K S

KYMEN SALPAKYMENLAAKSONRESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIEN LEHTI

28. VUOSIKERTANRO 4, JOULUKUU 2012

Seppeleenlaskijat Itsenäisyyden patsaalla, vas. Eero Nikkola, Veli-Pekka Parkatti, Valto Koski. Kuva Hannu Lahtinen

Päivä jatkui jumalanpalve-luksella Kouvolan keskus-kirkossa kello 10. Kello 11.20 laskettiin seppe-

le Itsenäisyyden patsaalle Kymen Lukolla. Seppelettä olivat laske-massa Puolustusvoimista prikaa-tikenraali Veli-Pekka Parkatti, Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Valto Koski sekä sotaveteraanien edustajana Eero Nikkola. Kunniavartiossa seisoi-vat Pohjois-Kymenlaakson maa-kuntakomppanian miehet.

Paraatikatselmus pidettiin pesä-pallokentällä kello 12. Katselmuk-sen suoritti Pääesikunnan päällik-kö, vara-amiraali Juha Rannikko. Paraatijoukkoja komensi Itä-Suo-men sotilasläänin komentaja, pri-kaatikenraali Veli-Pekka Parkat-ti. Kenttäpiispa Pekka Särkiö piti kenttähartauden. Paraatijoukoissa kentällä oli kaikkiaan noin 1000 sotilasta ja reserviläistä. Vapaaeh-toista maanpuolustuskenttää edus-tivat sotiemme veteraanien Lippu-linna, maakuntakomppanioiden, Maanpuolustuskoulutusyhdistyk-sen, Rauhanturvaajien ja Sotilas-kotisisarien osastot sekä 46 lip-pua käsittänyt maanpuolustusjär-jestöjen lippulinna. Veteraanien lippulinnan lipunkantajina toimi-vat varusmiehet, lippulinnaa johti eversti Arto Mikkonen. Maanpuo-lustusjärjestöjen lippuja kantoivat järjestöjen omat edustajat. Lippu-linnan johtajana toimi reservipiiri-

Suomen itSenäiSyyden 95-vuotiS-juhlaparaati KouvolaSSa

Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati pidettiin 36 vuo-den tauon jälkeen Kouvolassa. Paraatipäivän ohjelma oli monipuolinen ja se perustui Itä-Suomen Sotilasläänin paraa-tikäskyyn. Päivä alkoi kello 9 aamulla kymenlaaksolaisten reserviläisten ylennystilaisuudella Kouvolan Upseerikerholla. Kymenlaakson aluetoimisto järjesti tilaisuuden ja ylennyk-set julisti aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Esa Hyytiäinen avustajanaan kapteeni Ari Surakka. Ylennetyille puhui myös sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti. Majuri Hannu Lahtinen kiitti Puolustusvoimia ylennettyjen puolesta.

en toiminnanjohtaja, kapteeni Jor-ma Uski.

Katselmuksen jälkeen oli vuo-rossa perinteinen ohimarssi. Ohi-marssin vastanottajana toimi va-ra-amiraali Juha Rannikko, seu-rassaan kaupunginjohtaja Lau-ri Lamminmäki sekä sotaveteraa-ni Eero Nikkola. Vastaanottopaik-ka sijaitsi Kymen Lukon kohdal-la ja paraatijoukot saapuivat vas-taanottopaikalle Salpausselänka-tua pitkin idän suunnasta. Jalan marssivissa osastoissa oli yhteen-sä noin 1000 henkilöä, minkä jäl-keen saapuivat ajoneuvot useasta joukko-osastosta ympäri eteläisen Suomen. Pääosa oli kuitenkin lä-hiseudun Karjalan Prikaatista. Il-mavoimat ylilento Horneteilla ei pilvisessä säässä näkynyt, mutta kuului. Utin NH 90 helikopterit tekivät vaikutuksen.

Paraatia seuraamaan oli katu-jen varsille kokoontunut seuraa-maan arviolta kymmentuhatpäi-nen yleisöjoukko. Sotilasparaa-tilla on kansalaisten keskuudessa edelleen vetovoimaa.

Ohimarssin jälkeen kutsuvie-rasjoukko siirtyi kaupungintalol-le juhlavastaanotolle.

Illalla oli vielä vuorossa Kou-volan kaupungin ja Kouvolan va-ruskunnan järjestämä Itsenäisyys-päivän iltajuhla kouvolalaisten yh-teisöjen ja järjestöjen edustajille. Juhlaan osallistui noin 500 kutsu-vierasta.

Maanpuolustusjärjestöjen lippulinna ohimarssin vastaanottopaikalla. Kuva Pertti Nieminen

Kaikki maanpuolustus-ja reserviläisjärjestät valmiina paraatikatselmuk-seen. Kuva Göran Bruun

K S

KYMEN SALPA 4/20122

KYMENLAAKSON RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIEN LEHTI

28. VUOSIKERTAJulkaisijatKymenlaakson Reserviupseeripiiri ryKymenlaakson Reserviläispiiri ry

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestymispäivä aineisto 20.02.2013 06.02.2013 24.04.2013 10.04.2013

K S

KYMEN SALPA 18.09.2013 04.09.2013 11.12.2013 29.11.2013

PäätoimittajaPentti KiviTammenmäentie 52 B,46910 Anjalapuh. 0400 305 281, sp. kivipen@hotmail.com

ToimituskuntaPentti Kivi, Kari Niemi, Jari Suni, Pasi Laari, Kimmo Kovanen, Pauli Pölönen, Toivo Harti-kainen ja Jorma Uski

Ilmoitusmarkkinointi

Kaarlo Hirvonen

Velhontie 4 F 47, 48350 Kotkapuh. (05) 228 5560, 050 570 4445

Ilmoitushinnat

Ilmoitustila 1,10 € pmm– nelivärilisä 10,00 € / ilmoitus

Nimi-ilmoitukset 30,00 € / kpl 100,00 € / 4 kpl

PankkiKSOP 575001-20174223

Osoitteenmuutokset ja jäsenasiatRUL: Virpi Kukkonen, puh. (09) 4056 2011

RES: Päivi Ruusuvuori, puh. (09) 4056 2010

Tilaushinta 3,50 € /vuosikerta

SivunvalmistusWestpoint, Rauma

PainopaikkaWestpoint, Rauma

ISSN 1797-3791

PÄÄKIRJOITUKSET

Kymenlaakson aluetoimisto Hami-nassa sai uuden päällikön tiistai-

Kenraali Parkatin toivotan tervetul-leeksi Kymenlaaksoon. Parhaimmat onnittelut myös 6.12. 2012 ylennetyille reservin upseereil-le!

Rauhallista joulua jamenestyksekästä uutta vuotta!

Pasi Laarikapteeni

Kymenlaakson Reserviupseeripiirin

puheenjohtaja

hyvät reserviupseeritKymenlaakson Reserviupseeri-piirin vietti 60-vuotisjuhlaan-sa Kouvolan kaupungintalolla lauan taina 20.10.2012. Päivä alkoi sep-peleen laskulla Kaatuneitten pat saalle läänipuistossa. Nelimiehisen kunnia-vartion oli asettanut Kouvolan Reser-viupseerikerho. Seppeleen laskun jäl-keen seurasi onnittelujen vastaanotto ja kahvitarjoilu kaupungin talon ”sini-sellä” matolla. Lämminhenkiseen juh-laan oli kokoontunut kiitettävästi yh-teistyökumppaneitten edustajia sekä piirin jäsenistöä.

Juhlapuheen esitti Itä-Suomen so-tilasläänin komentaja kenraalimaju-ri Jukka Pennanen. Tervehdyksensä juhlivalle piirille toivat muun muassa Suomen Reserviupseeriliitto, Kouvo-lan kaupunki ja Kouvolan seurakun-tayhtymä.

Juhlassa julkistettiin kapteeni Pert-ti Hartikaisen kirjoittama Kymen-laakson Reserviupseeripiirin 60-v historiikki. Nimikoituja historiikki-

kappaleita jaettiin juhlassa 20 kappa-letta.

Tilaisuuden musiikista vastasi mu-siikkimajuri Jyrki Kososen johtama Rakuunasoittokunta Lappeenrannas-ta.

Juhlassa muistettiin myös ansioitu-neita jäseniä sekä yhteistyökumppa-neita. Piirin pienoislipun saivat kun-niapuheenjohtaja majuri Paavo Mik-konen, kapteeni Taisto Puustelli, kap-teeni Hannu Lahtinen sekä luutnantti Matti Saarinen.

Piirin kunniakilpi ojennettiin kap-teeni Pertti Niemiselle sekä kapteeni Juha Tompurille.

Piirin standaarin saivat mm. Ky-menlaakson Reserviläispiirin enti-set puheenjohtajat sotilasmestari Ka-ri Koivula sekä ylikersantti Aki Heik-kilä.

Haluan esittää tässä lämpimät kii-tokseni kaikille mukana olleille.

❒  ❒  ❒

na 30.11.2012 kun everstiluutnant-ti Markku Hutka luovutti päällikkyy-den everstiluutnantti Esa Hyytiäiselle. Everstiluutnantti Hutka siirtyi Maa-voimien esikuntaan henkilöstöosas-ton päälliköksi.

Kiitos Markulle hyvästä ja ansiok-kaasta yhteistyötä ja Esalle toivotan menestystä vaativassa tehtävässä uu-tena aluetoimiston päällikkönä.

Itä-Suomen sotilasläänin komentaja-na sotilasläänin perustamisesta alka-en toiminut kenraalimajuri Jukka Pen-nanen siirtyi reserviin 31.10.2012. Hänen työtään jatkaa 1.11.2012 alka-en prikaatikenraali Veli-Pekka Parkat-ti. Sotilasläänin komentaja vaihdet-tiin juhlallisesti Kouvolan upseeriker-holla. Oma puheenjohtaja kauteni al-koi samana päivänä, eli 1.1.2008 kun Kymen sotilaslääni aloitti toimintansa. Kiitos kenraalimajuri Pennaselle mut-kattomasta yhteistyöstä näiden lähes viiden vuoden ajalta ja tervetuloa vaik-kapa reserviupseeritoiminnan pariin.

❒  ❒  ❒

Pentti KiviKymenlaakson Reserviläispiirin

puheenjohtaja

päätökset uudelle vuodelle on tehty

Kymenlaakson resrviläispii-rin talous on hyvässä kunnos-sa, joskaan ei ole syytä mihin-kään hurraa huutoihin, koska eläm-me kuitenkin kädestä suuhun. Ylijää-mää emme pysty kerryttämään toki se ei ole piirimme tarkoituskaan. Kaik-kiin niihin valtakunnallisiin kilpailui-hin, joihin on ollut ilmoittautuneita, on voitu lähettää osanottajat ja näin tulemme tekemään ensi vuonnakin.

Joissakin SM tasoisissa ammunta-kisoissa meiltä ei ole ollut joukkuet-ta vaan yksittäisiä osaanottajia. Olisi toivottavaa, että saisimme joukkueen lähetettyä matkaan, tämä ei ole raha-kysymys. Kyllä piiri tukee lähtijöi-tä. On noloa, jos meiltä puuttuu yk-si ampuja joukkueesta ja tulos kisas-sa muutoin on mestariluokkaa.

❒  ❒  ❒

Piirilehti on nyt ollut vuoden uudessa painopaikassa, WESTPOINTILLA. Heidän kanssaan on mennyt yhteis-toiminta hyvin. Lehden kustannuk-

set painotalon osalta ovat pysyneeet kurissa, mutta postitusmaksu Itellalle senkun nousee. Hintamme lehdelle on ollut pakko sopeuttaa näihin jakeluku-luihin. Tästä syystä jouduimme nosta-maan lehtimaksua eurolla.

❒  ❒  ❒ 

Piirin sitoutuminen Reserviläisliit-toon on saanut uuden tason. Olemme tehneet sopimiuksen liiton kanssa, jossa liitto lupautuu antamaan meille avustusta niiden toimenpiteiden mu-kaan, jotka piirissämme suoritamme. Tärkeimpinä ovat reserviläisyhdistys-ten vuosi-ilmoitusen jättö ja internet-sivujen ylläpito. Vuosi-ilmoitukset on voinut jättää internetin välityksellä ja on toivottavaaa että kaikki yhdistykset jättävät sen määräaikaan mennessä.

Tämä on meidän toineen päärahoitus jäsenmeksun lisäksi. Internetsivut yh-distyksissä kannattaa ainakin kerran vuodessa päivittää niin että siellä on ajantasaiset yhteystiedot ja muutama tuore kuva. Päivityksen tarvittaesssa

suorittaa piirimme toimisto kunhan sinne ilmoitetaan tiedot.

❒  ❒  ❒

Puolustusvoimien uudistus vahvistaa oleellisesti Kaakois-Suomen joukko-osastoja ja näin ollen antaa myös re-serviläisille lisää kouluttautumis mah-dollisuuksia. Nyt joudumme odot-tamaan tovin, jotta nämä muutokset tulevat voimaan niin ollen vapaaeh-toinen harjoittelemine olkoon mei-dän tiemme ylläpitää asekuntoam-me. Netissä on MPKn ohjelma vuo-delle 2013 julkaistu. Sieltä voi jokai-nen katsoa itselleen sopivaa toimintaa ja ilmoittauitua mukaan.

❒  ❒  ❒

Aluetoimistolla vaihtui päällikkö lo-kakuulla everstiluutnantti Markku Hutka lähti Mikkeliin uusiin haastei-siin. Kiitos Hutkalle hyvin mennees-tä yhteistyöaikakudesta. Me saimme uuden päällikön everstiluutnantti Esa Hyytiäisen, hänelle toivotamme me-

nestystä tässä yhteiskunnallisesti vaa-tivassa tehtävässä.

❒  ❒  ❒Itsenäisyyspäivänä olimme mukana valtakunnallisessa paraatissa Kou-volassa. Kiitos kaikille osallistujille. Onneksi olkoon ylennetyille ja huo-mionosoitusten kohteille.

Talven koitokset alkakoon

K S

KYMEN SALPA 34/2012

Aluetoimiston näkökulmasta kuluvan vuoden viimeinen neljännes on sujunut suunnitelmien mukaan. Loppuvuoden tärkein tehtävä – kutsun-nat vuonna 1994 syntyneille nuorille miehille – toteutettiin Kymenlaaksossa 9.10. – 23.11. Myös tulevan vuoden tehtävien suunnittelu on hyvässä vauhdissa, ja aluetoimisto on omalta osaltaan mukana puolustusvoimien uudistukseen liittyvien muutosten suunnittelussa.

ajankohtaista Kymenlaaksonaluetoimistosta

Aluetoimiston päällikkö vaihtui 1.11.2012

Otin aluetoimiston päällikön tehtävät vastaan evl Markku Hut-kalta, joka siirtyi uralla eteenpäin Maavoimien esikuntaan Mikke-liin. Kotimaakuntaan Kymenlaak-soon ja sen asevelvollisten pariin on hienoa tulla töihin.

Vuoden 2012 kutsunnat Kymenlaaksossa

Kymenlaakson aluetoimisto toimeenpani vuoden 2012 kut-sunnat Kymenlaakson kunnissa 9.10. – 23.11. Yhteensä pidettiin 23 kutsuntatilaisuutta, joissa koh-dattiin lähes 1200 kutsunnanalais-ta vuonna 1994 syntynyttä nuorta miestä. Aluetoimisto kiittää Ky-menlaakson kuntia ja muita yh-teistyökumppaneita kutsuntojen toteuttamiselle saamastaan tuesta.

Kohti uusia haasteita

Vuoteen 2015 mennessä toi-meenpantava puolustusvoima-uudistus vaikuttaa myös aluetoi-mistokenttään. Valtakunnallisesti aluetoimistojen määrää on suun-niteltu vähennettäväksi 19:stä 12:een. Kymenlaakson aluetoi-misto tulee olemaan perusta vuo-den 2015 alussa Kouvolassa toi-mintansa aloittavalle Kaakkois-Suomen aluetoimistolle. Uuden aluetoimiston toiminta-alueeseen kuuluvat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Hallinnolli-sesti Kaakkois-Suomen aluetoi-misto kuuluu Karjalan Prikaatiin. Aluetoimiston päätehtävät säily-vät ennallaan myös muutoksen jälkeen. Muutoksen edellyttämä suunnittelutyö on käynnissä.

vuus supistuu, mutta joukkojen perusrakenne ei muutu. Pääosa joukoista muodostuu reserviläisis-tä ja teidän osaamistanne tarvitaan kaikilla tasoilla. Maavoimien uu-den taistelutavan ja kehittämisoh-jelmien kautta joukkojen käyttöön tulevan uuden materiaalin koulu-tus tulee näkymään toimeenpanta-vissa harjoituksissa. Uusi taistelu-tapa edellyttää joukoilta kykyä ak-tiiviseen ja useita eri taistelulajeja yhdistävään toimintaan.

Reservin koulutukseen käytet-tävissä olevat kertausharjoitus-vuorokaudet kohdennetaan vuo-sina 2013–2014 suorituskyvyn yl-läpidon kannalta keskeisiin tehtä-viin ja joukkoihin. Vuodesta 2015 alkaen palataan samalle suhteel-liselle vuorokausitasolle, johon olemme tottuneet aiempina vuo-sina.

Aktiivinen reserviläinen voi yl-läpitää ja päivittää sotilastaitojaan osallistumalla esimerkiksi Maan-puolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämiin vapaaehtoi-siin harjoituksiin. Meillä on Ky-menlaaksossa monipuolinen kou-lutustarjonta, joka antaa mahdol-lisuuden kehittää osaamista taiste-luammunnoissa, taisteluharjoituk-sissa, kartta- ja käskynantoharjoi-tuksissa, sotilaallista kuntoa kehit-tävissä harjoituksissa jne. Kymen-laakson koulutus- ja tukiyksikön (KOTU-yksikkö) valmius laaduk-kaiden koulutustapahtumien toi-meenpanoon on korkea. Vapaa-ehtoisten harjoitusten toimeenpa-noon osoitettuja resurssejakin on

Minulle lisää… minulle lisääMihin olet menossa Suo-

men kansa? Politiikkaa sivus-ta seuranneena olen saanut sel-laisen kuvan, että kukaan ei tie-dä mihin mennään. Eletään niin kuin viimeistä päivää, ei näh-dä tulevaa, ei uskota ettei meil-lä ole tähän varaa. Ihmisten it-sekkyys on saanut ylivallan, ei haluta tunnustaa, ettei kaikki ole hyvin; se tunnustetaan vas-ta kun on liian myöhäistä jos silloinkaan.

Kun tapaa ihmisiä niin kai-killa on jotain valittamista. Kuka saa liian pientä palkkaa, palkkaa pitäisi saada lisää. Ku-ka saa liian pientä eläkettä ja rahat ei riitä. Työttömällä on liian pieni työttömyyskorvaus; taaskaan ei olla tyytyväisiä. Onkohan Suomessa yhtään ih-mistä, joka on tyytyväinen saa-maansa palkkaan, eläkkeeseen tai työttömyyskorvaukseen. Jos on, niin sellainen ihminen on onnellinen ihminen.

On kuitenkin ihmisiä, joil-la on todellinen puute ruoasta, vaatteista ja asunnosta. Me em-me vain halua nähdä ihmisten todellista hätää, ajattelemme vain miten itse saisimme lisää.

Mihin suomalaisilta on hukku-nut lähimmäisenrakkaus? Sitä löytyi viime sotien aikana kun taajamien ja kaupunkien asuk-kaat tulivat maaseudulle suku-laisten luo ja jokaiselle löytyi syötävää.

Matteus 25 sanoo ”Sillä mi-nun oli nälkä, ja te annoitte mi-nulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda”. Sii-nä muutamia asioita, joita lä-himmäisenrakkaus saa meissä tekemään. Jos Jeesuksen rakka-us koskettaa meitä, emme voi ummistaa silmiämme lähim-mäisen hädältä. Sananlaskut 3 lupaa meille ”Kunnioita Her-raa antamalla varoistasi ja kai-ken satosi parhaimmasta, niin sinun jyväaittasi täyttyvät run-saudella, ja viini pursuu sinun kuurnistasi.” On pieni joukko, joka on ottanut Jumalan sanan todesta sekä sen lupaukset. Voi, jospa tuleva joulunaika saisi meidät kaikki mukaan lähim-mäisen auttamiseen, oli se lä-himmäinen kaukana tai lähellä.

Muistetaan, että Josef ja Ma-ria eivät varmasti olleet rikkaita kun lähtivät Betlehemiin, mis-sä Jeesus syntyi mutta Jumala

piti huolen heidän kaikista tar-peistaan. Jumala rakastaa mei-tä niin paljon, että antoi Jee-suksen meidän sijaiskärsijäk-si, suurempaa rakkautta ei ole kuin antaa oman henkensä lä-himmäisen edestä. Jospa tänä jouluna Jumalan rakkaus täyt-täisi meidät niin, että olisimme valmiit jakamaan omastamme niille, joilta jouluna puuttuu ruokaa tai vaatetusta tai antai-simme vain aikaamme.

Yli 2000 vuotta sitten Jee-suksen syntyessä Jumala il-moitti ensiksi paimenille; ei papeille tai kirjanoppineille tai muille valtaapitäville, vaan pai-menille, jotka eivät olleet kaik-kein arvostetuimmassa amma-tissa. Näin Jumala halusi ilo-sanoman viejiksi kaikkein vä-häpätöisimmän ammattikun-nan. Viekäämme tänä joulu-na ilosanomaa Jeesuksen syn-tymästä niille, jotka eivät Jee-susta tunne. Sinäkin olet tärkeä tämän ilosanoman viejä.

Siunattua Joulunaikaa kaikille!

Taisto Raussi

Edeltäjäni jäljiltä aluetoimis-to on hyvässä iskussa ja yhteis-työ kentän kanssa toimii. Omal-la aktiivisella ja avoimella taval-laan Markku tuli varmasti tutuk-si kentällä ja loi hyvät suhteet yhteistoimintaosapuoliin. Tästä on helppo ja hyvä jatkaa. Toivo-tan Markulle menestystä uudes-sa tehtävässä.

Osaavan reservin merkitys korostuu

Osana puolustusvoimauudis-tusta sodanajan joukkojen vah-

lisätty aiemmista vuosista. Ensi vuonna Karjalan prikaatin ja Re-serviupseerikoulun MPK:lta tilaa-man koulutuksen henkilömäärä kasvaa 1600 reserviläiseen. Tänä vuonna tilatun koulutuksen mää-rä on ollut noin 1000 reserviläistä.

Olkaa aktiivisia ja pitäkää huol-ta sotilaskunnostanne. Kentällä nähdään.

Hyvää loppuvuotta ja Rauhallista joulua!

Kymenlaakson aluetoimiston päällikkö

Everstiluutnantti Esa Hyytiäinen

Palvelushistoria:varusmiespalvelus ja va -palve-lus K-SR 85 -86Kadettikoulu 87 - 89Kouluttajana ja yksikönpäällik-könä KYMPIONP 90 – 96 Esiupseeri- ja yleisesikuntaup-seerikurssit MPKK 97–98Osastoesiupseeri OPOS/LM-PAE 99 – 00Vanhempi osastoesiupseeri MATOS/PE 01–04Osastopäällikkö OPOS/RUK 05–06Pataljoonan komentaja SAT-PIONP/PORPR 07–09Apulaisosastopäällikkö OPOS/ISSLE 10 – 11Toimialapäällikkö MAAV-MATLE 12Kymenlaakson aluetoimiston-päällikkö 1.11.2012 à

Myllykosken Reserviupseerit tekivät yhdessä reserviläisten kanssa matkan Helsinkiin Kadettikouluun ja Suomenlinnaan 1.6.2012. Matkalla meitä oli 43 reserviläistä, joista 7 reserviup-seeria ja loput sekä Inkeroisten, Myllykosken että Sippolan re-serviläisiä.

Jo hyvissä ajoin aamulla saavumme Santahaminan portil-le, jossa kyytiin tuli komentajakapteeni Jarmo Partanen. Hä-nen johdollaan oli MPKK esittely auditoriossa ja tutustuminen MPKK:n perinnehuoneeseen. Kerhomme kustansi retkeläisil-le kahvit, teet ja pullat. Tutustuimme Santahaminaan lyhyellä kiertoajelulla. Kauppatorilta lähdimme Suomenlinnaan lautalla.

Suomenlinnassa meillä oli opastus ja opastettu kävelykier-ros. Ruokailu oli Ravintola Chapmanissa. Meillä oli mahdolli-suus omaehtoiseen tutustumiseen Suomenlinnassa sekä mah-dollisuus tutustua Sotamuseon näyttelyyn.

Teksti ja kuva: Eero Mattila

K S

KYMEN SALPA 4/20124

Sekä Kymenlaakson alue-toimiston päällikkö että Itä-Suomen Sotilas-läänin komentaja vaihtui-vat 1.11. 2012.

Aluetoimiston päälli-kön vaihtotilaisuus pidet-tiin Haminassa 30.10. ja sotilasläänin komentajan vaihto Kouvolassa 31.10. Molemmissa tilaisuuksis-sa oli muiden kutsuvierai-den mukana läsnä run-saasti myös maanpuolus-tus ja -reserviläisjärjes-töjen edustajia.

Teksti: Jorma UskiKuvat: Hannu Lahtinen ja PV:n arkisto

Henkilöstövaihdoksia Puolustusvoimissa

Reserviin siirtynyt sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Jukka Penna-nen sekä Maavoimien esikuntaan Mikkeliin siirtynyt aluetoimiston pääl-likkö, everstiluutnantti Markku Hutka.

Kuvassa Kymenlaakson aluetoimiston historian kaikki kolme päällikköä. Edessä everstiluutnantti Heikki Hokkanen, vasemmalla everstiluutnantti Markku Hutka ja oikealla everstiluutnantti Esa Hyytiäinen.

Itä-Suomen Sotilasläänin uusi ko-mentaja, prikaatikenraali Veli- Pek-ka Parkatti

Lipun luovutus: Markku Hutka luovutti lipun Esa Hyytiäiselle.

Kultainen ansiomitali (KAM)Vääpeli Hasari Timo Juhani, Ylikersantti Pulsa Olavi Antero, Kuusankosken Reserviläiset ry

Hopeinen ansiomitali (HAM)Vääpeli Inkiläinen Markku, Kuu-sankosken Reserviläiset ry

Pronssinen ansiomitali (PAM)Vääpeli Henttonen Rauni, Kuu-sankosken Reserviläiset ry Sotilasmestari Hämäläinen Kos-ti, Kuusankosken Reserviläiset ry Ylikersantti Kekki Mikko, Kuu-sankosken Reserviläiset ry Ylikersantti Kujala Jari, Kuusan-kosken Reserviläiset ry

Korpraali Ruippo Jarmo, Kuu-sankosken Reserviläiset ryAlikersantti Tenhunen Juha, Kuu-sankosken Reserviläiset ryKersantti Wilenius Matti, Kuu-sankosken Reserviläiset ry s. 15.3.1946Alikersantti Nurmi Petri Henrik, Kouvolan Reserviläiset ry

Reserviläisliitto on 6.12. myöntänyt ansiomitaleja kymenlaaksolaisille reserviläisille

Ylennetyt upsee-rit 6.12.2012

LTNHeineman Mikko

Erik SakariPulkka Jimi Pekka KristianPölönen Pauli Heikki JuhaniSpiring Kimmo Kalevi

LÄÄKYLILLoikas Petri Tapani

LÄÄKLTNHuuskonen Mika JuhanaKarjalainen Veli Kalevi

VÄNRRäsänen Niko Timo Juhani

MAJLahtinen Hannu Aimo Antero

KAPT / KAPTLHietala Markku JuhaniPasi Olli JuhaniSiekkinen Olli PekkaValkonen Martti KaleviTilli Arto Mikael kaptl

YLIL Kangas Mikko TapioKoivisto Jorma OlaviLehtonen Anssi Erkki TapioPurho Hannu JuhaniRouhiainen Jukka Henri TapaniRuuskanen Jukka AnteroTeppo Aappo Tapio IlmariVaulaste Ville Matti

Ylennetyt aliupseerit ja mie-histö 6.12.2012

KORPREerola Henri AleksiHeino Tuomas TimonpoikaKaipiainen Eelis IisakkiLaukkanen Ismo Vilho AleksiMattila Jouni JuhaniRosenlund Toni HenrikSeppälä Tapio HenrikSetälä Juha TapaniTiitta Jesse JoonasVanhala Antti Eerikki

ALIKAirola Veli-MattiHorto Mika KristianKolehmainen Jari PaavoKorja Ossi Seppo SebastianKosonen Antti Erkki JuhanaNyman Kimmo JuhaniOjala Jari JuhaniPuhakka Jussi Tuomas AnteroSalonen Jukka-PekkaSeppälä Mika Pekka PellervoSiren Terho Tuomo TapaniVarjola Vesa Martti Vuoksiala Ari Petri Sakari

YLIVHaapasalo Kari Niilo AnteroKukkanen Anssi JuhaniLiimatainen Jarmo AnteroMalmi Osmo Tapio

VÄÄPJääskeläinen Miska Juha IlmariKeskinen Harri TapaniPerttula Jukka AnteroPoteri Vesa EnsioSihvo Urpo TuomasSäde Olli-PekkaTeittinen Sami Pekka

YLIKEerola Timo Heikki TaneliKukkola Simo PetteriTalka Tuomas MikaelTenhunen Antti JohannesTiihonen Sami MatiasToikka Vesa MikaelVähä-Impola Ari Tony Aleksan-der

KERSBackman Tomi AnteroHirvonen Pasi AnteroHolopainen Sami Petri IlmariIvanov MikhailJokinen Jari PetteriKeränen Jarkko JotaarkkaKinnunen Aki JuhaniKotola Tuomo OlaviLempinen Perttu JohannesNäätsaari Matti JohannesParviainen Juha MattiPohjola Juha AnteroPynnönen Antti IlariRantanen Taru AnnikaSuhonen Simo AleksanderVäkevä Jani Kristian

www.rul.fi/kymenlaaksowww.reservilaisliitto.fi

reserviläisten ylennys-tilaisuus upseerikerholla

Everstiluutnantti Esa Hyytiäinen julistaa ylennettyjen reserviläisten nimet. eturivissä vasemmalla majuri Han-nu Lahtinen.

K S

KYMEN SALPA 54/2012

reserviläispiirin syyskokous haminassaKymenlaakson reservi-läispiirin syyskokous pi-dettiin Haminassa maa-nantaina 29.päivänä lo-kakuuta 2012. Haminan reserviläiset vastasivat kokousjärjestelyistä. Kokousesitelmänä kuultiin Kotkan ran-nikkopataljoonan pa-taljoonaupseeri Matti Linterin esitys puolus-tusvoimauudistuksesta merivoimien näkökul-masta.

Henkilövalinnat olivat yksimie-lisiä; piirin puheenjohtajana jatkaa seuraavat kaksi kautta ylikersant-ti Pentti Kivi Inkeroisten seudun reserviläisistä. Varapuheenjohta-jat nimitetään seuraavassa piiri-hallituksen kokouksessa. Toimin-nanjohtajana jatkaa Jorma Uski. Piirin edustajaksi liittohallituksen kokouksiin valittiin sotilasmestari Timo Kitunen. Toiminnantarkas-tajiksi valittiin Kalevi Siltovuori ja Seppo Parikka sekä varalle Jarmo Kuntonen ja Kari Koivula.

Pataljoonaupseeri Matti Linteri

Ansioituneille ampujille luovutettiin RESUL:n ansiomitalit: toinen oikeal-ta Mikko Mattila, kultainen, Hannu Seppä, Sami Sihvola ja Tapani Kuis-ma, hopeinen. Reunoilla vas. puheenjohtaja Pentti Kivi ja kunniapuheen-johtaja Markku K.Toikka oik.

Kokouksen yhteydessä palkit-tiin ansioituneita reserviläisurhei-lijoita. Ylivääpeli Mikko Mattila sai Reserviläisurheiluliiton kul-taisen ansiomitalin ja hopeisella ansiomitalilla palkittiin kersantti Tapani Kuisma, ylikersantti Han-nu Seppä sekä alikersantti Sami Sihvola. Hopeinen ansiomitali on myönnetty myös voikkaalaiselle ylikersantti Tapio Taipaleelle, joka saa mitalinsa myöhemmin.

Teksti ja kuvat Jorma Uski

Ennen varsinaista ko-kousta kapteeni Reijo Pajuoja ja yliluutnantti Heikki Sihvola esit-telivät ”Myllykosken suojeluskunta” -kirjan, mikä on juuri ilmes-tynyt heidän tekemä-nään.

Vuosikokouksessa valittiin hal-lituksen jäsenet jatkamaan yh-tä poikkeusta lukuun ottamatta. Puheenjohtajaksi valittiin majuri Eero Mattila, varapuheenjohtajak-si kapteeni Juha Tompuri. Muut hallituksen jäsenet ovat kapteenit Olavi Heikkilä, Tapio Karvonen ja Eero Viitanen, majurit Paavo Mikkonen ja Antti Metsälä (uu-si). Varsinaisena toiminnantar-kastajana jatkaa yliluutnantti Ve-li-Matti Perilä, jonka varahenkilö-nä toimii luutnantti Tapio Metsälä. Piirihallitukseen ehdotetaan ker-hon puheenjohtajaa, jonka varal-la on kerhon sihteeri. Jäsenmaksu pidettiin nykyisellään, eli 30 eu-rossa. Talousarvio vuodelle 2013 on noin tuhat euroa. Piirikokous-edustajana toimii kerhon varapu-heenjohtaja ja hänenkin varallaan

myllykosken reserviupseeri-kerhon syyskokous

Edellisen kisan voittaja Paavo Mikkonen luovuttaa palkinnon kiertämään Reijo Pajuojalle (oikealla).

on kerhon sihteeri. Kokouskutsu julkaistaan ”Keskilaakso” –leh-dessä sekä sähköpostein ja jäsen-tiedottein. Kerhon jäsenmäärä on 69 reservin upseeria. Kokoukses-sa, johon osallistui yksitoista ker-hon jäsentä, puhetta johti kerhon kunniapuheenjohtaja majuri Paa-vo Mikkonen, joka kerhon sihtee-rinä myös kirjasi tehdyt päätökset. Kokouksen jälkeen pidetyn ”Her-

rasmieskilpailun” voitti kapteeni Reijo Pajuoja, hopealla majuri Ee-ro Mattila ja pronssilla kapteeni Juha Tompuri. Ensi vuoden syys-kokouksessa kilpailun järjestää ki-san voittanut kapteeni Reijo Paju-oja. Hän sai vuodeksi haltuunsa kiertopalkintopytyn, johon hänen nimensä kaiverretaan.

Teksti ja kuva: Paavo Mikkonen

Ampujien harjoitukset talvikautena: Yhteistyö Inkeroisten Ampumaseuran kanssa jatkuu Myllykosken seuratalon sisä-radalla tiistaisin erät alkavat klo 17.00 ja tarvittaessa 18.00.. Lisätietoja kaikista ampumatapahtumista antaa Heikki Saku, 0400 886 274.LOKAKUU 2013 kuntokuukauden kiertopalkinto arvottiin, 31 kertaa kuntoilivat, Hannu Salmela ja Matti Hellsten, kierto-palkinnon voitti Matti Hellsten. Osallistujapalkinto arvottiin 12 osallistujan kesken, kirjan voitti Hannu Salmela.Ke 12.12.2012 klo 18.00 JOULUTULET Kymijoen Hoiva ry:n rannan puoleisella pihalla, Satamakatu, Inkeroinen. Mehutar-joilu. Puhujana sotilaspastori Markku Viinikainen Utista.Jouluaatto 24.12. kunniavartiot sekä seppeleen laskut yh-dessä upseerien kanssa. Karhunkankaalla klo 15.00 alkavan hartauden jälkeen ja Anjalassa klo 16.00 alkavan hartauden jälkeen Inkeroisten Seudun Reserviläiset -muki 17€ kpl. (Pentti Kivi toimittaa)Kevätkokous ti 12.2.2013 klo 19.00 Inkeroisten VPK-ta-lo, Esitelmä tämän päivän viestitoiminnasta. Kahvitarjoilu! Kevään kerhoilta ti 19.3.2013 klo 19.00 Inkeroisten VPK-talo. Esitelmä aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Esa Hyytiäi-nen aiheena paikallispataljoonat. Maksullista virvoketarjoilua.Retki Kannakselle 24.–26.5.2013. (Ari Hottola 040 754 5324) YHTEYSTIETOJA 2013Yhdistyksen sähköposti: kivipen(at)hotmail.com. Postiosoite: Tammenmäentie 52 B 46910 ANJALA. Puheenjohtaja Pentti Kivi, Anjala, 0400 305 281 1.varapj. Kaarlo Heino, Inkeroinen . 040 8268 895 2.varapj. Vesa Hölttä, Inkeroinen . 050 5291 779Sihteeri Sami Aho, Inkeroinen, 040 743 9026 sami.aho(at)luuk-ku.comJäsenet Ari Hottola, Ari Malminen Heikki Saku, Hannu Salme-la, Ilkka Tontti.Rahastonhoitaja Anna-Liisa Pietarila, vartioaliupseeri Sami Aho, tiedotusaliupseeri Seppo PietarilaYhdistyksemme toimikunnat 2013: Aatteellinen toimikunta pj. korpr. Vesa Hölttä. jäsenet: alik. Sami Aho, ylik. Matti Nieminen, ylik. Kari Hämäläinen,  Juhlatoimikunta pj. alik. Kaarlo Heino jäsenet: korpr. Ari Hot-tola, alik. Antero Kauppila, stm. Mika Kauppila, ylik. Pentti Kivi. yliv. Markku Pakkanen ja kers. Markku Seppälä Ampumatoimikunta pj. alik. Heikki Saku, jäsenet: alik. Kaarlo Heino, korpr. Vesa Hölttä, alik. Viktor J. Mattila, ylik. Matti Nie-minen. stm. Vesa Peräkasari, kers. Markku Seppälä, korpr. Ti-mo Tulokas, stm. Hannu Salmela.Harrastus ja kuntoliikuntatoimikunta pj. ylik. Pentti Kivi jäsenet: korpr. Heikki Karnaattu, ylik. Mauri Karnaattu, alik. Timo Leino, yliv. Erkki Rika, korpr. Ari Malminen ja Ilkka Tontti.  Veteraanien ja reserviläisten yhteiseen perinnetoimikuntaan ylik. Kari Hämäläinen, ylik. Pentti Kivi, alik. Heikki Saku ja stm. Hannu Salmela ja yliv. Erkki Rika

Ajankohtaiset tiedotteemme ovat luettavissa Reserviläisliiton sivuilta http://www.reservilaisliitto.fi/piirit_ja_yhdistykset/sivus-tot/kymenlaakson_reservilaispiiri/yhdistykset/inkeroisten_seu-dun_reservilaiset_ryLähetämme ajankohtaisia tiedotteita sähköpostilla niille, joiden oikea osoite on tiedossa.

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2013!

Inkeroisten Seudun Reserviläisten ohjelmaa 2012-2013

Inkeroisten, Myllykosken, Sippolan ja Elimäen reserviläisten yhteiset JOULUTULET pidetään keskiviikkona 12.12.2012 klo 18.00

Kymijoen Hoiva ry:n rannan puoleisella pihalla, Satamakatu, Inkeroinen. Mehutarjoilu. Puhujana sotilaspastori Markku Viinikainen UtistaTERVETULOA!

Inkeroisten Seudun Reserviläiset

Inkeroisten Seudun Reserviläiset ry.KEväTKOKOUSpidetään tiistaina 12.2.2013 Inkeroisten VPK-talos-sa, Terholantie 5 Inkeroinen, kello 19.00.”. Itä-Suo-

men Viestipataljoonan everstiluutnantti Jarmo Vähätiitto ker-too mitä on tämän päivän viestitoiminta.Kahvitarjoilu! TERVETULOA! Johtokunta

KANNAKSEN REISSU toukokuussape-su 24.-26.5.2013. Eräitä paikkoja, joissa on tar-koitus käydä: Viipuri, Kyyrölä, Terijoki, Kronstad, Ra-jajoki, Perkjärvi, Punnus,Äyräpää. Sotahistorian opas on Matti Laine.

Lisätiedot Ari Hottola 040 754 5324Kaikki tervetuloa!

Inkeroisten Seudun Reserviläiset ry.

K S

KYMEN SALPA 4/20126

Elimäen Reserviupseerikerhon sääntömääräinen syyskokous pi-dettiin Elimäen Liikennekoulun tiloissa 31. lokakuuta 2012.

Kerhon puheenjohtajaksi va-littiin edelleen yliluutnantti Las-si Viantie ja varapuheenjohtajak-si yliluutnantti Jani Juvankoski. Hallitukseen valittiin luutnantti Heikki Haarajoki, kapteeni Juha Käki, yliluutnantti Tapio Pentti-lä, luutnantti Matti Saarinen ja luutnantti Sami Tapio.

Kymenlaakson Reserviupseeri-piirin hallitukseen kerhon edusta-jaksi valittiin puheenjohtaja Las-si Viantie ja piirin kokousedusta-jaksi Jani Juvankoski. Toiminnan tarkastajiksi valittiin yliluutnant-ti Pertti Olander ja kapteeni Ka-ri Rajala.

Kokousesitelmän aiheesta ”KarPr:n rekat Kouvolan liiken-teessä”, piti KarPr:n autokoulun johtaja kapteeni Timo Gröhn.

Lassi Viantiejatkaa Elimäen reserviupseeri-kerhon puheen-johtajana

Piirin edustajana Naisten Val-miusliiton alueneuvottelukunnas-sa toimii Satu Aurala (Mervi Lii-matainen). Alueneuvottelukun-nan virallisissa kokouksissa pii-riä edustaa Helena Härkönen (Ai-la Sahala).

Syyskokouksen kokousesitel-män piti Haminan aluetoimiston uusi päällikkö everstiluutnantti Esa Hyytiäinen. Aiheena oli puo-lustusvoimauudistus, jota valotet-tiin sen lähtökohdista ja vaikutuk-sista. Syyskokous keräsi parisen-kymmentä maanpuolustusnaista Karhulan Sammolle.

Liitto kokoontui Lappeenrannassa

Maanpuolustusnaisten Liitto kokoontui lokakuun lopulla syys-

Kymenlaakson maanpuolustu-naiset entisin voimin uuteen toimintakauteenMaanpuolustusnaisten Liiton Kymenlaakson piiri jatkaa nykyisin voimin vuoteen 2013. Puheenjohtajana toimii Mervi Liimatainen Pyhtäältä ja varapuheenjohtajana Sa-tu Aurala Kotkasta. Lisäksi piirihallitukseen kuuluvat Aila Sahala (vara Kaija Olanto-Siukola) Haminan Reservin Up-seerien Naisista, Helena Härkönen (Sinikka Aatsalo) Kar-hulan Reservin Upseerien Naisista ja Eija Pekkola (Armi Salmi) Pyhtään Maanpuolustusnaisista. Valinnat tehtiin piirin syyskokouksessa 14.11. Karhulassa.

kokoukseensa Lappeenrantaan. Liiton puheenjohtajaksi valittiin edelleen Satu Rajala Hattulas-ta. Sen sijaan varapuheenjohtajis-to uudistui. Uudeksi ensimmäi-seksi varapuheenjohtajaksi valit-tiin Kaarina Suhonen Lahdes-ta ja toiseksi varapuheenjohtajak-si Marja Hirvonen Tampereelta.

Liittohallituksessa Kymenlaak-son edustajana jatkaa Mervi Lii-matainen (Satu Aurala). Liiton ja Kymenlaakson piirin teemana on ”Toimin ja liikun”.

Vuonna 2013 liiton kevätko-kous on Uudessakaupungissa ja syyskokous Oulussa.

Teksti ja kuva: Mervi Liimatainen

Hamina aluetoimiston uusi päällikkö, everstiluutnantti Esa Hyytiäinen pi-ti maanpuolustusnaisten syyskokouksenesitelmän. Piirin sihteerinä toi-mii Eija Pekkola Pyhtäältä.

Syyskokoukseen osallistuivat mm. Aila Sahala (vas.), Ritva Suurnäkki ja Kaija Olanto-Siukola Haminan Haminan Reservin Upseerien Naisista.

Elimäen Reservin Upseerien Naiset ry:n syyskokous pidettiin Elimäen Liikennekoululla 31. lo-kakuuta 2012.

Yhdistyksen uudeksi puheen-johtajaksi valittiin Sole Sihvo-la. Varapuheenjohtajaksi siirtyi

Elimäen reservin upseeriennaisille uusi puheenjohtaja

kymmenen vuoden puheenjohta-jakauden jälkeen Christina Saa-rinen. Hallitukseen valittiin Ee-va Haarajoki, Pirjo-Liisa Ikonen, Helena Niukkanen, Hilkka Tirk-konen ja uutena jäsenenä Marit-ta Viantie

KYMEN SALPA 4/201110

AIKUISKOULUTUSKESKUSKOUVOLA

puh. 020 7879 200 - www.kvlakk.fiAMMATTITAITOA JA OSAAMISTA!

Yhteistä hyvää!

Bonustajopa 5%

Seutukunnallisesti Sinun

Osuuskauppa Ympäristön toiminnastasyntyvä tulos palautuu takaisin omalletoimialueelle. Palveluja parannetaan uudistamalla olemassa olevia ja rakenta-malla kokonaan uusia toimipaikkoja.

YMPÄRISTÖ

1.11

–5.1

2. to

–la

9–18

7.–2

3.12

. ma–

la 9

–18,

su

12–1

8G

lögi

tarj

oilu

!

J oul

upuo

ti pa

lvel

ee

Elim

äell

ä, k

uu

tost

ien

var

rell

a!

Puh.

(05

) 37

7 74

66 •

ww

w.m

usti

lavi

ini.

fi

1.11

–5.1

2. to

–la

9–18

7.–2

3.12

. ma–

la 9

–18,

su

12–1

8G

lögi

tarj

oilu

!

J oul

upuo

ti pa

lvel

ee

Elim

äell

ä, k

uu

tost

ien

var

rell

a!

Puh.

(05

) 37

7 74

66 •

ww

w.m

usti

lavi

ini.

fi

1.11

–5.1

2. to

–la

9–18

7.–2

3.12

. ma–

la 9

–18,

su

12–1

8G

lögi

tarj

oilu

!

J oul

upuo

ti pa

lvel

ee

Elim

äell

ä, k

uu

tost

ien

var

rell

a!

Puh.

(05

) 37

7 74

66 •

ww

w.m

usti

lavi

ini.

fi

1.11

–5.1

2. to

–la

9–18

7.–2

3.12

. ma–

la 9

–18,

su

12–1

8G

lögi

tarj

oilu

!

J oul

upuo

ti pa

lvel

ee

Elim

äell

ä, k

uu

tost

ien

var

rell

a!

Puh.

(05

) 37

7 74

66 •

ww

w.m

usti

lavi

ini.

fi

1.11–5.12. to–la 9–187.–23.12. ma–la 9–18, su 12–18

Glögitarjoilu!

J oulupuoti palveleeElimäellä, kuutostien varrella!

Puh. (05) 377 7466 • www.mustilaviini.fi

www.pk-inststo.com Kouvolank. 24 A 12, 45100 KOUVOLA puh. 010 387 6930, faksi 010 387 6939

Iitin kunta020 615 9600www.iitti.fi

47200 ELIMÄKI, puh. (05) 778 01

Maanpuolustusnaisten Liiton syysliittokokous keräsi runsaat 100 naista yhteen 19.–20. marraskuuta Tampereelle. Liiton puheenjohtaja Satu Rajala arvioi syyskokouksen avaussanoissaan maanpuolustus-naisia turhan vaatimattomiksi.

– Meillä on hienoja naisia ja yh-distyksiä, joista kannattaa olla yl-peitä ja välittää tietoa – olemme turhan vaatimattomia, Rajala ar-vioi. Kokous aloitettiinkin kehai-semalla vieruskaverille omaa yh-distystään.

Tampereen kaupungin terveh-dyksen kokoukseen toi apulaispor-mestari Irja Tulonen.

– Te haluatte toiminnassanne yl-läpitää maanpuolustustahtoa, ko-rostaa sitä jälkipolville. Tarvitsem-me maanpuolustustahtoa - naisia ja miehiä - muistuttamaan ja ker-tomaan siitä työstä, mitä sotavete-raanit ja Lotat ovat tehneet kansa-kunnan hyväksi. Aito isänmaalli-suus on myönteistä meille suoma-laisille, ja nuoremme ovat maail-malla kuuluisia maanpuolustustah-dostaan, Tulonen arvioi.

Liiton vuoden 2012 teemana on ”toimin ja liikun”.

– Toiminta luo liikettä, liikun-ta luo toiminnan. Liikkuminen on

elintärkeää. Kenttäkelpoisuus täyt-tyy, kun liikumme ja huolehdim-me itsestämme, perusteli liiton 2. varapuheenjohtaja Marja-Sisko Hartikka teemaa. Mahdollisuu-den liikkumiseen tarjoaa mm. nais-ten jotos Harakka 5.–6.5.2012 Jä-mijärvellä.

Liiton kevätkokous pidetään 14.4.2012 Helsingissä. Etelä-Kar-jalaan kokoonnutaan syyskokouk-sessa, jonka tarkempi paikka ja ai-ka täsmentyvät myöhemmin. Muu-ta ensi vuoden toimintaa ovat mm. piirihallitusten jäsenten kokous-tekniikkakoulutukset, piirien ÄLY-päivät, tiedottamisen tehostami-nen sekä vaikuttaminen eri jäsen-järjestöissä.

Liittohallituksen koko kasvamassaLiittohallitukseen valittiin 16 jä-sentä ja heille varahenkilöt. Ky-menlaaksosta jäseneksi valittiin Mervi Liimatainen Pyhtäältä ja varajäseneksi Satu Aurala Kot-kasta. Lisäksi jätettiin toimintaan-sa herättävälle Lapin piirille mah-dollisuus nimetä oma jäsen. Näin liittohallituksessa olisi ensi vuon-na 17 jäsentä nykyisen 16 jäsenen sijasta. Lisäksi hallitukseen kuu-

luu kolmihenkinen puheenjohtajis-to, joka valittiin vuosi sitten kak-sivuotiskaudelleen.

Kokouksessa liiton kultaiset ansiomitalin saivat ensimmäinen puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Kaarina Dromberg, heraldikko Harri Rantanen sekä Ritva Siilas Satakunnan piiristä, Anneli Niska-nen Etelä-Savon piiristä ja Hilk-ka Tapio Varsinais-Suomen pii-ristä. Poissaolevana mitalin sai re-servin majuri Matti Ponsi. Hopei-sen mitalin saivat Hilkka Krekola Etelä-Hämeen piiristä sekä Aune Pajusaari ja Anna-Kaisa Man-nela Keuruun Seudun Maanpuo-lustusnaisista.

Kokouksen lisäksi maanpuolus-tusnaiset nauttivat lauantaina Ko-mediateatterin Luolanainen-esi-tyksestä. Sunnuntaina osallistut-tiin jumalanpalvelukseen Tampe-reen Tuomiokirkossa, josta lähe-tettiin seppelpartio Kalevankan-kaan sankarihaudalle. Kirkko-kahvien jälkeen oli mahdollisuus oman mielenkiinnon mukaan tu-tustua Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseoon tai Suomen Kä-dentaidot -messuihin.

Mervi Liimatainen

Maanpuolustusnaiset koolla Tampereella

”Turha vaatimattomuus pois”

Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtajiston muodostavat 1. varapuheenjohtaja Raija-Liisa Flink (oik.), pu-heenjohtaja Satu Rajala ja 2. varapuheenjohtaja Marja-Sisko Hartikka.

www.sampopankki.fi

www.rul.fi/kymenlaaksowww.reservilaisliitto.fi

KOUVOLAN PUKIMO OYLiikemiehenkatu 3-5, 45100 KOUVOLA

Puh. (05) 844 3300

www.ksoy.fi

AIKUISKOULUTUSKESKUSKOUVOLA

puh. 020 7879 200 - www.kvlakk.fiAMMATTITAITOA JA OSAAMISTA!

Kysy tarjouksia!

KEITTIÖREMONTIT ASIANTUNTIJALTA• vaihto-ovet erikoismitoilla• kalusteet erikoismitoilla• pinnoitamme vanhat väliovet• ilmainen arviointi ja mittauspalvelu

UUDET EDULLISETLIUKUOVIMALLIT SAAPUNEET!

Puh. (05) 311 9971Korjalankatu 9, Kouvola

WWW.FOREMA.FI

KYMEN SALPA4/2011 13

PUOLUSTUSVOIMAIN TUKI RESERVILÄISJÄRJESTÖILLE

VUONNA 2012Puolustusvoimat on perinteisesti tukenut piirien, kerhojen ja yhdistysten erilaisia maanpuolustustapahtumia. Tulevaa vuot-ta varten on piiritason tukea edellyttävät hankkeet koottu yh-teen ja lähetetty Aluetoimistoon, joka on hoitanut jatkoneuvot-telut joukko-osastojen kanssa. Samalla on hahmoteltu myös jo tulevien vuosien tarpeita. Alla olevassa listassa on lueteltu vuoden 2012 piiritason ta-pahtumat. Listan ulkopuolella ovat vielä SRA-SM-kilpailut Pah-kajärvellä, joihin tuki tulee suoraan Karjalan Prikaatilta.

Pohjoismainen maanpuolustustapaaminen 18.5. / helatorstain jälkeinen perjantai, Kouvola, Aluetoimisto/KARPRJärjestöjen yhteinen maanpuolustustapahtuma 29.5.2012, Iitti, Aluetoimisto/KARPRKarjalan Prikaatin esterataan tutustuminen 11.7.2012, Vekaranjärvi, KARPRISSLE:n rk-kilpailu 1.9.2012, Hamina, AluetoimistoNuorten upseerien päivä VEH 8.9.2012, Hamina, AluetoimistoKarjalan Prikaatin YT-päivä 15.9.2012, Vekaranjärvi, KARPRKessupäivä VEH 22.9.2012, Hamina, AluetoimistoVarttuneempien aliupseerien päivä Toukokuu, RUKMaanpuolustustapahtuma Salpavaelluksen yhteydessä 1.7.2012, Miehikkälä, AluetoimistoAmmuntojen seuraaminen Toukokuu, Pahkajärvi, KARPRHamina Tattoo Elokuun alku, Hamina, Aluetoimisto/RUK

Haminan Uusi ApteekkiSibeliuskatu 34, 49400 HAMINA

Puh. (05) 757 7700

2012 ”Minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa”

suomeksi vuodesta 1905 alkaen

Tilaukset:Karjalan Evankelinen Seura, Tikkupolku 1, 49460 Hamina

puh. (05) 755 6650, faksi (05) 755 6670

2010

Päivän Tunnussanasuomeksi vuodesta 1905 alkaen

Tilaukset: Karjalan Evankelinen Seura, Tikkupolku 1, 49460 Hamina

puh. (05) 755 6650, faksi (05) 755 6670 www.karjalanevankelinenseura.net

Ilmaisjakelun tukitili: Nordea, Hamina 100550-428492

”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan

ja uskokaa minuun.”Joh. 14:1

Konditoria HuovilaFredrikinkatu 1, 49400 HAMINA, puh. (05) 344 0930

VUORELAN LIIKENNE

PIKA-MOCCA PUBPIKA-MOCCA PUBKarjalantie 8, 48600 Karhula

05-218 280005-218 2806

Kotkan Toimistotarvike OyPuutarhakatu 25, 48100 Kotka

fax. 05-218 2812kotkan.toimistotarvike@kymp.netKotkan Toimistotarvike Oy

Puutarhakatu 25, 48100 KotkaPuh. (05) 218 2800, (05) 218 2806

fax (05) 218 2812kotkan.toimistotarvike@kymp.net

Hakamäentie 17, 48400 Kotkapuh. (05) 226 5100

Tampereen Reserviupseerien seniorit ovat talkootöinä pian kol-men vuoden ajan keräilleet maja-tarinoita. Kirjoitustalkoisiin ovat osallistuneet kymmenet veteraanit ja vapaaehtoiseen maanpuolustus-työhön osallistuneet, jotka ovat ol-leet kiinnostuneita majatoiminnos-ta ja toiminnan merkityksestä va-paaehtoiselle maanpuolustustyöl-le. On liikuttavaa lukea, miten oma ranta, sauna, iltarusko ja ajatusten-vaihto samoja kokeneiden veljien kanssa ovat parasta hoitoa veteraa-nin sielulle ja ruumiille. Majatari-noita ja historiikkeja kirjoittaneet ovat kaikki osallistuneet asiaan tal-koohengessä. Tällä haulla majayh-distyksiä löytyi 319.

Talvisodan vielä kestäessä so-tainvalidit alkoivat järjestäytyä. Marsalkka Mannerheim, joka oli sotinut monet sodat, tiesi ja tun-si hyvin tilanteen, mihin sodasta palaava invalidi joutuu sodan jäl-keen. Siksi hän käskytti invalide-ja sanoen: Aseveljet, Suomen so-tilaat!.....Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman oma-kohtaista voimakasta halua ja yrit-tämistä pääse tulokseen edes suu-renkaan ulkoa tulleen tuen varas-sa. Usein vain vertaisryhmän tuella oli sotainvalidilla mahdollista sel-vitä ihmisarvoiseen elämään. So-dan kokeneet miehet ja naiset saat-toivat olla henkisenä tukena toisil-leen ja ymmärtää parhaiten asevel-jen elämäntilanne.

Asevelihenki oli jotenkin aika-kauteen ja asianomistajaryhmiin liittyvä henkinen ilmapiiri, joka ulottui yli poliittisten puoluerajo-jen ja yhteiskunnan varallisuus-luokkien. Valitettavaa on, että asianosaisten kadotessa kuvasta, myös asevelihenki tuntuu katoaa-van. Saattaa tosin olla niin, että yh-teiskunnan rakenteiden muuttues-sa myös asevelihenki-ajatuskin on saanut uuden sisällön. Asevelima-jojen tunnelmassa kuitenkin perin-teet vielä säilyvät majoissa, esineis-sä ja tarinoissa.

Kokoon on saatu 330-sivun his-toriikki, jossa lienee noin puolet maan majoista. Melkein kaikki tari-nat ovat historiaa. Veteraanitoimis-ton puhelimesta voi vastata nuori naisen ääni, joka kertoo, että hän sivutoimisesti hoitelee näitä ve-teraaniasioita ja että kyllä hän on kuullut, että piirissä on majoja ol-lut, mutta ne on kaikki myyty ja rahat pantu kuntoutukseen ja vir-kistykseen. Saattaa olla, että vii-meisetkin muistajat tai tietäjät ovat jo nurmen alla. Siksi lähteinä on käytetty myös vanhoja historiik-

keja, lehtileikkeitä ja pöytäkirja-merkintöjä. Asiasisällöistä kum-puaa kuitenkin yhdessä tekemisen henki, asevelihenki ja vertaisryh-män merkitys sotia käyneelle mie-helle tai naiselle.

Värikuvia on saatu julkaisuun 150, mustavalkokuvia 93. Koot-tu aineisto on taitettu yhteistyössä Tampereen Ammattiopiston paino-viestintä-linjan kanssa. Nettikirja-na koko teos nyt luettavana www.asevelimajat.fi sivuilla PDF-muo-dossa.

Nyt jokaisen kirjoittajan tai yh-distysvastaavan olisi syytä lukea omakohtainen tekstinsä ja antaa pa-lautetta, josko tekstien editoinnis-sa tai taitossa on tapahtunut nimi-, vuosiluku- tai asiavirheitä. Korja-uspalautetta tulee antaa osoittee-seen eke.aaltonen @gmail.com . Myös kuvien ottajien nimiä puut-tuu melkoisesti. Jos kuvan ottaja ei ole selvillä, kuva todetaan yh-

distyksen arkistokuvaksi ja yhdis-tys kuvan oikeuksien omistajaksi. Jos joukkoon on pujahtanut kuva-materiaalia, josta saattaisi seurata laskutusseuraamuksia, niin pois-tamme kuvan heti siitä tiedon saa-tuamme.

Teoksen kirjaversio tulee jake-luun, kunhan painatusbudjetti saa-daan varmistetuksi. Eräs saamani ehdotus on, että asiasta kiinnos-tuneet henkilöt tai yhdistykset ti-laisivat haluamansa määrän 15-20 euron hintaisia kirjoja. Kun tilauk-sia tulisi tarvittava määrä, paino-koneet lähtisivät pyörimään ja ti-laajat saisivat kirjansa. Lasku seu-raisi kirjojen mukana. Tilauksen voi jättää tamru@tampereenreser-viupseerit.fi

Kiitos kaikille talkoolaisille! Teitte, kuten aina, hienon työn.

Erkki Aaltonen

www.rul.fi/kymenlaaksowww.reservilaisliitto.fi

Asevelimajoilla elää vielä talkoohenki

Keuruun sotainvalidien Anna-Liisa oli valmistanut kahvipöydän bocciaa pelaavile miehille.

KYMEN SALPA4/2011 13

PUOLUSTUSVOIMAIN TUKI RESERVILÄISJÄRJESTÖILLE

VUONNA 2012Puolustusvoimat on perinteisesti tukenut piirien, kerhojen ja yhdistysten erilaisia maanpuolustustapahtumia. Tulevaa vuot-ta varten on piiritason tukea edellyttävät hankkeet koottu yh-teen ja lähetetty Aluetoimistoon, joka on hoitanut jatkoneuvot-telut joukko-osastojen kanssa. Samalla on hahmoteltu myös jo tulevien vuosien tarpeita. Alla olevassa listassa on lueteltu vuoden 2012 piiritason ta-pahtumat. Listan ulkopuolella ovat vielä SRA-SM-kilpailut Pah-kajärvellä, joihin tuki tulee suoraan Karjalan Prikaatilta.

Pohjoismainen maanpuolustustapaaminen 18.5. / helatorstain jälkeinen perjantai, Kouvola, Aluetoimisto/KARPRJärjestöjen yhteinen maanpuolustustapahtuma 29.5.2012, Iitti, Aluetoimisto/KARPRKarjalan Prikaatin esterataan tutustuminen 11.7.2012, Vekaranjärvi, KARPRISSLE:n rk-kilpailu 1.9.2012, Hamina, AluetoimistoNuorten upseerien päivä VEH 8.9.2012, Hamina, AluetoimistoKarjalan Prikaatin YT-päivä 15.9.2012, Vekaranjärvi, KARPRKessupäivä VEH 22.9.2012, Hamina, AluetoimistoVarttuneempien aliupseerien päivä Toukokuu, RUKMaanpuolustustapahtuma Salpavaelluksen yhteydessä 1.7.2012, Miehikkälä, AluetoimistoAmmuntojen seuraaminen Toukokuu, Pahkajärvi, KARPRHamina Tattoo Elokuun alku, Hamina, Aluetoimisto/RUK

Haminan Uusi ApteekkiSibeliuskatu 34, 49400 HAMINA

Puh. (05) 757 7700

2012 ”Minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa”

suomeksi vuodesta 1905 alkaen

Tilaukset:Karjalan Evankelinen Seura, Tikkupolku 1, 49460 Hamina

puh. (05) 755 6650, faksi (05) 755 6670

2010

Päivän Tunnussanasuomeksi vuodesta 1905 alkaen

Tilaukset: Karjalan Evankelinen Seura, Tikkupolku 1, 49460 Hamina

puh. (05) 755 6650, faksi (05) 755 6670 www.karjalanevankelinenseura.net

Ilmaisjakelun tukitili: Nordea, Hamina 100550-428492

”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.”

Joh. 14:1

Konditoria HuovilaFredrikinkatu 1, 49400 HAMINA, puh. (05) 344 0930

VUORELAN LIIKENNE

PIKA-MOCCA PUBPIKA-MOCCA PUBKarjalantie 8, 48600 Karhula

05-218 280005-218 2806

Kotkan Toimistotarvike OyPuutarhakatu 25, 48100 Kotka

fax. 05-218 2812kotkan.toimistotarvike@kymp.netKotkan Toimistotarvike Oy

Puutarhakatu 25, 48100 KotkaPuh. (05) 218 2800, (05) 218 2806

fax (05) 218 2812kotkan.toimistotarvike@kymp.net

Hakamäentie 17, 48400 Kotkapuh. (05) 226 5100

Tampereen Reserviupseerien seniorit ovat talkootöinä pian kol-men vuoden ajan keräilleet maja-tarinoita. Kirjoitustalkoisiin ovat osallistuneet kymmenet veteraanit ja vapaaehtoiseen maanpuolustus-työhön osallistuneet, jotka ovat ol-leet kiinnostuneita majatoiminnos-ta ja toiminnan merkityksestä va-paaehtoiselle maanpuolustustyöl-le. On liikuttavaa lukea, miten oma ranta, sauna, iltarusko ja ajatusten-vaihto samoja kokeneiden veljien kanssa ovat parasta hoitoa veteraa-nin sielulle ja ruumiille. Majatari-noita ja historiikkeja kirjoittaneet ovat kaikki osallistuneet asiaan tal-koohengessä. Tällä haulla majayh-distyksiä löytyi 319.

Talvisodan vielä kestäessä so-tainvalidit alkoivat järjestäytyä. Marsalkka Mannerheim, joka oli sotinut monet sodat, tiesi ja tun-si hyvin tilanteen, mihin sodasta palaava invalidi joutuu sodan jäl-keen. Siksi hän käskytti invalide-ja sanoen: Aseveljet, Suomen so-tilaat!.....Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman oma-kohtaista voimakasta halua ja yrit-tämistä pääse tulokseen edes suu-renkaan ulkoa tulleen tuen varas-sa. Usein vain vertaisryhmän tuella oli sotainvalidilla mahdollista sel-vitä ihmisarvoiseen elämään. So-dan kokeneet miehet ja naiset saat-toivat olla henkisenä tukena toisil-leen ja ymmärtää parhaiten asevel-jen elämäntilanne.

Asevelihenki oli jotenkin aika-kauteen ja asianomistajaryhmiin liittyvä henkinen ilmapiiri, joka ulottui yli poliittisten puoluerajo-jen ja yhteiskunnan varallisuus-luokkien. Valitettavaa on, että asianosaisten kadotessa kuvasta, myös asevelihenki tuntuu katoaa-van. Saattaa tosin olla niin, että yh-teiskunnan rakenteiden muuttues-sa myös asevelihenki-ajatuskin on saanut uuden sisällön. Asevelima-jojen tunnelmassa kuitenkin perin-teet vielä säilyvät majoissa, esineis-sä ja tarinoissa.

Kokoon on saatu 330-sivun his-toriikki, jossa lienee noin puolet maan majoista. Melkein kaikki tari-nat ovat historiaa. Veteraanitoimis-ton puhelimesta voi vastata nuori naisen ääni, joka kertoo, että hän sivutoimisesti hoitelee näitä ve-teraaniasioita ja että kyllä hän on kuullut, että piirissä on majoja ol-lut, mutta ne on kaikki myyty ja rahat pantu kuntoutukseen ja vir-kistykseen. Saattaa olla, että vii-meisetkin muistajat tai tietäjät ovat jo nurmen alla. Siksi lähteinä on käytetty myös vanhoja historiik-

keja, lehtileikkeitä ja pöytäkirja-merkintöjä. Asiasisällöistä kum-puaa kuitenkin yhdessä tekemisen henki, asevelihenki ja vertaisryh-män merkitys sotia käyneelle mie-helle tai naiselle.

Värikuvia on saatu julkaisuun 150, mustavalkokuvia 93. Koot-tu aineisto on taitettu yhteistyössä Tampereen Ammattiopiston paino-viestintä-linjan kanssa. Nettikirja-na koko teos nyt luettavana www.asevelimajat.fi sivuilla PDF-muo-dossa.

Nyt jokaisen kirjoittajan tai yh-distysvastaavan olisi syytä lukea omakohtainen tekstinsä ja antaa pa-lautetta, josko tekstien editoinnis-sa tai taitossa on tapahtunut nimi-, vuosiluku- tai asiavirheitä. Korja-uspalautetta tulee antaa osoittee-seen eke.aaltonen @gmail.com . Myös kuvien ottajien nimiä puut-tuu melkoisesti. Jos kuvan ottaja ei ole selvillä, kuva todetaan yh-

distyksen arkistokuvaksi ja yhdis-tys kuvan oikeuksien omistajaksi. Jos joukkoon on pujahtanut kuva-materiaalia, josta saattaisi seurata laskutusseuraamuksia, niin pois-tamme kuvan heti siitä tiedon saa-tuamme.

Teoksen kirjaversio tulee jake-luun, kunhan painatusbudjetti saa-daan varmistetuksi. Eräs saamani ehdotus on, että asiasta kiinnos-tuneet henkilöt tai yhdistykset ti-laisivat haluamansa määrän 15-20 euron hintaisia kirjoja. Kun tilauk-sia tulisi tarvittava määrä, paino-koneet lähtisivät pyörimään ja ti-laajat saisivat kirjansa. Lasku seu-raisi kirjojen mukana. Tilauksen voi jättää tamru@tampereenreser-viupseerit.fi

Kiitos kaikille talkoolaisille! Teitte, kuten aina, hienon työn.

Erkki Aaltonen

www.rul.fi/kymenlaaksowww.reservilaisliitto.fi

Asevelimajoilla elää vielä talkoohenki

Keuruun sotainvalidien Anna-Liisa oli valmistanut kahvipöydän bocciaa pelaavile miehille.

Ajanvaraus: 010 397 1010 tai www.laakarikeskus.net

Puhelun hinta 8,28 snt/puhelu + matkapuhelimista 17,04 snt/min

TERVEYDENHUOLLON ERIKOISLIIKE KATAJAHARJUSSA

KIITOS !

Kiitos asiakkaillemme, että olette käyttäneet Kouvolan Lääkärikeskuksen terveyspalveluja

nyt jo 7 vuotta!

Ilman asiakkaitamme emme olisi tässä!

Reilut 300 yritystä / yrittäjää on valinnut yli 2100 työntekijälleen työterveyshuollon palvelut talostamme

Tarkista, että yrityksesi työterveyshuollon hoitaa paikallinen, kotimainen yritys, joka maksaa veronsa Kouvolaan ja työllistää Kouvolalaisia työntekijöitä

Nyt on oikea hetki pyytää tarjous työterveyshuollosta!

ari.toropainen@laakarikeskus.net

Glögitilaisuuspiiritoimistolla torstaina joulukuun 20. päi-vänä klo 14-17.Tervetuloa!Osoite: Salpausselänkatu 54 as 5 Kouvola

K S

KYMEN SALPA 74/2012

Joukkueiden ”viralliset” nimet ja osallistujien tausta eivät täysin kohdanneet, mutta sillä ei luon-nollisesti ole merkitystä. Voikkaan RU-kerhon joukkueen jäsenet oli-vat taustoiltaan Kuusankosken Ur-heiluseuran suunnistajia. Työpaik-kajoukkueet olivat saaneet liik-keelle Kymenlaakson poliisit ja Kotkan paloaseman palomiehet. Kouvolan RU-kerhon joukkue oli saanut vahvistuksen Keski-Ky-menlaaksosta.

Perjantaina ilmoittautumisen ja varustautuminen jälkeen suun-tasimme kohti Lupinmäen ampu-marataa, jossa oli aseiden kohdis-tus ja käsikranaatin heittoharjoit-telua. Ammunnan maalilaite oli sotilaiden partiosuunnistuksessa

partiosuunnistajat kisailivat haminassaMPK ja RUK järjestivät reserviläisille suunnatun partiosuunnistuskilpailun lokakuussa Haminassa. Tällä kertaa liikkeelle saatiin vain neljä kolmimie-histä partiota. Samaan aikaan oli Utissa toinen re-serviläistapahtuma, mikä saattoi viedä mukanaan muutaman potentiaalisen suunnistajan. Myös hirvenmetsästys ilmeisesti vaikutti määrään.

ja -hiihdossa yleisesti käyttämä ja 150 metrin matkalle tarkoitettu. Ammunta suoritettiin 100 metrin matkalta, joten maalilaitteeseen osuminen oli periaatteessa help-poa. Liekö syynä valkoisen taus-tan puuttuminen vai hiljalleen hä-märtyvä iltapäivä, mutta ei se nyt ollutkaan niin helppoa. Aseet kui-tenkin saatiin kohdalleen ja luot-tavaisin mielin lähdimme valmis-tautumaan yösuunnistukseen.

Partioiden kooksi oli sovittu kolme sotilasta yleisesti käytetyn neljän asemasta. Tavoitteena oli saada liikkeelle mahdollisimman monta partiota. Koska partiota ei ollut mahdollista jakaa yösuunnis-tuksessa tasan, suunnisti koko par-tio yön yhdessä.

Yösuunnistus oli Tarmolan ma-jalla mukavassa polkumaastossa. Kolmen hengen partiossa suunnis-taminen yöllä oli mukavaa – yksi veti, kaksi muuta tarkkaili ja kom-mentoi, ja viimein rastin läheisyy-dessä komento ”avoriviin”. Kaik-ki joukkueet selvittivät yösuun-nistuksen kunnialla. Reserviläis-ten ollessa maastossa olivat jär-jestäjät tehneet tulet grillikatok-seen ja laittaneet iltapalan val-miiksi. Hampurilaisia grillatessa käytiin asianmukainen jälkipeli ja spekuloitiin, miten päiväosuudella yön pienet tappiot kuitataan tupla-na takaisin.

Päiväosuus suunnistettiin Lu-pinmäen ampumaradan maastos-sa. Säpinän varmistamiseksi läh-tö oli yhteislähtö. Jako vauhdilla, vauhdilla myös metsään ja sitten kun muut eivät enää olleet näke-mässä, niin vauhtia pystyi hiljen-tämään. Yhteislähdöstä huolimat-ta maastossa oli aika hiljaista, sil-lä sekä jakojen erilaisuus että rei-sihajonta purivat.

Kokoontumisrastille kokoontu-minen, pikataival ammuntapaikal-le, ammunta, kraananheitto, ja se oli siinä. Kaikilla ei kaikki osa-suoritukset mennyt aivan nappiin. Yksi oikeana suunnistajana (aikai-semmin) pidetty henkilö teki me-gapummin juuri ennen kokoon-tumisrastia. Toinen meni suoraan suunnistuksen maaliin kokoontu-misrastin asemasta ihmetellen mi-nuuttikaupalla ylivoimaisuuttaan, kun muita ei siellä näkynyt. To-tuus valkeni, kun ensimmäinen joukkue juoksi hänen ohitseen kohti ampumapaikkaa.

Ammunnassa yksi joukkue sai kolme lätkää alas kolmella ensim-mäisellä laukauksella – tosin yksi lätkä kaatui väärästä maalilaittees-ta. Toisella joukkueella oli asenne kohdallaan ja se päätti ottaa am-munnasta kaiken hyödyn irti har-joittelumielessä. Kaikki patruunat ammuttiin, eivätkä ne edes riittä-neet.

Kaikista pienistä vastoinkäy-misistä huolimatta tulokset saa-

tiin laskettua. Mutta miksi meil-le sattui tuollaisia uskomattomia mokia? Vastaus löytyi kalenteris-ta – lauantai 13.10. oli kansainvä-linen epäonnistumisen päivä.

Palkintojenjaon yhteydessä kä-vimme asiaan kuuluvan palaute-keskustelun. Kaikki osapuolet oli-vat partiosuunnistustapahtumaan tyytyväisiä. Tapahtuman henki oli hyvä ja kannustava huumo-ri kukki. Kannustimme järjestä-jiä pidentämään hieman matkoja – ajoittain reserviläinen kaipaa ex-triimiä. Vastaavaa toivottiin myös tuleville vuosille. Jutun mukaan vuoden 2013 tapahtuma tultaneen järjestämään tämän vuotuista ai-kaisemmin, ettei hirvenmetsästys pääse sotkemaan. Kunhan päivä-määrä selviää, laitetaan se kalen-tereihin suurella porukalla.

Suunnistuksen ratamestari-na oli VeVe:n Seppo Kuikko ja harjoituksen työrukkasina Olli Luukkainen-Foa ja Tapio Kruuse RUK:sta. Heille suuret kiitokset jouhevista järjestelyistä!

Kouvolalaiset suunnittelemassa jakoa.

Joukot valmiina yösuunnistukseen, vasemmalla ratamestari Seppo Kuikko.

Idean isä on intohimoinen am-pumaurheilun monitoimimies Sa-kari Ahola Voikkaan reservinup-seereista.

-Ajatus kisaan lähti veteraa-

veteraanikilpi-kilpailu kunnioittaa veteraanejaVuodesta 2008 lähtien ammuttu Veteraanikilpi-kilpailu reijitetään tauluihin 10 vuotta kestävänä kilpailuna. Kutsukilpailuun on kutsuttu neljä ker-hoa Kuusankoskelta ja Voikkaalta, Kuusankosken Reserviläiset, Kuusankosken Reservinupseerit, Voikkaan Reseviupseerikerho ja Voikkaan Seudun Reservinaliupseerit.

Sävyt kohdallaan Sakari Aholan pienoiskiväärissä.

Upea kiertopalkinto on Veteraanikilpi-kilpailun ideoi-man Sakari Aholan taidonnäyte.

niemme työn merkityksen muis-tuttamisesta nykyreserviläisille. He eivät välttämättä kiireittensä keskellä aina muista asiaa. Yh-teistyö alueen neljän kerhon vä-

lillä oli myös väljähtymässä ja sii-hen oli ja on tarkoitus saada uusia paukkuja. Lisäksi yhtenä tärkeä-nä tavoitteena on saada aktivoitua muutamia uusia ampujia mukaan aktiiviseen toimintaan, luettelee Sakari Ahola Veteraanikilpi-kil-pailun syntyvaiheita tavoitteineen.

Ahola on luonut kisasta moni-muotoisen ja haasteellisen koko-naisuuden. Viismiehiset joukku-eet ampuvat viidellä eri aseella. Aseiden kirjo maustaa kisan to-della mielenkiintoiseksi. Aseina ovat: perinnekivääri, reserviläis-kivääri, pienoiskivääri, isopistoo-li ja ilmapistooli. Jokainen yhdis-tys toimii vuorollaan kisan järjes-täjänä.

Matin joukkue hallinnut kisaa

Kuusankosken Reserviläis-ten II-joukkue on ollut alkuvuo-sien menestynein joukkue. Mat-ti Hämäläinen on tehnyt erin-omaista työtä kootessaan ja val-mentaessaan ryhmänsä voittokun-toon. Joukkueen kokoonpano on vaihdellut hieman vuosien myö-tä, vuoden 2012 voittajaryppään muodostivat Essi Vainio, Marko Lahti, Petri Laine, Kai Rossi ja

Matti Hämäläinen.Ensimmäiset Veteraanikilpi-

kilpailut ammuttiin Kuusankos-ken Ojakorven radalla, mutta vii-me vuonna siirryttiin Tyrriin Val-kealan Uttiin ratamääräysten vuoksi. Voikkaan Seudun resau:n ampumavastaava Tuomo Pykälä nä-kee Veteraanikil-pi-kilpailussa ole-van monia plussa-puolia:

-Tällainen eri yhdistysten väli-nen toiminta on hienoa, tutustu-taan muihin re-serviläisiin ja muiden toiminta-tapoihin. Sisäsiit-toisuus omissa po-rukoissa ei välttä-mättä palvele yh-teistä reserviläis-toimintaamme. Toivotaan mui-denkin yhdistys-ten keksivän vas-taavia haasteotte-luita reserviläis-piirinme sisällä, kiteyttää Pykälä

pohdintaansa reserviläisten yh-teistoiminnan virkistämiseksi.

Teksti: Jukka VartiainenKuvat: Tuomo Pykälä

K S

KYMEN SALPA 4/20128

Jukka Pennanen. Reserviupseeri-liiton tervehdyksen esitti puheen-johtaja Mika Hannula, Kouvolan kaupungin tervehdyksen kaupun-ginhallituksen puheenjohtaja Jari Suomela ja Kouvolan seurakun-nan tervehdyksen toi pastori Ola-vi Mäki-Patola.

Juhlassa jaettiin neljä Reser-viupseeripiirin pienoislippua, kaksi kunniakilpeä ja kahdeksan standaaria. Lisäksi jaettiin piirin historiikin nimetyt ja numeroidut kappaleet, yhteensä 20, henkilöil-le ja yhteistyötahoille, jotka oli-vat panoksellaan vaikuttaneet kir-jan syntymiseen. Luettelo palki-tuista on erillisenä liitteenä.

Juhla oli yleisömenestys, sii-hen osallistui kaikkiaan noin 150 henkilöä. Päätössanat lausui piirin kunniapuheenjohtaja Paavo Mik-konen ja tilaisuus päätettiin yhtei-sesti laulettuun Maamme lauluun. Piirin 60-vuotishistoriikki ”Uhan alta muutosten vuosiin” valmis-tui juhlapäiväksi. Historiikin laati kapteeni Pertti Nieminen Kouvo-lan reserviupseerikerho

Kymenlaakson reserviupseeripiiri juhli 60-vuotista taivaltaan lauantaina lokakuun 20. päivänä Kouvolassa.Piirin perustava kokous oli pidetty 8. päivä-nä lokakuuta 1952 hotelli Kymen Hovissa Kouvolassa.

reServiupSeeripiiri 60 vuotta

Seppeleenlaskijat vas. Paavo Mikkonen, Pasi Laari ja Jorma Uski. Yleisönä vas. Erkki Halonen, Auvo Hyyrynen, Matti Romppanen ja Eero Mattila.

Kymenlaakson aluetoimiston edustajat rouva Virpi Hutka, everstiluutnantti Markku Hutka, rouva Judith La-cher, kapteeni Ari Surakka ja kapteeni Pasi kallioniemi.

juhlallisuudet aloitettiin seppe-leenlaskulla Talvi- ja jatkosodas-sa kaatuneitten kouvolalaisten muistomerkillä Lääninpuistossa. Seppeleen laskivat piirin kun-niapuheenjohtaja, majuri Paavo Mikkonen, piirin puheenjohtaja, kapteeni Pasi Laari ja piirin toiminnanjohtaja, kapteeni Jorma Uski. Kouvolan reserviupseeri-kerho oli asettanut kunniavartion, johon kuuluivat kapteeni Markku Leporanta, yliluutnantti Olli Pasi, luutnantti Topi Suomalainen ja luutnantti Markus Haapanen.

Onnittelujen vastaanotto ja kahvitilaisuus pidettiin Kouvo-lan kaupungintalon Sinisellä ma-tolla ja maanpuolustusjuhla kau-pungintalon juhlasalissa. Juhlan musiikista vastasi Rakuunasoitto-kunta johtajanaan musiikkimaju-ri Jyrki Koskinen. Juhlassa esiin-tyivät myös pianisti Johanna Hasu ja sopraano Sanna Suokas. Piirin puheenjohtaja Pasi Laari toivotti vieraat tervetulleeksi ja juhlapu-heesta vastasi Itä-Suomen sotilas-läänin komentaja, kenraalimajuri

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan edustajat onnittelemassa vas. ken-raalimajuri Jukka Pennanen, rouva Sirkka Pennanen ja eversti Teppo Lahti.

Etualan pöydässä vas. Rauno Nuorivuori, Mikko Pesälä, Sami Antti Takamaa, Tapio Lepistö, Juha-Antero Puis-tola ja Heikki Välivehmas.

Teksti: Jorma UskiKuvat: Raimo Sävilä

Puheenjohtaja Pasi Laari luovutti historiikin kirjoittajalle, kapteeni Pert-ti Niemiselle piirin kunniakilven.

K S

KYMEN SALPA 94/2012HUOMIONOSOITUKSET KYMENLAAKSON RESERVIUPSEERIPIIRIN 60-v JUHLASSA 20.10.2012

Kahvipöydässä vas. Jarkko Tawast, Taisto Puustelli, Toivo Hartikainen ja Eero Mattila.

Pienoislipulla palkittiin majuri Paa-vo Mikkonen, kapteeni Taisto Puus-telli, kapteeni Hannu Lahtinen ja luutnantti Matti Saarinen. Vasem-malla piirin 1. varapuheenjohtaja kapteeni Kimmo Kovanen.

Juhlapuheen pitäjä, kenraalimajuri Jukka Pennanen.

Eturivissä vas. Jukka Pennanen, Sirpa Laari, Pasi Laari, Virpi Hutka, Markku Hutka, Paavo Mikkonen ja Eija Py-hälahti.

PIIRIN PIENOISLIPPUnro 24, kunniapuheenjohtaja, ma-juri Paavo Mikkonennro 25, kapteeni Taisto Puustelli nro 26, kapteeni Hannu Lahtinen nro 27, luutnantti Matti Saarinen

PIIRIN KUNNIAKILPIkapteeni Pertti Nieminenkapteeni Juha Tompuri

PIIRIN STANDAARIKymenlaakson aluetoimisto Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Utin jääkärirykmentti Kotkan rannikkopataljoona Itä-Suomen Huoltorykmentti MPK Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikkö sotilasmestari Kari Koivula ylikersantti Aki Heikkilä

NIMIKOIDUT HISTORIIKKI-KAPPALEET1. kenraalimajuri Jukka Pennanen2. everstiluutnantti Markku Hutka3. everstiluutnantti Päivö Itkonen4. majuri Mika Hannula5. majuri Paavo Mikkonen6. majuri Janne Kosonen7. kapteeni Simo Pyhälahti8. kapteeni Taisto Puustelli9. kapteeni Hannu Lahtinen10. vääpeli Jari Suni11. Kymenlaakson Terveyden Turva ry12. Kouvolan kaupunki13. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö14. Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalo Säätiö15. Kymen Läänin Maan-puolustusyhdistys ry16. kapteeni Pasi Laari17. kapteeni Toivo Hartikainen18. luutnantti Matti Saarinen19. kapteeni Jorma Uski20. kapteeni Pertti Nieminen

Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme lauluun.

Piirin standaarin saajat yhteiskuvassa. Vasemmalta Kymenlaakson aluetoimisto Markku Hutka, Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Jukka Pennanen, Utin Jääkärirykmentti Heikki Välivehmas, Kotkan Rannikkopataljoona Juha-Antero Puistola, Itä-Suomen Huoltorykmentti Aarni Jourio, Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikkö Tapio Lakela, sotilasmestari kari Koivula.

K S

KYMEN SALPA 4/201210

Puolustusvoimauudistuksen läh-tökohtia ovat puolustusvoimien ny-kyisten tehtävien jatkuminen, ylei-sen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustuspe-riaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta.

Uudistuksen yhteydessä puo-lustusmenojen käyttö pyritään saamaan hallittavaan tasapainoon, jolla taataan puolustuskyvyn pitkä-jänteinen ylläpito ja kehittäminen. Puolustusjärjestelmän toimintaky-vyn varmistamiseen liittyy välttä-mätön alueellisten joukkojen uu-distaminen.

Alueellisilla joukoilla ja uudis-tuksen yhteydessä muodostettavil-la paikallisjoukoilla varmistetaan, että koko maata voidaan puolustaa. Nämä yhdessä muodostavat maa-puolustuksen torjuntakyvyn run-gon ja alustan operatiivisten jouk-kojen toiminnalle.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden pienetessä 230 000 so-tilaaseen maavoimien joukkojen määrä vähenee merkittävästi. Pää-osa maavoimien joukoista on puo-lustusvoimauudistuksen jälkeen-kin alueellisia joukkoja ja paikal-lisjoukkoja. Niiden ylläpidon ja kehittämisen ongelmana on, että suuri määrä puolustusmateriaalia vanhenee lähivuosina ja menetet-tävän suorituskyvyn korvaamiseen on niukasti varoja. Koko maata on kuitenkin puolustettava, eikä uhka-malleissa ja puolustusvoimien teh-tävissä ole näköpiirissä merkittävää muutosta.

Yhtälö ei välttämättä kuitenkaan ole mahdoton, sillä maavoimissa on vuodesta 2008 alkaen suunni-teltu, miten tehtävät kyetään to-teuttamaan pienemmällä joukko-määrällä. Tarkastelun alle on otet-tu joukkojen organisointi, johtami-nen, varustaminen ja taistelutapa. Näitä kaikkia uudistamalla voidaan muodostaa toimintakykyiset jou-kot, kunhan kriittiset poistuvat suo-rituskyvyt kyetään korvaamaan.

Maavoimien taistelutapaa ja joukkoja uudistetaan omista suomalaisista lähtökohdista niin, että puolustus voidaan toteuttaa pienemmällä jouk-komäärällä. Alueellisen puolustuksen perusperiaatteet säilyvät ja yleinen asevelvollisuus tarvitaan myös tulevaisuudessa. Uudistus on kokonais-valtainen. Se koskee organisaatioita, materiaalia ja toimintatapoja sekä henkilöstöä.

massa. Yleisen sotateknisen kehi-tyksen mukaisesti asevoimien tie-dustelukyky sekä asejärjestelmien teho ja tarkkuus kehittyvät jatku-vasti. Joukkojen vähetessä suori-tuskykyjen yhteisvaikutusta käyte-tään entistäkin painopisteisemmin syvällä alueella ja syvin tavoittein. Hyökkääjällä on aina alkuvaihees-sa aloite ja ylivoima valituissa pai-nopisteissä. Puolustajalla on oltava kyky aloittaa taistelut ja sitoa hyök-kääjä kaikissa suunnissa sekä kes-kittää tämän jälkeen eri suoritus-kykyjen ja joukkojen yhteisvaiku-tus ratkaisukohtiin.

Maasto ja olosuhteet antavat suomalaisille mahdollisuuden tais-tella omilla ehdoilla ja valitulla ta-valla. Taistelu perustuu oman alu-een tuntemukseen. Joukot voidaan kouluttaa ja varustaa niille suunni-teltujen tehtävien mukaisesti. Suo-malaisille ominaista oma-aloittei-suutta voidaan parhaiten hyödyn-tää oloissamme tehtävätaktiikkaa toteuttamalla.

Vähemmistä joukoista on saa-tava suhteellisesti nykyistä enem-män tehoa. Taktiikkaa ja sotava-rustusta on kehitettävä käsi kädes-sä. Edelleenkin suhteellisen suurel-le reservistä perustettavalle jouk-komäärälle ei voida hankkia täysi-määräisesti kokonaan uutta mate-riaalia. Suurin osa materiaalista on vanhaa ja perinteistä, mutta tulevai-suudessakin käyttökelpoista. Elin-kaarensa päässä olevien asejärjes-telmien mukana poistuvaa suori-tuskykyä on kuitenkin korvattava keskittämällä niukat kehittämisva-rat sellaisiin materiaalihankintoi-hin, joilla on suurin merkitys ko-konaissuorituskyvyn kannalta. Täl-laisia maavoimissa ovat erityisesti johtamiseen ja vaikuttamiseen liit-tyvät hankkeet.

Maavoimia kehitetään kokonai-suutena (kuva 1). Pääesikunnan pe-

rusteiden pohjalta on laadittu maa-puolustuksen konsepti, joka mää-rittää maapuolustuksen suoritusky-kyvaatimukset. Suorituskykyvaa-timuksiin vastataan joukkoraken-teella, joka on perusteena kehittä-misohjelmille ja joukkotuotannol-le. Maavoimien johtamisrakentei-ta, infrastruktuuria ja toimintaa on kehitettävä niin, että kokonaisuus toimii kaikissa tehtävissä suoritus-kykyvaatimuksia vastaavasti.

Maavoimatutkimus on keskei-nen väline kehittämisessä. Taktii-kan tutkimuksessa maavoimien tärkein työkalu on Maasotakou-luun perustettu maataistelukes-kus. Siellä on jo kolmen vuoden ajan viety läpi laajaa taistelutavan tutkimusta, jonka perusteet lähte-vät maapuolustuksen konseptista. Tutkimuksessa on selvitetty mi-ten, kehittämisen reunaehdot huo-mioiden, joukot tulisi organisoida ja varustaa ja miten niiden tulisi taistella, jotta päästäisiin mahdol-lisimman hyvään lopputulokseen. Näin on taistelutavan uudistamisel-le saatu mahdollisimman kestävä teoreettinen perusta.

Maavoimatutkimuksen rin-nalla seurataan jatkuvasti muual-la maailmalla tapahtuvaa kehitys-tä ja tutkimusta. Suoraa oppia suo-malaiseen alueelliseen puolustuk-seen on kuitenkin vähän saatavilla. Kaikissa armeijoissa kyllä koroste-taan esimerkiksi tehtävätaktiikkaa ja oma-aloitteisuutta, mutta käy-tännön toiminta keskittyy kriisin-hallintaan ja on usein hyvin kaa-vamaista, ylhäältä johdettua ja sää-deltyä.

Uudistettua taistelutapaa on jo viime syksystä alkaen testattu ko-keiluharjoituksissa. Ensimmäi-set kokemukset ovat olleet lupaa-via. Sekä henkilökunta että varus-miehet ovat ottaneet uudistetut toi-mintamenetelmät vastaan innolla.

Vuonna 2012 kokeiluharjoituksiin osallistuvat mm. Karjalan prikaa-ti, Pohjois-Karjalan prikaati Re-serviupseerikoulu ja Maasotakou-lu. Harjoituksissa tutkitaan jouk-kue- ja komppaniatason taistelua.

ja yhteyksien suojaamiseen. Lopul-ta hyökkääjän liike pysähtyy.

Vastustajan tulivaikutusta pie-nennetään joukkoja hajauttamalla, joukkojen liikkeellä, linnoittami-sella, ryhmitysmuutoksilla ja har-hauttamalla sekä maaston oikeal-la käytöllä. Joustavan puolustuksen edellytykset luodaan runsaalla va-ra-, vale- ja vaihtoasemien määräl-lä. Samalla voidaan kyllästää vas-tustajan maalitiedustelu. Joukko-jen ilmasuojelun ja ilmatorjunnan merkitys erityisesti taisteluhelikop-tereita vastaan korostuu.

Aktiivisuus taistelun kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla koros-tuu. Uudet taisteluvälineet kuten lennokit, johtamisvälineet, valvon-tajärjestelmät, pimeätoimintaväli-neet ja erilaiset räjähdyspanokset mahdollistavat vaikuttamisen pa-rempaan tilannekuvaan perustuen.

Oma-aloitteellisuudelle ja ove-luudelle on entistä enemmän sijaa. Joukolla, joka taistelutilanteessa yllättää vastustajansa, on hetkel-lisesti moninkertainen ylivoima. Tarkkuuskiväärillä tai panssarin-torjunta-aseella yllättävästä suun-nasta valmistellusta tuliasemasta ammutun laukauksen osumatoden-näköisyys on parempi kuin vastus-tajan tulen alta ammuttaessa. Ty-kistön ensimmäisistä kranaateista syntyy suurimmat tappiot. Ensim-mäinen laukeava panssarimiina ai-heuttaa tappioita ja pysäyttää vas-tustajan.

Mitä enemmän yllätyksiä, en-simmäisiä kranaatteja ja laukea-via miinoja vastustajaan vaikut-taa, sitä enemmän tuotetaan tappi-oita ja sekoitetaan vastustajan toi-mintaa. Parhaaseen vaikutukseen päästään perinteisellä sulutteiden, epäsuoran tulen ja suora-ammun-tatulen yhteisvaikutuksella. Oleel-lista on, että yllätyksen suoma etu käytetään maksimaalisesti hyväk-si ja vastustajan vastatoimenpitei-tä väistetään.

Hyökkäyksessä ei niinkään ole kysymys jonkun määräalueen val-taamisesta ja pitämisestä, vaan re-servinä olevan suorituskyvyn siir-tämisestä vaikuttamaan oikea-ai-kaisesti vastustajaan. Silti aina on alueita, jotka on pidettävä hallussa tai sitten niiden käyttö vastustajal-ta on estettävä sulutteilla ja tulella.

Taistelutavan uudistamisen perusteet

Maavoimien suunnittelun lähtö-kohtana ovat uhkamallit, jotka ei-vät ole oleellisilta osiltaan muuttu-

Taistelutavan olemus

Maavoimatutkimuksen perus-teella voidaan kiistatta osoittaa, että taistelutavan uudistuksessa tarkastelluilla kehittämisohjelman mukaisesti varustetuilla organi-saatioilla ja toimintatavoilla pääs-tään nykymalleja parempiin tulok-siin. Taistelutapa ja organisaati-ot uudistetaan ensimmäisessä vai-heessa alueellisten joukkojen osal-ta. Sen jälkeen ovat vuorossa pai-kallisjoukot ja operatiiviset joukot, joiden toiminnassa sovelletaan sa-moja periaatteita.

Keskeinen uudistuksen kohde on joukkojen tapa taistella (kuva 2). Uudistetussa taistelutavassa ny-kyisestä jäykähköstä alueiden pi-tämiseen perustuvasta taktiikasta siirrytään kohti joustavampaa toi-mintamallia, jossa pyritään tuot-tamaan vastustajalle maksimaali-set tappiot oma toimintakyky säi-lyttäen.

Uudistetussa taistelutavassa ko-rostuvat aktiivisuus, aloitteellisuus, liike ja joustavuus. Joukot voivat käyttää samanaikaisesti eri taiste-lulajeja. Taistelutilan valmisteluun kuuluvat keskeisesti suluttaminen, linnoittaminen ja oman toiminnan suojaaminen. Tulenkäytöllä ja yl-lättävillä iskuilla tuotetaan vastus-tajalle tappioita, rikotaan sen tais-telujärjestys ja pakotetaan se reak-tiivisesti muuttamaan suunnitelmi-aan. Toiminta tapahtuu samanai-kaisesti koko vastuualueen syvyy-dessä. Hyökkääjän sitoutuessa tais-teluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan

Maavoimia kehitetään kokonaisuutena Uudistetun taistelutavan periaate Uusien alueellisten joukkojen organisointi

K S

KYMEN SALPA 114/2012

Selonteot Kehittämisohjelma Puolustusvoima- Uudistus

MAAVOIMIEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN MM. -  Varusmies- ja reserviläiskoulutus -  Rauhan ja sodan ajan rakenteet -  Infrastruktuuri - Toiminnan kehittäminen

Maavoimien kehittämissuunnitelma Kuva 1 Maavoimia kehitetämisen kokonaisuus

Maavoimilla on myös oltava kyky hyökkääjän kovan kärjen pysäyt-tämiseksi aukeavoittoisessa maas-tossa kohtaamistaistelussa. Tällai-nen kyky löytyy taistelupanssari-vaunuilla varustetuista mekanisoi-duista taisteluosastoista ja Karjalan Jääkäriprikaatista.

Muut puolustushaarat ja puo-lustusvoimien yhteiset suoritusky-vyt kuten ilmapuolustus, erikois-joukot, kaukovaikuttaminen ja elektroninen sodankäynti tukevat maavoimien taistelua. Tuhoamal-la ja lamauttamalla tärkeitä koh-teita hyökkääjän syvyydessä luo-daan edellytyksiä torjuntataistelun onnistumiselle. Operatiivisen tu-lenkäytön erikoisampumatarvik-keilla voidaan yllättävässäkin ti-lanteessa vaikuttaa nopeasti myös vastustajan koviin ja puolikoviin maaleihin.

Kenttäkokeissa on kouluttajien ja johtajien eri tasoilla on löydet-tävä käytännön keinot esimerkiksi partio- ja panssaritiedustelun vai-keuttamiseen, puolustusryhmityk-sen joustavaan muuttamiseen, kär-jen toistuvaan pysäyttämiseen ja vaikutuksen ylläpitämiseen koko taistelun ajan koko vastuualueel-la. Miten salaan ja harhautan, mi-ten houkuttelen hyökkääjän itsel-leni edulliseen taistelutilanteeseen, miten tempaan aloitteen, ovat ky-symyksiä, joihin on haettava vas-taukset.

Uudistetulla tavalla taistelevien joukkojen huollon järjestelyt ovat haasteellisia. Huoltojoukkojen or-ganisoinnilla ja varustamisella py-ritään vastaamaan näihin haastei-siin. Taustalla on laaja maavoima-tutkimukseen liittyvä huollon tut-kimustoiminta. Huollon järjeste-lyt, suluttaminen ja linnoittami-nen, johtamisvalmiuden saavutta-minen ja muut puolustusvalmiste-lujen aikatekijät on myös selvitet-tävä kenttäkokein.

lemaan hajautetusti, toiset enem-män puolustuksellisesti tai hyök-käävästi ja osa joukoista koulute-taan ja varustetaan Pohjois-Suo-men olosuhteisiin. Pohjois-Suo-messa taisteluosastojen iskupor-taat varustetaan telakuorma-autoil-la. Etelä-Suomessa osalle alueelli-sista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu otto-ajoneuvoilla.

Keskeinen uudistetun taisteluta-van mahdollistaja on johtamisjär-jestelmä, joka ulotetaan ryhmä- ja raskasasetasolle saakka. Ryhmän-johtajat on tarkoitus varustaa radi-oilla ja paikkatietoon perustuvan ti-lannekuvan välittämisen mahdol-listavilla päätelaitteilla. Joukku-een johtaja voi uusin välinein joh-taa äänensä kantaman ulkopuolella olevia ryhmiään reaaliaikaisen ti-lannekuvan ja paikkatiedon perus-teella. Käyttöön suunniteltu tekno-logia on jo olemassa. Esimerkiksi hirvijahdissa käytetään samankal-taisia kaupallisia välineitä. Nykyi-selle tietotekniikan tuntevalle su-kupolvelle välineiden käyttö on luontevaa.

Pääosa maavoimien seuraavi-en vuosien materiaalihankinnoista liittyy uudistettuun taistelutapaan. Johtamisjärjestelmien lisäksi mm. kenttätykistön ja raskaan kranaa-tinheittimistön tuliyksiköitä varus-tetaan asekohtaisilla päätelaitteil-la, jotka mahdollistavat hajautetun tuliasematoiminnan ja siten parem-man suojan. Joukkojen suojaa pa-rannetaan myös suojaelementeil-lä, valelaitteilla sekä naamiover-koilla. Tiedustelu- ja valvontaky-kyä parannetaan lennokkijärjestel-millä, maalinosoitusjärjestelmillä ja pimeätoimintavälineillä. Huolto-järjestelmä rakennetaan siten, että se mahdollistaa joukkojen nykyistä hajautetumman toiminnan.

Myös joukkojen kokoonpanoja tarkistetaan. (kuva 3) Kokeiluko-koonpanoissa on jalkaväkiryhmän vahvuus kasvatettu yhdeksään so-tilaaseen. Ryhmä voi jakautua kol-men taistelijan partioihin. Ryhmän aseistukseen kuuluu kaksi kevyt-tä konekivääriä ja tarkkuuskivääri sekä kertasinkoja ja viuhkapanok-sia. Tulivoimaa joukoissa on muu-toinkin kasvatettu olemassa oleval-la materiaalilla. Komppanian ko-koonpanoon kuuluu panssarintor-juntaohjusryhmä ja kolmeputkinen kevyt kranaatinheitinjoukkue.

Pääosa alueellisista joukoista or-ganisoidaan pataljoonan ja patte-

Materiaali ja organisaatiot

Pääosa joukkojen käyttämäs-tä materiaalista on nykyistä puo-lustusvoimien hallussa olevaa tai yhteiskunnalta valmiutta kohotet-tavassa vuokrattavaa tai otettavaa. Hankinnat kohdennetaan suhteel-liseen pieneen, mutta toiminnan kannalta kriittiseen materiaaliin.

Joukkojen organisoinnissa pyri-tään modulaarisuuteen ottaen huo-mioon erilaiset tehtävät ja toimin-taolosuhteet. Jotkut pataljoonat varustetaan ja koulutetaan taiste-

riston taisteluosastoiksi. Osa niis-tä voi toimia pataljoonakokoonpa-nossa. Itsenäiseen toimintaan ky-kenevällä vahvennetun pataljoonan taisteluosastolla on kaksitoista ras-kasta kranaatinheitintä ja kahdek-santoista kenttätykkiä. Pääosassa pataljoonista siirrytään nelijakoon myös komppanian sisällä. Alueel-lisilla taisteluosastoilla ja pataljoo-nilla on hyvä lähitaistelukyky, kyky torjua panssarivaunuja keskitorjun-taetäisyyksille ja suhteellisen vah-va epäsuora tulivoima. Taistelu-osastoja tuetaan operatiivisella tu-lenkäytöllä ja muilla ylemmän joh-toportaan suorituskyvyillä.

Joukon johtajan johtamistoimin-ta alkaa kun hän saa esikäskyn tule-vasta tehtävästä. Taistelutilantees-sa johtajalla ei yleensä ole aikaa käskeä asioita yksityiskohtaisesti. Tärkeitä on, että johtaja koko ajan arvioi tilannetta ja alaistensa ky-kyä täyttää tehtävä. Tehtävämuu-tosten pitää olla johdonmukaisia. Tempoileva ja ristiriitainen johta-mistapa sekoittaa alaisten käsityk-sen toiminnan tavoitteista ja mu-rentaa luottamusta johtajaan.

Taistelun johtamisessa pyritään ennakoivaan johtamiseen, jossa ta-voitteena on vastustajan toiminta-suunnitelman rikkominen ja aloit-teen tempaaminen. Vastustaja pa-kotetaan reagoivaksi, jolloin se me-nettää aloitteen ja mahdollisuuden menestykseen.

Joukon tehokkuus edellyttää, et-tä yksilöt kaikilla tasoilla ajattele-vat itsenäisesti, ovat aloitekykyi-siä ja luottavat omiin taitoihinsa, taistelutovereihinsa ja ennen kaik-kea johtajiinsa. Yksittäisten taiste-lijoidenkin on ymmärrettävä koko-naistavoite ja pystyttävä automaat-tiseen, vaistomaiseen toimintaan sekä arvioimaan itsenäisesti tais-teluun vaikuttavia tekijöitä.

Alaiset tulisi ottaa mukaan tais-telun suunnittelu- ja valmistelu-vaiheen ongelmanratkaisuproses-seihin. Heitä tulee kannustaa et-simään uusia ratkaisuja, eikä pi-dä odottaa heidän olevan aina joh-tajan kanssa samaa mieltä. Johta-jan on korostettava yhteisvastuun, yhteisten tavoitteiden ja yhteisen yrittämisen merkitystä. Hänen pi-tää visioida tilanteita, joissa yhtei-nen etu ajaa yksilön henkilökoh-taisen edun edelle. Alaisten mie-lipiteiden hyödyntäminen motivoi heitä ja sitouttaa heidät tehtävän to-teuttamiseen. Kun käsky perustel-laan, alaiset ymmärtävät sen tar-peellisuuden ja pystyvät toteutta-maan sen tehokkaasti.

misessa korostuu joukkue-komp-paniatason hallinta ja koulutuksen suunnittelu. Maisteritason upsee-rien tulee hallita taisteluosaston kokonaisjärjestelmä. Yleisesikun-taupseerien tehtävissä painottuvat alueellisten ja operatiivisten tais-teluosastojen ja yhtymien komen-taja- ja esikuntatehtävät.

Johtaminen perustuu tehtävätaktiikkaan

Toiminta perustuu tehtävätak-tiikkaan kaikilla tasoilla. Johtajal-le annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, jonka jälkeen hän päättää miten toiminta toteu-tetaan. Johtajilta ja yksittäisiltä so-tilailtakin odotetaan rohkeuden ja aloitekyvyn lisäksi myös oveluutta. Heidän kouluttamisensa ymmärtä-mään taistelutavan syvin olemus on keskeinen haaste.

Tehtävätaktiikka antaa johtajalle vapauden valita toimintatapa val-litsevan tilanteen perusteella. Sii-nä korostetaan hyväksyttävien ris-kien oton sekä taistelukentän mah-dollisuuksien hyväksikäyttöä. Teh-tävätaktiikka edellyttää, että johta-ja tietää ylemmän johtoportaan toi-mintaidean ja ymmärtää miten hä-nen tulee toimia, jotta toiminta pal-velee parhaiten tavoitteiden saavut-tamista. Tehtävätaktiikassa ei siis korosteta muodollista käskyvaltaa ja alaisten valvontaa, eikä esimies lähtökohtaisesti käske miten tehtä-vä suoritetaan.

Tehtävätaktiikan periaatteita noudatetaan jokaisella johtotasol-la. Johtajille annetaan mahdolli-simman suuri toimintavapaus, ot-taen kuitenkin huomioon taistelun synkronoinnin vaatimukset. Uudet johtamisjärjestelmät tuottavat joh-tajille tilannekuvan, jonka perus-teella he voivat tarvittaessa tukea ja ohjata alaisiaan. Joskus joudu-taan antamaan tarkkojakin ohjeita eri yksiköiden toimintojen yhteen-sovittamiseksi.

Tehtävätaktiikan toteuttaminen edellyttää aloitteellisuutta, harkin-takykyä, mielikuvitusta ja oveluut-ta. Johtajan täytyy kuitenkin suh-tautua tilateisiin sellaisina kuin ne ovat, ei sellaisina kuin hän toivoisi niiden olevan.

Joukkotuotanto alkaa kesällä 2013

Maavoimien tuleva kokoonpano mahdollistaa joukkojen tuottami-sen tehtävän ja olosuhteiden vaati-musten mukaisesti. Uudistettujen alueellisten joukkojen tuottaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 saapumiseristä: ensin koulutetaan johtajat ja sitten miehistö. Pääosa uudistetuista alueellisista joukois-ta tuotetaan aikaisemmasta poike-ten varusmiespalveluksen pohjal-ta. Ennen tuotannon aloittamista on luonnollisesti koulutettava koulut-tajat ja uudistettava koulutussuun-nitelmat.

Uudet organisaatiot ja niiden va-rustus on tunnettava perinpohjai-sesti, ennen kuin joukkotuotanto voidaan aloittaa. Joukko-osastojen henkilökunnan perehdyttäminen taistelutapaan on toteutettu Maa-voimien Esikunnan johdolla ke-väällä 2012. Joukkotuotannon val-mistelua ollaan siirtämässä joukko-osastoihin ja sotakouluissa aloite-taan asteittain henkilökunnan kou-lutus uudistettuun taistelutapaan.

Joukkojen suorituskykyjen saa-vuttaminen edellyttää, että mie-histön viiden ja puolen kuukauden palvelusaika käytetään tehokkaas-ti. Maastovuorokausien määräs-sä tulisi päästä noin 40 vuorokau-teen ja kertausharjoituksissa vuo-den 2010 tasolle.

Tärkein työ taistelutapaa uudis-tettaessa tapahtuu kentällä. Kai-killa tasoilla riittää kantahenkilö-kunnalle pureksittavaa. Aliupseeri-en tulee hallita ryhmä- ja joukkue-tason toiminta sekä niiden ase- ja johtamisjärjestelmät. Opistoupsee-rien ja kanditason upseerien osaa-

Myös paikallisjoukkoja kehitetään

Alueellisten joukkojen uudis-tetun taistelutavan periaatteet tuo-daan jatkossa myös operatiivisten joukkojen ja paikallisjoukkojen taisteluun. Uudistettavien paikal-lisjoukkojen tehtäviä ovat joukko-jen perustaminen ja koulutus, koh-teiden suojaus, tiedustelu, opasta-minen, sivustojen suojaus, maa-hanlaskun torjunta ja rajoittami-nen, sissitoiminta ja erikoisjouk-kojen vastainen toiminta.

Paikallisjoukkojen toiminnan yhteyteen on myö