kultalehti no.2

www.tavex.fiTalvi 2008 �

KultalehtiLehti kullasta ja sijoittamisesta • No. 2TavexinILMOITUS ILMOITUS

Keskuspankki katsoo kot-kankatseellaan viiden vuoden päähän ja toteaa, kuinka suuriksi inflaatio ja

hinnannousu muodostuvat. Ja he kaikki sanovat, että talous on syklinen ja talousbuumin jälkeen voi tulla peh-meä tai kova lasku sekä osake- että asuntomarkkinoilla, riippuen kirjoit-tajan työpaikasta ja koulutusasteesta. Rahastonhoitajien ja kiinteistövälittä-

jien mukaan tällä hetkellä on kyseessä väliaikainen korjausliike, jota seuraa ennennäkemättömiä huippuja.

Mutta lyhytaikaisten syklien lisäk-si on olemassa myös pitkäaikaisia syklejä. Suomen talouden nousut ja laskut eivät enää riipu vain meistä it-sestämme tai hallituksen näkyvästä työstä, vaan maailmalla tapahtuvista prosesseista.

Yksi ensimmäisistä, joka havaitsi

syklit, oli venäläinen taloustieteilijä Nikolai Kondratjev, joka tutkittuaan vuonna 1925 maailmantaloudessa tapahtuneita pitkäaikaisia muutoksia, ennusti 1930-luvun laman. Venäläisen taloustieteilijän mainitseminen tämän päivän sosioekonomisessa tilanteessa on varmasti poliittisesti epäkorrektia. Ehkä oikeutuksen antaa se tosiasia, että Kondratjev yksityisomistusaat-teen puolestapuhujana lähetettiin

Gulagiin vuonna 1930. Kahdeksan vuoden vankilassaolon ja teorian-sa ennustusten täyttymisen jälkeen hänet teloitettiin vuonna 1938 kii-tokseksi suuresta panoksestaan kan-santaloustieteen kehittämiseksi.

Kondratjev tutki kahta kokonaista ja yhtä silloin meneillään ollutta ta-loussykliä. Taloussyklin pituus oli kes-kimäärin 54 vuotta, mutta laajemmin ottaen syklien pituus on 50–72 vuot-ta. Ensimmäinen sykli kesti vuodesta 1787 vuoteen 1842, ja sen aiheutti teollisen vallankumouksen aikaansaa-ma nopea talouskasvu. Toinen sattui vuosiin 1843–1897, ja se perustui rautatieverkon nopeaan kehitykseen sekä höyryenergian laajamittaiseen käyttöönottoon.

Kullan hinta on noussut

47%Tavexin edellinen kultalehti il-mestyi vuosi sitten tammikuussa. Vuodessa kullan hinta on noussut dollareissa 47 prosenttia ja eurois-sa 29 prosenttia.

Arvopaperi- rallissa voi

myös hävitä hyvin paljon

Vuosien 1999–2001 dot.com -buumi, jossa häviäminen tuntui lähes mahdottomalta, päättyi monille surullisesti. Silloin selvisi epämiellyttävä totuus: arvopa-perirallissa voi myös hävitä hyvin paljon.

Lue s. 3

Maailman hyperinflaatiotMitä historia on opettanut meille inflaatioista alkaen Rooman val-lasta 218 e.Kr Zimbabween 2007?

Lue s. 4-5

Kulta on yhä edullista

1980-luvulla dollari uhkasi romah-taa, minkä seurauksena kulta nou-si räjähdysmäisesti 875 dollaria troy-unssista. Jos katsotaan kullan hintakehitystä nykydollareissa mi-tattuna, niin vuoden 1980 huippu olisi noin 2378 dollaria tänä päi-vänä.

Lue s. 7

KultavisaLue s. 8

Seuraavan viiden vuoden paras sijoitus on todennäköisesti kulta

jatkuu sivulla 2

Maailmantalous kehittyy syklisesti, joten paperiraha voi välillä me-nettää arvonsa ja ihmisten elämänsä aikana keräämä omaisuus häviää. On mahdollista, että olemme juuri nyt erään kriisisyklin alussa.

Vaikeina aikoina ihmiset ovat kyenneet säilyttämään ja kas-vattamaan varallisuuttaan kullan avulla, koska se ei voi muuttua arvottomaksi.Toisin kuin esimerkiksi 1990-luvun lamassa, useim-milla suomalaisilla on tällä kertaa mahdollisuus säilyttää varal-lisuutensa ilman että inflaatio, politiikka tai maailmantalous- ja pankkikriisit hävittäisivät sen. Kulta on eräänlainen tukijalka, jon-

ka varaan voi laskea koko eläkevakuutuksensa. Kultarahoihin voi ryhtyä sijoittamaan jo alle 65 eurollakin.

Vuosi sitten edellisessä Kultalehdessä ennustettiin, että kullan hinta nousee 500 prosenttia viidessä vuodessa. Vuodessa kullan hinta on noussut dollareissa 47 prosenttia ja euroissa 29 prosent-tia, ja nousun kiihtyminen on odotettavissa. Tämä lehti on juuri niille, jotka ovat ajatelleet sijoittaa kultaan.

Toivomme, että Kultalehti auttaa rikastamaan tietojasi ja laa-jentamaan näkökulmaasi.

Mukavia sekä ajatuksia herättäviä lukuhetkiä!

Talous on luonteeltaan syklinen. Mitä se tarkoittaa?

Yksi rahoitusmarkkinoiden tämän hetken suurimpia virheitä on lyhytaikaisten syklien seuraaminen. Päiväkauppaa tekevät seuraavat minuuttiaikataulua yrittäen osua huippuihin ja pohjiin. Lainanantoa ja asuntorakentamista suunniteltaessa liikepankit ja grynderit yrittävät ennustaa, mitä parin vuoden kuluttua tapahtuu.

Kullan hinta 17.01.2007-25.01.2008

450.00

500.00

550.00

600.00

650.00

700.00

750.00

800.00

850.00

900.00

950.00

626.50 $/oz

484.44 €/oz

918.25 $/oz

624.77 €/oz

$+47%

€+29%

ALAR TAMMING

Kultalehti

www.tavex.fi Talvi 2008 �

Ilmoitus

Siihen aikaan kun Kondratjev kirjoitti kirjansa, oli meneillään kol-mannen aallon nousujakson loppu. Kolmannen aallon alkuaikana voi-daan pitää vuotta 1897, jolloin säh-köenergia aloitti voittokulkunsa ja vei Edisonin nimen tietosanakirjoihin. Samaan aikaan ryhtyi elämään omaa elämäänsä herra Karl Benzin (jonka mukaan bensiini on saanut nimensä) keksintö, jota tänä päivänä kutsutaan autoksi.

Kaikki taloussyklin aallot, jotka koostuvat neljästä osasta, alkavat liiketoiminnan kasvusta, jonka myö-tä yritysten voitot kasvavat. Seuraa osakemarkkinoiden kasvu ja kiinteis-töhintojen hidas nousu. Inflaatio on matala, tekninen innovaatiotaso kor-kea. Aallon toisessa osassa tulee lasku. Lasku merkitsee voimakasta inflaatio-ta, johon myös kuuluu korkotason nousu sekä osakemarkkinoiden ja yri-tysten voittojen polkeminen paikal-laan. Tänä aikana asuntojen hintojen kasvu jatkuu, ja raaka-aineiden hinnat kohoavat nopeasti, mutta velkaantu-minen nopeutuu.

Kaksi ensimmäistä aaltoa kestävät noin 27 vuotta. Pienen säikähdyk-sen jälkeen talous vakiintuu ja tulee tasanne – kaikki on sittenkin hyvin.

Yritysten voitot kasvavat ja asun-tomarkkinoilla vallitsee todellinen buumi, mutta raaka-aineiden hinnat rupeavat laskemaan. Pörssi lähtee hui-maan nousuun, koska kaikki haluavat saada osansa syntyvästä rikkaudesta. Tämä vaihe, joka kestää 10–20 vuotta, päättyy odottamattomaan shokkiin. Rahoitusmarkkinoilla paniikki pääsee valloilleen ja markkinoilla tapahtuu romahdus. Yritysten voitot sulavat ole-mattomiin, lainamarkkinat häviävät. Asuntomarkkinoilla syntyy paniikki. Seuraa deflaatio ja taloustaantuma. Raskaat ajat kestävät n. 20 vuotta. Koko sykli on niin pitkä, että jokainen sukupolvi ryhtyy todistamaan, että sen aikana ajat ovat muuttuneet eikä suurta kriisiä enää voi tulla.

Yhden syklin loppu on toisen alku

Vaikka valtaosa taloustieteilijöistä ei halua kuullakaan Kondratjevin teo-riasta, tuntuu siltä, että syklinen ke-hitys on kestänyt meidän päiviimme saakka. Kolmas aalto päättyi vuoden 1950 tienoilla antaakseen tilaa neljän-nelle, jonka moottorina toimi ilmailun kehitys. Se sai lisävoimaa 1940-luvun lopussa valmistuneesta ensimmäises-tä tietokoneesta, joka huoneenkokoi-sena pystyi tuottamaan vähemmän

tietoa kuin tämän päivän opiskelijan vakiovarusteisiin kuuluva sylimikro. Informaatioteknologian vallankumo-us oli valmis alkamaan.

Vaikka sykleistä vaietaankin, voi-daan seuraavat merkkipaalut määrätä. Vuoteen 1966 mennessä ensimmäi-nen nopea kehitysjakso oli päättynyt. Alkoi inflatorinen kausi, jolloin Bret-ton-Woods -järjestelmä romahti, mikä oikeastaan vei Yhdysvallat konkurssin. Reagan pystyi hillitsemään inflaation ja palauttamaan vakauden1980-lu-vun alussa, vai oliko se peräti syklistä johtuva ennalta määrätty välttämät-tömyys. Vakaa vaihe siihen kuuluvine pörssimanioineen, raaka-aineiden ja kullan hinnan laskuineen sekä asun-tojen hintanousuineen kesti vuoteen 2001 saakka. Vuodesta 2001 alkaen olemme vähintään 20 vuotta kestä-vässä Kondratjevin syklin viimeisessä vaiheessa, jota luonnehtiviin termei-hin kuuluvat deflaatio, voittojen supis-tuminen, osakehintojen laskeminen, luottomarkkinoiden romahtaminen, kaiken omaisuuden hintalasku, asun-tomarkkinoiden romahdus ja kullan hinnan räjähdysmäinen nousu.

Vaikka jopa muinaiset mayat oli-vat tietoisia n. 60 vuoden pituisista taloussykleistä ja syklin lopussa ryh-tyivät valmisteluihin seuraavaa sykliä varten, on tämän päivän maailma valinnut toisenlaisen tien. Keskus-pankit yrittävät estää neljännen syk-lin normaalia etenemistä ja alensivat korot jo vuonna 2001, työntäen jopa ennestään korkeat asuntohinnat rakettina pystysuoraan ylöspäin. Tu-loksena on luottomarkkinoiden kriisi.

Nyt tilanne yritetään ratkaista pump-paamalla likviditeettiä järjestelmään, mikä tarkoittaa vakuudettomien ra-hojen heittämistä kiertoon miljardien dollarien edestä. Tämä prosessi voi kuitenkin päättyä hyperinflaatioon eikä talouden tervehtyminen enää ole niin kivuton kuin normaalissa Kondratjevin syklissä.

Maailma on joutunut ennennäke-mättömän kriisin partaalle. Koskaan ei ole kerrallaan ollut niin paljon kup-lia, jotka voivat puhjeta: asuntokupla, luottokupla, osakemarkkinakupla. Sen lisäksi tulevat sotapaineet Lähi-idässä, mahdollinen influenssapan-demia, terroristien käsiin joutuva ydinpommi, ilmaston lämpeneminen ja sen mahdolliset vaikutukset. Jo-kainen näistä voi aiheuttaa paniikin finanssimarkkinoilla. Kuinka sellaises-sa tilanteessa pitää käyttäytyä pitää jokaisen itse päättää, mutta yleiset

ohjeet läpi historian ovat seuraavat. Tässä vaiheessa pitää ennen markki-noiden romahtamista myydä osak-keet ja pitää varallisuutensa käteisenä. Hyperinflatorisen prosessin alkaessa pitää löytää varallisuusmuoto, joka on vähiten riippuvainen poliittisista päätöksistä ja säilyy vaikeiden aikojen läpi. Historiallisesti se on ollut kulta.

Artikkelin kirjoittaja on hyvin iloi-nen, jos tähänastiset 50–60 vuoden syklit yksinkertaisesti ovat sattumien summa ja kullan tämän hetken hin-nannousu sekä sen sattuminen Kondratjevin syklin viimeisen vaiheen alkuun on väliaikainen markkinahäi-riö, eikä kymmeniä vuosia kestävän talouskriisin alku.

Alar Tamming on Tavex-konsernin perustaja ja Hallintoneuvoston pu-heenjohtaja.

Talous on luonteeltaan syklinen. Mitä se tarkoittaa?alku sivulla 1

Pitkäaikaiset taloussyklit 200 vuoden aikana.

”Tämänhetkinen kriisi ei ole vain asuntobuumia seuraava tasaantuminen, vaan 60-vuotisen, dollarin asemaan sidottujen luottojen määrän kas-vulle perustuneen jakson loppu. Nyt muu maailma pidättäytyy dollarien keräämisestä yhä kasvavissa määrin.” George Soros

Katsaus maailman kultamarkkinoihin: tarjonta ja kysyntä vuoden 2007 ensimmäisellä puolivuotiskaudella

Kullan kysyntä kasvoi vuoden 2007 toisella neljänneksellä sekä koruteollisuudessa että sijoituskullan myynti- ja teollisuussek-torissa uudelle huipputasolle. Suurimman hyppäyksen teki maailmanlaajuinen jalokiviteollisuuden kullan kysyntä, nousten ennätysmäiseen 14,5 miljardiin dollariin, mikä on 37 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2006. Kysynnän kasvu

oli voimakkainta suurimmilla kultamarkkinoilla Kiinassa, Intiassa, Lähi-idässä ja Turkissa.Maailman suurin kullan markkina-alue, Intia, saavutti tonneissa laskettuna kaikkien aikojen korkeimmat tasot sekä jalokiviteolli-suuden kullan että sijoituskullan myynnissä. Myös Turkki saavutti vuoden toisella neljänneksellä molemmassa kategoriassa ennätys-

tason. Venäjällä korukullan kysyntä oli kaikkien aikojen suurinta.Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, kysyntä on ilman julkisen sektorin myyntiä ollut kaikkina vuosina suurempaa kuin tarjonta, ja mikäli keskuspankit eivät olisi puuttuneet asiaan, kullan hinta olisi noussut taivaisiin jo aikoja sitten. Keskuspankkien kultavaras-tot eivät kuitenkaan ole pohjattomat.

Tonneissa2004 2005 2006 % 2006

vs 2005

1. Vuosi-neljännes

2005

2. Vuosi-neljännes

2005

3. Vuosi-neljännes

2005

4. Vuosi-neljännes

2005

1. Vuosi-neljännes

2006

2. Vuosi-neljännes

2006

3. Vuosi-neljännes

2006

4. Vuosi-neljännes

2006

1. Vuosi-neljännes

2007

2. Vuosi-neljännes

2007

% 2. Vn 2007 vs 2. Vn 2006

% 1. pvk. 2007 vs 1. pvk. 2006

Tarjonta

Kaivostuotanto 2,492 2,550 2,475 -3 585 615 664 687 574 597 644 660 592 616 3 3

Etukäteen myyty tuotanto -422 -86 -369 … -22 -75 -19 29 -143 -139 -59 -27 -128 -162 … …

Kaivostuotanto yhteensä 2,070 2,464 2,106 -15 563 540 645 716 431 458 585 632 464 454 -1 3

Julkisen sektorin myynti 469 674 329 -51 269 143 86 177 101 117 61 50 108 148 27 17

Kullan uusiokäyttö 849 886 1,106 25 204 199 210 274 301 327 235 242 252 237 -27 -22

Tarjonta yhteensä 3,388 4,025 3,541 -12 1,035 882 941 1,167 832 902 881 925 824 840 -7 -4

Kysyntä

Tuotanto

Jalokiviteollisuus 2,614 2,707 2,279 -16 706 774 658 569 519 528 606 626 575 697 32 21

Teollisuus- ja hammaskulta 411 427 452 6 105 110 107 105 111 114 114 114 114 117 2 3

Teollisuus yhteensä 3,025 3,134 2,731 -13 812 884 765 674 630 642 720 739 689 813 27 18

Sijoituskullan myynti 398 411 411 -0 130 120 93 69 88 96 109 117 124 147 53 47

Muut investoinnit -60 -26 -28 … -10 -10 -7 0 -3 -8 -6 -10 -13 -14 … …

Sijoitusrahastot ja vastaavat 133 208 260 25 89 -2 38 84 113 49 19 79 36 -3 … -79

Kysyntä yhteensä 3,496 3,727 3,374 -10 1,020 992 889 826 827 779 843 925 836 944 21 11

Kysynnän ja tarjonnan tase -108 297 167 -44 15 -111 52 340 5 123 39 -0 -12 -104 … …

London PM fix (US$/oz) 409.17 444.45 603.77 36 427.35 427.39 439.72 484.20 554.07 627.71 621.67 613.21 649.82 666.84 6 11

Lähde: www.gold.org


Kultalehti Ilmoitus

Miksi historialliset kultakolikot ovat niin

halpoja?Vaikka se ei tunnukaan niin yksinkertaisel-ta, se perustuu sijoittajien mukavuuteen. Historialliset kolikot ovat epämukavan painoisia (puhtaan kultaan sisältö 5,806 g, 7,98 g jne.). Tänä päivänä kauppaa käy-dään kolikoilla troy-unssien perusteella (oz), myös kullan maailmanmarkkinahin-

ta on ilmaistu unsseissa (unssi/dollari). Historiallisilla kolikoilla on alhaisempi kultapitoisuus kuin nykykolikoilla, ja sijoit-tajien pitää jokaisen kolikon osalta tehdä vaivalloisia laskutoimituksia verratakseen kolikon hintaa maailmanmarkkinoiden nykyhintaan.

Toinen peruste on valmistamishinta. Historialliset kolikot on lyöty keskimäärin 100 vuotta sitten ja senaikainen valmis-tushinta (kaivostoiminta, lyöminen jne.) ei enää tämän päivän kolikossa muodosta niin suurta osaa kuin uusissa kolikoissa.

Luulo siitä, että kolikoiden hinnat ovat saavuttamattoman korkeita, on täysin pe-rusteeton – hinnat alkavat 75 eurosta.

Mitä on sijoituskulta?

Ensimmäistä kertaa sijoituskultaa ostavat ihmiset ihmettelevät usein, miksi heille tarjotaan kultakolikoita. Luullaan, että ko-likot ovat kalliita ja harvinaisia ja lähinnä keräilijöille tarkoitettuja. Todellisuudessa

sijoituskulta (bullion gold) on kultaa, jonka paino ja kultapitoisuus on varmistettu ja jota voi ostaa ja myydä maailmanmark-kinahintaan (markkinahintaan lisätään välityskustannukset ym.). Isoja, elokuvista tuttuja kultaharkkoja käytetään valtiolli-sissa varastoissa ja teollisuudessa. Yksityi-selle sijoittajalle tulee halvemmaksi ja on mukavampaa ostaa sijoituskultakolikoita (bullion coins) ja laattoja (bullion bars), joilla myös käydään kauppaa maailmanmarkki-nahinnalla ja jotka suojaavat tavallista ih-mistä finanssiriskeiltä koko maailmassa.

Lukijakysymys

Pitää ymmärtää, että taloudellinen kehitys ei voi jatkuvasti nousta nuolen tapaan kohti taivasta. Talouskehitys muistuttaa pikemminkin vuoristo-rataa – kysymys on vain siitä, milloin nousu tai lasku alkaa ja kuinka no-peasti prosessit tapahtuvat. Suomen talous on tähän saakka kasvanut no-peammin kuin euroalue keskimäärin, mutta on muutaman analyytikon mie-lestä ryhtymässä tasapainoilemaan pysyvyyden suuntaan – pessimistien mielestä jopa taloustaantuman suun-taan.

Talouden hyytyessä on tärkeää teh-dä oikeita päätöksiä tulevaisuuteen sijoitettaessa. Jokainen haaveilee sii-tä, että ansaittu raha säilyisi. Vielä pa-rempi olisi, jos se säilyisi turvallisesti ja samalla myös kasvaisi.

Asunto on riskipitoinen sijoitus

Ensimmäinen sijoitus on usein ollut asunnon osto, minkä myötä asunnon omistaminen on muuttunut yksin-kertaiseksi rahakoneeksi viimeisten vuosien buumin aikana. Mutta nyt on markkinoilla aistittavissa muutosten tuulet. Hinnat ovat nousseet kohtuul-lisuuden rajaan saakka ja usein sen ylikin. Korot ovat nousseet, mikä vuo-rostaan johtaa korjausliikkeeseen lai-nanottokyvyssä. Asuntomarkkinoilla, erityisesti ellei sijoita rahaa oman

kodin ostamiseksi, on edessä hyvin vaaralliset ajat, jolloin on mahdollista menettää paljon. Siitä syystä asunto-sijoittaminen on tällä hetkellä hyvin vaarallista, tavalliselle piensijoittajalle jopa liian riskialtista.

Arvopaperit edellyttävät hyvää markkinatunte-musta

Arvopapereihin sijoittaminen on täl-lä hetkellä arvostetuin ja tunnetuin sijoittamistapa. Se sai tuulta purjei-siin, kun käynnistettiin uusi eläkejär-jestelmä, johon liittyi satoja tuhansia ihmisiä, joille arvopapereista tuli tu-levaisuuden turvaajia. Eläkejärjes-telmän rinnalla alettiin sijoittaa yhä enemmän rahasto-osuuksiin, osak-keisiin ja vastaaviin.

Suomen arvopaperimarkkinat ovat viimeisen kahden vuoden aikana an-taneet erittäin hyviä tuloksia. Vuo-della 2006 suomalaisen OMXH25:n tuotto (26,50 %) oli parempi kuin ke-hittyvien markkinoiden tuotto (MSCI EM 15,72 %) ja huomattavasti parem-pi kuin kehittyneiden markkinoiden tuotto (MSCI World 5,66 %). Vuonna 2007 OMX The Nordic Exchange saavutti kaikkien aikojen parhaat tunnusluvut sekä kauppojen mää-rässä että päivävaihdoissa. Lukujen perusteella Suomen pörssi tuntuu vakaalta ja asiaa tuntemattomas-

ta sijoittajasta saattaa tuntua, että suuret laskut maailmanmarkkinoilla eivät vaikuttaisi Suomen arvopape-rimarkkinoihin. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole.

Kun katsotaan koko Suomen markkinoiden OMXH-tuottoa vuon-na 2007, joka oli 20,5 prosenttia, voi sanoa, että paikalliset sijoittajat ovat vieläkin optimistisia. OMXH25:n tuotto, joka on enemmän riippu-vainen maailman sijoittajien mielipi-teestä, oli vain 3,4 %. Tämä osoittaa, että maailman taloudessa olevat epävarmuudet eivät ole kaukana kotimaisista markkinoista. Samaan aikaan myös Suomessa oli nousus-sa suosittu kehittyvien markkinoi-den tuotto, joka oli 2007 (MSCI EM) 22,1 prosenttia. Tähän numeroon pi-täisi kuitenkin suhtautua varovaisesti, koska vuoden 2007 syys-lokakuussa ollut suuri rahan virtaus kehittyviin markkinoihin loppui ja vuoden lo-pussa oli jyrkkä pudotus. 22 prosen-tin tuotto itsessään on hyvä, mutta kuin katsotaan loppuvuoden rahan sisäänvirtausta ja tuottoa, kuva ei olekaan niin positiivinen.

Muutama vuosi sitten Itä- ja Keski-Eurooppaan sekä muihin kehittyviin markkinoihin sidotut yritykset vai-kuttivat varmoilta sijoituskohteilta. Useat yksityissijoittajat ja eläkera-hastot halusivat osallistua varmalta voitolta tuntuvaan peliin. Sijoittajat olivat varmoja, että niin nopeasti ke-hittyviin markkinoihin liittyvät osak-keet on tulevaisuudessa helppo myydä seuraavalle ostajalle kalliim-malla. Suuri rahan tarjonta aiheutti tilanteen, jossa yrityksen osakkeen hinta ei heijastanut enää yrityksen todellista arvoa. Jossain vaiheessa selvisi, että varmana rahasampona

pidetty kehittyvien markkinoiden tulevaisuus ei ollutkaan niin valoisa, ja niihin liittyvät yritykset muodos-tuivat melko lyhyessä ajassa sijoitus-salkun riskeiksi.

Nämä ovat vain pari esimerkkiä talouden muutoksista. Kaikki suu-remmat laskut maailmanmarkki-noilla ovat tapahtuneet nopeasti ja kivuliaasti, eikä heikosti informoitu sijoittaja yleensä ehdi tehdä mitään varallisuutensa suojelemiseksi. No-peasti muuttuvassa markkinatilan-teessa on tärkeää, että sinulla on riittävästi tietoja reagoidaksesi no-peasti muuttuvaan tilanteeseen tai-tavasti. Vieläkin tärkeämpi on kyky tulkita markkinoiden kehitystä etu-käteen ja tehdä omaan sijoitussalk-kuun muutoksia ennen kuin tilanne on muuttunut erittäin huonoksi. Historiallinen tuotto ei takaa tuottoa tulevaisuudessa – erilaisissa markki-natilanteissa erilaiset sijoitustuotteet toimivat eri tavoin.

Arvopapereihin sijoittaminen ei kuitenkaan kyseisessä markkinati-lanteessa ole virhe tai järjetön teko, mutta on tärkeää pitää mielessä, että arvopapereihin sijoittamista ilman perusteellisia tietoja voidaan ver-rata lottoamiseen, jossa voittoja ja

häviöitä on mahdotonta ennustaa. Erityisesti vähän tietävä tai sokeas-ti välittäjään luottava sijoittaja on markkinoiden romahtaessa se, joka menettää ensimmäisenä rahansa.

Vuosien 1999–2001 dot.com -buumi, jossa häviäminen tuntui lä-hes mahdottomalta, päättyi monille surullisesti. Silloin selvisi epämiellyt-tävä totuus: arvopaperirallissa voi myös hävitä hyvin paljon.

Kulta sekä säilyttää että kasvattaa varallisuuden

Sijoituskohteeksi voi varmuudella suositella ikivanhaa kohdetta, eli kultaa. Kullan tuotto on tällä hetkel-lä erittäin hyvä: viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana kullan hinta euroissa on noussut keskimäärin melkein 20 prosenttia vuodessa, ja asiantuntijat ennustavat hinnan nousevan edelleen.

Kulta on hyvin turvallinen sijoitus, koska sitä ostaessaan ei koskaan me-netä sijoitustaan; kullalla on aina ollut markkinat, ja sen kysyntä maailmalla kasvaa tälläkin hetkellä. Samalla kul-lalla on ikuinen arvo, joka säilyy myös hallitusjärjestelmien kadotessa ja rahajärjestelmien romahtaessa.

Sijoittamisessa pitää tehdä oikeat päätökset

Suomen talous on pärjännyt hyvin. Ihmisten tulot ovat kasvaneet nopeasti talouskasvun ansiosta, ja yhä enenevässä määrin on kotitalouksia, jotka päivittäisten menojen lisäksi pystyvät ja haluavat pohtia tulevaisuuden varmistamista.

”Nykymaailman hyvinvointi perustuu yhä enemmän ja enemmän rahoi-tusvaroihin kuin reaalisiin varoihin. Mielestäni tämä on epäterve tilanne, sillä rahoitusvarat ovat luonnostaan epävakaat. Rahoitusvarojen (valuutat, velkakirjat, kiinnitykset, osakkeet, luotot, jne.) arvo voi laskea nopeasti ja rajusti, tai jopa romahtaa täysin inflaation tai deflaation takia.”

Donald J. Hoppe, ekonomi

”Kullan himo ei johdu vain kullasta itsestään, vaan siitä, että se on vapau-den ja hyödyn tuoja.”

Ralph Waldo Emerson

MEELIS ATONEN

Kultalehti


Ilmoitus

1. Ihmiset vaihtavat kansallisen va-luutan ei-rahallisiin hyödykkeisiin tai ulkomaan valuuttaan.

2. Tavaroiden ja palveluiden hinnat ilmoitetaan ulkomaan valuutassa.

3. Luotolla myytävien tavaroiden hintoja korjataan ja mahdollinen hin-nanmuutos otetaan huomioon takai-sinmaksuaikana.

Jäljempänä on esitetty luettelo val-tioista, jotka ovat kokeneet hyperin-flaation ja/tai vaihtaneet valuuttansa.

Amerikan Yhdysvallat (1812–1814, 1861–1865)USA on kokenut kaksi rahajärjestel-män romahdusta. Ensimmäinen kos-ki mannermaavaluuttaa (Continental Currency), jota asukkaat käyttivät vallankumoussodan rahoittamiseksi. Vaikka amerikkalaiset voittivat so-dan ja saivat itsenäisyytensä, hävisi samalla heidän valuuttansa.

Toinen oli konfederaation raha. Sisällissodan rahoittamiseksi Ame-rikan pohjoiset osavaltiot laskivat liikkeelle valtavan määrän rahaa. Eräässä vaiheessa valtiovarainminis-teri suositteli, että pitäisi ottaa käyt-töön väärennetyt rahat; jokainen, jolla oli väärennetty seteli, sai vaih-taa sen valtion velkakirjaan. Täten hallitus siten leimasi sen ”aidoksi” ja kulutti sen.

Maaliskuusta 2006 alkaen USA:n keskuspankki (Federal Re-serve) lopetti rahan tarjontaa kos-kevien tietojen antamisen (M3).

Angola (1991–1999)

Kahden rahauudistuksen (1995 ja 1999) jälkeen uusi kwanza vastasi 1 000 000 000 ennen vuotta 1991 käy-pää kwanzaa.

Argentiina (1975–1991)

Argentiina kävi läpi jatkuvan inflaa-tion vuodesta 1975 vuoteen 1991. Kahden rahauudistuksen (1985 ja 1992) tuloksena yksi uusi peso vas-tasi 100 000 000 000 ennen vuotta 1983 käypää pesoa.

Itävalta (1921–1922)

1921–1922 Itävallan inflaatio oli 134 %.

Brasilia (1986–1994)

Brasilian raha 1900-luvun alussa oli reis (kuninkaat), ja 1930-luvulla ta-vallisin seteli oli mil reis (tuhat kunin-gasta). Vuoteen 1942 mennessä raha oli devalvoitunut niin paljon, että hallitus vaihtoi valuutan cruzeiroon

(ristit) arvosta 1: 1000. Vuonna 1967 cruzeiro muutettiin cruzeiro novok-si (uusi cruzeiro) ja kolme nollaa poistettiin. Brasilian talous kasvoi 1970-luvulla 10 % vuodessa, mutta inflaatio oli 15–300 prosenttia. 1980-luvulle tultaessa inflaatio ei enää ol-lut hallittavissa, vaan se nousi 2000 prosenttiin. Vuonna 1986 poistettiin jälleen kolme nollaa rahasta ja se sai nimen cruzado (ristiretki). Vastaavia nimenmuutoksia ja nollien postoja tapahtui vielä monta kertaa, kunnes 1994 otettiin käyttöön uusi valuutta reali ja hyperinflaatio vihdoin saatiin hallintaan.

Ecuador (2000)

Ecuador sitoi virallisesti valuuttan-sa USA:n dollariin syyskuussa 2000 saman vuoden tammikuussa tapah-tuneen 75 prosentin arvonlaskun jälkeen.

Georgia (1994)

Vuoden 1995 rahauudistuksessa uusi lari vaihdettiin kupaniin vaihto-kurssilla 1: 1 000 000.

Kiina (1939–1950)

Kiina ryhtyi käyttämään paperirahaa keisari Hien Tsungin valtakaudella 806–821, koska kuparia ei ollut tar-peeksi kolikoiden valmistamiseen. Eurooppa sai tiedon paperirahasta vasta 450 vuotta myöhemmin Marco Polon matkojen tuloksena. Seteleitä laskettiin uudelleen liikkeelle vuon-na 910 ja ne muuttuivat vakiorahaksi vuoden 960 jälkeen. Vuoteen 1020 mennessä seteleitä oli liian paljon – vuonna 1160 oli laskettu liikkeeseen jopa niin paljon seteleitä, että pape-riraha oli muuttunut arvottomaksi. Keisari Kao Tsung aloitti uudistuksen ja vaihtoi vanhan rahan uuteen. Vuo-teen 1166 mennessä Kiina oli koke-nut hyperinflaation, joka tapahtui uudelleen vuonna 1455 Ming-rahal-la. Hieman myöhemmin, 1455, Kiina hylkäsi paperirahan 600 vuotta kes-täneen kokeilun jälkeen. Euroopassa ryhdyttiin käyttämään seteleitä vasta vuonna 1661. Ensimmäisenä setelei-tä laski liikkeelle Ruotsin pankki.

Kiina koki pitkäaikaisen hyperin-flaation pian sen jälkeen, kun maan keskuspankki otti rahalla varusta-

misen täysimääräisesti hallintaansa, ja ryhtyi laskemaan liikkeeseen kat-teetonta valuuttaa. Kesäkuussa 1937 yhdellä USA-dollarilla sai 3,41 juania, ja 12 vuotta myöhemmin 23 280 000 juania.

Israel (1979–1985)

Inflaatio nopeutui jatkuvasti 1970-luvulla vuoden 1971 13 prosentista vuoden 1979 111 prosenttiin. Vuo-den 1980 133 prosentista se hyppäsi 191 prosenttiin 1983 ja sitten 445:een 1984. Israel jäädytti lailla kaikki hinnat vuonna 1985, ja inflaatio laski 185 prosenttiin – alle puoleen vuo-den 1984 tasosta.

Englanti

Henry I:n aikana Englannin hopeara-hojen laatu laski rajusti. Vuonna 1124 rahanlyöjiä rangaistiin oikean käden poikkilyömisellä, minkä jälkeen koli-koiden laatu tilapäisesti parani. Hen-ry II uudisti Englannin rahat vuonna 1158 palauttaen Englannin rahan maineen, joka säilyi kolmen seuraa-van vuosisadan ajan.

Ruusujen sodan (1455–1485) jäl-keen Englannin raha kärsi vakavasti typistymisistä ja väärennetyistä ko-likoista. Henry VII yritti kieltää ulko-maan rahojen käytön vuonna 1498. Myös eurooppalaiset ja irlantilaiset rahat painoivat vähemmän kuin mikä niiden oikea paino oli, mutta eivät niin paljoa kuin englantilaiset kolikot.

Vuosina 1543–1551 Henry VIII las-ki kolikoiden arvoa vuositulojen nos-tamiseksi. Vuonna 1560 Elizabeth I ryhtyi neuvonantajiensa kanssa tuomaan järjestystä Englannin raha-maailmaan korvaten vanhat vähä-arvoiset kolikot Englannin punnalla (sterling pound). Yhden punnan arvo oli yksi troypauna korkeinta laatua olevaa aitoa hopeaa.

Vuonna 1696 Englannin hopeako-likot korvattiin uusilla täysipainoisilla hopeakolikoilla.

Iso-Britannia kärsi pitkäaikaisesta maltillisesta inflaatiosta 1935–1970.

Japani (1944–1948)

Japani koki toisen maailmansodan jälkeen hyperinflaation, jonka aika-na hinnat nousivat 5 300 prosenttia.

Japanin jenin ohelle oli laskettu liik-keelle myös sotilasjeni sekä Japanin keisarillisen armeijan että meriväen sotilaita varten (tunnetaan myös banaanirahana). Tämä valuutta oli ensimmäistä kertaa laskettu liik-keelle venäläis-japanilaisen sodan aikana 1904 ja se pääsi crescendoon Tyynen valtameren sodan aikana, jolloin sotilasjeni suunnattiin myös miehitettyjen alueiden väestölle. Sotilasjenejä painettiin inflaatiosta huolimatta, niillä ei ollut kultava-kuutta eikä niitä voitu vaihtaa Ja-panin jeneihin. Kun japanilaiset miehittivät Hongkongin, sen dol-lari pakkovaihdettiin sotilasjeniin kurssilla 2: 1. Sen jälkeen Japanin armeija osti neutraalille Portugalille kuuluvan Macaon satamasta varus-teita ja strategisia tavaroita Hong-kongin dollareilla. Syyskuussa 1945 Japanin valtiovarainministeri julisti kaikki sotilasjenit mitättömiksi, mikä jätti tämän rahan omistajille vain ar-vottomia paperilappusia.

Jugoslavia (1989–1994)

Jugoslaviassa hyperinflaatio oli nykymaailman historiassa toisella sijalla kuukausittaisen inflaation noustessa 5 kvintiljoonaan prosent-tiin. Lokakuusta 1993 tammikuuhun 1994 hinnat kaksinkertaistuivat joka 16. tunti. Lopulta yksi novi-dinaari vastasi 1 300 0 00 000 000 000 000 000 000 000 ennen 1990-lukua käypää dinaaria. Hyvä esimerkki yhteiskunnallisen rakenteen romah-tamisesta on postinkantaja, joka odotti yhden päivän 780 puhelin-laskun (arvoltaan joitakin USA-sent-tejä) maksamisessa sen sijaan, että olisi kerännyt rahat asiakkailta.

Kreikka (1944–1953)

Saksan miehityksen aikana (1941–1944) kuukausi-inflaatio nousi 8,55 miljardin prosentin tasolle. Hinnat

kaksinkertaistuivat joka 28. tunti. Kahdessa rahauudistuksessa, 1944 ja 1953, vaihdettiin ennen vuotta 1944 voimassa olleet drakhmat uu-siin 50 biljoonan prosentin kurssilla.

Madagaskar (2004)

Madagaskarin frangi kadotti melkein puolet arvostaan v. 2004. Madagas-karin ariairi korvasi edellisen valuutan kurssiin yksi ariairi viittä Madagaskarin frangia vastaan 1. tammikuuta 2005. Toukokuussa 2005 syntyi mellakoita kasvavan inflaation johdosta.

Meksiko (2004)

Meksiko jätti ulkomaanvelkansa mak-samatta 1982 ja kärsi usean vuoden ajan inflaatiosta. Meksikon pankki esitteli 1. tammikuuta 1993 uuden valuutan, uuden peson (nuevo peso), jonka arvo vastasi 1 000 vanhaa pe-soa. Meksikon peson kriisistä 1994 alkaen Meksikon peson arvo laski melkein 60 %. Hallitus vakuuttaa, että devalvaatio oli tarpeen kassavajeen vähentämiseksi.

Nicaragua (1987–1990)

1 kulta-cordoba = 5 000 000 000 en-nen vuotta 1988 käypää cordobaa.

Peru (1984–1990)

1 nuevo sol = 1 000 000 000 ennen vuotta 1985 käypää soles de oroa.

Ranska (1789–1797)

Ranska otti setelirahan käyttöön pal-jon myöhemmin kuin muut Euroo-pan valtiot. Keväällä 1789 Ranskan lakia säätävä kokous päätti laskea liikkeeseen 400 miljoonaa paperilii-raa (assignaattia); rahan vakuutena oli vallankumouksen aikana kirkolta takavarikoitu omaisuus.

Seuraavien vuosien aikana lakia

Maailman hyperinflaatiotVaikka taloustieteilijät eivät ole tunnustaneet ainoatakaan hyperinflaation määritelmää, löytyy taloudesta tiettyjä merkkejä, jotka viittaavat hyperinflaatioon.

Kulta edustaa edelleen lopullista maksun muotoa maailmassa ... paperiraha ei ole kriisitilanteissa hyväksyttävää. Kulta on hyväksyttävää aina ja kaikialla!

Alan Greenspan

Inflaatio 1923–24: Saksalainen nainen lämmittää uunia seteleillä, jotka palavat kauemmin kuin niillä ostettavat polttopuut.

MIKE HEWITT


Kultalehti Ilmoitus

säätävä kokous jatkoi suurten assig-naattimäärien liikkeeseen laskemista ja hintavalvonnan lisäksi säädettiin kuolemanrangaistus kaikille, jotka möivät seteleitä halvemmalla kuin kulta- ja hopealiiroja. Vuoden 1795 loppuun mennessä rahan määrä oli kasvanut 40 miljardiin ja laskettiin liik-keeseen uusi valuutta mandat, joka menetti 97 % arvostaan seuraavan kahden vuoden aikana. Vuonna 1797 molemmat paperivaluutat poistettiin käytöstä ja perustettiin uusi kultaan perustuva rahajärjestelmä.

Ranska kärsi pitkään maltillisesta inflaatiosta 1944–1960.

Puola (1922–1924, 1990–1993)

Puola on käynyt läpi kaksi hyperin-flaatiokierrettä. Ensimmäinen kesti 1922–1924, jolloin inflaatio nousi 275 %:iin. Kolmen vuoden hyperinflaation jälkeen vuonna 1994 suoritettiin ra-hauudistus, jossa vanha zloty korvat-tiin uudella kurssiin 1: 10 000.

Persian imperiumi (1294)

Tabrizin kaupungin paperirahan liik-keeseen laskemisella oli tuhoisat seu-raukset. Persian pääministeri Rashid al Din kuvaa Persian paperirahan histo-riaa kirjassaan ”History of the World” (”Maailman historia”).

Romania (2000–2005)

Heinäkuussa 2005 uusi leu korvasi vanhan leun kurssiin 1: 10 000.

Venäjä (1921–1922, 1992–1994)

Venäjä kävi läpi 213 prosentin inflaa-tion bolshevistisen vallankumouksen jälkeen ja uudestaan Neuvostoliiton jälkeisten uudistusten aikana vuonna 1992, jolloin vuosi-inflaatio kulminoi-tui 2 520 prosenttiin.

Zaire (1989–1996)

Yksi vuoden 1997 frangi vastasi 300 miljardia ennen vuotta 1989 liikkeellä ollutta dinaaria.

Saksa (1923–1924, 1945–1948)

Ensimmäisen maailmansodan aikana

Saksa lainasi ahkerasti, luottaen sii-hen, että kun he voittavat sodan, hä-viäjät pannaan maksamaan. Näiden velkojen lisäksi Saksaa odottivat myös sotakorvaukset. Nämä velat olivat yh-teensä suuremmat kuin kotimainen kokonaistuotanto. Vuonna 1923, kun Saksa ei pystynyt maksamaan sota-korvauksia, ranskalaiset ja belgialai-set joukot miehittivät Ruhrin alueen, joka oli Saksan tärkein teollisuusalue. Ilman omaa perustulolähdettään hal-litus päätti painattaa lisää rahaa, jol-loin hyperinflaatio alkoi. Pahimpaan aikaan kuukausi-inflaatio nousi 3,25 miljardiin prosenttiin, toisin sanoen hinnat kaksinkertaistuivat joka 49. tunti. USA-dollarin ja Saksan markan vaihtokurssi oli pahimpaan aikaan 80 miljardia.

Uusi ylimenokauden valuutta Ren-tenmark, jonka vakuutena oli maa- ja teollisuuslaitteiden kiinnitykset, pa-lautti vakuuden. Vuonna 1924 Reichs-mark korvasi Rentenmarkin ja vastasi sotaa edeltävää kultamarkkaa.

Saksa kärsi uudestaan korkeasta inflaatiosta toisen maailmansodan jälkeen. Virallisilla markkinoilla ruo-kakupongit ja luvat olivat tärkeäm-mät kuin raha, mustassa pörssissä rahan korvasivat savukkeet, saippua, lihasäilykkeet ja suklaa. Vuonna 1948 Reichsmark korvattiin Saksan mar-kalla, palkkojen ja hintojen sääntely lopetettiin ja suurin osa normitusjär-jestelmistä kumottiin.

Zimbabwe (1999–)

Zimbabwe on kärsinyt laukkaavasta inflaatiosta vuodesta 2000. Touko-kuussa 2006 inflaatio oli 1 193,5 pro-senttia ja syyskuussa 2007 jo 8 000 %. Joulukuussa 2007 keskuspankki laski liikkeeseen siihen asti suurimman se-telin nimellisarvoltaan 750 000 Zim-babwen dollaria. Tuskin kuukautta myöhemmin keskuspankki jo esitteli seuraavan suurimman arvon setelin – 10 miljoonan Zimbabwen dollarin suuruiset setelit, joiden arvo silloin

vastasi 2,6 euroa. Tavallinen hampu-rilainen maksoi tammikuussa 2008 15 miljoonaa Zimbabwen dollaria (4 €). Zimbabwessa on tämän päivän maailman nopein inflaatiotahti – vi-rallisesti 25 000 % vuodessa, mutta riippumattomat finanssilaitokset väit-tävät, että todellinen inflaatio nousee 150 000 prosenttiin vuodessa.

Taiwan (1940-luvun loppu)

Uusi Taiwanin dollari laskettiin liikkee-seen vuonna 1949 kurssiin yksi uusi 40 000 vanhaa Taiwanin juania vastaan.

Turkki (1990-luku)

Turkki kärsi koko 1990-luvun ajan pahasta inflaatiosta, joka lopuksi hal-vaannutti talouden ja johti talous-taantumaan vuonna 2001. Vuoden 2005 rahauudistuksessa laskettiin liik-keeseen uusi Turkin liira vaihtokurs-siin yksi uusi liira 1 000 000 vanhaa liiraa vastaan.

Chile (1971–1973)

Presidentti Salvador Allenden vallan aikana Chilen inflaatio alkoi kasvaa vuonna 1971 ja saavutti huippunsa, 508 prosenttia, vuonna 1973. Hype-rinflaation tuloksena syntyi ruokapula ja ylihinnoittelu. Taloudellinen ja yh-teiskunnallinen hätä huipentui vuo-den 1973 vallankaappaukseen, jossa demokraattisesti valittu Allende syös-tiin vallasta ja tilalle tuli sotilashallitus Augusto Pinochetin johdolla.

Ukraina (1993–1995)

Ukrainan hyperinflaatio nousi 1 400 prosenttiin kuukaudessa.

Unkari (1922–1924, 1944–1946)

Unkari on käynyt läpi kaksi hyperin-flaatiokautta. Unkarin inflaatio nousi prosenttiin1922–1924. Luku tuntuu vaatimattomalta verrattuna vuoden 1946 inflaatioon, 41,9 kvintiljoonia prosenttia, mikä on nykyhistorian hulluin. Sillä tasolla hinnat kaksinker-taistuivat joka 15. tunti. Vuoden 1946 heinäkuussa vuoden 1931 kultapengo maksoi 130 biljoonaa paperipengoa.

Valkovenäjä (1994–2002)

Valkovenäjällä vallitsi tasainen in-flaatio vuosina 1994–2002. Rahauu-distuksessa v. 2000 rupla korvattiin uudella ruplalla: yksi uusi rupla vastasi 2 000 vanhaa ruplaa.

Antiikin Rooma

Rooman ensimmäinen inflaatio ta-

pahtui toisen puunilaissodan aikana (218–201 eaa.), jolloin armeijan ra-hoittamiseksi vähennettiin kolikoiden arvoa.

Alkaen Neron vallan ajasta (54–68) Rooman keisareilla oli tapana vähen-tää kolikoiden jalometallipitoisuutta. Vuoteen 207 mennessä kolikoiden jalometallipitoisuus oli laskenut 4 prosenttiin. Keisari Diocletian laski liikkeeseen valtavan määrän kupa-rikolikoita, mikä johti hintojen nou-suun. Diocletian syytti kauppiaita ahneudesta ja antoi vuonna 301

ediktin, jolla kuulutettiin kiinteät hinnat ja niitä, jotka möivät kalliim-malla hinnalla, rangaistiin kuole-manrangaistuksella.

Kaikissa inflaatioissa Rooman valtakunnasta 218 eaa. Zimbab-ween vuonna 2007 ne ihmiset, jotka oikeaan aikaan onnistui-vat vaihtamaan paperin kultaan, säilyttivät omaisuutensa. Jäljelle jää miljoonan dollarin kysymys: ketkä ovat tässä luettelossa seu-raavat? Unkarilainen mies siivoaa setelit kaupungin kadulta.

Unkarin pankilla oli kyseenalainen kunnia laskea liikkeeseen maailman suu-rimman nimellisarvon seteli – 100 kvintiljoonaa pengoa.

Turkin miljoonan liiran seteli korvattiin v. 2005 uudella Turkin liiralla. Miljoona vanhaa liiraa vastasi yhtä uutta Turkin liiraa.

500 000 cruzeiron seteli laskettiin Brasiliassa liikkeeseen vuonna 1993.

50 miljardin Jugoslavian dinaari.

Ukrainan karbovanets: 100 000 karbovanetsin seteli oli käypä vuosina 1992–1996. Rahauudistuksen myötä otettiin käyttöön grivnat, joihin karbovanetsit vaihdettiin kurssilla 100 000: 1.

”Kulta on reaalisempaa kuin paperiraha. Raha säilyttää arvonsa niin kauan kuin sen saatavuutta rajoitetaan; kullan määrä taas on aina rajoitettu luon-nollisista syistä – paperia ja painomustetta puolestaan saa rajattomasti. Kultavarantoihin perustuva järjestelmä on paljon lähempänä modernia luonnon automaattisesti kontrolloimaa järjestelmää kuin raaka ja suhteel-lisesti epävakaa paperiraha.”

William Rees-Mogg, The Times -lehden päätoimittaja 1967–1981

Kultalehti


Ilmoitus

Vapaaehtoisen eläkkeen olisi oltava mahdollisimman riskitön investointi, jotta eläkkeelle siirtyvän hyvinvointi olisi taattu. Riskit ovat pieniä kun ta-lous on vakaa, inflaatio alhainen ja rahoitusmarkkinoiden kauppa järke-vää – tämänhetkistä taloustilannetta ei kuitenkaan voida pitää sellaisena.

Eläke- ja henkivakuutusrahastojen varat on sidottu rahaston tyypistä riippuen velkakirjoihin, osakkeisiin, rahoitusmarkkinavälineisiin, kiin-teistöihin, säästöihin ja muuhun vastaavaan omaisuuteen, mutta elä-kerahastot ovat enimmäkseen riip-puvaisia pörssien menestyksestä ja maailman talouden tapahtumista.

Viime kuukausien aikana on ollut

nähtävissä, miten USA:n kiinteistölai-nakriisi, öljyn hinnan kallistuminen ja arvopaperimarkkinoiden horjahtelut ovat vaikuttaneet koko maailman ta-louteen. Ei tarvitse olla taloustietei-lijä ymmärtääkseen, että maailman talouden tilanne on äärimmäisen monimutkainen ja että se vaikuttaa

myös suomalaisiin eläkerahastoi-hin. Yhdessäkään eläkevakuutuksen tuottavuustaulukossa ei ole kerrottu sitä, että pörssit voivat jonakin päivä-nä romahtaa totaalisesti. Mitä tapah-tuisi eläkkeille siinä tapauksessa, että näin todellakin joskus kävisi?

Koska kulta on pystynyt säilyttä-

mään arvonsa kaikkien maailman suurimpien talouskriisien aikana, sitä voidaan pitää pitkäaikaisena omaisuuden säilyttämismuotona ja se voidaan lukea alhaisen riskitason investointikohteisiin. Kullan hinta voi tuntua lyhyellä aikavälillä (pa-rin kuukauden sisällä) suhteellisen vaihtelevalta, mutta parin vuoden aikavälillä on nähtävissä sen selvä noususuuntaus. Kulta säilyttää aina tietyn arvonsa, eikä sen arvo putoa koskaan nollaan.

Eläkerahastoihin investoitaessa taatut tuotot ja tuloverovapautuk-set saattavat tuntua turvallisilta, mutta on otettava huomioon myös useita muita maksuja, joita ei vält-tämättä tule huomanneeksi heti. Eläkevakuutuksiin investoidusta rahasta menee kuluina esimerkiksi eläkevakuutuksen merkintäpalk-kio, hallinnointipalkkio, rahaston hallinnointipalkkio, hoitomaksu eläkeaikana, lunastuspalkkio ja niin edelleen. Kun otetaan huomioon myös inflaatio, saattaa syntyä tilan-

ne, jossa eläkevakuutusrahaston olisi tuotettava vähintään 7–9 pro-senttia vuodessa, jotta sijoittaja saisi rahansa takaisin. Nykyisessä talou-dellisessa tilanteessa tällaista tuot-tavuutta on hyvin vaikea saavuttaa ja voi syntyä tilanne, jossa jostakin investoinnista voi tulla hidas mut-ta varma rahansyöjä. Tämän lisäksi on otettava huomioon, että mikäli syntyy tarve nostaa rahaa eläkera-hastosta ennen eläkkeelle siirtymis-tä, summasta on maksettava vielä lisämaksuja.

Kullalla on useita etuja verrattuna muihin rahoitusvaihtoehtoihin. Kul-taan investoitaessa ei tarvitse mak-saa arvonlisäveroa eikä muitakaan lisämaksuja. Kullan hinnan kasvu kestää kasvavan inflaation. Kullan voi aina vaihtaa takaisin, joten sen omistajalla on hyvä kontrolli ja va-paus oman omaisuutensa suhteen.

Kulta on vaikeinakin aikoina var-ma investointi, joka takaa rauhalli-set eläkevuodet.

Kultaa voi tilata myös postitseSijoittaakseen kultaan ei enää tarvitse lähteä kotoa. Kultaa voi ostaa internetistä tai puhelimitse ja se lähetetään asiakkaalle vakuutettu-na postilähetyksenä mihin tahansa Suomessa. Postikuljetuksen hinta on noin 9-20 euroa riippuen paketin painosta ja vakuutusarvosta.

Kultakolikot ja -laatat voi valita Tavexin nettisivulla www.tavex.fi ole-vasta e-kaupasta, jossa voi tehdä myös tilauksen. Muutaman päivän kuluttua laskun maksamisesta asiakas saa postista ilmoituksen vakuute-tusta lähetyksestä.

Jos Internetistä tilaaminen ei ole mieluisaa tai mahdollista, kultaa voi ostaa myös puhelimitse soittamalla Tavexin konttoriin puh. 09 68 149 149. Samasta numerosta voi myös kysyä muita kultaan sijoittamista kos-kevia kysymyksiä.

Kulta – varma eläkevakuutusIhmisiä, joiden tulot eläkeiässä koostuvat pelkästään kansaneläkkeestä, on yhä vähemmän. Usein eläkettä halutaan kerryttää sijoittamalla henkivakuutukseen tai eläkerahastoihin. Tulevalle eläkeläiselle on tärkeää, että nyt säästetyt eurot ovat varmassa tallessa myös tulevaisuudessa.

*Japanin tonttimaahintaindeksi kuuden suurimman kaupungin pohjaltaLähde: DataStroam, Havor Analytics, Merrill Lynch

1366% 1324%1241%

954%882%

665%

529%467% 463%

161%

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

S&P 500

Nasdaq

Obligaatio

hinnat

Rakennuskusta

nnusindeksi W

TI

Hang Sengi indeksi

Dow “transp

ort”

Japanin

tontti

hinnat*

NikkeiKulta

heinä 82-elo 00 loka 90-

helmi 00 tammi 81-syys 98

helmi 00-heinä 05 heinä 70-

joulu 79

joulu 87-heinä 97

kesä 49-helmi 69 1. Vn 75-

3. Vn 90syys 82-joulu 89

heinä 99-täna

Kulla ralli võrreldes eelmistepikaajaliselt tõusnud hindadega

Merrill Lynchin analyysia

Kullan hintarallin vertailu muihin historian hintaralleihinJoillekin kullan ostajille on noussut mieleen kysymys, voiko kullan hinnan osalta olla kyseessä hintahuippu, jonka jälkeen hinnannousu ei enää ole mahdollinen. Tässä yhteydessä pitää katsoa Merrill Lynchin analyysiä, jossa kullan hinnan nousua on vertailtu muiden varallisuusmuotojen hinnannousuun, jossa on ansaittu yli-suurta tuottavuutta.

Alla oleva kuvio näyttää, että kullan hintaralli on vasta ensimmäisessä vaiheessaan, ja muihin suuren tuottavuu-den instrumentteihin verrattuna sen teoreettinen nousumahdollisuus on vielä yli 1 000 prosenttia.

”Vuoden 2008 alusta lähtien, eläkerahastojen tuotoista on menetetty 1,5 miljardia (1 500 000 000) dollaria osakemarkkinoiden myötä 11 suurimman eläkerahaston markkinoiden osalta. Vaikka edellisten vuosien tuottojen kasvu on ollut lupaavaa, tämän kuun tapahtumat muistuttavat sijoittajia riskinkartoituksen ja varojen hajauttamisen merkityksestä. Tämä trendi on jatkuva.”

Roger Urwin, Watson Wyatt Worldwide -sijoituskonsultointiyhtiön johtaja

”Uskon, että kultaharkkokauppa saavuttaa päätepisteensä kun sijoitustensa varantotietoihin väsyneet valtiolliset sijoitusrahastot lopulta alkavat hankkia kultaa – luultavasti korkeampaan hintaan kuin 3 000 dollaria unssilta.” (AMS)

Marc Faber, kuukausittaisen Gloom Boom & Doom -investointiraportin julkaisija

Kuinka säilyttää omaisuutensa?

Sijoittajan elämän kaksi vaihetta

I. vaihe, jossa ei ajattele rahan olemusta. Raha on vaihtoväline, arvon ylläpitäjä tai tavara, jota

ostetaan ja myydään – se ei ole tärkeä. Tärkeää on se, että sitä olisi paljon!

II. vaiheessa ihminen alkaa ajatella, kuinka voisi säilyttää ansaitut rahat myös tuleville su-kupolville. Erään Englannissa tehdyn tutkimuk-sen mukaan ihmiseltä katoaa vaikutin tienata lisää rahaa, kun hänellä on keskimäärin 1,5 mil-joonaa Englannin puntaa (~2 miljoonaa euroa)

– se on hetki, jolloin ihminen voi sallia itselleen kaiken jokapäiväiseen elämään tarpeellisen.

Varallisuuden säilyttämisen kultai-nen sääntö

Varallisuus kannattaa pitää kolmessa osassa. 1. osa, joka tuottaa ja jonka varassa elää.

Esimerkiksi asunnot, joilla ei ole pankkilainaa ja joiden vuokraaminen tuottaa jatkuvaa tuloa.

2. osa, jonka arvo kasvaa. Esimerkiksi tietyt osakkeet, jotka ovat nousseet hyvin ja joilla on jatkuvasti hyvä potentiaali nousta.

3. osa, jonka saa kantaa mukanaan ja joka ei häviä. Esimerkiksi fyysinen kulta.

Lukijakysymys

PAAVO PAUKLIN

E-KAUPPA

Jatka maksamaan

Täytä yhteystietosi, valitse toimitus-tapa ja paina2

Tarkista tilauksesi, paina

Nyt voit tulostaa tilauksesi ja se lähetetään myös sähköpostiisi. Tilauksesi on lähetetty!

Lähetä tilaus3

Maksa tilauksesi tunnin kuluessaPankkisiirto tulee tehdä työpäivän aikana yhden tunnin kuluessa tilauksen tekemisestä.Pankkien ollessa suljettuina tai kun suoritus tulee toisesta rahalaitoksesta, hyväksymme seuraavan pankkipäivän aamuun klo 10.30 mennessä kirjatut maksut.

4

1 Valitse tuote ja paina Merkitse haluttu määrä mieleisenkoon viereen ja

KATSO HINTA

LISÄÄ OSTOSKORIINKun haluat lisätä tuotteita ostoskoriin, mene takaisin tuotesivuille ja toista edellinen vaihe.*

Kulta lähetetään vakuutettuna lähetyksenä postin kautta.5Tai voitte noutaa sen itse toimipaikastamme.


Kultalehti Ilmoitus

Kullan hinta ei ole riippuvainen yhden yrityksen johdon päätöksistä, vaan se liittyy ennemminkin maailmalla ta-pahtuviin prosesseihin. Kullan hinta ei riipu ainoastaan Suomen talouske-hityksestä, ja siksi on järkevää tasapai-nottaa paikallisia riskejä sijoittamalla osa varallisuudestaan kultaan.

Kullalla on turvallisuusarvo

Kultaan sijoitettaessa suositellaan ehdottomasti fyysistä kultaa, koska elektroniselta kullalta eli nykykie-lellä e-kullalta puuttuu hyvin oleel-linen ominaisuus – turvallisuusarvo. Esimerkiksi Viron viime vuoden ko-

kemuksista tiedämme, kuinka haa-voittuvainen koko e-maailma voi olla. Jos jotakin sattuu Suomessa, voi olla hyvin vaikeaa päästä käsiksi varallisuuteensa. Ja jos jotakin ta-pahtuu maailmanlaajuisilla markki-noilla, on e-kulta vain kaunis tieto jossakin sijaitsevasta varallisuudes-ta, jonka saaminen käsiin voikin jää-dä unelmaksi. Samalla voi itse valita fyysisen kullan sijoituspaikan ja se on koko ajan todella olemassa.

Kulta on erittäin hyvä turvasijoi-tus, koska se on säilyttänyt arvonsa myös poikkeustilanteissa, ja jopa kasvattanut sitä. Tämä sijoitus ei ka-toa myöskään hallitusjärjestelmän muuttuessa.

Nimetön sijoitus

Kultasijoituksen tärkeimpiä avainsa-noja on nimettömyys. Kultaa osta-neen henkilön ei tarvitse pelätä, että julkisesti ryhdytään arvioimaan hänen ostamaansa varallisuuttaan. Valitetta-vasti kateus ja naapurin omaisuuden laskeminen eivät ole kadonneet mi-hinkään yhteiskunnasta.

Osa sinne, osa tänne, osa kultaan

Viisas sijoittaja ei koskaan pidä koko varallisuuttaan yhdessä kohteessa. Fyysisen kullan osuus sijoituksista voi-si olla 15–30 prosenttia.

Kaksi yleisintä tapaa sijoittaa kul-taan, ovat kultalaattaan tai erilaisiin kultakolikoihin sijoittaminen, joista jälkimmäisissä kullan hinnanmuu-tosten lisäksi myös numismaattinen arvo voi nousta.

Likvidi koko maailmassa

Kulta on likvidi koko maailmassa, ja sitä ostetaan melkein kaikissa maail-man valtioissa – tiukkoja rajoituksia on ainoastaan totalitaarisissa yhteis-kunnissa. Kullan hinta on sidottu maailmanmarkkinahintaan, mikä takaa kullan likviditeetin myös käy-tännössä.

Sijoittaminen kultaan Suomessa

Suomessa sijoituskullan myynti on tähän saakka jäänyt ansaitsemat-tomasti taka-alalle. Kultaa sijoitus-kohteena on Suomessa ollut tarjolla

viimeisen kolmen vuoden ajan Tavex Oy:n toimesta.

Tavex toimii nk. kultapankin pe-riaatteella, eli yritys sekä myy että ostaa kultaa. Kultaa voi ostaa myös internetistä osoitteesta www.tavex.fi. Kulta lähetetään asiakkaalle pos-titse vakuutettuna lähetyksenä.

Euroopan unionissa sijoituskulta-kauppa on verovapaata sijoittamisen edistämiseksi. Sijoituskultaa (jona pidetään vanhoja kolikoita, joiden kultapitoisuus on vähintään 900 ja nykykultaa, jonka kultapitoisuus on vähintään 999 ) ostettaessa ja myytä-essä ei peritä arvonlisäveroa.

Kullan ostamiseen ja myymiseen ei tarvita erityislupaa. Pitää vain tul-la Tavexiin, ja ottaa mukaansa hen-kilöllisyyden todistava asiakirja, jos kyseessä on suurempi kauppa. Tavex toimii Suomen lisäksi myös Ruotsis-sa, Virossa ja Latviassa ja takaa tar-joavansa toimialueensa edullisimpia hintoja.

Sijoita osa varallisuudestasi kultaanSijoitettaessa on tärkeää käyttää erilaisia sijoitusmuotoja ja hajauttaa riskejä. Suomessa suhteellisen vähän levinnyt mahdollisuus on sijoittaa jalometalleihin; klassisin muoto on tietenkin kulta.

LAURI HAASMA

Mutta kullan hinnannousu ei johdu vain uhkatiloista. Se on ollut ihmis-kunnan yleisin raha yli 6 000 vuotta. Kulta syrjäytettiin pakkovallalla 1900-luvun alkupuolella, barbaaristen maa-ilmansotien yhteydessä – näin valtiot rahoittivat kasvavia kulujaan inflaa-tiolla. Tilanne on kuitenkin käänty-mässä ja kulta kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän.

Kullan suosio kasvaa

Kiinalaiset, japanilaiset ja intialaiset säästävät yhä enemmän kullassa, samoin lisääntyvässä määrin myös amerikkalaiset ja eurooppalaiset. Kul-lan omistaminen oli laitonta Yhdysval-loissa vuosina 1933–75, ja useimmissa Euroopan maissa sijoituskultaan koh-distui 22 prosentin arvonlisävero vuo-teen 2000 saakka.

Kirjoitushetkellä katsottuna kullan dollarimääräinen hinta on noussut yli 50 prosenttia vuodessa, mikä ei johdu vain korukysynnästä tai teolli-sesta käytöstä. Yhdysvalloissa raivoaa pitelemätön luottokriisi, joka uhkaa imaista koko maailmantalouden syö-vereihinsä.

Osakemarkkinat ovat kärsineet suuria menetyksiä rahoitusmarkki-noiden vaikeuksien vuoksi. Kyse ei ole vain emotionaalisesta paniikista: maailman suurimmat pankit ovat vaikeuksissa. Luottomarkkinat ovat kriisiytyneet tappiollisten subprime-asuntoluottojen takia, mutta korkea-riskisiä johdannaiskauppoja on tehty paljon enemmän.

Osakkeet eivät ole turvallinen si-joituskohde näinä aikoina, kun pelko

tulevista huonoista uutisista leviää ympäri maailman. Jopa korkosijoi-tukset ovat epävarmoja, koska moni suuryritys on sekaantunut arvaamat-tomiin johdannaiskauppoihin. Mark-kinat ovat täynnä aikapommeja, joista suurin osa on yhä laukeamatta.

Keskuspankeilla on vain yksi vas-taus rahoitusjärjestelmää kalvavaan luottokriisiin – elvyttää kuolevaa po-tilasta aggressiivisella rahapolitiikalla. Ehkä se onnistuu, ehkä ei. Vain yksi on varmaa: inflaatio kiihtyy edelleen, ja sen seurauksena kullan nousupaineet kasvavat.

Kulta suojaa varallisuutta

Useimmat sijoittajat pelkäävät aja-tella näitä uhkakuvia. He rajoittuvat osakkeisiin, korkoihin ja kiinteistöihin – sijoituskohteisiin, jotka heikkenevät talouden ajautuessa lamaan. Näkö-kulma ei ota huomioon sijoituksia, jotka hyötyvät talouden kriisiytymi-sestä.

Kulta on juuri sellainen kohde. Vuodesta 2000 kullan hinta on nous-sut lähes jatkuvasti, erityisesti viime vuosina. Sen sijaan vakaimmatkin osakkeet Yhdysvalloissa (S&P 500 -in-deksi) ja Helsingin pörssin yleisindeksi ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2000.

Ero kullan ja osakkeiden välillä on erityisen vahva, jos katsotaan viime vuoden kehitystä. Pörssikurssit ovat olleet vaikeuksissa ja lähteneet ro-mahtamaan viime kuukausina, kun huonot uutiset Atlantin toiselta puo-len lisääntyvät. Samaan aikaan kulta on vauhdittanut nousuaan.

Kulta on yhä edullista

Jotkut väittävät, että kultaan ei kan-nata sijoittaa, koska se on jo kallista. Väite on vailla perustaa, koska se unohtaa inflaation vaikutuksen hin-toihin. 1970-luvulla syntyi suuri lama, ja dollari uhkasi romahtaa, minkä seu-rauksena kulta nousi räjähdysmäises-ti silloiseen huippuunsa, 875 dollaria troy-unssista. Tänä vuonna kyseinen nimellishinta ylitettiin.

Vuoden 1980 jälkeen dollari on menettänyt arvoaan moninkertai-sesti. Jos katsotaan kullan hintakehi-tystä nykydollareissa mitattuna, niin vuoden 1980 huippu olisi noin 2 378 dollaria tänä päivänä. Lisäksi on syytä muistaa, että virallinen kuluttajahin-tainflaatio aliarvioi rahan heikkene-mistä kasvavassa taloudessa. Kulta on siis yhä edullista.

Teoriassa kulta voisi halventua ku-ten 1980-luvulla, mutta nyt tilanne on aivan toisenlainen. Kulta lähti sil-loin alamäkeen, koska Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Paul Volcker pysäytti rahakannan kasvun ja antoi korkojen syöksyä lähelle 20 prosentin tasoa. Tällainen politiikka olisi itse-murha nykyoloissa, kun amerikkalai-set ovat ylivelkaantuneita. Se tuhoaisi Yhdysvaltain talouden moneksi vuo-deksi.

On myös totta, että osakkeidenkin on pakko nousta joskus. Mutta mil-loin? Alaspäin voidaan mennä vielä paljon. Moni arvelee, että taantuma kestää enintään 0,5–1,5 vuotta, ja sitten kaikki on taas kunnossa. Mutta mitä jos syntyy oikea lama, joka kestää pitkään? Vuoden 1929 lamasta USA toipui vasta vuoden 1940 jälkeen. Ja-panin Nikkei-indeksi oli huipussaan (38 957) 18 vuotta sitten, ja siitä ollaan yhä noin 23 000 pisteen päässä.

Ongelmat ovat yhä korjaamatta, jo-ten odotettavissa on erittäin huonoja uutisia sekä lyhyellä että keskipitkällä

tähtäimellä. Kulta on helppo ja teho-kas suoja laman aiheuttamia tappioi-ta vastaan.

OSKARI JUURIKKALAKirjoittaja on makrotalouskonsultti

ja Kultainfo.com -sivuston päätoimittaja.

Kulta – sijoittajan suoja lamaa vastaanKulta tunnetaan turvasatamana inflaatiota, dollarin heikkenemistä ja sotia vastaan. Mitä enemmän keskuspankit painavat monopolirahaa, sitä enemmän dollarit ja eurot heikkenevät, ja reaalisen omaisuuden arvo nousee. Kulta on luonnonmateriaaleista erityisen sopiva arvon säilyttäjä.

0

50

100

150

200

250

300

350

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2000

=10

0

Kulta vs. osakkeet 2000-2008

Gold (USD)

S&P 500

OMX Helsinki

© Oskari Juurikkala www.Kultainfo.com

Lähteitä:Kulta: WorldGoldCouncilS&P: Robert ShillerOMX: Suomen Pankki

80

90

100

110

120

130

140

150

2007

helm

i

maa

lis

huht

i

touk

o

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

2008

Tam

mik

uu20

07=

100


Gold (USD)

S&P 500

OMX Helsinki



0

500

1000

1500

2000

2500

1971

1974

1977

1980

1983

1986

1989

1992

1995

1998

2001

2004

2007

Kullan hinta 1971-2008

Kultain�aatiokorjattuna(USD 2007)

Kultanimellishintaisena(USD)


Lähteet:Kulta: WorldGoldCouncilCPI (USA): Robert Shiller

0

50

100

150

200

250

300

350

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2000

=10

0


Gold (USD)

S&P 500

OMX Helsinki



80

90

100

110

120

130

140

150

2007

helm

i

maa

lis

huht

i

touk

o

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

2008

Tam

mik

uu20

07=

100


Gold (USD)

S&P 500

OMX Helsinki



0

500

1000

1500

2000

2500

1971

1974

1977

1980

1983

1986

1989

1992

1995

1998

2001

2004

2007






0

50

100

150

200

250

300

350

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2000

=10

0


Gold (USD)

S&P 500

OMX Helsinki



80

90

100

110

120

130

140

150

2007

helm

i

maa

lis

huht

i

touk

o

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

2008

Tam

mik

uu20

07=

100


Gold (USD)

S&P 500

OMX Helsinki



0

500

1000

1500

2000

2500

1971

1974

1977

1980

1983

1986

1989

1992

1995

1998

2001

2004

2007






Kultalehti


Ilmoitus

Sijoituskohteina edullisimpia ovat 100-grammaiset laatat, pienemmät ovat aavistuksen verran kalliimpia valmistuskustannuksiltaan, ja isom-mista laatoista ei tule hintavoittoja. Kolikoista voi valita joko uusia tai his-toriallisia.

Historiallisilla kolikoilla saa kullan edullisesti Historiallisten kolikoiden kultapitoi-suus on 900, koska aikanaan käytössä olleiden kolikoiden piti olla kestäviä. Yleensä Tavex myy myyntikonttoreis-saan historiallisia kolikoita, joiden hin-ta on mahdollisimman lähellä kullan maailmanmarkkinahintaa. Olemme myös ostaneet eri valtioiden kolikoita, jotta voimme tarjota mahdollisuuden sijoittaa numismaattiseen arvonnou-suun.

Meillä on tarjolla Ranskan, Iso-Britannian, Italian, Belgian, Saksan, Tunisian ja Unkarin kolikoita 1800- ja 1900-luvuilta. Tarjolla olevien koli-koiden luettelo muuttuu jatkuvasti. Myynnin lisäksi Tavex ostaa kultaa takaisin, ja myyntiluettelossamme olevilla kolikoilla on aina myös osto-hinnat.

Nykyisten sijoituskolikoi-den standardi on unssi kultaa Sijoitettaessa nykypäivän kolikoihin, on tärkeää tietää, että kaikkein edul-lisin ja nykyään klassisin sijoitusko-likko on yhden unssin kultakolikko. Pienemmät kolikot on tarkoitettu lähinnä muistoiksi ja lahjoiksi, koska niiden valmistuskustannukset ovat suhteessa korkeammat.

Nykyaikaisten sijoituskolikoiden kultapitoisuus on 999,9, koska niitä ei ole ajateltu käyttörahoiksi. Uusis-ta kolikoista suosittelemme Austra-lian Lunareita ja Kiinan Pandoja.

Australian Lunareissa yhdistyvät sijoitus- ja numismaattinen arvo Australian rahanlyöntilaitoksen Perth Mintin kiinalaiseen kalenteriin pohjautuvan Lunar-sarjan 1996–2007 kolikoiden valmistus päättyi viime kesänä. Kiinalaisessa kalente-rissa on 12 vuoden syklit, ja Perth Mint onkin jo useamman vuoden ajan laskenut liikkeelle kolikoita, joissa on jokaisena vuonna ollut ky-

seisen kiinalaisen kalenterivuoden eläimen kuva.

Yhden unssin kolikoita, joihin si-joittamista pidetään perinteisesti ar-vokkaana, valmistettiin joka sarjassa eli ko. eläimen kuvalla varustettuna korkeintaan 30 000 kappaletta. Ai-kaisemmin on jo lopetettu lohikäär-meen (v. 2000), hevosen (2002) ja käärmeen vuoden (2001) kolikoiden valmistus, koska 30 000 kappaleen raja on saavutettu.

Aikaisemmin lyötyjen kolikoiden hinnat ovat tällä hetkellä jopa 5–50 prosenttia korkeammat kuin kullan hinnan perusteella myytävien ko-likoiden hinnat. Tavex myös ostaa takaisin lohikäärmeen ja hevosen vuoden kolikoita huomattavasti korkeampaan hintaan.

Vuoden 2008 alussa tuli myyntiin Lunar II -sarjan ensimmäinen kolik-ko, jossa on rotan kuva.

Kiinalaiset pandakolikot ovat Euroopan kysytyimmät Kiinalaisten Panda-kolikoiden ul-konäkö muuttuu vuosittain, ja nii-den lyöntimäärä on rajoitettu, tällä kertaa 160 000 kolikkoon. Näiden-kin suhteen on odotettavissa van-hempien vuosikertojen kolikoiden hinnannousua. Tavexilla on oikeus myydä Euroopassa kiinalaisia Pan-da-kultarahoja, joita pidetään maa-ilman kauniimpina kolikoina.

Tarjoamme myös tunnettuja si-joituskolikoita, kuten US Eagle ja US Buffalo, Kanadan Maple Leaf, Etelä-Afrikan tasavallan Krugerrand jne.

Unssimääräisten kolikoiden lisäk-si tarjoamme erisuuruisia kolikoita sekä Lunar- että Pandasarjasta, mut-ta myös muita tunnettuja kolikoita kuten Krugerrandit, Maple Leafit

jne., jotka sopivat lahjaksi tai muis-toksi, mutta miksei ensimmäiseksi sijoitukseksi esimerkiksi perijälle. Vuoden 2008 alussa tuli myyntiin

myös Maple Leaf -kultaraha, jonka kultapitoisuus on 99,999 %, eli se on tähänastisista puhtain.

On edullista ja turvallista sijoittaa kultaanSijoittaminen kultalaattoihin edellyttää, että halutaan panostaa kullan hinnanmuutokseen.

MAREK VISKMAN

Iso-Britannian huntupäinen Viktoria

Unkarin Frans Joosef I Italian Viktor Emmanuel II

Vuonna 1997 ekonomisti Robert Mundell ennusti, että kullasta tulee osa kansainvälistä rahajärjestelmää 2000-luvulla. ”Se mikä meiltä tänään puuttuu, on universaali valuutta – standardiarvo, linkki menneen ja tulevan sekä eri ihmisrotujen välillä... Kullan puuttuminen rahajärjestelmästämme tekee tästä juuri päättyvästä vuosisadasta ainutlaatuisen verrattuna kymmeniin seuraaviin vuosisatoihin”, Mundell sanoi ottaessaan vastaan Nobelin talouden palkintoa vuonna 1999.

Robert Mundell, Talouden Nobel-palkinnon voittaja, 1999.

Missä kultaa myydään

Tavexin lisäksi?Suomessa kultaa voi myydä ta-kaisin Tavex Oy:n lisäksi Rasmus-sen Oy:ssä, Holmasto Oy:ssä sekä useimmissa kultasepänliikkeissä.

Myymisen yhteydessä on tärke-ää vertailla kullasta tarjottuja hin-toja, koska ostajat eivät aina sido kullan hintaa sen maailmanmark-kinahintaan, ja saattavat tarjota todellista kullan arvoa olennaisesti pienempää summaa. Tällöin hen-kilö, joka ei ole perillä asioista, voi menettää huomattavia summia. Tavexin nettisivulla www.tavex.fi on aina päivitetyt osto- ja myynti-hinnat.

Useissa maissa investointikullan

kauppa on hyvin yleistä; Lontoon, Brysselin, Zürichin, Hongkongin, New Yorkin tai Singaporen keskus-tassa ei tarvitse etsiä puoltakaan tuntia, kun jo löytyy jokin pankki tai yritys, joka vaihtaa kultaa rahaksi.

Kultaan investoineen ei siis tar-vitse murehtia, onko hankittua kul-taa mahdollista myydä eteenpäin tarvittaessa.

Mistä voi lukea lisää kullasta?

Muutamat linkit:www.kitco.comwww.dollarcollapse.comwww.financialsense.comhttp://form.dailyreckoning.comwww.kultainfo.comwww.321gold.com

Lukijakysymys

HELSINGISSÄFabianinkatu 12Puh: +358 9 68 149 149 Sähköposti: [email protected] Skype: tavex.fi www.tavex.fi Avoinna: Ma-Pe 9:00-18:00,La 10:00-16:00, Su - suljettu

TUKHOLMASSASmålandsgatan 9Puh: +46 8 678 20 30Sähköposti: [email protected]: tavexabwww.tavex.se Avoinna: Ma-Pe 9.00-18.00La-Su - suljettu

Lisätietoa kullasta ja kultalehdestä: Tavex Oy

Vaihda valuuttaa Tavexissa Parhaat kurssit Helsingissä Ei välityspalkkiota Saman rahan edestä enemmän Paremmat kurssit suuremmista summista

Katso lisää www.tavex.� tai soita 09 68 149 149

Nopein ja helpoin rahan PIKASIIRTO Suomen, Viron ja Ruotsin välillä 5 minuutissa.

KultavisaVastaa seuravaan kysymykseen ja voita 5g puhdasta kultaa.

Kuinka suuri on Suomen valtion kultavaranto? a. 155 200 kg b. 49 100 kg c. 200 kg

Apua vastaukseen löytyy osoitteesta www.tavex.fi. Lähetä vastaus ja yhteystie-tosi sähköpostiosoitteeseen [email protected] viestin aiheena „Kultalehti”. Kaikkien oi-kein vastanneiden kesken arvotaan 5g puhdasta kultaa. Vastausten tulee olla perillä 26.03.08 ja arvonta suoritetaan 27.03.08. Voittajan nimi julkaistaan arvonnan jälkeen nettisivuillamme ja hänelle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.

Kiinan Panda

kultalehti no.2

Documents