistaa, että tonttitarjonta sijoittuu lähelle palveluja alueille, joilla on kysyntää.

• Väestön ikääntyessä tarve mahdollistaa uusia ikääntyville sopivia asumisratkaisuja kasvaa entisestään. Yhteisöllinen senioriasuminen on löytänyt kohderyhmänsä ja kysynnän arvioidaan kasvavan jatkossa. Maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin tavoitteena on mahdollistaa 1‐2 uutta senioriasumisen kohdetta / vuosi. Mikäli senioriasumisen kysyntä kasvaa ennakoitua enemmän, kaupungilla tulee olla valmius lisätä senioriasumisen tonttitarjontaa.

• Rivitaloasumisen kysyntä on ollut kasvavaa. Seudullisen asumiskatsauksen perusteella rivitaloasuminen on asumismuoto, joka palvelee tasaisesti kaikenlaisia ikäryhmiä ja siten mahdollistaa asumismuodoissa tarvittavaa joustavuutta väestörakenteen muuttuessa.  Myös paritalorakentaminen on ilmiönä vahvistanut. Uudessa KymppiR‐ohjelman ajoituksessa ja kaavoitusohjelmassa priorisoidaan erityisesti rivitalokaavoituskohteita. Uusissa kaavoituskohteissa tulee tutkia rivitalorakentamisen mahdollisuudet.

Yhteenveto

40

Päätösesitys

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy KymppiR2017‐ohjelman.

41