Kiusaaminen opiskelijan hyvinvoinnin uhkana

Maili Pörhöläpuheviestinnän dosentti, Itä-Suomen yliopisto,tietokirjailijamaili.porhola@gmail.comResearch Gate:https://www.researchgate.net/profile/Maili_Poerhoelae

Kiusaaminen toisen asteen koulutuksessa ja korkeakouluissa

Kiusaamiskokemusten yhteydet hyvinvointiin ja opiskeluun

Kiusaamisen jatkumot Haasteita opiskeluterveydenhoitoon

Esitelmän sisältö

Vähintään kerran viikossa lukukauden aikana kiusattu/ itse kiusannut

Kiusaaminen toisen asteen koulutuksessa (Kouluterveyskysely 2015)

Koulumuoto / rooli Pojat (%) Tytöt (%)

Lukio, kiusattu 2 1

AOL, kiusattu 5 3

Lukio, itse kiusannut 2 0

AOL, itse kiusannut 5 1

Kyselytutkimus korkeakouluopiskelijoille neljässä maassa

Samanlaiset mittarit ja analyysit Suomessa aineisto kerättiin osana

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta 2012

Vastaajat: Argentiina (N = 969) Suomi (N = 4403) Viro (N = 1053) Yhdysvallat (N = 2082)

Kiusaaminen korkeakoulussa: aineisto

Kiusaamiskokemusten selvittäminen (KOTT 2012)

Määritelmän antaminen Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö joutuu toistuvan

loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi yhden tai useamman henkilön taholta pystymättä vaikuttamaan saamaansa kohteluun

(perustuu Pörhölän, 2009 määritelmään)

Kysymyksiä koulu- ja korkeakouluaikaisista kiusaamiskokemuksista (kiusaamisen kohteeksi joutumisesta ja toisten kiusaamisesta)

Kiusaaminen korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa eri maissa(Pörhölä, Cvancara, Kaal, Tampere & Torres, 2016; Pörhölä, Cvancara, Kaal, Kunttu, Tampere & Torres, käsikirjoitus)

Maa Kiusattuna vähintään satunnaisesti (%)

Kiusannut toisia vähintään satunnaisesti (%)

Argentiina 24.8 5.5

Yhdysvallat 11.2 3.2

Suomi 5.3 2.3

Viro 2.0 1.7

”Oletko korkeakouluopiskelusi aikana kokenut olevasi yhden tai useamman muun opiskelijan kiusaamisen kohteena?”(Vastausvaihtoehdot ”en koskaan”, ”satunnaisesti” ja ”usein”)

Kiusaamista kokivat enemmän naiset (6.1 %) kuin miehet (3.9 %); vertailumaissa ei sukupuolieroja

Ammattikorkeakoulun opiskelijat (5.8 %) kokivat enemmän kiusaamista kuin yliopiston opiskelijat (4.9 %)

Eniten kiusaamiskokemuksia oli ammattikorkeakoulun naisopiskelijoilla (6.8 %)(Pörhölä ym., käsikirjoitus)

Kiusaaminen suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa (KOTT 2012)

Kiusaaminen suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa(KOTT 2012)

”Oletko korkeakouluopiskelusi aikana mielestäsi itse kiusannut jotakuta toista opiskelijaa tai toisia opiskelijoita?”

Miesten (2.5 %) ja naisten (2.1 %) välillä ei merk. eroa; vertailumaissa miehet kiusasivat enemmän

Ammattikorkeakoulun opiskelijat (2.6 %) ja yliopisto-opiskelijat (2.0 %) erosivat jonkin verran toisistaan(Pörhölä ym., käsikirjoitus)

Kiusaamisen kokeminen korkeakoulun henkilökunnan taholta eri maissa(Pörhölä, Cvancara, Kaal, Kunttu, Tampere, Torres, 2015)

Maa Kokenut kiusaamista vähintään satunnaisesti (%)

Viro 16.2

Argentiina 9.2

Yhdysvallat 8.3

Suomi 6.5

Kiusaamisen kokeminen Suomessa korkeakoulun henkilökunnan taholta(KOTT 2012)

”Oletko kokenut olevasi yhden tai useamman korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvan kiusaamisen kohteena?”

Naiset (7.1 %) kokeneet miehiä (5.4 %) enemmän kiusaamista henkilökunnan taholta

Ammattikorkeakoulun opiskelijat (7.6 %) kokeneet yliopisto-opiskelijoita (5.4 %) enemmän kiusaamista henkilökunnan taholta.(Pörhölä ym., käsikirjoitus)

Opintoihin liittyvä perusteeton arvostelu, vähättely tai nolaaminen yleisin muoto korkeakoulussa (12 %); harvinaisempaa koulussa

Verbaalista hyökkäämistä (haukkumista, nimittelyä, uhkailua) koulusta korkeakouluun

Samoin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvää pilkkaamista tai arvostelua (ulkonäköön, uskontoon, taustaan)

Kaverisuhteiden vahingoittaminen ja joukosta eristäminen tyypillisiä sekä koulussa että korkeakoulussa

Henkilön tai hänen omaisuutensa fyysinen vahingoittaminen vähenee iän myötä ja on korkeakoulussa harvinaista

Teknologiavälitteinen kiusaaminen harvinaisempaa korkeakoulussa kuin peruskoulussa ja toisella asteella

Muutokset kiusaamisen muodoissa koulusta korkeakouluun

Kenen hyvinvoinnin kiusaaminen vaarantaa? (1/2)

Erityisesti kiusattujen ja molemmissa rooleissa olleiden, mutta myös toisia kiusanneiden

Vaikutukset sekä välittömiä että pitkäkestoisia Peruskoulun kiusaamisen jäljet näkyvät osalla toisen

asteen oppilaista◦ Suomen peruskouluissa väh. kerran viikossa kiusattuja 6 %

ja kiusaamiseen osallistuvia 4 % (Kouluterveyskysely 2015)

Kenen hyvinvoinnin kiusaaminen vaarantaa? (2/2)

Suomen korkeakouluissa opiskelee huomattavan suuri joukko entisiä koulukiusattuja ◦ 19 % opiskelijoista kokenut kiusaamista koulussa useiden

vuosien ajan; 29 % alle vuoden◦ vain 2.5 % kiusannut toisia koulussa useiden vuosien ajan; 21

% alle vuodenkoulu = peruskoulu, lukio tai toisen asteen ammatilliset opinnot(KOTT 2012)

Välittömiä ja pitkäkestoisia yhteyksiä oireiluun kiputilat, huimaus nukkumisvaikeudet syömishäiriöt/ ruokahaluttomuus jännittyneisyys, hermostuneisuus, ahdistuneisuus

(Due ym., 2005; Gini & Pozzoli, 2013; Reijntjes ym., 2010) masentuneisuus ja itsetuhoiset ajatukset / teot

(esim. Sourander ym. 2016; Turner ym. 2013)Yhteyksistä opiskelumenestykseen ja koulutyöhön ristiriitaisia tuloksia

(vrt. Feldman ym., 2014; Juvonen ym., 2011; Strøm ym., 2013)

Kiusattujen hyvinvointiongelmat kouluaikana

Heikko itsetunto (Juvonen ym., 2000) Sosiaalisten tilanteiden pelko (Storch ym., 2003, 2004) Vertaissuhdeongelmia (Pörhölä, 2008): ◦ ystävien puute / menettämisen pelko◦ tutustumisen vaikeus◦ vertaisten pelko◦ arvostuksen ja hyväksytyksi tulemisen tunteen puute◦ ulkopuolisuuden tunne vertaisyhteisössä.

Yksinäisyys, syrjäänvetäytyminen (Due ym., 2005; Gini & Pozzoli, 2013; Reijntjes ym., 2010)

Kiusattujen ongelmat sosiaalisissa suhteissaan kouluaikana

Koulussa kiusattujen hyvinvointiongelmat korkeakoulussa

Käyttävät terveydenhoitopalveluita muita enemmän Enemmän oireita, mm.

migreeni, syömishäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muita henkisen hyvinvoinnin ongelmia

(Pörhölä, Cvancara & Kunttu, käsikirjoitus) Raportoivat enemmän

sosiaalisen tuen puutetta, yksinäisyyttä, viettävät vähemmän aikaa ystävien kanssa, eivät kuulu opiskeluryhmiin (Pörhölä, 2011b)

Samoja ongelmia myös niillä, joita kiusataan kk:ssa.

Kiusattujen ongelmat korkeakoulun opiskelutilanteissa

Koulussa/korkeakoulussa kiusatut jännittävät opiskelutilanteissa muita enemmän

Kokevat pelkoa erityisesti seminaareissa, tenteissä ja kokeissa sekä keskusteluissa opettajan kanssa

(Pörhölä, Almonkari & Kunttu, käsikirjoitus)

Korkeakoulussa kiusattujen ongelmat opinnoissaan (KOTT 2012)

Kiusatut ja kiusaaja-uhrit arvioivat muita heikommiksi omat kykynsä ja voimansa palautumisensa opiskelun aiheuttamasta

kuormituksesta otteen saamisen opiskelusta opiskelumenestyksensä suhteessa odotuksiinsa kykynsä luoda kontakteja toisiin opiskelijoihin ja

muihin ihmisiin yleisen mielialansa

Kiusaajilla eniten opintopisteitä/opiskeluvuosi; kiusatuilla vähiten

(Saarinen, 2016)

Muita heikompi opiskelumenestys, enemmän poissaoloja ja häiriökäyttäytymistä koulussa (Feldman ym. 2014)

Vertaisyhteisöön kiinnittyminen vaikeaa (Pörhölä, 2008) Päihteiden käyttöä, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta,

antisosiaalisia persoonallisuushäiriöitä (Nancel ym. 2004; Sourander ym., 2007)

Rikollisuutta (Sourander ym., 2007)

Huolestuttavin ryhmä kiusaaja-uhrit: yhtä paljon terveysoireita, henkisen hyvinvoinnin ongelmia ja vertaissuhdeongelmia kuin kiusatuilla; koulunkäyntivaikeuksia ja alkoholinkäyttöä kuten kiusaajilla (Nancel ym., 2004)

Toisia kiusanneiden hyvinvointiongelmat kouluaikana

Koulussa kiusanneiden hyvinvointiongelmat korkeakoulussa (KOTT 2008)

Verrattuna opiskelijoihin, joilla ei ole kokemuksia koulukiusaamisesta, toisia kiusanneilla enemmän

alkoholin ja huumeiden käyttöä rahapeliriippuvuutta nettiriippuvuutta ongelmia kiinnittymisessä opiskelijaryhmiin

(Pörhölä, 2011b)

Kiusaamisen jatkumot koulutusasteelta toiselle

Kiusaaminen jatkuu usein yksilön kohdalla peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ja jopa korkeakouluun(Chapell ym., 2006; Bauman & Newman, 2013; Curwen ym., 2011; Pörhölä, 2011a)

Noin puolet korkeakoulussa kiusanneista kiusannut myös koulutovereita Noin puolet korkeakoulussa kiusatuista ollut kiusaamisen kohteena jo

koulussa Neljänneksellä korkeakoulukiusaamisen osapuolista ei ollut aikaisempaa

kiusaamishistoriaa Vain muutamassa yksittäistapauksessa kiusatun/kiusaajan rooli oli

vaihtunut koulusta korkeakouluun siirryttäessä(Pörhölä, 2011a)

Kiusatut syyllistävät itseään kiusaamisesta, etenkin kiusaamisen toistuessa

Vertaisyhteisöön kiinnittyminen vaikeutuu entisestään◦ Kiusatut oppineet ajattelumallin, että heissä on jotain vikaa

eikä heitä siksi hyväksytä vertaisten joukkoon◦ Kiusatut oppineet näkemään itsensä ulkopuolisina

vertaisryhmässä; kiusaajat uskovat, että heille kuuluu valta päättää toisten asemasta

◦ Kiusatut varovaisia tutustumaan, vetäytyvät ryhmässä; kiusaajat saavuttavat toivomansa aseman helpommin. (Pörhölä, 2009; 2016)

Hyvinvointiongelmat kertautuvat ja kasautuvat

Jatkumoiden seuraukset

Tiedon jakaminen kiusaamisesta ja sen seurauksista hyvinvointiin lisääntynyt yleisesti

Kiusaamiskokemusten kartoittaminen lisääntynyt opiskeluterveydenhuollossa

Kiusaamisen hyvinvointikytkeymien tunnistaminen parantunut?

Seuraava haaste: kiusaamisen jatkumoiden katkaisu ja siirtymävaiheiden tukeminen

Kiusaamistaustaisen opiskelijan valmentaminen uuteen opiskelukontekstiin

Yhteistyö koulutusasteiden välillä opiskelijan asioissa

Haasteita opiskeluterveydenhoitoon

Kirjallisuus Bauman, S., & Newman, M. L. (2013). Testing assumptions about cyberbullying: Perceived distress associated with acts of conventional and cyber bullying. Psychology of Violence, 3,

27–38. Chapell, M. S., Hasselman, S. L., Kitchin, T., Lomon, S. N., MacIver, K. W. & Sarullo, P. L. (2006). Bullying in elementary school, high school, and college, Adolescence, 41, 633−648 Curwen, T., McNichol, J. S. & Sharpe, G. W. (2011). The progression of bullying from elementary school to university. International Journal of Humanities and Social Science, 1(13):

47–54. Due, P., Holstein, B. E., Lynch, J., Diderichsen, F., Gabhain, S. N., Scheidt, P., . . . the Health Behaviour in School-Aged Children Bullying Working Group (2005). Bullying and

symptoms among school-aged children: International comparative cross-sectional study in 28 countries. European Journal of Public Health, 15(2), 128–132. Feldman, M. A., Ojanen, T., Gesten, E. L., Smith-Schrandt, H., Brannick, M., Totura, C. M. W., Alexander, L., Scanga, D., & Brown, K. (2014). The effects of middle school bullying and

victimization on adjustment through high school: Growth modeling of achievement, school attendance, and disciplinary trajectories. Psychology in the Schools, 51(10), 1046-1062. Gini, G., & Pozzoli, T. (2013). Bullied children and psychosomatic problems: A meta-analysis. Pediatrics, 132, 720–729. doi: 10.1542/peds.2013-0614 Juvonen, J., Nishina, A., & Graham, S. (2000). Peer harassment, psychological adjustment, and school functioning in early adolescence. Journal of Educational Psychology, 92,

349−359. Juvonen, J., Wang, Y., & Espinoza, G. (2011). Bullying experiences and compromised academic performance across middle school grades. The Journal of Early Adolescence, 31(1),

152−173. Nansel, T. R., Craig, W., Overpeck, M. D., Saluja, G., Ruan, W. J., & the HBSC Bullying Analyses Working Group (2004). Cross-national consistency in the relationship between

bullying behaviors and psychosocial adjustment. Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine, 158(8), 730–736. doi:10.1001/archpedi.158.8.730 Pörhölä, M. (2008). Koulukiusaaminen nuoren hyvinvointia uhkaavana tekijänä. Miten käy kiusatun ja kiusaajan vertaissuhteille? In M. Autio, K. Eräranta, & S. Myllyniemi (Eds.),

Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja 2008 (pp. 94−104). Helsinki, Finland: Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta & Stakes. Pörhölä, M. (2009a). Kiusaamiskokemukset yhteisöön kiinnittymisen esteenä. In T. Valkonen, P. Isotalus, M. Siitonen, & M. Valo (Eds.), Prologi, Puheviestinnän vuosikirja 2009 (pp.

84-89). Jyväskylä: Prologos ry. Pörhölä, M. (2009b). Psychosocial well-being of victimized students. In T. A. Kinney & M. Pörhölä (Eds.), Anti and Pro-Social Communication: Theories, Methods, and Applications

(pp. 83-93). New York: Peter Lang. Pörhölä, M. (2011a). Kiusaaminen opiskeluyhteisössä. In K. Kunttu, A. Komulainen, K. Makkonen & P. Pynnönen, (Eds.), Opiskeluterveys (pp. 166–168). Helsinki: Duodecim. Pörhölä, M. (2011b). Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoressa aikuisiässä. In Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., & Pynnönen, P. (Eds.), Opiskeluterveys (pp.

46-48). Helsinki: Duodecim. Pörhölä, M. (2016). Do the roles of bully and victim remain stable from school to university? Theoretical considerations. In H. Cowie & C. A. Myers (Eds.), Bullying amongst university

students (pp. 46 - 62). Abingdon: Routledge. Pörhölä, M., Cvancara, K., Kaal, E., Kunttu, K., Tampere, K. & Torres, B. (June, 2015). Bullying among university students in four countries: Associations with health and well-being.

Paper presented at EUSUHM conference, Tallinn. Pörhölä, M., Cvancara, K., Kaal, E., Tampere, K., & Torres, B. (2016). Cross-cultural comparisons of bullying among university students: perspectives from Argentina, Estonia, Finland

and the United States. In H. Cowie & C. A. Myers (Eds.), Bullying amongst university students (pp. 172–190). Abingdon: Routledge. Reijntjes A., Kamphuis, J. H., Prinzie, P., & Telch, M. J. (2010). Peer victimization and internalizing problems in children: A meta-analysis of longitudinal studies. Child Abuse &

Neglect, 34(4), 244–252. Saarinen, P. (2016). Korkeakoulukiusaamisen yhteys opiskelijan opiskelukykyyn ja opintomenestykseen. Puheviestinnän maisterintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Sourander, A., Jensen, P., Rönning, J. A., Niemelä, S., Helenius, H., Sillanmäki, L., . . . Almqvist, F. (2007). What is the early adulthood outcome of boys who bully or are bullied in

childhood? The Finnish “From a boy to a man” study. Pediatrics, 120(2), 397−404. Storch, E. A., Brassard, M. R., & Masia-Warner, C. L. (2003). The relationship of peer victimization to social anxiety and loneliness in adolescence. Child Study Journal, 33, 1–18. Storch, E. A., & Masia-Warner, C. L. (2004). The relationship of peer victimization to social anxiety and loneliness in adolescent females. Journal of Adolescence, 27, 351–362. Strøm, I. F., Thoresen, S., Wentzel-Larsen, T., & Dyb, G. (2013). Violence, bullying and academic achievement: A study of 15-year-old adolescents and their school environment. Child

Abuse & Neglect. Retrieved from http://dx.doi.org/10.1016/j.chiabu.2012.10.010 Turner, M. G., Exum, M. L., Brame, R., & Holt, T. J. (2013). Bullying victimization and adolescent mental health: General and typological effects across sex. Journal of Criminal Justice,

41(1), 53−59.