kuinka johtaa elinvoimaa?shop.kuntaliitto.fi/download.php?filename=uploads/... · ja oppilaitosten...

Kuinka johtaa elinvoimaa?Viiden kaupungin tapaustutkimus elinvoiman määrittelystä, organisoinnista ja johtamisesta

Markku Pyykkölä & Maria Vuorensola

Kirjoittajat: Markku Pyykkölä & Maria Vuorensola

Kuvat: Pixhill.com

ISBN 978-952-293-611-0 (pdf)

© Suomen Kuntaliitto

Helsinki 2018

Suomen Kuntaliitto,

Toinen linja 14, PL 200, 00101 Helsinki

Puh. 09 7711, www.kuntaliitto.fi

Sisältö1 Saatesanat 3

2 Selvityksen tavoite ja toteutus 4

3 Haastatteluhavainnot ja ajankohtainen keskustelu 5 3.1 Elinvoiman käsitteen kokonaisuus 6 3.2 Elinvoiman johtaminen ja sen näkyminen strategioissa 7 3.3 Elinvoima rakenteissa 13 3.4 Elinkeinoyhtiöiden rooli ja työnjako kaupungin kanssa hakee paikkaansa 15 3.5 Sote- ja maakuntauudistus ei huoleta 21 3.6 Asukkaat vai yritykset – mistä haetaan kasvua? 22 3.7 Korkeakouluyhteistyö 24 3.8 Hankinnat elinvoimatyön vipuna 24 3.9 Kiinalaisten investoinnit Suomessa 27

4 Yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset 29

5 Elinvoimaindikaattorit ja esimerkkikaupunkien elinvoimakortit 33 Lahti 36 Kotka 38 Lohja 40 Hämeenlinna 42 Kemijärvi 44

Lähdeluettelo 46

Liite 1. Kuntien panostukset vetovoimaan 48Liite 2. Työvoimadynamiikka esimerkkikaupungeissa 49

3

Paikallisen elinvoimaisuuden edistämisen tehtäväkent-tä käsittää kunnissa kaikki ne toimet, jotka vaikuttavat kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen toimintaa tavalla, joka vahvistaa paikkakunnan kykyä luoda työtä, toimeentuloa ja kasvua alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Tekno-loginen kehitys ja kulutustottumusten muutokset aiheut-tavat rakennemuutosta, minkä johdosta työpaikkojen säi-lyminen edellyttää jatkuvaa yritystoiminnan uudistumista. Uudet työpaikat eivät välttämättä synny sinne, mistä vanhat työpaikat ovat poistuneet, minkä takia paikkakun-nan elinvoimaisuus edellyttää sen vetovoimaisuutta niin yritysten kuin asukkaidenkin näkökulmasta.

Vaikka elinvoima käsitteenä on yleisluonteinen, konkreti-soituu siihen liittyvä toiminta kuntakentässä niin tuttujen toiminnallisten kokonaisuuksien kautta, joita ovat mm. maankäyttö, asuminen, liikenne, elinkeinotoimi, yliopis-toyhteistyö, ammatillisen koulutuksen omistajaohjaus, julkiset hankinnat, alueen markkinointi sekä infran ylläpito ja kehittäminen. Paikkakunnan elinvoimaisuuden edis-täminen on mitä suurimmassa määrin verkostomaista toimintaa, jossa kunnan on pystyttävä toimivien yhteis-työsuhteiden kautta hyödyntämään niin yliopistomaail-man, yritysten kuin yhteisöjenkin voimavaroja.

Elinvoimatyö rakentuu ennen kaikkea kuntien yleisen toi-mialan tehtäväkentän ympärille, vaikka myös lakisääteiset tehtävät ovat siinä mukana. Kukin kunta organisoi elin-voimaisuuden edistämisen omalla tavallaan ja painottaa siihen kuuluvia toimia paikallisten tarpeiden ja resurssien mukaisesti. Muiden kokemukset ja esimerkki ovat tämän tehtäväkentän organisoinnissa ja kehittämisessä kultaakin kalliimpia.

Tämä selvitys tuotettiin osana kuntien elinvoiman ke-hittämisverkoston työtä ja esimerkkikunnat valikoituivat verkostokuntien joukosta. Halusimme koota mahdollisim-man monipuolisen kuvan kaupunkien tämän hetkisestä elinvoimatyöstä ja tavoitteena on kuntaesimerkkien kautta nostaa keskusteluun eri vaihtoehtoja elinvoimatyön organisointiin ja johtamiseen. Selvityksen aineistoa on jo sen tekovaiheessa hyödynnetty vuosina 2017 ja 2018 toteutettavan verkostohankkeen teemaseminaareissa ja kuntakohtaisissa työpajoissa. Kiitokset Hämeenlinnan, Kemijärven, Kotkan, Lahden ja Lohjan kaupungeille hedelmällisestä yhteistyöstä aineiston kokoamisessa, Maria Vuorensolalle ja Markku Pyykkölälle ansiokkaasta työstä sen jalostamiseksi edelleen tämän yhteenvedon muotoon sekä Verneri Hellstènille selvi-tysavustajana toimimisesta. Suuret kiitokset myös koko verkostolle aktiivisesta keskustelusta tässä selvityksessä käsitellyistä teemoista, joiden kautta aiheen käsittely sai merkittävästi lisää syvyyttä.

Toivottavasti esimerkkikaupunkiemme kokemukset an-tavat uusia ajatuksia kaikille lukijoille ja ovat sitä kautta pohjustamassa kuntien tietä kohti entistä elinvoimaisem-paa tulevaisuutta.

Antoisia lukuhetkiä!

Jarkko Huovinenjohtaja, alueet ja yhdyskunnatSuomen Kuntaliitto

1 Saatesanat

Kuinka johtaa elinvoimaa?

4

Kuinka johtaa elinvoimaa -selvityksen tavoite on ollut selvittää, miten laissa kunnille säädetty alueen elinvoiman edistämistehtävä näkyy kuntien strategioissa, rakenteissa ja johtamisen käytännöissä.

• Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan elinvoimasta, ovatko kunnat pyrkineet määrittelemään abstraktin yläkäsit-teen yhdessä?

• Mitä tavoitteita elinvoiman osalta on asetettu ja mi-ten niiden toteutumista seurataan?

• Entä organisointi? Miten kunta valmistautuu tulevai-suuden kunnan roolin, jossa iso osa tehtävistä on siirtynyt maakunnille?

Näitä kysymyksiä kartoitimme haastattelemalla Hämeen-linnan, Lahden, Lohjan, Kemijärven ja Kotkan johtavia viranhaltijoita sekä kehitysyhtiöiden toimitusjohtajia – yh-teensä viittä kuntakonsernin eri osien edustajaa kustakin kunnasta – sekä analysoimalla kaupunkien asiakirjoja mm. strategian ja organisaatiorakenteiden osalta. Haastattelut toteutettiin tammi–huhtikuussa 2018 ja niitä täydentävä

webropol-kysely tehtiin toukokuussa 2018. Haastatteluja ohjasivat etukäteen valitut teemat ja kysymykset, joita käytiin joustavasti keskustellen läpi. Haastatteluissa esiin nostetut tulokset on tässä raportissa kytketty laajempaan aiheesta käytyyn keskusteluun ja tutkimustuloksiin.

Selvitystä tehtäessä törmäsimme perustavanlaatuiseen ongelmaan: elinvoiman käsitteen ollessa laaja ja moni-merkityksinen, miten siihen liittyvää pohdiskelua voisi rajata niin, että tarkastelu kohdentuisi kussakin kunnassa suurin piirtein samoihin teemoihin? Emme löytäneet on-gelmaan yksiselitteistä ratkaisua. Tilannetarkastelu viiden kunnan elinvoiman edistämisen tavoitteista, rakenteista ja keinoista on siis harkinnanvarainen ja luonteeltaan liukuvasti määritelty, kunkin kunnan omista lähtökohdista ja rajauksista nouseva.

Selvityksen kirjoitushetkellä maakunta- ja sote-uudistus sekä uudet kasvupalvelulait ovat edelleen käsittelyssä ja uudistus on lykkääntynyt.

2 Selvityksen tavoite ja toteutus

5

3 Haastatteluhavainnot ja ajankohtainen keskustelu


6

3.1 Elinvoiman käsitteen kokonaisuus

Elinvoiman käsite koettiin selvityksen esimerkkikaupun-geissa laajaksi, osin hankalaksi ja myös riippuvaiseksi siitä, keneltä määrittelyä kysytään. Käsite on laajentunut viime vuosina perinteisestä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta merkittävästi. Elinvoima nähtiin käsitteenä, joka syntyy useista eri asioista ja monista tekijöistä, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden siitä, kuinka houkutteleva ja vetovoimainen kaupunki on.

Hyvinvoinnin edistäminen ja elinvoiman kehittäminen ovat molemmat käsitteitä, joiden yksiselitteinen ja lyhyt määrittely on vaikeaa. Käsitteet voidaan nähdä uudista-mispuheelle tyypillisinä retorisina, universaaleihin arvoihin

vetoavina yleiskonsepteina, joita on mahdotonta haas-taa. Elinvoima-käsitteenä lukeutuu hyvin niin sanottuihin ”jumalkäsitteisiin”, jotka antavat kuulijalle heti positiivisen tunnelman jättäen kuitenkin tulkinnanvaraa sille, mitä kaikkea käsite itseasiassa tarkoittaa. (Ks. esim. Kyösti et al. 2017; Weaver, 1953)

Määrittelyä tarvitaan yhteisen ymmärryksen löytämiseksi kunnassa. Se, miten käsiteen laajuus ymmärretään, ohjaa kuntaorganisaation ja johtamisen vastuualueiden muodos-tuksessa.

Mistä kuntien ja kaupunkien elinvoima on sitten tehty? Kaupungin elinvoimaisuutta tuetaan mm. hyvällä kaa-voituksella ja ”elämisen infrastruktuurilla”, laadukkailla

Kuva 1. Mistä on kaupungin elinvoima tehty?

Mitä elinvoimalla tarkoitetaan? Ei yksiselitteistä määritelmää!

Syntyy eri asioista ja monista tekijöistä“Kaikki asiat vaikuttavat maan ja taivaan välissä”“Elinvoimaa ei ole ilman ihmisten hyvinvointia”

Elämisen infra ja elinkeinoinfra“Molemmat pitää olla kunnossa,

jos halutaan elinvoimaa”“Asukkaat, yritykset, henkinen hyvinvointi,

fiilis ja imago”“Kaavoitus, maankäyttö‐‐”

“Työllisyys, yritystoimintaa ja työpaikkoja”“Asukasmäärä, verotulojen kasvu, yritysten

toimintaedellytykset—”Ihmisiä ja toimintaa“Elinvoimaisuus saadaan uusista ihmisistä ja työntekijöistä”

“eläkeläisryhmät, 3.sektori, yhteisöllisyys”“Asiakaspito ja uusien lapsiperheiden houkuttelu”“Näyttää ulospäin siltä, että ihmiset voivat hyvin,

on tekemistä ja tapahtumia”“Houkuttelevuus”

“Elinvoimapolitiikkaa ja sirkushuveja”

Rinnakkain kapea ja laaja käsite“Kapea käsite: yleiskaava, elinkeinoyhtiöiden ohjaus, hanketoiminta”

“Laaja käsite: mitkä tekijät tekemät kaupungin elinvoimaiseksi? Miten tehdään houkutteleva kaupunki?”

“Käsite laajentunut organisaatiouudistuksen myötä”“Tulevaisuushakuinen kokonaisuus”

“Tulkinta riippuu ihmisestä”

7

palveluilla ja vapaa-ajan tarjonnalla, edesauttamalla vireän yritystoiminnan syntymistä ja tukemalla yhteisöl-listen tapahtumien järjestämistä. Asukkaiden hyvinvointi, positiivinen yleinen ilmapiiri ja yleinen imago heijastavat kaupungin elinvoimaisuutta.

Käsitemäärittelyn osalta moni viittasi Kuntaliiton määritte-lyyn. ”Kunta elinvoiman johtajana”-julkaisussa (Paananen et al. 2014) elinvoimainen kunta nähdään väestöltään riit-tävänä, taloudelliselta kantokyvyltään vahvana, kykene-vänä paikallisten resurssien kokoamiseen ja hyödyntämi-seen, kyvykkäänä luomaan vuorovaikutuksen avulla uusia avauksia sekä kannattelemaan alueen tulevaisuusorien-taatiota, eli elinvoimaa tarkastellaan resurssien, vuorovai-kutuksen ja uudistumisen näkökulmasta.

Selvityksemme ei haasta tuota määritelmää. Tosin haas-tatteluissa painottuivat väestön määrään tai taloudelliseen kantokykyyn perustuvien argumenttien sijaan ennemmin-kin asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen, työpaikka-tarjontaan ja yritysmyönteisyyteen liittyvät näkökulmat. Tulevaisuuden kunnan roolissa elinvoima- ja hyvinvointi-kysymysten nähtiin korostuvan ja näistä käytävät keskus-telut tullevat lisääntymään entisestään.

3.2 Elinvoiman johtaminen ja sen näkyminen strategioissa

”Elinvoimaa ei voi määrätä kasvuun” totesi eräs haasta-teltavista ja se kiteyttää tietyllä tapaa tämän hetkisen elinvoiman johtamisen haasteen. Koska elinvoima koostuu useista eri asioista ja tekijöistä, on sen johtaminen kun-nassa jokaisen substanssin asia – jokainen johtaja varmis-taa osaltaan, että kaupungin elinvoiman kannalta kriittiset kysymykset ratkaistaan. Elinvoima ja sen johtaminen kaikessa laajuudessaan vaativat kuitenkin yhteisen ym-märryksen siitä, mitkä asiat kaupungissa ovat elinvoiman edistämisen kannalta keskiössä.

Elinvoiman johtamista voidaan tarkastella verkostoissa tapahtuvana toimintana. Elinvoimaa johdettaessa kau-punki nähdään yhteisönä ja kuntalaiset sen tulevaisuuden resurssina ja johtamisen avulla mahdollistetaan sellainen toimintakulttuuri, jossa kaupungin erityispiirteet ja vah-vuudet valjastetaan hyötykäyttöön. Elinvoiman johtami-nen tapahtuu myös vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kunta muodostuu erilaisten toimijoiden verkostoista, jotka toimivat tai eivät toimi, riippuen aktiivisuudesta ja luotta-muksesta toimijoiden välillä. Elinvoimaa johdetaan myös luomalla uutta, orientoitumalla tulevaisuuteen ja tarkas-telemalla asioita ja ilmiöitä. (Paananen, Haveri, Airaksinen 2014).

Vaikka elinvoima on osin mielikuvissa rakentuva ilmiö, sen viestiminen myös ulospäin vahvistaa hyvän kierrettä. Jokainen esimerkkikuntamme on nostanut elinvoiman edistämisen kaupunginstrategiaansa. Lisäksi kunnilla on täydentäviä elinvoima- tai elinkeino-ohjelmia entuudes-taan valmiina tai työn alla. Näihin julkisiin asiakirjoihin on joko suoraan tai epäsuoraan nostettu kärkitavoitteiksi elinvoiman edistäminen. Kuntastrategioille tyypillisesti elinvoiman edistäminen konkretisoituu lukuisiin osatavoit-teisiin, toimenpiteisiin ja mittareihin.

Kotkassa valmisteilla olevassa strategiassa elinvoima jakautuu kaikkiin kolmeen merikaupungin henkeen sopi-vaan painopistealueeseen eli ”poijuun”: oppiva ja yrittävä Kotka, upean elinympäristön Kotka ja yhteinen Kotka. Kemijärvellä päivitetyn kaupunkistrategian tavoitteet on ryhmitelty kolmeen luokkaan: hyvinvointi, elinvoima ja identiteetti. Lohjalla yhtenä strategian kärkenä on ”elin-voimainen Lohja”. Kaupungin vahvuuksia – elinvoimaista maaseutua ja vahvaa vapaa-ajan asumiskeskittymää – halutaan korostaa. Lahden strategiassa on elinvoimaa lähestytty siitä kulmasta, että kaupunkiin luodaan kan-sainvälisesti kiinnostava toimintaympäristö älykkäille ja kestäville ratkaisuille liiketoiminnassa ja palvelujen kehit-


8

tämisessä. Hämeenlinnassa kärkenä on ”elinvoimainen asumiskaupunki”, mutta suoraan asumiseen ja asukkaiden viihtyvyyteen tähtääviä tavoitteita ei ole strategian tasolla eritelty.

Haastattelujen pohjalta syntyi kuva, että terävä foku-sointi on kuntastrategioita tehtäessä varsin vaikeaa. Näkemysten moninaisuus kirjautuu helposti sellaisenaan suunnitelmiin ja priorisointi on vaikeaa. Haastatteluissa ja teemaseminaareissa olemme testanneet elinvoimapolitii-kan kolmiportaista jäsennystä, jossa yleinen elinvoimapo-litiikka, omaan erityislaatuisuuteen perustuva kohdennettu elinvoimapolitiikka ja yllättäviin kehityspolkuihin yllyttävä kokeileva elinkeinopolitiikka voisi helpottaa tavoitteiden ja toimenpiteiden jäsentämistä ja priorisointia (Taulukko 1.).

Selvityksemme pojalta näyttäisi, että erityisesti kohden-nettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden valitsemiseen tulee kiinnittää huomiota: Tunnistammeko oman erityis-laatuisuutemme? Minkälaisia tulevaisuuspolkuja sen poh-jalta hahmottuu? Kohdennettu elinvoimapolitiikka vastaa kysymykseen: kuinka tunnistaa sellaiset tekijät, joiden varaan tulevaisuutta on mahdollista rakentaa ja kuinka hyödyntää näitä tunnistettuja vahvuuksia ja menestysteki-jöitä (Airaksinen ja Kolehmainen 2012).

Merkittävissä muutostilanteissa, esimerkiksi suuren investoinnin tullessa kaupunkiin, on helpompi kohdentaa strategian kärjet kuin stabiilissa tilanteessa. Esimerkkinä Kemijärvi, jonne on tulossa suuri biojalostamo, on helppo kohdistaa painopiste investointia tukeviin toimenpiteisiin.

Yleinen elinvoimapolitiikkaKohdennettu elinvoimapolitiikka Kokeileva elinvoimapolitiikka

Yleisluonnehdinta

Tehtävä Pitää yllä alueen yleisiä kehit-tymisedellytyksiä Tunnistaa kunnan monet roolit ja tehtävät

Tukea alueelle omaleimaisten ominaispiirteiden kehittymistä hyödynnetyiksi vahvuuksiksi

Uusien ja yllättävien kehitys-kulkujen etsintä ja ihmisten omaehtoisten pyrkimysten tukeminen

Tekijät Paikallisyhteisö: Kaikki alueen elinvoiman kannalta oleelliset yksityiset, julkiset ja 3. sekto-rin toimijat

Ne erityiset toimijat, jotka ovat tai voivat olla keskeisiä alueen erottelevien elinvoi-matekijöiden hyödyntämi-sessä.

Ne toimijat, jotka osoittavat halua ja kykyä tulevaisuuden etsintään ja erilaisiin kokei-luihin.

Kehittämisen luonne

Yleensä pitkäjänteistä, toisi-naan perustuu ”akuutteihin manöövereihin”

Osin pitkäjänteistä ja suun-niteltua/ osin akuutteihin haasteisiin tarttuvaa

Jatkuvasti uusiutuvaa, mah-dollisuuksiin tarttuvaa

Taulukko 1. Elinvoimapolitiikan jäsennystä. (Soveltaen Airaksinen & Kolehmainen 2012; ks. myös Sotarauta, Kolehmainen & Sutinen 2007)

9

Haastatteluissa pyrimme selvittämään, onko kuntapäät-täjien retoriikassa hyvinvoinnin ja elinvoimanäkökulmien välillä vastakkainasettelua. Voisi olettaa, että tulevaisuus-, elinkeino- ja viihtyvyysinvestointeihin painottuva elinvoi-mapuhe saa helposti vastaansa peruspalvelu- ja huolenpi-tonäkökulman esimerkiksi talousarvioprosesseissa. Näin ei kuitenkaan näyttäisi käyneen, ainakaan kuluvan valtuusto-kauden alkupuoliskolla. Esimerkkeinä käytettiin yksittäisiä investointipäätöksiä, joille saatiin valtuustossa laaja kan-natus vaikka ko. investoinnit eivät liittynetkään välittömiin palvelutarpeisiin tai kunnan ns. lakisääteisiin tehtäviin.

Haastateltavien kanssa nousi esiin hypoteesi, että val-tuustokauden alku saattaa tarkoittaa käytännössä sitä, että luottamushenkilöt asennoituvat myönteisesti ja yhteistyöhakuisesti valmisteltuihin päätösehdotuksiin mm.

valtuustokauden alulle ominaisen runsaan vuorovaikutuk-sen ja luottamusta rakentaneiden keskusteluiden takia. Kunnioitus ja yhteen tulemiseen liittyvä kuherruskuukausi on laimentanut perinteisten vastakkainasettelujen esiin nousemisen valtuustoissa. Myös uudistuneiden orga-nisaatiorakenteiden ja niiden myötä päätösehdotusten laaja-alaisemman valmisteluprosessin vaikutus nostettiin esiin selityksenä ko. ilmiölle. Eräässä esimerkkikaupungis-sa koettiin, että kuntaliitoksen myötä kaupunkiin saatiin konsensushakuisempaa päätöksentekokulttuuria, joka osaltaan on helpottanut asioiden käsittelyä ja etenemistä.

Alla olevaan taulukkoon on koottu esimerkkikaupunkien kaupunginstrategiassa esiintyvät elinvoimatavoitteet ja mittarit (Taulukko 2.).

Kuva 2. Elinvoimatyön painotukset selvityskaupungeissa (N = 5).

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Joku muu, mikä?

Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyntukeminen

Saavutettavuuden varmistaminen

Sijaintietujen hyödyntäminen

Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnatelinkeinopoliittisena vipuna

Yrittäjyyden edistäminen

Vetovoimasta ja viihtyvyydestä huolehtiminen –”hauska kaupunki”

Osaava työvoima

Elinvoimatyön painotus alkaneella valtuustokaudella


10

Taulukko 2. Elinvoimatavoitteet ja mittarit.

Elinvoima strategiassa Tavoitteet Mittarit

Hämeenlinna Yksi kolmesta kärjestä Elinvoimainen asumiskaupunki:Hämeenlinna on hyvä työllisyyskaupunki, Hämeenlinna on merkittävä matkailukau-punki. Kaupungin, elinkeinoyhtiön, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tuottaa työpaik-koja, verotuloja ja hyvää yritysilmapiiriä.

1. Hämeenlinna on hyvä työllisyyskaupunki2. Hämeenlinna kuuluu Suomessa viiden suosituimman matkailukaupungin joukkoon3. Kaupungin, elinkeinoyhtiön, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tuottaa työ-paikkoja, verotuloja ja hyvää yritysilmapiiriä.

Hämeenlinna - Työpaikkojen määrän kasvu ( > 1 %), Julkisten ja yksityisten työpaikkojen määrän kehitys,- Työllisyysaste (Työllisten (18-64 v) määrä/ Väestö), Nuorten työllistyminen paranee- Vierailijoiden määrän kasvu ( > 1 %), Hämeen linnan kävijämäärän kasvu.- Vierailijoiden yöpymisten määrä kasvaa.- Vierailijoiden taloudellinen vaikutus mitataan.- Startup-yritysten määrän kasvu.- PK –yritysten määrän kasvu ja muutos työpaikoissa.- Yritysyhteistyötapahtumien määrä yhteistyössä yritysten kanssa.- Tyhjien toimitilojen määrä kaupungin keskustassa < 10 %.- Hämeenlinnaa kotipaikkana pitävien yritysten liikevaihdon kasvu on suhteessa koko maata korkeampaa

Kemijärvi Yksi kolmesta kärjestäKemijärven kaupunki on elinvoimainen ja palveluja seutukuntakeskus, jonka asukkaiden mielestä se on turvallinen ja viihtyisä paikka elää.

1. Tasapainoinen kuntatalous2. Aktiivinen elinkeinoelämä3. Tasapainoinen väestörakenne

Kemijärvi - Talousarvion ja tilinpäätöksen tunnusluvut.- Yritysten määrä ja työpaikkaomavaraisuus, työllistymisaste.- Väestö- ja nettomuuttotilastot.

Kotka Elinvoima läpileikkaavana strategian eri kärjissä 1) Oppiva ja yrittävä Kotka2) Upean elinympäristön Kotka3) Yhteinen Kotka

Kestävä talous - Luo pohjan kaupungin elinvoimalle ja asukkaiden hyvinvoinnille.

1. Jokaisella kotkalaisella on perusasteen jälkeinen tutkinto.2. Kotka on arvostettu korkeakoulukaupunki, jossa elinikäinen oppiminen raken-tuu laadukkaaseen koulutuspolkuun.3. Kotka on yrityksiä yhdistävä ja yrittäjyyttä edistävä kaupunki, johon syntyy lisää työpaikkoja.4. Kotkassa on upea kaupunkiympäristö, joka helpottaa kaupunkilaisten hyvin-vointia lisääviä valintoja, edistää kestävää kehitystä ja lisää vetovoimaa.5. Kotka on Pohjolan puistopääkaupunki.6. Kotka on hyväntuulisin kulttuurin ja tapahtumien kaupunki7. Asukkaiden osallistuminen ja omaehtoinen tekeminen on helppoa.8. Kaupunkiympäristö tukee yhteisöllisyyttä.9. Vuoropuhelu päätöksentekijöiden, viranhaltijoiden ja asukkaiden kesken on vilkasta ja avointa.

Kotka - Henkilöstön määrä ja ryhmien koko varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.- Vailla toisen asteen tutkintoa olevien määrä ja toisen asteen läpäisyaste.-Alle 25-v. ja pitkäaikaistyöttömien määrä ja osuus.- Yrittäjyyskasvatus kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta lähtien.- XAMK Kotka hakijoiden määrä ja tutkintojen määrä.- TKI-toiminnan määrä, Uudet toimintamallit.- Yrittäjyysilmapiiri, yritysten määrä.- Yhdyskuntatekniset palvelut –kyselytutkimus.- Pyöräilyn ja kävelyn suosio, joukkoliikenteen matkamäärä, Liikuntapaikkojen kävijämäärät.- Kaupungin oma energiankulutus ja CO2-päästöt.- Puistojen kävijämäärät.- Nettinäkyvyys/hakujen määrä.- Tapahtumat ja kävijämäärät, niihin liittyvät tutkimukset sekä tapahtumien aluetalousvaikutus.

Lahti Yksi kolmesta kärjestä

Elinvoiman muutos 2022: Lahti tarjoaa kansainvälisesti kiinnostavan toimintaym-päristön älykkäiden ja kestävien ratkaisujen kehittämiseen ja liiketoimintaan

1. Kasvamme yrittäjäystävällisenä opiskelukaupunkina ja luomme vetovoimai-sen ja hyvinvointia lisäävän työ- ja elinympäristön.2. Lisäämme työllisyyttä ennakkoluulottomalla yhteistyöllä.3. Luomme uusia työpaikkoja tarjoamalla kaupungin kehitysalustaksi yrityksille. Lisäämme alueen yhteistyötä innovaatiotoiminnan kärkiteemoissa (ympäristö, muotoilu, digitalisaatio ja liikunta).4. Kasvatamme keskustan elinvoimaa ja lisäämme asuinalueiden viihtyisyyttä. Edistämme kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja liikkumista.5. Vahvistamme Lahden liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa.6. Haemme kasvua vesiosaamisesta ja kestävästä matkailusta. Vaalimme puh-taita vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta.

Lahti - Jatko-opiskelupaikkojen houkuttelevuus ja määrä kasvavat. - Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus kasvaa.- Työllisyysaste nousee - Uusien yritysten määrä kasvaa. - Yrittäjien tyytyväisyys kunnan elinkeinopolitiikkaan kasvaa.- Keskustan elinvoimaisuus kasvaa mitatusti. - Yhdyskuntarakenne kehittyy kestävästi.- Lahden asukaskohtaiset khk-päästöt ovat -70 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. - Tapahtumien määrä kasvaa 3 % vuosittain. - Lähiluonnon virkistyskäyttömahdollisuudet kasvavat. Luonnonsuojelualueiden osuus kokonaispinta-alasta kasvaa.

Lohja Yksi kolmesta kärjestä

Elinvoimainen Lohja:Strateginen vahvuus - toimiva aluekeskus palveluineen, elinvoimainen maaseutu ja merkittävä vapaa-ajan mökkikunta

1. Asukasluku kasvaa 1 % vuodessa.2. Työllisten ja työpaikkojen määrä kasvaa.3. Hyvä saavutettavuus ja monipuoliset kulkemisen mahdollisuudet.4. Toimiva sisäinen ja ulkoinen liikenne.5. Toimivat taajamat ja kaupunkikeskus.6. Monipuoliset tapahtumat ja vapaa-ajan palvelut.7. Kaupungin vuosikate on 400 euroa per asukas.8. Puhdas ympäristö ja laadukas infrastruktuuri.

Lohja - Asukasluku- Yritysten lukumäärä- Työpaikkaomavaraisuus, työllisten määrä.- Asuntojen ja kiinteistöjen luovutusten lukumäärä- Asuntokannan muutokset lupien ja kaavojen läpimenoajat.- Tapahtumien määrä, - Vuosikate/asukas.- Yritystutkimukset.

11

Elinvoima strategiassa Tavoitteet Mittarit

Hämeenlinna Yksi kolmesta kärjestä Elinvoimainen asumiskaupunki:Hämeenlinna on hyvä työllisyyskaupunki, Hämeenlinna on merkittävä matkailukau-punki. Kaupungin, elinkeinoyhtiön, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tuottaa työpaik-koja, verotuloja ja hyvää yritysilmapiiriä.

1. Hämeenlinna on hyvä työllisyyskaupunki2. Hämeenlinna kuuluu Suomessa viiden suosituimman matkailukaupungin joukkoon3. Kaupungin, elinkeinoyhtiön, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tuottaa työ-paikkoja, verotuloja ja hyvää yritysilmapiiriä.

Hämeenlinna - Työpaikkojen määrän kasvu ( > 1 %), Julkisten ja yksityisten työpaikkojen määrän kehitys,- Työllisyysaste (Työllisten (18-64 v) määrä/ Väestö), Nuorten työllistyminen paranee- Vierailijoiden määrän kasvu ( > 1 %), Hämeen linnan kävijämäärän kasvu.- Vierailijoiden yöpymisten määrä kasvaa.- Vierailijoiden taloudellinen vaikutus mitataan.- Startup-yritysten määrän kasvu.- PK –yritysten määrän kasvu ja muutos työpaikoissa.- Yritysyhteistyötapahtumien määrä yhteistyössä yritysten kanssa.- Tyhjien toimitilojen määrä kaupungin keskustassa < 10 %.- Hämeenlinnaa kotipaikkana pitävien yritysten liikevaihdon kasvu on suhteessa koko maata korkeampaa

Kemijärvi Yksi kolmesta kärjestäKemijärven kaupunki on elinvoimainen ja palveluja seutukuntakeskus, jonka asukkaiden mielestä se on turvallinen ja viihtyisä paikka elää.

1. Tasapainoinen kuntatalous2. Aktiivinen elinkeinoelämä3. Tasapainoinen väestörakenne

Kemijärvi - Talousarvion ja tilinpäätöksen tunnusluvut.- Yritysten määrä ja työpaikkaomavaraisuus, työllistymisaste.- Väestö- ja nettomuuttotilastot.

Kotka Elinvoima läpileikkaavana strategian eri kärjissä 1) Oppiva ja yrittävä Kotka2) Upean elinympäristön Kotka3) Yhteinen Kotka

Kestävä talous - Luo pohjan kaupungin elinvoimalle ja asukkaiden hyvinvoinnille.

1. Jokaisella kotkalaisella on perusasteen jälkeinen tutkinto.2. Kotka on arvostettu korkeakoulukaupunki, jossa elinikäinen oppiminen raken-tuu laadukkaaseen koulutuspolkuun.3. Kotka on yrityksiä yhdistävä ja yrittäjyyttä edistävä kaupunki, johon syntyy lisää työpaikkoja.4. Kotkassa on upea kaupunkiympäristö, joka helpottaa kaupunkilaisten hyvin-vointia lisääviä valintoja, edistää kestävää kehitystä ja lisää vetovoimaa.5. Kotka on Pohjolan puistopääkaupunki.6. Kotka on hyväntuulisin kulttuurin ja tapahtumien kaupunki7. Asukkaiden osallistuminen ja omaehtoinen tekeminen on helppoa.8. Kaupunkiympäristö tukee yhteisöllisyyttä.9. Vuoropuhelu päätöksentekijöiden, viranhaltijoiden ja asukkaiden kesken on vilkasta ja avointa.

Kotka - Henkilöstön määrä ja ryhmien koko varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.- Vailla toisen asteen tutkintoa olevien määrä ja toisen asteen läpäisyaste.-Alle 25-v. ja pitkäaikaistyöttömien määrä ja osuus.- Yrittäjyyskasvatus kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta lähtien.- XAMK Kotka hakijoiden määrä ja tutkintojen määrä.- TKI-toiminnan määrä, Uudet toimintamallit.- Yrittäjyysilmapiiri, yritysten määrä.- Yhdyskuntatekniset palvelut –kyselytutkimus.- Pyöräilyn ja kävelyn suosio, joukkoliikenteen matkamäärä, Liikuntapaikkojen kävijämäärät.- Kaupungin oma energiankulutus ja CO2-päästöt.- Puistojen kävijämäärät.- Nettinäkyvyys/hakujen määrä.- Tapahtumat ja kävijämäärät, niihin liittyvät tutkimukset sekä tapahtumien aluetalousvaikutus.

Lahti Yksi kolmesta kärjestä

Elinvoiman muutos 2022: Lahti tarjoaa kansainvälisesti kiinnostavan toimintaym-päristön älykkäiden ja kestävien ratkaisujen kehittämiseen ja liiketoimintaan

1. Kasvamme yrittäjäystävällisenä opiskelukaupunkina ja luomme vetovoimai-sen ja hyvinvointia lisäävän työ- ja elinympäristön.2. Lisäämme työllisyyttä ennakkoluulottomalla yhteistyöllä.3. Luomme uusia työpaikkoja tarjoamalla kaupungin kehitysalustaksi yrityksille. Lisäämme alueen yhteistyötä innovaatiotoiminnan kärkiteemoissa (ympäristö, muotoilu, digitalisaatio ja liikunta).4. Kasvatamme keskustan elinvoimaa ja lisäämme asuinalueiden viihtyisyyttä. Edistämme kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja liikkumista.5. Vahvistamme Lahden liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa.6. Haemme kasvua vesiosaamisesta ja kestävästä matkailusta. Vaalimme puh-taita vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta.

Lahti - Jatko-opiskelupaikkojen houkuttelevuus ja määrä kasvavat. - Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus kasvaa.- Työllisyysaste nousee - Uusien yritysten määrä kasvaa. - Yrittäjien tyytyväisyys kunnan elinkeinopolitiikkaan kasvaa.- Keskustan elinvoimaisuus kasvaa mitatusti. - Yhdyskuntarakenne kehittyy kestävästi.- Lahden asukaskohtaiset khk-päästöt ovat -70 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. - Tapahtumien määrä kasvaa 3 % vuosittain. - Lähiluonnon virkistyskäyttömahdollisuudet kasvavat. Luonnonsuojelualueiden osuus kokonaispinta-alasta kasvaa.

Lohja Yksi kolmesta kärjestä

Elinvoimainen Lohja:Strateginen vahvuus - toimiva aluekeskus palveluineen, elinvoimainen maaseutu ja merkittävä vapaa-ajan mökkikunta

1. Asukasluku kasvaa 1 % vuodessa.2. Työllisten ja työpaikkojen määrä kasvaa.3. Hyvä saavutettavuus ja monipuoliset kulkemisen mahdollisuudet.4. Toimiva sisäinen ja ulkoinen liikenne.5. Toimivat taajamat ja kaupunkikeskus.6. Monipuoliset tapahtumat ja vapaa-ajan palvelut.7. Kaupungin vuosikate on 400 euroa per asukas.8. Puhdas ympäristö ja laadukas infrastruktuuri.

Lohja - Asukasluku- Yritysten lukumäärä- Työpaikkaomavaraisuus, työllisten määrä.- Asuntojen ja kiinteistöjen luovutusten lukumäärä- Asuntokannan muutokset lupien ja kaavojen läpimenoajat.- Tapahtumien määrä, - Vuosikate/asukas.- Yritystutkimukset.


12

Hämeenlinnan päivitetty strategia valmistui mar-raskuussa 2017. Valtuusto asetti yhteisiksi strategisiksi tavoitteiksi asukasmäärän ja verokertymän kasvamisen sekä talouden tasapainon. Hämeenlinna haluaa olla elinvoimainen asumis-kaupunki, resurssiviisas sekä hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset.

Mikä tekee Hämeenlinnan strategian toteutuksen seuraa-misesta poikkeavaa monista muista kaupungeista? Asuk-kaat, valtuutetut ja muutkin kiinnostuneet voivat helposti tarkistaa strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumi-sen kaupungin nettisivuilta. Ei tarvitse olla Numero Niilo selvittääkseen missä mennään: vihreä nuoli näyttää, että hyvin etenee. Viiva kertoo, että tilanne pysyy samana ja punainen nuoli alaspäin viestii, että tilanne etenee päin-vastaiseen suuntaan kuin on tavoite, ja sen eteen tulee ponnistella entistä kovemmin.

Jokaisen strategisen tavoitteen alle avautuu sen toteu-tumista tarkentavat osatavoitteet. Niitä klikkaamalla avautuu lisätietoja tavoitteesta, sen kehittymisestä sekä vastuussa olevan kaupungin työntekijän yhteystie-dot. Työkalu on paitsi helppo käyttää päätöksenteon ja luottamushenkilötyön tukena, se tuo myös kuntalaisille näkyväksi Hämeenlinnan laajan ja moniulotteisen työn kaupungin kehittämisen saralla. Tavoitteiden seuranta on kytketty nettisivuilta löytyvään vuosikelloon.

Mittareita työstettäessä haasteena oli mittareiden paljo-us. Kaikkiin tavoitteisiin löytyi lopulta mittarit, mutta nii-

den toimivuus selviää ajan kuluessa. Mittarikokonaisuutta täydennetään vielä lautakuntien toimialoihin kohdenne-tuilla mittareilla syksyn aikana.

Yksi valintaperuste mittareille oli mahdollisimman au-tomatisoitu päivittyminen. Jokainen vastuuhenkilö pitää huolen, että mittarit päivitetään niiden tarkastelujakso-jen mukaisesti. Mittarit tuovat jatkuvan arvioinnin otetta johtamiseen: kaupunginhallitukselle raportoidaan näillä mittareilla säännöllisesti ja jos jollakin alueella mennään ei toivottuun suuntaan, toimenpiteisiin ryhdytään välittö-mästi.

Markku Rimpelä

strategiajohtaja, Hämeenlinna

HÄMEENLINNA AVAA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA NETTISIVUILLAAN

Vuosikello Tavoitteet

13

Entä mihin suuntaan kuntien elinvoimatyö on painottu-massa lähitulevaisuudessa? Kysyimme osana haastatteluja täydentävää kyselyämme elinvoimatyön painotuksista tällä valtuustokaudella jokaisesta case-kaupungista. Suun-taa antavaksi kolmen kärjeksi antamistamme vaihtoeh-doista muodostui kaupungin viihtyvyydestä ja hauskuu-desta huolehtiminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä yrittäjyyden edistäminen. Saavutettavuuden edistäminen koettiin 4. tärkeimmäksi osa-alueeksi – huomaten kuiten-kin, että jokaisella kunnalla on omat painopistealueensa. Mielenkiintoisesti yritysten uusiutumisen ja innovaatio-kyvyn tukeminen ei noussut alkaneen valtuustokauden keskeisimpien keinojen joukkoon. (Kuva 2.)

3.3 Elinvoima rakenteissa

Organisaatioissa kolme keskeistä elementtiä – tavoitteet, rakenne ja ihmiset – käyvät jatkuvaa vuoropuhelua. Tätä vuoropuhelua, keskinäisen tasapainon hakemista, kutsu-taan johtajuudeksi. Organisaation valitseman strategian ja siitä johdettujen tavoitteiden tulisi ohjata myös toivotun organisaatiorakenteen olemusta sekä toimeenpanosta vastaavan henkilöstön osaamistarpeita ja toimenkuvia. Tavoitteet, rakenne ohjausjärjestelmineen ja ihmiset muodostavat siis organisaation keskinäisriippuvaisen kolmiyhteyden. Käytännössä muutos voi käynnistyä mistä elementistä tahansa: henkilöstön vaihtuvuus voi vaikuttaa

Kuva 3. Esimerkki tulevaisuuden kunnan toimialarakenteesta.

Kaupunginjohtaja

Hyvinvointi-toimiala- Koulutuspalvelut- Varhaiskasvatus

- Vapaa-aika- Kulttuuri, liikunta, nuoriso

Elinvoima-toimiala- Elinkeinojen kehittäminen

- Työllisyyspalvelut- Edunvalvonta- ja yhteiskuntasuhteet- Asuntopolitiikka

- Toisen asteen koulutus ja alueen koulutusyhteistyö

- Kansainväliset asiat- Tapahtumapalvelut

Kuntarakenne- ja infrastruktuuri

- Maankäytön suunnittelu- Yhdyskuntatekniikka

- Jätehuolto-Liikennesuunnittelu

- Joukkoliikenne- Ympäristöpolitiikka- Rakennusvalvonta

- pysäköinninvalvonta

Konserni-palvelut


14

siihen millaisia tavoitteita on realistista yrittää toteuttaa, muutos työnjaon ja vallankäytön ratkaisuissa saattaa niin ikään vaikuttaa tavoitteenasetteluun ja toisaalta tarvitta-van henkilökunnan ominaisuuksiin.

Esimerkki organisaation osien keskinäisriippuvuudesta nousi esiin Lahdessa käydyissä keskusteluissa. Uuden tai-de- ja muotoilukeskuksen hyväksyminen eteni poliittises-sa päätöksenteossa ehkä odottamattoman yksimielisesti. Investointia perusteliin poliittisessa keskustelussa vahvasti elinvoimanäkökulmalla.

Lahden ryhmähaastattelussa spekuloitiin, josko uusi, laa-jaa elinvoimakäsitystä vastaava organisaatiorakenne tuotti entistä laajempaa valmisteluaineistoa, joka mahdollisesti sujuvoitti etenemistä investointipäätöstä koskeneessa päätöksenteossa.

Organisaatiorakenteet ovat konkreettisuudessaan siis helposti se näkökulma, jota kautta kunnat lähtevät miet-timään uudistumista. Näköpiirissä jo pitkään välkkyneen kuntien tehtäväkentän uudelleenmuotoutumisen takia monet kunnat ovat joko tehneet tai ainakin suunnitelleet muutoksia organisaatiorakenteissa. Kuntien palveluntuo-tantoroolin on ajateltu pienenevän ja esim. demokratia-, sivistys-, hyvinvointi- ja elinvoimaroolien nähty kasvavan.

Kuntaliiton tekemien kartoitusten mukaan useissa kun-nissa on pohdittu siirtymistä niin toimiala- kuin lautakun-tarakenteessa elinvoima – hyvinvointi – kuntarakenne- ja infrastruktuuri -jaotteluun (Majava 2017).

Luottamushenkilöorganisaatioissa kyseinen jäsennys mer-kitsee usein erillisen elinvoimalautakunnan tai kunnanhal-lituksen elinvoimajaoston perustamista. Monet elinvoiman edistämisen suuret kysymykset (esim. maankäyttöpolitiik-ka) on viime aikaisen suuntauksen mukaisesti keskitetty kunnanhallitukseen tai hallituksen jaostolle. Toisaalta

ARTTU2-tutkimuksen mukaan, ainakin vuoden 2015 tilan-teessa, elinkeino-, työllisyys- ja kilpailukykyasioita käsitel-lään kuntien hallituksissa edelleen hyvin vähän. Vain noin kolme prosenttia hallitusten kokouspykälistä liittyy näihin asioihin (Piipponen 2016).

Myös selvityskunnissamme valtuustokauden vaihtuminen merkitsi organisaatiorakenteiden uudistumista – ei aina niin radikaalisti kuin viranhaltijaesittelijät olisivat halun-neet, mutta radikaalejakin uudistuksia koettiin. Merkittävin uudistus toteutettiin Lohjalla, missä koko toimialarakenne koottiin kahteen toimialaan eli hyvinvoinnin ja elinvoiman kokonaisuuksiin. Rakennejärjestelyjen lisäksi kaupunki on tunnistanut keskeiset, sektorijaon läpileikkaavat prosessit ja nimennyt kullekin prosessinomistajan, hyvinvointitoi-mialalla jopa kokoaikaiseksi tehtäväksi. Lohjalla nähdään asukkaiden viihtyvyys tärkeänä, joten se vaikutti organi-saation rakentumiseen siten, että elinvoimatoimialan alla on yhtenä tulosalueena ”kaupunkisisällöt” (ks. tarkemmin Lohjan elinvoimainen esimerkki).

Kotkassa perustettiin elinvoimalautakunta kulttuurilau-takunnan perintöä laajentamaan. Hämeenlinnassa toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa konsernipalveluiden tulosalue, jossa strategiajohtajan alaisuuteen on koottu elinvoiman tehtäväkokonaisuus.

Lahdessa toteutettiin organisaatiouudistus kesällä 2017. Uusi organisaatio perustuu palvelualueisiin (sivistyksen ja kaupunkiympäristön palvelualueet sekä konsernihallinto, jossa elinvoima- ja kilpailukykypalvelut yhdessä mm. hy-vinvointi ja osallisuuspalveluiden sekä konsernipalvelujen kanssa suoraan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa). Elinvoima- ja kilpailukykypalvelualueeseen on koottu työllisyys- ja hankintapalvelut sekä yleiskaavan ja ympäristökehityksen toiminnot. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii Elinvoima- ja työllisyysjaosto. Lahdessa on uuden organisaation kautta haluttu korostaa yhden

15

KAUPUNKISUUNNITTELU OSANA KUNNAN ELINVOIMATYÖTÄ

Kaupunkisuunnittelua voi kuvata yhdyskuntarakentami-sen prosessina, joka ulottuu kuntastrategiasta erilaisten suunnittelu- ja lupaprosessien prosessien kautta tontti-tuotantoon, rakentamisen ohjaukseen ja kuntatekniikan toteuttamiseen. Elinvoimatyön osana kaupunkisuunnit-telu on toimivan ja vetovoimaisen yhdyskunnan suun-nittelua ja toteutusta (CASE Hämeenlinna) asukkaita ja yrityksiä varten. Se on myös prosessi, jossa asetetaan yhteisiä tavoitteita ja kootaan resursseja (CASE Kotka).

Yrityksille ja hanketoimijoille maankäyttö- ja rakenta-minen näyttäytyy pahimmillaan raskaina kaava- ja lupa-prosesseina. Niin ei kuitenkaan tarvitse olla. Nykyisin kyse on yhä useammin kumppanuuksista: kaupungin johto, suunnittelijat ja hanketoimijat etsivät yhdessä toimivia ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia osapuolia. Win-win-tilanteessa yrityksille löytyy hyviä sijaintipaik-koja, kaupunkiympäristö kohenee ja kuntaan muuttaa uusia asukkaita. Kaupungistumisen myötä kumppa-nuuksia tarvitaan myös kuntien, valtion ja maakuntien välille esimerkiksi liikenteen ja muiden ylikunnallisten toimintojen järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa on tarkoitus uudelleen arvioida suunnittelu- ja lupajärjes-telmäämme. Elinvoimatyön kannalta on tärkeää, että uudistuksessa luodaan toimivat välineet kaupunkiseu-tujen, kuntakokonaisuuksien ja yksittäisten hankkeiden suunnitteluun. Pelkkä lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä: Elinvoimatekijöiden vahvistamiseksi tarvitaan kun-nan eri hallinnonalojen yhteistyötä ja kumppanuuksia muiden toimijoiden kanssa. Siihen kaupunkisuunnittelu tarjoaa hyvän alustan.

Anne Jarvakehittämispäällikkö, maankäyttö ja kaavoitusKuntaliitto

kaupungin periaatetta.

Kemijärvellä ja Hämeenlinnassa, samoin kuin Lahdessa, kehitysyhtiön asema ja rooli on parhaillaan pohdinnassa. Pitkälti kysymyksessä on sen tarkastelu, mitä tehtäviä kannattaa tehdä peruskunnan toimesta ja mitä teettää erillisen yhtiön toimesta. Esimerkkinä esiin nousi matkailu-markkinoinnin oikea paikka kuntakonsernin työnjaollisessa rakenteessa.

Kohdekaupunkiemme organisaatiorakenteista löytyvät elinvoimakorteista sivulta 36 alkaen.

3.4 Elinkeinoyhtiöiden rooli ja työnjako kaupungin kanssa hakee paikkaansa

Kuntien elinkeinojen kehittämisen rooli on muuttunut ja laajentunut viimeisen kolmen kymmenen vuoden aikana. 1990-luvun alussa useilla kaupunkiseuduilla perustettiin kuntien seudullisia kehitysyhtiöitä, joiden avulla kuntien yhteisillä resursseilla organisoitiin laajoja kehitysprojekteja yrityspalvelujen lisäksi. Sen jälkeen elinkeinojen ja laajem-min elinvoiman kehittämistehtäviä on organisoitu tek-nologiakeskuksissa, tiedepuistoissa, uusyrityskeskuksissa sekä kunnan omassa organisaatiossa. Voimakas vaikuttaja oli EU:hun liittyminen ja sen myötä erilaiset rahastoinstru-mentit, joiden hyödyntäminen edellyttää yhteistyötä erilaisissa verkostoissa.

Kuntien, yritysten, yliopistojen ja oppilaitosten elinvoiman kehittämisen yhteistyö on siten vuosien saatossa laa-jentunut ja tuonut mukanaan myös innovaatiopolitiikan korostumisen.

Elinkeinoyhtiöistä käytävä keskustelu kietoutuu usein kysymykseen: ”Tulisiko elinkeinotoimen tehtävät hoitaa yhtiössä vai peruskunnassa vai seudullisena tai alueelli-sen yhtiönä?” Elinvoimakokonaisuuden sisällä perinteinen

ASIA

NTU

NTIJA

N A

ATO

KSIA


16

Lohjan kaupungin orga-nisaatiouudistus tuli voi-maan vuoden 2017 alusta. Viisi toimialaa puristettiin kahteen; elinvoima ja hyvinvointi. Muutosta makusteltiin yhdessä hen-kilöstön kanssa parin vuo-den verran, ensin talouden tuottavuusohjelman ja palveluverkkoselvityksen avulla ja lopulta tehtiin organisaatiouudistus. Organisaatiota kevennet-tiin aluksi hieman liikaa ja yksi esimiestaso lisättiin

takaisin jälkikäteen. Nyt tilanne on vakiintunut ja uudella sapluunalla on menty eteenpäin kohta vuosi. Kankea ja siiloutunut Lohja on historiaa.

Hyvinvointitoimiala Lohjalla on organisoitu elämänkaa-rimallin mukaisesti ja sen alle kuuluvat lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, työikäisten palvelualue sekä ikääntyneiden palvelualue. Elinvoimatoimiala koostuu konsernihallinnosta, palvelutuotannosta, kaupunkikehi-tyksestä sekä omaperäisestä kaupunkisisällöt- alueesta. Kaupunkisisältöihin kuuluvat mm. matkailu, markkinointi, liikunta, kirjasto, teatteri ja yleinen kulttuuritoimi.

Toimialan palvelualueita integroivat yhteen ydinprosessit, joista jokaisesta vastaa erikseen nimetty prosessinomis-taja. Elinvoimatoimialan ydinprosesseja ovat ennakoiva ja kestävä kaupunkikehittäminen, toimivat, terveelliset ja turvalliset tilat, aktiivinen ja ennakoiva yrityselämän kehittäminen, sisältörikkaan elämän edistäminen ja luo-van vetovoimaisuuden lisääminen. Ajatuksena on, että

kaikki elinvoimaan ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat ovat koottu yhteen, ”yhden luukun periaate” pelaa ja yritysten sijoittuminen on tehty ketteräksi. Toimialakoh-taisten ydinprosessien lisäksi elinvoiman ja hyvinvoinnin yhteistyötä tiivistämässä ovat yhteiset kehittämispro-sessit: asiakaskokemuksen parantaminen, innostunut & innovoiva henkilöstö sekä digitalisaation hyödyntäminen. Yhteistyötä tiivistää luonnollisesti kaupunginjohtajan sekä toimialajohtajien yhteinen työhuone.

Lohjalla on tällä hetkellä reipas tekemisen meininki ja hyvä syke. Ihmiset ovat sisäistäneet organisaatiossa, että asioiden pitää vaan tapahtua. Isompien toimialakokonai-suuksien kautta tärkeiksi nähtäviin, yllättäenkin vastaan tuleviin hankkeisiin voidaan aiempaa paremmin tarttua. Järveä tuodaan rohkeammin esille ja hiihtolomien aikaan järjestettiin paljon kansainvälistäkin medianäkyvyyttä saanut Jääkaruselli-tapahtuma. Tunnettuutta haetaan vä-hän isommilla tapahtumilla ja hankkeilla, joista Palonie-meen sijoittuva kiinalaisten lomakylä-kylpylähotelli -han-ke on hyvä esimerkki. Tavoitteena on osallistaa asukkaat itse tuottamaan viihtyisyyttä ja tapahtumia. Lohjaa voisi kutsua Länsi-Uudenmaan ”löytämättömäksi helmeksi”.

Pekka Puistosaloelinvoimajohtaja, Lohjan kaupunki

LOHJAN KAKSI TOIMIALAA – ELINVOIMA JA HYVINVOINTI

17

elinkeinopolitiikan tehtäväalue ja siihen liittyvät vastuut ovat siis useassa selvitykseen osallistuneessa kaupungissa keskustelun alla. Kyse on tältä osin organisoinnista, joka mahdollistaa kuntarajat ylittävän yhteistyön, vahvistaa elinkeinopolitiikan ja laajan elinvoiman muiden toimin-tojen yhteensovittamista sekä takaa yritysten sijoittu-mispäätöksissä yritysten näkökulmasta riittävän salaisen valmisteluvaiheen.

Viimeksi mainittu perustelu korostuu Kemijärvellä, jossa valtuusto päätti uuden biojalostamohankkeen koke-musten pohjalta elinkeinotoimen tehtävien siirtämisestä kuntaorganisaatiosta elinkeinoyhtiöön kesäkuun 2018 kokouksessaan. Kuntarajat ylittävän yhteistyön merkitys korostuu esimerkiksi Kotkassa, jossa Cursor -muodostaa vahvan yhteistyörakenteen seudun muiden kuntien kans-sa toteutettavalle elinkeinopolitiikalle. Lahden seudulla juuri valmistunut selvitys elinkeinopalveluiden organi-soinnista painottaa niin ikään ylikunnallista yhteistyötä ja rakennetta, jonka varaan olisi mahdollista rakentaa yhteis-työ tulevan maakunnan kanssa allianssipohjalta.

Hämeenlinnan haastatteluissa korostuu puolestaan kau-pungin muiden toimintojen ja kehittämisyhtiön välisen yhteyden tiivistäminen. Kasvua tavoitellaan entistä vah-vemmin matkailun ja vetovoimaisen asumisympäristön kautta, jolloin kehittämisyhtiön toiminnot on tarpeellista kytkeä entistä tiiviimmin kaupungin muuhun elinvoimapo-litiikkaan.

Olisiko kuitenkin keskeisempää tarkastella yhtiön toi-meksiannon laajuutta, mahdollista palveluroolia suhtees-sa peruskuntaan sekä menettelyjä, joilla vahvistetaan tiedonkulkua yhtiön ja omistajakuntien välillä? Käyttääkö omistajakunta niitä omistajapoliittisen ohjauksen työkalu-ja, joita niin kuntalaki kuin osakeyhtiölakikin omistajilleen kiistatta tarjoaa?

ORGANISAATION SISÄLLÄ VAI ULKONA – MOLEMMISSA HYÖTYN-SÄ

Kunnat ovat organisoineet elinkeinojen ja elinvoiman kehittä-misen hyvin eri tavoin, omassa organisaatiossa ja omana yh-tiönä sekä alueellisina yhtiöinä, joiden omistajina ovat alueen kunnat tai yritykset tai molemmat. Viime vuosina kuntien yh-teisten kehitysyhtiöiden määrä on vähentynyt, niiden tehtävät ja henkilöstö supistunut. Muutokseen syitä on ollut useita, toi-mintaympäristön muuttumisesta yhtiöille annetun tuen tehot-tomuuden epäilyyn. Kunnat ovat halunneet ottaa elinkeinojen kehittämisen konsernijohdon alaisuuteen sillä oletuksella, että resurssien tehokas käyttö voidaan näin varmistaa. Kehitykseen on ollut myötävaikuttamassa myös elinkeinojen kehittämisen laajentuminen elinvoimakokonaisuusajatteluun. Omassa orga-nisaatiossa elinkeinotoimintojen kytkeminen muuhun kunnan kehittämiseen, kuten kaavoitukseen, on nähty toimivammaksi.

Myös kuntarakennemuutokset ovat vaikuttaneet organisoitu-miseen. Jyväskylässä Jykesin suurimpien kuntien (kaupunki ja maalaiskunta) yhdistyminen jo kyseenalaisti seudullisen kehi-tysyhtiön tarpeellisuuden. Oulussa monikuntaliitoksen myötä seudullinen elinkeinojen kehittämisen liikelaitos integroitiin uuden kunnan konserniorganisaation. Kunnissa, varsinkin suurissa kaupungeissa, on epäilyjä maakuntauudistukseen liittyvien kuntatalousmuutosten ja kasvupalvelujen uudelleen organisoinnin vaikutuksista. Jos maakunta- ja sote-uudistus jossain muodossa toteutuu, niin ilmeisesti se vaikuttaa ainakin välillisesti elinvoiman kehittämisen toimintoihin ja organisoin-tiin sekä myös alueelliseen yhteistyöhön.

Tämän tapaustutkimuksen kaupungeista kolme, Kotka, Lahti ja Lohja, hoitaa kehitystehtäviä seudullisen kehitysyhtiön kautta, joka samalla on alueen suurin toimija. Hämeenlinnan seudulli-nen kehitysyhtiö on siirtynyt kaupungin yhtiöksi eri yhtiöiden fuusioiden myötä. Kemijärven kaupunki on mukana Itä-Lapin kuntayhtymässä, joka on yhteistyö- ja edunvalvontaelin sekä hoitaa erilaisia hankkeita sen lisäksi, että kaupungin elinkeino-palvelut on päätetty siirtää Kemijärven Kehitys Oy:öön.

Jarmo Asikainen, kehitysjohtaja, FCG Konsultointi

ASIA

NTU

NTIJA

N A

ATO

KSIA


18

Kehitysyhtiöiden toimitusjohtajien haastatteluissa nousi esiin elinkeinotoiminnan vaikuttavuusarvioinnin vaikeus, mikä hankaloittaa vuorovaikutusta omistajan edustajien kanssa. Tavoitteita esim. työpaikkakehityksen osalta on toki helppo sinänsä asettaa, mutta kehitysyhtiön osuus ja rooli havaitussa kehityksessä on vaikea todistaa. Vaikut-tavuusarvioinnin vaikeus johtaa helposti tilanteeseen, jossa yhtiölle asetetaan epärealistiset tavoitteet ilman riittäviä resursseja, ihan varmuuden vuoksi. Myös Kotkassa tietynlainen tuntemus omistajaohjauksen riittämättömyy-destä on saanut aikaan pohdintoja luottamushenkilöistä koostuvan hallintoneuvoston perustamisesta kehitysyhtiö Cursor Oy:lle.

Yritystoiminnan kehittämisen panokset ovat viimeisten vuosien aikana Hämeenlinnassa supistuneet. Linnan Kehi-tyksen perustamisen yhteydessä toimintansa lopettaneis-sa kehittämisorganisaatioissa oli selkeästi nykyistä yhtiötä vahvemman toimintaresurssit. Linnan kehityksen rooli on muuttunut saman aikaisesti entistä vahvemmin kaupun-gin kasvua ja yritysten toimintaedellytyksiä tukevaksi toimijaksi, jonka rooliin kuuluu yritysrajapinnan tunte-musta hyödyntäen tuottaa palveluja niin kaupungille kuin yrityksillekin. Roolin muutos osaltaan viestii Hämeenlinnan omaksumaa ajatusta, jossa myös yritystoiminnan kasvun rakentuminen nivoutuu vahvasti koko Hämeenlinnan kau-punkiseudun vetovoimaisuuteen sekä asuinpaikkana että matkailukohteena.

Lahdessa on Hämeenlinnan tapaan tehty teknologia-keskuksen ja kehittämisyhtiön fuusio on vuosia sitten. Nyt ollaan jälleen käymässä keskustelua kehittämisyh-tiön Ladecin ja kaupunkiseudun matkailumarkkinointia hoitavan Lahti Regionin ympärillä. Kyse on kaupungin ja ympäristökuntien yhteistyöstä ja sen toiminta-alustasta sekä yhteisestä näkemyksestä kehittämispanosten koh-dentamisesta mutta toisaalta myös kaupungin ja yhtiön välisestä työnjaosta.

Yhtiörakenteen edut invest in -tapauksissa sekä ylikun-nallisen yhteistyön organisoinnissa ovat ilmeiset. Tilaaja-tuottaja –asetelmaa perustellaan usein siten, että tilaajan mahdollisuus nostaa vaatimustasoa on parempi kuin jos toiminnot ovat lähellä omassa organisaatiossa. Tilattaes-sa toiselta toimijalta elinkeinopalveluja on myös pakko kirkastaa mitä näiltä palveluilta odotetaan, tarkentaa tavoitteenasettelua. Tilaajan ja tuottaja erottaminen myös mahdollistaa strategisemman tilaajafunktion korostumi-sen, kun operatiiviset johtamiskysymykset kuuluvat tuot-tajan vastuulle. Kysymys voisikin kuulua kuinka nämä edut voidaan säilyttää samalla, kun vahvistetaan perinteisen elinkeinotoimen yhteyttä peruskunnan muihin toimintoi-hin?

Lohjalla on syksyn 2018 aikana tarkoitus selvittää kaupungin tunnetun matkailuvaltin, Elämyskaivoksen, yhtiöittäminen ulkopuolisin asiantuntijavoimin. Samalla tarkastellaan kaupungin matkailutoimen mahdollista kytkemistä samaan yhtiökokonaisuuteen. Asia tulee selvityksen valmistumisen jälkeen päätöksentekoon.

Myös erityisen kehitysyhtiön perustaminen, jonka tar-koituksena olisi kehittää yritysten toimintaedellytyksiä erityisesti toimitiloja tarjoamalla ja rakennuttamalla, on Lohjalla harkinnassa. Yrityksen toimialaan voisi kuulua osallistuminen toimitilakiinteistöjen rakennuttamiseen, omistukseen, myyntiin ja vuokraukseen. Samoin yritys voisi toimia yrityskiinteistöjen välittäjänä.

– Pekka Puistosalo, elinvoimajohtaja, Lohjan kaupunki

19

Kemijärvellä Kehitysyhtiön rooli on vaihdellut vuosien saatossa. Viime vuosina toiminta on pyörinyt pienellä liekillä. Kehitysyhtiöitä on käytetty ainoastaan elinkei-nopalveluiden työkaluna sellaisissa hankkeissa, joissa yhtiömallinen toimija on soveltunut paremmin toteut-tajaksi. Kaupunki on mm. mennyt mukaan Kemijärvelle biotuotetehdasta suunnittelevaan Boreal Bioref yhtiöön kehitysyhtiön kautta tai yhtiön kautta on rakennettu toimitiloja yritysten käyttöön. Yhtiön toimintaa on pyö-ritetty ns. oman toimen ohessa. Kaupungissa on usein pohdittu, miten elinkeinopalvelut tulisi järjestää niin, että ne parhaiten palvelisivat Kemijärven ja alueen yrityksiä ja tukisivat elinvoiman kehittämistä kaupungissa. Kun elinkeinopalveluita on hoidettu kaupungin organi-saation sisällä, on se aika ajoin tuonut vastaan tilanteita, joissa ketterämpi toimija olisi ollut tarpeen jäykkäliikkei-sen julkisen päätöksenteon ja byrokratian sijaan. Tällaisia tilanteita ovat olleet esimerkiksi lyhytaikaisen lisätyö-

KEHITYSYHTIÖLLÄ KETTERYYTTÄ YRITYSYHTEISTYÖHÖN KEMIJÄRVELLÄ

voiman käytön hankaluus ja yritysten kanssa käytyjen keskustelujen luottamuksellisuuden tarve. Alkuvaiheen neuvottelut yritysten kanssa ovat usein hyvin herkkiä ja mahdolliset sijoittumiset tai investoinnit on halut-tu pitää luottamuksellisina, kunnes asiat lopullisesti varmistuvat. Jos asiat käsiteltäisiin kunnallisessa päätöksenteossa, niin julkisen toiminnan avoimuus-vaatimusten myötä keskeneräiset asiat voisivat valua julkisuuteen. Tämä toisi myös mahdollisuuden valittaa tehdyistä päätöksistä, jolloin asioiden käsittely ja ete-neminen vaikeutuisi. Kaupungin elinkeinotoimi päätettiin pitkän valmiste-lun jälkeen siirtää takaisin Kemijärven Kehitys Oy:lle 1.1.2019 alkaen. Nähtiin, että niin sanottu yksi luukku on yrittäjän näkökulmasta helpompi, läheisemmät suh-teet suoraan yrittäjiin vahvistaa luottamusta sekä tuo ketteryyttä toimenpiteisiin ja joustavuutta työvoiman rekrytointiin tarpeiden ilmaantuessa.

Kehitysyhtiö toimii jatkossa vahvasti valtuuston stra-tegisten linjausten toimeenpanijana. Suurten päätös-ten teko ei tule siirtymään kaupungilta yhtiöön, vaan tavoitteena on saada toimivampi ”työkalu” asetettujen tavoitteiden toteutukseen. Suurista päätöksistä yhtiön pitää hallintosäännön mukaan edelleen pyytää etukä-teen lupa toimia kaupunginhallitukselta.

Atte RantanenkaupunginjohtajaKemijärven kaupunki


20

Kunnallinen itsehallin-to on vahva voima. Se motivoi puolustamaan oman paikkakunnan etua, ajamaan itselle keskeisiä hankkeita ja kil-voittelemaan erityisesti naapurien kanssa. Mitä isompaa kalaa haetaan ja mitä pidempi on aikaho-risontti, sitä enemmän hyötyä saadaan kuitenkin ylittämällä kuntarajojen aiheuttamat yhteistyön esteet. Kotkan-Haminan

alueella haluttiin lähteä toteuttamaan seudullisen yhteis-työn ideaa. Yhteen pelaaminen on hyvä viesti yrityksille, ja sen avulla rakennetaan myös vahvempia tarjouksia.

Seudun yhteisestä MAL-suunnittelusta on vastannut jo kymmenen vuoden ajan kaupunkiseutusuunnittelu- eli Kassu-ryhmä. Ryhmässä toimivat kuntien maankäytöstä vastaavat viranhaltijat sekä maakuntaliitto ja seudun kehitysyhtiö. Suunnittelua ovat ohjanneet kunnanjohtaji-en muodostama seutuvaliokunta sekä kuntien yhteinen seutuvaltuusto. Kassun sisällä keskustelu on ollut mut-kattoman avointa, ja yhteinen käsitys seudusta yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena selvä. Luottamusta kuntien päättäjiin on rakennettu runsaalla läsnäololla suunnittelun kaikissa eri vaiheissa sekä kuuntelemalla ja ottamalla huomioon suunnitteluun liittyvää palautetta ja huolta.

South-East Leveraging Livelihood eli tuttavallisemmin SELL-hankkeella luotiin käytännön edellytyksiä elinkei-nokehittämiselle ja alueen myynnille. Keskiössä olivat yhteinen suunnittelu, yhteisen näkemyksen luominen

KOTKA-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA

alueen tulevaisuudesta ja ymmärrys, että alueen kehit-tämiskohteita ja investointimahdollisuuksia tarkastellaan seudullisen tason kokonaisuuksina kuntarajat unohtaen. Hankkeen lähtökohtana oli auttaa seutua uudistumaan ja edistää väistämätöntä rakennemuutosta myönteisellä tavalla.

Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen suuret linjat mää-riteltiin vuonna 2012 ”Kaakon suunta” -kehityskuvassa. Kotkan-Haminan seudun – johon kuuluvat Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä – strategisen yleiskaavan tehtävänä on kehityskuvan linjausten konkretisoiminen maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä seututason ratkaisuissa sekä tulevan kehityksen ohjaa-minen. Seudun strategisen yleiskaavan ja sille tavoitteita asettavan kehityskuvan laatimisesta oli päätetty kuntien valtuustoissa jo aiemmin. Kehityskuvan valmistuttua selvitettiin parasta etenemistapaa, ja lopulta kunnan-hallitukset vielä vahvistivat, että strateginen yleiskaava laaditaan. Prosessia tuettiin SELL-hankkeella, joka yhdistää strategi-sen maankäytön suunnittelun ja elinkeinokehittämisen ja luo konkreettista tarjottavaa, josta osataan myös kertoa eteenpäin. Yrityksille vetovoimaisella seudulla on elinke-noinfran lisäksi myös asuinympäristöjen oltava houkutte-levia. Yleiskaavasta on valmistunut ehdotus, joka on ollut nähtävillä seudun kunnissa ja internetissä. Strateginen yleiskaava on tarkoitus käsitellä kuntakohtaisesti valtuus-toissa vuoden 2018 aikana. Kotka-Hamina seudulla ollaan edelläkävijöitä maankäytön suunnittelun ja elinkeinojen kehittämisen yhdistämises-sä. Seudusta puhutaan toiminnallisena kokonaisuutena. Vuosittain vastaan tulee esimerkiksi liikkumiseen tai tonttitarjontaan liittyviä tilanteita, joissa seudun asumisen ja yrittämisen olosuhteita parannetaan yhteistyöllä.

21

3.5 Sote- ja maakuntauudistus ei huoleta

Tutkija Siv Sandbergin haastattelu (TS 1.5.18) kirvoitti ajatuksen siitä, että kuntaliitokset olivat dramaattisia pienille kunnille, mutta ei samassa määrin suurille. Siihen suhteutettuna maakunta- ja sote-uudistus ei ole dramaattinen pienille, mutta on sitä suurille kunnille.

– Arto Koski, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, Twitterissä 1.5.2018

Erityisesti suurten kaupunkien huolenaiheet maakuntauu-distukseen liittyen on tutkimuksessa tiivistetty siten, että uudistuksesta ei kasvaville kaupunkiseuduille ole juurikaan hyötyä, ennemminkin haittaa, koska kaupunkien ja ke-hyskuntien investointikyvyn pelätään uudistuksen myötä heikkenevän. Riskeinä on nähty myös uudistuksen tasa-päistävä vaikutus eli valtionhallinnon pyrkimys käsitellä kaikkia alueita liian yhteneväisin mekanismein sekä maa-kunnan puutteellinen paikallistuntemus ja ketteryyden puute erityisesti elinkeinotoiminnassa. Seutukaupungeilla on puolestaan ollut omia huolenaiheitaan; tutkimukses-sa seutukaupungit näkivät keskuskaupungit uudistuksen voittajina palvelujen ja toimintojen keskittyessä keskus-kaupunkeihin (Kyösti et al. 2017).

Haastatteluaineistossamme uudistus ei kuitenkaan nosta-nut vastaavia huolenaiheita voimallisesti esille: makusote-uudistus ei aiheuta huolta eikä sen vaikutuksia elinvoiman ja elinkeinopolitiikan näkökulmista pidetä erityisenä uhkana. Haastateltaviemme asennetta voi kuvata uudis-tusta neutraalisti odottavaksi ja omien mahdollisuuksien säilymistä korostaviksi. Tilaa hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseen näyttäisi jäävän nykyistä enemmän. Kasvu-palvelu-uudistuskaan ei haastateltavien mukaan nykytie-don valossa vaikeuta kuntien omaa työllisyys- ja yritys-

Seudun strateginen yleiskaava on juridinen työkalu, mutta samalla kommunikaatioväline seudusta kerto-miseen. Se ohjaa kasvua seudulla, ei rajoittaen vaan luoden mahdollisuuksia. Hyväksi havaittua yhteistyötä elinkeinokehittäjien ja maankäytön suunnittelijoiden kesken aiotaan jatkaa yhteistä suunnitelmaa toteutta-malla ja sen tavoitteita edistämällä. SELL-hanketta veti alueen kehitysyhtiö Cursor Oy yhdes-sä Kassu-ryhmän ja konsulttien kanssa. Markku Hannonen, kaupunkisuunnittelu johtaja, Kotka


22

palveluiden tuottamista. Maakunnalle siirtyvät palvelut on valtaosin organisatorisesti erotettu omaksi toimialaksi, jolloin irrottaminen on tehtävissä helposti tai ko. palvelut on jo nyt tuotettu kuntayhtymässä. Kunnan kehitysyhtiön kilpailukykyisyys maakunnan kasvupalvelujen tuottajana toki nostettiin kysymyksenä esiin.

Lahden viranhaltijajohdon haastatteluissa korostui muita enemmän mahdollinen kilpailuasetelma maakuntaorgani-saation ja maakunnan keskuskaupungin välillä potentiaali-sena uhkana.

3.6 Asukkaat vai yritykset – mistä haetaan kasvua?

Paikkakunnan elinvoimaisuuden keskeisenä mittarina on pidetty asukasluvun kehittymistä, vahvaa taloutta ja kilpailukykyistä yrityskantaa. Mielenkiintoiseksi kasvun kysymys elinvoimapolitiikan kannalta muodostuu, kun pohditaan kasvun vahvistamisen logiikkaa kahden perus-vaihtoehdon pohjalta:

1) vahvistetaan paikkakunnan yritystoimintaa niin, että sinne syntyy työpaikkoja, jolloin työpaikat tuovat uusia asukkaita ja siten vahvistaa taloutta.2) kehitetään asumisympäristön vetovoimaisuutta ja lisätään asuntotuotantoa, jolloin uudet asukkaat muuttavat paikkakunnalle, perustavat yrityksiä ja lisäävät kaupan volyymia joka siten vahvistaa taloutta. Työvoiman hyvä saatavuus voi toimia myös houkutti- mena perustaa tai siirtää yritys kuntaan.

Voidaan heti todeta, ettei ole kyse toisensa poissulkevista valinnoista, vaan painotuksista näiden kahden perusvaih-toehdon välillä. Tässä selvityksessä kysymyksenasettelun tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että Hämeenlinnan, Lahden ja Lohjan kaupungit ovat pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen kaupunkeina lähtökohtaisesti melko

KASVUPALVELU-UUDISTUKSEN TULISI MAHDOLLIS-TAA LAAJEMPI SOPIMINEN

Valmistelussa olevan kasvupalvelu-uudistuksen tarkoi-tuksena on koota yhteen valtion tarjoamat yritys- ja työllisyyspalvelut. Koska kunnat – ja varsinkin suuret kaupungit – tuottavat myös laajasti elinvoimapalveluja on kuntien ja maakuintien palveluiden yhteensovitta-minen kasvupalveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta keskeistä. Yhteensovituksen instrumentiksi on lakiesi-tyksen valmistelun yhteydessä tarjottu allianssisopimus-ta.

Toimiva maakunnan ja kuntien keskinäinen allians-sisopimus voi rakentua vain yhteisten tavoitteiden, keskinäisen resursoinnin ja tarpeellisten yhteistyöraken-teiden varaan. Lakiesitys nykymuodossaan (20.8.2018) antaa sopimiselle aivan liian kapean mahdollisuuden edellä mainitun tavoitteen näkökulmasta. Esitettyä laajempi sopimusmahdollisuus mahdollistaisi esimer-kiksi työllisyyskokeilujen tulosten ja kehittämisyhtiöi-den asiakasrajapinnan tuntemuksen täysimääräisen hyödyntämisen.

Tutkimuksemme kohdekaupungeista erityisesti Lahti ja Lahden seudun kunnat ovat kehittämisyhtiön raken-netta pohtiessaan käsitelleet myös yhteistyövalmiutta kasvupalveluihin liittyen mahdollisesti syntyvän uuden maakunnan kanssa. Jarkko Huovinenjohtaja, alueet ja yhdyskunnatKuntaliitto

ASI

AN

TUN

TIJA

N A

ATO

KSI

A

23

samassa asemassa tehdessään painotusvalintaa näiden kahden vaihtoehdon välillä. Mikä sitten on se tekijä, joka luo erilaiset kasvupolut kaupungeille?

Vetovoimaisuus asuinpaikkana on keskeistä yritysten sijoittumisen ja kasvuinvestointien kannalta. Lahti ja Hämeenlinna ovat jo tällä hetkellä tunnin junayhteyden päässä Helsingistä. Molemmat kaupungit ovat vahvis-taneet tai vahvistamassa asuntotuotantoa keskustassa lähellä rautatieasemaa. Kilpailukykyinen asumisen hinta, laaja kaupungin palvelutarjonta ja viihtyisät asunympäris-töt nähdään kilpailukykyisinä vetovoimatekijöinä suhtees-sa pääkaupunkiseudun lähiöihin. Kummassakin kaupun-gissa tapahtumien uskotaan osaltaan tuovan kaupunkia tutuksi mahdollisille asukkaille ja toimivan muutoinkin vetovoimatekijänä. Talviurheilustaan tunnettu Lahti satsaa voimakkaasti myös kulttuuripalveluihin. Kantolan tapahtu-mapuisto on Hämeenlinnassa vahva avaus tähän suun-taan.

Lohjassa asumisen vetovoimaa rakennetaan järvikaupun-ki-teeman ympärille. Järven läheisyyteen sijoittuu vuo-den 2021 asuntomessualue Hiidensalmi, joka näyttäytyy Lohjan asuntomarkkinoinnin lähivuosien kärkihankkeena. Moottoritien lisäksi tavoitteena on toimiva raideyhteys Helsinkiin, mikä vahvistaisi Lohjan asemaa pääkaupunki-seudulla työssä käyvien asunpaikkakuntana.

Kemijärven haastatteluissa nousi esiin erinomaiset pal-velut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Niiden helpolla saavutettavuudella ja laadulla houkutellaan erityises-ti lapsiperheitä ja matkailijoita. Kotkassa panostukset asukkaiden viihtyvyyteen on nostettu uuteen strategiaan ja kaupunkia tituleerataan Pohjolan puistopääkaupungiksi, joka satsaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin.

Keskusteluiden johtopäätöksen voisi pelkistää toteamuk-seen, jonka mukaan ”vetovoimainen asumiskaupunki on

vetovoimainen myös yrityksille”. Uudet asukkaat tukevat yritysten kasvua parantamalla osaavan työvoiman saata-vuutta ja luoden uskoa paikallisen ostovoiman myöntei-selle kehittymiselle. Asukasmäärän kasvu vahvistaa myös koulutuspalveluiden sijoittumista paikkakunnalle, mikä osaltaan myös vahvistaa yritystoiminnan luottamusta yritystoiminnan kehittämismahdollisuuksiin paikkakunnal-la. Tulkintamme mukaan edellä mainituissa case -kau-pungeissa on entistä vahvemmin alettu nähdä kaupungin vetovoimaisuus asuinpaikkana myös instrumenttina yri-tystoiminnan kehittämisen ja työpaikkojen määrän lisää-misen kanssa. Ja näissä vetovoimainvestoinneissa kullakin kunnalla on mahdollisuus tehdä omia valintojaan (liite 1).

Viihtyisien asuinympäristöjen ja asuntojen tarjonta näyt-täisi viime vuosina entistä enemmän korostuvat Lahden, Hämeenlinnan ja Lohjan elinvoimapolitiikassa. Ihmiset ehkä valitsevat asuinpaikkansa sen viihtyisyyden, harras-tusmahdollisuuksien, vallitsevien elämäntapojen ja arvo-jen pohjalta ja mitä valintaa tuotannon digitalisoituminen mahdollisesti edistää. Tosin on syytä huomata, että tilanne on todennäköisesti varsin erilainen riippuen kunnan sijainnista: oman alueensa keskuksina Kotka ja Kemijärvi joutunevat enemmän rakentamaan kasvua työpaikkojen kautta kuin Lahti, Lohja ja Hämeenlinna, jotka ovat osa yhteneväisiä työmarkkinoita ja jonka alueen sisällä pende-löinti on helpompaa ja tavanomaisempaa.

3.7 Korkeakouluyhteistyö

Lahden LUT-yhteistyön tiivistyminen voidaan tulkita esi-merkiksi yliopistojen muuttuvasta roolista, missä yliopisto-jen ydintoiminta linkittyy aikaisempaa laajemmin ulkoisiin sidosryhmiin (esim. kaupungit, seudulliset kehitysyhtiöt ja kauppakamarit) ja alueellisen hallinnan keskeisprosessei-hin. Yliopistojen ei odoteta toimivan ainoastaan kansal-lisen kilpailukyvyn tuottajina, vaan myös paikallisten ja alueellisten ongelmien ratkaisijoina.


24

Yliopistojen ja sijaintikuntien yhteistyön, ja siten elinvoi-mapoliittisen merkityksen, on nähty helpottuneen myös sen johdosta, että korkeakoulut ovat sisäisten reformien kautta muotoutuneet helpommin johdettaviksi, sisäisesti integroituneemmiksi kokonaisuuksiksi ja siten helpom-miksi yhteistyökumppaneiksi (Moisio, Kohvakka ja Norola 2018). Toisen asteen koulutuksen osalta taas ammatillisen koulutuksen reformin odotetaan korostavan oppilaitosten merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle opetuksen siirty-essä enenevässä määrin oppilaitoksista työpaikoille. Kun-tien roolin paikallisen työvoimatarpeen tunnistamisessa ja sillanrakentajan roolissa yritysten ja oppilaitosten välille on siten korostumassa ja oppilaitosyhteistyön rooli paikka-kunnan houkuttelevuuden kasvattamisessa nousemassa. Kuntien elinkeinopolitiikan resurssien kohdentumista on tutkittu vuoden 2016 osalta (Kuntaliitto 2018). Elinkei-nopoliittista korkeakouluyhteistyötä toteutetaan huo-mattavasti suuremmilla volyymeilla yli 20 000 asukkaan kunnissa niitä pienempiin kuntiin verrattuna. Hajonta korkeakouluyhteistyön osalta on suurta ollen esimerkik-si yli 55 000 asukkaan kunnissa 15 000 eurosta case-selvityskaupungin Lahden 3 075 000 euroon, keskiarvon ollessa 687 000 euroa.

3.8 Hankinnat elinvoimatyön vipuna

Vuonna 2016 kunnat tekivät ulkoisia hankintoja noin 18 miljardilla eurolla. Hankintojen, hyödykkeiden ja palvelui-den, osuus kuntien kokonaismenoista oli noin 40 prosent-tia. Hankintojen arvo onkin ohittanut henkilöstömenot kuntien kustannusrakenteissa. Paikallisen elinvoiman kannalta ei ole yhdentekevää mihin näin massiivinen ra-hasumma ohjautuu. Mahdollisuudet paikallisen elinkeino-elämän kehittämiseen ja kysynnän kautta syntyviin inno-vaatioihin ovat suuret. Hankinnat voidaan parhaimmillaan valjastaa kunnan strategiseksi työkaluksi, missä huomiota kiinnitetään niin kilpailutus- ja sopimusprosesseihin kuin

LAHTI PANOSTAA VAHVASTI KORKEAKOULU- YHTEISTYÖHÖN

Lahti on rakentanut vahvasti vetovoimaan-sa opiskelukaupunkina, vuosia jatkuneet panos-tukset korkeakouluyh-teistyöhön ovat omaa luokkaansa. Yhteystyö LUT:n kanssa on tuomas-sa Lahden yliopistokau-punkien joukkoon, kun Lappeenrannan teknil-linen yliopisto muuttuu Lappeenrannan - Lahden tekniseksi yliopistoksi ja

Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan korkeakoulun liittyessä osaksi samaa konsernia.

Meillä uskotaan vahvasti, että yliopisto-opiskelijoiden määrä kaupungissa tulee jatkossa kasvamaan. Lahdella on ollut 1980-luvulta asti yhteistyötä myös Helsingin yliopiston kanssa. Opiskelijoiden määrän lisääntyminen tukee osaavan työvoiman saantia alueella ja vahvis-taa kehittämisyhteistyön kautta muutoinkin yritysten toimintaympäristöä.

Mari Kuparinenyhteysjohtaja, Lahden kaupunki

25

Dynaamiset vaikutukset

Uusi ongelmanratkaisu- tai toteuttamistapa

Innovatiiviset hankinta- ja

sopimusjärjestelyt

Kuva 4. Julkisten hankintojen innovatiiviset toimintamallit (VTV 8/2017).

myös kilpailutuksen suunnitteluun ja sopimuksen jälkei-seen seuranta- ja jatkokehitystyöhön. Strategiset linjauk-set antavat kysyntäsignaalin palveluiden tuottajille, mikä kannustaisi yrityksiä tuotekehitystyöhön (Kuhmonen et al. 2013). Kaupungin eri toimialojen hankinnoilla voi olla positiivinen vaikutus seutukunnan yritystoiminnan edelly-tyksiin (Holstila 2012) ja sitä kautta alueen elinvoimaan.

Julkisille hankinnoille onkin asetettu EU- ja kansallisella tasolla suuria odotuksia: tulisi luoda kysyntää innovatiivi-sille ratkaisuille. Samalla julkisilla hankinnoilla on toivottu voitavan edistää julkisen sektorin tuottavuutta. Julkisten hankintojen odotetaan luovan edelläkävijyyttä tai edel-

läkävijämarkkinoita jopa niin, että kotimaisen kysynnän avulla avataan mahdollisuuksia innovatiivisille ratkaisuille vientimarkkinoilla.

Ehkäpä juuri suuren merkityksensä ja hankintatoimeen liittyvien mahdollisuuksien ja odotusten johdosta kuntien hankintoihin suhtaudutaan yritysten puolelta kriittisem-min kuin muihin elinkeinopolitiikan osa-alueisiin. Suomen Yrittäjien ELPO-kyselyssä tyy-tyväisyys kuntien hankintoihin on säännönmukaisesti alhaisin kaikista kysytyistä kunnan ja yritysten yhteistyön muodoista. Vuoden 2018 kyselyssä 28 pro-senttia vastaajista antoi kuntien hankintapolitiikalle arvosanaksi kouluarvosana-asteikolla 4 tai 5.

Julkisten hankintayksiköiden kenttää on luonnehdittu sirpaloituneeksi. Erityisesti kuntasektorin hankintatoiminta on hajanaista ja koordinoimatonta, vaikka edelläkävi-jäkuntiakin löytyy. Systemaattisen hankintastrategisen ajattelutavan soveltaminen on harvinaista. Seurauksena on hankintayksiköiden osaamisen puutteet, strategisen otteen ohuus ja resurssien vähäisyys esim. innovatiivis-ten hankintaprosessien toteuttamiseksi. Lisäksi kuntien toimintaa hallitsee pyrkimys välttää riskejä (Vedenkangas 2018). Myös tarjontapuolella, paikallisessa yrityskentässä, voi olla konservatiivisuutta ja haluttomuutta riskinottoon tulosperusteisissa hankintaprosesseissa (Tirronen, Hakari, Stenvall 2014).

Kansallisella tasolla julkisten hankintojen innovatiivisuuden edistämiseksi on vuonna 2018 perustettu verkostomainen osaamiskeskus KEINO. Osaamiskeskuksen palvelut ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Niitä suunnataan niin valtion, maakuntien kuin kuntien hankintayksiköille. Osaamiskeskus perustaa tilaajaryhmiä, joissa toimijat


26

voivat esimerkiksi jakaa tietoja parhaista käytännöistä. Ryhmiä perustetaan sosiaali- ja ter-veyspalveluja, rakentamista ja energiakäyttöä, liikkumista ja logistiikkan sekä bioja kier-totaloutta koskevia hankintoja varten (TEM/2018).

Kartoitimme selvityskuntien osalta tilannetta hankinta-toimen hyödyntämisessä osana strategista elinkeinopo-litiikkaa. Haastatteluissamme kysyimme, miten hankin-toja mahdollisesti käytetään elinkeinopolitiikan vipuna ja paikallistalouden vahvistajana. Vaikutelmaksi jäi, että esim. kuntastrategiassa tai erillisessä palvelustrategiassa ei tietoisesti linjata kaupungin oman tuotannon ydin-alueita ja ulkopuolisten hankintojen kenttää. Yksittäisiä päätöksiä toki nousi esiin. Tällaisia olivat esim. palveluse-telimallin käyttäminen varhaiskasvatuksessa. Lahden ja Hämeenlinnan päätökset yksityisen varhaiskasvatuksen prosenttiosuudesta sekä tuotekehitysyhteistyö Lahden ope tuspuolen ja Iskun kanssa koulukalusteiden kehittelys-sä tai Microsoft-yhteistyö opetusohjelmien suun nittelussa. Selkeää kuvaa tämän keinokokonaisuuden tietoisesta hyödyntämisestä emme pystyneet hahmottamaan. Ehkäpä kunnissa toimialat ovat vielä siinä määrin omina siiloinaan, että keskitetyn, jopa seudullisen, hankintayksi-kön elintila on kapea ja käyttäjähallintokuntien ote vahva. Oman tuotannon ja hankintojen rajankäynti on myös po-liittisesti arka aihe. Saattaa olla, että hankintojen edistämi-nen tapahtuu paitsi pistemäisesti, myös mahdollisimman matalalla profiililla poliittisista syistä.

Päätimme täydentää haastatteluista saamaamme mieli-kuvaa minikyselyllä, joka toteutettiin toukokuussa 2018. Kysyimme, miten hankintatoimi on kaupungissa organi-soitu ja onko hankintayksiköllä tai -yksiköillä laadittuna hankintastrategiaa tai onko se osa kaupunki- tai palve-

lustrategiaa ja käytetäänkö hankintoja elinkeinopoliittise-na välineenä?

Organisoinnin osalta näyttäisi case-kunnissamme olevan trendi kohti hankintojen keskittämistä erillisiin hankin-tayksiköihin. Lahdessa hankintapalvelut-yksikkö siirtyi organisaatiouudistuksessa talouspalveluista elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin. Kotkassa hankinnat ja kilpailutus on hajautettu siten, että kansallisen kynnysarvon ylittävän hankinnan kilpailuttaa pääsääntöisesti hankintasuunnitte-lija. Kaupungilla ei ole erillistä hankintastrategiaa, mutta vuoden 2018 aikana laaditaan uudesta kaupunkistrategi-asta johdetut hankintojen suuntaviivat, joissa määritellään mm. tavoitteet ja mittarit.

Osalla kunnista oli erillisiä hankintaohjelmia tai -strate-gioita jo valmiina tai valmisteilla, osalla linjauksia löytyy kaupunkistrategiasta (esim. painottaen hankintojen ohjaamista paikallisille yrittäjille lain sallimissa rajoissa). Menettelytapoja ja vastuita on kirjattu hankintaohjeeseen, hallintosääntöön ja konserniohjeisiin. Esimerkiksi Kotkassa järjestetään markkinakartoituksia paikallisen tarjonnan ja esim. toimitus-/palvelukapasiteetin selvittämiseksi. Myös sopivia pisteytyskriteerejä ja vähimmäisvaatimuksia käy-tetään tarjouspyynnöissä.

Referenssikohteiden hyödyntäminen ja palvelusetelit erityisesti päivähoidossa, vanhustenhuollossa ja yrityspal-veluissa nostettiin esiin esimerkkeinä hankintojen elin-keinopoliittisista painotuksista. Hyvä esimerkki kaupungin pyrkimyksestä ennakoivasti ja kootusti kertoa kaupungin tulevista hankinnoista löytyy Kotkan kaupungin hankinta-kalenterista.

Kaiken kaikkiaan haastatteluista syntynyt kuva han-kinnoista alihyödynnettynä kehittämisvipuna muuntui positiivisemmaksi täydentävään kyselyymme saatujen vastausten kautta.

27

3.9 Kiinalaisten investoinnit Suomessa

Kiina on noussut maailmantalouden keskeiseksi vaikut-tajaksi 2000-luvulla. Kiinan talous on kasvanut vahvasti jo pitkään, tänäkin vuonna noin 4 prosentin vauhtia eli lähes tuplaten verrattuna euroalueeseen. Kiinasta ulko-maille suunnattujen investointien kasvu on ollut jyrkkää 2008 talouskriisin jälkeen. Suoria sijoituksia ulkomaille kiinalaiset tekivät maailmanpankin tilastojen mukaan vuonna 2016 jopa 217 miljardia USA:n dollaria. Tilas-tokeskuksen mukaan, perimmäisen sijoittajan mukaan laskettuna, kiinalaisten investointikanta Suomessa oli noin 7 miljardia euroa. Kiinalaiset yritykset ovat aktivoituneet erityisesti niillä aloilla, joissa Suomessa on joko erityistä osaamista tai raaka-aineita, mm. peliyhtiöt, biodiesel ja sellu. Suomen Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan kiinalaisia kiinnostavat Suomessa joulupukin ja matkailun lisäksi muun muassa koulutus, teknologiainnovaatiot sekä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut (Kuntien ja maakuntien Kiina-yhteistyö, 2015).

Myös turismi on huimassa kasvussa. Vuonna 2017 ma-joituspalvelujen ulkomainen kysyntä kasvoi 17 prosenttia ja kotimainenkin neljä prosenttia. Suurin kasvu kirjattiin kiinalaisille. He yöpyivät Suomessa yli 28 000 vuorokau-den verran, mikä on huimat 160 prosenttia enemmän kuin tammikuussa 2016. Kasvu jatkui rajuna myös 2017, jolloin kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät 35,4 prosenttia (Kauppalehti 2.8.2018). Kiinalaisia houkuttelee eniten Lappi, missä heillä oli miltei 16 000 yöpymisvuorokautta. Kiinalaiset matkailijat käyttävät myös eniten rahaa vierai-lullaan, vuonna 2017 keskimäärin yli 1200 euroa vierailua kohden. Summa on 900 euroa enemmän kuin mitä turisti käytti Suomessa keskimäärin.

Suomi siis kiinnostaa ja se näkyi myös tapausselvitykses-sämme mukana olleissa kunnissa. Case-kunnissa oli useita tarttumapintoja ja yhteishankkeita kiinalaisten kanssa.

Kemijärvellä vaikutus näkyy tällä hetkellä suurimpana, kun 950 milj. euron biojalostamohanketta valmistellut Boreal Bioref kertoi kiinalaisen, valtio-omisteisen Camce-pörssiyhtiön ostavan enemmistöosuuden. Hanke työllistää rakennusvaiheessa jopa 3000 henkeä ja käynnistyessään 200 henkeä, kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa noin 1 100 henkilötyövuotta.

Kotkassa haaveillaan rautatieyhteydestä Kiinaan, mutta toistaiseksi hanke ei ole edennyt keskusteluja pidemmäl-le. Kiinalaisia turisteja pyritään houkuttelemaan uudella Kotka-Pietari lauttayhteydellä, joka voisi alkaa 2020. Lahti on vahvasti mukana erityisesti talviurheiluun liittyvässä matkailumarkkinoinnissa. Lahti Region Oy on käynnistänyt yhteistyössä LADEC Oy kanssa hankkeen, jonka tarkoi-tuksena on kaupallistaa alueellista talviurheiluosaamista Kiinan 2020 talviolympialaisten tarpeisiin, sekä kasvattaa kiinalaista matkailukysyntää hyvinvointi- ja urheilusektoril-la. Lohjalla on suunnitteilla kiinalaisille turisteille rakennet-tava lomakylä entisen sairaalan läheisyyteen Lohjanjärven rantaan.

Keskusteltaessa selvityskuntiemme kokemuksista ja opeista yhteistyöstä kiinalaisten kanssa nousi esiin kolme keskeistä onnistumisen edellytystä.

• Ensinnäkin yhteistyötä rakennettaessa julkisen sek-torin, kunnan ja valtion, rooli on keskeinen uskotta-vuustekijä. Yritykset tarvitsevat arvovaltapalveluita kuntajohdolta yhteistyösuhteita rakennettaessa.

• Uskottavan kehikon lisäksi henkilökohtaiset suhteet ovat välttämättömyys. Tässä ystävyyskuntaverkos-tojen hyödyntäminen, joko omien tai yhteistyössä mukana olevien muiden suomalaisten kuntien, on usein hyvä lähtökohta. Suomen Kuntaliiton kyselyssä 80 prosenttia vastanneista suosittelikin ystävyyskun-tayhteistyön aloittamista kiinalaisten kanssa.

• Kolmas hyve ja yhteistyön ehto on riittävä kärsiväl-


28

lisyys ja valmius runsaaseen vieraanvaraisuuteen. Vuorovaikutus on varsinkin alkuun muodollista, luotta-musta pitää varautua rakentamaan pitkäjänteisesti.

Teeman ajankohtaisuudesta kertoo se, että suurimmat suomalaiset kaupungit päättivät alkusyksystä 2018

pitämässään kokouksessa tiivistää keskinäistä Kiina-yh-teistyötään perustamalla yhteistyöverkoston. Verkostolla vahvistetaan kaupunkien välistä yhteistä tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta sekä tunnistetaan konkreettisia yhteistyö-teemoja, joissa yhteiset toimet ovat tarpeen ja hyödyksi kaikille.

29

4 Yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset

Viiden kaupungin case selvityksessä tarkasteltiin elinvoi-man käsitteen hahmottamista, elinvoimatyön organi-sointia ja sen johtamista. Tarkastelussa huomio kiinnittyi elinvoiman näkökulmasta keskeisten toimintojen ase-mointiin kaupunkiorganisaatiossa sekä luottamushenkilö-päätöksenteossa.

Haastattelut osoittivat, että lähes kaikissa tutkimuskau-pungeissa oli laajan elinvoimakäsitteen omaksuminen johtanut muutoksiin toimintojen organisoinnissa. Näem-me, että laajan elinvoimakäsitteen omaksuminen kaupun-geissa on johtanut entistä vahvempiin ja laaja-alaisempiin toiminnallisiin yksiköihin, joissa toiminnoilla yhteisenä


30

nimittäjänä on niiden vaikutus paikkakunnan elinvoimai-suuteen. Organisoinnilla on vaikutusta myös päätösten valmisteluun ja niiden perusteluihin.

Keskusteluissa syntyi kuva, että luottamushenkilöt pitävät elinvoimavaikutuksia tärkeinä perusteina päätöksenteos-sa. Hankkeet, joilla voidaan osoittaa olevan selkeää vai-kutusta paikalliseen elinvoimaan, ovat menneet päätök-senteossa hyvin eteenpäin. Organisaatiorakenne voi siten parhaimmillaan tukea toimenpiteiden elinvoimavaikutus-ten tunnistamista ja kannustaa niiden esille tuomiseen päätösten valmistelussa.

Suurin muutos organisoinnissa on tehty Lohjalla, jossa kaupungin toimet on jaettu aikaisemman viiden siilon sijaan elinvoima- ja hyvinvointitoimialaan. Eri toimintojen toiminnallista yhteensovittamista yli toimialajaon tehdään viiden erillisen prosessin kautta, jolle kullekin on nimetty oma prosessin omistaja. Haastatellut näkivät organisaa-tiomuutoksella olleen vaikutusta elinvoiman johtamiseen. Hankkeet, joiden hyödyt leviävät laajasti eri toimialoille hyötyvät aikaisempaa laaja-alaisemmasta toimialasta, joka mahdollistaa eri hyötyjen kokoamisen yhteen, jolloin kokonaisvaikutus on määritettävissä. Esimerkkinä tällai-sesta nousi jääkarusellitapahtuma.

Ennalta arvaamaton yhteys syntyi selvityskaupunkiemme välille, kun Kiina-yhteyksiä nostettiin esille haastatteluissa. Kiinan kiinnostus Suomea kohtaan on kasvussa ja se näkyi vahvasti erityisesti Kemijärvellä ja Lohjalla, mutta myös Lahdessa ja Kotkassa. Haastattelujen pohjalta muodostui selvä kolmen kohdan tarkastuslista kiinalaisten kanssa yhteistyötä tekeville: julkisen sektorin arvovaltapalvelujen tärkeys, henkilökohtaiset suhteet sekä kärsivällisyys.

Selvityksen pohjalta voisimme kiteyttää 10 keskeistä havaintoa:

• Elinvoimakäsitteelle ei ole määritelty kaupungeissa yksiselitteistä sisältöä

• Elinvoiman kehittäminen on kaikkien esimerkkikau-punkien strategisessa keskiössä, vaikuttaen myös organisaatiorakenteisiin

• Kunnan ominaispiirteisiin ja vahvuuksiin keskittyvä elinvoimatyö voisi tuoda potkua toimenpiteiden priori-soinnin ongelmaan

• Esimerkkikaupungeissa elinvoimatyön uskotaan jat-kossa painottuvan osaavan työvoiman ja asukkaiden viihtyvyyden varmistamisen eli ns. ”hauskan kaupun-gin” luomisen teemoihin

• Elinvoimavaikutusten painottaminen päätösten valmis-telussa voi edesauttaa vaikeiden päätösten, esimerkik-si kulttuuri-investointien, läpimenoa kun ne argumen-toidaan laajemmasta elinvoima-näkökulmasta

• Kunnan ja kehitysyhtiön työnjako ja omistajapolitiikan sisältö hakevat jatkuvasti paikkaansa

• Omistajapolitiikka suhteessa kolmannen asteen op-pilaitoksiin korostuu verrattuna ammatillisen toisen asteen ohjauspyrkimyksiin

• Korkeakouluyhteistyötä, paikallisen innovaatioympäris-tön rakentamista, on mahdollista edistää myös ilman omaa yliopistoa

• Innovatiivisten hankintojen hyödyntäminen ja edellä-kävijämarkkinoiden luominen ei tällä hetkellä korostu esimerkkikaupunkien keinovalikoimassa

• Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksiin elinvoi-matyössä suhtaudutaan pääsääntöisesti odottavalla mielellä

Yleisten havaintojen lisäksi selvityksen tavoitteena oli nostaa esimerkkikaupunkien erityispiirteitä ja käytäntöjä elinvoiman kehittämistyössä. Selvityksen koontitaulukossa (taulukko 3) on koottuna näitä erityishavaintoja esimerkki-kaupunkien vahvuuksista ja haasteista, siitä miten elinvoi-ma-asiat on otettu huomioon rakenteissa ja prosesseissa sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotka nousivat esiin keskusteluissa haastateltavien kanssa.

31

Elinvoiman tukijalatElinvoima rakenteissa ja prosesseissa

Ratkaistava ongelma, hyödynnettävä mahdollisuus Hyviä esimerkkejä

Hämeen-linna

• Kärkenä asumiskau-punki, helppo arki, korvaavia tukijalkoja menetettyjen (hallinnon, koulutuksen ja varus-kunnan) tilalle • HV/EV-jännite ole-massa, vaikka uusi valtuustokausi ja alkanut positiivisesti, yritetty kumppanuusspirittiä (vaarana 6 kuukauden rekyyli)• Vierailijastrategia• Linjaus, että ennen oman toiminnan laa-jentamista selvitettävä palvelusetelivaihtoehto

• Kehitysyhtiön (Linnan kehitys) rooli erityisesti matkailussa, konsernira-kenne?• Kehitysyhtiöllä tiivis yhteys kunnan lh- ja vh-johtoon

• Kuntaliitoskipuilu, reuna-alu-eet vs. keskus• Kasvukäytäväohjelman poten-tiaali jäänyt ohueksi• Perusteollisuudesta innova-tiivisempiin elinkeinoihin, kas-vuhakuisia ja kansainvälistyviä yrityksiä kaivataan• Väestökehitys• Hyvä maine, mutta ei riittävän pysäyttävä• Kehitysyhtiön vaikuttavuuden osoittaminen• Puhumisesta tekemisen kult-tuuriin – tavoitteet vs. resurssit• Älykäs liikenne

• eTavoite• Yritystreffit (piilotyöpaikat)• YRVA-selvitys palveluverkko-selvityksessä• SITRAn yrityskehityshanke• Tapahtumapuisto• Kongressimatkailu• Verkatehdas (tapahtuma-paikka)• Palvelusetelimalli päivähoi-dossa innostaa profilointia (mm. tiedepäiväkoti)• Hyvä yhteistyö kaavoituksen ja hv-palveluiden kesken, kivo-ja asuinalueita, palvelunäkökul-ma mukana• Keskustan kehitysvisio

Kemijärvi • Matkailu, 5 laskettelu-keskusta alueella• Luonnonvaroja• Lapin eksotiikka• Teollinen perinne

• Kaupunkiorganisaation elinkeinopalvelujen siirto kehitysyhtiöön käynnissä• Itä-Lapin kuntayhtymän rooli elinvoimatyössä?

• Suuri investointi, pieni kau-punki• Kehitysyhtiöpäätöksen poliitti-nen prosessi• Palvelurakenne suuremmalle väestömäärälle mitoitettu, paineet rationalisointiin • Työllisyyspalvelujen medika-lisaatio• Elinkeino- ja työllistämispalve-lujen toimijakentän sirpaleisuus

• Kaupungin rooli ison inves-toinnin mahdollistajana• Valtion kytkentä infrahank-keisiin

Lahti • Läpäisevä teema ympäristökaupunki yri-tyskehityksen tukena• Tapahtumat, kulttuuri- ja liikuntainvestoinnit• Sijainti, saavutettavuus• Yliopistokaupungin identiteetti

• Konsernihallintoon koot-tu ev- ja kilpailukykypal-velut ja sitä vahvistettu• Yleiskaava ja ympäristö-puoli yhdistetty• Seudullisen elinvoima-työn haavoittuvuus• KHn alaisuudessa elin-voima- ja työllisyysjaosto

• Seudullinen yhteistyö, kon-sernirakenne, kehitysyhtiöiden rooli ja jatko (Ladec, Region)?• Nuorten osaajien pito ja veto - LUT:n vahvistuva rooli merkittävä• Kohtaanto-ongelma• Sakkoraha 15 meur, työllisyy-teen 5 meur• Ammatillisen koulutuksen omistajaohjaus

• Yliopistot resurssiksi (LUT-LAMK -HY)• Vieraskielinen opetus• Tapahtumien (mm. talvi-kaupunkiprofiili) ja kulttuurin tukeminen• Maahanmuuttajien kotoutta-minen• Tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa (esim. Isku, Microsoft)• Keskuskaupungin rooli seudul-lisesti kulttuurin, kansainvälisen yhteistyön ja innovaatio-ympä-ristöjen osalta

Taulukko 3. Kuinka johtaa elinvoimaa -selvityksen havaintoja koottuna.


32

Elinvoiman tukijalatElinvoima rakenteissa ja prosesseissa

Ratkaistava ongelma, hyödynnettävä mahdollisuus Hyviä esimerkkejä

Lohja • Järvikaupunki (järven-ranta-alueet teollisesta alueesta asumisen, kau-pan ja palvelujen alue)• Teollinen perinne• Kesäasukkaat

• Johtotrio tukee EV/HV -yhteistyötä• 5 siilosta HV/EV-raken-teeseen (kaikki vetovoi-matekijät koottu)• Prosessiorganisaatio – prosessin omistajan rooli hakee paikkaansa• Elinvoimaorganisaation moniportaisuus• Kaupunkitekniikan ja kaavoituksen yhteistyö?• Yrityspalvelupäällikkö uusi• Joukkoliikenteen kyt-kentä kaavoitukseen• Yrityskumppanit-verkosto, Kaupungin, TE-toimiston ja oppilaitosten verkosto (työvoimatar-peet Luksialle, Laurealle)

• Tunnin juna, taajamajuna, järvi, E18, brownfield-kohteet• Seudullinen väliinputoaja - pk-seutu vs. Länsi-Uusimaa• Lohjan tunnettuus?• Hyvinvointi-lomakylä (kiinalai-set), hyväksytty kiinteistökau-pan esisopimus• Budjetoinnissa juustohöylästä priorisointiin, omasta edusta yhteiseen etuun -mentaliteettia tarvitaan lisää• Tilojen ja tonttien myyn-ti, tarjonnan monipuolisuus, kaupungin maanomistuksen laajentamiseen investoitava (yritykset ja asuminen)

• Kulttuuri ja liikunta tullut osak-si elinvoimatyötä• Pieniä tapahtumia yhdistetty isommiksi (esim. jääkaruselli-festari, Aurlahtipäivä)• Elinvoima ja hyvinvointitoimi-alojen saumaton yhteistyö• Ikääntyneiden palveluissa digituotekehitystä, varhaiskas-vatusta ostetaan 20%• Onnistuminen amk:n toimipis-teen säilyttämisessä• Kj:n rooli suuntautunut ulos-päin sisäisten solmujen parista• Hankintatoimi uudistettu onnistuneesti

Kotka • Meri, joki, saaristo, puistot, satama, kam-pus, oikea kaupunki, Alvar Aalto kohteet• Yhteydet Pietariin, Venäjän läheisyys• Teollinen historia ja mentaliteetti ja tehdyt investoinnit• Matalien kynnysten kaupunki

• Uusi, kulttuurilautakun-nan pohjalle perustettu elinvoimalautakunta• Organisaatiouudistus valmisteilla, sote maa-kunnalliseen kuntayhty-mään 2019• Maankäyttö ei ole orga-nisatorisesti elinvoiman yhteydessä, yhteistyö toimii kuitenkin käytän-nössä

• Rantarata• Satama myös matkailun käyt-töön (risteilijät)• Kampus-tapahtumakeskus, outlet, hotellit• Venäjä-yhteistyö (twin-kam-pushanke), kuitenkin Venäjä A2-kieli poistunut• Cursorin rooli, poliittisen ohja-uksen paine (hallintoneuvosto), jääviydet, viestinnässä ja mark-kinoinnissa päällekkäisyyttä kaupungin kanssa, seudullinen yhteistyö Kinnon kanssa (esim. Kiina-ratayhteys)?• Innovaatiojärjestelmän heik-kous, ei yliopistoa, XAMKissa eri omistajakaupunkien intressien huomiointi• Tapahtumien järjestämisen sujuvuus?• Oppilaitosten ohjauksen kysy-mykset, mihin II-asteen pitäisi kuulua organisatorisesti?• Cursor: kunta omistajasta asiakkaaksi – asenne voisi vahvistua

• SELL-hanke• YRMY (yritysmyönteisen palvelun ryhmä) aloittanut - rakennusvalvonta, kunnallis-tekniikka, viestintä, kaupunki-suunnittelu, toimitilat, tulevai-suudessa Cursor mukaan?• Yhdessä tekemistä yritysten sijoittumisprosesseissa (nopean toiminnan ryhmiä)• Yritykset mukana omistamas-sa Cursoria• Aikuislukion joustavuus maa-hanmuuttajien perusopetuksen järjestämisessä• Businessmooring-satama-sidonnaisen teollisuuden investointien hakemisen toimintamalli

33

5 Elinvoimaindikaattorit ja esimerkkikaupunkien elinvoimakortit

Elinvoimaa voidaan mitata lukuisilla mittareilla, joista tähän kappaleeseen on valittu neljä: kunnallisverotuksessa verotettavat tulot (€/asukas), työttömien määrä, tutkin-non suorittaneiden määrä yli 15-vuotiaista kuntalaisista sekä maan sisäinen nettomuutto.

Elinvoimaindikaattoreiden lisäksi olemme koonneet haas-tatteluista sekä muusta selvitysmateriaalista nostoja orga-nisaatiokohtaisiin elinvoimakortteihin, joista selviää kunkin esimerkkikaupungin erityispiirteitä, elinvoiman käsitteen ja sen edistämisen näkökulmia, elinvoiman johtamisen ja organisoinnin piirteitä, miten kehitysyhtiön rooli nähdään, käytetäänkö hankintoja elinvoimatyössä sekä kunkin kau-pungin omalaatuinen haaste, jota pyritään ratkaisemaan erilaisin keinoin.


34

Vertailuryhmä; 70%Kotka

KemijärviLohja

Hämeenlinna

LahtiKoko maa

55%

60%

65%

70%

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tutkinnon suorittaneita yhteensä, osuus 15 v täyttäneistä

Lähde: Tilastokeskus

Vertailuryhmä; 12,9 %

Kotka

Kemijärvi

Lohja

Hämeenlinna

Lahti

00

Koko maa

0%

5%

10%

15%

20%

25%

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Työttömät %: Maaliskuu

Lähde: Tilastokeskus, Työnvälitystilasto (TEM)

Kuva 5. Työttömyyden kehittyminen esi-merkkikaupungeissa vuosina 2009-2018.

Kuva 6. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista kuntalaisista esimerkki-kaupungeissa.

35

Vertailuryhmä; 2206

Kotka

Kemijärvi

Lohja

Hämeenlinna

Lahti

0

‐3000

‐2000

‐1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Maan sisäinen nettomuutto, kumulatiivinen


Vertailuryhmä; 17 534 €

Kotka

Kemijärvi

Lohja

Hämeenlinna

Lahti

Koko maa

14 000 €

14 500 €

15 000 €

15 500 €

16 000 €

16 500 €

17 000 €

17 500 €

18 000 €

18 500 €

19 000 €

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot €/asukas, deflatoitu


Kuva 8. Maan sisäinen nettomuutto.

Kuva 7. Kunnallisverotuksessa vero-tettavat tulot €/asukas.


36

LAHTIERITYISPIIRTEET

Kuntaliitos Nasto-lan kanssa takana, uudenlaista päätök-sentekokulttuuria sen myötä.

Seudullisessa ke-hitysyhteistyössä jännitteitä.

Kehittymässä yli-opistokaupungiksi.

ELINVOIMAN KÄSITE

Ei yksiselitteistä määritelmää, käsite ei kovin operatiivinen koska laaja. Rakentuu monilla aloilla.

Kapea käsite: yleis-kaava, elinkeinoyhti-öiden ohjaus, hanke-toiminta.

Laaja käsite: mit-kä tekijät tekevät kaupungin elinvoi-maiseksi. Käsite laajentunut organi-saatiouudistuksen myötä.

ELINVOIMAN EDISTÄMINEN

Tekemisen ja tapah-tumien mahdollis-taminen parantaa asukkaiden työllisyyt-tä ja hyvinvointia, mikä johtaa uuteen yritystoimintaan ja uusiin työpaikkoihin.

Nuorten osaajien houkuttelu kaupun-kiin ensisijaista.

Rakenteellisen ja pit-käaikaistyöttömyy-den kitkeminen.

Sivistystyön rooli merkittävä, laadukas läpivienti, myös eng-lanniksi.

JOHTAMINEN

Ympäristökaupunki-yläkäsitteen taivutta-minen palvelemaan elinvoima- ja elinkei-notavoitteita. Yhteis-työn korostaminen esim. EKP – kaavoitus ja maankäyttö.

Korkeakouluyhteis-työn kehittäminen (HY ja Lappeenran-nan Lahden teknilli-nen yliopisto) isossa roolissa. Saman alli-anssin alle tulisi viedä koko TE, työllisyys palvelut, työllistävä kuntoutus jne.

37

ORGANISOINTI

Elinvoimajaosto pe-rustettu Lahti-Nastola yhdistymissopimuk-sen yhteydessä. Ladecin organisointi niin, että palvelisi pa-remmin koko seutua. Kesällä 2018 päätös Ladecin kuntaomista-japohjan laajentami-sesta, uusina mukaan Iitti, Hartola, Padasjo-ki ja Asikkala.

ELINVOIMA JA HANKINNAT

Kevät ’18 hyväksytty uusi hankintaohjel-ma, joka ohjaa kohti elinkeinopoliittis-ta vaikuttavuutta. Referenssikohteiden hyödyntäminen. Palveluseteleiden käyttöä varhaiskas-vatuksessa laajen-netaan, harkinnassa pilotointi yrityspal-veluissa.

KEHITYSYHTIÖN ROOLI

Kehittää alueen elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä, lisätä kilpailukykyä ja vetovoimaa.

HAASTEET

Alhainen koulu-tustaso, nuorten miesten työttömyys ja syrjäytyminen. Vahvistuvan korkea-koulutuksen hyöty-jen ”tulouttaminen” työllisyyden parane-misena, verotulojen kasvuna, teollisina investointeina jne.


38

ERITYISPIIRTEET

Kesäkuussa 2017 organisaatiouudis-tus, joka jäi torsoksi. Uusi valmisteilla nyt. alussa.

ELINVOIMAN KÄSITE

Elämisen infra + elinkeinoinfra = elinvoimaa. Syntyy useista puroista. Ei voi kaa-taa astiaan, eikä voi määrätä nousemaan.

Kokonaisuus: asuk-kaat, yritykset, henkinen hyvinvointi, fiilis & imago.


Konsernijohtami-sen kehittäminen. Koulutustarjonnan ja -kiinteistöjen paran-taminen.

Taloustaantumasta johtuva negatiivinen ilmapiiri kääntymässä positiiviseksi. Yrittä-jyyden ja investoin-tien edistäminen.

Jatkuva panostus infraan, asuinalueisiin ja puistoihin.

Rautatien rakentami-nen – onko realismia?

JOHTAMINEN

Elinvoimaa ei johdeta kokonaisuutena, vaan substanssialueittain. Elinvoima syntyy kol-lektiivisesti monesta asiasta, päälinjaukset kehittämissuunnasta tehdään strategiassa.

Selkeämpi omistaja-ohjaus sekä työnjako elinkeinoyhtiön ja kaupungin välille – päällekkäisyyksien välttäminen.

KOTKA

39

ORGANISOINTI

Elinvoimalautakunta, muuten ei erikseen nimettyjä elinvoima-rakenteita.


Kotkan kaupun-gilla ei ole erillistä hankintastrate giaa, 2018 laaditaan uudesta kaupun-kistrategiasta joh-detut hankintojen suuntaviivat, joissa määritellään mm. hankintatoimen ta-voitteet ja mittarit. Nyt painotuksena lähialuehankinnat.


Cursor vastaa seudun yritysneu-vonnasta, seudulle sijoittuvien yritys-ten palveluista, ke-hittämishankkeista sekä elinkeino- ja matkailumarkki-noinnista.

HAASTEET

Teollisuuden dna, uhka vai mahdolli-suus?

Uudistumiskyky – Koulutustaso ja T&K panostukset alhaiset


40

LOHJAERITYISPIIRTEET

Kahden toimialan malli vielä nuori – organisaatiokult-tuurin uudistuminen keskeistä.

ELINVOIMAN KÄSITE

Elinvoimaa ei voi olla ilman ihmisten hy-vinvointia. Elinvoima sisältää kaiken sen mikä ei mene hyvin-voinnin alle. Kun-taliiton määritelmä elinvoima resurssina, vuorovaikutuksena ja uudenluomisena.


Luonti palveluiden toi-mivuudella ja asiakas-lähtöisellä ajattelulla. Yhteistyö strategisella ja operatiivisella tasol-la toimialojen välillä. Kaupungin näkyvyys, osaamisen ja palve-luiden markkinointi, sekä brändäys. Uusien toimintatapojen ja innovatiivisten ratkai-sujen kehittäminen, sekä benchmarking. Maankäytön ja kaavoi-tuksen strateginen ke-hittäminen. Aktiivinen pyrkimys yhteistyöhön ympäryskuntien ja pääkaupunkiseudun kanssa haasteista huo-limatta. Tunnin junayh-teyden sekä suurten kaupunkikehityshank-keiden edistäminen.

JOHTAMINEN

Uuden kahden toi-mialan mallin siilou-tumisen välttäminen prosessien avulla sekä organisaatio-kulttuurin kehittä-misellä. Omistaja-poliittisia tavoitteita ei määritelty, olisi tarpeen huomioida toimialakohtaisissa ohjelmissa. Enna-kointityö strategian laadinnassa.

41

ORGANISOINTI

Elinvoima-toimiala toinen kahdesta toimialasta. Kulttuu-ripalvelut, matkailu-markkinointi, kirjasto, museo, kaupunkisi-sällöt kuuluvat elin-voiman toimialaan. Ei kuitenkaan rajoitu toimialan raameihin vaan ulottuu myös hyvinvoinnin toimi-alalle.


Hankintapolitiikassa kokeilemisen kult-tuuri, yhteistyötä ja pilotteja yritysten kanssa. Paikallisia yrityksiä tuetaan hankintalain puit-teissa.


Edistää uusien elinkelpoisten yritysten perusta-mista, kannatta-van liiketoiminnan syntyä sekä tukee toimivien yritys-ten kehittymistä ja kasvua tuottamalla korkeatasoisia.

HAASTEET

Tunnettuus. Hyvän sijainnin maksimaa-linen hyödyntämi-nen.


42

HÄMEENLINNAERITYISPIIRTEET

Pitkään jatkunut po-liittinen vastakkain-asettelu rauhoittu-nut tällä kaudella.

ELINVOIMAN KÄSITE

Ei tarkkaa määritel-mää. Tulevaisuusha-kuinen kokonaisuus. Elinvoima vetovoi-maa vai toisinpäin?

Johtoryhmässä otsikon alla: asukas-määrä, verotulojen kasvu, yritysten toi-mintaedellytykset ja houkuttelevuus.


Perinteinen elinvoi-mapolitiikka ei riitä, elinvoimaa myös liikunnan ja kulttuurin kautta: ”elinvoima-politiikkaa & sirkus-huveja”. Strategian hallittu jalkauttami-nen.

Laadukas varhaiskas-vatus ja perusopetus pohjana.

Brändin rakentami-nen innovatiivisilla avauksilla, joilla tavoitellaan kiinnos-tavuuden kasvua.

JOHTAMINEN

Elinvoimaohjelma ja tapahtumastrategia. Puolueiden välinen yhteistyö ja luotta-mus tärkeää, kaupun-ki ei ainoa toimija. Elinvoimaa johdettu kumppanuusverkos-tojen kautta.

Ennakkoluulotto-man yritysilmapiirin luominen kasvu-alustaksi erityisesti nuorten yrityksille ja start-upeille. Omista-japoliittiset tavoitteet ovat selkeät.

43

ORGANISOINTI

Kaupunginjohtajan vastaa elinvoima- ja elinkeinopolitiikasta ja edunvalvonnasta. Kau-punginjohtajan alai-nen Konsernipalvelut, jonka alla strategia- ja kehittämispalvelut, johon kuuluu elinkei-nojoen kehittäminen. Poliittisella puolella kaupunkirakenne-lautakunta. Ei erillisiä elinvoimatoimielimiä tai rakenteita.


Hankinnat perustu-vat kaupunkistra-tegiaan ja mm. palveluverkkoselvi-tykseen.


Elinkeinojen, tunnettuuden ja ve-tovoiman kehittä-minen. Tiivis yhteys kunnan päättäjiin. Kehitysyhtiöraken-netta uudistettu 2014.

HAASTEET

Kaupungin houkut-tavuuden kasvatta-minen, profiloitumi-nen. Kasvukäytävän hyödyntäminen.


44

KEMIJÄRVIERITYISPIIRTEET

Käynnistyvä bioja-lostamon rakennus-työ.

Kemijärvi on voi-makkaan rakenne-muutoksen paikka-kunta.

Asuaksmäärä vä-hentynyt 16.000 sta nykyiseen 7.600:een, eli väki puolittunut 15 vuo-dessa.

ELINVOIMAN KÄSITE

Ei vain hieno sana, mukana toiminnas-sa, ei kuitenkaan määritelty. Elinvoi-maa saadaan uusis-ta ihmisistä. Kaikki asiat maan ja taivaan välissä vaikuttavat elinvoimaan.


Kaupungin yleismai-ne ratkaiseva pa-luumuuton ja sitou-tumisen kannalta. Ihmisten ja toiminnan houkuttelu, etenkin lapsiperheet. Vanhojen asukkaiden pitäminen. Kaavoitus, maankäyttö tarpei-siin. Yhteisöllisyyden ja elinkeinopuolen kehittäminen, myös pienempien yritysten tukeminen.

JOHTAMINEN

Omistajapolitiikkaa täytyy vahvistaa. Elinvoimayhteistyö henkilöityy, proses-sikuvauksen tärkeys. Harkittu ulkoistami-nen. Verkostoyhteis-työ Lapin liiton ja Itä-Lapin kuntayhtymän kanssa.

45

ORGANISOINTI

Yhtiömallinen toi-minta ketterämpää – elinvoiman kehittä-minen ja elinkeino-politiikka siirtymässä kehitysyhtiöön vuo-den 2019 alusta.


Kaupunkistrategi-assa kehoitetaan painottamaan lähi-alueen hankintoja.

Paikallisten yri-tysten tukeminen hankintalain puit-teissa. Palveluseteli käytössä ikäihmis-ten palveluissa.

ELINKEINOYHTIÖN ROOLI

Elinkeinojen kehit-täminen. Matkailu, kaupungin mark-kinointi, yritys-neuvonta, kehitys-hankkeet. Yrittäjien tapaamiset.

HAASTEET

Joka toinen kemijär-veläinen on vuonna 2030 yli 65-vuotias. Muuttotappio. Vanhojen yritysten säilyttäminen ja uusien houkuttelu. Velkaantuminen.


46

Airaksinen, J., Kolehmainen, J. (2012): Seutukaupungit muuttuvan paikallishallinnon kentässä: Palvelu- ja elin-voimanäkökulmien punnintaa. Teoksessa Hynynen, A. (toim.): Takaisin kartalle. Suomalainen seutukaupunki. ACTA 237. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012.

Boreal Bioref (2018): Biojalostamon taloudelliset ja ympä-ristölliset vaikutuksethttp://www.borealbioref.fi/fi/uutiset/aito_biojalostamo/

Holstila, Eero (2012): Kaupunki oman onnensa seppänä. Kuntien elinkeinopolitiikan organisointi muuttuvassa toi-mintaympäristössä. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012.

Kaitila, V. ja M. Kotilainen (2017): Leijona ja lohikäärme – Suomen ja Kiinan taloussuhteet. Elinkeinoelämän tutki-muslaitos Etla. Taloustieto Oy

Kauppalehti 2.8.2018: Ministeri Lintilä kritisoi Finnairia laiskasta lentämisestä: ”Kyllä tästä pitää Finnairin kanssa keskustelu käydä”

KEINO: Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. http://www.hankintakeino.fi/

Kuhmonen, T., Ahokas, I. ja Ruotsalainen, J. 2013. Hankin-nat osana kuntien elinvoiman johtamista. Tulevaisuuden Tutkimuskeskus. TUTU e-julkaisuja. 6/2013

Kuntaliitto (2015): Kuntien ja maakuntien Kiina-yhteistyö – kysely kuntien ja maakuntien Kiina-yhteistyöstä

Kyösti, A., Jäntti, A., ja Airaksinen, J. (2017): Alueiden se-kamelska – seutukaupungit ja kaupunkiseudut alueellisina uudistajina. Focus localis 4/2017.

Majava, Jarkko (2017): Kuntien poliittiset johtamis- ja pää-töksentekojärjestelmät muutoksessa. ARTTU2-tutkimusoh-jelman julkaisusarja 8/2017.

Moisio, S., Kohvakka, M. ja Norola, M.: Kaupungin ja yli-opiston vuorovaikutus Suomessa. Hallinnon tutkimus 1/2018.

Paananen, H., Haveri, A. & J. Airaksinen (2014): Kunta elin-voiman johtajana. ACTA 255. Suomen Kuntaliitto, Tampe-reen yliopisto.

Piipponen, Sirkka-Liisa (2016): Johtamis- ja kokouskäytän-nöt ARTTU2-kuntien hallituksissa ja valtuustoissa vuonna 2015. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisusarja 9/2016.

Sahlberg, Matti (2018): Kuntien elinkeinopolitiikan resurs-sien kohdentuminen vuonna 2016. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Sallinen, S. (2017): Elinvoimainen kunta – Uusi Kunta 2017. Suomen Kuntaliitto

Sallinen, S., K. Majoinen ja M. Salenius (2012): Elinvoimai-nen ja toimintakykyinen kunta. Kuntaliitto

Sotarauta, Kolehmainen & Sutinen 2007

Lähdeluettelo

47

Suomen Yrittäjät: Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018.https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/elpo_2018_val-takunnan_raportti.pdf

Tilastokeskus (2016): Ulkoimaiset suorat sijoitukset vuon-na 2016. https://www.stat.fi/til/ssij/2016/ssij_2016_2017-11-30_tie_001_fi.html

Tirronen, A., Hakari, K. ja Stevall, J. (2014): Tulosperustei-nen palvelujen järjestäminen julkisella sektorilla – kirjalli-suuskatsaus.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Osaamiskeskus vauhditta-maan kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja. Tiedote 13.3.2018

Vedenkangas, Matti (2018): Innovatiivisen hankintatoimin-nan edistäminen – kolme lähestymistapaa hankintainno-vaatioiden skaalautumiseen. Focus localis 1/2018.

Visit Lahti: Suomalaisen talviosaamisen kehittäminen – tuotteistuksesta vientiin.https://visitlahti.fi/ajankohtaista-2/suomalaisen-talviosaa-misen-kehittaminen-tuotteistuksesta-vientiin-2

VTV 8/2017: Valtiontalouden tarkastusviraston tulokselli-suustarkastusraportti Julkisten hankintojen innovatiiviset toimintamallit. Helsinki.

Weaver, Richard M. (1953): The Ethics of Rhetoric. Davis CA, Hermagoras Press.


48

Liite 1. Kuntien panostukset vetovoimaan.

Tämä on yksi näkökulma, myös panostukset esim.

peruspalveluihin tai puistoihin ovat panostuksia vetovoimaan


49

Liite 2. Työvoimadynamiikka esimerkkikaupungeissa.

Lahti

Lohja

Kemijärvi

KotkaHämeenlinna

‐150

‐100

‐50

0

50

100

150

200

250

300

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tyovoimadynamiikka, työmarkkinoilta poistuvien (60‐65 v.) ja työmarkkinoille tulevien (19‐25v.) ikäluokkien keskiarvojen erotus

Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2025

Työmarkinoilta vuosittainpoistuvia on enemmän kuin tulevia

Työmarkkinoillevuosittaintulevia on enemmänkuin poistuvia

Suomen KuntaliittoToinen linja 14, 00530 HelsinkiPuhelin 09 [email protected]

Helsinki 2018

kuinka johtaa elinvoimaa?shop.kuntaliitto.fi/download.php?filename=uploads/... · ja oppilaitosten...

Documents