EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

Bryssel xxxKOM(2002) yyy lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE,TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

SAPARD-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS vuodelta 2001

2

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE,TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

SAPARD-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS vuodelta 2001

SISÄLTÖ

1. Tiivistelmä

2. Johdanto

3. Komission lainsäädäntöaloitteet

4. Sapard-virastojen hyväksyntä ja tuen hallinnoinnin siirtämistä koskevat päätökset

5. Seurantajärjestelmän perustaminen

6. Seminaarit ja komission tuen käyttäminen

7. Ohjelman täytäntöönpano vuonna 2001

8. Tilintarkastustuomioistuin

9. Kansalaisyhteiskunta

10. Ehdokasvaltioiden selvitykset

3

1. TIIVISTELMÄ

Tämä on komission toinen kertomus maatalouden ja maaseudun kehittämisenerityisestä liittymisohjelmasta (Sapard-ohjelmasta).

Heinäkuussa 2001 julkaistussa ensimmäisessä kertomuksessa KOM(2001) 341annettiin kokonaiskuva Sapard-välineestä ja kuvattiin välineen käyttöönottoonjohtaneita taustatekijöitä, oikeusperustaa, rahoitusjärjestelyjä ja toteuttamistaedeltäneitä tehtäviä. Tässä kertomuksessa lähdetään siitä, että tarkempia tietojahaluavat löytävät taustamateriaalia ensimmäisestä kertomuksesta.

On kuitenkin korostettava, että Sapard-ohjelman hallinnointi poikkeaa täysin muidenliittyvistä edeltävien välineiden, Phare- ja Ispa-ohjelman, hallinnoinnista. Viimeksimainituissa on ainakin joitakin keskeisiä osia, joiden hallinnoinnista vastaa komissio.Sapard-ohjelmassa komissio ei sen sijaan osallistu keskeisten osien hallinnointiin,vaan ehdokasvaltioiden kansalliset viranomaiset vastaavat hallinnoinnista täysinhajautetulta pohjalta. Komissio tarkastaa kuitenkin tilien tarkastamisessa jahyväksymisessä noudatettavan menettelyn ja varainhoitoa koskevienoikaisumekanismien avulla jälkikäteen, että varojen käytössä on noudatettu voimassaolevia sääntöjä. Tällainen hallinnointitapa muistuttaa paljolti jäsenvaltioissakäytettävää hallinnointitapaa. Siinä tuetaan jäsenyyteen valmistautumistamutkattomasti ja käytännönläheisesti hallinnollisia valmiuksia parantamalla.

Hallinnon hajauttaminen edellyttää mittavan lainsäädäntötyön (joka yhteisön osaltasaatiin päätökseen vuoden 2000 loppuun mennessä) valmiiksi saamista sekä Sapard-ohjelman moitteettomasta täytäntöönpanosta vastaavien virastojen perustamistaehdokasmaihin.

Jotta Sapard-välineen soveltaminen sujuisi moitteettomasti, on käytettävä luotettaviatäytäntöönpano- ja varainhoitorakenteita. Sapard-välineessä käytetään yhteisöntalousarviomäärärahoja, mutta sen tehtävä ei suinkaan typisty yhteisön varojensiirtämiseen ehdokasvaltioihin. Jos välinettä arvioidaan vain kyseisten varojenmaksamisen perusteella ottamatta huomioon esimerkiksi hallinnollisten valmiuksienparantamisen vaikutusta, siitä saattaa varsinkin nykyisessä vaiheessa saada aivanväärän kuvan.

Hallinnollisten valmiuksien parantaminen on ehdoton edellytys laajentumiselle. Semerkitsee kuitenkin melkoista urakkaa kullekin ehdokasvaltiolle. Komissio on saanutrunsaasti kannustavaa palautetta useilta ehdokasvaltioilta, jotka ovat tunnistaneetSapard-ohjelman merkittävän panoksen laajentumisvalmisteluissa. Eräänehdokasvaltion ministeri toi tämän näkökannan selkeästi esille huomauttamalla, ettäjos Sapard-ohjelmaa edeltävät valmistelut aloitettaisiin vasta liittymisen jälkeen,vaikutukset maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen olisivat kokonaisuudessaankielteiset. Hän lisäsi vielä, että Sapard-ohjelmasta saatavat kokemukset helpottavatliittymisen jälkeen tarvittavien järjestelyjen toteuttamista. Tällaiset lausunnotkuvaavat komission mielestä osuvasti Sapard-välineen todellista merkitystä jatestausta.

Kertomuksen ajanjakson eli kalenterivuoden 2001 loppuun mennessä viisikymmenestä Sapard-välineen tuen piiriin kuuluvasta ehdokasvaltiosta oli pystynytvarmistamaan hallinnoinnin siirtämistä koskevan komission päätöksen. Ne saivat näinollen aloittaa välineen soveltamisen. Muut viisi maata jatkoivat monien ihmisten

4

hartaan ja innostuneen työpanoksen ansiosta tasaista edistymistä, ja huhtikuussa 2002kaksi maata eli Tšekki ja Slovakia varmistivat kyseiset päätökset.

Edellä mainituissa seitsemässä maassa on tähän mennessä 1 suoritettu talousarviostamaksuja yhteensä 42 712 829 euroa, joista 40 525 553 euroa ennakkomaksuja.Maksujen suorittamisesta kyseisissä maissa kerrotaan tarkemmin 10 luvussa.

Sapard-ohjelma on herättänyt ehdokasvaltioissa alusta alkaen mittavia (jaepärealistisiakin) odotuksia. Komissio on useaan otteeseen muistuttanut alun perinvuoden 2000 puolivälissä antamastaan viestistä, jonka mukaan Sapard-ohjelmantäytäntöönpano ei ala tiettynä päivänä vaan sitä mukaa kun valmistelut edistyvät.Näin on pyritty saattamaan kaikkien tahojen tietoon, että ehdokasvaltioiden ontäytettävä monia lainsäädännöllisiä, institutionaalisia ja hallinnollisia vaatimuksiaennen ohjelman täytäntöönpanon aloittamista.

Vaikka Sapard-ohjelmasta ja sen vaikutuksista on pyritty antamaan virheetöntä jakattavaa tietoa (lehdistössä, verkkosivuilla, puheissa), ehdokasvaltioiden lehdissä onsilti toisinaan ollut harhaanjohtavia, esimerkiksi Sapard-ohjelman täytäntöönpanonaloittamisen määräaikoja ja aikatauluja koskevia epärealistisia tietoja, jotka ovatosaltaan herättäneet pettymystä ja turhautumista ohjelmaa kohtaan. Välineentäytäntöönpano edistyi vuonna 2001 kuitenkin kaikissa maissa varsin hyvin, jotentämän kertomuksen antamiseen mennessä kahdeksan maata pystyi soveltamaan sitä.

Tässä kertomuksessa, johon on ensimmäistä kertaa liitetty useiden ehdokasvaltioidenomat selvitykset, kuvataan vuoden 2001 toimintaa ja sen tuloksia.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

1 Tilanne 3. kesäkuuta 2002.

5

2. JOHDANTO

Komission on vuosittain annettava kertomus neuvoston asetuksen (EY)N:o 1268/1999 eli ns. Sapard-asetuksen 2 13 artiklan nojalla. Kertomus annetaanasetuksen mukaisesti myönnetystä tuesta, ja siinä on selvitettävä asetuksen1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamisessa saavutettua edistystä.Kertomus on annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- jasosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Ensimmäinen kertomus koski vuotta 2000. Siinä keskityttiin ehdokasvaltioissaSapard-ohjelman täytäntöönpanon hyväksi tehtyyn mittavaan valmistelutyöhön.Vuonna 2000 yksikään ehdokasmaista ei vielä pystynyt soveltamaan Sapard-välinettä.

Sapard-ohjelman kehittämisessä edistyttiin vuonna 2001 monin merkittävin tavoin:kymmeneen ehdokasvaltioon perustettiin seurantakomitea, vuoden 2001 vuotuisetrahoitussopimukset hyväksyttiin, ja komissio järjesti seminaareja Sapard-ohjelmantäytäntöönpanoon liittyvistä olennaisista aiheista. Yksi tärkeistä edistysaskelistakoskee Sapard-virastojen hyväksymistä.

Vuoden 2001 loppuun mennessä puolet Sapard-välineen tuen piiriin kuuluvistamaista oli saanut komission päätöksen hallinnointivastuun siirtämisestä virastoille,jotka oli perustettu kyseisiin maihin Sapard-ohjelman täytäntöönpanoa varten. Päätöstehtiin kahdesta maasta vuoden 2001 alkupuoliskolla, joten ne olivat vuoden loppuunmennessä hallinnoineet järjestelmää jo useita kuukausia. Muiden kolmen osaltapäätökset tehtiin paljon myöhemmin, ja niissä täytäntöönpano oli vuoden loppuessavasta alkuvaiheessa. Ne viisi maata, jotka eivät vuoden 2001 loppuun mennessä olleetvielä saaneet hallinnoinnin siirtämistä koskevaa päätöstä, ovat edistyneetmerkittävästi omissa valmisteluissaan 3.

Kaikkien ehdokasvaltioiden on laadittava täytäntöönpanokertomukset. Ne on määrätoimittaa komissiolle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun täytäntöönpanosta onkulunut täysi kalenterivuosi. Näistä kertomuksista on tavallisesti määrä saadaolennainen osa Sapard-asetuksen 13 artiklan mukaiseen komission kertomukseentarvittavista tiedoista. Ehdokasvaltioiden ensimmäisten täytäntöönpanokertomustenon kuitenkin määrä valmistua vasta vuoden 2003 puolivälissä ja ainoastaan kahdenmaan osalta. Komissio kehotti kaikkia niitä maita, jotka saivat hallinnoinninsiirtämistä koskevan päätöksen vuonna 2001, toimittamaan aineistoa vuoden 2001vuosikertomukseen. Myös Tšekki, joka oli päättänyt aloittaa tiettyjä omaan Sapard-ohjelmaansa liittyviä töitä ennen hallinnoinnin siirtämistä koskevan päätöksensaamista (päätös annettiin huhtikuussa 2002), antoi oman selvityksensä. Nämäselvitykset ovat 10 luvussa.

2 Yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville

toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana 21päivänä kesäkuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1268/1999 (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87).Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2500/2001 (EYVL L 342, 27.12. 2001, s.1).

3 Huhtikuun 2002 loppuun mennessä hallinnoinnin siirtämistä koskeva päätös oli annettu myös Tšekille jaSlovakialle (EYVL L 102, 18.4.2002, s. 32 ja s. 34).

6

3. KOMISSION LAINSÄÄDÄNTÖALOITTEET VUONNA 2001

� Vuoden 2000 monivuotisen rahoitussopimuksen ja vuotuistenrahoitussopimusten allekirjoittaminen ja tekeminen

Sopimukset allekirjoitettiin kaikkien kymmenen maan kanssa vuoden 2001maaliskuun loppuun mennessä, ja niiden tekeminen varmistettiin kaikissa tapauksissavuoden 2002 tammikuun loppuun mennessä. Maakohtaiset päivämäärät ovatliitteessä 1.

� Muutokset ohjelman täytäntöönpanosta annettuihin komission asetuksiin(EY) N:o 2759/1999 ja (EY) N:o 2222/2000

Kokemukset, joita on saatu 21 päivänä kesäkuuta annetun neuvoston asetuksen (EY)N:o 1268/1999 soveltamista koskevista teknisistä säännöistä annetun komissionasetuksen (EY) N:o 2759/1999 ja rahoitussäännöistä annetun komission asetuksen(EY) N:o 2222/2000 soveltamisesta, ovat osoittaneet, että eräitä niiden säännöksistäon muutettava. Jäljempänä yksityiskohtaisemmin esitetyt muutokset eivät haittaakansallisten hyväksymisten eivätkä hallinnoinnin siirtopäätösten valmistelutyötä.

� Asetuksen (EY) N:o 2759/1999 muuttaminen (20 päivänä marraskuuta 2001annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2251/2001)

Tuottajaryhmien perustamisen kannustamiseen annettavan tuen määräksivahvistetaan asetuksen (EY) N:o 2759/1999 alkuperäisen version 6 artiklan4 kohdassa tietty prosenttiosuus vuosittain kaupan pidetyn tuotannon arvosta. Jostukea myönnettiin, sen suuruus oli määritettävä kyseisen version mukaisella tavalla.Kokemukset ovat osoittaneet, että pienemmät tukimäärät saattaisivat olla suotavia.Säännöstä muutettiinkin tekemällä määritetystä tuesta tuen enimmäismäärämuuttamatta kuitenkaan markkinoille saatettuun tuotantoon liittyviä määrityksenperusteena käytettäviä prosenttiosuuksia ja arvoja.

Edellä mainitun asetuksen alkuperäisen version 8 artiklan 2 kohdan mukaan menojentukikelpoisuuden alkamispäiväksi vahvistetaan päivämäärä, jona maaseudunkehittämissuunnitelma toimitettiin komissiolle, mikä vastaa jäsenvaltioita koskeviarakennerahastoasetuksen säännöksiä. Kunkin ehdokasvaltion kanssa tehtävissäSapard-välineeseen liittyvissä monivuotisissa rahoitussopimuksissa määrätäänkuitenkin, että menot ovat yleisesti ottaen tukikelpoisia vain silloin, kun ne onmaksettu hallinnointivastuun siirtämistä toimivaltaisille virastoille koskevassakomission päätöksessä täsmennetystä päivämäärästä (täsmennetyistä päivämääristä)alkaen. Johdonmukaisuuden vuoksi komission asetus muutettiin vastaavasti.

Monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa A olevan 14 artiklan 2.6 kohdassamäärätään, että yhteisön kolmansien maiden kanssa tekemän yhteistyön puitteissatehtäviä hankintoja koskevat komission säännöt on otettava huomioon. Näidensääntöjen keskeisenä sisältönä on, että kaikkien hankittavien tuotteiden, urakoiden,palvelujen ja tavaroiden on oltava peräisin yhteisöstä tai kymmenestä Sapard-välineen tuen piiriin kuuluvasta tuensaajamaasta. Asetuksen (EY) N:o 2222/2000menojen tukikelpoisuutta koskevaan 8 artiklan 2 kohtaan on lisätty asianmukainenviittaus ohjelman täytäntöönpanon selkeyttämiseksi ja etenkin kyseisten säännöstenvalvonnan helpottamiseksi.

7

� Asetuksen (EY) N:o 2222/2000 muuttaminen (20 päivänä marraskuuta 2001annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2252/2001)

Asetuksen (EY) N:o 2222/2000 alkuperäisen version 2 artiklan g kohdassa säädetään,että vuotuisella rahoitussopimuksella voidaan täydentää tai muuttaa monivuotistarahoitussopimusta. Tämän säännöksen katsottiin olevan liian rajoittava. Sitä olimuutettava, jotta kullekin vuodelle tehtävällä vuotuisella rahoitussopimuksellavoitaisiin tehdä muutoksia aikaisempaan vuotuiseen rahoitussopimukseen. Vuoden2001 vuotuisella rahoitussopimuksella pystyttiin muutoksen ansiosta pidentämäänmaksusitoumusten voimassaoloaikaa vuoden 2000 vuotuisessa rahoitussopimuksessamääriteltyyn voimassaoloaikaan nähden.

Edelliseen tapaukseen liittyy myös se, että alkuperäisen version 7 artiklan 3 kohdassakomissio velvoitetaan vapauttamaan ne osat vuoden "n" maksusitoumuksista, joita eiole suoritettu maksuna, vuoden "n+2" loppuun mennessä. Tämän säännöksen mukaanvuoden 2000 maksusitoumusten voimassaoloaika päättyy 31. joulukuuta 2002. Koskavuonna 2000 ei voitu tehdä komission päätöksiä rahoituksen hallinnoinninsiirtämisestä ehdokasvaltioille, asetus muutettiin ja vuoden 2000 maksusitoumustenvoimassaoloaikaa pidennettiin 31. joulukuuta 2003 saakka.

Alkuperäisen version 9 artiklan 1 kohdassa rajataan tukikelpoisuus valittuihinhankkeisiin ja menoihin, jotka on maksettu hallinnoinnin siirtämisestä kyseisessämaassa sijaitsevalle virastolle tehdyn komission päätöksen jälkeen. Tästäsäännöksestä oli tehtävä kaksi poikkeusta. Ensimmäinen (jo monivuotiseenrahoitussopimukseen sisältynyt poikkeus) koskee toteutettavuustutkimuksia javastaavia tutkimuksia. Se, että tuensaaja on aiheuttanut nämä menot ennen komissionpäätöstä, ei ole asiallinen peruste tukikelpoisuuden epäämiselle. Toinen poikkeuskoskee teknistä apua etenkin seurantakomiteoiden työn tukemiseen. Toiminnanaloituksen siirtyminen komission päätöksen jälkeiseen aikaan olisi haitallista näillekomiteoille, eikä komiteoihin liittyvien kustannusten tukikelpoisuuden epäämisenperusteeksi riitä se, että kustannukset ovat syntyneet ennen päätöksen tekemistä.Asiaan liittyvä säännös muutettiin vastaavasti.

Alkuperäisen version 11 artiklan 3 kohdassa säädetään, että Sapard-ohjelmaneuromääräisen tilin koroista ei voida tehdä vähennyksiä veroja lukuun ottamatta.Sapard-ohjelman piiriin kuuluvalla tuensaajamaalla ei ole oikeutta periä kyseisiäveroja, koska kaikki asianomaiset tilit ovat kunkin maan omassa valtionkassassa.Yhdessäkään monivuotisista rahoitussopimuksista ei sitä paitsi hyväksytä kyseistenverojen perimistä. Verojen perimisen mahdollisuus poistettiin sen vuoksi asetuksesta(EY) N:o 2222/2000.

� Vuoden 2001 vuotuisten rahoitussopimusten tekeminen

Edellä kuvatun täytäntöönpanoasetusten muuttamisen ansiosta oli helpompi laatiavuoden 2001 vuotuiset rahoitussopimukset, joiden tavoitteet olivat seuraavat:

i) Yhteisön rahoitusosuuden vahvistaminen ja käyttöön antaminen Sapard-ohjelmissa vuodeksi 2001 suunniteltujen toimien rahoitusta varten

Yhteisön rahoitus vuoden 2001 Sapard-ohjelmille sisältää budjettikohdan B7-010maksusitoumusmäärärahat ja budjettikohdasta B7-010A (tekninen apu) 9. marraskuuta2001 käyttämättä jääneistä varoista budjettivallan käyttäjän hyväksynnällä siirretyt9 650 000 euroa. Lopulliset ehdokasvaltioiden käytettävissä olevat määrärahat,

8

mukaan lukien siirretyt 9 650 000 euroa, olivat yhteensä 539 650 000 euroa. Nämämäärärahat myönnettiin ehdokasvaltioille maataloutta ja maaseudun kehittämistäkoskeviin liittymistä valmisteleviin toimenpiteisiin vuosittain myönnettävän yhteisönrahoituksen alustavasta jaosta 20 päivänä heinäkuuta 1999 tehdyn komissionpäätöksen 1999/595/EY mukaisesti. Maakohtaiset määrät ovat seuraavassataulukossa:

VUOTUISTA RAHOITUSSOPIMUSTA KOSKEVA TAULUKKO - VUOSI 2001

Ehdokasvaltio Määrä (euroina)

UnkariLatviaSloveniaBulgariaTšekkiLiettuaSlovakiaPuolaViroRomania

39 492 00222 673 6026 576 465

54 093 68622 896 72730 956 19218 980 113

175 057 27112 595 639

156 328 303

YHTEENSÄ 539 650 000

ii) Monivuotisten rahoitussopimusten mukauttaminen

Ensimmäiseltä vuodelta saatujen kokemusten valossa tarvittiin joitakin vähäisiämuutoksia, joilla selvennettiin tiettyjä asioita ja puututtiin ristiriitoihin, joita komissiotai ehdokasvaltiot olivat havainneet sopimuksissa.

iii) Vuoden 2000 vuotuisen rahoitussopimuksen muuttaminen pidentämällävoimassaoloaikaa vuoden 2003 loppuun, jolloin vuonna 2000 sidottujenvarojen käyttöaika päättyy

Komissio hyväksyi 28. marraskuuta 2001 vuoden 2001 vuotuisen rahoitussopimuksenmallin ja valtuutti komission jäsenen allekirjoittamaan vuoden 2001 vuotuisensopimuksen erikseen jokaisen kymmenen tukikelpoisen ehdokasvaltion kanssa 4.

4. SAPARD-VIRASTOJEN HYVÄKSYNTÄ JA TUEN HALLINNOINNIN SIIRTÄMISTÄKOSKEVAT PÄÄTÖKSET

Vuonna 2001 seitsemän maata haki tuen hallinnoinnin siirtämistä, kun vuonna 2000vain yksi maa haki sitä. Komissio teki vuonna 2001 tuen hallinnoinnin siirtämistäkoskevan päätöksen seuraaville hakijamaille: Bulgaria, Viro, Slovenia, Liettua jaLatvia.

4 Vuoden 2002 kesäkuun loppuun mennessä seitsemän maata (Romania, Latvia, Bulgaria, Slovenia, Viro,

Liettua ja Puola) oli allekirjoittanut vuoden 2001 vuotuisen rahoitussopimuksen.

9

Bulgaria toimitti vuoden 2000 lopussa komissiolle tuen hallinnoinnin siirtämistäkoskevan pyynnön. Sapard-viraston ja kansallisen rahaston tarkastus aloitettiin senjälkeen, ja komissio teki 14. toukokuuta 2001 maaseudun kehittämisohjelmankolmeen toimenpiteeseen perustuneen hallinnoinnin siirtopäätöksen.

Viro toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 5. helmikuuta 2001. Tarkastuksenloppuvaiheessa Viron viranomaiset halusivat tehdä rahoitusjärjestelmäänsäolennaisen Sapard-virastoa koskevan muutoksen, mikä viivytti tarkastuksen loppuun-saattamista. Komissio teki 15. kesäkuuta 2001 maaseudun kehittämisohjelmanneljään toimenpiteeseen perustuneen hallinnoinnin siirtopäätöksen.

Latvia toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 27. kesäkuuta 2001. Komissio teki6. helmikuuta 2001 maaseudun kehittämisohjelman kuuteen toimenpiteeseenperustuneen siirtopäätöksen. Hyväksyntäprosessin aikana tunnistettiin joitakinhyväksynnän kannalta pulmallisia tekijöitä. Hallintoviranomainen toimitti9. lokakuuta 2001 komissiolle virallisesti ohjelman muuttamista koskevanhakemuksen, jonka pääsisältönä oli alueellisten kumppanuusneuvostojen, maitoalanasiantuntijakomitean ja liha-alan asiantuntijakomitean vetäminen pois hankkeenarviointimenettelyistä. Se sisälsi myös muutoksia, jotka koskivat rakentamiseenliittyvien hankkeiden lisäasiakirjojen toimittamisen määräaikaa, taloudellisenelinkelpoisuuden arviointitapaa sekä koulutustoimenpiteeseen liittyväntukikelpoisuusehdon muuttamista. Hallintoviranomainen teki myös asiakirjanyksityiskohtaisen kielellisen tarkistuksen ja käytti tilaisuutta hyväkseen tehdäkseentarpeelliset päivitykset. Latvian Sapard-ohjelman seurantakomitea hyväksyi nämämuutokset 26. syyskuuta 2001, minkä jälkeen ne annettiin STAR-komitealle21. marraskuuta 2001 ja hyväksyttiin 28. marraskuuta 2001 tehdyllä komissionpäätöksellä.

Liettua toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 24. heinäkuuta 2001. Tarkastus alkoi piankesätauon jälkeen ja kattoi kaikki Sapard-järjestelmän osatekijät, mukaan lukienpaikallistoimistot. Komissio teki 26. marraskuuta 2001 maaseudunkehittämisohjelman viiteen toimenpiteeseen perustuneen hallinnoinninsiirtopäätöksen.

Slovenia toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 12. heinäkuuta 2001, ja komissio teki19. marraskuuta 2001 maaseudun kehittämisohjelman neljään toimenpiteeseenperustuneen hallinnoinnin siirtopäätöksen.

Monivuotisen rahoitussopimuksen vaatimusten täyttämisessä edistyttiin muissaehdokasvaltioissa kiitettävästi vuonna 2001. Puola, Tšekki ja Slovakia antoivatkansallisen hyväksynnän omille Sapard-virastoilleen ja toimittivat hallinnoinninsiirtopyynnön komissiolle vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Puola toimitti oman pyyntönsä 21. syyskuuta 2001 ja (Sapard-virastoa koskevat)lisäasiakirjat 16. lokakuuta. Kansallisen rahaston tarkastus tehtiin lokakuussa jaSapard-viraston tarkastus marras- ja joulukuussa 5.

Tšekki toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 13. marraskuuta 2001. Kun monivuotisenrahoitussopimuksen (kansallista rahastoa, Sapard-virastoa, paikallistoimistoja ja

5 Tärkeimmät tulokset eriteltiin kirjeessä ja otettiin huomioon vuoden 2002 maaliskuussa tehdyssä

toisessa tarkastuksessa. Toinen tarkastuskirje lähetettiin vuoden 2002 huhtikuussa, joten siirtopäätöksenvaatimista tarkastustehtävistä puuttuu enää vastauksen saaminen Puolalta.

10

Sapard-viraston tehtäviä saaneita laitoksia koskevien) vaatimusten noudattamisentarkastus oli käynnissä, komissio vastaanotti kansallisen hyväksymisasiakirjanmuutoksen, jossa pyydettiin ottamaan yksi lisätoimenpide huomioon hallinnoinninsiirtopäätöksessä 6.

Slovakia toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 7. tammikuuta 2002 (20. joulukuuta2001 päivätyllä kansallisen hyväksyntäviranomaisen kirjeellä) 7.

Unkari katsoi vuonna 2001 välttämättömäksi tehostaa ponnistelujaan, jotta se voisitäyttää monivuotisen rahoitussopimuksen vaatimukset ennen Sapard-virastonkansallista hyväksymistä ja tuen hallinnoinnin siirtopäätöksen pyytämistäkomissiolta. Unkari ei kuitenkaan toimittanut hallinnoinnin siirtopyyntöä vuonna2001.

Romania katsoi kesäkuusta 2001 lähtien välttämättömäksi kuroa välimatka ripeästiumpeen ja tehostaa ponnistelujaan, jotta se voisi täyttää monivuotisenrahoitussopimuksen kansallista rahastoa, Sapard-virastoa ja sen paikallistoimistojakoskevat vaatimukset ennen kansallista hyväksyntää 8. Romania ei kuitenkaantoimittanut hallinnoinnin siirtopyyntöä vuonna 2001.

� Kansallisen hyväksyntäpäätöksen antamisen ja Sapard-ohjelmantäytäntöönpanon aloittamisen välisen viipeen lyhentämiseksi tehdyt aloitteet

Komission ja kunkin ehdokasvaltion välisten neuvottelujen tuloksena oli ennenvuoden 2000 loppua saatu valmiiksi kaikki Sapard-ohjelman täytäntöönpanoakoskevat säädökset. Yksi maa toimitti jo joulukuussa 2000 kansallisenhyväksymisasiakirjansa komissiolle ja toinen maa tammikuussa 2001. Komissio tekinäiden aloitteiden johdosta päätökset hallinnointivastuun siirtämisestä asianomaistenmaiden virastoille vuoden 2001 touko- ja kesäkuussa.

Edellä mainitut päätökset merkitsevät oikeastaan ehdokasvaltioille annettavaavirallista lähtölaukausta Sapard-ohjelman täytäntöönpanoon. Päätösten ajoitus onkinkoko prosessin kannalta olennaisen tärkeä.

Komission mahdollisuudet vaikuttaa kansallisten hyväksymisasiakirjojentoimittamisen ja sen ohella yksittäisten hallinnollisten valmiuksien parantamiseenannettavan tuen ajoitukseen ovat vähäiset. Kansallisen asiakirjan antanut maa olitietysti aina erityisen halukas saamaan järjestelmän mahdollisimman piantoimintavalmiiksi. Tämä halukkuus ja hallinnoinnin siirtopäätöksen vaatimienpakollisten teknisten valmistelutöiden perinpohjainen ja yksityiskohtainensuorittaminen oli kuitenkin tasapainotettava keskenään.

Komissio harkitsi sen vuoksi jo alkuvuodesta 2001 toimia, joilla kansallistenhyväksymisasiakirjojen vastaanottamisen ja niiden jälkeen annettavien hallinnoinninsiirtopäätösten välistä aikaa voitaisiin lyhentää. Komissio ehdotti, että laadittaisiinSapard-tuen hallinnoinnin siirtopäätöstä edeltävää edistymistä koskeva taulukko,josta kansallinen hyväksyntäviranomainen voisi seurata monivuotisen

6 Tarkastukset saatiin sen vuoksi päätökseen vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä, ja komissio teki

15. huhtikuuta 2002 maaseudun kehittämisohjelman seitsemään toimenpiteeseen perustuneenhallinnoinnin siirtopäätöksen.

7 Komissio teki 15. huhtikuuta 2002 maaseudun kehittämisohjelman neljään toimenpiteeseen perustuneenhallinnoinnin siirtopäätöksen.

8 Hyväksyntää odotetaan vuonna 2002.

11

rahoitussopimuksen vaatimusten täyttämistä. Näin voitaisiin välttyä ennenaikaisiltakansallisilta hyväksynnöiltä ja lyhentää siten asianmukaisen kansallisen hyväksynnänvalmisteluun tarvittavaa aikaa. Kerran kuukaudessa toimitettavan taulukon avullakomissio voi lisäksi varmistua täytäntöönpanon moitteettomuudesta. Taulukonansiosta voitiin käyttää korjaussuosituksia, jotka osaltaan lyhensivät kansallisenhyväksynnän ja komission tekemän hallinnoinnin siirtopäätöksen välistä viivettä.

Komissio tarkasteli myös erästä edellä kuvattuun liittyvää aihetta, jonka useatehdokasvaltiot olivat tuoneet esille saadakseen omat virastonsa toimintakuntoonmahdollisimman pian kansallisen hyväksymisasiakirjan antamisen jälkeen.

Useat maat tiedustelivat, voisivatko ne nopeuttaa virastojen toiminnan aloittamistaennen hallinnoinnin siirtopäätöstä. Kaikille maille ilmoitettiin Virossa pidetynseminaarin aikana (katso 6 luku) menettelyyn liittyvistä mahdollisuuksista.

Kaksi maata eli Tšekki ja Liettua lähettivät omasta aloitteestaan komissiolle aikeitaankoskevia yksityiskohtaisia tietoja saadakseen neuvoja. Molemmat maat ilmoittivatkansallisten viranomaisten suunnitelmista antaa toimintalupa maiden omille Sapard-virastoille kansallisten hyväksymispäätösten pohjalta ennen komission tekemäähallinnoinnin siirtopäätöstä. Komissio vastasi näihin aloitteisiin tutkittuaanoikeudelliset rajoitukset. Komissio katsoi, että valmistelutyö voitiin suorittaaedellyttäen, että täytettiin useita eri ehtoja. Työ kuului kansalliseen toimivaltaan, eikäsiinä saanut millään tavalla sitoa sen jälkeen tehtäviä komission päätöksiä eikä edesolettaa, että päätöksiä tehdään.

Valmistelutyö voi kattaa asianmukaisen julkisuus- ja tiedotustyön ja sen jälkeisenhakemuslomakkeiden jakamisen sekä hakemusten ja liiteasiakirjojenvastaanottamisen. Se voi käsittää myös kaikkien tarvittavien lisätietojen hankkimisenja hakemusten sisällön alustavan arvioinnin asianmukaisten tukikelpoisuus- jaluokitusperusteiden valossa. Komissio ilmoitti, että valmistelutyö voi jatkuakomission päätöksen tekemiseen asti, mutta virasto ei saa ennen päätöksen tekemistähyväksyä eikä hylätä hankkeita, joihin aiotaan käyttää Sapard-määrärahoja. Komissiokorosti myös, että mikäli "kansalliselta pohjalta" tehtävä hakemusten käsittelypoikkeaa "komission hyväksymän järjestelmän" mukaisesta käsittelystä, ensiksimainittu käsittelytyö on tehtävä uudestaan komission päätöstä vastaavalla tavalla.Hankkeita voidaan valita (ja hylätä) vain käsittelemällä hakemukset, mukaan lukienkomission päätöksen jälkeen vastaanotetut hakemukset, kyseisessä komissionpäätöksessä asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Maat itse voivat tietysti vapaasti päättää komission antamien vastausten perusteella,aloittavatko ne valmistelutyöt kansallisen hyväksymispäätöksen pohjalta. Monistaerilaisista rajoituksista huolimatta näytti siltä, että tällainen mahdollisuus saattaisinopeuttaa maakohtaista Sapard-ohjelman täytäntöönpanon aloittamista useallakuukaudella.

On kuitenkin pantava merkille, ettei komissio antanut kaikille maille sopivaa,yleispätevää reseptiä. Sen sijaan komissio vastasi yksityiskohtaisiin suunnitelmiin,joihin kaksi asiasta kiinnostunutta maata oli omasta aloitteestaan pyytänyt komissionkannanottoa. Mikään muu maa ei vuoden 2001 aikana antanut komissiolle vastaaviatietoja.

Lopuksi on vielä todettava, että komission tekemällä hallinnoinnin siirtopäätöksellä eiainoastaan avattu ovia Sapard-ohjelman hallinnointiin päätöksen saaneissa maissa

12

vaan saatiin myös Viron ja Bulgarian Sapard-virastot osallistumaan tarkkailijoinajäsenvaltioiden EMOTR:n maksajavirastojen kokouksiin vuonna 2001 9.

5. SEURANTAJÄRJESTELMÄN PERUSTAMINEN

Seurantajärjestelmä perustetaan Sapard-asetuksen 5 artiklan säännösten mukaisesti.Tässä artiklassa säädetään, että seurantakomitea perustetaan jäsenvaltioita koskevanrakennerahastoasetuksen (1260/1999) 35 artiklan säännösten mukaisesti. Sapard-ohjelman seurantajärjestelmissä noudatetaan näin ollen tiukasti Euroopan unioninrakennerahastojen ohjelmien seurantaa koskevia säännöksiä. Monivuotisenrahoitussopimuksen luku B sisältää Sapard-ohjelman tuensaajamaihin sovellettavatsäännökset.

Kaikkiin Sapard-ohjelman tuensaajamaihin oli perustettu seurantajärjestelmät vuoden2001 loppuun mennessä. Nämä järjestelmät koostuvat hallintoviranomaisesta(monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa B oleva 6 artikla) ja seurantakomiteasta(monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa B oleva 7 artikla).

Kukin seurantakomitea on kokoontunut ainakin kerran ja osa kaksi kertaa vuoden2001 aikana. Komiteoiden kokoonpanossa otetaan huomioon monivuotisenrahoitussopimuksen luvussa B oleva 3 artiklan säännös, joka koskee kaikkienmerkittävien osapuolten ottamista mukaan ohjelman hallinnointiin, seurantaan jatäytäntöönpanoon. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto seurantakomiteoidenkokoonpanosta osapuolten pääryhmien mukaan jaoteltuna:

9 Kaikkien seitsemän hyväksytyn Sapard-viraston suunnitellaan osallistuvan kokouksiin vuonna 2002.

Kokouksiin osallistuminen edistää osaltaan liittymisvalmisteluissa tarpeellista hallinnollistenvalmiuksien parantamista.

13

SAPARD-ohjelman seurantakomiteoiden kokoonpano

ÄÄNIVALTAISET JÄSENET Bulgaria Tšekki Viro Unkari Latvia Liettua Puola Romania Slovakia Slovenia

A. Julkishallinnon organisaatioidenyhteismäärä, josta: 8 22 12 15 18 9 17 18 10 11

– keskushallintoon kuuluvia 7 18 9 14 17 9 11 17 8 8– julkisia virastoja 1 4 0 1 1 0 0 1 2 2– alue- ja paikallisviranomaisia 0 0 3 0 0 0 6 0 0 1

B. Hallituksesta riippumattomienjärjestöjen yhteismäärä, josta: 9 20 4 20 5 7 9 11 6 4

Sosiaali- ja talousalan järjestöjä, joista:- maa- ja metsätalousjärjestöjä 5 10 3 8 2 3 2 3 3 3

– maaseudun kehittämisjärjestöjä 1 4 1 3 1 1 2 0 2 0– elintarviketeollisuusalan järjestöjä 0 2 0 2 0 2 1 6 0 0– muiden alojen (kauppa, teollisuus,

rahoitus jne.) järjestöjä 2 2 0 2 0 0 0 1 0 1

Ympäristöala 1 2 0 3* 1 1 1 1** 1 0Akateeminen ala 0 0 0 2 1 0 3 0 0 0

ÄÄNIVALTAISIA JÄSENIÄ YHT. 17 42 16 35 23 16 26 29 16 15

* mukaan lukien luonnonmukaisen maatalouden järjestö** luonnonmukaisen viljelyn liitto

14

Komiteat ovat ensi töikseen käsitelleet monivuotisen rahoitussopimuksen luvussaB olevan 7 artiklan mukaisia aiheita, kuten esimerkiksi työjärjestystä, valinta- jaluokitusperusteita, seurantaindikaattoreja, väliarviointiin valmistautumista ja omienohjelmien muuttamista, ja tehneet niitä koskevia päätöksiä.

Edellä mainitun 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, että seurantakomitea laatii ja antaaensimmäisessä kokouksessaan itselleen työjärjestyksen. Kaikki komiteat hyväksyivätensimmäisessä kokouksessaan työjärjestysluonnoksen, ja useimmat niistähyväksyivät toisessa kokouksessa lopullisen työjärjestyksen. Työjärjestys sisältääpäätöksentekomenettelyt, joiden mukaan päätökset tehdään mahdollisuuksien mukaanyksimielisesti, jotta komiteoissa voitaisiin ottaa huomioon vähemmistöjen mielipiteetja varmistaa, että ohjelmapolitiikasta ollaan niin yksimielisiä kuin mahdollista.

Kaikki seurantakomiteat ovat tarkastaneet 7 artiklan 5 kohdassa säädetyt luokitus- javalintaperusteet ja antaneet niistä myönteisen lausunnon.

Komission yksiköt ovat tehneet seurantajärjestelmien valmisteluissa tiivistäyhteistyötä tuensaajamaiden kanssa. Maille on järjestetty koulutusseminaarijäsenvaltioissa käytettävistä seurantatekniikoista. Komissio on laatinutvähimmäisindikaattorit seurannan toteuttamista varten ja kehottanut Sapard-ohjelmanpiiriin kuuluvia tuensaajamaita soveltamaan niitä. Tältä pohjalta tehdyistä maidenomista seurantajärjestelyistä on neuvoteltu seurantakomiteoiden kanssa, ja komiteatovat hyväksyneet ne. Järjestelyt kattavat ohjelmissa kuvatut seurantaindikaattorit sekäseurantataulukot, joita on täydennettävä ja päivitettävä seurantakomitean kokouksiavarten.

Seurantajärjestelmä saadaan toimimaan täydellä teholla hallinnoinnin siirtopäätöksensaaneissa maissa vasta vuodesta 2002 alkaen, kun sopimusten tekeminen ja maksujensuorittaminen vilkastuu.

Seurantakomiteat ovat käsitelleet alustavasti monivuotisen rahoitussopimuksenluvussa B olevan 10 artiklan mukaisen väliarvioinnin valmisteluja.

Kaikkien Sapard-ohjelman piiriin kuuluvien tuensaajamaiden ohjelmia on voitavatarkistaa. Kaikki ohjelmat saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin komission päätöksellävuoden 2000 loppuun mennessä eli useimmissa tapauksissa paljon ennen kansalliseenhyväksyntään liittyvien töiden loppuunsaattamista ja kaikissa tapauksissa ennenhallinnoinnin siirtopäätöksen tekemistä. Edellä mainituissa prosesseissa tunnistetaanusein seikkoja, jotka vaativat ohjelmien mukauttamista. Seurantakomiteat laativat senvuoksi monivuotisten rahoitussopimusten mukaisesti ohjelmia koskeviamuutosehdotuksia, jotta komissio voisi tehdä päätökset muutosten tekemisestätarkistusten mukaisesti.

Komissio oli vuoden 2001 loppuun mennessä tehnyt yhden Sapard-ohjelman –Latvian ohjelman – muuttamista koskevan päätöksen 10.

10 Komissio oli vuoden 2002 toukokuun loppuun mennessä hyväksynyt ohjelmien muutokset Puolan,

Bulgarian, Tšekin ja Slovakian osalta.

15

6. SEMINAARIT JA KOMISSION TUEN KÄYTTÄMINEN

SAPARD-SEMINAARIT

Vuoden 2001 aikana järjestettiin seuraavat neljä seminaaria:

– helmikuu 2001: Sapard-ohjelmien seuranta

– toukokuu 2001: kaksi Sapard-ohjelmien arviointia koskevaa samansisältöistätapahtumaa (joista kumpaankin osallistui viisi maata eli yhteensä kaikkikymmenen maata)

– heinäkuu 2001: ohjelmien hallinnoinnin ja täytäntöönpanon näkökohdat

– marraskuu 2001: Sapard-ohjelmiin liittyvät maatalouden ympäristönsuojelunpilottitoimet.

Kaksi ensimmäistä seminaaria rahoitettiin Phare-määrärahoista, joita ei sen jälkeenkäytännön syistä voitu enää hyödyntää.

Ohjelmien hallinnoinnin ja täytäntöönpanon näkökohtia käsitelleeseen heinäkuunseminaariin käytettiin ensimmäistä kertaa asetuksen (EY) N:o 1268/1999 7 artiklan4 kohdan mukaista tukea. Myös maatalouden ympäristönsuojelun pilottitoimiakoskevaa seminaaria tuettiin 7 artiklan 4 kohdan nojalla. Edellä mainitussasäännöksessä säädetään, että on mahdollista osoittaa enintään kaksi prosenttiavuosittain myönnettävistä Sapard-varoista komission aloitteesta toteutettaviintoimenpiteisiin, jotka koskevat alustavia tutkimuksia, vierailuvaihtoa, arviointia javalvontaa.

Seminaarien aiheet valittiin ehdokasvaltioiden ja komission yksiköiden välistenepävirallisten yhteydenottojen puitteissa, joiden aikana kävi ilmi, että käsitellyt aiheetolivat kaikkien maiden kannalta keskeisiä ja ajankohtaisia. Seuranta ja arviointi ovatperusvaatimuksia kaikissa Sapard-ohjelmissa. Ohjelmien hallinnointia jatäytäntöönpanoa koskenut seminaari pidettiin pian ensimmäisten hallinnoinninsiirtopäätösten jälkeen. Se toimi foorumina ideoiden, tietojen ja kokemusten vaihdollekaikkien maiden välillä riippumatta niiden edistymisestä Sapard-välineensoveltamisessa. Maatalouden ympäristönsuojelua koskeneeseen tapahtumaanosallistuivat taas kaikki maat, ja kaikilla osapuolilla, kansalaisjärjestöt mukaanlukien, oli tilaisuus vaikuttaa muuttujiin, joiden puitteissa ohjelmaa sovelletaan.

Seuraavassa on luotu lyhyt yleiskatsaus kuhunkin tapahtumaan:

� Sapard-ohjelmien seurantaa koskeva seminaari 27.–28. helmikuuta 2001Brysselissä

Seminaarissa käsiteltiin perusteellisesti Sapard-ohjelmien seurantaan liittyviäjärjestelyjä, vaatimuksia ja menettelyjä. Komissio piti esitelmät seuraavista aiheista:hallintoviranomaisen ja seurantakomitean vastuu ja tehtävät sekä seuranta-indikaattorien käyttö. Opastusta annettiin seurantakomiteoiden ja niihin liittyvienmenettelyjen hoitamisessa. Osanottajille jaettiin taulukkoja, joissa esitettiin kaikissaSapard-ohjelmissa käytettäviksi suositellut yleiset indikaattorit. Ulkopuoliset puhujatpitivät ohjelmien tavoitteiden määrällistä ilmaisemista ja ympäristön seurantaakoskevia esitelmiä. Yhdistyneen kuningaskunnan, Suomen ja Saksan edustajatkäsittelivät myös seurannasta saatuja kokemuksia jäsenvaltion näkökulmasta.Ensimmäisen päivän lopulla järjestettiin neljä työryhmäkokoontumista, joissa

16

käsiteltiin hallintoviranomaisen roolia, seurantakomiteoita, indikaattorien käyttöä jatulevia seurantatarpeita.

� Sapard-ohjelmien arviointia koskevat seminaarit 14.–18. toukokuuta 2001Brysselissä

Aiheesta pidettiin kaksi kolmipäiväistä seminaaria, joista kumpaankin osallistuiviiden ehdokasvaltion edustajia. Seminaareissa käytettiin ulkopuolisen konsultintoimittamia arviointimenetelmiä ja käsiteltiin seuraavia aiheita: i) arviointiinvalmistautuminen, ii) loogisen vaikutuskaavion laatiminen, iii) tehtävänmäärityksenvalinta ja määrittely sekä iv) arviointitulosten optimointi. Kummankin seminaarinkolmantena päivänä komission yksiköt pitivät esitelmän Sapard-ohjelman arvioinninsuuntaviivoista. Sen jälkeen arviointiasioiden käytännön asiantuntija piti esitelmän.Kummankin seminaarin päätteeksi järjestettiin avoin keskustelutilaisuus, jossakomission yksiköt esittelivät Sapard-asetuksen 2 artiklan 15 luetelmakohdassasäädetyn teknisen avun piiriin kuuluvia toimia koskevan komission kannan.

� Ohjelmien hallinnoinnin, täytäntöönpanon ja toteuttamisen näkökohtiakoskeva seminaari 19.–21. heinäkuuta 2001 Viron Tartossa

Seminaari järjestettiin sen jälkeen, kun Bulgarian ja Viron osalta oli tehtyhallinnoinnin siirtämistä koskevat päätökset. Sen tarkoituksena oli antaa jokaisenehdokasvaltion Sapard-viraston edustajille sekä muille toimivaltaisille virkamiehilletilaisuus kokoontua yhteen vaihtamaan omien Sapard-ohjelmiensa hallintoa jahallinnointia koskevia näkemyksiä sekä omia kokemuksiaan hyväksymisprosessista.Tapahtuma oli ajoitettu siten, että kaikilla osapuolilla oli hyvät mahdollisuudet hyötyäBulgarialle ja Virolle siirretystä hallinnointityöstä saaduista kokemuksista sekäkaikista muista Sapard-välineeseen liittyvistä kokemuksista. Seminaariin osallistuiyhteensä noin 60 edustajaa kaikista ehdokasvaltioista sekä eräistä järjestöistä.Komission yksiköt pitivät esitelmiä seuraavista aiheista: i) hyväksymisprosessinkeskeiset osat, ii) dokumentoidut järjestelmät ja käsikirjat, iii) sisäinen tarkastus, iv)näkökulmat tuleviin haasteisiin ja v) ohjelmien hallinnointi, muuttaminen jatäytäntöönpano. Lisäksi pidettiin sekä Bulgarian että Viron Sapard-virastojenedustajien alustukset ja esitettiin suunnitelma, jonka mukaan hyväksyntää haettaisiinulkopuoliselta laitokselta. Seminaarissa otettiin myös oppia Virossa hiljattainperustetussa Sapard-virastossa sovellettavista henkilöstöhallintokäytännöistä.Kullekin maalle annettiin tilaisuus osallistua kolmeen työryhmäkokoontumiseen,joiden aiheet olivat: i) käsikirjat ja dokumentointi, ii) sisäinen tarkastus javalvontajärjestelmät sekä iii) hyväksymistä edeltävä prosessi. Palautekokoontu-misessa tuotiin esille runsaasti erilaisia asioita, kuten käsikirja- jadokumentointijärjestelmän parantamiseen vaadittavien ponnistelujen jatkaminen.Kaikkia maita kannustettiin varmistamaan asianmukaisten sääntöjen ja menettelyjennoudattaminen, koska hyväksyntäprosessin tuloksen myönteisyyttä ei missääntapauksessa saa pitää itsestäänselvyytenä.

Koska komissio oli hiljattain lähettänyt kirjeen vastaukseksi Tšekin viranomaistenaloitteeseen, jonka mukaan ne olivat halukkaita aloittamaan tietyt työt kansallisenhyväksymispäätöksen pohjalta mutta ennen hallinnoinnin siirtopäätöstä, komissiokäytti tilaisuutta hyväksi ja ilmoitti tästä kehityksestä kaikille osallistujille (ks.4 luku).

Seminaarin päätteeksi tehtiin opintovierailuja hankkeisiin, joista saatiin viitteellinenkäsitys Sapard-ohjelmaan liittyvistä toimista.

17

� Sapard-ohjelmiin liittyviä maatalouden ympäristönsuojelun pilottitoimiakoskeva seminaari 12.–13. marraskuuta 2001 Brysselissä

Komission maatalouden ympäristönsuojelua koskevan ohjeasiakirjansuunnittelu

Hyväksyttäessä Sapard-ohjelmia sovittiin, että koska maataloudenympäristötoimenpide on monimutkainen ja luonteeltaan pilottitoimi, kaikki sitäkoskevat välttämättömät yksityiskohdat määriteltäisiin myöhemmin komission kanssakäytyjen neuvottelujen jälkeen mutta kuitenkin ennen toimenpiteen täytäntöönpanonaloittamista. Tässä seminaarissa keskityttiin Sapard-ohjelmaan liittyvien maataloudenympäristötoimenpiteen pilottihankkeen valmisteluun. Ensimmäisenä päivänäannettiin taustatietoja EU:n maatalouden ympäristönsuojelupolitiikasta ja keskityttiinsen jälkeen aihekokonaisuuksiin, joiden tarkoituksena oli kuvastaa Sapard-ohjelmanpuitteissa toteutuskelpoisia pilottitoimia kaikessa laajuudessaan. Kokemuksia Keski-ja Itä-Euroopassa parhaillaan toteutettavista hankkeista saaneet puhujat esittivätalustuksia seuraavista aiheista: luonnonmukainen maatalous, biologinenmonimuotoisuus, maaperän suojelu, veteen liittyvät kysymykset sekä maiseman japuoliluontaisten luontotyyppien suojelu. Toisena päivänä keskityttiin pilottitoimientoteutustapoihin. Jäsenvaltioiden edustajat pitivät esitelmiä, joissa annettiinyleiskatsaus seuraaviin aiheisiin: hyvät maatalouskäytännöt, maksulaskelmat sekämaatalouden ympäristönsuojelun maksusitoumusten kasvavien määrien käyttäminen.Keskustelun perustana oli Sapard-ohjelmiin liittyviä maataloudenympäristötoimenpiteen pilottihankkeita koskevan komission ohjeasiakirjan luonnos.Tässä luonnoksessa, josta oli aiemmin pidetty Internetissä toteutettu epävirallinenkuulemisprosessi, annettiin ohjeita pilottitoimien suunnittelua ja täytäntöönpanoavarten.

Ohjeasiakirjan luonnos sai seminaarin ansiosta lopullisen muotonsa. Lopullinen tekstiannettiin ehdokasvaltioille 21. joulukuuta 2001. Näin kukin asiasta kiinnostunutehdokasvaltio voi ryhtyä toteuttamaan maatalouden ympäristönsuojelutoimenpidettäheti, kun toimenpiteen soveltamisen yksityiskohdat on viimeistelty (ennen ohjelmanvastaavaa muuttamista ja asianomaisen hallinnoinnin siirtopäätöksen varmistamista).

Ohjeasiakirjan tekstissä selitetään esimerkiksi, mitä käsite "pilottitoimi" tarkoittaa.Selityksessä luodaan silta laboratorio- ja maatilamittakaavan välille. Ohjeasiakirjassaselvitetään, miksi kuhunkin toimeen liittyvät tehtävät on perusteltava sekäympäristönsuojelun että liiketalouden näkökulmasta. Siinä käsitellään tapoja välttyäaiempien tai parhaillaan käynnissä olevien maataloudenympäristönsuojelutoimenpiteiden toistamiselta hankkeiden yhteydessä. Siinäkäsitellään myös tuensaajien valintatapoja sekä toimien tulosten ja toimien aikanasaatujen kokemusten levittämistä koskevia vaatimuksia. Rahoitustuen määränmäärittämisen muuttujia käsitellään myös, eikä ainoastaan tuensaajan saaman tuenosalta vaan myös tulosten ja kokemusten levittämiseen liittyvien kustannustenkattamisen osalta.

Komissio myöntää, että vaikka ohjeasiakirjassa on käsitelty asioitakokonaisvaltaisesti ja että asiakirjan valmisteluun käytettiin varsin laajaakuulemisprosessia, asiakirjassa esitetyistä muuttujista saattaa olla aiheellista poiketaerityisolosuhteissa. Ehdokasvaltio saa siis tehdä poikkeuksen asiakirjan ohjeista, josolosuhteet niin vaativat.

18

Seminaarien arviointi

Komissio teki vuoden 20001 seminaarien jälkeen tapahtumien arvioinnin. Näinsaatiin tapahtumien hyödyllisyyttä ja merkitystä koskevaa palautetta, josta on apuamyös mahdollisten uusien seminaarien suunnittelussa.

Seminaarien pitkän aikavälin vaikutusten määritys on vaikea tehtävä. Osanottajienantaman ja komissiolle toimitetun palautteen pohjalta voidaan kuitenkin tehdäjäljempänä esitetyt huomiot.

Ensimmäisen, vuoden 2001 helmikuun lopulla Sapard-ohjelmien seurannasta pidetynseminaarin aikana varauduttiin palautekokoukseen. Siinä tutkittiin suuri määräehdokasvaltioiden edustajien esittämiä kysymyksiä, joissa pyydettiin selvitystäesimerkiksi seurantakomitean kokoonpanoa ja kokoa sekä seurantaindikaattorienkäyttöä koskeviin kysymyksiin ja taloudellisten indikaattorien luonnetta koskeviinerityiskysymyksiin. Seminaarissa oli ainakin osittain pystytty hahmottamaanmyöhemmin perustettuja komiteoita. Lopuksi kaikki maat antoivat yleistenseurantaindikaattorien soveltamista koskevan sitoumuksen.

Arviointikonsultti, joka toimi opettajana ja kehittäjänä vuoden 2001 toukokuussapidetyissä arviointiseminaareissa, teki komissiolle seminaareja koskevanarviointikertomuksen. Hän kehotti kaikkia osanottajia täyttämään seminaarinhyödyllisyyttä ja tärkeyttä koskeneen kyselylomakkeen. Kyselyyn vastasi66 prosenttia osanottajista, ja vastausten valossa seminaarit ja etenkinohjelmaindikaattoreista annettu käytännön tietous näyttivät saaneen hyvänvastaanoton. Kaikkein tärkeimmän seminaareista saadun vaikutelman mukaanseminaari auttoi ymmärtämään arviointiprosessia ja tuntemaan seurantaindikaattorienperusteet ja vaikutukset paremmin. Arviointiseminaarit olivat 73 prosentillevastaajista joko kokonaan tai osittain uusia. Osanottajien suuri enemmistö katsoi, ettäseminaarit hyödyttäisivät muitakin heidän maissaan.

Komissio jakoi Sapard-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisen tuen avullajärjestettyjen tapahtumien yhteydessä kyselylomakkeet kaikille osanottajille. Tartontapahtumassa vastausprosentti oli 33 ja Brysselissä pidetyssä maataloudenympäristönsuojeluseminaarissa 95. Tarton tapahtuman harmillisen alhainenvastausprosentti saattaa johtua siitä, että kysely tehtiin useita viikkoja tapahtumanjälkeen. Jos kysely olisi tehty heti tapahtuman jälkeen mutta vielä osana sitä,vastaukset eivät ehkä olisi olleet objektiivisia, mikä haluttiin estää viiveen avulla.Maatalouden ympäristönsuojelua koskeneen tapahtuman paljon suurempivastausprosentti selittyy sillä, että kysely tehtiin, ennen kuin osanottajat lähtivätseminaarista. Vaikka kysymyksiin sai vastata nimettömänä, tuloksista saattaa siltipuuttua objektiivisuutta.

Tarton tapahtumaa koskeneesta kyselystä saadut keskeisimmät tulokset ovatseuraavat:

Vastaajista 88 prosenttia piti tapahtuman järjestelyjä erinomaisina tai hyvinä, ja92 prosenttia heistä piti seminaarin sisältöä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.Työryhmäkokoontumisissa käsitellyistä aiheista pidettiin tärkeimpinä hyväksymistäedeltävää prosessia, valvontajärjestelmiä ja sisäistä tarkastusta, kun taas vähemmänarvostettuja aiheita olivat tukikelpoisuus- ja luokituskysymykset. Yli puoletvastaajista (noin 60 prosenttia) katsoi seminaarin pääsisällön olleen osaksi uutta asiaa(13) tai kokonaan uutta asiaa (3), kun siinä ei 30 prosentin (8 henkilön) mielestä ollut

19

ollenkaan uutta asiaa. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että seminaarinpääsisältö vastasi heidän tarpeitaan ja oli välittömästi sovellettavissa heidän työhönsä,mutta puolet heistä ei pitänyt tapaustutkimuksia kiinnostavina. Koulutusmenetelmiineli teorian ja käytännön suhteeseen, etenemisnopeuteen, seminaarin pituuteen,kouluttajan reagointivalmiuteen ja osanottajien väliseen vuoropuheluun oltiin yleensätyytyväisiä. Suurin osa vastaajista (68 prosenttia) oli sitä mieltä, että muutkin olisivatvoineet hyötyä seminaarista ja 66 prosenttia vastaajista ilmoitti tarvitsevansalisäkoulutusta seminaarin aiheista.

Maatalouden ympäristönsuojelua koskeneen tapahtuman osalta 92 prosenttiakyselyyn vastaajista katsoi seminaarin sisällön olleen tärkeä tai erittäin tärkeä.Tapahtumaan osallistuneet katsoivat erityisesti luonnonmukaista maataloutta jabiologista monimuotoisuutta koskeneiden kokonaisuuksien olleen erityistarpeidenkannalta joko hyviä tai erittäin hyviä. Teknispainotteiset aihekokonaisuudet hyvintärkeiksi luokitelleiden osanottajien osuudessa näkyy huomattavaa kasvua. Yli 40prosenttia vastaajista katsoi esimerkiksi pilottitoimien käsitettä, hyväämaatalouskäytäntöä ja maksulaskelmia koskevat kokonaisuudet hyvin tärkeiksi.Tämä johtuu jossakin määrin kyseisten kokonaisuuksien käytännönläheisyydestä jamahdollisesti myös siitä, että esitelmien pitäjillä oli ehdokasvaltioiden viimeaikaisistahankkeista saatua kokemusta.

Lisäksi noin 60 prosentilla vastaajista oli ainakin jonkinlaista aiempaa kokemustavastaavista toimenpiteistä. Toisin kuin muissa Sapard-seminaareissa, suurella osallamaatalouden ympäristönsuojeluseminaarin osallistujista oli kansalaisjärjestötausta.Yli kolmannes osallistujista ilmoitti toimivansa Sapard-ohjelmaan välittömästiliittyvän politiikan alalla ja muut osallistujat maatalouteen, ympäristönsuojeluun taimaaseudun kehittämiseen liittyvillä laajemmilla politiikan aloilla. Vähän ylineljänneksellä vastaajista oli alle yksivuotinen kokemus mutta puolella vastaajistayhdestä kolmeen vuotta Sapard-ohjelmaan liittyvää kokemusta. Lyhyesti sanottunaseminaarin osallistujista suuri osa ei toiminut välittömästi Sapard-viraston eikähallintoviranomaisen palveluksessa. Puhtaasti laadullisesta ja subjektiivisestanäkökulmasta katsottuna kaksipäiväisen seminaarin aikana käydyt kiivaat väittelyt,keskustelut ja voimakas vuorovaikutus johtuivat osaksi kansalaisjärjestöjen edustajienvilkkaasta osallistumisesta.

Vaikka melko suuri osa osallistujista ilmoitti olevansa tyytyväisiä siihen, ettäseminaari vastasi nykyisiä tarpeita, noin 77 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettäseminaarin aiheista tarvitaan lisäkoulutusta, mikä kuvastaa tulevaisuudenkoulutustarvetta.

Edellä esitettyjen asioiden huomioon ottamiseksi komissio lähetti 21. joulukuuta2001 kirjeen kullekin ehdokasvaltiolle ja kehotti niitä ilmoittamaan, mihin toimiinkomission olisi niiden mielestä suunnattava Sapard-asetuksen 7 artiklan 4 kohdanmukaisia varoja vuonna 2002.

7. SAPARD-OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO VUONNA 2001 – RAHOITUKSEEN JATALOUSARVIOON LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Määrärahat vuoden 2001 talousarviossa

Sapard-ohjelman määrärahat sisältyvät talousarvion 7 otsakkeeseen. Ne on luokiteltumuiksi kuin pakollisiksi menoiksi ja niihin kuuluu jaksotettuja määrärahoja.

20

Talousarvion luku B7-01 (liittymistä edeltävä väline Sapard) sisältää budjettikohdatB7-010A (maatalous - hallintomenot) ja B7-010 (maatalous). Ensiksi mainitustarahoitetaan komission aloitteesta toteutettavat erityistoimet (alustavat tutkimukset,arviointitarkastukset ja vierailuvaihdot). Budjettikohdasta B7-010 rahoitetaanyhteisön osuus ehdokasvaltioiden täytäntöön panemista Sapard-ohjelmista.

Sapard-ohjelman maksusitoumusmäärärahat vuoden 2001 talousarviossa olivat540 miljoonaa euroa, joista 530,28 miljoonaa euroa osoitettiin ohjelmanbudjettikohtaan B7-010 ja 9,72 miljoonaa euroa tuen budjettikohtaan B7-010A.Maksumäärärahat olivat 330,8 miljoonaa euroa budjettikohdassa B7-010 ja9,72 miljoonaa euroa budjettikohdassa B7-010A. Vuonna 2000 käyttämättä jääneistämaksumäärärahoista siirrettiin 140,1 miljoonan euron lisäsumma budjettikohtaanB7-010 vuodeksi 2001.

Tuen budjettikohdan B7-010A toteuttaminen

Useimmissa maissa vuosi 2001 käytettiin valmistelemalla Sapard-virastojenhyväksymistä sekä perustamalla seurantakomiteoita. Rahoitusta Sapard-virastojenvalmisteluun saatiin pääasiassa Phare-ohjelman hallinnollisten valmiuksienparantamiseen myönnetystä tuesta.

Koska ei ollut tarvetta alustaviin tutkimuksiin, arviointiin eikä valvontaan, Sapard-asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetyistä neljästä tukikelpoisesta alastasuunniteltiin toteutettavaksi vain vierailuvaihdot. Budjettikohtaa käytettiin kahdenvierailuvaihtoja sisältävän seminaarin rahoitukseen (katso 6 luku). Ensimmäinenseminaari, joka koski Sapard-ohjelmien hallinnointia ja toteuttamista, pidettiinTartossa (Virossa) 19.–21. heinäkuuta 2001. Seminaarin tavoitteena oli hyödyntääensimmäisistä hyväksytyistä tai samaan aikaan hyväksyttävinä olevista Sapard-virastoista saatuja kokemuksia, ja siihen osallistui edustajia kymmenestäehdokasvaltiosta. Tapahtumaan sidottiin 175 000 euron määräraha kattamaan suurinosa siihen liittyvistä matka- ja majoituskustannuksista.

Toisessa, Brysselissä 12. ja 13. marraskuuta pidetyssä seminaarissa, johon osallistuiedustajia kymmenestä ehdokasvaltiosta ja eräistä jäsenvaltioista, oli määrä pohtiaEU:n maatalouden ympäristötoimia koskevien pilottihankkeiden toteutustapoja.Seminaarissa pyrittiin laatimaan suuntaviivat ehdokasvaltioissa toteutettaville Sapard-ohjelmasta tuettaville ympäristönsuojelun pilottitoimille. Ensimmäistä tapahtumaavastaava summa (175 000 euroa) sidottiin kattamaan suurin osa seminaariinliittyneistä matka- ja majoituskustannuksista.

Komissio ehdotti, että tuen budjettikohdasta B7-010A käyttämättä jääneet määrärahat(9 370 000 euroa) siirrettäisiin ohjelman budjettikohtaan B7-010. Budjettivallankäyttäjä hyväksyi siirron, ja kyseinen summa sisällytettiin vuoden 2001 vuotuisiinrahoitussopimuksiin. Näin lujitettiin kullekin maatalouden ja maaseudunkehittämisohjelmalle annettavaa yhteisön rahoitusta. (Lisäosuuden jakamiseenkäytetään samaa jakoperustetta kuin kokonaismäärän jakamiseen.)

Ohjelman budjettikohdan B7-010 toteutus

a) Maksusitoumusmäärärahat

Kaikkien Sapard-ohjelmien täytäntöönpanoon vuodeksi 2001 osoitettujenmäärärahojen (539 650 000 euroa) maksusitoumukset tehtiin vuonna 2000

21

omaksuttua menettelytapaa käyttämällä. Komissio teki yleisen maksusitoumuksenhyväksyttyään vuotuisen rahoitussopimuksen mallitekstin 28. marraskuuta 2001 jaannettuaan komission jäsenelle valtuudet allekirjoittaa vuotuinen rahoitussopimuskunkin ehdokasvaltion kanssa.

Komissio voi varainhoitoasetuksen 36 artiklan 2 kohdan yleistä maksusitoumustakoskevan säännöksen nojalla tehdä maksusitoumuksen koko vuoden 2001 määrästä jakunkin maan yksittäiset maksusitoumukset vuoden 2002 loppuun mennessä. Näin olimahdollista tehdä maksusitoumukset suurelle osalle maista ja allekirjoittaa vuoden2001 vuotuinen rahoitussopimus riippumatta muiden maiden tekstienhyväksymisajankohdista. (Maakohtaiset allekirjoituspäivämäärät ovat liitteessä 1.)

b) Maksumäärärahat

Monivuotisen rahoitussopimuksen A luvun 7 artiklassa, joka liittyy komissionSapard-ohjelman euromääräiselle tilille maksamiin maksuihin, tehdään 5 ja6 kohdassa ero ennakkomaksujen ja välimaksujen välille. Ensiksi mainitut suoritetaansen jälkeen, kun ohjelma on hyväksytty, minkä ehtona on komission päätöksentekeminen varainhoidon siirtämisestä Sapard-virastolle, ja kun monivuotinenrahoitussopimus ja ensimmäinen vuotuinen rahoitussopimus on tehty. Välimaksuillahyvitetään todellisuudessa maksettuja ohjelmaan liittyviä menoja, jotka kansallinenhyväksyntäviranomainen on varmentanut. Koska tällaisia menoja ei voi syntyä ennenvarainhoidon siirtoa toimivaltaisille virastoille, näitä maksuja voidaan suorittaa vastahallinnoinnin siirtopäätöksen tekemisen jälkeen.

Kuten 4 luvusta käy ilmi, kaikki osapuolet ovat pyrkineet voimakkaasti jouduttamaanneuvoston asetuksen (EY) N:o 1266/1999 liitteessä esitettyjen ehtojen mukaistaprosessia, joka edeltää tuen hallinnoinnin siirtämistä Sapard-virastoille koskeviapäätöksiä. Tästä syystä komissio teki Sapard-tuen hallinnoinnin siirtopäätöksenBulgarialle 14. toukokuuta 2001 ja Virolle 15. kesäkuuta 2001. Molemmat maatsaivat siten lähtölaukauksen ohjelmien varsinaisen täytäntöönpanon aloittamiseen.Vuoden 2001 kolmannesta neljänneksestä lähtien 11 kumpikin maa alkoi ilmoittaahyväksyttäviä menoja ja esittää maksupyyntöjä. Vuoden loppupuolella kolme muutamaata sai hallinnoinnin siirtopäätöksen (Slovenia 19. marraskuuta, Liettua 26.marraskuuta ja Latvia 6. joulukuuta). Näiden maiden osalta voitiin vuonna 2001suorittaa ainoastaan ennakkomaksuja.

i) Ennakkomaksut

Monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa A olevan 7 artiklan 5 kohdassa säädetäänennakkomaksuista ja vahvistetaan niiden määräksi enintään 49 prosenttia kunkinmaan ensimmäisestä Sapard-ohjelman vuotuisesta maksusitoumuksesta. Siinäsäädetään myös mahdollisuudesta suorittaa ennakkomaksuja useammassa kuinyhdessä erässä. Kansallinen hyväksyntäviranomainen saa monivuotisenrahoitussopimuksen nojalla maksaa ennakkomaksuilla ainoastaan yhteisönrahoitusosuuden edellä mainitun sopimuksen mukaisista menoista ohjelman kestonaikana.

Maksettavan etumaksun määrittämistä varten komission oli harkittava ensinnäkin,kuinka paljon varoja Sapard-virastolle aiheutuneiden tukikelpoisten kustannusten

11 Vuoden 2001 toisella neljänneksellä kummallakaan maalla ei ollut ilmoitettavia menoja.

22

hyvittämiseen tosiasiallisesti tarvittiin, sekä toiseksi, mitkä vaikutukset hallinnoinninsiirron rajoittamisella ainoastaan osaan ohjelman toimenpiteistä oli asianomaisenmaan kannalta. Ensiksi mainitun kysymyksen yhteydessä ensimmäisenennakkomaksun määrää päätettiin vähentää puoleen suurimmasta mahdollisestamäärästä, joten enimmäismääräksi saatiin 24,5 prosenttia ensimmäisestä vuotuisestamaksusitoumuksesta. Tähän päädyttiin moitteettoman varainhoidon periaatteidennoudattamiseksi, mutta tällä tavoin heikennettiin vääjäämättä talousarviontoteuttamista vuonna 2001. Koska hallinnoinnin siirtopäätöstä oli pystynythyödyntämään vain osa kunkin ohjelman toimenpiteistä, päätettiin suurinmahdollinen määrä laskea vain näille toimenpiteille ottamalla kuitenkin huomioonkunkin ohjelman rahoitustaulukossa kullekin toimenpiteelle annettu liikkumavara (10prosenttia vuosille 2000–2006 varatuista kokonaismäärärahoista). Vuonna 2001maksettiin seuraavat ennakkomaksut:

Ehdokasvaltio Ennakkomaksu(euroa)

Bulgaria 12 988 950

Viro 3 024 459

Slovenia 1 579 138

Liettua 7 433 186

Latvia 5 444 374

Yhteensä 30 470 107

ii) Aiheutuneisiin menoihin perustuvat maksut

Todellisuudessa maksettuja menoja hyvitettiin Bulgarian ja Viron toimittamienvuoden 2001 kolmanteen neljännekseen liittyneiden ilmoitusten ja maksupyyntöjenperusteella. Määrät olivat kummassakin tapauksessa melko vaatimattomat, koskaohjelmien täytäntöönpano oli vasta alkuvaiheessa:

Ehdokasvaltio Välimaksut (hyvitykset)(euroa)

Bulgaria 12 411 153

Viro 21 570

Yhteensä 432 723

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yhteenveto edellä yksityiskohtaisemminkuvatusta Sapard-määrärahojen toteutuksesta vuonna 2001. Bulgarialle varsinaisestivasta helmikuussa 2002 maksettu hyvitysmaksu otetaan huomioon vuonna 2002:

12 Tämä maksu suoritettiin varsinaisesti vasta helmikuussa 2002, kun komissio oli saanut pyytämänsä

tiedot Sapard-viraston henkilökuntaan liittyneistä muutoksista.

23

Budjettikohta Määrärahat Tal.arvio 2001 Siirrot Toteutettu Siirretty Peruutettu

Maksusitoum. 530 280 000 + 9 370 000 539 650 000 0 0

B7-010 Maksut 321 080 000 140 100 000 30 491 677 0 430 688 323

Maksusitoum. 9 720 000 - 9 370 000 350 000 0 0

B7-10A Maksut 9 720 000 0 36 749 0 9 683 251

Seuraavassa on selitetty, miksi budjettikohtaan B7-010 varattujenmaksumäärärahojen määrä (321,08 miljoonaa euroa sekä vuodelta 2000 siirretyt140,1 miljoonaa euroa) on paljon suurempi kuin toteutettu määrä (hieman yli30 miljoonaa euroa).

Komissio oli arvioinut, että Sapard-ohjelmista maksettaisiin noin 500 miljoonaaeuroa vuonna 2001. Joulukuussa 2000 tehty arvio perustui oletukseen, että puoletkyseisestä määrästä maksettaisiin ennakkosuorituksena sen jälkeen, kun komissioolisi tehnyt hallinnoinnin siirtämistä Sapard-virastoille koskevat päätökset, ja toinenpuoli vuoden 2001 aikana täytäntöön pannuista ohjelmista aiheutuvien menojenyhteisrahoituksena. Arvio oli täytynyt laatia jo ennen kansallistenhyväksymispäätösten tekemistä. Se perustui oletukseen, että kaikki kymmenen maatasaisivat hallinnoinnin siirtopäätöksistä koituvat edut vuonna 2001. Ennusteisiinheijastui ehdokasvaltioiden ja komission halukkuus suoriutua ripeästi Sapard-virastojen valmistelu- ja hyväksymisurakasta. Vaikka Bulgaria ja Viro suoriutuivaturakasta nopeasti ja kolme muuta maata vähän myöhemmin vuonna 2001, yksikäänmaa ei ole saanut merkittäviä määrärahoja Sapard-välineestä. Tämä johtuu siitä, ettävaikka siirtopäätöksen saaneet maat edustavat puolta tuensaajamaista, niiden osuuskokonaismäärärahoista on alle neljännes. Lisäksi on pantava merkille, ettäennakkomaksujen määrää vähennettiin moitteettoman varainhoidon periaatteidennoudattamiseksi puoleen edellä mainitusta 49 prosentin enimmäismäärästä.Toimivaltaiset komission jäsenet käsittelivät tätä asiaa uudelleen vuoden 2001jälkipuoliskolla, mutta varovainen politiikka säilytettiin. Jos kyseistäenimmäismäärää olisi lisätty, talousarvion toteutusaste olisi voinut kasvaahuomattavasti. Luopuminen määrän lisäämisestä on merkkinä siitä, että ontärkeämpää hallinnoida yhteisön varoja varovaisesti kuin saavuttaa parempitalousarvion toteutusaste vuonna 2001.

Bulgarialta ja Virolta saatiin maksamista koskevia hakemuksia vuoden 2001viimeiseltä neljännekseltä. Menojen määrä pysyi edelleen melko vaatimattomana.Bulgarian hakemus koskee 301 912 euroa ja Viron 273 132 euroa. Menojenvähäisyyteen on monia syitä, kuten välineen uutuus ja maakaupan markkinoidenalkeellisuus (ja siitä johtuvat vaikeudet omistussuhteita koskevien todisteiden taivuokrausasiakirjojen hankkimisessa).

24

8. TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Tilintarkastustuomioistuimeen liittyvät työtVuonna 2001 tilintarkastustuomioistuin teki perusteellisen tarkastuksen tavasta, jollakomission on tarkoitus panna Sapard-ohjelmaa täytäntöön.Tilintarkastustuomioistuimen alustavissa huomautuksissa 13 moniin tämän uudenvälineen osatekijöihin kohdistettiin epäilyksiä, jotka säilyivät lähestulkoon kokoristiriitaisen tarkastusmenettelyn ajan. Komissio vastasi melkein kaikkiintilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin vuonna 2001 suoritetun vuoden 2000vastuuvapausmenettelyn yhteydessä. Oikeusperustaa koskevatilintarkastustuomioistuimen huomautus jäi kuitenkin vielä avoimeksi.Tilintarkastustuomioistuin on sen osalta sitoutunut tekemään Sapard-ohjelmaakoskevia huomautuksia asianomaisten toimielinten kuulemisen jälkeen 14.

9. KANSALAISJÄRJESTÖJEN JA KANSALAISYHTEISKUNNAN EDUSTAJIENOSALLISTUMINEN

Etenkin Euroopan parlamentissa tehtiin vuoden 2001 aikana useaan otteeseenaloitteita, jotka tähtäsivät kansalaisjärjestöjen aseman vahvistamiseen Sapard-välineen täytäntöönpanossa. Nämä aloitteet liittyivät yleensä vuoden 2002talousarviomenettelyyn. Tässä yhteydessä syntyi "Itä-Euroopan Leader-ohjelmaa"(myöhemmin "Inpard", Innovative Participatory Rural Development) koskeva idea,joka tuotiin esille Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisenvaliokunnan kokouksessa 10. heinäkuuta 2001. Sen jälkeen tehtiin muutosluonnos,joka jätettiin käsiteltäväksi vuoden 2002 talousarviomenettelyn yhteydessä. Tämänohjelman tarkoituksena oli saada Sapard-ohjelman tuensaajamaille 150 miljoonaaeuroa lisärahoitusta vuonna 2002 Sapard-ohjelmaa täydentäviä Leader-tyyppisiätoimia varten 15 jäsenvaltion käytettävissä olevan Leader + -ohjelman mallinmukaisesti. Myöhemmin jätettiin käsiteltäväksi muutoksia, joissa kaikissa tähdättiinLeader + -tyyppisten toimien käyttöönottoon ehdokasvaltioissa, tosin hiemanvähäisemmin määrärahatavoittein.

Komissio ei useista eri syistä kannattanut muutoksia, mikä lienee osaltaan vaikuttanutniiden hylkäämiseen. Komissiosta oli erityisen tärkeää olla aiheuttamatta tällaisellaaloitteella ylimääräistä hallintotaakkaa ehdokasvaltioille ja välttää keskeyttämästä jonyt monimutkaisena pidetyn Sapard-välineen soveltamisessa tapahtuvaa edistystä.

Jotta Inpardin kaltainen uusi väline tai toimenpide voitaisiin ottaa käyttöön,ehdokasvaltioihin tarvittaisiin lisää henkilökuntaa perustamaan ja myöhemminhoitamaan sitä. Leaderin kaltaisiin toimiin liittyvät taloudelliset riskit ovat lisäksisuuremmat, koska niissä julkisten varojen käsittelyyn osallistuu yksi lenkki(paikalliset toimintaryhmät) enemmän kuin tavallisissa Sapard-menettelyissä.

Paikallisten toimintaryhmien perustaminen vaatii jäsenvaltioiltakin runsaasti aikaa.Siihen tarvitaan riittävät tiedot omaavia, vahvasti motivoituneita henkilöitä, jotkaosaavat perinpohjaisesti heiltä vaadittavat tehtävät. Jos ryhmiä perustetaan siinävaiheessa, kun asiantuntemus on vielä puutteellista, tulokset saattavat aloitteenmittakaavasta riippumatta tuottaa karvaan pettymyksen.

13 9. maaliskuuta 2001 päivätty telekopio.14 Ks. EYVL C 359, 15.12.2001, 6.7 kohta, s. 286.

25

Edellä kuvattu ei tarkoita sitä, että komissio vastustaisi kansalaisyhteiskunnanmerkityksen voimistamista Sapard-ohjelmassa. Kansalaisyhteiskunnan edustajilla onjo nyt keskeinen merkitys Sapard-välineelle. Tämä tulee selvästi esilleseurantakomiteoissa, jotka eivät ainoastaan seuraa ohjelmien täytäntöönpanoa vaanvastaavat kaikkien ohjelmien muutosten tutkimisesta ja hyväksymisestä.Kansalaisyhteiskunta on edustettuna kaikissa näissä komiteoissa ja muodostaa useissaniistä enemmistön äänivaltaisista jäsenistä. Vuoden 2001 aikanakansalaisyhteiskunnan osuus komiteoissa kasvoi sekä niissä maissa, jotka olivat josaaneet hallinnoinnin siirtopäätöksen, että päätösten varmistusvaiheessa olevissamaissa.

Kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuivat varsin aktiivisesti myös maataloudenympäristötoimenpiteen ohjeasiakirjan valmisteluseminaariin (ks. 6 luku).

Komission henkilökunta panosti vahvasti moniin varsinkin kansalaisyhteiskunnanedustajia kiinnostaviin seminaareihin. Esimerkkeinä tästä ovat European FoundationCentren Tukholmassa toukokuussa 2001 järjestämässä konferenssissa pidettyesitelmä, jonka aiheena oli Euroopan säätiöt ja sosiaalisen pääoman kehittäminen –osuus- ja yhteisötalous, sekä Unkarin maaseutuparlamentin kokous Pusztamérgesissa.Tällaiset tapahtumat ovat luoneet puitteet Sapard-ohjelmaan liittyvällekansalaisyhteiskuntaa koskevalle vastavuoroiselle mielipiteiden vaihdolle. Esilletulleita asioita olivat muun muassa kansalaisjärjestöjen voimakas halu kehittää omaapanostaan vaiheittaista lähestymistapaa soveltamalla sekä komission (neuvostonlainsäädännön rajoissa) avoin suhtautuminen kehittämistä edistäviin ideoihin.Esimerkkinä viimeksi mainitusta oli se, että suuren osan komission rahoituksen turvinmaatalouden ympäristönsuojeluseminaariin osallistuneista oli oltavakansalaisjärjestöjen edustajia. (Ks. 6 luku.)

Vuoden 2001 lopulla komissio kehotti kaikkia ehdokasvaltioita esittämään omannäkemyksensä siitä, miten Sapard-välineestä komission saatavilla oleviatalousarviomäärärahoja voitaisiin käyttää muun muassa kansalaisyhteiskunnanaseman kehittämiseen Sapard-ohjelmassa. Tavoitteena oli pystyä ottamaanehdokasvaltioiden toivomukset huomioon myönnettäessä vuoden 2002määrärahoja 15.

Sapard-väline ei ole ainoa yhteisön väline, jolla voidaan tukea kansalaisyhteiskunnantoiminnan kehittämistä. Myös Phare-ohjelmalla on keskeinen merkitys tällä alalla.Ainakin kaksi ehdokasvaltiota (Viro ja Liettua) esitti vuonna 2001 pyynnön, jokakoski kansalaisyhteiskunnan aseman ja myös Phare-ohjelman piiriin kuuluvienLeader-tyyppisten toimien tukemista.

10. EHDOKASVALTIOIDEN SELVITYKSET

Komissio kehotti 7. maaliskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä jo vuoden 2001 aikanahallinnoinnin siirtämisen varmistaneita ehdokasvaltioita toimittamaan omatselvityksensä liitettäviksi tähän kertomukseen. Sama kehotus lähetettiin Tšekille eli

15 Komissio alkoi jo vuoden 2002 puolivälissä (vuoden 2002 vuotuisen rahoitussopimuksen puitteissa)

selvittää tarkemmin, mitä ehdokasvaltiot haluavat tehdä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi Sapard-ohjelmassa ja mitä esteitä ne kohtaavat pyrkiessään näihin tavoitteisiin.

26

toiselle niistä kahdesta maasta 16, jotka olivat kysyneet komissiolta neuvoa aikoessaanaloittaa ohjelman valmistelutyöt kansallisen hyväksynnän pohjalta ennenhallinnoinnin siirtopäätöksen saamista (ks. 4 luku). Ehdokasvaltiot lähettivätkehotuksen johdosta jäljempänä esitetyt selvitykset. Komissio tiivisti eräitäselvityksiä mutta hyväksytti näin saadun tekstin asianomaisella maalla.

Kuten johdannossa mainittiin, ehdokasvaltioiden on toimitettava Sapard-ohjelmantäytäntöönpanoa koskeva kertomus kuuden kuukauden kuluessa sitä, kuntäytäntöönpanosta on kulunut täysi kalenterivuosi. Ensimmäiset tällaiset kertomukseton näin ollen jätettävä vuoden 2003 puolivälissä ja vain kahden maan osalta.

Vuonna 2001 hallinnoinnin siirtopäätöksen saaneet maat:

BULGARIA

Hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat

Sapard-ohjelman täytäntöönpano aloitettiin Bulgariassa 1. kesäkuuta 2001 seuraavienkolmen hyväksytyn toimenpiteen osalta: maatilojen investoinnit, maatalous- jakalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen sekä sivuelinkeinoja taivaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen jamonipuolistaminen. Näille toimenpiteille annettiin etusija, koska niiden kohteenaovat yksityiset hakijat – maataloustuottajat ja maataloustuotteiden jalostajat.Yksityisillä hakijoilla odotettiin olevan intoa oman liiketoiminnan kehittämiseen janäin ollen runsaasti motivaatiota hankkeiden ripeään valmisteluun ja Sapard-ohjelmaan liittyvän hakemuksen tekemiseen. Ohjelmaa kohtaan osoitetunkiinnostuksen ja mahdollisten hakijoiden ilmaisemien hakuaikeiden perusteellavirasto ennakoi vuosittaisten hankehakemusten määräksi yli 500. Suuret odotuksetjohtuivat voimakkaasta tiedotuskampanjasta, joka vietiin läpi vuoden 2000 syksyllä jatalvella käyttämällä kaikkia mahdollisia tiedotuskeinoja: tv-ohjelmia, haastatteluja,kaikissa aluekeskuksina toimivissa kaupungeissa järjestettyjä seminaarisarjoja,lehtiartikkeleja ja maa- ja metsätalousministeriön julkaisemia tiedotteita.Mahdollisilta hakijoilta kampanjavaiheessa saatu palaute oli melko rohkaisevaa, jahakijoiden odotettiin suoriutuvan suhteellisen helposti vaadittujen asiakirjojenvalmisteluista, eikä heidän odotettu tarvitsevan väliaikaisrahoitusta.

Ohjelman täytäntöönpanon alussa odotukset eivät kuitenkaan täyttyneet lukuistenhankehakemusten ja hyväksyttyjen hankkeiden osalta. Ennen täytäntöönpanonaloittamista hankkeiden hylkäysprosentin oletettiin olevan varsin alhainen hakuaedeltäneen tiedotuskampanjan ja maa- ja metsätalousministeriön laatimissasäännöissä esitetyn hakumenettelyn ja -ehtojen yksityiskohtaisen kuvauksen ansiosta.Hankkeiden hylkäämistä tutkittaessa yleisimmiksi hylkäämissyiksi paljastuivatseuraavat syyt:

� Vaatimusten vastaiset asiakirjat:

– Maatilojen investointeja koskevassa toimenpiteessä suurin osa vääristäasiakirjoista on vuokrasopimuksia, jotka monissa tapauksissa eivät täytäviiden vuoden voimassaolon vähimmäisvaatimusta tai eivät ole notaarin

16 Myös Liettua oli pyytänyt neuvoa, ja se sai hallinnoinnin siirtopäätöksen vuonna 2001.

27

vahvistamia tai joita ei ole toimitettu maaomaisuuden palauttamistakäsittelevälle toimikunnalle.

– Toinen asiakirja, joka on usein vaatimusten vastainen, on jäljennösmyönteisestä ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA), jonka on oltavaympäristö- ja vesihuoltoministeriön toimivaltaisen alueellisen tarkastajanantama siinä tapauksessa, että hanketoiminta edellyttää YVA:a, taimuussa tapauksessa toimivaltaisen kunnan antama.

– Monissa edellä mainittujen kolmen toimenpiteen piiriin kuuluvistatapauksista paikallisen verotoimiston tai paikallisen sosiaaliturvatoimistonantaman todistuksen voimassaoloaika oli päättynyt.

� Jostakin hankehakemukseen sisältyvästä investointierästä puuttui alustavaostosopimus.

� Yli 10 000 euron investointierään ei ollut liitetty kolmea tarjousta.

� Yksi maatilojen investointeja koskevan toimenpiteen piiriin kuuluvien hankkeidenyleinen hylkäämissyy on se, että hakija ei täytä ehtoa, jonka mukaan vähintään50 prosenttia hänen tuloistaan on oltava peräisin maataloustoiminnasta.

Suuri osa maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantamistakoskevan toimenpiteen piiriin kuuluvien hankkeiden hakijoista ei pysty noudattamaantässä toimenpiteessä vaadittuja alakohtaisia vähimmäismääriä, mikä tarkoittaa,etteivät he täytä tukikelpoisuusvaatimuksia ja heidän hankkeensa hylätään.

Sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnankehittämistä ja monipuolistamista koskevan toimenpiteen piiriin kuuluvienhankkeiden hakijat eivät useinkaan toimita kaikkia tarvittavia asiakirjoja. Vaikkatoimenpiteen tavoitteena on vaihtoehtoisten tulonlähteiden edistäminenmaaseutualueilla, hakijoiden vastuut ja valvonta ovat yhtä tiukat kuin muissakahdessa hyväksytyssä toimenpiteessä.

Hakijat pystyvät selviytymään edellä mainituista hankaluuksista lukemalla säännöt jahakemusehdot huolellisemmin läpi ja tarkistamalla valmistellut asiakirjat.

Tuoreimmista hankehakemuksista päätellen hakijat ovat alkaneet suhtautuahuolellisemmin hakemusten valmisteluun ja näyttävät selviytyneen hakemusehtojenaiheuttamasta alkuhankaluuksista. Odotukset siitä, että hakemusten määrä lisääntyyajan mittaan (kokemusten kerääntymisen ja takaisin maksettujen hankkeidenmyönteisen esimerkin myötä), eivät silti ole olleet perusteltuja. Tarvitaan lisääedistämistoimia, esimerkiksi jatkuvia tiedotuskampanjoja, sekä viraston sisäistähallinnon keventämistä. Tavoitteena on vuonna 2003 toteuttaa ohjelman vuotuinentalousarvio kokonaisuudessaan.

Pääsyynä odotettua heikompiin tuloksiin on hankkeiden täysimittaiseentäytäntöönpanoon tarvittavan ennakkorahoituksen puuttuminen. Tämä puute johtuuBulgarian liikepankkien harjoittamasta rajoittavasta luottopolitiikasta ja maatalouteenluonnostaan liittyvistä huomattavista riskeistä.

Bulgarian vaatimusten mukaisesti vasta hankkeen päätyttyä maksettava tuki eipankkien mielestä ilmeisesti ole riittävä kimmoke luottopolitiikan lieventämiseksi,eikä siitä ole suurtakaan apua väliaikaisrahoituksen saamisessa.

28

Bulgaria odottaa, että useimmat puhtaasti teknisistä syistä hylätyistä hakijoistajättävät uuden hakemuksen ja tulevat hyväksytyiksi, kun laiminlyönnit on korjattu.Koska tällaisia suurelta osin viimeisteltyjä hakemuksia on paljon, voidaanhyväksyttyjen hankkeiden määrän (ja tehtyjen investointien määrän) toivoa kasvavannopeasti.

Jokaisen rahoitusohjelman alku on vaikea, kunnes hakijat ovat saaneet riittävästikokemusta ja menettelyistä on tullut laajalti tunnettuja. On myös todettava, ettäkokemukset, joita rahoituslaitokset saavat Sapard-ohjelman hankkeidentarkastamisesta ja valmistelemisesta, auttavat osaltaan Bulgariaa saavuttamaan ennenpitkää odotetun tuloksen eli 500 hanketta vuodessa (joiden keskimääräisethankekohtaiset investoinnit ovat lähes samat kuin eri toimenpiteiden keskimääräisethankekohtaiset investoinnit). Silloin olisi mahdollista pyrkiä saavutettujen tulosten jaseurantaindikaattorien väliseen vastaavuuteen.

(Seurantataulukoiden osalta ks. liitteet 4 ja 5).

VIRO

Kun komissio oli 15. kesäkuuta 2001 tehnyt hyväksyntäpäätöksen,hallintoviranomainen järjesti nopeasti investointitukihakemuksia koskevanhakemuspyynnön, hakemusten vastaanottamisen ja käsittelyn. Ripeän toiminnanansiosta Sapard-virasto vastaanotti ensimmäiset maksuhakemukset lopullisiltatuensaajilta ja suoritti maksut vuoden 2001 kolmannella neljänneksellä (tukien määräoli 28 760 euroa), ja maksut nousivat huomattavasti viimeisellä neljänneksellä (tukienmäärä oli 364 043 euroa) 17.

Toimenpiteisiin 1 (maatilainvestoinnit), 3 (maaseudun monipuolistaminen) ja 4(maaseudun infrastruktuurit) liittyviä investointitukihakemuksia vastaanotettiin16. heinäkuuta ja 14. syyskuuta 2001 välisenä aikana. Toimenpiteeseen 2 (maatalous-ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen) liittyviäinvestointitukihakemuksia vastaanotettiin kahdessa erässä, ensiksi 16. heinäkuuta ja3. syyskuuta 2001 välisenä aikana ja toiseksi 15. lokakuuta ja 2. marraskuuta 2001välisenä aikana.

Kaikkiaan vastaanotettiin 248 hakemusta. Hyväksyttyjä hakemuksia (ja tuensaajillelähetettyjä vahvistuskirjeitä) oli 130. Investointitukea maksettiin vuoden 2001loppuun mennessä 16 tuensaajalle.

Vastaanotetut hankkeet

Sapard-ohjelmaan vastaanotettiin vuonna 2001 siis 248 hakemusta. Enitenhakemuksia (29) saatiin Tarton maakunnasta ja vähiten (4) Hiidenmaan ja Itä-Virunmaakunnista.

Eniten investointitukihakemuksia saatiin maatilainvestointeja koskevaantoimenpiteeseen 1. Kaikkiaan saatiin 160 tähän toimenpiteeseen liittyvää hakemusta,joista 23 oli Länsi-Virun maakunnasta ja yksi Hiidenmaan maakunnasta.

17 Sama suuntaus jatkuu edelleen vuonna 2002, sillä Sapard-virasto ilmoitti vuoden 2002 ensimmäisen

neljänneksen loppuun mennessä lopullisille tuensaajille maksetun määrän olleen 1 017 695 euroa.

29

Taloudellisen toiminnan kehittämistä ja monipuolistamista maaseutualueillakoskevaan toimenpiteeseen 3 saatiin 40 hakemusta. Eniten hakemuksia saatiinSaarenmaan, Tarton ja Valgan maakunnista eli kuusi hakemusta kustakin.

Vähiten hakemuksia saatiin maaseudun infrastruktuurien parantamiseen tarkoitettuuninvestointitukeen (toimenpiteeseen 4). Kaikkiaan jätettiin kymmenen hakemusta,joista neljä oli Saarenmaan maakunnasta.

Hyväksytyt hankkeet

Vuonna 2001 hyväksyttiin 130 investointitukihakemusta eli 52 prosenttia kaikistavastaanotetuista hakemuksista. Suurin hyväksymisprosentti oli Jõgevan maakunnassa,josta toimitetuista 11 hakemuksesta hyväksyttiin 8. Alhaisin hyväksymisosuus oliHarjun ja Saarenmaan maakunnissa eli 12 jätetystä hakemuksesta 4 ja 29 jätetystähakemuksesta 9.

Suurin osa hyväksytyistä hakemuksista (96) oli maatilainvestointeja. Niitä oli74 prosenttia kaikista hyväksytyistä hakemuksista.

Hyväksymisprosentti oli suurin toimenpiteeseen 4 (investointituki maaseuduninfrastruktuurien parantamiseen) lähetetyissä hakemuksissa eli 70 prosenttia kaikistavastaanotetuista hakemuksista. Toimenpiteiden 1, 2 ja 3 vastaavat prosenttiosuudetolivat 60, 39 ja 30 prosenttia.

Hyväksyttyjen hakemusten investointien kokonaismäärä oli yli 290 miljoonaa Vironkruunua 18 ja haetun julkisen tuen kokonaismäärä 123,5 miljoonaa Viron kruunua.

Toimenpiteeseen 2 (maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupanparantaminen) toimitetut hankkeet muodostivat 60 prosenttia vuonna 2001hyväksytyn investointituen kokonaismäärästä.

Rahoitusta saaneet hankkeet

Vuonna 2001 investointitukea maksettiin 16 tuensaajalle yhteensä 6 miljoonaakruunua. Suurimman osan maksuista eli 5,7 miljoonaa kruunua sai 15 edunsaajaatoimenpiteen 1 puitteissa. Yksi maksuista suoritettiin eräälle Tarton maakunnassatoimivalle yrittäjälle toimenpiteen 4 puitteissa.

Maakunnat, joihin maksuja suoritettiin, olivat Länsi-Viru, Põlva, Tartto ja Valga,joista kussakin oli kolme rahoitusta saanutta hanketta, sekä Pärnun ja Raplanmaakunnissa kaksi hanketta.

18 1 euro = 15,6466 EEK (kurssi muuttumaton 1. tammikuuta 1999 lähtien).

30

Vastaanotettujen, hyväksyttyjen ja rahoitusta saaneiden hakemusten lukumäärätoimenpiteiden mukaan:

CountyNo of

applicantsNo of

applications

approved

No ofapplications paid out

No ofapplicants

No ofapplication

sapproved

No ofapplications paid out

KOKKU 160 96 15 38 15 0

Measure 1 Measure 2

160

38 40

10

96

15 12 7150 0 1

020406080

100120140160180

Toimenpide 1 Toimenpide 2 Toimenpide 3 Toimenpide 4

Hakemuksia yht. Hyväksytyt hakemukset Korv. saaneet hakemukset

Rahoituksen seuranta (liite 6)

Liitteen 6 taulukossa 2 esitetään investointimäärät ja lähetetyille, hyväksytyille jarahoitusta saaneille hankkeille myönnetty tuki toimenpiteittäin jaoteltuna verrattunaSapard-ohjelman talousarvioon.

Toimenpiteeseen 2 liittyvät hankkeet muodostavat suurimman osan vuoden 2001loppuun mennessä haettujen ja hyväksyttyjen investointien ja tuen kokonaismäärästä.Jalostuksen ja kaupan hankkeille myönnetty tuki muodostaa 61 prosenttia haetustatuesta ja 60 prosenttia kaikille ohjelman puitteissa vastaanotetuille hakemuksillemyönnetystä tuesta.

Taulukossa 2 esitetään myös tärkeimmät suhdeluvut, joiden avulla vertaillaanhaettuja, hyväksyttyjä ja maksettuja määriä ohjelman talousarvion määrärahoihin. Onkorostettava, että vuoden 2001 loppuun mennessä haetun investointituenkokonaismäärä oli 40 prosenttia kaksivuotisen talousarvion määrärahoista.Hyväksytyille hakemuksille myönnetyn tuen määrä oli 25 prosenttia kaksivuotisentalousarvion määrärahoista 19.

SLOVENIA

Sapard-ohjelman määrärahoja myönnetään Sloveniassa Slovenian tasavallanvirallisessa lehdessä tammikuussa 2002 julkaistun (Ur. 1. RS, N:o 2/02)hakemuspyynnön perusteella hakemusten saapumisjärjestyksessä. Pyynnönjulkaisemisen jälkeen Sapard-virasto vastaanotti 65 hakemusta 29. maaliskuuta 2002mennessä. Hakemuksia on sen jälkeen tutkittu hallinnollisissa ja paikalla tehdyissätarkastuksissa.

Useimmat hakijoista ovat osoittaneet kiinnostusta maaseudun taloudellisen toiminnanmonipuolistamiseen liittyviä investointitoimenpiteitä kohtaan (25 hakemusta, joissa

19 Sapard-ohjelman täytäntöönpanosta Virossa saa lisätietoja osoitteesta http://web.pria.ee.

31

haettujen julkisten määrärahojen kokonaismäärä on 1,5 miljoonaa euroa) ja etenkinmaatilamatkailua kohtaan. Hakijat ovat ilmaisseet odotettua vähemmän kiinnostustamaatilojen investointeihin liittyvää tukea kohtaan (15 hakemusta, joiden kohteenaolivat yhteensä 1,2 miljoonan euron julkiset määrärahat). Alustavat tutkimuksetosoittavat, että kiinnostuksen laimeus saattaa johtua hallinnollisten olosuhteidenvaativuudesta ja toimenpiteen rajoittuneisuudesta, joiden vuoksi monet mahdollisettuensaajat näyttävät luopuneen tuen hakemisesta. Lihan-, kalan- jamaidonjalostusalojen investointitukihakemukset (8 hakemusta, joissa haettavienjulkisten määrärahojen kokonaismäärä on 1,6 miljoonaa euroa) vastaavat alkuperäisiäodotuksia. Maaseudun infrastruktuuriin kohdistuvia investointitoimenpiteitä kohtaanosoitettu paikallisyhteisöjen kiinnostus (17 hakemusta, joissa yhteenlaskettuhaettavan julkisen tuen määrä on 1,9 miljoonaa euroa) kuvastaa maaseutualueidenvesihuoltojärjestelmien parantamisen voimakasta tarvetta. Haettujen julkistenmäärärahojen (kansalliset ja EU:n julkiset lähteet) kokonaismäärä on nyt6,2 miljoonaa euroa.

Sapard-tuen hakijoiden on noudatettava vaativampia hallinnollisia ja järjestelyjäkoskevia vaatimuksia kuin kansallisten järjestelmien tuen hakijoiden. Jotkut näistävaatimuksista, etenkin maatilojen investointituen alalla, näyttävät olevan liianrajoittavia ja vaatisivat sen vuoksi joitakin muutoksia. Slovenia aikoo Sapard-ohjelman alkuvaiheesta selvittyään analysoida perusteellisemmin ohjelmanedistymistä ja laatia ehdotuksen Sapard-ohjelman muuttamisesta.

LIETTUA

Hakemusten kerääminen

Sapard-virasto antoi ensimmäisen hakemuspyynnön sen jälkeen, kun alustavahyväksyminen oli vahvistettu. Hakemuspyyntö oli voimassa 6.–21. joulukuuta 2001.

Ensimmäisen hakemuspyynnön aikana rekisteröitiin 121 hakemusta, joissa tuensaajathakivat yhteensä 39 462 tuhannen euron arvosta julkista tukea.

Sapard-tukihakemukset - tuhansina euroina (hakemusten lukumäärä)

Toimenpide I Toimenpide II Toimenpide III Toimenpide IV Toimenpide VII Yhteensä

Maatilojeninvestoinnit

Maatalous- jakalastustuotteiden

jalostuksen jakaupan

parantaminen

Sivuelinkeinoja taivaihtoehtoisia tulon-

lähteitä tarjoavantaloudellisen toimin-nan kehittäminen jamonipuolistaminen

Maaseuduninfra-

struktuurienparantaminen

Ammatillinenkoulutus

4 442 (28) 27 112 (17) 4 159 (22) 3 214 (20) 534 (34) 39 462 (121)

Toimenpiteistä 2 ja 3 tukea hakeneet olivat kaikkein aktiivisimpia. Tuen tarve ulottuilähes vuoden 2000 ja 2001 talousarviomäärärahojen tasolle.

Toimenpiteen 1 ("Maatilojen investoinnit") tuenhakijat ovat hakeneet vain 15:täprosenttia talousarviomäärärahoista. Sapard-virasto rekisteröi 16 maitoalan, 5 liha-alan, 4 hedelmä- ja vihannesalan ja 3 peltokasvialan hakemusta. Hankkeiden arvotukikelpoisten kustannusten yhteismääränä ilmaistuna vaihteli 10 000 eurosta1 000 000 euroon.

32

Toimenpiteeseen 2 ("Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupanparantaminen") jätettiin hakemuksia seuraavasti: 11 liha-alan ja 3 maitoalanhakemusta sekä hedelmä- ja vihannesalan, peltokasvialan ja kalastusalan hakemuksiayksi kutakin. Toimenpiteen 2 hakemusten arvo vaihteli tukikelpoisten kustannustenyhteismääränä ilmaistuna 20 000 eurosta 10 000 000 euroon.

Toimenpiteeseen 3 ("Sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavantaloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen") liittyviä hakemuksiasaatiin seuraavasti: 11 maaseutumatkailuun ja virkistyspalveluihin liittyväähakemusta, 9 peruspalveluihin ja muihin vastaaviin liittyvää hakemusta sekä2 muiden kuin perinteisten maataloustuotteiden alan hakemusta. Hankkeiden arvovaihteli tukikelpoisten kustannusten yhteismääränä ilmaistuna 10 000 eurosta1 500 000 euroon.

Toimenpiteeseen 4 ("Maaseudun infrastruktuurin parantaminen") liittyvistähakemuksista suurin osa (19) liittyi vesihuoltojärjestelmiin. Yksi viestintään jateknisiin laitteisiin liittyvä hakemus kirjattiin myös. Hankkeiden arvo vaihtelitukikelpoisten kustannusten yhteismääränä ilmaistuna 20 000 eurosta300 000 euroon.

Toimenpiteeseen 7 ("Ammatillinen koulutus") lähetettiin eniten hakemuksia elikaikkiaan 34 hakemusta. Niihin liittyvien hankkeiden arvo vaihteli tukikelpoistenkustannusten yhteismääränä ilmaistuna 1 000 eurosta 150 000 euroon.

Hallinnoinnin siirtopäätösten ajoituksen vuoksi yhtään hanketta ei hyväksytty eikähylätty vuoden 2001 kuluessa. Sen vuoksi ei yhdellekään tuensaajalle annettumaksusitoumuksia.

LATVIA

Sapard-ohjelmaan liittyvien hankkeiden hakupyyntö:

Ensimmäinen Sapard-ohjelmaan liittyvä hakemuspyyntö julkaistiin Latviantasavallan virallisessa lehdessä Latvijas Vēstnesisissä sekä kahdessa muussa tärkeässäsanomalehdessä Dienassa ja Lauku Avīzessa 14. joulukuuta 2001, kun tuenhallinnoinnin siirtämistä Latvian virastoille koskeva komission päätös (2001/885/EY)oli julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 12. joulukuuta 2001.

Hakemuspyyntö julkaistiin seuraaville toimenpiteille:

– toimenpide 1.1: maanviljelyskoneiden ja -välineiden uudenaikaistaminenja rakennusten rakentaminen

– toimenpide 1.2: maatalousmaan metsitys

– toimenpide 2.1: maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupanparantaminen

– toimenpide 3.1: vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisentoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen

– toimenpide 4.1: maaseudun yleisen infrastruktuurin parantaminen

– tukitoimenpide 1: koulutus

33

Vastaanotettujen hakemusten lukumäärä:

Sapard-ohjelmaan liittyviä hankkeita koskevaan 14. joulukuuta 2001 julkaistuunhakemuspyyntöön saatiin määräaikaan 28. joulukuuta 2001 mennessä(toimenpiteiden 1.1 ja 3.1 osalta) 30 hanketta:

Toimenpide 1.1: maanviljelyskoneiden ja -välineiden uudenaikaistaminen ja rakennustenrakentaminen

Tuotantoala Hankkeidenlukumäärä

Hankkeen tukikelpoistenmenojen yhteismäärä (LVL) 20

Vilja 13 647 105,3Maito 8 333 934,4Sianliha 1 3 278,6Siipikarja 1 211 010,8Hedelmät ja vihannekset 2 106 389,0YHTEENSÄ 25 1 301 718,1

Toimenpide 3.1: vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen jamonipuolistaminen

Toimet Hankkeidenlukumäärä

Hankkeen tukikelpoistenmenojen yhteismäärä (LVL)

Maaseutumatkailu 3 142 566,0Teknisten palvelujenkehittäminen 2 32 355,7

YHTEENSÄ 5 174 921,7

Hankkeista, joista on jätetty hakemus Sapard-ohjelman hallintoa varten laadittujenmaaseudun tukiyksikön menettelykäsikirjojen mukaisesti, on tehtävä hyväksymis- taihylkäämispäätös kolmen kalenterikuukauden kuluessa hankkeen hakuajanumpeutumisesta.

Maat, jotka eivät vuonna 2001 vielä olleet saaneet hallinnoinnin siirtopäätöstä:

TŠEKKI

Komission jäsen Franz Fischler vahvisti Tšekin viranomaisille heinäkuussa 2001, ettänämä voisivat tehdä valmistelutöitä kansallisen hyväksyntäpäätöksen pohjalta ennenkomission hallinnoinnin siirtopäätöksen tekemistä. Näin ollen Tšekin Sapard-virastoon voinut käyttää kansallista toimivaltaa asianmukaisiin toimenpiteisiin liittyviintöihin. Sapard-virasto ilmoitti neuvottelujen alkamisesta Sapard-ohjelmaa koskevienseminaarien aikana ja julkisen yleisradion kautta. Neuvottelujen päätarkoituksena olivarmistaa, että riittävä määrä hankkeita saataisiin valmiiksi. Itse hakemukset saatiinosana neuvotteluprosessia kuudesta hyväksyntäpakettiin sisältyneestä toimenpiteestä,jotka olivat:

20 1 euro = 0,5790 LVL (Euroopan keskuspankki 17. tammikuuta 2001).

34

1.1. Maatilainvestoinnit

1.2. Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen

1.3. Laadunvalvonnan rakenteiden sekä elintarvikkeiden laadun ja kuluttajansuojanparantaminen

1.4. Maanparannus ja maanjako

2.1 Kylien ja maaseudun infrastruktuurin kunnostaminen ja kehittäminen

2.2 Sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisentoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen

Eniten hankkeita toimitettiin neuvottelujen yhteydessä toimenpiteeseen 1.4. Joillakinalueilla huomattiin, ettei hakijoiden valmistelujen taso ollut riittävä, joten joitakintoimitettuja hankkeita oli täydennettävä tai korjattava. Yleisesti voidaan todeta, ettäainoilla tämän toimenpiteen piiriin kuuluvilla hakijoilla eli kiinteistörekistereillä olivarsin hyvät tiedot Sapard-ohjelmista, mikä johtuu osaksi virastojen välisestä tiiviistäyhteistyöstä.

Se, että toimenpiteisiin 1.2 ja 1.3 liittyviin toimenpiteiden osiin jätettiin kaikkeinvähiten hakemuksia, johtui yleisen Seurop-ruhojenluokittelujärjestelmänkäyttöönotosta. Vuoden 2002 alusta lähtien Sapard-viraston henkilökunta on pannutmerkille edellä mainittuja toimenpiteitä koskevan kiinnostuksen lisääntymisen, jokaon osittain tiedotuskampanjan (seminaarien, tiedotusvälineiden panoksen,tiedotusmateriaalin jakamisen jne.) ansiota.

Toimenpiteeseen 1.1 liittyviä hankkeita ja yhtä toimenpiteen 1.2 osaa kohtaan onosoitettu huomattavaa kiinnostusta. On jo ilmennyt merkkejä siitä, että hankkeitavoisivat toimittaa lähinnä maatalousosuuskunnat mutta harvemmin pienviljelijät,mikä johtuu osaksi hakijoita koskevien hallinnollisten ja taloudellisten vaatimustentiukkuudesta.

Ohjelmaan esitettiin neuvotteluista saatujen kokemusten perusteella vuonna 2001useita muutoksia. Neuvottelut johtivat toimintaohjeen ja etenkin hakemustenvastaanottamista koskevan osan muuttamiseen. Kaiken kaikkiaan neuvotteluprosessijohti ehdotuksiin, joilla haluttiin täsmentää hakijoiden taloudellisen tilanteenarviointiin tarvittavien liiteasiakirjojen käsittelymenettelyä ja kokohallintojärjestelmän luomiseen käytettävää menettelyä. Hakijoiden usein esittämienkysymysten perusteella pystyttiin valaisemaan monia Sapard-viraston ja hakijoidenesittämiä käytännön kysymyksiä.

Test-ohjelma

Aluekehitysministeriön kehotuksesta julkaistiin kesäkuussa 2001 Test-ohjelmavarmentamaan Sapard-ohjelman keskeiset hallintomenettelyt ennen viimeksimainitun ohjelman virallista käynnistämistä. Test-ohjelma pantiin täytäntöön vainMoravskoslezskossa ja maan luoteisosassa. Se rahoitettiin kokonaan kansallisistamäärärahoista. Tähän tarkoitukseen muutettiin kahden kansallisen ohjelman –maaseudun uudistamisohjelman sekä NUTS II -alueiden, maan luoteisosan jaMoravskoslezskon, teollisuusyritysten kehittämiseen tarkoitetun alueellisen ohjelman– ohjeita. Muuttamisen tavoitteena oli mukauttaa ne Sapard-ohjelman toimenpiteen2.1 (kylien ja maaseudun infrastruktuurin kunnostaminen ja kehittäminen) jatoimenpiteen 2.2 (sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan

35

taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen) vaatimuksiin.Kuntatason (kuntainliittotason) hakijat noudattivat tukien maksuperiaatteitaviimeisten kymmenen vuoden ajan toteutetun ja yleisesti tunnetun maaseudunuudistamisohjelman puitteissa. Yritykset noudattivat tukien antamisperiaatteita NUTSII -alueiden, maan luoteisosan ja Moravskoslezskon teollisuusyritysten kehittämiseenja uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävän alueellisen tukiohjelman puitteissa. Test-ohjelmasta tukea hakevien oli esiteltävä hankkeensa muodon osalta kansallisenohjelman vaatimusten mukaisesti ja rakenteen osalta Sapard-ohjelman vaatimustenmukaisesti.

Myös yksittäisten hankkeiden arvioinnissa sovitettiin yhteen kansallisen ohjelmanmenetelmät ja Sapard-ohjelman menetelmien vaatimukset. Ensimmäisessä vaiheessaarvioitiin hankkeiden ja hakijoiden tukikelpoisuus (oikeus ja sopivuus Sapard-ohjelman puitteissa annettavan tuen saamiseen). Toisessa vaiheessa suoritettiintukikelpoisten hankkeiden arviointi valintaperusteiden pohjalta.

Test-ohjelman puitteissa pantiin täytäntöön kaikkiaan 31 kuntien ja 15 yritystenhanketta.

Arviointi

Arviointiin erikoistunut asiantuntijayritys arvioi Test-ohjelman siten, että se arvioiSapard-ohjelman hallintotyömäärän ja vertasi kansallisen ohjelman ja Sapard-ohjelman yksittäisten toimintojen työmäärää ja tehokkuutta keskenään. Vertailunjohtopäätökset johtivat suosituksiin hallintojärjestelmän muuttamiseksi. Muutostentavoitteena oli tehdä järjestelmästä toimiva konkreettisia hankkeita varten jahakijoiden kannalta helppotajuinen sekä varmistaa, että hallintotyöhön kuluva aikakäytetään tehokkaasti ja määrätietoisesti. Suositus koski myös hankkeidenvalintaperusteita ja tukikelpoisuusperusteita sekä hankkeiden elinkelpoisuutta.Suositukset kirjoitettiin ennalta määrätyssä muodossa muistiin ja annettiin Sapard-virastolle. Niitä on tarkoitus käyttää toimintaohjeen muuttamiseen tai sen omien,aluekehitysministeriön säätämien, Sapard-ohjelmaan ja kansallisiin ohjelmiinliittyvien menettelyjen muuttamiseen.

36

LIITE 1SAPARD: – Monivuotinen rahoitussopimus – vuotuinen rahoitussopimus – vuotuiset maksusitoumukset

Rahoitussopimukset Bulgaria Tšekki Viro Unkari Latvia Liettua Puola Romania Slovakia Slovenia

Rahoituksen täytäntöönpanoasetuksenantaminen (asetus (EY) N:o 2222/2000) 7.06.2000 7.06.2000 7.06.2000 7.06.2000 7.06.2000 7.06.2000 7.06.2000 7.06.2000 7.06.2000 7.06.2000

Sopimusluonnoksen toimittaminenehdokasvaltioille 20.07.2000 20.07.2000 20.07.2000 20.07.2000 20.07.2000 20.07.2000 20.07.2000 20.07.2000 20.07.2000 20.07.2000

Ehdokasvaltioiden huomautusten saapuminen 28.08.2000 5.09.2000 2.09.2000 22.08.2000 18.08.2000 21.08.2000 21.08.2000 21.08.2000 22.08.2000 22.082000Muutetun sopimuksen toimittaminenehdokasvaltioille 29.09.2000 29.09.2000 29.09.2000 29.09.2000 29.09.2000 29.09.2000 29.09.2000 29.09.2000 29.09.2000 29.09.2000

Ehdokasvaltioiden huomautusten saapuminen 9.10.2000 18.10.2000 20.10.2000 20.10.2000 9.10.2000 13.10.2000 15.11.2000 Suull. “OK”26.10.2000 17.10.2000 18.10.2000

Päätös komissiolle annettavista valtuuksistaallekirjoittaa rahoitussopimus 29.11.2000 29.11.2000 29.11.2000 29.11.2000 29.11.2000 29.11.2000 29.11.2000 29.11.2000 29.11.2000 29.11.2000

Ehdokasvaltion hyväksyminen 1.12.2000 1.12.2000 14.12.2000 26.1.2001 7.12.2000 11.12.2000 29.1.2001 12.12.2000 30.11.2000 8.12.2000Monivuotisen rahoitussopimuksenallekirjoittaminen 18.12.2000 5.02.2001 25.01.2001 1.03.2001 25.01.2001 5.03.2001 25.01.2001 2.02.2001 26.03.2001 5.03.2001

Vuoden 2000 vuotuisen rahoitussopimuksenallekirjoittaminen 12.02.2001 5.02.2001 1.03.2001 1.03.2001 30.03.2001 5.03.2001 29.03.2001 27.02.2001 26.03.2001 5.03.2001

Monivuotisen rahoitussopimuksen tekeminen 20.04.2001 10.12.2001 28.05.2001 15.06.2001 4.07.2001 29.08.2001 18.05.2001 17.01.2002 16.05.2001 28.08.2001Vuoden 2000 vuotuisen rahoitussopimuksentekeminen 20.04.2001 10.12.2001 28.05.2001 15.06.2001 11.05.2001 29.08.2001 18.05.2001 17.01.2002 16.05.2001 16.10.2001

Vuoden 2000 määrärahojen maksusitoumus(päivämäärä) 30.01.2001 31.01.2001 30.01.2001 13.02.2001 30.01.2001 13.02.2001 31.01.2001 13.02.2001 13.02.2001 13.02.2001

Vuoden 2001 vuotuinen rahoitussopimus:Sopimusluonnoksen toimittaminenehdokasvaltioille (PO:n kirje) 8.10.2001 8.10.2001 8.10.2001 8.10.2001 8.10.2001 8.10.2001 8.10.2001 8.10.2001 8.10.2001 8.10.2001

Ehdokasvaltioiden huomautusten saapuminen 19.10.2001 22.10.2001 29.10.2001 19.10.2001 30.11.2001 7.11.2001 26.10.2001 22.10.2001 26.10.2001Vastaus ehdokasvaltioille 28.11.2001 23.11.2001 05.12.2001 28.11.2001 21.12.2001 28.11.2001 23.11.2001 28.11.2001 5.12.2001Komission päätös valtuuksista allekirjoittaarahoitussopimus 28.11.2001 28.11.2001 28.11.2001 28.11.2001 28.11.2001 28.11.2001 28.11.2001 28.11.2001 28.11.2001 28.11.2001

Vuoden 2001 määrärahojen maksusitoumus(määrä euroina + päivämäärä)

54 093 6868.02.2002

22 896 72718.04.2002

12 596 6398.02.2002

39 492 00214.05.2002

22 673 6028.02.2002

30 956 1928.02.2002

175 057 27120.02.2002

156 328 3036.03.2002

18 980 11318.04.2002

6 576 4658.02.2002

Sopimuksen allekirjoittaminen 19.02.2002 26.04.2002 11.02.2002 29.04.2002 30.01.2002 19.03.2002

37

LIITE 2

SAPARD: Maksut

Maksut Bulgaria Tšekki Viro Unkari Latvia Liettua Puola Romania Slovakia Slovenia

Hallinnoinnin siirtämistä koskevakomission päätös (2001-2/…/EY),EYVL/sivu,päivämäärä

15.05.2001380

L134/65,17.05.2001

15.04.2002298

L102/32,18.04.2002

15.06.2001461

L162/19,19.6.2001

6.12.2001885

L327/45,12.12.2001

26.11.2001857

L320/44,5.12.2001

15.04.2002299

L102/34,18.04.2002

19.11.2001820

L307/25,24.11.2001

Ennakkomaksu,määrä €

28.05.200112 988 950 5 497 951

18.07.20013 024 459

3.01.20025 444 374

18.12.20017 433 186 4 557 496

14.12.20011 579 138

Vuoden 2001 kolmas neljännes– tukihakemuksen vastaanotto– maksu (päivämäärä ja

määrä €)

4.12.200119.02.2002411 152,67

Ei haettavissa29.10.200114.12.2001

21 570

Ei haettavissa Ei haettavissa Ei haettavissa Ei haettavissa

Vuoden 2001 neljäs neljännes– tukihakemuksen vastaanotto– maksu (päivämäärä ja

määrä €)

14.02.200218.03.2002301 912,29

Ei haettavissa1.02.2002

12.03.2002273 132

Ei Ei Ei haettavissa Ei

38

SAPARD - Hallinnoinnin siirtäminen LIITE 3

Asianomaiselle ehdokasvaltiolle annettavan tuen hallinnoinnin siirtämisestä tehtyyn komission päätökseen sisältyvät toimenpiteet (A)Toimenpiteet, joille on myönnetty kansallinen hyväksyntä (B) - Toimenpiteet, joille ehdokasvaltio on pyytänyt kansallista hyväksyntää (C)Toimenpiteet, joita ei ole sisällytetty kyseisen ehdokasvaltion hyväksyttyyn Sapard-ohjelmaan: (ohjelmiin (2000-2006) varatun EU:n rahoitusosuuden prosenttimäärä vuoden 2000 hintoina)

Päivitetty: 18.4. 2002

Asetuksen (EY) N:o 1268/1999 (1)2 artiklan mukaiset toimenpiteet BULGARIA TŠEKKI VIRO UNKARI LATVIA LIETTUA PUOLA ROMANIA SLOVAKIA SLOVENIA

- Investoinnit maatiloihin 31% A 16% A 43% A 28% C 23% A 47% A 18% B 15% 28% A 35% A- Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostus ja kauppa 24% A 17% A 18% A 21% C 26% A 21% A 38% B 17% C 26% A 40% A- Laadunv. ja eläinlääkintätark. rakenteet, elintarv., kuluttajat 9% A 3%- Ympäristöä säästävät maatalouskäytännöt 2% 3% 2% 4% 4% 1% 2% 2% 3%- Vaihtoeht. tulonlähteitä tarjoavan toiminnan

monipuolistaminen 6% A 16% A 18% A 16% 24% A 8% A 11% 10% 11% A (3) 14% A

- Lomitus- ja tilanhoitopalvelujen perustaminen- Tuottajaryhmittymien perustaminen 1% 7% 2% 5%- Renovering av byar, skydd av landsbygdskulturen 8% 11% A(2) 4% 9%- Markförbättring och sammanläggning av skiften 20% A 2% 10% A- Upprättande och uppdatering av landregister- Yrkesutbildning 4% 2% 2% 4% A 2% A 2% B 5% 2%- Landsbygdens infrastruktur 6% 5% A(2) 12% A 12% C 12% A 16% A 28% B 28% C 4% -3 10% A- Förvaltning av vattenresurser i jordbruket 6% 3%- Skogsbruk, beskogning, investeringar, förädling/saluföring 8% 1% 3% A 3% 10% 8% A- Tekniskt stöd 4% 1% A 2% 1% C 2% 2% 1% B 5% C 3% 1%

TOTALT Program 100% 11 100% 9(2) 100% 8 100% 9 100% 9 100% 8 100% 7 100% 11 100% 9 (3) 100% 5Sammanlagt för åtgärder som omfattas av ackreditering 61% 3 95% 7(2) 91% 4 62% 4 92% 6 94% 5 87% 5 50% 3 83% 5(3) 99% 4

Mottagande av ackrediteringspaket 18.12.2000 13.11.2001 5.02.2001 27.06.2001 24.07.2001 20.09.2001 7.01.2002 28.09.2001Datum för kommissionens beslut om delegerad förvaltningav stöd 14.05.2001 15.04.2002 15.06.2001 6.12.2001 26.11.2001 15.04.2002 19.11.2001

(1) Det exakta namnet på åtgärden i respektive program kan skilja sig från namnen på åtgärderna i förteckningen.(2) För Tjeckiska republiken är båda åtgärderna (Renovering av byar + infrastrukturer) inkluderade i Åtgärd 2.1: Renovering av byar och landsbygdens infrastruktur. Delegering av förvaltningen inkluderar båda.(3) För Slovakiska republiken är båda åtgärderna (diversifiering + infrastrukturer) inkluderade i Åtgärd 4: diversifiering av verksamhet på landsbygden. Delegerad förvaltning avser endast diversifiering.

BULGARIA Rahoituksen seuranta (kumulatiiviset tiedot) luettava yhdessä 10 luvun Bulgariaa koskevan osan kanss LIITE 4 Kaikki rahamäärät BGL:eina* Hyväksytyt ja toteutetut hankkeet 31.12.2001 mennessä

Yhteensä EU Yhteensä EU

a b c d e f g

a. Maatilojen investoinnit 75.854.910,72 37.927.455,36 28.445.591,52 35 21.217.094,32 10.608.546,60 7.956.409,97

b. Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen

178.579.197,82 89.289.598,91 66.967.199,18 11 21.301.543,00 10.650.771,50 7.988.078,65josta tukkukaupan osuus 0 0,00 0,00 0,00c. Ympäristönsuojeluun ja maaseudun säilyttämiseen tarkoitetut maatalouden tuotantomenetelmät 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,00d. Sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen 5.215.545,36 2.607.772,68 1.955.830 4 761379,47 380689,73 285517,30

e. Tuottajaryhmittymien perustaminen 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,00f. Kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseudun kulttuuriperinnön suojeleminen ja säilyttäminen 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,00

g. Ammatillisen koulutuksen parantaminen 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,00h. Maaseudun infrastruktuurien kehittäminen ja parantaminen 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,00

I. Maatalouden vesivarojen hoito 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,00j. Metsätalous, mukaan lukien maatalousalueiden metsitys, investoinnit metsätiloihin ja metsätaloustuotteiden jalostus ja kauppa 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,00k. Tekninen apu 5.867.490,00 5.867.490,00 4.400.617,50 0 0,00 0,00 0,00

Yhteensä 265.517.143,90 135.692.316,95 101.769.237,71 50 43.280.016,79 21.640.007,83 16.230.005,92

* 1,00 EUR = 1,95583 BGL; 1,00 BGL = 0,511292 EUR (Nämä vaihtokurssit perustuvat BNB:stä ja EKP:n kiinteistä kursseista annetun lain 29 artiklan 2 kohtaan).** Sapard-ohjelman vuoden 2000 rahoitussuunnitelman mukaisesti.

Tukikelp. kustannukset yht.**

Julkiset**

Sapard-ohjelma päätös N:o C(2000) 3058/20.10.2000

JulkisetHyväksyttyjen

hankkeiden lukumäärä

Sapard-viraston määrärahat1

Yhteensä

Hyväksytyt tukikelpoiset kustannukset

1 Hyväksytyt investoinnit, joista Sapard-virasto ja edunsaaja ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

Toimenpiteet

Page 1

BULGARIA

a. Maatilojen investoinnit

b. Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen

josta tukkukaupan osuus

c. Ympäristönsuojeluun ja maaseudun säilyttämiseen tarkoitetut maatalouden tuotantomenetelmätd. Sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen

e. Tuottajaryhmittymien perustaminen

f. Kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseudun kulttuuriperinnön suojeleminen ja säilyttäminen

g. Ammatillisen koulutuksen parantaminen

h. Maaseudun infrastruktuurien kehittäminen ja parantaminen

I. Maatalouden vesivarojen hoito

j. Metsätalous, mukaan lukien maatalousalueiden metsitys, investoinnit metsätiloihin ja metsätaloustuotteiden jalostus ja kauppa

k. Tekninen apu

Yhteensä* 1,00 EUR = 1,95583 BGL; 1,00 BGL ** Sapard-ohjelman vuoden 2000 raho1 Hyväksytyt investoinnit, joista Sapar

Toimenpiteet

Tuki yhteensä EU-tuki

h I j k l m=h/d n=e/a o=k/f p=k/I q=i/e r=g/c s=l/g

8 3.140.704,98 1.576.379,02 1.570.326,78 1.177.745,09 22,86% 27,97% 14,80% 50,00% 14,80% 27,97% 14,80%

1 563.875,00 281.937,50 281.937,50 211.453,13 9,09% 11,93% 2,65% 50,00% 11,93% 11,93% 2,65%

0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%

0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%

0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 14,60% 0,00% 0,00% 14,60% 14,60% 0,00%

0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%

0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%

0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%

0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%

0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%

0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%

9 3.704.579,98 1.858.316,52 1.852.264,28 1.389.198,22 18,00% 16,30% 8,56% 50,00% 15,95% 15,95% 8,56%

Toteutus

Toteutettujen hankkeiden lukumäärä

Tukikelpoiset kustannukset

Edunsaajille aiheutuneetEdunsaajille maksetut julkiset

määrärahat

Ilmoitettu yhteensä Haettu tuki

Toteutusindikaattorit

Hankkeista toteutettu %

Sidott. tuki-kelpoisten kustannus-ten osuus

ohjelmassa tukik. kus-tannusten määrästä

Edunsaajille maksettujen maksujen

osuus sidotuista maksuista

Edunsaajille maksettujen maksujen

osuus haetuista maksuista

Edunsaa-jien maksamien kustannus-ten osuus sidotuista kustan-nuksista

Sidottujen EU-määrära-

hojen osuus ohjelmassa suunnitel-

luista

EU:n maksa-ma/makset-

tavaksi suunniteltu

osuus

Page 2

LIITE 5 BULGARIA - Vastaanotetut hakemukset

(luettava yhdessä 10 luvun Bulgariaa koskevan osan kanssa)

Erittely toimenpiteistä (kumulatiiviset tiedot)

(Sapard-viraston paikallistoimistoon) 31.12.2001 mennessä saapuneet hakemukset

a.Maatilojen investoinnit 93b.Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen 35c.Sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen 13

Yhteensä 141

Toimenpiteet Lukumäärä

39

ESTLAND – EKONOMISK ÖVERVAKNING (att läsas tillsammans med avsnitt 10 – Estland)LIITE 6

Åtgärd 1 Åtgärd 2 Åtgärd 3 Åtgärd 4 Åtgärd 5

Investeringari jordbruks-

företag

Investeringari tillverknings-

industrin

Investeringar ientreprenörskappå landsbygden

Investeringari infrastruktur

Teknisktstöd

Totalt

Budget Stödberättigande utgifter 551 284 838 204 179 576 204 179 578 132 716 716 1 092 360 7081 Stödbelopp 229 702 016 102 089 788 102 089 789 66 358 358 500 239 9512 varav EU 172 276 512 76 567 341 76 567 342 49 768 769 375 179 963

Ansökningar 3 Antal projekt 160 38 40 10 2484 Investeringsbelopp 172 844 948 253 556 563 32 377 195 2 761 002 461 539 7085 Stödbelopp 60 902 985 121 030 477 14 314 554 1 380 489 197 628 5056 varav EU 45 677 239 90 772 858 10 735 916 1 035 367 148 221 379

Godkända 7 Antal projekt 96 15 12 7 130projekt 8 Investeringsbelopp 124 000 745 153 752 673 10 706 365 1 823 302 290 283 085

9 Stödbelopp 43 621 227 73 772 280 5 243 067 911 639 123 548 21310 varav EU 32 715 920 55 329 210 3 932 300 683 729 92 661 160

Utbetalning 11 Antal projekt 15 1 16till projekt 12 Investeringsbelopp 18 221 217 781 000 19 002 217

13 Stödbelopp 5 757 607 390 500 6 148 10714 varav EU 4 318 205 292 875 4 611 080

Procentandelar 5/1 Stödbelopp enl. ansökningar, i procent av budgeten 27% 119% 14% 2% 40%9/1 Beviljat stödbelopp, i procent av budgeten 19% 72% 5% 1% 25%9/5 Beviljat stödbelopp i % av stöd enl. ansökningar 72% 61% 37% 66% 63%

13/9 Utbetalt stödbelopp i % av beviljat 13% 0% 0% 43% 5%6/2 Stödbelopp enl. ansökningar, i procent av EU:s budget 27% 119% 14% 2% 40%

10/2 Beviljat stödbelopp, i procent av EU:s budget 19% 72% 5% 1% 25%14/2 EU-stöd som betalats ut, i procent av EU:s budget 3% 0% 0% 1% 1%