kulttuurisesti kestävän kehityksen käsitteiden koonti€¦ · suomen...

Kulttuurisesti kestävän kehityksen

käsitteiden koonti

Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeen väliraportti 2012

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2 www.kulttuuriperintokasvatus.fi

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2

© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 2

SISÄLLYS

Kulttuurisesti kestävä kehitys.................................................................................. 3 Yhteenveto pienryhmien tuloksista ......................................................................... 9 Koonnin rakenne ja merkinnät .............................................................................. 12 Koonnin hierarkkinen rakenne .............................................................................. 13 1 Kulttuuri ja kulttuuriperintö............................................................................. 21 2 Arvot ............................................................................................................... 32 3 Toimijat, toiminta ja toimenpiteet.................................................................... 37 4 Kasvatus.......................................................................................................... 45 Aakkosellinen hakemisto ...................................................................................... 60 Lähteet ................................................................................................................. 63



KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Kulttuurisesti kestävä kehitys -hanke lä-

hestyy kulttuurisesti kestävän kehityksen teemaa kasvatuksen näkökulmasta. Hank-

keen tavoitteena on luoda uusia kestävyysajattelun huomioivia sisältöjä kasvatuksen

toteuttamiseen. Kulttuurisesti kestävän kehityksen toivotaan muodostuvan vaikutta-

vaksi osaksi kestävän kehityksen koulutuksia. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu.

Tämä väliraportti on työkalu asiantuntijaryhmälle vielä analysoimattomien tulosten

alustavaa jäsentämistä varten.

KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITTELY

Kulttuurisesti kestävälle kehitykselle ei ole yhtä, standardisoitua määritelmää. Kulttuu-

ripolitiikan strategiassa kulttuurisesti kestävän kehityksen katsotaan tarkoittavan luo-

vuuden ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta sekä vuorovaikutuksen edistämis-

tä kulttuurien sisällä ja niiden kesken (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009). Vaikutus-

piireiksi mainitaan mm. yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelu, alueellinen kehittämistyö

sekä kehityspolitiikka. Opetusministeriön (2006) julkaisun ”Kestävän kehityksen edis-

täminen koulutuksessa” mukaan kulttuurisesti kestävä kehitys mahdollistaa ihmisten

vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymi-

sen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Kierrätyskeskus (2008) puolestaan kuvaa

kulttuurisesti kestävän kehityksen kasvatuksen teemoiksi kulttuuri-identiteetin, mui-

den kulttuureiden kohtaamisen, kulttuurisen ympäristön lukutaidon ja tietoisuuden

itsestä uuden kulttuurin synnyttäjänä. Museoliitto (2010) on lähestynyt kulttuurisen

kestävyyden teemaa määrittelemällä kestävän kehityksen arvojen mukaisia kulttuuri-

toimintoja.

Kestävän kehityksen klassisen määritelmän mukaisesti nykyhetken tarpeet tulee tyy-

dyttää siten, ettei tulevilta sukupolvilta viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan.

Kulttuuriperinnön näkökulmasta kestävän kehityksen voidaankin nähdä tarkoittavan

kulttuuriperinnön ja kulttuuriperintötaitojen1 vaalimista ja eteenpäin välittämistä. Kult-

tuuriperinnön vaaliminen mainitaan kestävän kehityksen ohjelmassa yhdeksi kestävän

kehityksen kulmakiveksi. Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet ovat osa kestävää kehi-

tystä oppilaitosten kestävän kehityksen kriteereissä ja sertifioinnissa (OKKA-säätiö

2009).

1 Kulttuuriperintötaidoiksi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura on määritellyt kyvyn havaita kult-tuurisia arvoja ja tulkita niiden ilmentymiä, valmiudet kulttuurin lukutaitoon sekä ymmärrykseen kult-tuurin merkityksestä ja moninaisuudesta, taidot liittyen kulttuuri-identiteetin rakentamiseen ja mahdol-lisuuteen tuntea itsensä osaksi ympäröivää kulttuuriperintöä, valmiudet kulttuuriperinnön vaalimiseen, säilyttämiseen ja muokkaamiseen sekä kyvyn ja halun ymmärtää kulttuureiden erityispiirteitä ja edistää monikulttuurista kanssakäymistä.



Museoviraston (2006) kulttuuriperintökasvatuksen strategiassa kulttuuriperintökasva-

tuksen toimintaympäristön haasteeksi mainitaan vaatimukset kulttuurisesti kestävästä

kehityksestä. Tätä tematiikkaa on lähestytty kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen

ja koulutuksen strategiassa (Opetushallitus 2006). Strategiassa nähdään, että kestävää

kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä

omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuk-

sen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väli-

seen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Kansallinen kestävän kehityksen strategia

puolestaan painottaa, että kestävässä yhteiskunnassa ihmisillä on mahdollisuus vai-

kuttaa omaan kulttuuriseen, aineelliseen ja aineettomaan ympäristöönsä ja olla muka-

na rakentamassa sitä (Valtioneuvoston kanslia 2006). Strategian mukaan Suomen

omasta kulttuurisesta ominaislaadusta on pidettävä huolta. Yhteisötasolla vahva kan-

sallinen perintö ja muiden kulttuurien tuntemus lisäävät vakautta ja suvaitsevaisuutta.

Kulttuurisen monimuotoisuuden säilymistä Suomen alueiden sisällä tulee edistää ja

ottaa huomioon kulttuurinen näkökulma kaikessa päätöksenteossa. Suomen kestävää

kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategian toimintalinjausten mukaisesti

koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilökuntaa tulisi kouluttaa siten, että he

voivat hoitaa tehtävänsä mm. kulttuurisesti vastuullisella tavalla (Opetusministeriö

2006).

YHTEISTYÖLLÄ KOHTI MONIÄÄNISTÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Kestävän kehityksen eri ulottuvuudet voivat olla ristiriidassa keskenään. Aidosti kestä-

vään tulevaisuuteen voidaan päästä vain ulottuvuuksien välisen vuoropuhelun avulla.

Esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden arvojen mukaisesti jokaisella on oikeus omaan

kulttuuriperintöönsä. Tällöin perinteinen elinkeino voi olla ristiriidassa ekologisen kes-

tävyyden kanssa (esim. porotalous vs. porotalouden ympäristövaikutukset). Kulttuuri-

perinnön suojeleminen ei voi olla itseisarvo, mutta toisaalta kaikkea inhimillistä toi-

mintaa ei voida alistaa ainoastaan ekologisten tai taloudellisten arvojen mukaan mitat-

taviksi. Kestävän kehityksen tulee siis perustua avoimeen vuoropuheluun ja mielek-

kääseen joustavuuteen. Kasvatuksen kontekstissa täytyy huomioida oppilaan koke-

musmaailma, joka on luonteeltaan yksilö- ja ihmiskeskeinen ja tarvitsee tukea, jotta

globaalin näkökulman syntyminen on mahdollista.

Hedelmällisen kestävän kehityksen mukaisen kasvatuksen saavuttamiseksi tulisi hy-

väksyä eri näkökulmien jännitteisyys ja ratkaisujen keskeneräisyys. Kestävän kehityk-

sen kasvatuksen tavoitteena ei tulisikaan olla valmiiden ratkaisujen antaminen, vaan

kasvattajien ja oppijoiden herättäminen pohtimaan, vertailemaan ja arvioimaan arvoja.

Kestävän kehityksen edistäminen vaatii yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta. Lisäksi

se vaatii havainnoitavan ja tutkittavan aineksen näkemistä useista näkökulmista (il-

miökeskeinen lähestymistapa). Kansallisen kestävän kehityksen strategia onkin aset-



tanut visiokseen, että kansalaiset osaavat punnita käytännön tilanteissa valintojen eko-

logisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia niin paikallisesti kuin maa-

ilmanlaajuisesti (Valtioneuvoston kanslia 2006).

Kulttuurisesti kestävän kehityksen arvot ovat yleisinhimillisiä. Kulttuurisesti kestävä

kehitys antaa näille yleisesti jaetuille arvoille ja ihanteille uuden näkökulman. Näin se-

kä kasvattaja että kasvatettava oppii tulkitsemaan arvoja kulttuuristen elementtien

kautta ja kulttuuriperinnöstään käsin.

HANKKEEN ETENEMINEN

Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeen tavoitteena on avata kulttuurisesti kestävän

kehityksen teemaa kasvatuksen näkökulmasta ja tuottaa aineistoa kestävän kehityk-

sen perus-, lisä- ja täydennyskoulutusten käyttöön. Tavoitteena on siis vaikuttaa kasva-

tuksen sisältöihin. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeeseen

osallistuu laaja asiantuntijajoukko. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu kasvattajien

täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Tässä väliraportissa kootaan yhteen hankkeessa esil-

le tullutta käsitteistöä.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2010–2011) koottiin asiantuntijaverkosto projek-

tikoordinaattori Irma Rantosen avulla. Hankkeen avajaisseminaari järjestettiin

27.1.2011 (88 osallistujaa). Seminaaria edelsi kysely, jossa osallistujia pyydettiin mää-

rittelemään kulttuurisesti kestävän kehityksen eri teemoja. Seminaarin jälkeen toteu-

tettiin toinen kysely (yhteensä 79 vastausta). Asiantuntijoiden vastauksista nousi esiin

kulttuurin arvostamiseen, vaalimiseen, säilyttämiseen ja eteenpäin välittämiseen liitty-

vä selkeä kasvatustarve. On kuitenkin syytä huomioida, että kulttuurin vaaliminen ei

sulje pois luovaa suhtautumista kulttuuriperintöön. Osaamisen siirtäminen voi olla

myös aktiivisena muutosvoimana toimimiseen kasvattamista. Kulttuuriperinnön jatku-

vasti kehittyvä ja muuttuva luonne näkyi myös vastauksissa. Kulttuurin säilymisen rin-

nalla toiseksi kestävyyden haasteeksi nähtiin kulttuuriperinnön muokkaamiseen, uu-

distamiseen ja luomiseen liittyvät arvot ja taidot. On syytä muistaa myös teeman ni-

voutuminen oikeusnäkökulmaan: lapsen ja nuoren perusoikeuksiin kuluu oikeus

omaan kieleen ja kulttuuriin.

Hankkeen toinen vaihe (2011–2012) koostui työryhmätapaamisista sekä termistön

kokoamisesta. Työkokouksia järjestettiin kuusi ja niiden puheenjohtajina toimivat seu-

ran hallituksen jäsen Liisa Löfman ja kasvatustyön kehittäjä Marja Laine. Työskentelyä

täydennettiin sähköisesti. Kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen

kasvatuksen käsitteiden koonti on luotu helpottamaan hankkeessa mukana olevien

asiantuntijoiden työskentelyä. Koonnin tarkoituksena on tiivistää ja nitoa yhteen kult-

tuurisesti kestävän kehityksen hankkeen aikana toteutettujen kyselyiden, seminaarin



sekä pienryhmätapaamisten antia. Hankkeessa on tähän mennessä määritelty mm.

seuraavia ulottuvuuksia:

Miksi kulttuurinen näkökulma tulee huomioida kestävän kehityksen kontekstis-

sa? Kuinka kulttuurinen näkökulma tulisi huomioida kestävän kehityksen konteks-

tissa? Mitä kulttuurisesti kestävä kehitys tarkoittaa kasvatuksen kontekstissa? Millainen on kulttuurisesti kestävä päiväkoti/koulu/oppilaitos?

Pienryhmätyöskentelyn tiivistetyt tulokset ovat luettavissa tämän väliraportin sivuilta

9–11. Toteutettujen kyselyiden tuottamien vastausten sekä pienryhmätyöskentelyn

laajempi analyysi johtopäätöksineen julkaistaan myöhemmin osana hankkeessa tuo-

tettua julkaisua.

Koonnin tarkoitus ei ole standardisoida käsitteiden määritelmiä. Koonti pohjautuu

hankkeen aikana esiin tulleisiin aihepiireihin ja käsitteisiin sekä näiden määritelmä-

luonnoksiin. Koonti on näin ollen luonteeltaan työskentelyä jäsentelevä. Täten esimer-

kiksi kulttuurien monimuotoisuuteen liittyvää termistöä ei ole avattu, vaan kulttuuripe-

rintö sinänsä nähdään elimellisesti monikulttuurisena ilmiönä, vastakohtana esimer-

kiksi etnosentrismille. Määritelmäluonnosten muodostamisessa apuna on käytetty jo

olemassa olevia eri alojen sanastoja sekä sanakirjojen yleispäteviä määritelmiä.

Kolmivuotinen hanke päättyy vuodenvaihteessa 2012–2013. Hankkeen kolmannessa

vaiheessa kootaan yhteen ja analysoidaan kerätyt aineistot konkreettisiksi tuloksiksi

sekä tuotetaan lisäaineistoa. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu kestävän kehityk-

sen koulutusten käyttöön.

Lämmin kiitos kaikille työskentelyyn osallistuneille!

Marja Laine

Kasvatustyön kehittäjä

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry

Helsinki, 6.3.2012



Lähteet: Keke koulussa – Kestävän kehityksen ohjelma, esite. Keke päiväkodissa – Kestävän kehityksen ohjelma, esite. Museoliitto, 2010. KEKE. Museot ja kestävä kehitys. Saatavilla pdf-muodossa:

http://museoliitto.fi/doc/SML_KEKE_aukeamittain.pdf. Museovirasto, 2006. Oppia menneisyydestä, katse tulevaisuudessa. Museoviras-

ton kulttuuriympäristökasvatuksen strategia 2006–2010. Saatavilla pdf-

muodossa: http://www.nba.fi/fi/File/433/kulttuuriperintokasvatussstrat.pdf. OKKA-säätiö, 2009. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi.

Peruskoulut ja lukiot, esite. Opetushallitus, Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto, 2006. Kestä-

vää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeen-

panosuunnitelma vuosille 2006–2014. Saatavilla pdf-muodossa:

http://www.oph.fi/download/110201_kekestrategia.pdf. Opetusministeriö, 2006. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa – Bal-

tic 21E –ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehi-

ystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005-2014) varten. Opetusminis-

teriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Saatavilla pdf-muodossa:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/opm_9

_tr06.pdf?lang=fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2009. Kulttuuripolitiikan strategia 2020. Opetus-

ja kulttuuriministeriön julkaisuja 12:2009. Saatavilla pdf-muodossa:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm12

.pdf?lang=fi. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, 2008. Ympäristökasvatuksen käsittei-

den määritelmäluonnos. Saatavilla pdf-muodossa:

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=93311&lan=fi. Valtioneuvoston kanslia, Kestävän kehityksen strategiaryhmä, 2006. Kohti kes-

täviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän

kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006. Saatavilla

pdf-muodossa: http://vnk.fi/julkaisukansio/2006/j05-kohti-kestavia-

valintoja/pdf/fi.pdf.



Kyselyihin vastasivat ja pienryhmätyöskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt:

Annukka Alppi

Eeva-Maija Bergholm

Maria Bergman

Mervi Eskelinen

Päivi Fernström

Tove Hagman

Maija Hakala

Kukka Hammarström

Jorma Harju

Antti Hassi

Raimo Hautanen

Silja Heikkilä

Sini Heikkilä

Maarit Heinonen

Aili Helenius

Marita Holkeri

Anja Hongisto

Maunu Häyrynen

Päivi Immonen-

Orpana, Merja Isotalo

Riitta Jaakkola

Janne Jokelainen

Timo Järvenpää

Heljä Järnefelt

Jaana Kallio

Arto Kallioniemi

Kaija Keski-Honkola

Outi Kokkonen

Riitta Korhonen

Leena Lahtinen

Marja Laine

Erkka Laininen

Tarja Lang

Tommi Lindh

Marja-Leena Loukola

Marketta Luutonen

Anna Lyytikäinen

Liisa Löffman

Minna Lönnqvist

Meri Löyttyniemi

Medeia Majavesi

Kirsi Makkonen

Airi Matila

Harri Metsälä

Aimo Nyberg

Minna Perähuhta

Laura Puolamäki

Alexandra Ramsay

Jaakko Rantala

Maija Rautamäki

Helmi Risku

Kaija Riutta

Merja Saarela

Riitta Salasto

Pirjo Salervo

Ulla Salmela

Leena Saloheimo

Arto Salonen

Seppo Saloranta

Lassi Saressalo

Pirjo Seddiki

Katriina Siivonen

Pia Smeds

Katriina Soini

Erja Syrjäläinen

Kirsi-Marja Tattari

Eija Temmes

Risto Tenhunen

Paula Toiviainen

Leena Tornberg

Kaija Turkki

Ossian von Konow

Riitta Wahlström

Heidi Wirilander

Koonnin on luonut viestinnän asiantuntija Tuuli Toivanen.

Lisätietoja hankkeesta antaa Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kasvatus-

työn kehittäjä Marja Laine, puh. 040 801 9069,

[email protected].



YHTEENVETO PIENRYHMIEN TULOKSISTA

Kulttuurisesti kestävälle kehitykselle on hankkeen kuluessa muodostunut kolme vaih-

toehtoista määrittelyä. Samoin kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaista

opetuksen suunnittelua lähestyttiin hankkeessa kolmesta eri näkökulmasta. Näitä eri-

laisia näkökulmia on käytetty apuna tämän koonnin aihepiirien jaottelussa.

Tässä luvussa esitellään pienryhmien tiivistetyt tulokset. Laajempi analyysi hankkeen

tuloksista eksplikoituine sisältöineen esitellään hankkeen tulevassa julkaisussa. Näin

ollen väliraportissa ei keskitytä esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden sijoittumiseen

muihin kasvatuksellisiin lähestymistapoihin nähden tai sen sisältöihin liittyen kulttuu-

rin kenttään yleisemmällä tasolla.

Pienryhmän 1 lähestymistapa oli seuraavanlainen:

Kulttuurisesti kestävä kehitys ei ole yksi kestävän kehityksen pilareista. Se

on kestävän kehityksen toiminnan kehys. Tämä kehys ei ole muuttumaton

eikä samanlainen kaikkialla; se määrittää ekologisen, sosiaalisen ja talou-

dellisen kestävän kehityksen muodon, sisällön ja painoarvon. Esimerkiksi

kehittyvissä maissa taloudellinen kasvu edistää perustarpeiden tyydytty-

mistä, toisin kuin materiaalisesti rikkaissa maissa. Se minkä kestävän kehi-

tyksen kasvatuksessa halutaan muuttuvan, jatkuvan ja moninaistuvan

määritellään kasvatuksen arvovalinnoilla: toiminnassa, aineettomissa mer-

kityksissä ja materiassa (rakennukset, tavarat, maisema, luonto).

Keskeinen kulttuurisesti kestävä taito on kyky pohtia, vertailla ja arvioida

arvoja. Näitä arvoja ovat 1. vapaus ja vastuu, 2. ekologinen eheys ja mo-

nimuotoisuus, 3. tasavertaisuus ja ihmisten keskinäinen riippuvuus, 4. de-

mokratia, väkivallattomuus ja rauha.

Oppimistapahtuman tulee perustua tasavertaiseen ja uutta tuottavaan dia-

logisuuteen. Oppimistapahtumassa tavoitellaan perusymmärrystä siitä, et-

tä kestävän kehityksen edistäminen vaatii yhteistyötä ja yhteistoiminnalli-

suutta. Siinä hyväksytään näkökulmien jännitteisyys ja ratkaisujen kesken-

eräisyys. Koko maailma nähdään oppimisympäristönä.

Oppijaa tuetaan kriittiseen ajatteluun ja tiedon hankintaan. Häntä tuetaan

ymmärtämään syy–seuraussuhteita eli arvojen ja merkitysten ja niistä seu-

raavien toimintojen vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä. Oppimistapahtu-

massa on keskeistä oman subjektiuden vahvistuminen, voimaantuminen



ajelehtimisen sijaan, vaikuttaminen omaan arkeen sekä laaja-alainen vas-

tuullisuus. Oppija ymmärtää prosesseja ja tiedostaa omien valintojensa

vaikutuksia. Hän sisäistää moninaisuuden ja monimuotoisuuden rikkauden

sekä tasavertaisuuden merkityksen toiseuden kohtaamisessa.

Edellä mainittuihin kasvatustavoitteisiin pyritään ilmiökeskeisesti oppimalla

esimerkiksi projekteissa oppiainerajat ylittäen ja konkreettisesti itse teke-

mällä moninaisissa oppimisympäristöissä. (4b.)

Pienryhmä 2 lähestyi kulttuurisesti kestävää kehitystä ja sen arvojen mukaista peda-

gogiikkaa seuraavasti:

Kulttuurisesti kestävä kehitys on vastuuta itsestä, muista, yhteisöistä ja

ympäristöstä. Se on osallisuutta, toimintaa ja vaikuttamista ajan jatkumos-

sa ja monimuotoisessa ympäristössä. Se on demokraattista, yksilö-, yhteisö-

, yhteiskunnan ja globaalilla tasolla tapahtuvaa kulttuurista muutosta kes-

tävään elämäntapaan, joka turvaa luonnonvaraperustan ja luonnon moni-

naisuuden sekä kulttuuriperinnön säilymisen ja antaa kaikille ihmisille tasa-

arvoiset elämisen mahdollisuudet. Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus osal-

listua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Kulttuurisesti kestävä kehitys

toiminta-ympäristöineen ja arvoineen on osa laadukasta kasvatusta.

Kestävän kehityksen tulee olla oppiainekokonaisuudet/oppiaineryhmät lä-

päisevä kokonaisuus, ja kestävän kehityksen osa-alueita tulee tarkastella

opetuksessa kokonaisuuksina.

Oppimistavoitteena on ymmärrys siitä, että kestävä kehitys on kokonai-

suus. Oppilas omaksuu kestävyyden omaksi elämäntavakseen (yksi ns. kan-

salaisen taidoista). Kestävän elämäntavan taitoja ovat ympäristönlukutai-

to2, yhteiskunnallinen lukutaito ja medialukutaito3.

Kasvatuksessa tuetaan oppilaan myönteistä kasvua ja kehitystä edesautta-

van luonto- ja kulttuurisuhteen syntymistä. (4c.)

2 Ympäristö käsitteenä tulee ymmärtää moniulotteisesti. Ympäristö pitää sisällään seuraavat ulottu-vuudet: luontoympäristö, kulttuuriympäristö, kaupunkiympäristö, sosiaalinen ja eettinen ympäristö, elinympäristö, lähiympäristö jne. 3 Ympäristönlukutaito, yhteiskunnallinen lukutaito ja medialukutaito pitävät sisällään mm. seuraavat näkökulmat: ymmärrys ympäristökysymyksistä ja vastuu ympäristöstä, kulttuuriperintöprosessin ym-märrys, valmiudet ymmärtää yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, valmiudet oppia osallistumaan ja vaikuttamaan demokraattiseen päätöksentekoon koulussa ja muussa yhteiskunnassa, valmiudet ylläpitää demokraattisia toimintatapoja.



Pienryhmässä 3 oli puolestaan seuraava lähestymistapa:

Kulttuurisesti kestävä kehitys tunnistaa kulttuurin ja sen arvot sekä kestä-

vän kehityksen ja sen arvot. Se yhdistää kulttuurin kestävään kehitykseen.

Kestävää kehitystä ei ole ilman kulttuuria. Kulttuuriset vaikutukset tulee

huomioida kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa, ei erillisenä vaan kai-

kessa toiminnassa läsnä olevana. Kulttuuri tulee nähdä merkityksellisenä,

aktiivisena, muuttuvana, osallisuutta tukevana, monimuotoisena, yhteisölli-

senä ja vuorovaikutteisena. Kulttuurisesti kestävä kehitys ei ole kehitystä,

joka tuhoaa tai on ihmisoikeuksien vastaista. Kulttuurisesti kestävä kehitys

huomioi ylisukupolvisuuden.

Oppijalla on oikeus kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Kasvatuksella taa-

taan sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet. Oppijalle tulee antaa mahdolli-

suus tuntea oma kulttuurinsa ja välittää sitä vuorovaikutuksessa muiden

kanssa eteenpäin. Oppilaalle annetaan valmiudet tulkita ja muokata kult-

tuuria. Oppilaan mahdollisuutta osallisuuteen ja kulttuurin luomiseen tue-

taan. Kasvatuksella tuetaan identiteetin ja persoonan kehittymistä.

Kasvatuksessa kulttuurisesti kestävä kehitys merkitsee sivistystä, joka ylit-

tää oppiainerajat. Kasvatuksella tarjotaan välineitä arvioida ja löytää kult-

tuurisia merkityksiä. Kasvatuksella taataan kyky tulkita ympäristöään. Op-

pija kasvatetaan vastuullisuuteen. Oppijalla on oikeus opetukseen, joka si-

sältää myös käsillä tekemistä. Näin vahvistetaan onnistumisen kokemuksia

erilaisille oppimistyyleille.

Kasvatuksen tulee olla tasapuolisesti ja demokraattisesti kaikkien saatavil-

la. Tämä takaa kaikille samanlaiset kulttuuriset taidot.

Kasvatuksella taataan tiedonhankintataidot, joilla oppija voi etsiä ja päivit-

tää oppimaansa. Kasvatuksessa tulee huomioida monipuoliset oppimisym-

päristöt.

Kasvattajalla tulee olla edellytykset yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

(4d.)



KOONNIN RAKENNE JA MERKINNÄT

Kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen kasvatuksen käsitteiden

koonnissa on 240 käsitettä, jotka ovat olleet esillä hankkeen aikana toteutetuissa ky-

selyissä sekä pienryhmätapaamisissa. Kyselyitä toteutettiin kaksi ja niihin saatiin 79

vastausta. Pienryhmät (kolme ryhmää) kokoontuivat kukin kahdesti. Lisäksi käsitteiden

koonti on ollut vapaasti täydennettävissä internetissä.

Omana osionaan koonnin alusta löytyy käsitteiden hierarkkinen rakenne.

Käsitteet on ryhmitelty aihepiireittäin neljään lukuun, ja lukujen sisällä käsitteet on

esitetty pienempinä aihekokonaisuuksina.

Aakkosellinen hakemisto löytyy varsinaisen koontiosuuden jäljestä.

TIETUEEN RAKENNE

Koonnissa käsitteet on esitetty tietueina. Tietueissa käsitteille annetaan ensin termi,

jonka jälkeen seuraa määritelmä sekä mahdolliset määritelmää täydentävät lisätiedot

eli huomautukset. Alla on esimerkkinä kulttuuria käsittelevä termitietue ja merkintöjen

selitykset:

kulttuuri (korvaa termin: xx) yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineel-listen saavutusten kokonaisuus yksilön tai yhteisön henkisten tai ruumiillisten kyky-jen kehittäminen tai kehittyneisyys, ajattelu- tai toimintatapojen kehittyneisyys, vakiintuneet toi-mintatavat Kulttuuri nähdään välineenä hyvään elämiseen: se luo uskoa tulevaisuuteen, auttaa oivaltamaan asioi-ta, sallii erilaisuutta, mahdollistaa luovuuden, luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä on silta men-neisyydestä tulevaan. Kulttuuri ja kulttuurissa ta-pahtuvat muutokset ovat keino edistää kestävää kehitystä. Lähteet: 2, 4abcd

termi termi, jota ei ole käytetty hankkeessa määritelmä (alkaa pienellä kir-jaimella, ei pistettä lopussa) vaihtoehtoinen määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella, ei pistettä lopussa) huomautus (normaali virke, alkaa isolla alkukirjaimella, antaa lisätietoa käsitteestä tai esimerkkejä ja tietoa termien käytöstä yms.) lähteet, joiden avulla määri-telmä on muodostettu



KOONNIN HIERARKKINEN RAKENNE

Seuraavassa on esitetty kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen

kasvatuksen käsitteiden termit sisennettyinä puurakenteen mukaisissa hierarkiatasois-

sa. Puurakenne on jaoteltu luvuittain.

Luku 1 KULTTUURI JA KULTTUURIPERINTÖ 71 käsitettä

Taso 1 2 3 4 5

1 kulttuuripääoma

2 kulttuuriin liittyvät taidot

1 kulttuuri

2 ammattikulttuuri

2 esinekulttuuri

2 kansankulttuuri

2 paikalliskulttuuri

2 tapakulttuuri

2 käsityökulttuuri

2 maaseutukulttuuri

2 perinne

3 ruokaperinne

3 musiikkiperinne

2 uskomus

2 kieli

2 taide

2 uskonto

2 tiede

3 etymologia

3 kansatiede

3 folkloristiikka

3 historia

3 antropologia

3 uskontotiede

3 museologia

1 kulttuuri- ja luonnonperintö

2 aineeton kulttuuriperintö

2 aineellinen kulttuuriperintö

2 arkeologinen kulttuuriperintö

2 rakennettu kulttuuriperintö

3 rakennustaiteellinen perintö



2 rakennusperintö

2 kulttuuriperintö

2 arkistoperintö

3 kirjastoperintö

2 historiallinen kulttuuriperintö

2 vaikea kulttuuriperintö

2 henkinen perintö

2 maisemaperintö

2 luonnonperintö

2 merellinen perintö

2 elävä kulttuuriperintö

2 uskonnollinen perintö

2 maaseutuperintö

2 tieteellinen perintö

2 kaupunkiperintö

2 käsityöperintö

1 alue

2 historiallinen kohde ja muistomerkki

2 metsäalue

2 maaseutualue

2 puisto ja puutarha

2 maisema

3 luonnonmaisema

3 kulttuurimaisema

3 muinaismaisema

2 historiallinen alue

2 kulttuuriympäristö

3 kaupunkiympäristö

3 suojeltava alue

4 maisemansuojelualue

4 kansallispuisto

4 luonnonpuisto

4 luonnonsuojelualue

2 kohde

3 arkeologinen kohde

3 historiallinen asuinpaikka

3 rakennettu alue

3 luontokohde

3 suojeltava kohde

4 maailmanperintökohde



Luku 2 ARVOT 31 käsitettä

Taso 1 2 3 4 5

1 yleispätevä arvo

2 eettisyys

2 hyvyys

2 esteettisyys

2 kauneus

2 kohtuullisuus

2 totuus

2 moniarvoisuus

2 monimuotoisuus

2 oikeudenmukaisuus

2 suvaitsevaisuus

1 yksilöön kohdistuva arvo

2 omaehtoisuus

2 onnellinen elämä

2 vapaus

1 ympäristöön kohdistuva arvo

2 ekologinen eheys

2 ekologinen monimuotoisuus

1 yhteisöön kohdistuva arvo

2 osallisuus

2 paikallisuus

2 innovatiivisuus

2 turvallisuus

2 tasavertaisuus

2 ihmisten keskinäinen riippuvuus

2 demokratia

2 väkivallattomuus

2 rauha

2 kansainvälisyys

2 monikulttuurisuus

2 ylisukupolvisuus



Luku 3 TOIMIJAT, TOIMINTA JA TOIMENPITEET 51 käsitettä

Taso 1 2 3 4 5

1 toimija

2 oppilaitos

2 kulttuurilaitos

3 museo

3 teatteri

3 kirjasto

3 ooppera

3 arkisto

3 orkesteri

2 vapaa sivistystyö

2 ympäristökoulu

2 nuorisokeskus

2 kerho

1 toimenpidetyyppi

2 arvostaminen

2 tarkastelu

2 kehittäminen

2 luominen

2 tallennus

2 suojelu

2 säilyttäminen

2 muutos

2 vaaliminen

3 integroitu kulttuuriperinnön suojelu

3 kunnossapito

2 tutkimus

3 maisemantutkimus

2 restaurointi

2 maisemasuunnittelu

2 arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuva toimenpide

2 rakennusperintöön kohdistuva toimenpide

3 rakennukseen kohdistuva toimenpide

3 kaupunkirakenteeseen kohdistuva toimenpide

3 rakennustyö

4 rekonstruointityö

4 restaurointityö

1 toimenpidestrategia

2 kestävän kehityksen strategia



2 ympäristökasvatusstrategia

2 suojelupolitiikka

2 ympäristönsuojelupolitiikka

2 sopimus

1 toimenpideohjelma

2 sertifiointi

3 kestävän kehityksen sertifiointi

4 vihreä lippu -sertifiointi

2 kulttuurikasvatuksen ohjelma

2 kestävän kehityksen ohjelma

2 suojeluohjelma

2 restaurointiohjelma

2 rakennusperintöohjelma



Luku 4 KASVATUS 87 käsitettä

Taso 1 2 3 4 5

1 kulttuurisesti kestävä kasvatus

2 kasvatuksen lähtökohta

3 elinikäinen oppiminen

4 formaali oppiminen

4 nonformaali oppiminen

4 informaali oppiminen

3 aktiivinen kansalaisuus

2 kasvatuksella tuettava ominaisuus

3 positiivisuus

3 tasapainoisuus

3 luottavaisuus

3 itsenäisyys

3 voimaantuminen

3 valtautuminen

3 avoimuus

2 taito/osaaminen

3 ajattelun taidot

3 ajallisen jatkumon ja globaalin kokonaisuuden

ymmärtäminen

3 perustietojen hallitseminen

3 maailman ja itsen jäsentäminen

3 hyväksynnän vastaanottaminen ja antaminen

3 kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot

4 osallistuminen

4 vaikuttaminen

4 taito puhua arvoista

3 kulttuurisensitiivisyys

3 luontosensitiivisyys

3 ympäristönlukutaito

3 yhteinen asiantuntijuus

3 käsillä tekemisen taito

3 suljetun systeemin periaatteen ymmärtäminen

3 vastuullisuus

4 sydämellisyys

4 empatia

2 identiteetti

3 kieli

1 oppimisen edistäminen



2 avoin keskustelu

3 ilmaisunvapaus

2 ympäristökasvatus

2 yhteistyö

3 yhteisöllisyys

2 osallistaminen

2 vapaa ja avoin tiedonvälitys

3 valistus

3 opastus

3 neuvonta

3 julkaisu

2 aktiivinen toimijuus

2 vertaistuki

3 mallioppiminen

2 ongelmalähtöinen oppiminen

2 tutkiva oppiminen

2 oivaltava oppiminen

2 elämysoppiminen

2 arviointi

2 vuorovaikutteisuus

2 dialogisuus

2 kontekstuaalisuus

2 konkretia

2 omakohtaisuus

2 OTAVA-pedagogiikka

2 Reggio Emilia -pedagogiikka

2 Freinet-pedagogiikka

2 museopedagogiikka

2 arkeologiapedagogiikka

2 taidekasvatus

2 käytännön työkalu

3 tietotekniikka

3 ryhmäopiskelutoiminta

3 tutortoiminta

3 työpajatoiminta

3 esittävä taide

3 kotiseututyö

1 oppimisympäristö

2 arki

2 verkko-oppiminen

2 yhteisöllinen oppiminen



1 oppimateriaali

1 opetusmenetelmä

2 pienryhmätyöskentely

2 tekemällä oppiminen

2 opintoretki

2 leikki

2 liikunta

1 opetussuunnitelma

2 kulttuuriopetussuunnitelma



1 KULTTUURI JA KULTTUURIPERINTÖ

Tässä luvussa esitellään hankkeen aikana esiin noussut kestävän kehityksen tematiik-

kaan liittyvä kulttuuri- ja kulttuuriperintökäsitys.

kulttuuripääoma

mikä tahansa kulttuurin ilmentymä tai kulttuurinen osaaminen, jota voidaan hyödyn-tää voimavarana jotain tarkoitusta varten

Kulttuuripääoma voi olla niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan voimavara. Yksilön voimavarana kulttuuripääoma voi auttaa selviytymään esimerkiksi jokapäiväisestä elämästä.

Lähteet: 4abcd

kulttuuriin liittyvät taidot

kulttuurin ja elinolosuhteiden vaikutuksesta syntyvät taidot

Esimerkiksi hiihto, ruoanlaitto (esim. karjalanpiirakoiden leipominen), perinne-rakentaminen, musiikki (esim. kanteleen soitto).

Lähteet: 4abcd

kulttuuri

yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus

yksilön tai yhteisön henkisten tai ruumiillisten kykyjen kehittäminen tai kehittynei-syys, ajattelu- tai toimintatapojen kehittyneisyys, vakiintuneet toimintatavat

Kulttuuri nähdään välineenä hyvään elämiseen: se luo uskoa tulevaisuuteen, auttaa oivaltamaan asioita, sallii erilaisuutta, mahdollistaa luovuuden, luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä on silta menneisyydestä tulevaan. Kulttuuri ja kulttuurissa ta-pahtuvat muutokset ovat keino edistää kestävää kehitystä.

Lähteet: 2, 4abcd

ammattikulttuuri

arvojen sekä ajattelu- ja toimintatapojen kokonaisuus, joka yhdistää eri toimi-joita ammattialan sisällä

Lähteet: 4abcd

esinekulttuuri

kulttuurille ominaiset esineet sekä niiden käyttö

Lähteet: 4abcd



kansankulttuuri

kansanomainen kulttuuri

Lähteet: 2

paikalliskulttuuri

kulttuurin alueellinen ominais- tai erityispiirteitä sisältävä muoto

Lähteet: 4abcd

tapakulttuuri

yhteisön ja yksilöiden tavat kulttuurin osa-alueena

Lähteet: 2, 4abcd

käsityökulttuuri

käsin tai käsityökaluin suoritettavaan työhön liittyvät erityispiirteet

Lähteet: 2, 4abcd

maaseutukulttuuri

maaseutualueille ominainen elämäntapa ja kulttuurin muoto

Lähteet: 4abcd

perinne

peritty tapa, käytänne, tieto tai traditio

Ilmiö tai toimintatapa muuttuu perinteeksi silloin, kun siitä tulee yleinen toi-mintatapa tai kun se siirtyy sukupolvelta toiselle.

Lähteet: 2

ruokaperinne

ruokaan ja ravintoon liittyvä peritty tapa, käytänne, tieto tai traditio

Suomessa ruokaperinne on tyypillisesti jakautunut maantieteellisten alu-eitten mukaan.

Lähteet: 4abcd

musiikkiperinne

musiikkiin liittyvä peritty tapa, käytänne, tieto tai traditio

Lähteet: 4abcd



uskomus

perinnäinen uskoon perustuva käsitys jostakin (yliluonnollisesta)

Lähteet: 2

kieli

ihmisen puheen järjestelmä ja sen kirjoitetut vastineet

Kieli muodostaa kokonaisen kansan tai ihmisryhmän viestintäjärjestelmän.

Lähteet: 2

taide

merkityksellisinä pidettäviin aistipohjaisiin elämyksiin tähtäävä luova toiminta ja sen tulokset

Lähteet: 2

uskonto

usko jotakin asiaa kohtaan ja siihen liittyvä pyhyyden kokemus yleismaailmalli-sena ilmiönä

Uskonto on usein muotoutunut oppijärjestelmäksi ja se ilmenee erilaisina (yh-teisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.

Lähteet: 2

tiede

ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen

Lähteet: 2

etymologia

sanojen alkuperän tutkimus

Lähteet: 2

kansatiede

ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimus, etnologia

Lähteet: 2

folkloristiikka

kansanperinteen (folkloren) tutkimus, perinnetiede

Lähteet: 2



historia

menneiden tapahtumien kuvaus tai tutkimus, historiatiede ja sen tulokset

Lähteet: 2

antropologia

ihmislajille ominaisia piirteitä ja ihmisen kulttuuria tutkiva tiede

Lähteet: 2

uskontotiede

uskontoja tutkiva tiede

Lähteet: 2

museologia

museoita ja museointia tutkiva tieteenala

Lähteet: 2

kulttuuri- ja luonnonperintö

menneisyydestä säilynyt, ihmisen toiminnan ja luonnonhistoriallisen kehityksen seu-rauksena syntynyt, yhteinen aineellinen ja aineeton perintö

Lähteet: 1

aineeton kulttuuriperintö

perinteiseen kansankulttuuriin kuuluvat tai kansanomaiset traditiot, perinteet, uskomukset, tavat ja taidot

Määritelmä pohjautuu UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön määrittelyyn. Aineettomaan kulttuuriperintöön sisällytetään kaikki ei-esineellinen perintö riippumatta siitä, missä yhteisön tai yhteiskunnan kerrostumassa se on synty-nyt ja esiintynyt.

Lähteet: 1

aineellinen kulttuuriperintö

menneisyydestä säilynyt, ihmisen toiminnan ja luonnonhistoriallisen kehityksen seurauksena syntynyt, yhteinen, ainetta oleva, materiaalinen perintö

Aineellinen kulttuuriperintö on joko kiinteää (kuten rakennukset) tai irtainta (kuten esineet).

Lähteet: 1, 2, 10



arkeologinen kulttuuriperintö

menneisyyden materiaaliset jäännökset eli muinaisjäännökset sekä niitä koske-va tutkimus- ja arkistoaineisto

Lähteet: 1

rakennettu kulttuuriperintö

menneisyydestä säilyneet rakennelmat, rakennukset ja rakennusryhmät sekä niitä koskeva tutkimus- ja arkistoaineisto

Lähteet: 1

rakennustaiteellinen perintö

rakennukset ja rakennelmat, joilla on erityistä historiallista, arkeologista, taiteellista, tieteellistä, sosiaalista tai teknillistä merkitystä

Termi viittaa Granadan sopimukseen (Yleissopimus Euroopan rakennustai-teellisen perinnön suojelusta, 1985).

Lähteet: 1

rakennusperintö

rakennukset, rakennelmat ja rakennetut alueet sekä maankäytön ja rakentami-sen historia ja tapa, jolla rakennettu ympäristö on syntynyt

Lähteet: 1

kulttuuriperintö

yhteinen menneisyydestä säilynyt aineellinen ja aineeton kulttuuri

Lähteet: 1

arkistoperintö

arkistoihin koottu kulttuuriperintö

Lähteet: 1

kirjastoperintö

kirjastoihin koottu kulttuuriperintö

Lähteet: 1

historiallinen kulttuuriperintö

historiaan liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö

Lähteet: 1



vaikea kulttuuriperintö

historiaan liittyvä sellainen aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, joka ei sovi yksioikoisesti niiden ryhmien identiteettiin, joiden menneisyyteen tai historiaan kulttuuriperintö liittyy

Vaikea kulttuuriperintö synnyttää usein positiivisten mielikuvien sijasta negatii-visesti värittyneitä mielikuvia. Vaikeaa kulttuuriperintöä on esimerkiksi sotien tapahtumat.

Lähteet: 9

henkinen perintö

ihmisen älyn ja hengen tuottamat kulttuuriset, taiteelliset ja tieteelliset tuotok-set

Henkiseksi perinnöksi ymmärretään esimerkiksi musiikki ja kirjallisuus.

Lähteet: 1

maisemaperintö

maisemalliset kokonaisuudet, joiden ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ih-misen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta

Lähteet: 1, 4abcd

luonnonperintö

luonnonsuojelun ja luonnonhistorian kannalta merkittävät luontokohteet

Lähteet: 1

merellinen perintö

merenkulkuun ja merien käyttöön liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuriperin-tö

Lähteet: 1

elävä kulttuuriperintö

alkuperäiskasvit ja -eläimet

Lähteet: 4abcd

uskonnollinen perintö

uskonnon harjoittamisen historiaan ja kehitykseen liittyvä aineellinen ja ainee-ton kulttuuriperintö

Lähteet: 1



maaseutuperintö

maatalouteen ja maaseutumaiseen asutukseen liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö

Lähteet: 1, 4abcd

tieteellinen perintö

tieteiden historiaan ja kehitykseen liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuripe-rintö

Lähteet: 1

kaupunkiperintö

kaupunkien historiaan liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö

Lähteet: 1

käsityöperintö

käsin tai käsityökaluin suoritettavaan työhön liittyvä historia ja tavat

Lähteet: 2, 4abcd

alue

maanpinnan osa

Lähteet: 2

historiallinen kohde ja muistomerkki

kohteet ja alueet, joilla on erityistä merkitystä historiansa, arkkitehtonisen ar-vonsa, laatunsa tai muun poikkeuksellisuutensa vuoksi

Lähteet: 1

metsäalue

puuston latvuspeittävyyden mukaan määritelty, tietyn eliöyhteisön elinympäris-tö

Metsäalueisiin kuuluvat myös kankaat, suot ja kalliot, joiden latvuspeittävyys on vähintään 30 %. Arvokkaimmat luonnontilaiset metsät on suojeltu Suomessa vanhojen metsien suojeluohjelmalla. Jäljellä olevia aarniometsiä suojellaan ekosysteemien toimivuuden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Lähteet: 1



maaseutualue

maatalouden ja maaseutumaisen asutuksen muovaama alue

Lähteet: 1

puisto ja puutarha

suunnitelmallisesti istutettu yksityinen tai julkinen alue

Puistoilla ja puutarhoilla on erityinen tehtävä perinnekasvien säilyttämisessä, hoitamisessa, kunnostamisessa ja yleisölle esittelemisessä.

Lähteet: 1, 4abcd

maisema

jokin maanpinnan osa katsojalle näkyvänä kokonaisuutena; näköala tai (luon-non)näkymä

Lähteet: 2

luonnonmaisema

luonnontilainen maisema

Vastakohta kulttuurimaisemalle (ks. alla).

Lähteet: 2

kulttuurimaisema

viljelyksiä, rakennuksia yms. sisältävä maisema

Vastakohta luonnonmaisemalle (ks. yllä).

Lähteet: 2

muinaismaisema

muinaisjäännösten merkitystä ja ominaispiirteitä korostava, maaston ja historiallisen yhteyden perusteella määrittyvä alue

Lähteet: 1

historiallinen alue

alue, jolla on historiallista arvoa ja merkitystä

Historiallisilla alueilla voi olla esimerkiksi asumiseen tai elinkeinoon liittyviä merkkejä. Alueen ominaispiirteet voivat kertoa jonkin teeman tai aikakauden historiasta.

Lähteet: 1



kulttuuriympäristö

ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta syntynyt ympäristö tai ympäristö, jossa näkyy ihmisen toiminnan käynnistämä muutosprosessi

Suomen kielessä sanalla "maisema" viitataan yhtäältä luonnonmaisemaan ja toisaalta kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisema käsitetään osaksi kulttuuriym-päristöä. Hallinnossa ja lainsäädännössä luonnonympäristöstä ja -maisemista vastaavat ympäristöviranomaiset ja kulttuuriympäristöstä puolestaan kulttuu-riympäristöviranomaiset. Termi "kulttuuriympäristö" on Suomessa vakiintunut yleisemmässä merkityksessä hallinnon käyttöön.

Lähteet: 1, 4abcd

kaupunkiympäristö

kaupunkimainen ympäristö, jota luonnehtii yleensä tiivis rakentaminen ja väyläverkoston keskittymät

Tyypillisiä kaupunkiympäristöjä ovat taajamat.

Lähteet: 1

suojeltava alue

alue, johon lainsäädännön perusteella kohdistuu tai tulisi kohdistaa suoje-lutoimenpiteitä

Esimerkki suojeltavasta alueesta on päätöksenteon pohjana käytettävän selvityksen yhteydessä arvokkaaksi todettu alue, jonka merkitys on kirjat-tu ja julkistettu.

Lähteet: 1

maisemansuojelualue

valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi mää-ritelty, lain nojalla suojeltu luonnonpiirteistä ja ihmisen luomista elementeistä koostuva maisema-alue

Maisemien vaalimiseksi voidaan perustaa maisema-alueita, luonnon-suojelualueita, luonnonpuistoja ja kansallisia kaupunkipuistoja. Suomessa on 156 maisema-aluetta, jotka ovat valtioneuvoston peri-aatepäätöksen (1995) mukaan valtakunnallisesti arvokkaita. Maakun-takaavoissa osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita.

Lähteet: 1

kansallispuisto

valtioneuvoston päätöksellä perustettu, valtion omistama, tietyin ra-joituksin yleisölle avoin luonnonsuojelualue

Lähteet: 1



luonnonpuisto

lailla tai asetuksella perustettu, tutkimusta ja opetusta palveleva, yleisölle rajoitetusti avoin luonnonsuojelualue

Lähteet: 1

luonnonsuojelualue

luonnonsuojelulailla rauhoitettu alue

Lähteet: 1

kohde

ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta muodostunut alue, joka muodostaa tunnis-tettavan ja erotettavissa olevan kokonaisuuden

Lähteet: 1

arkeologinen kohde

muinaisjäännöksiä sisältävä paikka tai alue

Lähteet: 1

historiallinen asuinpaikka

historiallisen kylän tai asutuksen alue

Lähteet: 1

rakennettu alue

alue, jolla on rakennuksia tai rakennelmia

Lähteet: 1

luontokohde

erityistä kiinnostusta herättävä luontoretki- ja matkailupaikka

Lähteet: 4abcd

suojeltava kohde

paikka, johon lainsäädännön perusteella kohdistuu tai tulisi kohdistaa suojelu-toimenpiteitä

Suojeltavalla kohteella on historiallista, taiteellista, tieteellistä tai teknistä ar-voa.

Lähteet: 1



maailmanperintökohde

UNESCOn maailmanperintöluetteloon hyväksytty kulttuuriperinnön tai luonnonperinnön kohde, jolla on erityistä maailmanlaajuista arvoa

Lähteet: 1, 4abcd



2 ARVOT

Tässä luvussa esitellään hankkeen yhteydessä esillä olleet kulttuurisesti kestävään ke-

hitykseen liittyvät arvot. Keskustelussa on ollut pinnalla ns. universaalisti hyväksytyt

arvot, joita ovat vapaus ja vastuu (sekä niiden välinen tasapaino), ekologinen eheys ja

monimuotoisuus (jotta elämä voisi kukoistaa pitkällä aikavälilläkin), tasavertaisuus ja

ihmisten keskinäinen riippuvuus ja demokratia, väkivallattomuus ja rauha.

yleispätevä arvo

kulttuurisesti kestävää kehitystä ja siihen liittyvää toimintaa kauttaaltaan läpileikkaava arvo

Lähteet: 4abcd

eettisyys

vrt. eettinen

etiikkaan kuuluva tai perustuva, moraalifilosofinen; moraalinen, siveellinen

Lähteet: 2

hyvyys

vrt. hyvä

eettisesti arvokas, puhdas, jalo, ylevä ja/tai hieno; hyväsydäminen, lempeä ja/tai ystävällinen

Lähteet: 2

esteettisyys

vrt. esteettinen

estetiikkaan kuuluva tai sitä koskeva; taiteellinen, kaunis

Kulttuuriperintökasvatukseen sisältyy myös ympäristöestetiikka.

Lähteet: 2, 4abcd

kauneus

vrt. kaunis

ulkoisilta ominaisuuksiltaan (sopusuhtaisen, sopusointuisen) miellyttävä, viehät-tävä ja/tai esteettinen

Lähteet: 2



kohtuullisuus

vrt. kohtuullinen

sopiva, asian- tai oikeudenmukainen, laatuunkäypä, kunnollinen

Lähteet: 2

totuus

se mikä on totta tai vastaa todellisuutta, tosiasia

Lähteet: 2

moniarvoisuus

vrt. moniarvoinen

jossa esiintyy monia mielipidesuuntia, eturyhmiä tms., pluralistinen

Lähteet: 2

monimuotoisuus

yksilöiden (kehitystason rakenteellinen) erilaisuus

Lähteet: 2, 4abcd

oikeudenmukaisuus

vrt. oikeudenmukainen

yleistä oikeuskäsitystä tai oikeudentuntoa vastaava, oikeamielinen, oikeellinen

Lähteet: 2

suvaitsevaisuus

vrt. suvaitseva

salliva, vapaamielinen, avarahenkinen ja tolerantti

Lähteet: 2

yksilöön kohdistuva arvo

arvo, joka kohdistuu kulttuurisesti kestävän kehityksen edistämisessä erityisesti yksi-löön

Lähteet: 4abcd



omaehtoisuus

vrt. omaehtoinen

itsestään viriävä, oma-aloitteinen, spontaani, pakoton ja/tai ohjaamaton

Lähteet: 2

onnellinen elämä

suotuisa, otollinen, edullinen, antoisa tai onnistunut elämä

Lähteet: 2

vapaus

oikeus, valta, lupa ja mahdollisuus tehdä jotakin vapaasti ja esteettä

se, että joku tai jokin on vapaa

Lähteet: 2

ympäristöön kohdistuva arvo

arvo, joka kohdistuu kulttuurisesti kestävän kehityksen edistämisessä erityisesti ympä-ristöön

Lähteet: 4abcd

ekologinen eheys

eliöiden ja ympäristön välinen yhtenäisyys, tasapainoisuus ja ristiriidattomuus

Lähteet: 2, 4abcd

ekologinen monimuotoisuus

eliöiden ja ympäristön ominaispiirteiden kirjo

Lähteet: 2, 4abcd

yhteisöön kohdistuva arvo

arvo, joka kohdistuu kulttuurisesti kestävän kehityksen edistämisessä erityisesti yhtei-söön

Lähteet: 4abcd



osallisuus

osallisena oleminen

Yksilön kokemus omien kykyjen riittävyydestä, oman roolin merkityksellisyydestä ja vastuun saamisesta omassa yhteisössä. Osallisuuden kokeminen edistää sitou-tumista toimintaan yhteisten asioiden parantamiseksi. Osallisuutta tulee vahvis-taa myös yhteisöä koskevassa päätöksenteossa.

Lähteet: 2, 3, 4abcd

paikallisuus

rajoittuminen määräpaikkaan; se, että joku on paikallinen

Lähteet: 2

innovatiivisuus

vrt. innovatiivinen

innovaatio(i)ta koskeva ja niitä luova

Lähteet: 2

turvallisuus

turvan tunne

Lähteet: 2

tasavertaisuus

vrt. tasavertainen

samanarvoinen tai tasaveroinen, -päinen, -väkinen

Lähteet: 2

ihmisten keskinäinen riippuvuus

näkemys siitä, että kestävä kehitys voi toteutua vain kaikkien yhteisellä panos-tuksella, minkä takia ihmiset ovat loppujen lopuksi toisistaan riippuvaisia

Lähteet: 4abcd

demokratia

kansanvalta, yhteinen päätöksenteko

Lähteet: 2, 4abcd



väkivallattomuus

vrt. väkivallaton

jossa ei käytetä tai jossa ei ole väkivaltaa

Lähteet: 2

rauha

sovinnon tila, sopu

valtioiden tms. välinen normaali sovinnon tila varsinkin sodan vastakohtana; rau-hanteko, -sopimus

Lähteet: 2

kansainvälisyys

vrt. kansainvälinen

eri kansojen tai valtioiden välinen, niitä koskeva tai niille yhteinen

Lähteet: 2

monikulttuurisuus

vrt. monikulttuurinen

useaan kulttuuriin liittyvä, perustuva tai kohdistuva ja monen eri kulttuurin piir-teitä sisältävä

Lähteet: 2

ylisukupolvisuus

näkemys siitä, että tiedot, taidot, kulttuuri ja hyvinvointi siirtyvät sukupolvien vä-lillä molempiin suuntiin

Lähteet: 4abcd



3 TOIMIJAT, TOIMINTA JA TOIMENPITEET

Tässä luvussa käsitellään hankkeessa esiin nousseita kulttuurisesti kestävää kehitystä

edistäviä toimijoita sekä kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaista toimintaa

sekä toimenpiteitä.

toimija

toimiva luonnollinen tai juridinen henkilö tai organisaatio

Lähteet: 1

oppilaitos

laitos, jossa tarjotaan opetusta (koulu)

Lähteet: 2, 5

kulttuurilaitos

yksityinen tai julkinen kulttuuria esittävä, tuottava tai edistävä instituutio

Lähteet: 1

museo

laitos tai huoneisto, jossa säilytetään yleisön nähtävänä kulttuuri- tai luonnonhistoriallisia, taide- tai muita kokoelmia

Lähteet: 2

teatteri

varsinkin näytelmiä esittävä laitos

Lähteet: 2

kirjasto

(yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.

paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään

Lähteet: 2



ooppera

näytelmän muotoinen musiikkiteos, jossa tekstit on sävelletty laulettaviksi tavallisesti orkesterin säestyksellä

edellä mainittuja teoksia esittävä taidelaitos

Lähteet: 2

arkisto

säilytettävien asiakirjojen tms. kokoelma

asiakirjojen tms. hoidosta huolehtiva laitos

Lähteet: 2

orkesteri

tavallisesti kapellimestarin johtama soitinyhtye, jossa ainakin muutamaa ääntä soittaa useampi soittaja

Lähteet: 2

vapaa sivistystyö

kansanopistojen, kansalaisopistojen, opintokeskusten, liikunnan koulutuskes-kusten ja kesäyliopistojen tarjoamat yleissivistävät, harrastustavoitteiset ja yh-teiskunnalliset yksilön elinikäistä oppimista tukevat vapaaehtoiset opinnot

Lähteet: 8

ympäristökoulu

tiettyä maantieteellistä aluetta palveleva, kestävää elämäntapaa alueellaan edis-tävä ja tukeva ympäristökasvatuksen kehittämis- ja osaamiskeskus

Ympäristökoulun tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ihmisen toiminnan ympä-ristövaikutuksista ja jokaisen yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöön-sä ja tulevaisuuteen. Ympäristökoulu edistää kestävän elämäntavan edellyttä-män arvopohjan muodostumista ja ympäristövastuullista toimintaa, lisää kasva-tusalan toimijoiden ympäristökasvatusosaamista sekä tukee päivähoidon ja oppilaitosten ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa.

Lähteet: 2, 5



nuorisokeskus

nuorisotoiminnan tukikohta, jonka ensisijainen tehtävä on tarjota lapsille, nuo-rille ja kasvatus- ja nuorisoalan toimijoille lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukevia palveluja

Nuorisokeskukset tarjoavat turvallisen ja kehittävän toimintaympäristön, ja toiminnan tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta, kasvua ja kehitystä kohti aktiivista kansalaisuutta.

Lähteet: 11

kerho

jotakin harrastetta, opiskelua, seurustelua tai muuta sellaista varten (säännölli-sesti) kokoontuva ryhmä

Lähteet: 2

toimenpidetyyppi

kulttuuriperintöön kohdistuva ja kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävä toimi

Lähteet: 1, 4abcd

arvostaminen

ammattitaidon, asiantuntijuuden, itsen, toisen ja ympäristön näkeminen tär-keänä

Lähteet: 4abcd

tarkastelu

vrt. tarkastella

tutkia, tarkkailla ja havainnoida; pohtia, käsitellä

Lähteet: 2, 4abcd

kehittäminen

vrt. kehittää

tehdä tai muuttaa jotakin vähitellen joksikin, muuttaa jotakin johonkin suun-taan

Lähteet: 2, 4abcd

luominen

jonkin aikaan saamista, tuottamista, tekemistä, muodostamista tai synnyttä-mistä

Lähteet: 2, 4abcd



tallennus

vrt. tallentaa

äänen, kuvan tai tietojen talteen ottamisesta teknisin keinoin niin, että tulos on toistettavissa alkuperäisen kaltaisena

Lähteet: 2, 4abcd

suojelu

kulttuuriperinnön säilymisen mahdollistava tai takaava menettelytapa ja toi-menpide

Lähteet: 1, 4abcd

säilyttäminen

säilymisen ja suojelun turvaaminen kaikilla tavoilla, kuten lainsäädännöllisillä keinoilla tai restaurointi- ja konservointitoimenpiteillä

Lähteet: 1, 4abcd

muutos

jokainen ominaisuuksia muuttava, tietoisesti tehty toimenpide

Lähteet: 1

vaaliminen

elinkaarta pidentävä, ominaisuuksia ylläpitävä ja ymmärrettävyyttä lisäävä toi-menpide

Lähteet: 1, 4abcd

integroitu kulttuuriperinnön suojelu

säilymisen turvaaminen käyttämällä kulttuuriperintöä niin, että se hyödyt-tää yhteiskuntaa ja sulautuu osaksi sen arkea

Lähteet: 1

kunnossapito

säännöllinen hoito

Lähteet: 1

tutkimus

jonkun asian tutkimiseksi tehty toimenpide

Lähteet: 2



maisemantutkimus

maisemaan liittyvien sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten tutkimus ja arviointi

Lähteet: 4abcd

restaurointi

vanhat rakennustavat huomioon ottava, kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävä korjaaminen, johon voi sisältyä konservoivia, rekonstruoivia ja entistäviä toi-menpiteitä sekä uudisrakentamista

Lähteet: 1

maisemasuunnittelu

ympäristöjen, puistojen ja pihojen suunnittelun erityisala

Lähteet: 1

arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuva toimenpide

kiinteisiin tai irtaimiin muinaisjäännöksiin kohdistuva ja vaikuttava teko tai määrätehtävän suoritus

Lähteet: 1

rakennusperintöön kohdistuva toimenpide

rakennusperintöön kohdistuva tai vaikuttava teko tai määrätehtävän suoritus

Lähteet: 1

rakennukseen kohdistuva toimenpide

rakennusten ja rakenteiden ulkonäköön, käyttöön ja/tai säilymiseen vai-kuttava teko tai määrätehtävän suoritus

Lähteet: 1

kaupunkirakenteeseen kohdistuva toimenpide

välitön tai välillinen teko tai määrätehtävän suoritus, joka vaikuttaa kau-pungin tai kaupunginosan ilmiasuun

Lähteet: 1

rakennustyö

rakentamis- tai restaurointitoimenpide

Lähteet: 1



rekonstruointityö

toimenpide, jonka avulla kokonaan tai osittain tuhoutunut rakenne tai rakennus rakennetaan uudelleen säilyneiden fragmenttien ja/tai dokumenttien perusteella

Lähteet: 1

restaurointityö

vanhat rakennustavat huomioon ottava, kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävä korjaustyö, johon voi sisältyä konservoivia, rekonstruoivia ja entistäviä toimenpiteitä sekä uudisrakentamista

Lähteet: 1

toimenpidestrategia

tavoitteet ja linjaukset, jotka ohjaavat kulttuuriperintöön kohdistuvia toimia

Lähteet: 1

kestävän kehityksen strategia

tavoitteet ja linjaukset, jotka ohjaavat kestävää kehitystä edistäviä toimia

Kulttuurisesti kestävän kehityksen ottaminen osaksi oppilaitosten strategioita.

Lähteet: 4abcd

ympäristökasvatusstrategia

tavoitteet ja linjaukset, jotka ohjaavat ympäristökasvatusta edistäviä toimia

Lähteet: 4abcd

suojelupolitiikka

valtion tai instituutioiden yhteiskuntapoliittinen toimintalinja ja siitä johdetut menettelytavat kulttuuriperinnön suojeluasioissa

Lähteet: 1

ympäristönsuojelupolitiikka

valtion tai instituutioiden yhteiskuntapoliittinen toimintalinja ja siitä johdetut menettelytavat ympäristönsuojeluasioissa

Lähteet: 1



sopimus

kahden tai useamman henkilön tai yhteisön keskenään tekemä osapuolia sitova päämäärää ja periaatteita määrittelevä kirjallinen dokumentti

Lähteet: 1, 2

toimenpideohjelma

suunnitelmat kulttuuriperintöä koskevien toimenpiteiden toteuttamiseksi

Lähteet: 1

sertifiointi

menettely, jossa sertifikaatin myöntävä riippumaton toimielin todentaa ja antaa tunnustuksen siitä, että yhteisön toiminta vastaa ulkoisesti asetettuja kriteerejä

Toiminnan on läpäistävä sertifikaatin myöntäjän hyväksymän ulkoisen arvioijan tekemä auditointi tai muu todentamismenettely. Yhteisön näkökulmasta serti-fiointi on menettely, jossa yhteisö hakee tunnustusta sertifikaatin näkökohtien huomioimisesta toiminnassaan tiettyjen ulkoisten kriteerien mukaisesti.

Lähteet: 3

kestävän kehityksen sertifiointi

menettely, jossa kestävän kehityksen sertifikaatin myöntävä riippumaton toimielin todentaa ja antaa tunnustuksen siitä, että yhteisön kestävän ke-hityksen ohjelman toiminta vastaa ulkoisesti asetettuja kriteerejä

Lähteet: 3, 4abcd

Vihreä lippu -sertifiointi

päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille myönnettävä tunnustus kes-tävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumisesta

Vihreä lippu on kestävän kehityksen ohjelma. Ohjelmassa yhdistyvät ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasva-tus sekä lasten ja nuorten osallisuus. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvi-oinnissa.

Lähteet: 3, 4abcd

kulttuurikasvatuksen ohjelma

toimintamallit ja suunnitelmat kulttuurikasvatuksen toteuttamiseksi

Esimerkki toteutuneesta kulttuurikasvatuksen ohjelmasta on Polku-hanke Sa-lossa.

Lähteet: 1, 4abcd



kestävän kehityksen ohjelma

toimintamallit ja suunnitelmat kestävän kehityksen toteuttamiseksi

Lähteet: 1, 4abcd

suojeluohjelma

kulttuuriperinnön suojelua edistävät kirjalliset toimintamallit ja suunnitelmat

Lähteet: 1

restaurointiohjelma

toimintamallit ja suunnitelmat kulttuuriperinnön restauroimiseksi

Lähteet: 1

rakennusperintöohjelma

päämäärät, toimintamallit, suunnitelmat ja ohjeet rakennetun kulttuuriympäris-tön hoidolle ja rakennussuojelulle

Rakennusperintöohjelmassa voidaan muotoilla myös rakennusperinnön ja uu-disrakentamisen ihanteiden asianmukaisen yhdistämisen periaatteet.

Lähteet: 4abcd, 12



4 KASVATUS

Tässä luvussa esitellään hankkeen aikana esiin noussutta käsitystä kulttuurisesti kes-

tävästä kasvatuksesta.

kulttuurisesti kestävä kasvatus

tavoitteellista ja vuorovaikutteista toimintaa, jossa pyritään muuttamaan yksilön tie-toja, taitoja, arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen suuntaan sekä tukemaan ja ohjaamaan yksilön kokonaispersoonallisuuden kasvua

Lähteet: 3

kasvatuksen lähtökohta

kasvatuksen suunnittelun ja järjestämisen taustalla oleva näkökulma

Lähteet: 4abcd

elinikäinen oppiminen

yksilön koko elämänkaaren jatkuva prosessi, jossa yksilö yksin tai yhdes-sä yhteisöjensä kanssa hankkii, käsittelee sekä jäsentää uutta tietoa tuot-taen uutta osaamista, ymmärrystä ja ajattelutapoja

Elinikäinen oppiminen on inhimillisten voimavarojen jatkuvaa kehittämistä yksilön omilla ehdoilla ja omalla vastuulla. Vastuun ottaminen omasta op-pimisesta kasvaa vähitellen.

Lähteet: 3, 4abcd

formaali oppiminen

koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen

Lähteet: 4abcd

nonformaali oppiminen

työssäoppiminen, itseoppiminen

Nonformaalista oppimisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun oppii it-senäisesti uusia työskentelymenetelmiä kuten tietokoneohjelman käytön oppiminen.

Lähteet: 4abcd



informaali oppiminen

epävirallisia kanavia pitkin tapahtuva oppiminen

Informaalin oppimisen piiriin kuuluu vanhempien, sisarusten, kave-reiden, median jne. synnyttämä oppiminen.

Lähteet: 4abcd

aktiivinen kansalaisuus

tietoja, taitoja ja tahtoa ottaa kantaa yhteisiin asioihin ja toimia yhteisen hyvän puolesta

osallistuminen, vaikuttaminen päätöksentekoon sekä yhteisen hyvinvoin-nin luominen

Aktiiviselle kansalaisuudelle on ominaista kriittinen ajattelu, vastuullisuus sekä osallistuminen eri tavoin yhteiskunnan eri tasoilla.

Lähteet: 3, 4abcd

kasvatuksella tuettava ominaisuus

jollekin ominainen tai johonkin kuuluva piirre, jota vahvistetaan ja edistetään tietoisella ja tavoitteellisella toiminnalla

Lähteet: 2, 4abcd

positiivisuus

myönteinen, suopea asenne ja suhtautuminen

Lähteet: 2

tasapainoisuus

tasaisesti jakautunut yksilön henkinen ja tunnepohjainen hyvinvointi

Lähteet: 2, 4abcd

luottavaisuus

luottamus tulevaisuutta kohtaan

Lähteet: 2, 4abcd

itsenäisyys

vrt. itsenäinen

tois(t)en vallasta, holhouksesta, avusta riippumaton

Lähteet: 4abcd



voimaantuminen

prosessi, jossa yksilö kokee oman roolinsa merkityksellisenä, ja jossa hä-nen luottamuksensa omiin kykyihinsä kasvaa

Voimaantumisen kautta yksilön halu toimia lisääntyy.

Lähteet: 3

valtautuminen

prosessi, jossa voimaantunut yksilö kokee saavansa valtaa ja mahdolli-suuksia toimia omassa yhteisössään

Valtautuminen tuottaa kokemuksen vaikutusvallasta. Valtautuminen edel-lyttää voimaantumista.

Lähteet: 3

avoimuus

vrt. avoin

avomielinen, salailematon, rehellinen, vilpitön, suora ja/tai rehti

Lähteet: 2

taito/osaaminen

harjaantumisen tai oppimisen avulla saavutettu tai luontainen (käytännön) kyky

Lähteet: 2

ajattelun taito

kriittisen ajattelun, tiedon hankinnan ja prosessoinnin taito

Lähteet: 4abcd

ajallisen jatkumon ja globaalin kokonaisuuden ymmärtäminen

historian taju ja omien juurien kunnioitus

Lähteet: 4abcd

perustietojen hallitseminen

tosiasioiden tunteminen esimerkiksi biologiasta ja maantiedosta

Lähteet: 4abcd



maailman ja itsen jäsentäminen

maailman ja itsen sijainnin maailmassa ymmärtäminen

Lähteet: 4abcd

hyväksynnän vastaanottaminen ja antaminen

taito, ottaa vastaan muiden osoittamaa hyväksyntää sekä jakaa hyväksyn-tää eteenpäin muille

Lähteet: 4abcd

kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot

taito toimia vuorovaikutteisesti ja dialogisesti ympäristön kanssa, kyky kohdata monenlaisia ihmisiä sekä kyky toimia verkostoissa

Lähteet: 4abcd

osallistuminen

yksilön aktiivista vapaaehtoista mukana oloa yhteisön toiminnassa

Lähteet: 3, 4abcd

vaikuttaminen

kansalaisten tai heidän yhteisöjensä aktiivista osallistumista yhteis-kunnan toimintaan ja päätöksentekoon eri tasoilla ja erilaisilla kei-noilla

Lähteet: 3, 4abcd

taito puhua arvoista

kyky osallistua arvoja määrittelevään (yhteiskunnalliseen) keskuste-luun

Taitoon puhua arvoista sisältyy myös kulttuurisesti kestävän kehi-tyksen arvojen tunnistaminen ja soveltaminen käytäntöön.

Lähteet: 4abcd

kulttuurisensitiivisyys

kyky havainnoida ja aistia (moni)kulttuurista ympäristöä sekä siinä tapah-tuvia muutoksia

Lähteet: 3, 4abcd



luontosensitiivisyys

kyky havainnoida ja aistia luontoa sekä siinä tapahtuvia muutoksia

Luontosensitiivisyys pitää sisällään myös yksilön kokemusten ja havainto-jen pohjalle rakentuvan tunnepitoisen suhteen luontoon sekä empatian luontoa kohtaan.

Lähteet: 3, 4abcd

ympäristönlukutaito

kyky havainnoida, aistia ja tulkita ympäristöä sekä siinä tapahtuvia muu-toksia

Ympäristö käsitteenä tulee ymmärtää moniulotteisesti. Ympäristönlukutai-to pitää sisällään mm. seuraavat näkökulmat: ymmärrys ympäristökysy-myksistä ja vastuu ympäristöstä, kulttuuriperintöprosessin ymmärrys, valmiudet ymmärtää yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, valmiudet oppia osallistumaan ja vaikuttamaan demokraattiseen päätöksentekoon koulussa ja muussa yhteiskunnassa, valmiudet ylläpitää demokraattisia toimintatapoja.

Lähteet: 4abcd

yhteinen asiantuntijuus

tiedon jakamisen ja kasvattamisen tapa

Tieto nähdään yhteisenä asiana ja kaikki voivat osallistua tiedon määrän jakamiseen ja lisäämiseen.

Lähteet: 4abcd

käsillä tekemisen taito

taito hyödyntää käsiä eri asioiden tekemisessä

Käsillä tekemisen taitoihin kuuluu esimerkiksi askartelu- tai korjaustaidot.

Lähteet: 4abcd

suljetun systeemin periaatteen ymmärtäminen

ymmärrys siitä, että planeettamme on resursseiltaan rajallinen tila

Lähteet: 4abcd



vastuullisuus

vrt. vastuullinen

jostakin vastuussa oleva

yksilön tai yhteisön pyrkimys toimia ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla oman pätevyyden ja toimintaympäristön tarjo-amien mahdollisuuksien mukaan

Lähteet: 2, 3, 4abcd

sydämellisyys

vrt. sydämellinen

sydämestä tuleva, hyväntahtoinen, hyväsydäminen, herttainen ja/tai rakastettava

Lähteet: 2, 4abcd

empatia

myötätuntoinen eläytyminen toisen asemaan

Lähteet: 2, 4abcd

identiteetti

omin olemus, ominaislaatu ja yksilöllisyys

Identiteettiin kuuluu tietoisuus itsestä ja omasta toiminnasta sekä ihmisen olemuksen pohtiminen.

Lähteet: 2, 4abcd

kieli

ihmisen puheen järjestelmä ja sen kirjoitetut vastineet

Kieli muodostaa kokonaisen kansan tai ihmisryhmän viestintäjärjestel-män.

Lähteet: 2

oppimisen edistäminen

tavat lisätä ja tehostaa oppimista

Lähteet: 4abcd



avoin keskustelu

vapaasti ja avoimesti käytävä keskustelu arvomäärittelystä, käytännön sovellus-ten ja periaatteellisten menetelmien välillä, yli tieteenalojen ja hallintosektorira-jojen. arvokeskustelulle, käytännön sovellusten ja periaatteellisten menetelmi-en välillä

Lähteet: 4abcd

ilmaisunvapaus

mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti ja oman tahdon mukaan

Kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta tärkeää on ilmaisunvapauden edistäminen ja turvaaminen.

Lähteet: 4abcd

ympäristökasvatus

kasvatuksellinen toiminta, joka tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat muuttuvat kes-tävän kehityksen mukaisiksi

Uusimmissa suomalaisia kouluja ohjaavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä asiakirjoissa puhutaan pääasiassa kestävän kehityksen kasvatuksesta, joka si-sältää kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Monet toimijat käyttävät sen sijaan useammin käsitettä ympäristökasvatus käsittäen ympäristön yhtä lailla laaja-alaisesti. Käsitteitä käytetään myös synonyymeinä.

Lähteet: 3

yhteistyö

jonkun tavoitteen saavuttaminen kaikkien yhteisellä panostuksella

Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä yhteistyö halutaan laajentaa koskemaan mm. kodin ja koulun, koulujen ja kolmannen sektorin, senioreiden ja koulujen, museoiden ja koulujen, verkostojen, kulttuuritoimijoiden ja ammatillisten oppi-laitosten, ruohonjuuritason ja päättäjäelinten välistä toimintaa.

Lähteet: 4abcd

yhteisöllisyys

mallit ja käytänteet, jotka mahdollistavat kaikkien osallistumisen johonkin toimintaan

Kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeessa kulttuuriperinnön arvojen määrittelyn ja tunnistamisen tulisi tapahtua yhteisöllisesti.

Lähteet: 4abcd



osallistaminen

prosessi, jossa yksilöitä tai yhteisöjä tuetaan, kannustetaan tai kehotetaan osal-listumaan toimintaan tai päätöksentekoon.

Tarve osallistua on syntynyt muualla kuin osallistujan mielessä.

Lähteet: 3, 4abcd

vapaa ja avoin tiedonvälitys

totuudenmukainen ja vaikutteista (talous, mielipidevaikuttaja jne.) riippumaton tiedon jakaminen

Lähteet: 4abcd

valistus

yleisen tietoisuuden lisäämiseen tähtäävä viestintä

Tietojen antamista, tietoisuuden lisäämistä ja ohjaamista, joka suunna-taan yleensä laajalle ihmisjoukolle.

Lähteet: 1, 3

opastus

yksilön tai ryhmän suullista tai kirjallista perehdyttämistä ja ohjaamista tiettyyn aihepiiriin (tietyssä paikassa)

Lähteet: 3

neuvonta

tietojen ja taitojen välittämistä yksilöille tai yhteisöille keskustelemalla, kirjallisesti tai konkreettisesti ohjauksen avulla

Neuvojen antamista niitä kysyvälle.

Lähteet: 3

julkaisu

tutkimustiedon välitykseen tarkoitettu painettu tai sähköinen esitysmuoto tai -väline

Esimerkkejä julkaisuista ovat kirjat, lehdet ja verkkosivut.

Lähteet: 1, 2



aktiivinen toimijuus

itse tekeminen, kriittinen tiedon etsiminen, arvioiminen ja prosessointi, yhteis-työ (sosiaalisuus) ja käsillä tekeminen

Lähteet: 4abcd

vertaistuki

vapaaehtoisuuteen perustuva tuki ja ohjaus, jota annetaan samassa tilanteessa oleville

Lähteet: 2, 4abcd

mallioppiminen

mallien ja esimerkkien jäljittelyyn perustuva oppimistapahtuma

Kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmasta esimerkiksi vanhempien tulisi toimia mallina ja esimerkkinä omille lapsilleen.

Lähteet: 2, 4abcd

ongelmalähtöinen oppiminen

ongelmasta alkunsa saava oppimistapahtuma

Oppimista tapahtuu, kun ryhdytään ratkaisemaan ongelmaa. Ongelmalähtöi-seen oppimiseen kuuluu havainnointi (eri aistien avulla), tutkiminen, tiedon ko-koaminen ja jakaminen, ryhmässä toimiminen, yhteisen asiantuntijuuden kas-vattaminen, vuorovaikutus sekä tiedon käsittely yhdessä.

Lähteet: 4abcd

tutkiva oppiminen

asioiden taustojen selvittämiseen perustuva oppimistapahtuma

Tutkiva oppiminen pitää sisällään osallisuuden ja roolin yhdessä tekemisessä ja oppimisessa eli yhteistoiminnassa.

Lähteet: 4abcd

oivaltava oppiminen

älyämiseen, keksimiseen ja (välähdysmäiseen) ymmärtämiseen perustuva op-pimistapahtuma

Oivaltava oppiminen perustuu itse tekemiseen ja kokemiseen.

Lähteet: 4abcd



elämysoppiminen

tunteisiin vetoava, positiivisesti oivaltava oppimistapahtuma

Lähteet: 4abcd

arviointi

oppimisesta annettava palaute, jonka tehtävä on (opintojen aikana) tukea, ohja-ta ja kannustaa oppilasta yksilöllisesti

Lähteet: 5

vuorovaikutteisuus

kanssakäyminen ja vastavuoroinen vaikuttaminen opettajien ja oppilaiden tai ympäröivän yhteiskunnan kanssa

Lähteet: 4abcd

dialogisuus

keskustelu tai vuoropuhelu opettajien ja oppilaiden tai ympäröivän yhteiskun-nan kesken

Lähteet: 4abcd

kontekstuaalisuus

tilannesidonnaisuus

Oppiminen tulisi sitoa aitoihin tilanteisiin.

Lähteet: 4abcd

konkretia

esimerkkien käyttäminen

Lähteet: 2, 4abcd

omakohtaisuus

vrt. omakohtainen

jonkun itsensä kokema, oma tai henkilökohtainen kokemus

Lähteet: 2



OTAVA-pedagogiikka

hankkeen aikana muodostunut kulttuurisesti kestävän kehityksen arvoihin poh-jautuva kasvatusnäkemys

OTAVA-pedagogiikkaan kuuluu osallisuus ja tekeminen, tutkiva ja ongelmaläh-töinen oppiminen, aistit ja tunteet oppimisessa, vuorovaikutteisuus ja yhteisöl-lisyys sekä arvottaminen, kriittisyys ja vaikuttaminen.

Lähteet: 4abcd

Reggio Emilia -pedagogiikka

yhteisön arvoihin pohjautuva kasvatusfilosofia

Arvot ovat: lasten ja aikuisten oikeus olla oman elämänsä tärkeitä toimijoita, moninaisuuden kunnioitus, demokratia ja osallisuus, oppiminen, leikki, ilo ja tunteet

Reggio Emilia on kaupunki Pohjois-Italiassa. Kaupunki on tunnettu maailman parhaaksi valitun varhaiskasvatuksensa ansiosta.

Lähteet: 4abcd

Freinet-pedagogiikka

kasvatusnäkemys, jonka perustana on ajatus positiivisesta yksilöstä, jolla on luontainen innostus kaiken tutkimiseen

Freinet-pedagogiikka on käytännön toimintaa. Ensimmäinen tavoite on saada lapsi kiinnostumaan työstään ja omasta elämästään. Lapsi haluaa oppia, toimia ja vaikuttaa. Opettajan tehtävänä on ohjaajana, kannustajana ja uusiin asioihin innostajana järjestää tähän mahdollisuus.

Lähteet: 6

museopedagogiikka

toimintatapa, jossa museoita hyödynnetään oppimisympäristönä

Museot toimivat hyvänä mahdollisuutena ja apuna elämykselliseen historian opettamiseen.

Lähteet: 4abcd, 7

arkeologiapedagogiikka

toimintatapa, jossa arkeologian keinoin tutustutaan valittuun teemaan

Arkeologiapedagogiikassa voidaan esimerkiksi tehdä esineiden ennallistuksia. Alkuperäisellä tekniikalla ja alkuperäisen mallin mukaisesti valmistetun esineen käyttöä voi esimerkiksi kokeilla.

Lähteet: 4abcd



taidekasvatus

kasvatus taiteellisen kulttuurin harrastamiseen ja tuntemukseen

Lähteet: 2

käytännön työkalu

hankkeen aikana muutama esimerkkinä esillä ollut käytännön väline opetuksen toteuttamiseen

Lähteet: 4abcd

tietotekniikka

tietokoneiden, ohjelmistojen ja digitaalisen tietoliikenteen avulla tehtävä tietojen tallennus, muokkaus, siirto ja haku

Tietotekniikka nähdään välineenä, joka edistää oman kulttuurin tallenta-mista, ylläpitoa ja edelleen jakamista.

Lähteet: 1, 4abcd

ryhmäopiskelutoiminta

oppimismenettely, jossa oppimistavoite saavutetaan ryhmän jäsenten vä-lisellä yhteistyöllä

Lähteet: 4abcd

tutortoiminta

ohjaus- ja tiedonjakomenettely, jossa vanhempi opiskelija tai opettaja oh-jaa ja opastaa nuorempia opiskelijoita

Lähteet: 4abcd

työpajatoiminta

työskentelytapa, jossa ryhmä ihmisiä on kokoontunut työskentelemään yhdessä tietyn aihepiirin tai asian pariin

Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä esimerkiksi senioreiden ja nuorten yhteisissä työpajoissa toivotaan siirtyvän ja tallentuvan tietoja ja arvoja.

Lähteet: 4abcd



esittävä taide

taiteen tekemisen muoto, joka perustuu esitykseen

Esittäviä taiteita ovat muun muassa teatteri, tanssi ja musiikki säveltämis-tä lukuun ottamatta. Kulttuurisesti kestävää kehitystä voidaan edistää esittävän taiteen keinoin mm. nostamalla esiin ja käsittelemällä kulttuuri-sesti kestävälle kehitykselle tärkeitä aiheita. Esittävä taide voi olla myös osallistavaa eli yleisö pääsee mukaan luomaan taidetta.

Lähteet: 4abcd

kotiseututyö

kotiseudun kehittämiseen, sen omaleimaisuuden ja kansankulttuurin vaa-limiseen tähtäävä työ

Kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmasta kotiseututyöllä vahviste-taan paikallisuutta ja identiteetin muodostumista.

Lähteet: 2, 4abcd

oppimisympäristö

oppimiseen liittyvä fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suh-teiden kokonaisuus, jossa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat

Myös uuden teknologian luomat ympäristöt (mm. tietoverkko) voivat luoda oppi-misympäristöjä. Kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta olennaista on oppi-misympäristöjen moninaisuus.

Lähteet: 4abcd, 5

arki

jokapäiväinen elämä

Kulttuurisesti kestävää kehitystä tapahtuu ennen kaikkea jokapäiväisessä elä-mässä, minkä takia arki nähtiin hankkeessa erityisen tärkeänä oppimisympäris-tönä.

Lähteet: 4abcd

verkko-oppiminen

tietoverkoissa ja tietoverkkojen avulla tapahtuva oppiminen

Lähteet: 4abcd



yhteisöllinen oppiminen

toimintaa, jossa ryhmä yksilöitä, kuten luokka, yrittää yhdessä tietoisesti ym-märtää tai selittää jotakin ilmiötä tai asiaa

Yhteisöllisessä oppimisessa ryhmä synnyttää tietoa, jota ei voida jäljittää ke-nenkään yksilön tuottamaksi tiedoksi.

Lähteet: 4abcd

oppimateriaali

opetuksessa käytettävä materiaali, kuten oppija työkirjat

Lähteet: 2, 4abcd

opetusmenetelmä

opetuksen toteuttamis- tai työtapa

Lähteet: 4abcd

pienryhmätyöskentely

muutaman oppilaan ryhmissä tapahtuva työnteko

Lähteet: 4abcd

tekemällä oppiminen

oppimisen muoto, jossa oppimistapahtuma syntyy opittavaa asiaa itse tekemäl-lä tai opittavaan asiaan itse osallistumalla

Lähteet: 4abcd

opintoretki

koulun työsuunnitelmaan merkitty kouluaikana tehtävä retki, jonka tarkoituk-sena on syventää ja täydentää kulloinkin opiskeltavia asioita

Vastuu opintoretkestä on koululla ja se edellyttää opettajan mukanaoloa.

Lähteet: 4abcd, 5

leikki

varsinkin lasten mielihyvänsävyinen toiminta usein ilman hyötytarkoitusta, mut-ta kuitenkin määrämuotoisena tai sääntöjä noudattavana

Leikin avulla voidaan lähestyä esimerkiksi muutoin hankalia aihepiirejä, kuten itsestä kertomista uusille ihmisille.

Lähteet: 2, 4abcd



liikunta

liikkuminen, mielihyvä tuottava ja fyysistä kuntoa ylläpitävä toiminta

Liikunnan avulla voidaan opettaa esimerkiksi terveyttä kohottavia toimintatapo-ja.

Lähteet: 2, 4abcd

opetussuunnitelma

kunnassa tai koulussa laadittu suunnitelma siitä, mitä ja miten koulussa opetetaan ja miten opetusta ja oppilasta arvioidaan

Opetussuunnitelma ohjaa ja kehittää koulun käytännön opetustoimintaa.

Lähteet: 5

kulttuuriopetussuunnitelma

kunnassa tai koulussa laadittu suunnitelma siitä, miten ja missä laajuudessa kulttuuria opetetaan koulussa

Voidaan käyttää myös esimerkiksi käsitettä kulttuurikasvatusohjelma.

Lähteet: 4abcd



AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

A

aineellinen kulttuuriperintö............. 24 aineeton kulttuuriperintö ................ 24 ajallisen jatkumon ja globaalin

kokonaisuuden ymmärtäminen .... 47 ajattelun taito ................................. 47 aktiivinen kansalaisuus ................... 46 aktiivinen toimijuus ........................ 53 alue ................................................ 27 ammattikulttuuri............................. 21 antropologia ................................... 24 arkeologiapedagogiikka.................. 55 arkeologinen kohde ........................ 30 arkeologinen kulttuuriperintö ......... 25 arkeologiseen kulttuuriperintöön

kohdistuva toimenpide................. 41 arki ................................................. 57 arkisto ............................................ 38 arkistoperintö ................................. 25 arviointi .......................................... 54 arvostaminen .................................. 39 avoimuus ........................................ 47 avoin keskustelu ............................. 51

D

demokratia ..................................... 35 dialogisuus ..................................... 54

E

eettisyys ......................................... 32 ekologinen eheys ............................ 34 ekologinen monimuotoisuus........... 34 elinikäinen oppiminen..................... 45 elämysoppiminen............................ 54 elävä kulttuuriperintö...................... 26 empatia .......................................... 50 esinekulttuuri ................................. 21 esittävä taide .................................. 57 esteettisyys..................................... 32 etymologia...................................... 23

F

folkloristiikka.................................. 23 formaali oppiminen......................... 45 Freinet-pedagogiikka ...................... 55

H

henkinen perintö ............................ 26 historia ........................................... 24 historiallinen alue ........................... 28

historiallinen asuinpaikka ............... 30 historiallinen kohde ja muistomerkki

.................................................... 27 historiallinen kulttuuriperintö ......... 25 hyvyys ............................................ 32 hyväksynnän vastaanottaminen ja

antaminen ................................... 48

I

identiteetti...................................... 50 ihmisten keskinäinen riippuvuus..... 35 ilmaisunvapaus............................... 51 informaali oppiminen...................... 46 innovatiivisuus................................ 35 integroitu kulttuuriperinnön suojelu 40 itsenäisyys...................................... 46

J

julkaisu........................................... 52

K

kansainvälisyys ............................... 36 kansallispuisto................................ 29 kansankulttuuri .............................. 22 kansatiede ...................................... 23 kasvatuksella tuettava ominaisuus.. 46 kasvatuksen lähtökohta .................. 45 kauneus.......................................... 32 kaupunkiperintö ............................. 27 kaupunkirakenteeseen kohdistuva

toimenpide .................................. 41 kaupunkiympäristö ......................... 29 kehittäminen .................................. 39 kerho.............................................. 39 kestävän kehityksen ohjelma .......... 44 kestävän kehityksen sertifiointi....... 43 kestävän kehityksen strategia ......... 42 kieli .......................................... 23, 50 kirjasto ........................................... 37 kirjastoperintö ................................ 25 kohde ............................................. 30 kohtuullisuus.................................. 33 kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot

.................................................... 48 konkretia ........................................ 54 kontekstuaalisuus........................... 54 kotiseututyö ................................... 57 kulttuuri ......................................... 21 kulttuuri- ja luonnonperintö............ 24 kulttuuriin liittyvät taidot ................ 21 kulttuurikasvatuksen ohjelma ......... 43



kulttuurilaitos ................................. 37 kulttuurimaisema............................ 28 kulttuuriopetussuunnitelma ............ 59 kulttuuriperintö .............................. 25 kulttuuripääoma ............................. 21 kulttuurisensitiivisyys...................... 48 kulttuurisesti kestävä kasvatus ....... 45 kulttuuriympäristö .......................... 29 kunnossapito .................................. 40 käsillä tekemisen taito .................... 49 käsityökulttuuri............................... 22 käsityöperintö................................. 27 käytännön työkalu .......................... 56

L

leikki .............................................. 58 liikunta ........................................... 59 luominen ........................................ 39 luonnonmaisema ............................ 28 luonnonperintö ............................... 26 luonnonpuisto ................................ 30 luonnonsuojelualue......................... 30 luontokohde ................................... 30 luontosensitiivisyys......................... 49 luottavaisuus .................................. 46

M

maailman ja itsen jäsentäminen ...... 48 maailmanperintökohde ................... 31 maaseutualue ................................. 28 maaseutukulttuuri........................... 22 maaseutuperintö............................. 27 maisema ......................................... 28 maisemansuojelualue ..................... 29 maisemantutkimus ......................... 41 maisemaperintö .............................. 26 maisemasuunnittelu........................ 41 mallioppiminen............................... 53 merellinen perintö .......................... 26 metsäalue ....................................... 27 moniarvoisuus ................................ 33 monikulttuurisuus........................... 36 monimuotoisuus............................. 33 muinaismaisema............................. 28 museo ............................................ 37 museologia ..................................... 24 museopedagogiikka........................ 55 musiikkiperinne .............................. 22 muutos ........................................... 40

N

neuvonta......................................... 52 nonformaali oppiminen................... 45

nuorisokeskus ................................ 39

O

oikeudenmukaisuus........................ 33 oivaltava oppiminen........................ 53 omaehtoisuus ................................. 34 omakohtaisuus ............................... 54 ongelmalähtöinen oppiminen ......... 53 onnellinen elämä ............................ 34 ooppera.......................................... 38 opastus .......................................... 52 opetusmenetelmä ........................... 58 opetussuunnitelma ......................... 59 opintoretki...................................... 58 oppilaitos ....................................... 37 oppimateriaali ................................ 58 oppimisen edistäminen................... 50 oppimisympäristö ........................... 57 orkesteri ......................................... 38 osallistaminen ................................ 52 osallistuminen ................................ 48 osallisuus ....................................... 35 OTAVA-pedagogiikka ...................... 55

P

paikalliskulttuuri............................. 22 paikallisuus .................................... 35 perinne........................................... 22 perustietojen hallitseminen............. 47 pienryhmätyöskentely..................... 58 positiivisuus ................................... 46 puisto ja puutarha .......................... 28

R

rakennettu alue .............................. 30 rakennettu kulttuuriperintö............. 25 rakennukseen kohdistuva toimenpide

.................................................... 41 rakennusperintö ............................. 25 rakennusperintöohjelma ................. 44 rakennusperintöön kohdistuva

toimenpide .................................. 41 rakennustaiteellinen perintö ........... 25 rakennustyö.................................... 41 rauha.............................................. 36 Reggio Emilia -pedagogiikka ........... 55 rekonstruointityö ............................ 42 restaurointi..................................... 41 restaurointiohjelma ........................ 44 restaurointityö ................................ 42 ruokaperinne .................................. 22 ryhmäopiskelutoiminta ................... 56



S

sertifiointi ....................................... 43 sopimus.......................................... 43 suljetun systeemin periaatteen

ymmärtäminen............................. 49 suojeltava alue................................ 29 suojeltava kohde............................. 30 suojelu............................................ 40 suojeluohjelma ............................... 44 suojelupolitiikka ............................. 42 suvaitsevaisuus............................... 33 sydämellisyys.................................. 50 säilyttäminen .................................. 40

T

taide ............................................... 23 taidekasvatus.................................. 56 taito puhua arvoista ........................ 48 taito/osaaminen.............................. 47 tallennus......................................... 40 tapakulttuuri................................... 22 tarkastelu ....................................... 39 tasapainoisuus................................ 46 tasavertaisuus................................. 35 teatteri............................................ 37 tekemällä oppiminen ...................... 58 tiede ............................................... 23 tieteellinen perintö.......................... 27 tietotekniikka.................................. 56 toimenpideohjelma ......................... 43 toimenpidestrategia........................ 42 toimenpidetyyppi ............................ 39 toimija ............................................ 37 totuus............................................. 33 turvallisuus ..................................... 35 tutkimus ......................................... 40 tutkiva oppiminen........................... 53 tutortoiminta .................................. 56 työpajatoiminta............................... 56

U

uskomus......................................... 23 uskonnollinen perintö..................... 26 uskonto .......................................... 23 uskontotiede .................................. 24

V

vaaliminen ...................................... 40 vaikea kulttuuriperintö.................... 26 vaikuttaminen................................. 48 valistus ........................................... 52 valtautuminen................................. 47 vapaa ja avoin tiedonvälitys ............ 52 vapaa sivistystyö............................. 38 vapaus............................................ 34 vastuullisuus................................... 50 verkko-oppiminen........................... 57 vertaistuki ...................................... 53 Vihreä lippu -sertifiointi .................. 43 voimaantuminen............................. 47 vuorovaikutteisuus ......................... 54 väkivallattomuus............................. 36

Y

yhteinen asiantuntijuus................... 49 yhteistyö......................................... 51 yhteisöllinen oppiminen.................. 58 yhteisöllisyys .................................. 51 yhteisöön kohdistuva arvo .............. 34 yksilöön kohdistuva arvo ................ 33 yleispätevä arvo .............................. 32 ylisukupolvisuus ............................. 36 ympäristökasvatus.......................... 51 ympäristökasvatusstrategia ............ 42 ympäristökoulu............................... 38 ympäristönlukutaito........................ 49 ympäristönsuojelupolitiikka ............ 42 ympäristöön kohdistuva arvo .......... 34



LÄHTEET

1 Euroopan neuvosto, Museovirasto ja Sanastokeskus TSK, 2011. Eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan sanasto. Museovirasto, Helsinki. Saatavilla pdf-muodossa: http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Eurooppalaisen_kulttuuriperintopolitiikan_sanasto.pdf

2 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2011. MOT Kielitoimiston

sanakirja 2.0. Käytetty 12.12.2011. 3 Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, 2008. Ympäristökasvatuksen käsittei-

den määritelmäluonnos. Saatavilla pdf-muodossa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=93311&lan=fi

4a Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, 2011. Kulttuurisesti kestävän

kehityksen hanke. Kyselyt 1 ja 2. 4b Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, 2011. Kulttuurisesti kestävän

kehityksen hanke. Pienryhmä 1. 4c Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, 2011. Kulttuurisesti kestävän

kehityksen hanke. Pienryhmä 2. 4d Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, 2011. Kulttuurisesti kestävän

kehityksen hanke. Pienryhmä 3. 5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Vanhempainliitto, 2003. Koulukielen

sanasto. Saatavilla pdf-muodossa: http://www.tampere.fi/tiedostot/5gKLAuAOd/Koulukielensanasto.pdf

6 Strömbergin ala-asteen koulu, 2010. Koulun esittely. www-sivut:

http://www.hel.fi/hki/str/fi/Koulun+esittely/freinetpedagogiikka. Luettu 19.12.2011.

7 Edu.fi – opettajan verkkopalvelu, 2010. Museopedagogiikka. Luettavissa osoit-

teessa: http://www.edu.fi/perusopetus/historia_yhteiskuntaoppi/museopedagogiikka. Luettu 11.1.2012.

8 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012. Vapaa sivistystyö. www-sivut:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yleissivistaevae_koulutus/vapaasivistystyo.html/?lang=fi. Luettu 11.1.2012.

9 The Attic, 2011. CFP: Museums and Difficult Heritage. Blogi-kirjoitus:

http://attic-museumstudies.blogspot.com/2011/03/cfp-museums-and-difficult-heritage.html. Luettu 12.1.2012.

10 Rakennusperinto.fi, 2012. Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsit-

teitä. www-sivut: http://www.rakennusperinto.fi/muuta_sisaltoa/kasitteisto/. Luettu 5.3.2012.



11 Suomen Nuorisokeskukset, 2012. Toiminta. www-sivut: http://www.snk.fi/fi/toiminta/. Luettu 5.3.2012.

12 Turun kaupunki, 2008. Turulle laaditaan rakennusperintöohjelma. Julkaistu

7.2.2008. www-sivut: http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=86533. Luettu 5.3.2012.

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry Hallituskatu 2 B 2.krs, 00170 Helsinki Tel +358 40 128 0818 [email protected]

kulttuurisesti kestävän kehityksen käsitteiden koonti€¦ · suomen...

Documents