Tilua ičele libo lahjakse Juhani Ahon rakastetut tevokset LASTUT da RAUDUTIE KKS:n verkokaupas da Joen-suun da Helsingin toimisto-loispäi. - Yhtevystiijot sivul 2.Kirjat on kiändänyh karjalan kielele L’udmila Markianova,ulgomuodo da kannet Tuovi Laine. Ahon JUHA-tevostu on vie jällel, 20 € (kovakandine),piässyh ilmah 2010.

1/2013 KYLMYKUU 1,-

KŽ 1/2013Täs noumeras:

Muskarilazet pajatetahkarjalakse Helsingis da Valtimol

EIGU-hiitroisti kazvava suojusšlöpöi

Uuzi alovehen valdavus KKS:n julguanduruandas

Kuččumuksennu karjalan kieli:Eloksenruadopalkindo ruavos karjalan kielen hyväkse

Piäkirjutus: Karjalazien järjestölöin toimindu 2010-luvule

Kosti Pamilo, Kondrozen bunukka

Karjal Žurnualu ei suannuh ni täl kerdua valdivonabuuSuomi vallittu A-kielekse Ven’al da Karjalan Tazavallas - Kunne unohtui karjalan kieli?Seuran vuozikerähmö piettih sulakuun lopus HelsingisUuzi yhtistys Hoido ry

Tutkimus avvuttau tunnustamah varavoloi

Ruočin karjalankielizet yhtistyttih

Seiččei tehokastu tabua annuliiruija karjalaine identitiettu

Uvvendoksii KKS:n verkokaupas

Tärgei kul’tuururuado

Suaran kuaskut: Lihava hebo

. UUzi aLovehen vaLdavUs KKs:n jULgUandUrUandas sivu 2 >>

KARjALAn KIELEn SEURA on ALGAnUH jULLATA näyTELMII dA RAdIVoSPEKTAKLILoI KARjALAKSE. nEnGoMAT TEKSTAT oLLAH KAUnoKIRjALLIzIEn ARVoLoIn LIzäKSE SEŽo oIVALLISTU MATER-jUALUA KIELEn oPASTUMIzES EnnE KAIKKIE KURSILoIL dA oPAS-TUSRyHMIS. EzMäzEnny PIäzI ILMAH PenTTi saarikosken PAL-KITTU RAdIVoSPEKTAKLI ”KUIKAn PELdo”. TEKSTIn on KIändän-yH KARjALAKSE sanTTu karhu. (sivU 2 >>)

KUČČUMUKSENNU KARJALAN KIELI Eloksenruadopalkindo ruavos karjalan kielen hyväkse

Karjalan Kielen Seuru andoi professor LUdMiLa MarKianovaLe ezmässarren 11.11.2013 Helsingis eloksenruadopalkindon karjalan kielen tutkimuksen, kehittämizen da opastuksen alal ruatus ruavos. Palkindo on nimitetty arvospietyn suomela-zen karjalan kielen kehittäjän edvard viLheLM ahTian mugah (1866 – 1953).

LudmiLa markianova on karja-lan kielen arvospietyin tutkii da kehittäi sen uvven nouzukavven aigah 1980-luvun lopus lähtijen. Hänen johtol kehitettih modernu livvin kirjukieli, mi on nygöi le-vieh käytös mollembin puolin ra-jua. Pitkähes Petroskois Karjalan pedagougizes yliopistos karjalan

da vepsän kielen laitoksen joh-tajannu toiminuh Markianova kazvatti kogonazen karjalan tutkijoin sugupolven. Nämä azientundijat ruatah nygöi paiči tutkijoinnu, opastajinnu da vir-guniekoinnu sežo karjalasjär-jestölöin johtos da karjalankie-lizen meediin palvelukses.

LudmilaMarkianova on jullan-nuh monii opastumis- da sana-kirjoi. Lizäkse häi on kiändän-yh kaunokirjallizuttu karjalak-se, ezimerkikse Juhani Ahon JuHAN, kudaman Karjalan Kielen Seuru julgai vuvvennu 2010. Nygöi piäzi ilmah Ahon RAudutie da LAStuLoi-novellukerävys.

KKS:n paginanvedäi Arhijepiskoppu Leo andau Edvard Ahtia palkindon L’udmila Markianovale (foto Ari Burtsoff)

eiGu – enzimäine karjalankieline lapsienouperu oli nähtävis da kuuldavis 22. syvyskuudu Helsingis Aleksanterin teatras. ouperan on säveldänyh, luadinuh libreton da tuottanuh Paavo Joensalo, kuduan kodipaikku on Liperis. Häi on rajakarjalastu runonpajat-taisuguu. suojärviläine Paavo harakka, Valtimol opastajannu ruadanuh karjalan kielen aktivistu, kiändi libreton karjalan kielele. ouPeran piähengilö on jallattomannu roinnuh EiGu suojusšlöpöi. Monet mugahtembuajat tapahtumat da mieldykiinnittäjät hengilöt muutetah Eigu suojusšlöpöin onnetoi elaigu. Vähä vähäl häi suau tiedovoičendoin kauti kai kaheksa jalgua. Jogahizel jal-lal on nimi kudai merkiččöy midätahto kaikile tärgiedy dieluo. Ezmäine on ra-ka-vus-jalgu (rakkahus), da sen tiedovoiččou Pädö Päiväńi. Muut tärgiet dielot ollah ravingo, vällennys, fiskul’tuuru, rohkevus, viizahus, varovazus, ystävys. Eigu opastui sih, kui tärgei on ystävys, yhtes ruadamine da toizen auttamine.LavasTeheT oldih värikkähät da tärgei oza ouperua. Erinomazet muzikantat oldih elättilöinny kui ozuttelijatgi.sežo kaččojat suadih ottua ozua ozutukseh matkittamal Kaiguu kudai ei puuttunuh matkah da Popukaijoi kuduat pajettih häkis. rahvas, kui lapset muga i aiguzet äijäl suvaittih ouperua da hyväs mieles lähtiettih kodih. (RL)

Lapsienouperu EIGU – hiitroisti kazvava suojusšlöpöiMuskarilazet

pajatetah karjalakse Helsingis

da Valtimol

(alahan) Eispäi huruale: Kerttu, sina, Kristiina, johoru, iivu, jaakko da väinö-poigu eija-muamanke. Eija on luadinuh värikkähän da čoman stegai-tun od’d’ualan. sen piäl lapset vallitah mil soittimel lyvvä ritmua - ritmamunil, pualikoil vai kalkaloil.

valtimon LinduZeT mennyt tal-ven: (hurualpäi) Miira, Miikka da Miro Karppinen sego rasmus siira välipa-lal. tänä sygyzyn joukkoh on tulluh vie nelli uuttu lindustu. Lapset tullah muskarih mielihyväl da pajatetah Paavo Harakan suvikarjalak-se kiännettylöi pajoloi Linduzien opas-tajan raija Kokkolan opastuksel (alh. kesk.).

”Kuuzi piendy elefantua maršiu näi, päivypastotiedy edehpäi..” kks:n muuzikkukižaškolan LiiPukkaZeT helsingis Mellunmäin pravoslaunoin toimindukeskučan tilois kevät-kuun valgies . Laulai-muuzikko Kristiina olanto vedäy muska-rii kerran nedälis. tuliel tarbe-hen mugah on pluanois pidiä kahtu muskarii, yksi pienih lap-sih da toine suurembih niškoi.Helsingin muuzikkukižaškola algoi 5.3. da Valtimon 7.3. (rL)

383 s. pehmei-kandine, 25 €

111 s. pehmei-kandine, 15 €

foto

Uk

foto

Ull

a k

ork

atsU

foto Ulla korkatsU

foto

rit

va l

am

pivU

o

rl

Kenbo suau, kenbo suau, pajopussih kurkistua...

Johoru sai. tuligo pajokse Pieni sorzanpoigaine vai

Laivu keiluu?

rl

KARJALAZIEN JÄRJESTÖLÖIN TOIMINDU 2010-LUVULE

Voinan nähnyh sugupolvi on jo läs kogonah väistynyh seuroin johtos da toimindas. Nygöi ollah vuoros suuret igäpolvet. Monile evakoile karjalaisseurat oldih turvuportuloi

valdukul’tuuran painehes. Suomelastaminen yhtelläh oli jo hätken levinnyh sežo karjalazien da heijän yhdistyksien toimindah. Jo 1800-luvun lopus suomelaine kanzanopastus oli alganuh vaikuttua karjalazien keskes. Suomelasnatsionalistizen propagandan mugah karjalazet oldih vaiku yksi Suomen heimolois da karjalan kieli oli vaiku suomen murreh. Karjalazii libo karjalankielizii ei pietty vähembistönny, toizin ku muijal europas da Ven’al oli pietty jo sadoi vuozii. Ku kirikkö, školalaitos, kanzanopastus, kirjallizus da lehtet sanottih julgi tädä liiniedy vuozikymmenien aijan, moni karjalaine omaksui ičegi ylehizen käzityksen.

Yhdistystoimindas otettih Suomen Karjalas 1800-luvun lopus algajen käyttöh yleissuomelazet toimindumuvvot. Kai järjestöt toimindan luavus rippumattah toimittih samah tabah. oli

illaččuloi, horapajuo, truvalsoittuo, opastuskerholoi, kezäretkii, sportua da kezäpruazniekkoi ylehizeh suomelazeh luaduh. Pruazniekkoin ohjelmat oldih voi sanuo ainos yleissuomelazii da keral voi olla ezimerkikse yksin Karjalazien pajo. Sen sijah karjalazet pruazniekkuperindehet, ezimerkikse kihut da pruazniekat, hyllättih. Monil paikkukunnil virguniekat kai kiellettih perindehellizien pruazniekoin vietot. Kalevalastu liiriekkuagi piettih istin suomelazennu uardehennu.

Sovan jälgeh neče liinie lujeni, ku tahtottih aksentiiruija karjalazien suomelazuttu. Yhdistystoimindu jatkui samanmoizennu vuozikymmenii. evakkoloin järjestölöile

mustelemizet da myöhembäh myös kodirandualovehmatkat annettih uuttu vedovoimua, a karjalazet perindehet jiädih luguhottamattah kanzallisruuttii da piirailoi ielleh taga-alale. Murdehien da karjalan kielen elvyttämizes karjalaisjärjestölöin johtajat ei tahtottu kuulta nimidä. Nenga unohtettih karjalazen kul’tuuran rikkahin puoli. Monile jäi moine käzitys, ku 1920-1930 luguloin karjalaine eloksentaba da evakkoaigu oldih kogo Karjalan kul’tuuru da täs kai.

Ylen monel karjalaisyhtistyksel toimindu on kuihtunuh 2000-luvul. erähät ollah sammuttu kogonah. Nuoremban polven karjalazii ei enämbi sua kerale, sendäh ku moni

karjalaisjärjestö pagizou vaiku karjalaisjuurizis suomelazis da mennyzien vuozikymmenien tapahtumis. Nämile yhdistyksile kogo karjalazuvven ellendys on hämäry da karjalazen idenditietan olendu kielletäh käytändös muijal ku Karjalas roinnuhizil. Perindehellizien yhdistyksien tulevazus ozuttahes aiga huonokse.

Nygöi on aigu kaččuo tulevazuoh, uvvistua toimindua da siirdyö 2010-luvule. Piäpaino on pandavu karjalazen idenditietan lujittamizeh da nimenomah rikkahien karjalazien

perindehien, eigo suomelazen kul’tuuran, hoidamizeh sego kehittämizeh. igiaigazen karjalazen kul’tuuran perustukselpäi voi alalleh luvva äijän uuttu taiduo da kul’tuurua. Siepäi lövvytäh evähät sežo meijän argieloksen rikastuttamizeh ezimerkikse kielen da murdehien, karjalazen tabakul’tuuran, pruazniekkuperindehen da gastronoumien perustukselpäi. Kai rippuu meis ičes.

Piäkirjutus

©Martti Penttonen, hengilöpiirrokset Maria Kähäri

MAriA KÄHÄri

Pertti Lampi

karJaLan kieLen ťiedäjis i taidajies ei pie unohtua Kosti, Gošťa Pamiluo. Myö monet muissammo Gošťan voikoi-na karjalan kielen pagizijana da kirjuttajanna. Hänespäi jäi monda lyšťie näytelmie ezim. semmozet kui ”Naiťinmiehen ńeuvot”, ”Tohturin vastaan-otol” da ”Illattšu”. Net on luvettavis Sunduga –kńiigas. Häi käytti useimmakkaľi ńimimerkkie ”Kondrozen bunukka”.

Ńimi TuLoo siiT, kui 1813 Suo-järvel Kaitajärven Parppein-selläs roinnuh Borissan poiga Jyrgi muutti koďivävyksi Po-rarven Pälvjärvel Kondrozen suureh taloih. Hänen jälgelä-zenä Gošťa nägi päivänvalgien 1912. Gošťan tuatto sairastui Saksan-itävallan voinas da kuoľi 1915. Muamoil jäi suu-ri pereh elätettäväksi. Sentäh häi työndigi Kosťan Suojärvel ťoutan luo Maimalammil. Siel-päi häi tuľi järilleh roindakoďih Pälvjärvel da kui Porajärvi liit-tyi Suomeh, matkai uuvessah 1919 Maimalammil. Siid kui raja umbeudui tarton rauhas, ńi Gošťa jäi Suomen puolel. Mäńi viizkymmen vuotta, en-nen kui häi tabai eloz ollehie veľľilöi. Muamo oľi jo ennät-tännyh siirdyö tuonilmazih.

suoJärveL oLLes häi käi rahvahanskolan Jehkiläs. Kui Maimalammis oľi skolah mat-kua kymmenen virstua, häi sai faťieran kauppamies Miša Koivuzen talois. Miša oľi näit männyh ventšal Maimalammil aďvoih tulluon Gošťan mua-moin sizären ker. Skolas piästyö Miša otti Gošťan ruaďieh Jeh-kilän kauppah. Puoďipoigana häi kuundeľi tarkkah starik-koin šokkien pezendiä. Myö-hembäh häi kirjutti kuaskat muistih da ńiidä olemmo myö nuoremmatgi piässyn luge-mah eri aviezois da kuunde-lemah mońis Gošťan vedämis ťilaizuuksis da kogovuksis.

Gošťan syväin sykki Kar-jalal. Hos häi siirdyi ruannan jälles piälinnah jo 1933, häi ei unohtan juuriloi. Voinan jälgeh häi oľi perustamas Helsingin Suojärveläzien seurua. Kar-jalan Sivissysseuran matkah Gošťa lähti 1950-luvun allus. Häi toimi pitkäh seuran ta-louvenhoidajana da kodvazen dai Karjalan Heimo -aviezan piätoimittajanna. Gošťa oľi ke-hittämäs kyykkiä, pelai, luaďi siännöt da opasti. Seurasuares käi dai prezidentta Kekkońi ittšenäizyyspäivänä 1965 lenkil. Häi seisattui kattšomah koľľoin kizuandua da tarttui sauvah, hoz illal pidi kätellä 2000 vi-rasta. Prezidentta ihastui ki-zuannas muga äijäl, kai andoi kierdopalkinnoksi hopiezen maľľan. uKK -maľľas kizatah vie tänä päivänägi.

omaL karJaLa kieLeL Gošťa kirjutti viimizih päivih saite. Häi työndi luguzie tekstilöi lugiettavaksi oma Suojärvi-aviezah. Yheksännelkymmenel olles Gošťa keräi vie varzinkar-jalan kielen sanastuo. enzimäńi 700 sanan vihkońi, Abuńiekka, painettih KSS toimes 1995. toine, Uuzi abuńiekka, 900 sanua suomes varzinkarjalaksi suadih lugiettavaksi v. 2000.

Paavo Harakka:

k a r J a L a n k i e L e n s e u r ahelsingin toimisto: tel 0400 246 266 KKs:n maltokeskuksen julgavomyymine joensuus:toinargi – nelläspäivy 9 -12 aigah, muuh aigah sobimuksen mugah , Tel 044-304 9293 da 044-500 2215

Kosti Pamilo, Kondrozen bunukka (1912-2005)

Kosti Pamilo Karjalan Sivistysseuran toimistos Helsingis 23.4.1985. Kuvan on ottanuh professor Pertti Virtaranta. (KSS:n kuva-arkisto)

kuikan PeLdo on tozi-elokseh perustui druamute-vos köyhän perehen elaijas 1860-luvun suurien näl-gyvuozien aigah. endine armien ruodilassaldattu, jo vahnu mies, suures hiäs varrastau huavon kartoh-kua usad’bas – kartanos, kuduan mual on hänen ruodilassaldatan mökki. Starinu eistyy vägevis tun-nelmis illas huondeksessah da tuou smietittäväkse mo-nii peruskyzymyksii: risti-kanzanarvuo, elaigua da sen lopendua, oigiedu da viäriä dai sidä, midä nälgy da voi-nu luajitah ristikanzale.

kuikan PeLdo tarkoittau järves tuulenvirdazen kes-kel olijua tyyndy kohtua. Kuikan igiaigaine syväindy tembuaju iäni kuuluu järvel-päi tapahtumien merkiččijän kiännälmyksen aigah. PenTTi saarikosken kir-kahan kristallizuittu tekstu jiäy hätkekse lugijan mieleh. Kuikan peldo on Köyhyön filosoufii –trilougien enzi-mäine oza, kudai voitti so-gieloin radivospektaklipal-kindon v. 1981.Tevoksen hindu on 10 € da sidä suau KKS:n verkokaupas libo Joensuun da Helsingin toimis-tolois.

KANZi: rtVA LAMPiVuo

... edusivulpäi : Uuzi alovehen valdavus KKS:n julguanduruandas

sUoMi vaLLiTTU A-KieLeKse ve’naL da KarjaLan TazavaLLas

kunne unohtui karjalan kieli?

suomen kieLi on hyväksytty ms. A-kielekse Ven’al dai Karjalan tazavallas. Ven’an virguniekkoin piätös merkiččöy sidä, ku suo-mie voi opastuo nygöi toizes kluasas lähtijen pitkänny kielenny kui ezim. angliedu. Karjalan tazavallas on kielizakon, kudamas kanzalliskielekse miäritelläh vastoi europan Nevvoston sobi-muksii da printsipoi, sežo suomen kieli. Kaksi muudu kanzal-liskieldy ollah karjal da vepsä.

karJaLua ei yhtelläh miäriteldy A-kielekse, hos pagizijoi on Karjalan tazavallan lizäkse Leningradan alovehel, tveris da monis muis suuris linnois. Myös vepsän pagizijoi on Karjalan tazavallan lizäkse Leningradan alovehen lizäkse mk. Piiteris. Se, ku yksin suomi on vallittu A-kielekse, ei ole sattumu. Suomelazet virguniekat da poliitikat ajettih suomen kielen aziedu eigo ni vouse huolittu kahtes muus kanzalliskieles, ku-damat ollah Karjalan tazavallan alguperäzii kielii. Näijen suo-melasten motiivat ollah ylen egojistat. Kui eräs korgei virgu-niekku sanoi sen muudam vuozi tagaperin: ”Ven’ankarjalazis suau hyviä da halbua ruadovoimua virolasten tabah, a se on tärgei dielo, ku hyö opitah suomie da tunnustutah suomelazeh kul’tuurah jo omassah kodimuas.”

karJaLaZien ei yhtelläh maksa olla ylen pahas mieles nengo-mas kielien azettamizes eriarvozeh pozitsieh, vaiku sen sijah vuadie samua stuatussua karjalazille da vepsäläzile. Ku täh ei piästäne, voi ainos vuadie karjalan da vepsän opastandan kohendamistu pidäjen ezimerkinny Suomen saamilasten kie-lenopastusta. Vuadiuhä’i jo Karjalan tazavallan kielizakon-gi, ku ms. kanzalliskielii on piettävy tazavertazinnu europan Nevvoston sobimuksis pagizemattahgi.

Karjal Žurnualu ei suannuh ni täl kerdua valdivonabuuLiikendeh- da viesTindyminisTersTvu ei andanuh vaLdivona-buu meiJän LehTeLe ni Tänävuon. kieLdoPiäTös TuLi keZäkuus da siT nenGa TovesTeTTih, ku LehTi ei TäyTä denGuavun suamiZeh vuaJiTTavii kriTeeriLöi. yhTeLLäh PakiTes oLi LuaJiTTu, kui minis-TersTvan ker oLi soviTTu, vuvven 2013 ruadoPLuanah niškoi.

Ministerstvan käytändön mugah ezim. saamilasten lehtipaki-tes hyväksyttih 2 vuottu tagaperin mainittuu vuottu koskijua pluanan todevuttamistu varte. Pakiččijoijen vastahpido ei ole olluh yhtenmoine kaikkien kesken, voi vaiku kyzyö mikse ei! Karjalan Kielen Seuru on pakinnuh abuu jo kolmennu vuon-nu. Mennyt sygyzyn valdivonevvosto lizäi karjalankielizet leh-tet lehtistöavun toimehpanoazetuksehgi, a yhtelläh tuli kiel-dopiätös. Ministerstvan piätöksen perimäzet syyt ollah ebä-selvät. Pakičusprosessas on kummalline toimindutaba, kudai on vastoin oigevusvaldivon printsippoi. toizet, jo abuu suajat ozapuolet, annetah lauzunto uuzis pakiččijois. on selvy dielo, ku abuu suannuot ei olla halukkahat ottamah uuzii avvutet-tavii. Heijän oma vuitti jenguavus näit laskis. Karjalan Kielen Seuru jatkau lobbuamistu.

s e u r a n v u o Z i k e r ä h m ö P i e T T i h s u L a k u u n Lo P u L h e L s i n G i s

karJaLan kieLen seuran vuozikerähmö piettih 24.4.2013 Helsingis pravoslaunoin kirikköhalličuksen tilois. Kerähmös käziteldih siännönmugahizet kerähmödielot. Vuozikerähmö valličči arhijepiskoppu Leon jatkamah seuran paginanve-däjänny. Pertti Lampi nimitettih varapagianvedäkse da hel-sinkiläine Ari Burtsoff seuran uvvekse sekretarikse. Lizäkse halličukseh vallittih Hannu Kilpeläinen, Mauri Mahlavuori, Eero Rantala, Antti Valpas da Sirkka Vepsä. Kerähmön lo-pus vieljärveläine, nygöine oululaine Olga Gokkojeva ozutteli Vieljärven Karjalan kielen kodi -projektua.

Uuzi yhtistys HoIdo ry Hoido ry, karjalankielizien sotsiali- da tervehysalan yhtistys, on alganuh toimie vuvven allus.uuzi yhtistys pidäy huoldu muun keskes aigazen kazvatuksen dielolois da vahnoin toimindas. Sen paginanvedäi on arhijepis-koppu Leo da sekretari Pertti Lampi. toimijakse on palkattu 7.1. algajen Ari Burtsoff, sähköposti ari.burtsoff@karjal.fi da tel. 0453565601.

kui sai allun eLdia tutkimus? -Erähien kolliegoloin ker piä-timmö yhtistiä väit suomelas-ugrilazien kielien douhturio-pastukses. sit huomaimmo, ku vähembistökielitutkimus on keskittynyh päivänlas-kueuroppalazih indoeurop-palazih kielih. suomelas-ugrilazii kielii vähä tundie-tah, a niilöisgi suuri vuitti ollah varavonalazet. Ezmäi duumaičimmo, ku voi luadie mustolistan kritierois, kuduat ozutetah varavonalazuttu. Ga sit tuttavuimmo uNEsCon varavonalazuskritieroih. Da vähä vähä se kehityi ELDiAn tutkimuspluanakse.

kui lövvyttih tutkijat?-Piäkritieru oli vallita suome-las-ugrilazien kielien profes-soroi, kel on jatko-opastu-jua, kuduat ollah pädevät, mugavat da voijah ruadua yhtes. Vaigiembi oli löydiä juriidiekan da sotsiualutii-jon tutkijoi, ga lövimmö sia spilioupouloun da reetta toivazen da sit hyö lövvettih ičele abuniekkoi. ruadajua projektas enimilläh oli nenga sada.

kui barometru sai muvvon?-Ezmäi oli paginua vaiku mus-tolistas. sit saimmo tiediä, ku suomenruočile oli luajittu ba-rometru da se tundui hyväle. tärgei vaihe oli kyzelendylis-tan luadimine, silloi pidi piät-tiä, mittustu tieduo kyzelläh. Vaigei kohtu oli sellittiä, kui

"Tutkimus avvuttau tunnustamah varavoloi"

tmarTTi PenTTonent

muuttua vastavukset 0-4 sku-alah barometras ozutettavak-se. Barometran kolme seg-mentua malto, mahto da tah-to perustutah šveitsaarielazen kieliekonomistan Francois Grin:än teorieh kielen säily-mizes. Nelläs segmentu kieli-tuottehet on katalounielazen Miquel Strubellan teoriespäi - hänen mugah kielituotte-het kazvatetah tarvettu uuzih kielituottehih.

mindäh rahvas hylgiäy oman kielen?-Kielen da yhteiskunnan suh-teh on dialougine. Ku muail-mu muuttuu, kieli voi jouduo bokkah. Kieli iče ei ole vah-nanaigaine libo nygyaigaine, se kehittyy tarbehen mugah, sen mugah kui sidä käytetäh. A ku ei olle mahtuo käyttiä kieldy, ku sen käyttö ollou kielletty, aijoin aloh tahtogi kielen käyttöh vähenöy.

kui eLdia tutkimus hyövyttäy vähembistökielen säilymisty? - tutkimus avvuttau tunnus-tamah varavoloi. Vähembis-törahvas voi iče piättiä, kui voi vaikuttua oman kielen säilymi-zeh. Poliitiekan korgevimal ta-zol voi muuttua zakonoi. Ga piätöksii luajitah yhteiskun-nan kaikil tazoloil, meedies, školas, perehes. Ku on tieduo, voi parembi piättiä da tugie kielen säilyndiä. Ga voishäi luadie käytändön ohjehii pe-rehile, kudamil on tahtuo, a ket ei tietä kui siirdiä kieldy.

mindäh kahtes muas on suadu erilazet tulokset karja-lan kielen säilymizes? -Ven’al karjalan kieli on pa-rembi säilynyh. Heil on säi-lynyh yhtevys perindöllizih eloisijoih, hos ollahgi muu-tettu linnah. suomen karjala-zet ollah menetetty yhtevys perindöllizih eloisijoih da vie ollah levitty ymbäri muadu. suomelaine yhteiskundu ei ole ellendänyh karjalazien omaluaduzuttu da ei ole tu-genuh karjalan kielen säily-misty.

kui vois lujendua karjalan kielen azemua nygyaijas? -Lapsii da nuorii vois vediä kižoih da himoruadoloih, ku-damien ker kieli tulis ičekseh opastamattah. Hos raadivon da televideenien uudizet ollah tärgiet, vie tärgiem-bät oldas lapsien ohjelmat. Eigo vois ezimerkikse duba-ta Muumifil’moi karjalakse? Niilöi suomelazetgi kačottas da kudamidä ellendettäs. sithäi hos tiettäs, ku on karja-lan kieli.

Lopukse, tämän eLdia tutki-muksen jälgeh, midä väität? -Väitän, ku kielen säilyndiä libo varavonalazuttu voi ku-dakui objektiivizesti miä-rätä. Kielen häviendy ei ole sattuman varas, sih on syyt. Häviendän syyt voi identifii-ruija da sen mugah voi vallita toimehet kielen säilyttämi-zekse.

Keskikezäl Brusselas pietyn eLdian loppuseminuaran jälgeh sain pagizuttua eLdian johtajua, professoru anneLi sarhimuadu.

TILUA ELdIAn Ly H E n d E T T y LoPPURAPoRTU

KKS:n toimistoloispäi suau nygöi tämän huomattavan tutkimushankkehen loppu-raportan lyhendelmän pai-nettuu versiedy muga suo-mekse kui kolmel eri karjalan kielen murdehel. Iče raportu on ilmaine, ga poštumaksu velloitetah.

(Kačo yhtevystiijot ielli-zel sivul)

KarjaL ŽurnuaLu - karjalazien iänenkannattai u adressi: c/o Pertti Lampi, Laakavuorentie 14 B 43, 00970 Helsinki u telefon: 0400 246266 u sähköpoštu: pertti.lampi@gmail.com uVerkolehti: www.karjal.fi/Karjal Žurnualu verkolehti u ilmahpiästäi: Karjalan Kielen seuru r.y. u toimitus: Piätoimittai Pertti Lampi; toimittai, gruafiekku, kielenkiändäi ritva Lampivuo (ritva.lampivuo@karjal.fi ) u issN-L 1799-7151 issN 1799-7151 (Painettu) issN 1799-716X (Verkkolehti) u painomiäry 400 (nro 1/2013) u painopaikku: Pohjois-Karjalan Kirjapaino oyj, Joensuu

ruoččih on PerusTeTTu en-Zimäine karJaLan kieLen ysTävien yhTisTys. sen vi-raLLine nimi on neLLikie-Line: ”Karelska språkets vän-ner i sverige − Karjalan kielen suvaiččijat ruočis − Karjalan kielen ystävät ruotsissa − Друзья карельского языка в Швеции”.− Jo puolentostu vuvven aloh on tukholmas aijoitellen kerä-vynnyh yhteh joukko kudual on mielenkiinduo karjalan kieleh, kerdou yhtistyksen pa-ginanvedäi Olli Hörkkö.Vastavumizet suadih algu sen jälles, ku petroskoilaine toimit-tai da karjalan kielen opastai Jelena Filippova yhtes runoilii Ivan Savinan kel kävyi tuk-holmas pidämäs nedälinlopun piduhizen kielikursan. Kursu rodihes vallentunalazen Eila Pölläzen alguhpanos.− Vähin vähäzin kehityi duu-mu, gu järjestön perustamine kebjendäs verkostumistu mui-jen, enne kaikkie Suomes da Ven’al toimijoin, karjalan kie-len da sidä pagizijoin puoles ruadajien järjestölöin kel. Kar-jalan kielen suvaiččijat Ruočis on jo alustajasti sobinuh liit-tymizes yhtevöjäsenenny Suo-men Karjalan Kielen Seurah, kudaman paginanvedäjänny toimii Karjalan ja kogo Suo-men arhijepiskoppu Leo. (Yhdistys hyväksyttih yhtezöjäse-nekse kevätkuul 2013, redaktsien huomaičus.)− erähät meijän jäsenis ollah jo nygöi sen hengilöjäsenii.

Ližäkse joukos on i moizii, kudamil on hengikohtallizet välit Ven’al Karjalan tazaval-las toimijoih Nuori Karjala da Karjalan Rahvahan Liitto sego Karjalan Kongressi −järjestö-löih, sanou Hörkkö.

ruočis toinah tuhat karja-lankielistyRuočis karjalua pagizou mu-amankielen tazol eniten 400 da ellendäy eniten 1000 hengie. Hyö ollah enimyölleh Karjalan siirdolazii libo heijän jälgipol-vie.− Moni kuuluu Ruoččih jo 50-luvul da 60-luvun allus tulluoh muahmuuttaisugupolveh, sa-nou olli Hörkkö.Karjalan kieli on suomen lä-häzin sugukieli. Suomes sidä pagizou muamankielenny nenga 5000 hengie, da ližäkse ellen-däy 15 000. Ven’al karjalazii on jälgimäzen rahvaliston čotaiččemizen mugah nenga

61 000, kudamis puolet pietäh karjalua muamankielenny.Karjalankielizien miäry oli suurin enne sodii. tuolloi kar-jalazii oli Ven’al 250 000, ku-damis piäoza pagizi omassah kieldy. Suomes karjalankielizii oli samah aigah nenga 30 000. Ven’al karjalan kieldy paistah Karjalan tazavallas sego tve-rin alovehel. tverin karjalazil on vuvves 1997 lähtijen olluh kul’tuuruautonoumii. Suomes karjal sai virallizen vähembis-tön kielen stuatussan vuvven-nu 2009, da kezäl 2012 Pohjas-Karjalas rodih karjalan kielen kodirandualoveh.Karjalan kielen suvaiččijat Ruočis -yhtistyksen halličukseh kuulutah: Olli Hörkkö, Inkeri Andersson, Sylvi Malmioksa, Marjatta Sillanpää da Tapio Pulkkinen.Lizätieduo: olli Hörkkö (ruado: 0705-847432, ulgo-mualoispäi +46-705847432)

Ruočin karjalankielizet yhtistyttih

n Saara Tuovinen: sAArAn kuAskut dA stArinAtsuojärveläzen saara tuovizen Leppäniemen da Kaijasjärven murdehel kirjuttamii šuutkii da starinoi on jullannuh Lieksan suojärveläiset ry.

Lihava hebo

Karjalan´i evakko da savolani isändä löyhkettih heboloi:- Meil Karjalas hevotgi oldih muga lihavat, niil oli kaksi leugua!- Vuan nyt sinä ukko valleen keksit!- taiten oli. oli ylä- dai alaleuga, nagroi evakko.

voiTTi

ukko da akka riijeldih. seinän tagan eläjä jällespäi kysyi:- Kumbanibo voitti?Musikka sihi:- Mie sain lopuskal akan polvilleh. - Kui muga?- Ka, akka rubei ihmettelemää, midäbö mie siel sängyn al ruan da polvistui kattsomah.

Piiruad da kukkaZeT

Voinan jälgeh käi kaksi leskie kalmoi. Luterskoi vei ukon hau-val kukkasie a pravoslaunoi vei piiruad. Hyväh luaduh d´ielot hauvoil spruavittih. Kui kodis assuttih, siit luterskoi kysyi: Konsaba siun ukkos nousoo syömäh piiruad?- Kuulevai susieda. Miun ukko eläes aivin siun ukkuo kuundeli. Muga häi ruadau dai kuolduo. Kui nägöy, siun ukko nousou n´uuhtelemah kukkasie, dai häi nousou syömäh piiruad. (KP)

Tärgei kul’tuururuado:karJaLan kieLen PuoLisTaJan musTeLendaT da LehTikirJuTukseT nyGöi kirJannu

Zinaida dubininan kirJuTukseT -tevoksen enzimäine painos piäzi ilmah alguvuvves, da sen toi-ne painos vastevai valmistui. Kirjas on mustelmii, kerdo-muksii, runoloi da lehtikirju-tuksii yli kahtenkymmenen vuvven aijal. Kirjutukset-te-vos on tässäh painajin pagin-vuoro pahoi pietyn Karjalan kielen puoles kui Ven’al muga i Suomes. Martti Penttonen on toimitannuh da pannuh tevoksen julguamiskundoh. Häi on i tevoksen ilmahpiäs-täi. KiRJutuKSet on jullat-tu Karjalan Kielen Seuran julgavosarjas da sidä voi ti-lata seuran verkokaupas libo

väheMBisTöLöin idenTiTieTan, KieLen da KUL’TUUran häviTTäMine on YLeisMUaiLMaLLine iLMivö. TäMän riKoLLizen ToiMindan YdinsYväindön on MiäriTeLLYh TarKasTi BriTUanieLaine KirjaiLii georg orweLL. häi KirjUTTaU: ”vaiKUTTajin TaBa häviTTiä risTiKanzaT on KieLdiä da annULiirUija heijän oMa nägeMYs oMassah hisToUries.”

Seiččei tehokastu tabua annuliiruija karjalaine identitiettu

tPerTTi LamPi

Kentah voi nygöi sanuo ku tälleh ei enämbi vois

tapahtuo eigo yhtelläh suomes. – Viäräh, hävitysruado jatkuu alalleh sežo suomelazes yhteis- kunnas. Erähien valdukul’tuurah kuulujien uusnationalistoin toimindan voi vie kuitahto ellendiä. ihan ellendämätöi dielo on yhtelläh se, ku karja-lazet iče väheksytäh iččiedäh. se on merki huonos ičetunnos, kudai halliččou karjalazii enne kaikkie karjalazis järjestölöis. Kuitahto tämänluaduzen toi-mindan vie voi ellendiä, ku johtos oli laidunationalistizes suomes 1920-1950 –luvul kaz-vanuh sugupolvi. A 2000-luvul sidä ei enämbi voi ellendiä. Muijal Jeuropas da kanzainvä-lizes tiedomuailmas karjalazii on sadoi vuozii pietty omannu baltiekkumerensuomelazennu

kanzannu da karjalan kieldy omannu kielenny. täh näh-te viärih uskomuksih perus-tujat miäritelmät da paginat karjalazis suomen heimonnu libo päivänouzupuoles elä-jinny suomelazinnu, kudami-en kul’tuutru on suomelastu kul’tuurua, on hölynpölyy da oman histourien väheksymisty da annuliiruičendua.

ozutan täs erähii ezimerkilöi viäris uskomuksis:

tKarjalazil ei tozi azies ole omua histouriedu. Heijän histourie on vaiku oza suomen histouriedu Kalevalan perustannu olijat ru-not ollah suomelazii kanzanru-noloi da muga sanottu karjalai-ne da ižoralasten kanzanruno-us on suomelastu runohuttu.

tKarjalazet ollah yksi suomen heimolois, da sen jäsenii eläy sežo Ven’al.

tKarjalan kieli on tozi azies suomen kielen murreh, kuda-mas on keinotegozesti luajittu oma kieli. Kaikkien karjalazien kirjukieli on suomi.

tKarjalankielizet da karjalazet ollah sulettu muih suomelazih da hävitäh viimezien evakko-loin keral.

tVaiku evakot ollah karjalazii. Heijän jälgeläzet ei olla karjala-zii, heil on karjalaine roindupe-rä libo karjalazet juuret.

tPohjaskarjalazet da karja- lazet ollah päivännouzusuo-malazii eigo karjalazii.

. uvvendoksii kks:n verkokAupAskarjalan kielen seuru on ottanuh pehmeikandizet lizäpainok-set kahtes suositus kirjas, muumitatan mustelmat da milan pe-rehen päivy. hinnat ollah huogehet. kirjoi voi ostua jovensuun da helsingin toimistoloispäi, yhtevystiijot ollah lehten sivul 2.

muumiTaTan musTeLmis vagavan perehen ižändäs kuorittuu šeikkailii, kudai jo nuo-rennu ottau ozan omih käbälih da pagenou löyttölapsien koispäi. Midä kaikkie sen jälles tapahtuu hänen nuoren ijän vauhtikkahien vuozien aigah, voi lugie täs Tove Janssonan kirjutetus da kuvitetus da Natalja Sinitskajan karjalakse kiännetys kniigas. (20 €)

miLan Perehen Päivy on Maria Kähärin kir-jutettu da kuvitettu lapsienkirju. Se on opas-tuskirju dai kodieloksen sanakirju, kudaman avul kaikenigähizet voijah opastuo argielok-sen sanastuo. Resunkoin da tekstisellitysten avul roijah tuttavikse mintahto tieman (ezim. polgupyöry, laukas käyndy, enziabuskuapan sy-väindö) detaljisanat yhtel sivupuaral. (15 €)

Jovensuun da Helsingin toi-mistoloispäi, yhtevystiijot leh-ten sivul 2, hindu 10 €.

Kannen kuvas Zinaida Dubininan käzikirjutuksien sivuloi

kanz

i MA

rtti

PEN

tto

NEN