kuinka tavoitamme tulevaisuuden kuluttajan?...vajaa viidennes (17 %) on eri mieltä. t ytöille on...

MISTÄ ON HYVÄ PALVELU TEHTY?

KRITIIKKIIN VASTAAMINEN VAATII TAITOA

FAZER SAI JUURI OIKEANLAISEN LIHAPULLAN

Kuinka tavoitamme tulevaisuuden kuluttajan?

1/2015

32

34 25

LIHAN MESTARIT

Porsaan leikkaamisen salat .............. 38

Nyt tuunataan maksalaatikosta tikkareita .......................................... 44

Mestari Forsman tekee valmisruoasta gourmet’ta ................. 46

TÄSSÄ JA NY T

Suomalaiseen joulupöytään päästetään nyt myös bataatti .............. 9

Sikke Sumari ja valituksen vastaanottamisen jalo taito ...............25

Käsisuudelma kiitoksena ja muita unohtumattomia palvelukokemuksia ........................... 34

TÄSSÄ NUMEROSSA

Laatuvastuusta on syytä olla ylpeä

Kotimaisuus = turvallisuus ja laatu

Herkut tulevaisuuden menestys- konseptiinKuluttajien tarpeet ovat pirstaloituneet. Yksi hakee edullisinta tuotetta, toinen tiettyä brändiä, kolmas haluaa hankkia tavaransa mahdollisim-man vaivattomasti. Mitä kuluttajille siis kannat-taa tarjota?

Ostopäätöksiin ei päästä kiinni lukujen kautta, vaan ymmärtämällä, mitä kuluttajan päässä tapahtuu. Kuluttajien valinnat pohjaavat loogisen ajattelun ja järkisyiden sijaan intuitioon. Tarjon-nan pitäisikin pohjautua tunteeseen.

Markkinarakoa olisi nyt etenkin ratkaisuille, jotka helpottavat kuluttajan arkea.

– Kiireen kasvaessa kuluttaja kaipaa ruokia, joita on nopeampi valmistaa ja jotka sopivat arjen tiukkaan aikaikkunaan, TNS Gallupin toimiala-johtaja Päivi Kauppinen toteaa.

10

36Kaupan kannattaa hyödyntää tavarantoimittajien asian- tuntijuutta.

4 40

NÄKÖALOJA PAREMPI PALVELU

Muutoksen tuulet puhalsivat Siwojen leikkelehyllyt uuteen uskoon ................................... 20

HYY Ravintoloissa opiskelijat syövät vastuullisesti tehtyä ruokaa ................................................22

Citymarket-kauppiasta motivoi intohimo ruokaan ............................. 30

Hienosäädöllä tehtiin maukkaampi lihapulla .............................................32

KUMPPANUUTTA

”Yhteistyö pienentää kaikkien riskiä” .................................. 17

Pyramidin huipulla rakennetaan uutta liiketoimintaa ...........................18

Infotiimi kerää tietoa kuluttajien toiveita ja tarpeista ........................... 28

Apua liiketoiminnan nousukiitoon ..................................... 26

Kutsu meidät käymään, ehdottaa Tuomas Sorri ...................... 29

HYVÄ RUOKA Näköaloja Atrian kumppaneille 1/2015

Julkaisija: Atria Suomi Oy, Atriantie 1, Nurmo | Läkkisepäntie 23, Helsinki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111 | www.atria.fi | [email protected] | Päätoimittaja: Antti Paavilainen, Atria Suomi Oy Työryhmä: Hanne Kortesoja, Sanna Päällysaho, Paula Ristola, Tarja Sillanpää | Toimitus ja konsepti: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, tuottaja Merja Haverinen | Ulkoasu: Marker Creative Oy | Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, lokakuu 2015 | Painosmäärä: 8 500 kpl | ISSN: ISSN 1797-6375 | Osoitelähde: Atrian asiakas- rekisteri | Tilaukset ja osoitteenmuutokset: [email protected] | Kannen kuva: Jasmin Rauha Kuvituskuva: Kati Närhi

Hyvän ja turvallisen ruoan tuottaminen on taidetta Lue lisää Atrian blogista: atria.fi/blogi

Kalkkunakastike ja muut ammattilaisen sesonkiruokaohjeet: atriafoodservice.fi/ ruokaohjeet

Atrian liha tulee aina suomalaiselta maatilalta: atriagroup.com/yritysvastuu/

Suuri suomalainen kansainvälisestikinAtria Suomi Oy on osa Atria-konsernia. Atria on voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä, suomalainen elintarvikealan yritys. Se on suu-rin lihanjalostaja Suomessa ja yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venä-jällä ja Baltian alueella.

Atria-konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 1 426 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 4 715 henkilöä. Konserni jakaan-tuu neljään liiketoiminta-alueeseen: Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia. Suurin on Atria Suomi, jonka liikevaihto vuonna 2014 oli noin 946 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 2 376.

Atrian juuret ulottuvat vuoteen 1903, jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta. Konsernin emo yhtiön, Atria Oyj:n, osakkeet noteerataan Helsingin Arvopaperipörssissä.

Hyvä Ruoka 32 Hyvä Ruoka

ATRIALTA ALKUPALAT

Usein puhutaan, kuinka teollisuus ja kauppa tekevät keskenään hyvää yhteis-työtä. Tavoitteena on löytää prosessiin tehokkaampia toimintamalleja, tuo-reutta parantavia elementtejä ja esimer-kiksi toimitusvarmuutta edistäviä teki-jöitä. Näin on tehtykin, tehdään edelleen – ja niin pitääkin.

Tämä ei pelkästään riitä. Maailma muuttuu ja ihmisten käyttäytyminen muuttuu: Väki vanhenee, tuloerot kas-vavat, kaupungistuminen lisääntyy, eri etnisten ryhmien painoarvo yhteiskun-nassa kasvaa ja digitalisoituminen ravis-telee totuttuja toimintamalleja.

On nähtävissä, että erityisesti digita-lisoitumisen myötä valta on siirtymässä enenevässä määrin brändiltä ja kaupalta kuluttajalle. Digitaalisessa maailmassa kuluttajat kykenevät salamannopeasti hankkimaan tietoa hinnoista, laadusta, valikoimista ja lähes kaikesta, mikä vai-kuttaa siihen, mitä he ostavat, milloin ostavat, mistä ostavat ja miten ostavat. Menestyäksemme tulevaisuudessa mei-dän on pystyttävä tuottamaan sellaista palvelua, josta loppukäyttäjä kokee saa-vansa lisäarvoa ja josta hän oikeasti piit-taa.

Uskallan väittää, että Atria on Suo-men paras asiantuntija edustamiensa tuoteryhmien osalta. Tunnemme kulut-tajamme, seuraamme tarkasti tuote-ryhmiemme segmenttitason muutok-sia markkinassa ja haistamme niihin liittyviä trendejä. Pyrimme jatkuvasti innovoimaan tuotteita ja tuomaan rat-kaisuja kuluttajan arkeen. Kaupparyh-mät puolestaan pystyvät hyödyntämään kassajärjestelmistään ja kanta-asiakas-

tiedoista keräämäänsä dataa ja ovat näin lähellä loppukäyttäjää. Lisäksi niin teol-lisuus kuin kauppakin hankkii moninai-sia kuluttajatutkimuksia erilaisiin kehi-tystarpeisiin.

En kiistä, etteikö hinta olisi keskeinen tekijä teollisuuden ja kaupan välisessä neuvottelussa. Huomionarvoista kuiten-kin on, että menestyvimmät kaupan ryh-mittymät Euroopassa ovat istuneet tava-rantoimittajan kanssa samalle puolelle pöytää. Tämä on keskeinen trendi.

Kaupat ja tavarantoimittajat ovat yhdessä pohtineet, miten voidaan par-haiten hyödyntää molempien osapuolten tiedossa olevaa dataa. Kuinka kehitetään tuoteryhmien ja kaupankäynnin meka-nismeja – kaupparyhmän tai ketjun kon-septeja kunnioittaen – siten, että kulut-taja on tyytyväinen. Tähän meidän tulisi pyrkiä laajemmin myös Suomessa. Dataa on osapuolilla paljon, mutta sen opti-maalinen käyttö on vielä vaillinaista.

Parhaaseen lopputulokseen päästään lisäämällä avoimuutta ja tunnustamalla se tosiseikka, että tavarantoimittaja on edustamiensa tuoteryhmien paras asian-tuntija. Avaamalla nykyistä yksityis-kohtaisemmin omia ketju- ja tuoteryh-mätasolle meneviä tavoitteita kauppa saisi tavarantoimittajista enemmän irti. Meillä molemmilla on loppujen lopuksi tähtäimessä sama maali – myydä kulut-tajalle enemmän. Tämän tulisi olla yhtei-nen missiomme.

Antti PaavilainenJohtaja, myyntiAtria Suomi Oy

YHTEINEN MISSIO

Menestyvimmät kaupan ryhmit-tymät ovat istuneet tavarantoimittajan kanssa samalle puolelle pöytää.”

Liha on parhaita ja monipuolisimpia proteiinin lähteitä. Lihan proteiini sisältää oikeassa suhteessa kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja.

Proteiinin tarve vaihtelee aktiivisuuden mukaan. Paljon liikkuvalla proteiinia kuluu erityisesti lihasmassan rakentamiseen, mutta proteiinin riittävä saanti tehostaa myös suorituskykyä ja harjoituksesta palautumista. Proteiinipitoinen ruoka suojaa myös lihaksia, ettei niiden omaa proteiinia kulu energiaksi.

Lihassa on proteiinia 13–21 prosenttia lihalaadusta riippuen. Kuntoliikkujan olisi hyvä saada noin 80–100 grammaa proteiinia päivässä. Esimerkiksi 70-kiloinen koh-talaisesti liikuntaa harrastava aikuinen saa puolet päivittäisestä proteiinitarpeestaan, kun hän syö 150 grammaa broilerifileetä tai naudanlihapihvin.

Lähde: Lihatiedotus, 2015

Liikkeeseen voimaa

Kuntoliikkujan olisi hyvä saada noin

80–100grammaa proteiinia

päivässä.

4 Hyvä Ruoka Hyvä Ruoka 5

KOTIMAINEN SUPERFOODI ON PARASTA!Tuoreus on raaka-aineissa valttia. Mustikka ja mustaherukka ovat kotimaista superfoodin aatelia, joka pesee tuoreudellaan kaukomaiden ihmeitä tekevät marjat. Mitä tuo-reempaa ruoka on, sen paremmin siinä on ravintoaineet tallella. Ja kun valitsee kotimaisen, saa taa-tusti tuoretta. Esimerkiksi kotimai-nen lakka, tyrni, mustaherukka ja ruusunmarja peittoavat c-vitamii-nipitoisuudellaan kaikki tuonti-hedelmät. Eniten c-vitamiinia on ruusunmarjassa. Marjat ovat myös hyvä kuidunlähde. Energiaa puo-lestaan niissä on vähemmän kuin hedelmissä, mikä taas on hyvä juttu painonhallinnassa.

Marjojen terveysvaikutusten tutkinta on vasta alkuvaiheessa, mutta se jo tiedetään, että marjojen syönti alentaa verenpainetta, lisää hyvää HDL-kolesterolia ja vaikuttaa myönteisesti verihiutaleiden toimintaan. Mutta se onkin jo toinen juttu, kuinka väestö saadaan syömään marjoja. Suositusten, rajoitusten ja kieltojen keskellä on hyvä muistaa, että marjoja saa syödä.

Lähde: yle.fi, Duodecim-lehti, 2015

ALKUPALAT

Fondue on taas muodissaParin vuosikymmenen jälkeen fondue on taas muodikas seurus-teluruoka. Raastetun, sulatetun juustoseoksen dippailu on muka-vaa puuhaa hyvässä porukassa.

Tiesitkö muuten, että seok-seen kannattaa valita useita juustoja, joista yksi on yleensä emmental. Itse sulatus tehdään valkoviiniin.

Lähde: Ruokatieto.fi, 2015



Suomalainen ruoka on maailman turvallisinta. Sen eteen on tehty vuosi-kymmeniä töitä koko ruokaketjussa.”

KOULULAINEN HALUAA SANTSATAT oisin kuin joskus väitetään, nykypäivän

koululaiset pitävät kouluruoasta. 62 % oppilaista pitää oman koulun ruokaa hyvän-makuisena ja 58 %:n mukaan ruokala on viihtyisä.

Ruoan riittävyys on kuitenkin haaste: vain 51 % koululaisista kokee, että

ruokaa saa riittävästi.

L isäksi parannettavaa on keittiöhenkilö-kunnan ystävällisyydessä: 86 % koulu-

laisista pitää tärkeänä, että kouluruokalassa on ystävällinen ja jutteleva henkilökunta, mutta vain 24 % kokee, että henkilökunta on ystävällistä.

Oppilaat antavat kouluruokailulle koulu-arvosanan 7,43.

96 %:lle koululaisista on tärkeää, että ruokailuun on riittävästi aikaa.

41 % kokee, että heillä on nyt riittävästi aikaa syödä.

K oululaisista vain hieman yli puolet kokee kouluruokailun mukavana het-

kenä (54 %). Vajaa viidennes (17 %) on eri mieltä.

Tytöille on poikia tärkeämpää, että on riittävästi aikaa syödä, ja myös, että

ruoka on terveellistä ja kauniisti tarjolla.

Y läkoululaiset ja lukiolaiset pitävät jono-tuksen sujuvuutta tärkeämpänä kuin

alakoululaiset. Lukiolaisille on myös muita tärkeämpää, että on riittävästi aikaa syödä, ruokalista on esillä, ruoka on terveellistä ja se täyttää vatsan ja että ruokailutila on viih-tyisä ja hyväntuoksuinen.

Kouluruoka 1. Lihamakaronilaatikko2. Lihapullat3. Lasagne4. Täytetty tortilla5. Kalapuikot, perunasose6. Uunimakkara, perunasose7. Pinaattiohukaiset8. Pizza9. Broilerinugetit10. Broilerikastike ja riisi

TOP 10

Tutkimus: Evidens, 2015 Tutkimuksen tilaaja: Fazer Food Services

Suomalainen ruokaketju työllistää noin 300 000 suomalaista. Se on noin

12 % työvoimasta.

työskentelee noin

40 000ihmistä ruoan ja

raaka-aineen jalostuksen

parissaon ainakin

70 000ihmistä tukku- ja vähittäiskaupan palveluksessa noin

60 000ihmistä on töissä

ravintolapalveluiden piirissä

Ruoka- ketjussa

on yli

80 000raaka-aineen tuottajaa

N U M E R O T


Suomalaisen raaka-aineen opas on ammattikokeille suunnattu alati kehittyvä verkkojulkaisu, jossa eturivin kokkien reseptit yhdistyvät raaka-ainetietoon ja tuottajalinkkeihin.

Suomessa kasvatetaan ja tuotetaan raaka-aineita arktisissa olosuhteissa puhtaasti, ammattitaidolla ja vastuullisesti. Ammattikeittiöön kauden raaka-aineet istuvat tuoreutensa ja paikallisuutensa ansiosta kuin kauha liemeen.

Matka ideasta raaka-aineen kokeiluun ja tilaamiseen omaan keittiöön on lyhyt. Jokaisella kuukaudelle on valittu 1 – 2 kau-den nimikkoraaka-ainetta, joiden tarinan ja käsittelyvinkit

ALKUPALAT

Kuluttajat myös kokevat, että perinteinen ja laadukas jouluruoka on suomalaista.

ravintola voi hyödyntää niin keittiössä kuin markkinoinnissa ja asiakaspalvelussakin.

Keittiömestari Jouni Toivanen on luonut oppaaseen fine dining -henkisiä reseptejä ker-maviilistä kurkkujääte-löön ja rotukarjan lapa-paistista verivaahtoon. Hänen ruoka-ajattelunsa lähtökohtana on suomalaisuus. Makuja loihtivat myös villiruokalähettiläs Sami Tallberg ja bankettimittakaavan taitava Viljo Laine.

Yhdessä kokit julkaisevat Ruokatieto Yhdistyksen kanssa suomalaisten raaka-aineiden hankintaoppaan horeca-alalle. Opas aiotaan laajentaa myös suurkeittiötasolle. Se on käytössä maksutta osoitteessa www.raaka-aineopas.fi

Lähde: Ruokatieto, 2015

KAUSIRUOAN MAKUPARIT TUTUIKSI

B12-vitamiinia saa vain lihastaTrendien trendi:

Paljon trendejä

Rentous

VeganismiLähiruoka

Suomalaisuus

Luomu

Pohjoismaisuus

Katuruoka

Ruokapolkupyörät

Ravinto- pirtelöt

Hyönteisruoka

Alkoholittomat drinkit

HappamuusVilliruoka

Paikallisuus

Kuka näiden kaikkien suuntausten perässä pysyy? Tarvitseeko pysyä? Lisää puhetta kuluttajien toiveista ja tarpeista sivulta 10 alkaen.

100

80

60

40

20

0

% päivän saantisuosituksesta

Energia Proteiini Rauta Seleeni Sinkki B12-vit.

Broilerin rintafilee Naudanpaisti Porsaankyljys

Liha on ravinteikasta ruokaa. Raudan ohella lihasta saa run-saasti sinkkiä, seleeniä ja magnesiumia. Lihassa on useita eri B-ryhmän vitamiineja ja myös muistille tärkeää B12-vitamii-nia, jota ei ole kasvikunnan tuotteissa. Esimerkiksi annoksella naudanlihaa saa katettua päivittäisen B12-vitamiinin tarpeen. Samalla kertyy kaksi kolmannesta päivittäin suositeltavasta raudan, seleenin ja sinkin saannista.

ON VUODEN SUURIN RUOKASESONKIJouluun ollaan valmiita panostamaan

aikaa ja rahaa. Tämä näkyy myös vähittäiskaupoissa, joissa joulu nostaa

myynnin noin 20 % tavallisen kuukauden keskiarvoa suuremmaksi.

JouluJoulun suosituin ruokalaji on edelleen kinkku,

jonka hankkii 7/10 suomalaisesta kotitaloudesta. 93 % valitsee suomalaisen kinkun. Keskimää-

räinen joulukinkku on painoltaan 5,1 kg.

Suomalaisten jouluruokien kärkijoukossa on myös sienisalaatti, jota myydään joulun aikaan

kaksinkertainen määrä arkeen verrattuna.

80 % kuluttajista toteaa perinteisten joulutuotteiden tuovan joulun. Joulutuotteiden ostokriteerinä 37 %:lle

kuluttajista on tärkeää tuotteiden korkea laatu.

Joulun toiseksi suosituin ruokalaji on graavikala (11 %), ja sen perässä seuraavat varsin tasa väkisinä

lanttu- (6 %) ja perunalaatikko (6 %) Kolmannes suomalaisista ostaa kaikki joululaatikot

joulupöytää varten täysin valmiina ja lähes kolmannes ostaa osan valmiina.

Myös karjalanpaisti on monelle tärkeä jouluruoka,

sillä sen osuus koko jouluruoan myynnistä

on jopa 8 %.

Suurin osa kaipaa joulupöydän

valikoimaan pientä vaih - telua. Joulun uutena ruokalajina nautittaisiin kaikkein mieluiten

kotimaista kalaa (17 %), bataattilaatikkoa tai

-muusia (14 %) ja marjajälki ruo -

kia (12 %).

Lähde: LIhatiedotus, 2015

Lähd

e: A

tria

, 201

5


HERKUT TULEVAISUUDEN

MENESTYS- KONSEPTIIN

Yhteistyö, innovatiiviset palvelukonseptit, tunteisiin vetoava markkinointi ja

salamannopea reagointi ovat niitä herkkuja, joilla kauppa ja teollisuus pyrkivät vastaamaan

kuluttajan muuttuviin tarpeisiin.

Teksti: Outi Airaksinen

Kuvat: Jasmin Rauha

>


K ukapa olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, että kuluttajan ostos-kori hajoaa näin tyystin? Yhdestä

kaupasta haetaan yhtä tuotekatego-riaa, toisesta toista – ja loput kuluttaja ostaa kenties verkosta. Myös kaupan ja teollisuuden on ollut pakko viilata stra-tegioitaan. Ongelmana vain on, että kuluttajien toiveet ja tarpeet ovat pirsta-loituneet.

– Se, mikä on kuluttajalle tärkeää, on hieman hämärtynyt, kun puhutaan vain hinnasta. Osalle kuluttajista hinta voi

olla hyvinkin tärkeää, mutta monille kuluttajille ei niinkään, toimialajoh-taja (innovaatiot ja konsultointi) Päivi Kauppinen TNS Gallupilta sanoo.

Kauppisen mukaan kuluttaja tasapainoi-lee kauppareissullaan ajankäytön, rahal-lisen satsauksen ja ahdistuksen määrän välissä. Jos haluaa päästä halvalla, kulutta-jan on ehkä pakko sietää suurempaa ahdis-tusta. Kiireen ja stressin keskellä se voi olla nujertavaa. Tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia kaupassa vietetystä ajasta kuluu tuotteiden etsimiseen.

– Kuluttajan ja tuotteen kohtaamista pitää helpottaa. Etsintävaiheen jälkeen kuluttaja on niin turhautunut, ettei hän jää ostamaan enää muuta. Lisämyynnin mahdollisuus huonosti opastavassa esil-lepanossa on vähäistä, Kauppinen kuvaa.

Vallitsevan näkemyksen mukaan kuluttajien valinnat pohjaavat loogisen ajattelun ja järkisyiden sijaan intuitioon. Sen takia myös tarjonnan rakentami-sessa kannattaisi tutkijoiden mielestä lähteä liikkeelle emootioista, tunteesta.

– Ostopäätöksiin ei päästä kiinni luku-

Kuluttajan ja tuotteen kohtaamista pitää helpottaa.”

Hinta on jatkossakin yksi keskeinen kilpailuvaltti.”

jen kautta, vaan ymmärtämällä, mitä kuluttajan päässä tapahtuu, TNS Gallu-pin yksikönjohtaja (kauppa ja päivittäis-tavarateollisuus) Nina Urala toteaa.

SUPERHUOKEUTTA JA ELÄMYKSIÄ ETSIMÄSSÄRuoka- ja elämystrendejä tutkiva Haa-ga-Helia ammattikorkeakoulun palve-luinnovaatioiden yliopettaja Vesa A. Heikkinen uskoo, että hinta on jat-kossakin yksi keskeinen kilpailuvaltti, kun superhuokeuden perässä metsästä-

vät kuluttajat etsivät ostettavaa eurolla. Tuottajilta ja kaupalta se vaatii massavo-lyymejä, äärimmäistä ekotehokkuutta ja huippuunsa viritettyä logistiikkaa jätti-rekkoineen ja robottikassoineen.

– Superedullisen ruoan yhteydessä on pakko puhua myös GM-muunnelluista ruuista, Heikkinen huomauttaa.

Elämyksiä janoavat kuluttajat puoles-taan houkutellaan ostoksille sekä fyysi-sillä että virtuaalisilla show roomeilla ja verkkofoorumeilla, jotka kokoavat valta-van määrän erilaista sisältöä.

Tulevaisuuden palvelukonsepteja pitää miettiä intuition ja emootioiden, eikä pelkästään logiikan keinoin, arvioivat TNS Gallupin toimialajohtaja Päivi Kauppinen, tutkimusjohtaja Janne Numminen sekä yksikönjohtaja Nina Urala.

>

>


BRÄNDIEN MERKITYS KASVAATNS Gallupissa elintarvikealan tule-vaisuus nähdään brändien, kaupan ja kuluttajien kolmikantayhteistyönä, jossa muutosta vie eteenpäin kuluttaja. Tut-kimusjohtaja Janne Numminen arvioi, että brändien merkitys vain kasvaa, eikä kauppa voi jatkossa mitenkään pärjätä vain omilla private labeleillään.

– Keskivertobrändeille ei ole tilaa maailmassa, jossa kuluttajalla on yhdellä klikkauksella pääsy kaikkiin maailman brändeihin, Numminen sanoo.

Mutta miten rakentaa kuluttajien rak-kaussuhdetta superbrändeihin? Vesa Heikkisen mielestä kuluttajien lojali-teetti rakentuu sillä, että brändiä uskal-letaan ”venyttää”.

– Seniorikuluttajat ovat konservatii-veja, mutta nuorempi väki odottaa, että brändi muovautuu ja on jännittävä ja hauska.

Kun kuluttajalle tarjotaan kaupoissa elämyksiä ja kokemuksia, hän viipyy pidempään. Avainkäsite brändin raken-tamisessa on moniaistisen asiakaskoke-muksen rakentaminen ja markkinoin-tiviestit, jolla herätetään kuluttajissa tunteita – olipa kyse jännittävyydestä, ilosta tai jopa surun tunteesta.

– Aikuiset tekevät kaupassa kylmän harkitsevia ostoksia, mutta kaupat jou-tuvat rakentamaan asiakaskokemuksia, sillä niiden on pakko houkutella nuoria. Nuoret tulevat musiikin, teknologian ja kohtaamisten perässä, Heikkinen sanoo.

>>

>

Digitaalisessa maailmassa etusormi- ruoka(fu)turisti pitää saada koukkuun yhä nopeammin. Heikkisen mukaan ver-kon sivuilla vietetään keskimäärin vain 1,8 sekuntia aikaa, joten markkinointi-viestien on oltava äärimmäisen hyvin hiottuja.

– Toisaalta kliktivismiä ei ohjaa pelkkä hinta, vaan markkinarakoa on myös luk-sustuotteiden verkkokaupoille. Kulutta-jaa kiinnostaa se, että luottokorttimaksa-minen on turvallista, ja että sivustolla on aina uutta kiinnostavaa sisältöä, Heikki-nen huomauttaa.

Hänen mukaansa kuluttajien lojali-teetti ja katteet verkkokaupassa synty-

Haaga-Helian palveluin-novaatioiden yliopettajan Vesa A. Heikkisen mukaan ruoka on yhä useammalla kuluttajalla osa mielihyvän ja elämysten hakemista, mihin kaupan ja teollisuu-den pitää uusilla palvelu-konsepteilla pystyä vas-taamaan.

Kun kuluttajalle tarjotaan kaupoissa elämyksiä ja kokemuksia, hän viipyy pidempään.

Teknologian avulla yhä useampi saattaa tulevaisuudessa istahtaa syömään saman pöydän ääreen ystäviensä kanssa, vaikka nämä fyysisesti olisivatkin eri puolilla maapalloa.

vät sillä, että kuluttajille tarjotaan volyy-mien sijaan pieniä eriä huippulaatuisia tuotteita, jotka on saatavilla vain tietystä paikasta rajoitetun ajan.

KUMPPANUUS JA UUDET PALVELUMALLITTNS Gallupilla nähdään, että kaupan ja teollisuuden on mietittävä strategioi-densa ohessa myös yhteistyökuvioitaan uusiksi, jotta kumpikin voi pärjätä tule-vaisuudessa. Molempien intressissä on vähintäänkin ennakoida ja haistaa mah-dollisimman ajoissa nousevat trendit,

lialansa ja kulloisenkin ostovoimansa mukaan. Toisaalta hän panostaa turhien rojujen ja romujen sijaan hyvinvointiin, ystäviin ja itseensä.

Tulevaisuuden kuluttajan toiveista saa Heikkisen mukaan vihiä katsomalla pil-venpiirtäjien tulevaan kaupunginosaan, Helsingin Kalasatamaan, joka on ruo-kakonservatiivisessa Suomessa ensim-mäinen kiinnostava urbaanin kulttuurin ilmentymä.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa kauppakeskuksen suunnit-telu lähtee vahvasti ravintolakeskeisyy-destä ja kahvilamaisuudesta. Uuni ei ole

uudelle sukupolvelle tärkein kapistus. Ruoka on toki tärkeä osa elämää, mutta se tarkoittaa ystävien kanssa ulkona syö-mistä, Heikkinen huomioi.

Vaikka yksin asuminen lisääntyy, Heikkinen muistuttaa, että ruokailu on sosiaalinen tapahtuma. Teknologian avulla yhä useampi saattaa tulevaisuu-dessa istahtaa syömään saman pöydän ääreen ystäviensä kanssa, vaikka nämä fyysisesti olisivatkin eri puolilla maapal-loa. Visio ei ole edes kaukainen, sillä jo nyt internetiä ja isoja näyttöjä hyödyntä-mällä voidaan loihtia illuusioita yhtei-sistä ruokahetkistä.

Heikkinen uskoo, että mittaamisen merkitys tulevaisuudessa vain kas-vaa. Viimeistään 2020-luvulla kuluttaja haluaa itse seurata hiili- ja vesijalan-jälkiään sekä tehdä ekologisia ja eetti-siä valintoja ruokakaupassa. Eettinen ekokuluttaja valitsee tuotteensa toi-mittajilta, jotka pystyvät uskottavasti osoittamaan tuotantonsa ekologisuu-den, jätteiden kierrätyksen sekä muun muassa sen, että tuotteiden valmistus tuo työpaikkoja ja verotuloja Suomeen.

– Ruoka tulisi nähdä osana Suomen bio-talouden strategiaa, jossa suositaan älyk-käitä ja ekotehokkaita ratkaisuja alkutuo-tannosta kuluttajille asti. Luomu on vain alkusoittoa. Suurin ekotehokkuus saavute-taan huippuunsa viritetyissä teollisuuslai-toksissa, Heikkinen sanoo.

HYBRIDIKULUTTAJA INNOSTUU JA KYLLÄSTYY NOPEASTI Teollisuus ja kauppa joutuvat tekemään hartiavoimin töitä pysyäkseen niin sanotun hybridi- tai kameleonttikulut-tajan perässä. Tällainen urbaani kulut-taja omaksuu jo nyt maailmalta uusia trendejä ja ostaa tuotteita, jotka raaka-ai-neen, pakkausten tai vaikkapa reseptii-kan kautta solahtavat kulloiseenkin tren-diin. Lähitulevaisuudessa hän odottaa saavansa sen salamannopeasti digiruo-kakaupastaan.

Hybridikuluttajalle kaikki on mahdol-lista ja hän hakee innoitusta, mielihy-vää ja elämyksiä milloin mistäkin mie-


jotta niihin ehditään reagoida. Nina Uralan mielestä tarjonnan suun-

nittelu lähtee tuotekategorian tuntemi-sesta. Tässä työssä valmistajien ymmär-rys omasta tuotteesta on keskeinen.

– Kuluttajan tarpeisiin ja odotuksiin pääsee käsiksi, kun ensin ymmärtää, mitä kautta kuluttaja lähtee tuotetta hah-mottamaan. Joissain tuotteissa kulutta-jalle tärkein ostopäätöskriteeri voi olla pakkauskoko, kun taas toisinaan valinta riippuu siitä, onko tuote luomua vai ei, tai sisältääkö se sokeria vai ei, Urala sanoo.

Markkinarakoa olisi nyt etenkin rat-kaisuille, jotka helpottavat kuluttajan arkea.

– Kiireen kasvaessa kuluttaja kaipaa ruokia, joita on nopeampi valmistaa ja jotka sopivat arjen tiukkaan aikaikku-naan, Päivi Kauppinen toteaa.

Haaga-Helian Vesa Heikkinen on samoilla linjoilla. Tosin helppouden lisäksi kuluttaja innostuu tuotteista, joiden avulla hän voi panostaa omaan hyvinvointiinsa. Proteiinirahkojen vana-vedessä tilaa olisi vaikkapa herkullisille helposti lämmitettäville aterioille, joi-den koostumus on ravitsemuksellisesti juuri oikeanlainen.

Markkinarakoa olisi nyt etenkin ratkaisuille, jotka helpottavat kuluttajan arkea.

>

>

S-ryhmän yhteistyö tavarantoimittajien kanssa on tiivistä – etenkin, kun tavoit-teena on kehittää jotain uutta.Teksti: Outi Airaksinen

S-ryhmällä on tuhansia erikokoisia tavarantoimit-tajia, joiden kanssa se pyr-kii tasapuolisuutta nou-dattaen vaihtamaan tietoa kuluttajaymmärryksestä ja trendeistä. Yhteistyössä voidaan suunnitella tule-vaa tai kehittää vaikkapa uusia tuotteita ja lansee-rauksia.

– S-ryhmä tuo paket-tiin kuluttajatietoa, jonka avulla voimme varmis-taa, että uutuustuotteet menestyvät. Hävikki ei ole ruokapuolella kenellekään hyvä asia. Yhteistyö paran-taa osuvuutta ja onnistu-misen mahdollisuutta ja sitä kautta pienentää kaik-kien toimijoiden riskiä, S-ryhmän marketkaupan valikoimajohtaja Ilkka Alarotu kertoo.

Ketju hakee rinnal-leen jatkuvasti myös uusia kumppaneita, joiden avulla valikoimaa voi-daan uudistaa. Tällä het-kellä kuluttajat arvostavat Alarodun mukaan ruoan alkuperää, laatua, makua,

terveellisyyttä ja kotimai-suutta, mutta toisaalta samaan aikaan myös hin-tojen merkitys on kasva-nut.

– Menestystuotteet ovat sellaisia, jotka pystyvät vastaamaan molempiin asioihin yhtäaikaa. Help-poa se ei tietenkään ole, Alarotu sanoo.

Valtakunnallisella tasolla S-ryhmä edellyt-tää tavarantoimittajiltaan volyymejä, mutta yhteis-työ voi olla myös paikal-lista – ja toteutua vaikkapa

vain yhdessä myymälässä. Menestyminen edellyttää Alarodun mukaan tänä päi-vänä myös kykyä mukau-tua ja reagoida ilmiöihin, joita muun muassa sosi-aalisessa mediassa nousee pinnalle tämän tästä.

Tulevaisuuttaan S-ryhmä rakentaa vah-vasti verkon ja digitaalis-ten palveluiden varaan. Toisaalta ketjussa usko-taan, että myös kivijal-kakaupoille ja hyper-marketeille on tarvetta jatkossakin.

”Yhteistyö pienentää kaikkien riskiä”

Kuva: Atrian AM

B

S-ryhmän Ilkka Alarodun mukaan ketjun yhteistyö tavarantoi-mittajien kanssa parantaa onnistumisen mahdollisuutta ja pienentää kaikkien toimijoiden riskiä.


K-ryhmällä on eri-tasoisia kumppanei-ta, joiden kanssa se pyrkii yhteisvoimin kasvattamaan myyn-tiään.Teksti: Outi Airaksinen

K-ketjussa on havahduttu siihen, että teollisuudella ja kaupalla on ”yhteinen ongelma”: kuluttaja pitäisi saada arvostamaan koti-maista ja hyvää ruokaa, eikä näkemään ruokaa vain säästökohteena.

– Kun tavarantoimit-taja ymmärtää, mikä on strateginen suuntamme

ja pystyy mukauttamaan toimintansa siihen, pää-semme parhaaseen tulok-seen. Silloin vaikuttavuus kuluttajaan on voimak-kain, Ruokakeskon osto-johtaja Jyrki Karlsson sanoo.

Ruokakesko on jakanut tavarantoimittajansa kol-melle tasolle. Niin kutsu-tun kumppanuuspyrami-din perustan muodostavat toimittajat, joilta edellyte-tään lähinnä toimitusvar-muutta ja kilpailukykyi-siä hintoja. Tasolla kaksi vaihdetaan tietoa sekä tehdään yhteistä myyntiä ja markkinointia. Harvat

ja valitut tavarantoimit-tajat yltävät pyramidin ylimmälle tasolle, jossa kehitetään yhdessä liike-toimintaa.

Haluja pyramidin hui-pulle on, mutta pelkkä tahtotila ei riitä. Tasolla kolme K-ketju edellyttää tavarantoimittajilta myös resursseja, joilla toimin-taa voidaan lähteä kehit-tämään.

– Kaupan näkökulmasta ei ole niin tärkeää, kenen valmistajan tuotetta kuluttaja ostaa. Meitä kiinnostaa se, että kulut-taja ostaisi joka kaup-pareissulla kymmenellä eurolla enemmän suo-malaisia tuotteita. Se on paras tapa kasvattaa markkinaa Suomessa, jossa väkiluku ei juuri kasva, Karlsson toteaa.

Tuoteryhmien johtavat toimittajat ovat Karlsso-nin mukaan tuoteryh-mien parhaita asiantunti-joita, ja sen pitäisi näkyä myös ideoissa.

– Toki myös me kek-simme, miten asioita voisi kehittää, mutta odotan toimittajilta aktiivisuutta, oman tuoteryhmän ja ruokatrendien laajaa tun-temusta sekä näkemystä siitä, miten ne tulevat vai-kuttamaan.

Pyramidin huipulla rakennetaan uutta liiketoimintaa

Ruokakeskon Jyrki Karlsson arvioi, että tuoteryhmien johtavat toimittajat ovat myös nii-den parhaita asiantun-tijoita. Tästä asiantunti-juudesta on hyvä tuottaa ideoita ja kehityskoh-teita.

Kuva: K

esko Kahvilamaisuus näkynee jatkossa yhä voimakkaammin myös kaupoissa.

– Kouluravintolassakin voisi hyvin olla erilaisia keittoja, joista kukin voisi valita mieleisensä pahvisena kierrätettävänä rasiana. Samanlaisia rasioita voitaisiin myydä myös esimerkiksi rautatiease-malla, jossa ruoan voisi itse kuumentaa odottaessaan. Lounastamisen kulttuuri aivan varmasti monipuolistuu, ja ravit-sevat ruoat ovat siinä keskiössä, Heikki-nen visioi.

Hän uskoo, että kaupat ja ravintola-ala voisivat kulkea tässä kehityksessä käsi kädessä, sillä kahvilamaisuus näkynee jatkossa yhä voimakkaammin myös kau-poissa. Toisaalta uusia palvelukonsepteja kehitettäessä fiksua olisi katsoa myös ”laatikon ulkopuolelle”. Mallia voi ottaa esimerkiksi Japanista, jossa kauppa on löytänyt uudenlaisia yhteistyökuvioita hoivapalveluiden tuottajien kanssa.

Ainakaan palveluiden kehittämisessä ei kannata jäädä seuraamaan sivusta, mitä kilpailijat tekevät, sillä se, joka tuo markkinoille ensimmäisenä uuden ja kiinnostavan konseptin, saa yleensä mahtavan kilpailuedun. TNS Gallupin mukaan uuden konseptin lanseeraaja nappaa markkinoista keskimäärin jopa 70 prosentin osuuden, ja etumatka säi-lyy, vaikka kilpailijat toisivatkin markki-noille omia vastaavia palvelujaan.

>


Kun Suomen Lähikauppa päätti hyödyntää leivän-päällisten esillepanossa tavarantoimittajan asiantuntemusta ja tutkimustuloksia, Siwojen leikkelehyllyissä muuttui niin sisältö kuin järjestys. Lihavalmisteiden tarjonta alkaa nykyisin kevyesti kalkkunalla.

Teksti: Liisa Joensuu

Kuva: Katja Tähjä

Suomen Siwoissa on käynyt muutoksen puhuri. Siwat ovat uudistuneet, ja eri puo-lille maata on noussut täysin uusia myy-mälöitä. Vuosi sitten kesällä Suomen Lähi-kauppa Oy lähti yhdessä Atrian kanssa etsimään ihanteellista ratkaisua Siwan lei-vänpäällisten valikoimaan ja esillepanoon. Eri tuotekategorioista saadut tutkimustu-lokset antoivat suuntaviivat leikkelehyllyn räätälöimiseksi uudelleen.

– Siwat tarjoavat nyt leivän päälle entistä enemmän kevyitä lihavalmis-teita, ja ne on tuotu hyllyn alkupäähän. Asiakkaat haluavat nykyisin pikemmin-kin kalkkunaa kuin meetwurstia, joten jälkimmäinen siirtyi muun tuhdimman tavaran kanssa hyllyn loppupäähän, ker-too Suomen Lähikaupan tuoteryhmäjoh-taja Kimmo Backman.

Viime talvena Suomen Lähikauppa seurasi muutosten toimivuutta pilotti-kaupoissa, ja syyskuussa kaikkien Suo-men Siwojen leikkelehyllyt uudistettiin.

PIENET PAKKAUKSET PELIIN Asiakas tulee Siwaan pikemminkin täs-mäostoksille kuin vaeltelemaan inspi-raation toivossa. Tämä otettiin uudis-tuksessa huomioon kuten myös pienen myymälän rajallinen hyllytila.

Siwoissa suosikkeja ovat arkiset tuotteet, kuten vaaleat leikkelemakkarat lauantai-makkaroista gotlereihin sekä kokolihaleik-keleet voileipäkinkun ja kalkkunaleikke-leitten kautta saunapalvikinkkuun. Siwan asiakas piipahtaa kaupassa hakemassa ruokaa arkiseen tarpeeseen. Siksi valikoi-massa eivät korostu korkeamman hintata-son erikois- ja herkutteluleikkeleet kuten esimerkiksi poro.

– Siwan asiakas kaipaa pieniä pakkaus-kokoja, ja Atria räätälöi niitä meille. Räätä-löity tuote on esimerkiksi 200 gramman keittokinkkupakkaus. Se on passeli koko arkiseen tarpeeseen. Kuluttaja ei halua enää heittää ruokaa roskiin, Backman sanoo.

ASIAKAS ARVOSTAA SELKEYTTÄYhteistyössä Atrian kanssa selvitettiin, miten asiakas valitsee leivänpäälliset ja miten esillepano vaikuttaa hänen käyt-täytymiseensä. Merkittävään rooliin nousi esillepanon selkeys.

– Kuluttaja näkee tiskiä vain 90 sent-tiä kerrallaan. Koska hän havainnoi kapeasti, havainnoitavan alan tulee olla helposti hahmotettavissa. Peräti 80 pro-senttia ostopäätöksistä tehdään vasta kaupassa. Ostoslistalla saattaa lukea ”makkaraa”, mutta mitä makkaraa ja minkäkokoinen paketti? Se varmistuu vasta hyllyn äärellä. Leikkeleitä hanki-taan myös impulssiostoksina, ja niissä kampanjoilla on suuri merkitys.

Osa kuluttajista valitsee tuotteen puh-taasti brändin mukaan eli ostaa esimer-kiksi vain Atriaa. Toiset ostavat vain tiet-tyä tuotetyyppiä, esimerkiksi aina vain keittokinkkua, osa haluaa pientä pakka-uskokoa ja osa vain huokeampia kam-panjatuotteita.

– Lihavalmisteitten osuus Siwojen liikevaihdosta on viisi prosenttia, ja leivänpäällisten osuus puolet siitä eli 2,5 prosenttia. Perusvalikoima on sama Hangosta Inariin ja Vaasasta Joensuu-hun. Myymälöitä on kaikkiaan 660, Kimmo Backman mainitsee.

TÄSMÄTIETOA SILMÄKAMERALLASiwa Suutarila Helsingissä avattiin vuosi sitten syksyllä. Vajaan 400 neliön myy-mälää kelpaa esitellä, sillä valikoima on hämmästyttävän runsas ja esillepano miellyttävän järjestelmällinen. Leikkele-hyllykin on 4,5 metrin mittainen.

Myymälässä toteutettiin vuosi sitten VTT:n kanssa tutkimus, jossa asiakkait-ten ostokäyttäytymistä monitoroitiin heidän silmänliikkeitään seuranneella kameralla. Asiakkaalle asennettiin ”tekosilmä”, jonka liikkeistä selvisi, mihin hän kohdistaa katseensa.

– On erilaisia asiakkaita: joku hakee vain luomua eikä näe muuta. Joku näkee vain hintoja ja kampanjoita. Lähikaup-paan tullaan ostamaan tuotteita nopeaan tarpeeseen, esimerkiksi lounaaksi. Asi-akkaan mielentila vaikuttaa kuitenkin siihen, mitä hän päättää ostaa.

Suomen Lähikaupan tuoteryhmäjohtaja Kimmo Backman arvostaa tavarantoimitta-jan apua valikoiman kehittämisessä. Atria on Siwojen lihatuotteiden suurin toimittaja.

LEIKKELEHYLLYN JÄRJESTYS

KÄÄNTYI YMPÄRI

PAREMPI PALVELU

Uudistuksessa otettiin huomioon, että asiakas tulee Siwaan pikemminkin täsmäostoksille.


Helsinkiläisopiskelijat ruokkii UniCafe, opiskelijoiden oma ravintolarypäs. Tiedostavan asiakaskunnan kanssa pääsee toteuttamaan tulevaisuuden ravintolapalveluita.

Teksti: Mariaana Nelimarkka

Kuvat: Eero Kokko

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama HYY Yhtymä näyttää esimer-killään, että laadukasta ja tuloksellista yritystoimintaa voi tehdä sosiaalisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja ympäris-tön kannalta vastuullisesti.

HYY Ravintoloiden ravintolatoimen-päällikkö Tiina Kähkönen pitää vastuul-lisuuden päällimmäisenä kaikissa valin-noissa. Siihen kannustaa osaltaan yhtiön omistajarakenne.

– Vastuullisuus on selkäytimessä meillä kaikilla, joka päivä. Kun on 29 000 Helsingin yliopiston opiskelijaa omistajina ja asiakkaina, palautetta tulee koko ajan. Väitämme, että meillä on koko maan valveutunein asiakaskunta!

OPISKELIJOIDEN OMA RAVINTOLA

VASTUULLISUUS EI JÄÄ PAPERILLEOmistajastrategiaan on kirjattu likimain kaikki vastuullisuuden näkökulmat. Sii-hen sisältyy muun muassa ympäristövai-kutusten ottaminen huomioon kaikissa hankinnoissa, yhteistyö vastuullisesti toimivien kumppaneiden ja alihankki-joiden kanssa, jätteen määrän minimoi-minen ja kierrätyksen maksimoiminen.

Keskeistä hankinnoissa on suomalais-ten ja luomuraaka-aineiden suosiminen. Niinpä maito on suomalaisilta tiloilta, siipikarjan ja lihan suomalaisuusaste on yli 90 prosenttia, leipä tulee suomalai-sista leipomoista ja myös peruna ja ohra ovat suomalaista alkuperää.

Tarjolla oleva kala on vastuullisesti kalastettua tai kotimaista. Reilun kaupan tuotteita on tarjolla kahvista, teestä ja mehusta suklaaseen ja banaaniin.

– Helsingin yliopisto on Reilun kau-pan yliopisto, mikä edellyttää ravinto-loitsijalta, että tarjoamme Reilun kaupan kahvia. Reilun kaupan kahvi meillä oli jo aiemmin tarjolla, joten muutos ei ollut meille juttu eikä mikään. Edistäisimme mielellämme enemmänkin Reilua kaup-paa, mutta tuotteita on aika vähän tukkukaupassa, Kähkönen kertoo.

Astiat pestään suomalaisilla Joutsen-merkityillä astianpesuaineilla ja henki-lökunta käyttää työvaatteita, joiden tuo-tanto on Suomessa.

– Vaikutamme tavarantoimittajiin kai-kessa, missä voimme: halusimme esi-merkiksi tomaattimurskan metallipur-keista pahvitetroihin. Leipätoimittaja tuo leivät meille tarvittaessa suurkeittiö-pussissa, Kähkönen kuvailee.

Osoituksena ravintolaliiketoiminnan sitoutumisesta laatu- ja ympäristötyö-hön HYY Ravintolat Oy:lle on myönnetty ISO 14001- ja ISO 9000-sertifikaatit.

Ravintolapäällikkö Paula Korhonen tun-tee HYY Ravintoloiden suurimman yksikön Ylioppilasaukion UniCafen päivärytmin ja täyttää opiskelijoiden toiveet spagetti bolognesen kaltaisista suosikeista uusiin kasvisruokiin.

Kasvatuksellinen tehtävä - tapaus kuoripottuTiina Kähkönen, HYY Ravintoloi-den ravintolatoimenpäällikkö:

”Vaikka puhumme korkea-kouluopiskelijoista, meillä on ravintoloitsijana kasvatukselli-nen näkökulma. Tehtävämme on ohjata nuorta kuluttajaa syömään oikein.

Näemme joka päivä, etteivät kaikki nuoret aikuiset osaa kuoria perunaa. Myös päiväkodissa pitäisi mielestäni olla kuoripottu, jotta lapset oppisivat kuorimaan peru-nan!

Opiskelijaravintolassa toimivat hyvänä infoväylänä pöytäkolmiot, ja meillä on ollut niissä muun muassa perunankuorintaohjeet. Sillä pääsimme uutisiin!

Kuoripäällinen peruna on laatu- ja ravitsemuksellinen kysymys, ei niinkään hintaan perustuva valinta. Emme luovu siitä.”

keittiö käyttää eniten luomua kiloissa eli miten vastuullisuus näkyy asiakkaan lautasella. UniCafe oli isojen toimijoiden sarjassa ykkönen. Onnittelut!

Opiskelijat eivät pidä luomua itses-täänselvyytenä.

– Valveutuneet kuluttajat tietävät, että luomutuottajia on vähän ja arvosta-vat luomua. Kyllähän luomulla ja tavan-omaisesti tuotetulla on eroa. Esimerkiksi lihaa emme kuitenkaan pysty tuomaan luomuna pöytään tässä hintakategori-assa, Kähkönen huomauttaa.

LUOMUA ARJESSAStrategian mukaisesti luomutuotteita on tarjolla säännöllisesti ja useissa tuoteryh-missä. Luomun käytöstä on tullut arkea, vaikka se toki on haastavaa hintaluokassa, jossa opiskelijaruokalat operoivat.

– Olemme ensimmäisenä ravintola-ketjuna Suomessa päässeet Portaat luo-muun -ohjelman viidennelle portaalle. Olen siitä tosi ylpeä, Kähkönen toteaa.

Osoituksena luomun arkisuudesta voi pitää sitäkin, että UniCafe voitti tänä vuonna toista kertaa järjestetyt Luomun SM-kisat. Niissä mitataan, mikä suur-

PAREMPI PALVELU


Valituksen vastaanottamisen jalo taito– Kutsun tietysti koko seurueen uudelleen ravintolaan ja tarjoan heille saman illallisen uudelleen, viineineen.

Näin vastaa ruotsalaisen gastronomian grand old man Leif Man-nerström Kometen-ravintolassaan Göteborgissa, kun kysyn häneltä, kuinka hän ottaa vastaan ravintolaansa kohdistuvat huomautukset. Kun kulmakarvani hiukan kohoavat, hän hymähtäen jatkaa:

– On yhdentekevää, olenko heidän kanssaan samaa vai eri mieltä, mutta näin menetellen heistä tulee takuuvarmasti ravintolani kanta-asiakkaita.

Valitettavasti Mannerströmin viisaudet eivät ole kantautuneet Burger & Lobster -ravintolan tarjoilijan korviin Tukholmaan.

– Mutta moni on sanonut, että me täällä Tukholmassa olemme paljon parempia kuin emoravintolamme Lontoossa! tarjoilija huudahtaa aidosti hämmästyneenä.

Jaha – sekö minua kiinnostaa kuulla, kun kerron hänelle, että hummeri oli maannut grillissä etvaksen verran liian kauan ja päässyt ikävästi sitkis-tymään. Eikä korvaukseksi tarjottu kahvikupponenkaan muuta hummeria mehevämmäksi. Lopputunnelma on pettymys.

Göteborgin Strandmagasinetissa illallinen ei maistu, ja jätän jokaisesta ruokalajista puolet lautaselle. Tarjoilija vie lautaset pois silmää räpäyttä-mättä, mitään kyselemättä. Tämä on aivan oikein. Koska minä en kom-mentoinut asiaa mitenkään, ei siihen ollut syytä tarjoilijankaan puuttua. Asiakas ei ole ravintolalle selitysvelvollinen. Mielenkiintoinen ja yllättävä ratkaisu olisi ollut laskun loppusumman puolittaminen! Mutta hienotun-teiselle tarjoilijalle jätin tipin.

Helsingin uudessa suosikkiravintolassa The Cockissa toimittiin toisin. Tilaamani annos oli pettymys ja jätin siitä puolet syömättä. Tämän huo-matessaan ylenpalttisen ystävällinen tarjoilija halusi ehdottomasti tuoda uuden annoksen. Kieltäydyttyäni siitä hän halusi tarjota tilalle jotain muuta, ihan mitä tahansa haluaisin. Kerroin, etten ole nälkäinen ja itse asiassa istummekin tässä nyt ennen kaikkea keskustelemassa. Mutta ei, kyllä nyt ainakin muutama snacki täytyisi hyväksyä, hän sitkeästi vaati. Voipuneena suostuin, sillä tuntui, että muuten loukkaan tarjoilijaa, eikä lukkiintuneesta tilanteesta päästä eteenpäin. Poistuin ravintolasta kiu-saantuneena.

Tarjoilijan jalo taito on tunnistaa kulloinenkin tilanne ja toimia sen vaa-timalla tavalla niin, että asiakas tuntee tulleensa oikein palvelluksi, vaikka tilanne onkin eri tapauksissa erilainen. Tyytymätön asiakas levittää sap-peaan laajalle ja hartaasti. Tyytyväinen palaa takaisin ja tuo kaverinsakin.

Sikke Sumari on helsinkiläinen ruokakirjailija ja tv-kokki, joka emännöi kokkikursseja

Saarenmaalla, harrastaa sauvakävelyä, maailmanmatkailua ja ravintoloissa syömistä.

Hänen päämääränsä on saada suomalaiset perheet saman ruokapöydän ääreen niin

usein kuin mahdollista.

K O L U M N I Sikke Sumari

Kuva: B

enjamin Ilm

oni

Ympäristöagentit neuvovat kierrätyksessäYmpäristömyötäisyys huomioidaan HYY Ravintoloissa modernein keinoin. Yksi eri-koisuus ovat ympäristöagentit.

– Jokaisessa HYY Ravintolassa toi-mii ympäristöagentti. He perehdyttävät kädestä pitäen uusia työntekijöitä ja meitä vanhoja kierrätyksessä ja muissa ympä-ristöasioissa, Ylioppilasaukion UniCafen ravintolapäällikkö Paula Korhonen kertoo.

Ylioppilasaukiolla on pari vuotta ollut käytössä digitaalinen vaaka asiakasbiojät-teen seurannassa.

– Näet että oho, minulla meni 112 gram-maa ruokaa roskiin. Se selvästi ohjaa opis-kelijoita ja siitä puhutaan. Laitamme lii-tutaululle edellisenä päivänä ja edellisellä viikolla kertyneet jätemäärät. Vakioasiak-kaat seuraavat sitä; näin haastamme asiak-kaita mukaan vastuullisuuteen, Korhonen kertoo.

Vaa’at aiotaan ottaa käyttöön kaikilla kampuksilla ensi vuonna. HYY Ravin-toloilla onkin kovat tavoitteet biojätteen vähentämisessä:

– Päätimme vähentää kokonaisbiojä-tettä 40 prosenttia vuoden 2011 tasosta, ja olemme saavuttaneet sen tason. Tämän vuoden tavoite on 72 grammaa per ruokai-lija ja tähän mennessä koko vuodelta ker-tynyt kumulatiivinen luku on 71 grammaa.

Tässä luvussa on mukana kaikki jäte-muodot: tarjoiluhävikki, ruoanvalmistus-hävikki ja asiakkaan lautaselta tuleva jäte. – Varastohävikkiä meillä ei olekaan, nau-rahtaa Paula Korhonen.

KASVISRUOKAA KOLMASOSALLE Paljon puhuttu kasvissyönnin lisäänty-minen on HYY Ravintoloissa arkea: kol-mannes ruokailijoista valitsee päivittäin kasvisruoan. Joka kymmenes asiakas on vegaani.

Vuosi sitten toteutetun asiakaskyselyn perusteella sekä sekasyöjät että lihansyö-jät valitsisivat kasvisruokaa useammin, jos sitä olisi laajemmin tarjolla. Yksi papuruoka ei riitä. Kasvisruoan osuus tulee yhä kasvamaan.

– Se on ajan henki. Tämän vuoden teemamme onkin kasvisruoka, buus-taamme sitä ja uudistamme reseptejä, Kähkönen kertoo.

Esimerkiksi opiskelijoiden rakasta-masta spagetti bolognesesta tehdyn här-käpapuversion valitsee moni sekasyöjä-kin.

Vegaaniruoan kysyntä on niin suurta, että sitä on joka kampuksella yhden Uni-

Cafe-ravintolan linjastossa ja pyynnöstä saatavilla kaikissa toimipisteissä. Vegaa-niruoka on useimmille elämänkatso-muksellinen valinta.

Kasvissyönti ei sinällään ole sukupuo-likysymys, mutta tuntuma on, että eri tiedekuntien välillä on eroa: miesval-taiset tiedekunnat kaipaavat enemmän lihapainotteista, naiskampukset odotta-vat kasvispainotteista, kevyempää ruo-kaa.

Opiskelijat osallistuivat innokkaasti kasvisreseptihaasteeseen, ja 30-40 kil-pailureseptistä valikoitui ruokalistalle asti uusia kasvisruokia. Niiden perus-teella ajatukset liikahtavat kaukomaille: intialainen banaani-linssipata, linssi-pi-naattikastike ja Nasi Goreng on jo tes-tattu isossa mittakaavassa.

JÄLJITETTÄVYYS ON KUUMA PERUNAAiempien kokemusten valossa HYY

HYY Ravintoloiden ravintolatoimenpäällikkö Tiina Kähkönen nauttii vuorovaikutuksesta valveutuneiden opiskelija-asiakkaiden kanssa. UniCafessa kasvaa tulevaisuuden ravintola-asiakkaita.

Ravintoloissa suhtaudutaan varauksella siihen, kuinka suuri numero jäljitettä-vyydestä kannattaa tehdä. Se on hankin-noista vastaaville tärkeää, ja he kertoisi-vat siitä mielellään asiakkailleen.

– Olemme keskustelleet esimerkiksi sellaisesta possunlihakampanjasta, jossa kertoisimme, että ruokalistalla on perhe-tilan possua, joka voidaan jäljittää tilalle asti, ravintolapäällikkö Paula Korhonen ja Tiina Kähkönen pohtivat.

Ehkä opiskelijoihin osuisi tarkkaan kohdennettu tuottajavierailu:

– Jospa toisimme vierailulle possuti-lallisen, joka on hyvässä lykyssä opiskel-lut Viikissä!

Suuren asiakaskyselyn mukaan asenne lihansyöntiä kohtaan on se, että se on vähenemään päin.

– Siihen mennään väistämättä, koska maailman mittakaavassa ei ole tilaa liha-karjan laiduntaa, Kähkönen toteaa. •

PAREMPI PALVELU


Atria tarjoaa kumppaneilleen tuotteiden ohessa yhä enemmän palveluja, joiden avulla bisneksen voi saada lentoon.

Teksti: Outi Airaksinen

Kuvat: Elina Himanen

Yritys voi menestyä vain, jos sen asiak-kaat menestyvät. Atrialla puheet ratkai-sumyynnistä ja lisäarvoa tuottavista pal-veluista eivät ole vain sanahelinää. Olipa kyse julkishallinnon keittiöistä tai kau-pallisista ravintoloista, on asiakkaiden liiketoimintaan pureuduttu systemaatti-sesti jo useamman vuoden ajan ja etsitty keinoja toiminnan kehittämiseen.

– Kyse ei ole vain satunnaisista kou-lutuksista, vaan solmimme asiakkaiden kanssa kumppanuussopimuksia, joihin kuuluvat nimetty kehityspäällikkö ja toi-mintasuunnitelmat, asiakasmarkkinoin-tipäällikkö Janne Tirkkonen kertoo.

Tirkkonen luotsaa Atria Food Service Ratkaisut -tiimiä, jonka palvelupaletti on kirkastunut asioita tekemällä. Yleensä työ nytkähtää liikkeelle tutustumalla asiakkaan tilanteeseen ja laatimalla yksilölliset projektikartat ja suunnitel-mat. Patenttiratkaisujen sijaan tarjolla

APUA LIIKETOIMINNAN NOUSUKIITOON

on räätälöityä apua, jolla liiketoimintaa kehitetään. Joskus asiakkaan tarpeisiin riittää lyhyt sparrausapu, mutta kyse voi olla myös kuukausien kehittämisprojek-tista.

– Haluamme olla mukana miettimässä sitä, miten asiakkaamme voivat tuoda lisäarvoa omille asiakkailleen, kehitys-päällikkö Ville Valtasalmi kuvaa.

Kolmihenkiseen tiimiin kuuluu lisäksi Susanne Heinineva. Tiimin jäsenet ovat keittiöalan ammattilaisia, joilla on vahva osaaminen ja ymmärrys ammat-tikeittiöiden kulurakenteesta ja hinnan-muodostuksesta. Atrialta yritys voi saada myös valtakunnallista tai jopa kansain-välistä perspektiiviä, johon omaa toi-mintaansa voi peilata. Usein jo pelkäs-tään se, että tilannetta tarkastelee joku ulkopuolinen, auttaa löytämään kehittä-miskohteita.

– Ajattelemme asioita pitkälti keit-tiömestareina, ja sitä kautta pystymme avaamaan luontaisesti kehityspolkuja ja tarjoamaan kokonaisvaltaisesti apua asi-akkaalle, Tirkkonen sanoo.

Jokainen kehitysprojekti vie myös tii-min omaa osaamista eteenpäin. Alku-vuodesta tarkoitus on julkaista verkossa työkaluja, joiden avulla myös pienemmät asiakasyritykset saisivat apua liiketoi-mintansa kehittämiseen.

1. Talous- ja liikeidea Atria perehtyy asiakkaan liikeideaan asiakkaidensa kanssa käytävien keskustelujen lisäksi muun muassa vierailemalla ravintoloissa ja seuraamalla ruokalistoja, kampanjoita ja viestintää. Sen jälkeen asiakkaalle voidaan tuottaa kannattavuuslaskelmia ja suositella eri vaihtoehtoja. Työssä hyödynnetään usein myös Atrian Infotiimin tuot-tamaa tutkimustietoa, jota jaetaan myös asiakkaille.

3. Ruokalista ja ruoka Tuemme ja autamme asiakkaita tuote-, annos- ja ruokalistake-hityksessä. Heille voidaan tuottaa myös räätälöityjä esimerk-kiruokalistoja, jotka perustuvat asiakkaan omaan liikeideaan. Lisäksi jaamme ajan-tasaista tietoa muun muassa ruokatuotteista ja -trendeistä, esitte-lemme uutuuksia ja mie-lenkiintoisia trendituot-teita.

4. Keittiö ja tuotanto Asiakasta konsultoidaan eri tuotteiden ja laitteiden soveltuvuudesta erilaisiin tuotantoprosesseihin. Atria tekee tiivistä yhteistyötä laitevalmistajien ja mui-den elintarviketoimittajien kanssa kehittääkseen ratkai-suja, jotka hyödyttävät myös asiakkaita heidän tuotan-nossaan.

2. Laatu ja palvelu Autamme asiakasta oikean laatutason määrittelyssä sekä annamme toimenpidesuosituksia. Lisäksi tuotamme mark-kinointimateriaaleja ja järjestämme koulu-tuksia, joilla pyrimme lisäämään asiakkaiden osaamista laadukkaan ruoan valmistuksessa ja tuotteiden tehok-kaassa myynnissä. Kou-lutuksella ja tuotetie-tämyksellä tähdätään asiakkaan lisämyynnin aikaansaamiseen.

Räätälöityjä ratkaisuja asiakkailleATRIA FOOD SERVICE RATKAISUT -TIIMI TUOTTAA PALVELUJA ASIAKKAILLE NELJÄLLÄ OSA-ALUEELLA:

Atria pureutuu asiakkaan haasteisiin ja etsii tämän liiketoimintaa tukevia ratkaisuja koko-naisvaltaisella otteella. – Esimerkiksi ruokalistojen laatiminen ei ra-joitu ainoastaan Atrian tuotteisiin, vaan ne suunnitellaan niin, että asiakkaan omilla asi-akkailla on varaa mistä valita, Ville Valta-salmi kuvailee.

– Keittiöalan ammattilaisina Ratkaisut -tiimillä on hyvä tuntuma asiakkaiden bisnekseen, Janne Tirkkonen arvioi.

”Meillä on hyvä kokonaiskuva markkinoiden hintatasosta ja siitä, mitä kuluttaja on valmis maksamaan eri tuotteista ja palveluista. Tiedon avulla pys-tymme konsultoimaan asiak-kaitamme oikean hintatason määrittelemisessä.”

”Ruokalistojen tuottaminen ei rajoitu ainoastaan Atrian tuottei-siin, vaan suunnittelemme ne koko-naisvaltaisesti, jotta ravintoloi-den asiakkailla on valinnanvaraa. Meillä on laaja, jatkuvasti kart-tuva ja päivitettävä reseptipankki, josta löytyy satoja reseptejä erilai-siin käyttöyhteyksiin.”

”Ratkaisu voi olla esimer-kiksi johonkin tuotantomene-telmään optimoitu tuote- tai pakkausominaisuus. Jalkau-dumme keittiöihin, jotta ymmärtäisimme paremmin asiakkaiden tuotantoproses-seja. Asiakas voi olla itse liian lähellä huomatakseen kipu-kohtia.”

”Teemme keittiöissä katselmuksia, joissa kiinnitetään huomiota kaik-keen, mikä liittyy ruokatuotantoon ja asiakaspalveluun aina hygienia-tasosta hävikkiin ja tuotantopro-sesseihin. Työstämme katselmuk-sesta yhteenvedon siinä muodossa, mistä asiakas saa eniten hyötyä. Se voi olla esimerkiksi raportti tai koulutus, jossa käydään läpi mah-dollisia kehityskohteita.” Sitaatit: Atria Food Service


Atrian infotiimi kokoaa ja analysoi markkinatietoa, joka auttaa ymmärtämään kuluttajien kiinnostuksen kohteita ja tarpeita. Tietoa käytetään hyväksi niin Atrian omassa markkinoissa kuin asiakkaiden liiketoiminnan edistämisessäkin.

Teksti: Toimitus

Kuvat: Katja Tähjä

Atrian markkinatieto-organisaatio, jota myös infotiimiksi kutsutaan, varmis-taa, että kaikki mahdollinen tieto kulut-tajasta ja markkinasta on keskitetysti atrialaisten asiantuntijoiden saatavilla. Infotiimi analysoi laajasti esimerkiksi sitä, miten kuluttajien asenteet ja muu-

Haasta meidät!Elämme aikoja, joina vain parhaat pärjäävät. Nykyinen talou-dellinen tilanne kurittaa Food Service -toimijoita; markkina ei ota lähteäkseen nousuun, ja kilpailu ravitsemispalveluita tarvitsevien asiakkaiden rahoista on entistä ankarampaa. Nyt pitää ottaa käyttöön kaikki resurssit, jotta ruokaileville asiak-kaille saadaan tarjottua paras mahdollinen hinta-laatu -suhde. Tämän päivän ravintolassa kävijät ovat vahvasti tietoisia siitä, milloin rahoille saa vastinetta ja milloin jää parantamisen varaa. Ilman tyytyväisiä asiakkaita kassavirta ehtyy huolestut-tavan nopeasti. Me haluamme olla mukana antamassa kaiken osaamisemme omien yhteistyökumppaniemme hyödyksi ja kil-pailueduksi.

Atria Food Service toimii asiakkaidensa kumppanina tuke-massa omalta osaltaan ravitsemispalvelutarjoajan menestystä omassa kilpailukentässään. Atrian tuotevalikoiman tuotteet ovat usein tärkeässä asemassa ruokailevan asiakkaan lauta-sella; laadukas suomalainen raaka-aine ja ammattitaidolla val-mistettu annos ovat merkittävässä roolissa. Pääkomponentti saattaa määrittää, muodostuuko koko käynnistä onnistunut elämys vai se ensimmäinen ja viimeinen kerta kyseisessä ravit-semisliikkeessä.

Toimivassa yhteistyössä vuoropuhelu on avointa. Suunnitel-mat ja tulevat tekemiset saadaan synkronoitua sujuvaksi koko-naisuudeksi. Tulevaisuuden tuoteuutuudet saadaan heti tuo-reeltaan kampanjoiksi tai nousemaan uusituille ruokalistoille. Kukapa ei haluaisi ruokalistalleen ajan hengen mukaisia, mie-lenkiintoisia uutuuksia.

Atria Food Servicen ammattilaiset omaavat vankan koke-muksen ruokapalvelun eri muodoista. Haluamme tutustua haasteisiisi yhteistyökumppanina ja auttaa omalta osaltamme varmistamaan menestymisesi kilpailussa. Tulemme mielel-lämme käymään ja uskomme, että siitä on hyötyä molemmille osapuolille.

Haasta meidät olemaan avuksi ja ota yhteistyösuhteestamme kaikki hyöty irti!

K O L U M N I Tuomas Sorri

Kuva: Elina H

imanen

asiantuntija ja että myyntipäällikkö ymmärtää parhaiten asiakkaansa kilpailukentän ja sen, millä keinoin asiakas kehittää liiketoimintaansa juuri Atrian edustamissa tuote-ryhmissä.

– Ymmärrys tuottei-den ja toimenpiteiden hyödystä kuluttajalle, kaupalle ja tuoteryh-mälle antaa meille kil-pailuedun. Kun Atria on alallaan paras tiedon hyödyntäjä, se on myös markkinan paras tuot-teistaja ja asiakkaan paras kumppani, Paula Virtanen sanoo.

Jotta Atria ymmärtää kuluttajan tulevaisuuden tarpeita ja olemassa olevia muutosvoimia, sen täytyy ymmärtää trendejä, niiden kokoja, vaikutuksia ja aikajänteitä yrityk-sen tuoteryhmissä. Muuttavatko kuluttajat tapojaan syödä ja laittaa ruokaa? Kuinka Suomen talouksien rakenne muuttuu ja mitä vaateita tämä luo muun muassa brändi-viestinnälle? Kuinka kaupan rakenne on muuttunut ja muuttuu tiukkenevassa kilpailutilanteessa?

– Kun hyödynnämme kuluttaja- ja markkinatiedon mahdollisuuksia ajoissa, onnistumme luomaan strategiat, jotka luovat vankan pohjan kohdata nykykuluttaja yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Atria Suomen markkinatietoryhmä vetää yhteen kuluttaja- ja markkinatietoa ja ennakoi tulevaisuuden kuluttajan tarpeita. Ryhmään kuuluvat Pasi Pöllänen, Hannaleena Kurki, Elina Yli-Karjanmaa, Jukka Saarenpää, Paula Virtanen, Nina Kukkonen ja Katri Huhtarinne.

Atrian Suomen markkinatieto- organisaatio tuottaa kuluttaja- ja markkinatietoa• Organisaatio koostuu kolmesta tiimistä, jotka

vastaavat kuluttajatiedosta, ostamisesta ja markkinatiedosta.

• Infotiimi kuuluu markkinoinnin organisaatioon yhdessä strategisen tuotekehityksen ja brändimarkkinoinnin kanssa.

• Ryhmä koostuu seitsemästä ammattilaisesta, joilla on joka kaupallisen- tai elintarvike-alan-koulutus.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa, että esimer-kiksi myyntipäällikkö ymmärtää parhaiten asiakkaansa kilpailu-kentän.”

TULEVAISUUS LUODAAN TIEDOLLAtokset ruuanlaitossa vaikuttavat ruuan ostamiseen.

– Atrialla on paljon markkina- ja kulut-tajatietoa. Uskallan väittää, että olemme yksi johtavia kuluttajamarkkinatiedon hyödyntäjiä Suomen elintarvikebisnek-sessä. Infotiimi analysoi systemaattisesti ja laajasti esimerkiksi sitä, miten kulutta-jien asenteet ja muutokset ruuanlaitossa vaikuttavat ruuan ostamiseen, sanoo markkinatiedosta vastaava johtaja, info-tiimin vetäjä Paula Virtanen.

KOKONAISVALTAINEN NÄKEMYS MARKKINASTAMarkkinatieto-organisaatio koostuu kol-mesta tiimistä: kuluttajatutkimukset ja -tieto, shopper-tutkimukset-tieto ja markkinatieto. Tiimien vetäjät ovat alan parhaimpia asiantuntijoita ja osaajia. Jokainen tiimi tarvitsee kuitenkin tois-taan, jotta markkinasta ja sen muutos-

voimista voidaan luoda kokonaisvaltai-nen näkemys.

– Vaikka kuluttaja- ja markkinatie-don hallinta on keskitetty, tiedon hyö-dyntämisen vastuu on jokaisella atria-laisella itsellään. Tiedolla johtaminen tarkoittaakin esimerkiksi, että tuoteryh-mäpäällikkö on tuoteryhmänsä paras

Infotiimi analysoi, miten kuluttajien asenteet ja muutokset ruuanlaitossa vaikuttavat ruuan ostamiseen.”


Helppo mutta herkullinen ruoka kiinnostaa kulut-tajia. Ruoholahden K-City-marketissa poimitaan lounas ja yhä useammin myös illallinen mukaan kaupan valmisruokatiskiltä.


Kuvat: Eero Kokko

K-Citymarket Ruoholahden kauppias Tero Huhtala suhtautuu ruokaan into-himoisesti. Hän haluaa tarjota asiakkail-leen maukasta ja laadukasta ruokaa ja kehittää sitä varten kauppansa valikoi-maa ja esillepanoa jatkuvasti. Valtavan laaja valikoima on tärkeä osa K-Citymar-ket Ruoholahden palvelulupausta.

– Emme tarvitse tuotteita, joita myy-dään tuhat kiloa, vaan tuhatta tuotetta muutama kymmenen kiloa. Tarjoamme asiakkaille valikoimaa ja mahdollisuu-den ostaa, mitä he haluavat, Huhtala avaa liikeideaansa.

Ajatus konkretisoituu kaupassa kolme vuotta sitten toteutetun remontin ansiosta. Huhtala on nimennyt kauppa-hallikujaksi keskeisen käytävän, jonka

vat parissa tunnissa. Kylmässä tiskissä hävikkiä ei juurikaan synny.

Osastovastaava Mira Rissanen voikin nyt todeta tyytyväisenä, että menekki on hyvä.

– Ruokaa menee runsaasti, useampi sata lounasannosta viikossa. Pikku hiljaa menekkiä on iltaisinkin, annokset lähte-vät kotiin mukaan, Rissanen kertoo.

Suomalaisten makuun voi luottaa: lihapullat ja perunamuusi on suosituin yhdistelmä.

KAUPPIAS HALUAA TARJOTA HYVÄÄ VALMISTA RUOKAA

varrelle on koottu lihat, kalat ja juustot.– Tällaista kauppahallia ei enää edes

ole Suomessa, meillä on nämä kaikki vanhan ajan kauppahallin tyyliin, Huh-tala kehaisee.

– Minulle kauppahallikuja on sekä mil-jöö että fyysinen juttu, se kuvaa valikoi-maamme ja kaupantekoasennettamme.

KYLMÄ ATERIA HELPOSTI MUKAANAteriabaari rakennettiin samalla aja-tuksella, vahvistamaan mielikuvaa siitä,

että K-Citymarket Ruoholahdessa on laadukasta tavaraa ja todella vahvat vali-koimat.

– Ateriabaarissa on kaksi salaatti-baaria, sushia ja valmista ruokaa, ja se yhdistyy kauppahallikujaan. Kolme isoa tiskiä täynnä valikoimaa, se alkaa jo kiin-nostaa ihmisiä!

Ruoholahden Citymarketin ateriabaa-rissa eri ruokalajit ovat tarjolla kylminä, sillä isoa valikoimaa ei pystyisi pitä-mään lämpöisenä, vaan ruoat kuivuisi-

– ”Tosi isoja lihapullia” kysytään ja muusista tykätään. Se onkin ihan omasta maailmastaan muihin valmisruokiin verrattuna. Myös uudemmista lihapul-lista kastikkeessa on tullut suosikki, Ris-sanen sanoo.

TARJONTA LÄHTEE ASIAKKAAN TARPEISTAAteriabaarin tarjonnan rungon muodos-taa Mestari Forsmanin kotiruoka. Mes-tari Forsmanin ruoat ovat kunnon raa-ka-aineista tehtyjä laadukkaita eineksiä. Huhtala kiittää hyvää hinta-laatusuh-detta – vaikka tietää, että löytäisi kilo-hinnaltaan edullisempaakin.

– Hyvässä ruoassa ei voi oikaista, se on yksinkertainen tosiasia. Monia juttuja kehutaan, mutta kustannussyistä oikais-taan silti jossain; näihin voi luottaa täy-sin. Pitää vaan pystyä vakuuttamaan asi-

akkaat, että se on sen arvoista, Huhtala sanoo.

Myönteistä on, että Mestari Forsmania kehitetään vahvasti yhteistyössä kaupan kanssa.

– Meidät on pidetty hyvin ajan tasalla, kysytty kehitysehdotuksia ja mielipi-teitä. Toisaalta meiltä saa tietoa siitä, mitä asiakkaat haluavat. Meitä kannat-taa kuunnella, niin pääsee lähemmäs asiakasta, Huhtala toteaa.

Lopputulos on, että kauppa saa tiskiin sellaista tavaraa, mitä haluaa. Toiveet toteutuvat: nyt on tarjolla myös wokkeja ja tulossa on lisää kastikkeita.

– Olemme kaiken kaikkiaan tyytyväi-siä. Mestari Forsman on asiantuntevasti hoidettu ja kantaa meillä itse itsensä, Huhtala summaa. •

Kauppias Tero Huhtalan mukaan laaja valikoima on K-Citymarket Ruoholahden kilpailukeino. Marketin kaup-pahallikuja heijastaa tarjonnan runsautta sekä intohimoa hyvään ruokaan.

Osastovastaava Mari Rissanen iloitsee kylmän ateriatiskin menekistä. Salaattibaari ja

kotiruoka-annokset tukevat toisiaan; ruoan imussa menee salaattiakin enemmän.

PAREMPI PALVELU


Tuotekehitys on 2010-luvulla erilaista kuin takavuosina. Nyt räätälöidään täsmälleen asiakkaan toiveiden mukainen tuote.


Kuvat: Eero Kokko

Fazer Food Servicesin ja Atria Food Ser-vicen ensimmäinen yhteinen tuoteke-hitysprojekti sai alkunsa vuonna 2012. Tavoitteena oli hyvä lihapyörykkä lou-nasravintoloihin. Mukaan valjastettiin iso joukko molempien yritysten tuoteke-hityksestä sekä ravitsemuksen ja valikoi-masuunnittelun asiantuntijat.

– Lihapulla on asiakkaiden kestosuo-sikki, joten haluamme että meillä on hyvä tuote tarjota lounasravintoloissa. Lihapulla oli ensimmäinen yhteinen projektimme Atrian kanssa, ja sitten niitä on tullut useita, kertoo Fazer Food Servicesin hankintapäällikkö Mervi Taipale.

HUOLELLA MAISTETTUFazer Food Servicesin tuotekehityspääl-likkö Marko Mäenpää toteaa, että liha-pyörykässä tärkeintä on kotimainen liha ja ulkonäön sekä rakenteen osuminen mahdollisimman lähelle kotitekoista pyörykkää tietyn hintaraamin sisällä.

– Haussa oli valmiiksi kypsennetty lihapyörykkä, Mäenpää kertoo.

YHTEISTYÖN TULOS: JUURI OIKEANLAINEN LIHAPULLA

Ensimmäisiä tuotekehitysversioita maisteltiin yhdessä atrialaisten kanssa. Syynissä olivat etenkin maku, rakenne ja ulkonäkö. Tuotekehitys eteni yhdessä sovitun tavan mukaan.

– Ensin on asiantuntijamaisto, jossa keittiömestarit arvioivat tuotetta. Siinä voi olla rinnalla nykyisin valikoimassa oleva tuote. Seuraava kierros on tuoteke-hitysmaisto sokkona tuotekehityksen, valikoimasuunnittelun ja hankinnan ihmisten kesken, Mäenpää kertoo.

Ennen hyväksyntää tuotetta arvioi makuraati, Fazerin omasta väestä koottu kuluttajaraati. Ravintolatesteissä pyyde-tään vielä asiakkailta palautetta mausta, rakenteesta ja ulkonäöstä.

– Meillä on määritetty tiukat rajat, joiden yli tuotteen pitää päästä, Taipale kertoo.

Tuotekehityspäällikkö Marko Mäen-pää kertoo, että pienet yksityiskohdat tekivät lihapyörykästä halutun kaltaisen. Sisälämpötila vaikuttaa mehukkuuteen ja jauhelihamassan koostumus makuun ja rakenteeseen. Hankintapäällikkö Mervi Taipale myhäilee, että vankan keittiökokemuksen omaava tuotekehi-tystiimi osaa onneksi miettiä tällaisiakin juttuja.

Kun uusi lihapulla esiteltiin ravinto-loille, Fazer Food Services kertoi myös taustoista.

– Puhuimme kotimaisesta lihasta, kerroimme tuotekehitysyhteistyöstä ja pyörykän kuluttajatesteissä saamista

hyvistä maku-, rakenne- ja ulkonäköpis-teistä, Taipale kuvailee.

HYVÄÄ TULI!Kehitysyhteistyön lopputuloksena oli niin hyvä lihapulla, että sitä haluavat muutkin ravintolat. Fazerilla ei ole ollut tarvetta omia onnistunutta lihapullaa, kun kyseessä on tuote, jonka kaltaisia joka tapauksessa on markkinoilla.

– Useimmiten emme näe tarvetta sille, että joku tuote olisi vain meillä käytössä, Taipale valottaa.

Projektin aikataulu oli tiukka: se lähti liikkeelle vuoden 2012 keväällä, ja vuo-den 2013 alussa lihapyörykät olivat jo ravintoloissa.

– Aika nopeasti se tehtiin, reilussa puolessa vuodessa, Taipale toteaa.

Atria Food Servicen myyntipäällikkö Taija Haiko toteaakin, että tuotekehitys-projektissa tärkeää on aikatauluista ja projektin etenemisestä sopiminen.

– Kun sovitaan selkeistä tavoitteista ja aikataulusta yhdessä asiakkaan kanssa, päästään hyvään lopputulokseen. Pro-sessin matkan varrella on tarkistuspis-teitä tuotteen ominaisuuksiin ja hintaan liittyen. Vuoropuhelu edesauttaa projek-tin onnistumista merkittävästi, Haiko toteaa.

Projekteista on ollut opiksi ja hyödyksi molemmille osapuolille.

– Tämä on sekä Atrialle että meille monin tavoin hyödyllistä yhteistyötä. Atria saa meiltä myös ravintolanäkökul-maa, miten tuotteet toimivat ravinto-lassa, Taipale summaa.

Mervi Taipale ja Marko Mäenpää toteavat, ettei Fazer Food Services halua omia tuotekehitysyhteistyön tulosta pelkästään itselleen. – Projekti oli hyödyllinen sekä melle että Atrialle, Taipale arvioi.

Myös Taija Haiko korostaa yhteistä hyötyä:

– Olemme entistä varmempia, että tuotteet toimivat ravintolakeittiön pro-sessissa, kun asiakas on testannut tuo-tetta huolella. Tärkeintä on, että asiakas saa haluamansa kaltaisia tuotteita ja me onnistuneemman lanseerauksen. •

Herkullisen liha - pullan kriteerit: maku, rakenne ja ulkonäkö.

Yhteistyö jatkuuFazer Food Services ja Atria Food Services kehittävät koko ajan yhdessä uutta sitä mukaa kun tarvetta uusille tuotteille syntyy. Lihapyöryköiden jau-helihamassasta on tehty myös jauhelihapihvi. Samalla idealla syntyi myös kypsä broileripyö-rykkä, ja yhdessä on kehitetty maissipaneroitu broilerin koi-pi-reisipalakin.

- Meneillään on uusienkin tuotteiden kehittelyä, ne ovat tulossa meille ensi vuonna. Tuotteet on kehitetty tiettyyn hintaryhmään. Aikaisemmin olemme kehittäneet yhdessä yli-kypsän porsaan kasslerin lou-naskäyttöön, Fazer Food Ser-vicesin tuotekehityspäällikkö Marko Mäenpää kertoo.

Atria Food Servicen myyn-tipäällikkö Taija Haiko toteaa, että tuotekehitysprojektissa kaikki lähtee asiakkaan tar-peesta.

- Haistelemme trendejä ja sparraamme yhdessä, missä on aihiota jatkokehitykseen, Haiko sanoo.

Trendit näkyvät myös lou-nasravintoloissa: posket ja nis-kat ovat tulleet viime vuosina takaisin ruokalistoille. Uhkaako aiemmin alihyödynnettyjen ruhonosien hinta karata käsistä suosion myötä? Ainakin kass-lerin imago on kohonnut ja kysyntä kasvanut, Mäenpää havainnoi.

PAREMPI PALVELU


LASTAN VARRESSA

ASIAKAS- PALVELU- TAITEILIJAAsiakaspalvelu on oma taiteen-lajinsa. Siinä tarvitaan pelisil-mää, kykyä huomioida yksilö. Kun asiakas palvelutilanteessa onnistu-taan, voi lopputuloksena hyvinkin olla kanta-asiakkuus – tai ainakin myönteiset kertomukset aiheesta omalle tuttavapiirille. Palvelutilan-teessa epäonnistuneelle harvemmin annetaan toista mahdollisuutta.

Teksti: Kirsi Lindgren , Mariaana Nelimarkka

Tätä kysyimme:

1. Mistä on hyvä palvelu tehty?

2. Millä pidätte yllä hyvää palvelua kaiken kiireen keskellä?

3. Palvelu, jota en unohda?

Ravintolapäällikkö Kirsti Ristimäki PIRKANMAAN SENIORIPALVELUT OY, TAMPERE

1. Pirkanmaan Senioripalveluiden ravintoloittemme hyvä palvelu syntyy laadukkaasta ruoasta ja yksilöllisestä huolen-pidosta asiakkaiden tarpeita kuunnellen.

2. Meillä on neljä ravintolaa, joista kolme on vastuullani. Poh-dimme laatua ja asiakkaiden tarpeita kerran viikossa jär-jestettävien palaverien yhteydessä, joissa puramme myös asiakkailta saamamme palautteet sekä mietimme esille tul-leisiin mahdollisiin ongelmiin ratkaisut. Ravintoloiden hen-kilökunnalla on kiinteä yhteistyö hoivahenkilökunnan ja johtajien kesken, mikä auttaa jaksamaan arjessa.

3. Pitkään alalla olleena eteeni on tullut monenlaista. Eräskin liki 90-vuotias herrasmies hakiessaan ruoka-annoksen kiit-tää käsisuudelmalla. Siinä on häivähdys menneestä.

Ravinteli Berthan poika Pekka SalmelaTAMPERE

1. Palvelumme on aina asiakaslähtöistä ja asiantuntevaa. Jokainen asiakas huomioidaan erikseen eikä heille syötetä samaa ”ulkoa opeteltua litaniaa”. On osattava lukea tilan-netta sekä asiakasta. Toisia kiinnostaa kovasti kaikki yksi-tyiskohdat viineistä ja ruoan valmistuksesta, ja toiset taas ovat nauttimassa seurastaan ja ravintolakäynnistään ilman sen kummempia tarinoita.

2. Ravintoloissamme on aina töissä vain vakinainen henkilö-kuntamme ja pidämme ”miehityksen” sillä tasolla, ettei kii-rettä synny tai ainakaan se ei häiritse palvelua. Asiakkaalle pitää aina löytyä sama aika ja huomio, kiire ei saa näkyä asi-akkaalle eikä palvelun tasossa. Ammattitaitoinen henkilö-kunta osaa hoitaa palvelun, oli ravintola täynnä tai ei. Kiire-hän on vain ammattitaidon puutetta.

3. Palvelu, jota en unohda, on asiantuntevaa ja minut sekä seu-ralaiseni huomioivaa. Mielellään rentoa, mutta silti asial-lista. Viimeksi koin sellaista Lontoossa Hawksmoor-ravinto-lassa aamiaisella.

Kauppias Tero HuhtalaK-CITYMARKET RUOHOLAHTI, HELSINKI

1. Meillä on vaativa valikoima, ja hyvä palvelu tulee siitä, että meillä on asiantuntevia myyjiä. Asiantuntemus!

2. Ammattitaidolla ja suunnitelmallisuudella. Keskitymme sii-hen, mitä teemme ja tiedämme, mitä teemme.

3. Olin oudolla lentokentällä mukanani varaustunnus, mutta en tiennyt, minkä autovuokraamon se oli. Kävin kaikki vuokraamot hallissa läpi kysymässä, olisiko tämä teidän. Kolmannessa oli nuori nainen, joka muista poiketen ei ollut kiukkuinen. Hän sanoi, että kakkosterminaalissa on vielä yksi vuokrausliike ja soitti sinne. Tämä nainen jäi mieleen, kun kaikki muut tuskailivat tällaisen urpon kanssa, joka ei tiedä mistä on vuokrannut auton. Minun ei tarvinnut pyytää mitään, se oli perinteinen huippupalvelukokemus, jossa yli-tettiin asiakkaan odotukset.

Tamperelaisen Berthan nimessä kuuluu junapillien vihellys ja kiskojen

kolina. Ravintola toimii rakennuksessa, joka on nimetty muinaisen asema-

päällikön rouvan mukaan. Berthan keittiö on glokaali; yhdistelmä herkkuja

läheltä ja kaukaa. Raaka-aineiden saatavuus ja laatu määrittelevät ruoka-

listaa, joka vaihtuu usein. Berthassa vaihdetaan helpommin ruoan raaka-ai-

neita kuin viinejä. Ravintolalle on myönnetty Rôtisseurs-kilpi.

K-citymarket Ruoholahden ruokaosasto on 3200 neliömetrin kokoinen.

Liikkeen ylpeydenaiheita ovat mm. oma leipomo, jossa lämpimäiset leivotaan

jauhoista asti itse, runsas deli-alue, yli 800 erilaisen juuston valikoima sekä

monipuoliset leikkele- ja lihatiskit palvelevine henkilökuntineen.

Pirkanmaan Senioripalvelut Oy tarjoaa ikääntyville ihmisille hoitoa ja huolen-

pitoa kotona sekä ympärivuorokautista hoitoa neljässä seniorikeskuksessa

Tampereella. Kussakin keskuksessa on oma ravintola. Pirkanmaan Seniori-

palvelut myy päivittäin 350–400 annosta, jonka päälle tarjoillaan vielä aamu-

ja iltapalat.K

uva: Sami H

elenius

Kuva: Sam

i Helenius

Kuva: Eero K

okko


Sianlihan kansallinen laatujärjestelmä toimii sikojen terveydenhuollon kehitystyökaluna. Järjestelmä perustuu alan toimijoiden vapaaehtoisuuteen ja tuottaa Laatuvastuu-merkittyä lihaa. Voisiko siitä saada työkalun myös tuottajille maksettavan korvauksen perustaksi?


LAATUVASTUU TAKAA PORSAAN HYVÄN ELÄMÄN

Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten ruoka on tuotettu ja min-kälaisen elämän possu on elänyt. Neljä viidestä Laatuvastuu-hankkeen tutki-mukseen vastanneesta piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että saa lisää tietoa. Kuluttajat voivat nyt valita vastuullisem-min tuotettua sianlihaa kaupassa seuraa-malla Laatuvastuu-merkkiä.

Vuonna 2014 sianlihapakkauksiin lisätty Laatuvastuu-merkki helpottaa kuluttajan valintaa ja kertoo sianlihan turvallisemmasta tuotantotavasta ja eläinten terveydestä. Laatuvastuu-mer-killä on keväästä lähtien merkitty tuo-reen lihan ohella lihavalmisteet, joiden raaka-aine on tuotettu Sikavan kritee-reitä noudattaen.

– Kuluttaja voi helposti valita vastuul-lisemmin tuotettua sianlihaa. Laatuvas-tuu-merkki viestii eläinten terveydestä ja ruoan turvallisuudesta, muistuttaa Laatuvastuu-hankkeen ohjelmapäällikkö Antti Lauslahti.

MIKSI LAATUVASTUU-LIHAA?Laatuvastuu tarkoittaa varmistettua alkutuotannon tuoteturvallisuutta. Se edistää salmonellan nollatoleranssia, suomalaisten ylpeyden aihetta. Siihen sisältyy kattava eläintautien ennaltaeh-käisyohjelma ja lääkkeiden käyttötar-peen minimointi ja kontrollointi. Se tar-joaa myös lisätietoa jäljitettävyyteen.

ETT ry:n eläinlääkäri Pirjo Kortes-niemi toteaa, että Sikavaa ja Laatuvas-tuuta ylläpidetään Suomessa vapaaehtoi-sesti monestakin syystä.

– Laatuvastuu on alalle hyvä: meillä on vähemmän tauteja, vähemmän kus-tannuksia ja parempi ruokaturvallisuus, Kortesniemi summaa.

Jos ottaa vertailukohdaksi jonkin muun Euroopan maan - minkä tahansa Pohjoismaiden ulkopuolelta - tuntuu hullulta, että Suomessa tuottajat tekevät näin paljon eläinten hyvinvoinnin eteen, mutta siitä ei palkita.

– Meillä ei ole osattu viestiä kulutta-jalle, että teemme asioita hyvin, jyrähtää MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

Antti Lauslahti huomauttaa, että Laa-tuvastuussa on paljon hyvinvointiele-menttejä.

– Myös Eviran mukaan Laatuvastuussa on paljon hyvinvointielementtejä, mutta ei niin merkittävästi yli lainsäädännön, että voisimme käyttää termiä ”hyvin-vointi”. Keskustelemme yhä, kuinka voi-simme liittää hyvinvoinnin Laatuvastuu-seen, Lauslahti toteaa.

LAATUVASTUUSTA KOTIMAISEEN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄÄN?Suomessa luotu järjestelmä ylittää esi-merkiksi Saksan huolella rakennetun Tierwohl-järjestelmän, jossa mukaan lähteneet kauppaketjut maksavat vas-tuullisille sianlihantuottajille neljä sent-tiä per kilo ekstraa.

A-Tuottajien eläinlääkäri Taneli Tirk-konen toteaa, että pienillä lainsäädän-nön tason ylittävillä säädöillä Laatuvas-tuu saadaan hyvinvointimerkiksi.

järjestelmässä tai mitä EU-lainsäädäntö edellyttää. Lisäksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa siat saavat säilyttää sapa-ronsa.

– Hännänpurenta on niin iso ongelma sikataloudessa, että saparot typistetään kaikkialla muualla paitsi Pohjoismaissa, koska purennan ehkäisemistä pidetään mahdottomana. Lainsäädäntö ei tunne saparoita positiivisena ilmiönä, se vain kieltää typistämisen, Tirkkonen toteaa.

Kukas saparon nostaa, jos ei sikatilal-linen itse? Itse asiassa suurtalouskeittiö-kin voi laittaa tarjouspyyntöön ehdon, että häntää ei ole typistetty. Myös elin-tilamäärettä voi käyttää kilpailutuksen ehtona.

Tirkkonen kannustaa alaa keskustele-maan hyvinvointimerkin luomisesta.

– Me Suomessa pystymme luomaan paremman hyvinvointijärjestelmän kuin kukaan muu. Meillä on jäljitettävyys sillä tasolla, että voimme jopa sanoa, että tie-tylle tuottajalle kohdentuu tietystä pake-tista viisi senttiä ekstraa, Tirkkonen kuvailee.

Nyt alalla olisikin pohdinnan paikka, luodaanko hyvinvointijärjestelmä, jossa tuottajat saavat rahallisen korvauksen panoksestaan. Osana Laatuvastuu-ohjel-maa se ei toteudu.

Myös Lihakeskusliiton tuore toimi-tusjohtaja Mari Hannuksela kannustaa toimiin:

– Jos tätä ei tehdä Laatuvastuun ja Sikavan pohjalta ja tuoda kuluttajan ulottuville, joku muu tekee sen. Ihan varmasti kaupan toive on tarjota eläin-ten hyvinvointiin liittyviä tuotteita. Valinta ei siis ole se, tehdäänkö vai ei, vaan se, kuka tekee. Jos Laatuvastuuta ei saa sanoa hyvinvointimerkiksi, kaup-paan tulee varmasti jokin ulkomainen vastaava tuote. Kuluttaja ostaa sen, eikä ymmärrä loistavaa työtä, jota on vuosi-kausia tehty laatuvastuun eteen.

Taneli Tirkkonen vertaa Suomen tilan-netta esimerkiksi Alankomaihin.

– Hollantilaisen Beter leven -järjestel-män paras luokka vastaa meidän bulk-kia. Omaa saparoa kannattaisi nostaa!

www.laatuvastuu.fi

Laatuvastuu tarkoittaa varmistettua alkutuo-tannon tuoteturval-lisuutta. Se edistää salmonellan nollatole-ranssia, suomalaisten ylpeyden aihetta.

– Suomalaisessa tuotannossa käytän-nössä ylittyy pääosa EU:n sianlihan tuo-tantoa koskevasta säätelystä, koska se on Suomessa tehty lakisääteiseksi. Meidän pitää kehittää Sikavaa niin, että saamme suomalaisen tuotantotavan sisältämiä eläinten hyvinvointiaspekteja parem-min mukaan, Tirkkonen sanoo.

Eläimille annetaan Suomessa elintilaa lakisääteisesti enemmän kuin esimer-kiksi saksalaisessa eläinten hyvinvointi-

Työkaluna Sikava, valvojana EviraEläinten hyvinvointi ja tuotetur-vallisuus ovat tärkeitä sekä serti-fioidun, kansallisen laatujärjes-telmän että kuluttajien mielestä. Laatuvastuu pohjautuu Eläinten Terveys ETT Ry:n ylläpitämään sikojen terveydenhuolto- ja seu-rantajärjestelmään Sikavaan, jonka avulla tieto kulkee tilan, teollisuuden ja eläinlääkärien välillä. Molempien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin nostami-nen lainsäädännön vaatimuksia korkeammalle tasolle.

Evira valvoo Laatuvastuu-mer-kin käyttöä. Evira myönsi viime vuonna Sikavalle sertifioidun kansallisen laatujärjestelmän statuksen, jonka Bureau Veritas on todentanut ja varmentanut. Evira on myöntänyt hyväksynnän neljälle yritykselle: Atria Suomi, HKScan Finland, Pouttu ja Snell-manin Lihanjalostus. Laatuvas-tuun piiriin kuuluu jo 95 pro-senttia suomalaisesta sianlihan tuotannosta.


LIHAN MESTARIT

A trialta voi tilata porsaan puolikkaan ruhon kolmeen

osaan paloiteltuna. Mutta kuinka osat käsitellään asiakkaita varten? Atrian lihanleikkaaja Tuukka Honkaniemi opastaa.

Näin Tuukka käsittelee etuneljänneksen

Keskipala Kinkku

Lapa• Pulled porkiin• Pataan• Jauhelihaksi

Etupotka• Pataan• Keittoihin• Riimisuolattavaksi

Niska• Kaslerpaisteihin• Grilliin• Leikkeisiin• Rosvopaistiksi• Pulled porkiin

Etuneljännek-sestä voidaan hyödyntää niska, lapa ja etupotka.

Katso video etuneljänneksen leikkaamisesta osoitteessa www.tinkimätön.fi

Etuneljännes

1.

IRROTA ETUPOTKA”Tee aloitusviilto etupotkan luun taakse. Kierrä luu veitsellä ja avaa nivel näkyviin. Nyt etupotka on helppo leikata irti.”

4.

IRROTA NISKA”Avaa niska. Etsi leikkuulinja kalvoja myöten, mutta varo rikkomasta niitä. Irrota niska lapaluun päältä ja katkaise etuneljänneksestä irti.”

2.

POISTA NAHKA”Käännä etuneljännes niin, että nahkapuoli on ylöspäin. Tee avausviilto keskelle etuneljännestä. Avaa nahka kauttaaltaan.”

5.

IRROTA LOPUT LUUT”Leikkaa liha olkavarren luun ympäriltä pois luun myötäi-sesti. Jätä luu kuitenkin vielä kiinni lihaan. Leikkaa liha pois lapaluun päältä. Ota hyvä ote lapaluun päästä ja revi se irti. Irrota lopuksi olkavarren luu leikkaamalla se lihasta irti.”

3.

IRROTA RINTALUU”Leikkaa luu irti lihasta aivan luun vierestä, jotta rintaluun alla olevaa niskan lihaa ei joudu hukkaan.”

38 Hyvä Ruoka Hyvä Ruoka 3938 Hyvä Ruoka Hyvä Ruoka 39

Kuluttajaselvityksen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista pitää lihan alkuperästä kertovaa tilamerkintää tärkeimpänä ostoperusteenaan. Rinkilän sikatilaa Nivalassa isännöivä Kari Saalasti uskoo kuluttajakontaktien ja jäljitettävyyden lisäävän kotimaisen lihan ostamista.

– Kaikki hyötyvät. Tuottajalle se tuo lisäarvoa, ja kuluttaja tietää syövänsä puhdasta, kestävällä tavalla tuotettua ja turval-lista ruokaa.

Perhetila-merkinnällä Atria avaa tuotteidensa tien tilalle asti. Ensimmäiset Perhetila-broilerituotteet aseteltiin kaup-pojen lihahyllyihin vuonna 2012 ja niistä tuli nopeasti huikea myyntimenestys. Pian ne saivat rinnalleen naudan- ja sianli-

hatuoteperheitä. Vuosi sitten Atria lanseerasi kansainvälisenä edelläkä-vijänä ensimmäiset jäljitettävät lei-vänpäälliset sekä Perhetilan nakit tänä keväänä. Alkuperämerkityt jou-lukinkut tulivat vuoden 2013 joulu-markkinoille. Nyt tuotantotilan nimi ja paikkakunta mainitaan jo noin 60 lihapakkauksessa.

Tutustu verkossa mittavaan joukkoon Perhetilallisia, joiden lukumäärä kasvaa tasaisesti.

www.kokkaamo.fi/tilat

PÖYDÄLLÄ

Atrian vastuullisuuden ytimessä ovat

KOTIMAISUUS JA JÄLJITETTÄVÄT TUOTTEETKun yli 3 000 suomalaista sanoi mielipiteensä Atrian vastuullisuudesta, sen ytimeen kiteytyi ”luotettava kotimainen toimija, jonka turvalliset tuotteet ovat jäljitettävissä”.

Viime kesän aikana Atria pyysi suoma-laisia arvioimaan yrityksen vastuul-lisuutta ja kysyi odotuksia sen kehit-tämiseksi. Verkossa toteutettuun sidosryhmäkyselyyn osallistui yli 3 000 vastaajaa.

– Vastaajien määrä ja heidän paneu-tumisensa aiheeseen yllättivät myöntei-sesti! Oli hienoa huomata, että Atrian yritysvastuu tunnistetaan ja siihen halu-taan vaikuttaa, vastuullisuuspäällikkö Eeva Juva kiittelee.

– Vastaajien näkemykset tulevat vai-kuttamaan Atrian toimintaan. Oleelli-siksi tunnistetut kehittämisen kohteet näkyvät Atrian vastuullisuusohjelman eli Kädenjälki-ohjelman suunnitelmissa ja tavoitteissa. Raportoimme tämän työn tuloksista seuraavan kerran keväällä 2016.

KOTIMAISUUS ON TÄRKEÄÄ NYT JA TULEVAISUUDESSAVastaajat liittävät kotimaisuuden, tur-vallisuuden, terveellisyyden, jäljitettä-vyyden ja luotettavuuden vahvasti ruu-antuotantoon ja Atrian vastuullisuuteen.

Myös tulevaisuudessa kotimaisuudesta tulisi pitää kiinni.

Kotimaisuuden kokemukseen liittyy vahvasti luottamus. Niin kauan kuin raa-ka-aineet ja tuotanto ovat kotimaista, niiden turvallisuuteen ja laatuun voi-daan melko huoletta luottaa. Kotimai-suudesta kiinnipitäminen on vastaajien mielestä ehdottoman tärkeää myös sen työllistävän vaikutuksen ja maaseudun elinvoimaisuuden vuoksi.

Atrian lanseeraama, kuluttajille asti näkyvä perhetilojen jäljitettävyys tuo vastaajien mielestä toimintaan läpinäky-vyyttä ja lisää luottamusta koko liha- ja ruokaketjun toimintaan. Jäljitettävyys nousi hyvin tärkeäksi vastuullisuus-teemaksi erityisesti yritysasiakkaiden keskuudessa. Asiakkaat pitävät jäljitet-tävyyttä takuuna, joka varmistaa suoma-laisen laadun ja tuoteturvallisuuden sekä myös eläinten hyvän kohtelun.

Alku tuotanto Jalostus Asiakas Kuluttaja

ATRIAN KOTIMAINEN RUOKAKETJU

Atria hankki tanska laista luomu- osaamista

Atria osti toukokuussa tans-kalaisen leivänpäällisiä val-mistavan Aalbaek Speciali-teter A/S:n liiketoiminnan. Aalbaek on Tanskan suurin luomuleivänpäällisten val-mistaja. Aalbaek Speciali-teter on perustettu vuonna 1920, ja se on tänä päivänä yksi Euroopan suurimmista korkealaatuisten luomuliha-valmisteiden valmistajista. Aalbaekin tuotevalikoimassa on erilaisia premium-luokan leivänpäällisiä, maksapastei-joita ja pekonia.

Atrian Toimintaperiaatteet ovat atrialaisten eettinen ohjeistus joka-päiväiseen toimintaan. Perustan Atrian Toimintaperiaatteille luovat kunkin toimintamaan lait ja työehto-sopimukset sekä kansainväliset vas-tuullista toimintaa säätelevät sopi-mukset ja suositukset.

Atrian Toimintaperiaatteita tar-kennettiin syksyllä 2014 konsernissa läpikäydyn laajan arvokeskustelun jälkeen. Toimintaperiaatteet sisältä-vät henkilöstön yhdessä määrittele-mät yhteiset toimintatavat ja arvot.

Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia atrialaisia kaikilla liiketoi-minta-alueilla. Periaatteet ovat osa laajaa Atrian Kädenjälki -vastuulli-suusohjelmaa.

www.atriagroup.com/ yritysvastuu

Tiedä mitä syöt

Atrian Toiminta- periaatteet uudistettiin


Ville Valta-salmi on nimitetty Atria

Suomen Food Service -organi-saation kehitys-päälliköksi. Ville vastaa nimetty-jen asiakkaiden syvällisestä kehi-tysyhteistyöstä tavoitteena asiakkaan ja Atrian liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen. Yhteistyön painopisteitä ovat asiakkaan ruokatuotantoprosessien ja ruokalistatuotteistuksen kehittämi-nen sekä koulutusyhteistyö.

PÖYDÄLLÄ

3 X UUTTA ENNEN & NYT

20-VUOTIAS SYNTYMÄPÄIVÄSANKARI PARRASVALOISSA Uusi tulinen makuvariantti supersuo-situista Atria Hornet-siivistä. Maku ja helppous vetoavat ja herättelevät her-kuttelemaan. Habenero Chilisiivet ovat erityisesti nuorten aikuisten ja teini- ikäisten trendikäs versio kotimaisesta, tilakohtaisesti jäljitettävästä broilerista. Reilussa pakkauksesta riittää tarjottavaa isommallekin porukalle.

KOTIMAISTA NAUDAN LIHAA PARHAIMMILLAANMinuutti kuumalla pannulla – mausta ja tarjoile. Maustamaton XXXL-leike on suo-malaista naudanlihaa ohueksi nuijittuna. Arjen nopea lihaleike tarjotaan muusin tai vastaavan lisäkkeen kanssa perus-ruokana. XXXL-leikkeessä on lihan maku pääosassa.

PUHTAISTA KOTIMAISISTA KASVIKSISTA SAADAAN MELKOINEN SOPPAAtrian Samettiset keitot ovat vastaus toiveisiin uutuusmauista. Punajuuri- vuohenjuustokeiton pääosassa on koti-mainen punajuuri (33 %), ja sen täyte-läisen maun viimeistelee Juustoportin vuohenjuusto. Pinaatti-nokkoskeitto on perinteisen pinaattikeiton moderni ver-sio, jota maustaa myös ripaus rucolaa. Makua pyöristää Juustoportin kerma-juusto ja kerma. Uutuuskeittoihin kuuluu myös Samettinen Tomaatti-leipäjuusto-keitto.

1. 2. 3.

Ostimme viikonlopuksi lihamurek-keenne ensimmäistä kertaa, mutta ei varmaankaan viimeistä kertaa.

Levitin kostutetulle leivinpaperiar-kille murekkeen kääretorttulevyksi. Paistinpannussa odotti täyte, jossa oli muutama desi kanttarellihakkelusta, paketti saksittua pekonia ja sipulia. Levi-tin seoksen tasaisesti levylle ja käärin paperin avulla rullaksi.

Lopputulos oli mehevä ja maukas kas-visten ja sinappikermakastikkeen kera!”

Mistä pääkaupunkiseudulla voi ostaa kokonaisen broilerin? Jyväbroiler n. 1,1kg • Naturelli Kokonainen Broileri • Jyväbroiler n. 1,2kg Yrtti-pippurimaustettu Uudet tuoretuotteemme löytää parhaiten Helsingissä K-citymarket-, K- Supermar-ket, Prisma ja S-Market -myymälöistä. Kannattaa myös pyytää kauppiasta tilaamaan tuotetta, jos sitä ei hyl-lyltä löydy.

Atria 300g Samettinen Tomaatti-leipäjuustokeitto. Mitä leipäjuusto on? Onko siinä gluteenia? Leipäjuusto on perinteisesti Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa valmistettu paistettu tuorejuusto. Atria 300g Samettinen Tomaat-ti-leipäjuustokeitto on gluteeniton tuote.

T O I M I I !T U T U K S I M I S T Ä , M I T Ä ?H Ä V I K K I N I K S I

Voiko joulukinkkua olla liikaa? Eikö rosolli maistu enää loppiaisena? Atria Mestari Tomi Nevala antaa neuvoja jou-luruoan määrän mitoittamiseen – ja vinkkaa helpon reseptin, joka auttaa vähentämään jouluista hävikkiä.

Katso reseptiniksi Atrian blogista osoitteesta: http://atriablogi.fi/soihdut- sammuu-ruokaa-tuli-liikaa/

Atria Hornetit herättivät huomiota 20 vuotta sitten ja sitä ne tekevät edelleen. Vuonna 1995 Atria teki historiaa tuomalla markki-noille uudenlaisen broilerituotteen. Tuot-

teen nimen inspiraationa olivat samana vuonna Suomeen saapuneet Hornet-hävittäjät. Atria Hor-netit, alkuperäiseltä nimeltään Chick Hornetit, ovat tulisella marinadilla maustettuja broilerin-siipiä. Mausteisen marinadin resepti on osoitta-nut täysosumaksi, sillä mausteresepti on pysy-nyt lähes ennallaan.

Suomalaisten makutottumukset muuttuvat yhä enemmän mausteita suosivaan suuntaan. Vuosien varrella valikoimaan on tuotu eri-laisia makuvaihtoehtoja. Juhlavuoden kunniaksi valikoimaa täydennettiin todella tulisella yhdistelmällä – Atria Hornet habanero-chili –tuotteella.

Atria Hornet –siivet valmistetaan suomalaisesta, tilakohtaisesti jäljitettä-västä broilerista.


• 200 ml olutta• 50 g punaviinietikka• 100 g shalottisipulia• 50 g voita• pala inkivääriä• ½ pnt tuoretta meiramia

• 500 g naudanmaksaa• 100 g kermaa• 100 g tummaa suklaata

vähintään 63%• 20 g ruisjauhoa• 2 dl ohrajyviä keitettynä• suolaa, mustapippuria

• 50 g voita paistamiseen

Tee ensin makuliemi. Kuul-lota sipuli voissa ja lisää

UUSI TAPA AJATELLA

TUMMA MUTTA EI TULINENJos Kippari-Kalle sai uskomattomat voimansa pinaatista, niin suomalaisen sisun polttoaineena on kautta historian ollut maksa. Vähärasvainen, vitamiinirikas ja rautapitoinen maksa on superruokaa parhaimmillaan.

Teksti ja kuvat: Sari Tammikari

Kun googlettaa sanan maksalaatikko, saa 126 000 osumaa. Se on huimasti enem-män kuin ”nyhtöpossu”, josta löytyy vaa-timattomat 36 300 osumaa. Blogistit vertailevat maksalaatikkoreseptejään ja perinneruuan versioita löytyy mai-neikkaiden lehtien arkistojen aarteista, joissa se on saanut useita peukkuja. Maksalaatikko on noussut netissä suo-sioonsa, koska se on hyvää ja sen syömi-nen on helppoa kuin heinänteko. Rusi-noilla tai ilman.

Paistettu maksa on aina kuulunut perinteikkäiden ravintoloiden ruoka-listoille, ja sitä on tultu syömään suurin

odotuksin. Maksalaatikko sen sijaan tun-tuu jämähtäneen joulupöytien ja lounas-ruokaloiden perusappeeksi. Ehkä siihen on syynsäkin. Raakana maksan olemus on tumma ja juhlava. Kypsennettynä se muuttuu harmaaksi kuin loskainen kau-punki joulukuussa.

Jouni Toivanen aateloikin maksalaa-tikkonsa tummalla suklaalla ja stanssasi siitä pyöreitä kiekkoja, jotka paistetaan rapeiksi juuri ennen tarjolle tuomista. Maku syvenee ja rikastuu. Paltturuuan ulkonäkökin muistuttaa lähinnä brow-nie -leivonnaista, jolloin sen voi kantaa häpeilemättä fiinimmänkin ravintolan pöytiin. Toivasen suklaamaksalaatikon seurana tarjoillaan rusinoita, jotka on naitettu kapristen kanssa aromikkaaksi hilloksi. Vastakohtia annokseen tuo vielä jääkylmä puolukkagranite. Älyttömän hyvää!

Suklaamaksalaatikon valmistaminen onnistuu kotonakin. Yllätä sillä anoppi joulupöydässä tai tarjoile pieniä rapeita kuutioita illanistujaisten noutopöydässä. Sillä suklaalla aateloitu maksalaatikko ansaitsee kunnon puitteet.

Jouni Toivanen on keittiömestari, jota ajaa eteenpäin halu luoda uusia innovaatioita ja yhdistää moderneja valmistusmenetelmiä klassiseen gastronomiaan. Ruoan visuaali-suus on hänelle melkein yhtä tärkeää kuin maku. Palkittu Toivanen on saavuttanut ural-laan muun muassa Michelin-tähden Luo-mo-ravintolansa kanssa.

“Maksalaatikko”

Maksatikkarit tarjoillaan rusina-kaprishillon ja puolukkagraniten kanssa.

etikka. Keitä kasaan. Lisää joukkoon mausteet ja olut. Keitä kunnes jäljellä on 0,5 dl. Siivilöi ja jäähdytä. Sulata suklaa esim. vesihauteessa. Aja maksa hienoksi esim. tehosekoittimessa. Sekoita kulhossa jauhettu maksa, sulatettu suklaa, makuliemi, kerma, ruisjauhot ja ohran-jyvät. Mausta suolalla ja pip-purilla.

Paista 120-asteisessa uunissa leivinpaperin päällä 30 min. Jäähdytä hyvin. Stanssaa kiekoiksi ja paista voissa pinnat rapeiksi juuri ennen tarjoilua. Pujota tik-kuun.

Kapris-rusinahillo

• ½ dl kapriksia liemineen• ½ dl korintteja tai

pieniä rusinoita• ½ dl hillosokeria

Keitä kaikki aineet hilloksi noin 15 minuutin ajan. Lusikoi ”tikkarin” päälle nokare.

Puolukkagranite

• 200 g puolukoita• 30 g sokeria• 1 oksa timjamia

Mehusta puolukoita, soke-ria ja timjamia vesihauteessa kelmun alla tunnin ajan. Siivilöi ja pakasta. Raavi tarjolle ”tikkarin” päälle.

Tällä

pal

stal

la v

alm

iste

taan

suom

alai

sta

peri

nner

uoka

a uu

della

tava

lla a

jate

ltun

a

1. Naudanmaksa on tuoreena juhlava näky.

2. Raaka maksa hienonnetaan tehosekoittimessa massaksi.

3. Valitse vahvan makuista suklaata, joka pärjää maksan voimakkaalle ominaismaulle.

3. Stanssaa paistettu massa kiekoiksi. Paista kiekkojen pinnat voissa rapeiksi juuri ennen tarjoilua.


TUTUKSI

MIKÄ ON MESTARI FORSMANIN KEITTIÖN IDEA?Teemme hyvää ruokaa. Ei ole vitsiä myydä teollista valmista ruokaa palve-lupisteissä tai salaattibaareissa. Siellä täytyy pystyä tarjoamaan parempaa ruo-kaa, ja silloin lähtökohta on, että se täy-tyy valmistaa eri tavalla. Teemme ruokaa niin kuin sitä tehdään kotona tai ravinto-lan keittiössä. Esimerkiksi lihapyörykän lihapitoisuus on 59 prosenttia ja taikina tehdään ihan niin kuin se on kautta aiko-jen tehty kotona.

Valitsemme raaka-aineet huolella, sillä huonoista raaka-aineista ei saa hyvää ruo-kaa. Kypsennysmenetelmät on valittu raaka-aineiden ja ruokien ehdoilla. Näillä konsteilla teemme sekä maultaan että rakenteeltaan erinomaista ruokaa.

MILLAINEN TIIMI ON MESTARI FORSMANIN TAKANA?Valmisruoan kanssa lähes koko ikänsä touhunnut Jouni Mattila on idean isä. Entinen maajoukkuekokki Jyri Hänni-nen on luonut yhdessä Jounin kanssa Mestari Forsmanin konseptin ja toteu-tuksen. Mestari Forsmanin sano-maa levittävät kenttämyyntipäällikkö Ari Perkiö, myyntineuvottelija Tarja Snell-Lehtonen ja asiakasneuvottelija Ville Leppämäki.

MILLAINEN TYÖNJAKO TIIMILLÄNNE ON?Jouni Mattila vastaa koko liiketoimin-nasta. Ruoan maittavuus on Jyri Hänni-sen vastuulla ja hän vastaa valikoimasta, sen kehittämisestä ja reseptiikan toi-mivuudesta. Ari Perkiö hoitaa kenttä-myynnin kauppatasolla suur-Helsingin alueella.

MINNE TYÖNNE TULOKSET PÄÄTYVÄT?Ihmisten suuhun. Koko toiminta tähtää tarjonnan parantamiseen valmiiden ruo-kien osalta. Teemme ruokaa sekä vähit-täiskaupan palvelumyynnin että laajem-min Food Servicen tarpeisiin. Aloitimme vähittäiskauppapuoli edellä vuosi sitten.

ONKO TÄMÄ TEILLE UNELMATYÖTÄ?Unelmien työ on uuden luominen ja toi-miminen hyvän ruoan parissa. Olemme saaneet toteuttaa näkemyksiämme. Nyt ollaan onnistumisen polun alkumet-reillä!

MITEN PIDÄTTE YHTEYTTÄ ASIAKKAISIIN?Jouni Mattila hoitaa valtakunnallisia asiakkuuksia ja Ari Perkiö pitää yhteyttä pääkaupunkiseudun kauppiaisiin. Sekä vähittäiskaupan että Food Servicen myyntiä hoitavat Atria Suomen kenttä-myyntiorganisaatiot.

Suurin osa markkinasta on Turku- Tampere-Helsinki-alueella, siksi keski-tyimme alussa tähän alueeseen. Nyt laa-jennamme muualle maahan.

MISTÄ TEIDÄT VOI BONGATA?Kotisivultamme mestariforsman.fi löy-tyy paljon tarinaa ruoasta. Jounilla ja Jyrillä on työpisteet Helsingissä, mutta puolet Jyrin ajasta kuluu Kauhavalla, missä valmistamme ruoan.

MISTÄ TANKKAATTE JAKSAMISTA TYÖPÄIVÄÄN?Energiaa tulee onnistumisesta ja uuden tekemisestä sekä asiakkaiden kanssa työskentelystä. Kauppiaiden kanssa on aina hyvä sparrata asioita, siitä ammen-taa intoa ja voimaa. Ei pelkkää kahvia, vaan kontakteja ja hyviä keskusteluja!

Kauhavalla on keittiö, jossa kokataan maukasta ruokaa sopivissa erissä. Moni kauppias on vaihtanut oman keittiön Mestari Forsmanin keittiöön ja tarjoaa nyt palvelupisteessään helposti parhaita makuja.


Kuvat: Atria

MESTARI FORSMANIN PAREMPAA KOTIRUOKAA

Naudan-lihawokkiMestari Forsmanin naudanliha-wokki on valmistettu suomalai-sesta lihasta ja kasviksista. Murea liha, maustetut kastikkeet ja lähialueilla kasvatetut kasvikset valmistetaan nopeasti pikapais-tamalla. Nuudelit täydentävät maukkaan aterian.

Mestari Forsmanin tiimin työn tulokset päätyvät ihmisten suihin. - Asiakkaiden kanssa työs-kentely on parasta, tuumivat Jouni Mattila, Jyri Hänninen ja Ari Perkiö.

Kuva: Elina H

imanen


Vain parhaasta kokkautuu klassikko

Vain parhaasta kokkautuu klassikko

jyvabroiler.fi

#OTA TALTEEN MAAILMAN KANAKLASSIKOT.

1 Jyväbroiler 1,1 kg Naturelli Kokonainen Broileri7 rkl voita2 tl suolaa1 tl mustapippuria1 tl kuivattua rakuunaa tai8 tuoretta rakuunan oksaa4 tuoretta timjamin oksaa1 rkl oliiviöljyä2 keskikokoista sipulia viipaloituina1 porkkana viipaloituna

Esilämmitä uuni 170 °C:seen. Hiero broilerin sisään 1 rkl voita, puolet suolasta ja pippurista sekä timja-mi ja puolet rakuunasta. Sido broi-leri. Sulata 2 rkl voita paistinpan-nussa, ja lisää oliiviöljy sulaneen voin joukkoon. Ruskista broileri keskikovalla lämmöllä joka puolel-ta kauniin kullanruskeaksi. Alenna lämpöä, jos voi ruskistuu liikaa. Siirrä broileri sivuun pannulta. Lisää pannuun kasvikset ja loput rakuunat. Kuullota kasviksia miedolla lämmöllä, kunnes ne ovat suussa sulavan pehmeitä. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita kasvikset uunipataan, ja

nosta broileri niiden päälle. Lisää loput voista pataan antamaan makua. Kypsennä ruokaa uunissa 1 h 20 minuuttia, tai kunnes broileri on kypsää.

RESEpTIN hISTORIA jA LISää KANAKLASSIKOITA

OSOITTEESSA jyvAbROILER.fIPoulet Poele a l’Estragon - Rakuunabroiler padassaPoulet Poele a l’Estragon - Rakuunabroiler padassa

kuinka tavoitamme tulevaisuuden kuluttajan?...vajaa viidennes (17 %) on eri mieltä. t ytöille on...

Documents