kosteikko infoa 2012
DESCRIPTION
Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen Lunoonvara-alan Tarvaalan mallikosteikko info.TRANSCRIPT
![Page 1: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/1.jpg)
Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen
vesiensuojelukosteikot
![Page 2: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/2.jpg)
![Page 3: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/3.jpg)
![Page 4: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/4.jpg)
![Page 5: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/5.jpg)
Päätavoite kosteikon perustamiselle on vesiensuojelu
Lähialueen peltojen valumavesien puhdistuksen lisäksi perustettavaa kaksiosaista kosteikkoa voidaan käyttää opetus- ja tutkimustarkoituksiin
Kosteikoiden ympärille rakennetaan luontopolku.
Miksi kosteikko Tarvaalaan ?
![Page 6: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/6.jpg)
![Page 7: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/7.jpg)
Suunnittelualue sijaitsee n. 2 km Saarijärven taajamasta etelään/kaakkoon
Kosteikko sijoittuu Summanen-järven rannalle lähes kokonaisuudessaan oppimiskeskuksen
omistaman tilan alueelle.
![Page 8: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/8.jpg)
![Page 9: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/9.jpg)
Eteläisen kosteikon valuma-alueen pinta-ala on noin 139 ha ja siitä on peltoa noin 22 ha
Pohjoisen kosteikon valuma-alueen pinta-ala on noin 29 ha ja siitä on peltoa noin 14 ha.
Kokonaisuudessaan peltojen osuus on noin 23 % valuma-alueesta
Kosteikon valuma-alueet
![Page 10: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/10.jpg)
Puuston raivausKaivu- ja läjitystyöt kosteikkoalueilla ja
kosteikon reuna-alueillaOjastojen kaivu pohjoisen kosteikon
tuloalueelleSuojapenkereiden rakentaminenSettipatojen rakentaminenPajuviljelmien istuttaminen peltoalueille
kosteikon ympärilleLuontopolun rakentaminen kosteikkojen ympäri
Kosteikon rakentamisen työvaiheet
![Page 11: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/11.jpg)
Penkereen poikkileikkaus
![Page 12: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/12.jpg)
Settipadon poikkileikkaus
![Page 13: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/13.jpg)
Settipato
![Page 14: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/14.jpg)
Settipato
![Page 15: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/15.jpg)
![Page 16: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/16.jpg)
![Page 17: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/17.jpg)
![Page 18: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/18.jpg)
![Page 19: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/19.jpg)
![Page 20: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/20.jpg)
![Page 21: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/21.jpg)
Kaivutyöt tehdään mahdollisimman kuivana aikana - joko kesän kuivin aika tai talvi, jolloin routa on maassa.
Lintujen pesintäaika tulee huomioida rakentamisajankohtaa päätettäessä.
Työn aikana vältetään kiintoaineksen kulkeutumista vesistöön.
![Page 22: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/22.jpg)
Kaivumassoja käytetään mahdollisuuksien mukaan patopenkereen rakentamiseen ja/tai pellon reuna- alueiden korottamiseen eteläisen kosteikon alueella.
Kaivumassoja arvioidaan eteläisen kosteikon osalta muodostuvan noin 2000 m3 ktr ja pohjoisen kosteikon osalta n. 1300 m3 ktr.
![Page 23: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/23.jpg)
Patopenkereet tehdään osin kosteikon kaivusta syntyvistä kaivumaista ja osin lähistöltä hankittavista sopivista (Si, Mr) kivennäsmaista.
Penkereen lopullinen korkeus painumisen jälkeen on noin 1,0 m.
Penkereen leveys on n. 8 m ja penkereen harjan leveys 4 m.
![Page 24: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/24.jpg)
![Page 25: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/25.jpg)
![Page 26: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/26.jpg)
![Page 27: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/27.jpg)
![Page 28: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/28.jpg)
![Page 29: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/29.jpg)
Kosteikkojen ympäri ja kosteikkoja yhdistämään rakennetaan suunnitelmakartan mukainen luontopolku. Polku noudattelee osin nykyistä kuntopolkua.
Polku yhdistyy patopenkereisiin siten, että kosteikkojen ympäri kulkeminen on mahdollista.
![Page 30: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/30.jpg)
Kasvillisuuden niittoKosteikkoalueen niittämisellä ja niittojätteen
keräämisellä poistetaan kosteikkoalueelta ravinteita.
Niittäminen kannattaa ajoittaa kasvukauteen, jolloin kasvit eivät vielä ole varastoineet suurinta osaa ravinteista maanpäällisistä osista juuristoonsa.
Hoito ja kunnossapito
![Page 31: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/31.jpg)
Niitto parantaa lisäksi kosteikon sedimentin happitilannetta, koska kosteikon pohjalle ei vajoa niin paljon kuollutta kasvillisuutta.
Niittämistä ei tarvitse tehdä vielä kosteikon perustamisen jälkeisinä ensimmäisinä vuosina.
…kosteikon hoito…
![Page 32: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/32.jpg)
Niitto on hyvä tehdä 2-3 kesänä peräkkäin ja pitää sitten muutaman vuoden tauko.
Varjostavan puuston kasvattaminen vesialuille vähentää alueiden umpeenkasvua, pitää veden viileänä ja vähentää haihduntaa.
![Page 33: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/33.jpg)
Syvännealueet tyhjennetään lietteestä tarvittaessa.
Liete poistetaan esim. kaivinkoneella tai lietepumpulla.
Työ tehdään mahdollisimman kuivana aikana kesällä tai talvella.
Poistettu liete levitetään pellolle tai jos liete läjitetään, läjityspaikka nurmetetaan, jolloin vältetään lietteen valuminen vesistöön.
Kiintoaineksen poisto
![Page 34: Kosteikko infoa 2012](https://reader033.vdocuments.site/reader033/viewer/2022052601/558ea7c31a28abee118b464e/html5/thumbnails/34.jpg)
Maarakenteita tulee tarkkailla erityisesti ensimmäisten vuosien aikana, jolloin rakenteissa tapahtuu suurinta painumista ja elämistä
Rakenteet tarkastetaan runsaan virtaaman jälkeen eli keväällä lumensulamisen aikana ja kesällä sekä syksyllä kovien sateiden jälkeen.
Rakenteiden kunnon tarkkailu