1

KIRKON KOULUTUSKESKU Liite 3

VUOSIKERTOMUS 2014

1 TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 2015

Kirkon koulutuskeskus (KK) palvelee seurakuntia järjestämällä ja koordinoimalla henkilöstökoulutusta sekä osallistumalla kirkon alan koulutuksen kehittämiseen.

Vuonna 2015 Kirkon koulutuskeskus tunnetaan korkeatasoisena koulutus- ja kehittämisyksikkönä, joka on luova ja innostava yhteisö vastaa seurakuntien ja niiden työntekijöiden koulutustarpeisiin vahvistaa henkilöstön ammatillista osaamista ja identiteettiä sekä hengellistä elämää vaikuttaa kirkon työhön johtaviin koulutuksiin työelämän näkökulmasta tekee verkostoyhteistyötä toteuttaa tehtäväänsä riittävillä resursseilla.

ArvioToimintavuoden aikana Kirkon koulutuskeskuksessa valmisteltiin dokumenttia koulutusajattelusta. Sitä hyödynnettiin vuoden 2015 toimintasuunnitelman valmistelussa ja sen perusteella laadittiin visio vuodelle 2020.

2 KIRKON KOULUTUSKESKUKSEN PYSYVÄT TEHTÄVÄT

Kirkon koulutuskeskuksen toiminnan perusta on osaava ja alojensa erityisasiantuntijoista koostuva työntekijäjoukko. Koulutuskeskuksen tehtävät voidaan jakaa viiteen kokonaisuuteen, joista kolme ensimmäistä ovat keskeisimmät.

1. Kirkon koulutuskeskus on koulutuksen ja henkilöstön kehittämisen asiantuntijayksikkö Kirkkohallituksessa. Koulutustoiminnan tavoitteena on tukea kirkon ja seurakuntien henkilöstön ammatillista osaamista ja sen kehittymistä vastaamaan kirkon työssä esille tuleviin haasteisiin. Koulutuskeskuksen koulutustoiminnan tehtäväalueita ovat nykyään: pastoraalitutkinnot raamattuteologia ja raamattutyö jumalanpalvelus kirkkomusiikki diakonia- ja yhteiskuntatyö kasvatus sielunhoito työnohjaus ja muu ohjaajakoulutus johtaminen, talous ja hallinto konsulttivalmennus.

2

Tehtäväalueiden koulutuksia kuvataan tarkemmin luvussa 4. Oman koulutustoimintansa ohella KK järjestää yhteistyössä muiden koulutuspalvelujen tuottajien kanssa koulutusta mm. seuraavilla tehtäväalueilla: bibliodraama viestintä kirkon kansainvälisen työn koulutus.

2. Kirkon henkilöstökoulutuksen koordinoijana Kirkon koulutuskeskus (1) vahvistaa jatkuvaa ja suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä seurakunnissa, (2) selvittää seurakuntien ja kirkon henkilöstön koulutustarpeita sekä arvioi saatujen tietojen perusteella koulutustarjontaa ja toteutuneita koulutuksia, (3) kehittää vastuullaan olevien koulutusten opetussuunnitelmia ja toteutusmalleja, (4) laatii yhteistyösopimuksia kouluttavien laitosten ja järjestöjen kanssa (JärKi- ja Kiko-sopimukset) sekä (5) toimittaa ja julkaisee vuosittain Kirkon henkilöstökoulutuskalenterin Sakastin Koulutus-osiossa (sakasti.evl.fi/koulutus). Tätä tehtävää toteutetaan kiinteässä yhteistyössä hiippakuntien ja seurakuntien, kouluttavien laitosten ja järjestöjen sekä Kirkkohallituksen eri osastojen ja yksiköiden kanssa.

3. Kirkon työhön kelpoistaviin tutkintoihin liittyvän koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan ja tutkintojen kehittämistyöhön osallistumisen tavoitteena on mahdollistaa ja ennakoida kirkon henkilöstön ammatillista osaamista ja työn tarpeita vastaava, laadukas, kattava ja taloudellinen koulutus osana yhteiskunnan koulutusjärjestelmää. Vaikuttamistoiminnan yhteistyöverkostoon kuuluvat valtion opetusviranomaiset ja kouluttavat laitokset. Vaikuttamistoimintaa kehitetään koulutuskeskuksen koordinoimana Kirkkohallituksen eri osastojen sekä yksiköiden kanssa. Vaikuttamistoimintaa tukevat Kirkon koulutuskeskuksen toimikunnan nimeämät koulutusalojen seurantaryhmät, piispainkokouksen nimeämät koulutustoimikunnat sekä koordinoivana ryhmänä Kirkkohallituksen Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR).

4. Kolmen edellisen päätehtävän ohella KK:n työntekijät ovat perinteisesti toimineet monissa kirkon erityistehtävissä asiantuntijoina, kehittäjinä ja konsultteina. Nämä tehtävät voivat olla seurakunnallisia, hiippakunnallisia tai kokonaiskirkollisia. Työntekijät toimivat usein Suomen ev.-lut. kirkon edustajina oman alansa kansallisissa (esimerkiksi OKM tai OPH) ja kansainvälisissä toimikunnissa tai työryhmissä.

5. Viides tehtäväalue on kokous- ja majoitustoiminta, joka muodostuu seuraavista osista: koulutuskeskuksen järjestämien kurssien majoitus KK:n kokoukset ja neuvottelupäivät KK:ssa ja muualla Kirkkohallituksen muiden yksiköiden kurssit tai kokoukset KK:ssa kirkollisten järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden järjestämät kokoukset ja koulutukset KK:ssa.Koulutuskeskuksen oma koulutustoiminta täyttää pääsääntöisesti majoitustilat tasaisesti vuoden mittaan lukuun ottamatta kesätaukoa. Mahdollisesti yli jääviä aikoja tarjotaan lähinnä Kirkkohallituksen muiden yksiköiden käyttöön.

ArvioKuvaus koulutuskeskuksen pysyvistä tehtävistä on edelleen relevantti, mutta vuoden 2015 toimintasuunnitelman valmistelussa se päivitettiin vastaamaan tehtävien nykyistä jäsennystä.

3 KESKEISET TEHTÄVÄT, KEHITYSHANKKEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET

Haasteet ja tarpeet Seurakunnat elävät merkittävässä toimintakulttuurin murroksessa, johon vaikuttavat mm. seurakuntien

muuttuvat rakenteet, supistuva talous, mikä edellyttää toimintojen karsimista sekä yhteiskunnan

3

toimintaympäristön muutokset. Nämä ilmiöt heijastuvat seurakuntien toimintaan eri tavoin ja edellyttävät, että kirkon henkilöstökoulutus antaa välineitä työskentelyyn jatkuvan muutoksen keskellä.

Kirkon koulutuskeskuksen yhtenä erityishaasteena on kannustaa seurakuntien johtoa investoimaan henkilöstön kehittämiseen. Kun henkilöstöä ei supistuvan talouden ehdoin toimittaessa voida lisätä, on entistä tärkeämpää tehdä strategisia linjauksia ja valintoja, osaamiskartoituksia ja henkilöstön kehittämissuunnitelmia, joiden avulla varmistetaan seurakuntien tulevassa toiminnassa tarvittava erityisosaaminen ja asiantuntemus. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan myös uusia asiantuntijoita.

Yhteiskunnan koulutusrakenteiden murros heijastuu myös kirkon työhön johtaviin tutkintoihin. Muutoksiin vaikuttaminen edellyttää aktiivista toimintaa, mikä vaikuttaa erityisesti Ammatillisen koulutuksen ryhmän työhön.

Koulutuskeskuksen on mahdollistettava myös omien työntekijöidensä ammatillisen osaamisen kehittyminen.

Kirkon koulutuskeskuksen keskeiset tehtävät ja kehityshankkeet 2014–2016: KK:n tarjoama henkilöstökoulutus

a. tukee sellaisen työkulttuurin rakentamista, jossa tavoitteet ja strategiset valinnat tehdään seurakunnan perustehtävän pohjalta,

b. tukee seurakuntien työtä jatkuvien muutosprosessien keskellä,c. vahvistaa osallistujia löytämään persoonallinen tapa elää kirkon perussanomasta ja rohkaisee sen

tulkitsemiseen. Koulutuskeskus tukee henkilöstön kehittämistä seurakunnissa. Koulutuskeskus huolehtii kirkon tarvitsemien erityisasiantuntijoiden riittävästä koulutuksesta

yhteistyössä Kirkkohallituksen muiden yksiköiden kanssa. Yhteiskunnan koulutusrakenteiden muutoksiin vaikuttaminen edellyttää erityisesti Ammatillisen

koulutuksen ryhmän aktiivista työskentelyä. Yhtenä vaikuttamistoiminnan keskeisenä tavoitteena on kirkon työntekijöiden peruskoulutuksen säilyminen osana yhteiskunnan koulutusjärjestelmää.

Lähivuosien tavoitteena on vahvistaa koulutuskeskuksen kouluttajien pedagogista osaamista sekä lisätä kansainvälistä vuorovaikutusta, jotta koulutustoiminnassa voidaan hyödyntää myös kansainvälisiä vaikutteita.

Keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014:1. KK tukee seurakuntien henkilöstöä toimintaympäristön ja toimintakulttuurin muutosprosesseissa

ottamalla ne huomioon koulutustoiminnassaan sekä järjestämällä näihin haasteisiin vastaavaa ajankohtaista valtakunnallista ja tarvittaessa myös paikallista koulutusta.

2. Koulutustoiminnan keskeisimpiä kehittämishankkeita ovat pastoraalikoulutuksen uudistuksen toteuttaminen piispainkokouksen päätösten pohjalta sekä johtamiskoulutuksen ja työyhteisöjen toimintaa tukevien koulutusten kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön sekä seurakuntarakenteiden muutosten tuomiin haasteisiin.

3. Käynnistetään hanke koulutustilojen kalusteiden ja tekniikan uudistamiseksi niin, että toimitilat vastaavat nykyajan pedagogisia vaatimuksia.

4. KK:n johtamassa Ammatillisen koulutuksen ryhmässä ja muissa koulutuksen seurantaryhmissä seurataan ja arvioidaan yhteiskunnan koulutuspolitiikkaa sekä kirkon työhön johtavien tutkintojen ja erikoistumis-, lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä sekä vaikutetaan kirkon kannalta tärkeiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitetta edistetään mm. käynnistämällä kirkon tehtäviin kelpoistavan koulutuksen laadullisen ennakoinnin hanke, jonka tukee myös määrällistä ennakointia.

Arvio1. Koulutustoiminta toteutui pääosin suunnitellulla tavalla. Seurakuntien henkilöstön kehittämiseen

suunnatut säästöt näkyivät vain vähän KK:n koulutuksissa, sillä osallistujamäärä säilyi viime vuosien tasolla ja vuoden 2015 koulutuksiin ilmoittautui vain hieman vähemmän osallistujia kuin aikaisemmin. Sen sijaan muiden kirkollisten kouluttajien toimintaan talouden kiristyminen vaikuttaa huomattavasti enemmän. Samasta kertoo myös lisääntyneet koulutusavustushakemukset. Osallistujapalaute on ollut erittäin positiivista ja kertoo siitä, että koulutustoiminta seurakuntien tarpeisiin. Toimintavuoden aikana valmistui dokumentti KK:n koulutusajattelusta, joka luo suuntaviivat toiminnan sisällölliseen kehittämiseen tulevina vuosina.

4

2. Pastoraalitutkinnon toteutussuunnitelma valmisteltiin yhteistyössä hiippakuntien kanssa ja se hyväksyttiin KK:n toimikunnassa toukokuussa 2014. Johtamiskoulutuksen ja konsulttikoulutuksen sisältöjä on edelleen kehitetty vastaamaan toimintaympäristön haasteita. Koulutuskeskus on osallistunut yhteistyössä Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa Työelämä 2020 –hankkeeseen.

3. Koulutustilojen uudistamishanke käynnistyi ja vuoden 2014 aikana uusittiin luentosalit vastaamaan nykyaikaisia pedagogisia vaatimuksia. Uudistuksesta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä ja hanketta tullaan jatkamaan vuonna 2015.

4. Koulutuspoliittinen vaikuttamistoiminta tehostui vuoden 2014 aikana. Ammatillisen koulutuksen ryhmän kokoonpano tiivistyi ja sen lisäksi rakennettiin Kirkkohallituksen koulutuspoliittinen foorumi kaikille niille, jotka osallistuvat koulutuspolittiiseen vaikuttamistoimintaan. Foorumin tavoitteena on lisätä yhteistä keskustelua ja kannanmuodostusta eri yksiköiden ja osastojen välille. AKR:n raportti valmistui keväällä 2014 ja ennakointityö käynnistettiin mm. koulutuksen seurantaryhmissä, seurakuntien työntekijöille suunnatuissa työpajoissa ja Kirkon koulutusfoorumissa. Hallituskauden loppuminen aiheutti säädösmuutosten ja niihin liittyneiden lausuntokierrosten tiivistymisen loppuvuodesta.

4 KOULUTUSTOIMINTA

4.1 Koulutustoiminnan yhteiset haasteet ja tavoitteet

Haasteet ja tarpeetKirkko elää henkisessä ja taloudellisessa rakennemuutoksessa, mikä koettelee monin tavoin kirkon palveluksessa olevien voimavaroja. Kirkon työntekijöitä haastetaan entistä voimakkaammin sekä opillisissa että eettisissä kysymyksissä. Näissä haasteissa monet työntekijät kokevat, että heidän luottamuksensa kirkon / seurakunnan perustehtävään on koetuksella. Kun kirkon henkilöstö työskentelee voimavaroja kuluttavissa olosuhteissa, on koulutus- ja kehittämistoiminnassa olennaista työntekijän ammatillisen osaamisen vahvistaminen, innostaminen kirkon työhön sekä rohkaistuminen avoimeen vuorovaikutukseen seurakuntalaisten kanssa. Merkittävän haasteen muodostaakin kirkon henkilöstön hengellisen työhyvinvoinnin tukeminen, jota Kirkon koulutuskeskus edistää yhteistyössä hiippakuntien kanssa.

TavoitteetKoulutustoiminnassaan Kirkon koulutuskeskus

1. vahvistaa osallistujia löytämään persoonallinen tapa elää kirkon perussanomasta ja rohkaisee sen tulkitsemiseen.

2. tukee sellaisen työkulttuurin rakentamista, jossa tuetaan seurakunnan perustehtävästä nousevien tavoitteiden ja valintojen tekemistä sekä työn tervettä rajaamista.

Tavoitteiden saavuttamista tukevat konkreettiset toimenpiteet esitetään kunkin tehtäväalueen yhteydessä.

ArvioKoulutustoiminnan yleistavoitteita on edistetty läpäisyperiaatteella. Osallistujilta saadun palautteen perusteella toiminta on vastannut tavoitetta.

Koulutustoiminnan tehtäväalueittaiset osanottajamäärät, koulutuspäivät ja opintopisteet on koottu toimintakertomuksen liitteisiin (liitteet 1-2).

5

4.2 Pastoraalitutkinnot ja muu pastoraalikoulutus

Haasteet ja tarpeetKirkon koulutuskeskuksen vastuulla on pastoraalitutkinnon opintokokonaisuudet 4-8. Tuomiokapitulit vastaavat opintokokonaisuuksista 1-3 sekä näytteistä. Vuonna 2012 papiksi vihittiin 90. Aikaisempina vuosina vihittäviä on ollut noin 104–145. Liki puolet papiksi vihityistä on alle 30-vuotiaita, ja vihityistä 20 %:lla on myös muu tutkinto.

Pastoraalitutkinnon suorittajien määrä kasvoi vuonna 2012 hieman edellisvuodesta (85 vuonna 2011) ollen 88. Osa papiksi vihityistä siirtyy järjestö- tai muihin erityistehtäviin, eivätkä he suorita pastoraalitutkintoa. Kirkon koulutuskeskus huolehtii yhdessä hiippakuntien kanssa myös ylemmän pastoraalitutkinnon edellyttämästä teologisesta ja johtamiskoulutuksesta.

Olennainen osa pastoraalikoulutusta on teologian opiskelijoiden ja maistereiden soveltuvuustutkimus, jonka seuranta on koulutuskeskuksen vastuulla. Soveltuvuustutkimukset suorittaa Psykologitiimi Päämäärä, jonka kanssa on tehty sopimus vuosille 2011–2013. Sopimukseen sisältyy optio vuodesta 2014. Optio on tarkoitus hyödyntää, joten vuonna 2014 tullaan kilpailuttamaan soveltuvuustutkimusten jatko vuosina 2015–2017. Pastoraalikoulutukseen liittyvien useiden kehittämisaloitteiden johdosta piispainkokous asetti työryhmän (pj. piispa Björn Vikström) tarkastelemaan pappien koulutuspolkua. Työryhmän erityisinä tehtävinä ovat mm. pappisviran kelpoisuuspäätöksen arvioiminen, ordinaatiokoulutuksen kehittäminen sekä pastoraalitutkinnon uudistaminen. Työryhmän esitys valmistui vuoden 2012 lopussa, mutta piispainkokous on pyytänyt työryhmää jatkamaan esityksen viimeistelyä. Päätökset pastoraalikoulutuksen kokonaisuudesta tehdään todennäköisesti vuoden 2013 aikana. Tämä merkitsee mm. pastoraalitutkinnon opetus- ja toteutussuunnitelmien uudistamista vuoden 2014 aikana. Keskeinen vastuu tästä tehtävästä tulee Kirkon koulutuskeskukselle yhteistyössä hiippakuntien kanssa.

Tavoitteet 1. Pastoraalitutkinto koetaan motivoivaksi ja se vahvistaa papiston ammatillista osaamista ja työelämän

tarpeita.2. Järjestettävien opintokokonaisuuksien määrä ja toteutustavat ovat tasapainoisessa suhteessa

kouluttajien työmäärään ja muihin käytettävissä oleviin resursseihin.3. Ylemmän pastoraalitutkinnon teologiset opintokokonaisuudet muodostuvat luontevaksi

kokonaisuudeksi.4. Teologian opiskelijoiden soveltuvuustutkimukset toteutetaan laadukkaasti yhdessä Psykologitiimi

Päämäärän kanssa.

Toimenpiteet1. Otetaan huomioon piispainkokouksen esitykset pastoraalikoulutuksen uudistamisesta.

Varustaudutaan toteuttamaan esitettyjä kehittämistehtäviä sekä valmistelemaan uudistetun pastoraalitutkinnon edellyttämät opetus- ja toteutussuunnitelmat yhteistyössä hiippakuntien kanssa.

2. Pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksia kehitetään jatkuvasti niin, että tutkinto koetaan motivoivaksi ja osallistujien ammatti-identiteettiä tukevaksi. Kehittämistyössä pyritään varmistamaan se, että A- ja B-vaihtoehtojen toteutustavat ovat tasapainossa keskenään.

3. Vuosittain toteutetaan yksi ylemmän pastoraalitutkinnon mukainen teologinen opintokokonaisuus (5 op, n. 25 opiskelijaa) ja samalla vahvistetaan mahdollisuuksia osallistua tutkinnon edellyttämiin erityiskoulutuksiin ja johtamiskoulutukseen.

4. KK:n vastuulla olevista pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksista järjestetään vuosittain kolme kurssia (yhteensä 15). Tavoitteena on, että muutama kurssi voitaisiin järjestää KK:n ulkopuolella.

5. Kehitetään teologian opiskelijoiden ja maistereiden soveltuvuustutkimusta osallistujilta ja tuomiokapituleilta saadun palautteen pohjalta. Soveltuvuustutkimus kilpailutetaan vuonna 2014 aikana.

6

Mahdolliset resurssitarpeet Sielunhoidon vastaava kouluttaja ei voi osallistua kolmen pastoraalikurssin vetämiseen. Tämän vuoksi

osasta sielunhoidon opintokokonaisuuksista vastaavat perheneuvonnan ja sairaalasielunhoidon kouluttajat. KK:n sielunhoidon kouluttaja vastaa muilta osin pastoraalikokonaisuudesta.

Verkkopedagogiikka tuo uusia mahdollisuuksia pastoraalitutkinnon B-vaihtoehtojen toteutukseen, mutta samalla se haastaa kouluttajien pedagogisen osaamisen ja edellyttää koulutusta.

Pastoraalitutkintoon ehdotetut uudet opintokokonaisuudet tulevat edellyttämään yhteistyöverkoston rakentamista muiden Kirkkohallituksen yksiköiden kanssa (KDS, KJY, KUO, KT).

Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Ylemmän pastoraalitutkinnon koulutusta kehitetään ja arvioidaan yhteistyössä hiippakuntadekaanien

kanssa.

Arvio1. Uuden pastoraalitutkinnon toteutussuunnitelma valmistui suunnitelman mukaisesti. 2. Pastoraalitutkinnon uudistumiseen valmistautuminen kasvatti jonkin verran lähijaksoille

osallistuneiden määrää, kun opintojen loppuvaiheissa olevat halusivat saada tutkintonsa valmiiksi vanhamuotoisena tai uuteen tutkintoon siirtyvät halusivat varmistaa, että valmiina olevat opintokokonaisuudet luetaan hyväksi myös uusimuotoisessa tutkinnossa. Erityisesti jälkimmäisestä syystä johtuen Raamattu, tunnustus ja julistus -opintokokonaisuudesta (osio 4) jouduttiin suuren kysynnän vuoksi järjestämään neljä lähijaksoa tavanomaisen kolmen asemesta.

Lähijaksojen suuri suosio myös taloudellisesti tiukentuvina aikoina kertoo siitä, että lähivaihtoehdon (A) mukainen suoritustapa koetaan motivoivana, mielekkäänä ja ammatillista kasvua tukevana. Tämä antaa myönteistä palautetta siitä, että Koulutuskeskuksen koulutusajattelu vastaa kentän tarpeita. Toisaalta se myös asettaa tulevaisuuden haasteen kehittää etävaihtoehtoja (B) niin, että myös ne muodostavat osallistujien kannalta mahdollisimman mielekkään kokonaisuuden. Tähän on kiinnitetty huomiota pastoraalitutkinnon uudistamisessa. Tavoitteessa järjestää jokin tai joitakin pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksia KK:n ulkopuolella ei onnistuttu.

3. Ylemmän pastoraalitutkinnon mukaiset opintokokonaisuudet toteutettiin suunnitellulla tavalla. Toimintavuoden aikana kiinnitettiin huomiota tarpeeseen päivittää ylempää pastoraalitutkintoa koskeva säädös erityisesti tutkintoon sisältyvien teologisten opintokokonaisuuksien osalta.

4. Teologian opiskelijoiden soveltuvuustutkimukset kilpailutettiin, ja tutkimuksen toteuttajana jatkaa Psykologitiimi Päämäärä Oy 2015–2017 (optio 2018). Tutkimuskokonaisuudessa on lisätty soveltuvuustutkimuksen tuloksen palauteprosessia (soveltuvuustutkimuksen tuloksen ja papin työn reflektiopäivät ja mahdollisuus psykologin tapaamiseen). Jatkossa reflektiopäivän toteutuksessa kiinnitetään huomiota opiskelijalähtöiseen ja dialogiseen toteutustapaan.

5. Pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksien (A- ja B-vaihtoehdot) suoritusten määrät ja Ylemmän pastoraalitutkinnon teologisten opintokokonaisuuksien osanottajat on koottu toimintasuunnitelman lopussa oleviin liitteisiin (liitteet 3-4).

4.3 Jumalanpalveluskoulutus

Haasteet ja tarpeet Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän sektorin henkilöresurssit ovat haasteisiin nähden erittäin

pienet. Kun hiippakuntien jumalanpalvelusvastaavatkin ovat suurelta osin joko sivutoimisia hiippakuntakanttoreita tai jumalanpalveluselämän tehtävät on niputettu hiippakuntasihteereiden tehtäväkenttään mm. ympäristökysymysten kanssa, on kirkkomme jumalanpalveluselämän kehittäminen aivan liian pienin resurssein varustettu. Kyseessä on kuitenkin kirkon ja seurakuntien elämän ydin. Tutkimusten mukaan seurakuntien odotukset varsinkin paikallistasolla annettavasta jumalanpalveluselämän koulutuksesta ovat korkealla. Olisi vakavasti ryhdyttävä pohtimaan jumalanpalveluselämän ja -koulutuksen tehtävien uudelleen järjestelyä Kirkkohallituksessa ja hiippakunnissa.

7

Jumalanpalveluselämän kysymyksiä on koulutuksessa lähestyttävä sekä teologisesta että käytännöllisestä näkökulmasta. Syventyminen jumalanpalveluksen teologiaan ja messuun antaa valmiuksia soveltaa opittua myös muihin jumalanpalveluksiin.

Vuonna 2009 päivitetty Jumalanpalveluksen opas edellyttää seurakuntien ehtoolliskäytäntöjen tarkistamista niin, että kirkkomme ehtoollisteologia ja -käytäntö ovat sopusoinnussa keskenään. Aiheen käsittely on edelleen koulutuksellinen haaste.

Jumalanpalveluselämä edellyttää teologisten valmiuksien lisäksi myös ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Tämä tavoitealue pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon.

Jumalanpalveluskoulutuksiin hakeutuvat pohtivat yhä useammin seurakuntalaisten osallisuuden parantamisen mahdollisuuksia messussa. Ns. Helgeandin mallin hyödyntäminen koulutuksissa vastaa tähän haasteeseen.

Jumalanpalveluskoulutusta on ollut tarjolla lähinnä papeille ja kanttoreille. Viime vuosina on kehitetty myös lapsityöhön soveltuvaa jumalanpalveluskoulutusta (SLK ja Seurakuntaopisto). Diakonian ja nuorisotyön viranhaltijoiden integroiminen jumalanpalveluskoulutuksiin on koulutuskentän lähivuosien haaste.

Tavoitteet1. Jumalanpalveluskoulutuksen verkostoitumista ja koordinointia kehitetään niin, että nykyistä

useammat toimijat ottavat vastuuta jumalanpalveluselämän koulutuksen osa-alueista. Jumalanpalveluskoulutuksen asiantuntijaseminaari pureutuu tähän haasteeseen.

2. Syvemmälle messuun -kurssi, Saarnakurssi ja Kirkollisten toimitusten kurssi muodostavat jatkossakin KK:n jumalanpalveluskoulutuksen rungon. Muusta jumalanpalveluselämän koulutuksesta sovitaan yhteistyökumppaneiden kanssa.

Toimenpiteet1. Jumalanpalveluselämän koulutuskokonaisuus rakennetaan entistä selkeämmin moduulipohjaiseksi.

Moduulit ovat opintopistemääriltään viidellä jaollisia. Jumalanpalveluselämän erityiskoulutus (45 op) supistetaan 40 opintopisteeseen, koska osa opintokokonaisuuksistakin pienenee opintopistemäärältään.

2. Syksyllä 2014 alkaa uusi Syvemmälle messuun -kurssi (15 op). Kurssi toteutetaan yhdessä KJY:n kanssa, mikäli KJY:n työntekijäresurssit sen mahdollistavat.

3. Vuoden 2013 Syvemmälle messuun -kurssi jatkuu kahdella lähijaksolla, joista toinen on retriitti Kuortaneen Haapaniemessä.

4. Uusi Kirkollisten toimitusten kurssi (10 op) alkaa keväällä 2014 ja sen kolmesta lähijaksosta kaksi toteutetaan vuonna 2014.

5. Uudenlainen saarnakurssi (10 op) alkaa keväällä 2014. Koulutuksen kolmesta lähijaksosta kaksi toteutetaan vuoden 2014 aikana.

6. Jumalanpalvelus mediassa -koulutus järjestetään yhteistoiminnassa KT:n ja KJY:n kanssa syksyllä 2014. Kurssi on suunnattu seurakunnille, joista lähetetään radio- ja TV-jumalanpalveluksia. Vuoden 2013 kurssin palautepäivä on keväällä 2014.

7. Uutena koulutuksena toteutetaan vuonna 2014 ensimmäistä kertaa moniammatillinen Messu ykköseksi kurssi (5 op), joka keskittyy osallisuuden tematiikkaan ja Tiellä, på veg -hankkeesta esiin nousseisiin haasteisiin.

Mahdolliset resurssitarpeet Alan kirjallisuuden hankkiminen KK:n kirjastoon. Kiinteä dataprojektori Agricolan kappeliin.

Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Jumalanpalveluskoulutuksen koordinointia kehitetään. Jumalanpalveluskoulutusta koordinoidaan ja

arvioidaan Jumalanpalveluskoulutuksen vuotuisessa asiantuntijaseminaarissa tammikuussa. Kokoukseen osallistuvat toiminnallisen osaston jumalanpalvelustiimin (KK, KJY) lisäksi hiippakuntien jumalanpalveluskoulutuksesta vastuussa olevat hiippakuntasihteerit sekä yliopistojen soveltavista harjoituksista vastaavat lehtorit.

Yhteydenpitoa kirkon työntekijöiden peruskoulutusta antaviin oppilaitoksiin vahvistetaan.

8

Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan 110.

Arvio1. Kaikki suunnitellut koulutukset ovat toteutuneet. Koulutuksista saadun palautteen perusteella ne on

koettu innostaviksi ja seurakuntatyön kannalta hyödylliseksi. Pilottihankkeena toteutetusta Messu ykköseksi -koulutuksesta saadut hyvät kokemukset rohkaisevat lisäämään moniammatillisten jumalanpalveluskoulutusten tarjontaa. Pappien, kanttoreiden, diakonien, nuorisonohjaajien ja lastenohjaajien yhteiset messukoulutukset pitää markkinoida siten, että syntyy oivallus yhdessä tekemisen tärkeydestä.

2. Eri-ikäisten seurakuntalaisten osallistaminen messun suunnitteluun ja toteuttamiseen on osoittautunut koulutuksissa ajankohtaisimmaksi teemaksi. Ns. Helgeandin malli erilaisine sovelluksineen on toiminut hyvänä lähtökohtana ja innostanut mm. lasten osallistamiseen.

3. Jumalanpalveluselämän erityiskoulutuksen (JEK) uudeksi opintopistemääräksi on vahvistettu 35 (ennen 45 op).

4. Hiippakunnat ovat muuttamassa toimintakulttuuriaan ja vähentävät järjestämiään koulutuksiaan. KK ja järjestöt eivät pysty täyttämään syntynyttä koulutusvajetta. On kehitettävä järjestelmä, jonka avulla pystytään tarjoamaan alueellista jumalanpalveluskoulutusta. KK:ssa toteutettu konsulttivalmennus voisi olla yksi ratkaisu paikallisen jumalanpalveluskoulutuksen kysyntään.

5. Yhteydenpitoa kirkon työntekijöitä kouluttaviin laitoksiin ei ole pystytty kehittämään kertomusvuonna.

4.4 Kirkkomusiikin koulutus

Haasteet ja tarpeet jumalanpalveluselämän monipuolistuminen ja musiikkikulttuurien moninaisuus haastavat

täydennyskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta seurakuntarakenteen muutokset ja vähenevät toimintaresurssit seurakuntatyössä vaikuttavat

kanttorien mahdollisuuksiin päästä täydennyskoulutukseen jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät helmikuussa 2014 vaikuttavat kanttorien mahdollisuuksiin

hakeutua täydennyskoulutukseen käynnistetään ja toteutetaan uuden kirkkomusiikin kouluttajan viranhakuprosessi

Tavoitteet1. Jumalanpalveluselämän ja –musiikin monipuolistumisen haasteet otetaan huomioon

täydennyskoulutuksessa.2. Seurataan peruskoulutusta antavien oppilaitosten uudistettujen opintosuunnitelmien vaikutusta

kanttorin käytännön työn osaamiseen ja tehdään täydennyskoulutuksen sisältöihin tarvittavat muutokset.

3. Kanttorien täydennyskoulutus –mietinnön mukainen koulutustarjonta käynnistyy vuoden 2014 aikana ja muiden toimenpide-ehdotuksien toteuttaminen jatkuu vuoden 2014 aikana.

4. Parannetaan kanttorien mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutukseen tehostamalla kohdennettua markkinointia.

Toimenpiteet 1. Järjestetään uusimuotoisen cantor-koulutuksen pohjalta Cantor I (4 op) ja Cantor II (4 op) –kurssit,

jotka ovat tarkoitettu ensisijaisesti virkauran alussa oleville tai pitkään kanttorin työstä pois olleille.2. Järjestetään Urkujensoiton ja urkujen liturgisen käytön kurssi (1+5 op). Opetus tapahtuu Järvenpään

ja Keravan kirkoissa sekä Agricolan kappelissa. Harjoittelumahdollisuuksia hankitaan tarvittaessa myös Tuusulan seurakunnan toimipisteistä. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden yksilöllisen opintokokonaisuuden rakentamiseen. Painopiste voi olla joko urkujensoitossa, säestämisessä tai improvisoinnissa. Erityisenä pohdittavana näkökulmana on urkujen käyttö virsien säestyssoittimena. Kurssille osallistuvat voivat halutessaan osallistua erilliselle orientaatiojaksolle.

9

3. Järjestetään yhteistyössä SLK:n kanssa Musiikki kasvatuksessa –moduuliin (15 op) kuuluva Seurakuntien lapsikuorotoiminnan peruskurssi (4 op).

4. Kirkkomusiikin kouluttaja osallistuu kouluttajana Radiojumalanpalveluskursseille ja palautepäiviin, Syvemmälle messuun –kurssikokonaisuuteen (3 lähijaksoa) sekä teologien ja kanttorien harjoittelunohjaajakoulutukseen.

5. Järjestetään yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa peruskoulutukseen kuuluvien teologisten aineiden opetukseen liittyvä kesäkurssi. Opetuksesta vastaa Sibelius-Akatemia, majoituksesta, ruokailusta ja käytännön järjestelyistä Kirkon koulutuskeskus.

6. Järjestetään tuomiokirkkoseurakuntien kanttoreille tarkoitettu asiantuntijaseminaari. Tuomiokirkoissa järjestetään erityistapahtumia, mm. tuomiokapitulien järjestämiä tilaisuuksia sekä muutakin erityistoimintaa. Seminaariin osallistuvat osan aikaa myös hiippakuntakanttorit/-sihteerit.

7. Järjestetään Kirkkomusiikin koulutusforum, johon kutsutaan KJY:n, peruskoulutusta antavien oppilaitosten ja kanttoreille täydennyskoulutusta järjestävien järjestöjen edustajat sekä hiippakuntakanttorit. Forumissa käsitellään ajankohtaisia koulutukseen ja kirkkomusiikkiin liittyviä kysymyksiä sekä koordinoidaan em. tahojen järjestämää täydennyskoulutusta.

8. Liturgisen musiikin opettajien asiantuntijaseminaari järjestetään vuonna 2014 Pietarsaaressa (Novia AMK)

Mahdolliset resurssitarpeet koulutustarpeiden laajentuessa (esimerkiksi kasvatus ja musiikkityylit) kasvaa myös erityisosaajien

tarve (vierailevia opettajia) kirkkomusiikin kouluttajan vaihdoksesta johtuen tarvitaan resursseja ylimenokauden tehtävien

hoitamiseen

Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät jatketaan yhteistyötä KJY:n ja peruskoulutusta antavien oppilaitoksien kanssa KaHeKe (kanttorien henkilöstökoulutuksen kehittämistyöryhmä) arvioi kriittisesti järjestettyä

täydennyskoulutusta, hankkii palautetta kursseille osallistuneilta sekä pohtii kurssisisältöihin ajankohtaisia täydennyskoulutustarpeita. KaHeKe:een osallistuvat hiippakuntakanttorit, KJY, SLK ja KK (pj)

Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan 115.

Arvio1. Hiippakuntien muuttunut rooli koulutusten järjestämisessä heijastuu erityisen vahvasti kanttorien

täydennyskoulutukseen, sillä hiippakunnat ovat perinteisesti tarjonneet lyhytkestoista ”täsmäkoulutusta”, ja se on tavoittanut melko hyvin alueensa kanttoreita. Jatkossa on arvioitava uudelleen kanttoreille suunnatun henkilöstökoulutuksen sisältöä sekä toteutustapoja. KK ei pysty kaikilta osin täyttämään syntynyttä vajetta, joten on kehitettävä uusia rakenteita vastaamaan koulutustarpeeseen.

2. Kanttorien hakeutuminen kirkkomusiikin koulutuksiin ei ole järin aktiivista. Koulutuksista saatu palaute on kuitenkin positiivista, mutta tieto ei leviä kanttorikunnassa. Ilmeisesti hyviä ja osuvia sisältöjä ei ole osattu riittävästi avata koulutuskalenterissa konkreettisen osaamisen ja ”hyödyn” näkökulmasta. On myös kiinnitettävä erityistä huomiota koulutusten markkinointiin sekä myös koulutusten tavoitteiden ja sisältökuvausten konkretisointiin. Tehokkain rekrytointikanava on kanttorien tapaaminen, koulutusten esittely ja niistä keskustelu.

3. Suunnitellut koulutukset ovat toteutuneet.

4.5 Raamattuteologinen ja raamattutyön koulutus

Haasteet ja tarpeet

10

Keskeisenä teologis-pedagogisena haasteena on koulutukseen osallistuvien tukeminen kehittämään jatkuvassa prosessissa omaa raamattuteologiaa, jossa nivoutuvat yhteisölliset ja yksilölliset ulottuvuudet.

Riittävä dynaamisuus ja väljyys koulutusohjelmissa, niin että prosessit antavat tilaa monipuoliselle keskustelulle kulloinkin ajankohtaisista ja osallistujille erityisen relevanteista raamattuteologisista teemoista.

Alan seuranta kotimaassa ja kansainvälisesti sekä verkostojen jatkuva ylläpitäminen ja kehittäminen. Raamattuteologian ja homiletiikan prosessointi saarnakoulutuksen kehittämisessä. Raamattuteologian ja sielunhoidon yhteenkuuluvuuden soveltaminen koulutuksessa, joka syventää

ammattitaitoa kohdata elämänkaaren kehityskriisejä ja -haasteita.

Tavoitteet 1. Uudistaa ja käynnistää uusimuotoinen saarnakoulutuksen 10 op:n kokonaisuus.2. Kehittää ja käynnistää raamattuteologian ja sielunhoidon yhteinen 12 op:n pilottikoulutus Sielu ja

Sana.3. Hyödyntää sähköistä Apaja-oppimisverkkoa monipuolisesti raamattuteologisissa koulutuksissa sekä

raamattuteologisena karttuvana aineistopankkina.4. Seurata jatkuvasti raamattuteologian (kirjallisuus, lehdistö, verkkoaineistot, tapahtumat,

koulutustarjonta, ajankohtaiset haasteet) ja alan koulutuksen kehittämistä ottaen huomioon kurssilaisten ja heidän työyhteisöjensä tarpeet.

5. Työstää erityiskoulutusten sekä muiden koulutusten raamattuosioiden tausta-aineistoja (raamattuteologinen erityiskoulutus, saarnakoulutus, jumalanpalveluskoulutukset, sielunhoidon koulutukset, kirkkomusiikin koulutukset, Kirjo-koulutukset).

6. Ylläpitää ja kehittää raamattuteologista asiantuntijaverkostoa kotimaassa ja kansainvälisesti.

Toimenpiteet1. Raamattuteologinen erityiskoulutus 2012–2014 (20 op) saadaan päätökseen. Vuonna 2014

koulutukseen sisältyy neljän päivän lähijakso, jossa vierailee eksegetiikan ja hermeneutiikan erityisasiantuntijoita, sekä syksyllä opintomatka muinaisen Vähän-Aasian raamattuteologisiin maisemiin (Istanbul ja Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa). Koulutus päättyy syksyllä kaksipäiväiseen päätösseminaariin.

2. Uusi, aiempaa tiiviimpi saarnakoulutus 2014–2015 (10 op) käynnistyy. Tavoitteena on lähestyä saarnaa monipuolisesti ottaen huomion näkökulmia raamattuteologiasta liturgiikkaan ja klassisesta retoriikasta moderniin viestintään ja ilmaisutaitoon. Koulutukseen sisältyy kolme lähijaksoa sekä etäopiskelujaksojen työpajatyöskentelyt. Aiemmasta saarnakoulutuksen toteutuksesta poiketen vastuukouluttajia on vain yksi (raamattuteologian kouluttaja); sen lisäksi koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu lukuisia vierailevia kouluttajia, mm. teatterialan sekä puhe- ja kirjallisen viestinnän ammattilaisia.

3. Uutena pilottikoulutuksena käynnistyy raamattuteologian ja sielunhoidon yhteinen syventävä koulutus Sielu ja Sana 2014–2015 (12 op). Koulutuksessa työstetään ihmiskuvaan liittyviä kysymyksiä käyttämällä luovia, toiminnallisia, prosessoivia ja poikkitieteellisiä menetelmiä. Vastuukouluttajina toimivat sielunhoidon ja raamattuteologian kouluttajat.

4. Raamattuteologinen työskentely kuuluu myös osana vuoden 2014 jumalanpalveluselämän ja kirkkomusiikin koulutuksiin.

5. Järjestetään vuosittainen raamattuteologinen asiantuntijaseminaari.

Mahdolliset resurssitarpeet Kirjastoresurssien päivittäminen KK:n kirjastoon. Raamattuteologisten ohjelmistojen ajantasaistavat päivitykset.

Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Raamattuteologisen koulutuksen kehittämiseen osallistuvat myös muut alan kouluttavat

organisaatiot, kuten esimerkiksi teologiset tiedekunnat.

11

Raamattuteologian alalla jatketaan myös muille kuin teologeille suunnatun raamattuteologisen koulutuksen koordinointia, käyttämällä apuverkostona mm. raamattuteologisen asiantuntijaseminaarin jäseniä ja hyödyntämällä Apaja-ympäristöä.

Konsultaatiotarpeita nousee esiin erityisesti KJY:n välityksellä, mm. kirkkovuoteen liittyvät aineistotarpeet.

Seurakuntaopiston ja Kirkon koulutuskeskuksen välillä 2006 tehdyn sopimuksen mukaan bibliodraaman perus- ja ohjaajakurssin suunnittelusta ja toteutuksesta kantaa vastuun Seurakuntaopisto, koordinaatiosta koulutuskeskus. Vuonna 2014 jatkuu edellisvuonna alkanut bibliodraaman ohjaajakoulutus (20 op), ja syksyllä alkaa uusi bibliodraaman peruskoulutus (15 op).

Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan 80.

Arvio1. Raamattuteologinen koulutus toteutui suunnitelman mukaisesti. Pitkä raamattuteologinen koulutus

on saanut myönteistä palautetta erityisesti avoimesta koulutusajattelusta, prosessiluonteisuudesta sekä siitä, että kurssikirjoitusten on mahdollista liittyä tiiviisti itse kunkin oman työkentän tarpeisiin ja samalla oman erityiskiinnostuksen kohteisiin. Opintomatka Vähän-Aasian raamattuteologisiin maisemiin koettiin monin tavoin antoisaksi. Matka toteutettiin mahdollisimman edullisin kustannuksin. Siitä huolimatta jokunen joutui jäämään pois kustannussyistä, kun suhteessa matka-avustuksiin eri työnantajien käytännöt vaihtelevat suuresti.

2. Saarnakoulutusta toteutettiin yhdessä ulkopuolisen työparin kanssa, ja vierailijoina oli mm. teatterialan ammattilaisia. Osallistujien ilmaisemien oppimistarpeiden perusteella painopistettä oli siirretty aiempaa vahvemmin ilmaisutaidon suuntaan, samalla integroiden kokonaisuuteen laajasti homiletiikan eri osa-alueita ja mm. impulsseja Braunschweigissa järjestetystä saarnasymposiumista, johon raamattuteologian kouluttaja osallistui lokakuussa. Hän vieraili kouluttamassa myös Kuopion tuomiorovastikunnan järjestämässä saarnakoulutuksessa, joka oli koko rovastikunnan papistolle määrätty virkatehtävä.

3. Sielu ja Sana -pilotti käynnistyi Heponiemessä, ja ensimmäiset kokemukset raamattuteologian ja sielunhoidon yhteisestä koulutuksesta ovat olleet rohkaisevia.

4. Bibliodraaman ohjaajakoulutus (20 op) päättyi ja uusi peruskoulutus (15 op) alkoi, molemmissa ryhmissä oli 10 opiskelijaa.

4.6 Kristillisen kasvatuksen koulutus

Haasteet ja tarpeet Kasvatuksen tehtäväalueen henkilöstökoulutuksia suunnitellaan vuosittain noin 150, näistä

Kirkkohallituksen vastuulla on noin 10. Neuvotteluissa muiden koulutusten järjestäjien kanssa tavoitteena on päällekkäisyyksien karsiminen sekä yhteistyökoulutusten ja alueellisten tilauskoulutusten määrällinen lisääminen.

Kasvatuksen erityiskoulutusta on toteutettu nykymuotoisena viiden vuoden ajan. Sen rakenne ja sisällöt edellyttävät jatkuvaa arviointia ja yksittäisten moduulien nimien, rakenteiden ja sisältöjen päivittämistä sekä vapaavalintaisten moduulien tarjottimen monipuolistamista muiden erityiskoulutusten soveltuvilla moduuleilla.

Erityiskoulutukseen hakeutuu runsaasti alle 10 vuotta työssä olleita. Erityiskoulutuksen kehittäjäkoulutuksen luonne ei välttämättä ole paras siihen työuran vaiheeseen. Siksi tulee kehittää riittävä määrä täydentävää ja syventävää koulutusta, joissa voi vahvistaa ja laajentaa ammatillista ydinosaamistaan.

Tavoitteet 1. Keväällä 2014 jatketaan vuonna 2013 alkanutta kasvatuksen erityiskoulutuksen moduulien arviointia

ja niiden kehittämistä, karsimista sekä uusien moduulien suunnittelua palautteen sekä koulutustarpeen pohjalta. Varmistetaan neuvotteluin moduulien riittävä tarjonta vuodelle 2015.

12

2. Käydään tammikuussa 2014 kouluttavien laitosten ja järjestöjen kanssa keskustelukierros kasvatuksen syventävien sekä täydentävien henkilöstökoulutusten määrällisestä ja laadullisesta koulutustarjonnasta vuoden 2013 toteutumatietojen pohjalta.

13

Toimenpiteet1. Arvioidaan ja kehitetään kasvatuksen erityiskoulutuksen yhteisiä ja valinnaisia moduuleja sekä

käynnistetään uusia erityisosaamisen moduuleja. 2. Arvioidaan yhteistyöneuvotteluin yhdessä koulutusorganisaatioiden ja Kasvatus ja perheasiat –

yksikön työalasihteereiden kanssa kasvatuksen henkilöstökoulutustarjontaa ja hyödyntäen koulutusten toteumatietoja.

Mahdolliset resurssitarpeet KK:n ja KKP:n yhteistyössä toteuttamissa moduuleissa käytetään 3-4 ulkopuolista kouluttajaa.

Ulkopuolisia kouluttajia (kasvatuksen erityiskoulutuksen moduulit, pastoraalikurssit) hyödynnetään myös silloin, kun vastuukouluttajan työpanosta tarvitaan koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössä.

Kasvatuksen koulutuksen koulutuspoliittinen vaikuttamistoiminta sekä Kirkkohallituksen koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan koordinointi sekä kirkon koulutustarpeen laadullinen ja määrällinen ennakointi lisäävät asiantuntijan työresurssin tarvetta.

Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Kirkon nuorisotyön ja kirkon varhaiskasvatuksen koulutuksen seurantaryhmät seuraavat ammatillista

peruskoulututusta ja kehittävät kasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutusta.

Arvio1. Kasvatuksen alan työntekijöiden osallistuminen koulutuksiin on viimeisten kolmen vuoden aikana

kasvanut, vaikka kasvatuksen tehtäväalan kokonaiskirkon koulutusten määrä on vakiintunut viime vuosina noin 100 koulutukseen. Sen lisäksi ovat hiippakuntien tarjoamat kasvatuksen alan koulutukset, joiden määrä on viime vuosina pienentynyt.

2. Koulutustarjonnassa olevien erityiskoulutusten moduulien määrä on lisääntynyt ja niihin osallistuu aiempiin vuosiin verrattuna paljon nuorisotyönohjaajia sekä lastenohjaajia. Kasvatuksen erityiskoulutusten vapaavalintaisten moduulien valikkoa laajennettiin.

3. Syventäviä koulutuksia ei toteutettu juuri lainkaan, ilmeisesti erityiskoulutuksen moduulien määrän lisääntymisen vuoksi.

4. Kasvatuksen koulutusalan tarjonnassa oli edelleen eniten osaamista päivittäviä ja ajankohtaiskoulutuksia sekä täydentäviä koulutuksia. Tähän on vaikuttanut mm se, että osa kasvatuksen alan neuvottelupäivistä on muuntunut lyhytkestoisiksi koulutuksiksi.

5. Jatkossa eri erityiskoulutusten moduulien arviointi ja koordinointi päällekkäisyyksien välttämiseksi edellyttää yhteistyön jatkamista moduulien vastuuhenkilöiden kanssa.

6. Koulutusalan osanottajamäärä Kirkon koulutuskeskuksessa yhteistyössä KKP:n kanssa toteutuneissa moduuleissa oli 94. Eri koulutuksen toteuttajien järjestämiin kasvatusalan koulutuksiin osallistuu noin 500–600 kasvatuksen työntekijää (arviotieto, koska kaikkien koulutusten tuottajien toteumatietoja ei ole vielä käytössä).

4.7. Diakonia- ja yhteiskuntatyön koulutus

Haasteet ja tarpeet Diakonian erityiskoulutus on suunniteltu kokeneille työntekijöille vahvistamaan heidän osaamistaan

diakonian kehittäjinä. Erityiskoulutukseen hakeutuu aivan työuran alkuvaiheessa olevia työntekijöitä, joille sopivimpana vaihtoehtona olisi täydentävä tai syventävä koulutus. Diakonia- ja yhteiskuntatyön koulutuksen alalla on vähän kyseisiä koulutuksia ja tämän vuoksi niiden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta työntekijät voivat luontevasti vahvistaa ja laajentaa ammatillista ydinosaamistaan.

Haasteena on edistää työntekijöiden laaja-alaista osaamista yksilö- ja yhteisölähtöisessä työssä. Se vaatii diakonian perus- ja henkilöstökoulutuksen arviointia.

Diakoniatyössä mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat lisääntyneet. Mielenterveyden osaaminen kirkossa vähenee psykiatristen sairaanhoitaja/diakonissojen eläkkeelle siirtymisen myötä. Koulutuksen kehittäminen on yksi keino vahvistaa osaamista.

14

Tavoitteet1. Diakonian erityiskoulutus vastaa diakoniatyön laaja-alaisia tarpeita sekä yksilö- että

yhteisölähtöisessä työssä. 2. Luodaan erityiskoulutus, jossa voidaan hyödyntää muiden erityiskoulutusten moduuleja valinnaisina

moduuleina.3. Diakonian koulutusta kehitetään yhteistyössä hiippakuntien ja kirkkohallituksen yksiköiden kanssa.

Toimenpiteet 1. Jatketaan diakoniatyön erityiskoulutuksen (35 op) valinnaisten moduulien suunnittelua ja kehittämistä

vastaamaan diakoniatyöntekijöiden ydinosaamisen tarpeisiin.2. Vuonna 2014 toteutetaan moduulit Diakonia muuttuvassa yhteiskunnassa (5 op) sekä yhteistyössä

Lapuan hiippakunnan kanssa Diakonian kehittävä työote (5 op). 3. Uutena moduulina toteutetaan Vammaisuus (5 op) yhteistyössä Kirkon jumalanpalvelus ja

yhteiskunta yksikön kanssa.4. Pilottina toteutetaan mielenterveyden koulutusmoduuli Psykiatrisen hoitotyön perusteet (5 op).

Koulutusmoduuli on psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon osa ja se toteutetaan yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Koulutuksella pyritään syventämään mielenterveystyön osaamista.

5. Seurataan diakonian kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta, koulutusta ja kehittämistyötä sekä osallistutaan yhteistyöhön eurooppalaisessa diakoniaverkostossa.

Mahdolliset resurssitarpeet Diakoniatyön erityiskoulutuksessa on noin 3-4 ulkopuolisen luennoitsijan tarve moduulia kohden. Diakonia muuttuvassa yhteiskunnassa -moduulissa on tarve ulkopuoliselle kouluttajalle. Alan kirjallisuutta tulee päivittää KK:n kirjastoon.

Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Diakoniakoulutuksen seurantaryhmä seuraa ammatillista peruskoulututusta ja kehittää diakonian

henkilöstön täydennyskoulutusta. Koulutusta koordinoidaan sovittujen periaatteiden ja toimintamallien mukaisesti.

Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan 70.

Arvio1. Diakonian erityiskoulutusta kehitettiin suunnittelemalla uusia koulutusmoduuleja vastaamaan

diakoniatyön ydinosaamisesta nouseviin haasteisiin. Koulutukset olivat avoimia kaikille hengellisen työn tekijöille.

2. Uutena koulutuksena toteutettiin Mielen hyvinvoinnin tukeminen (5 op), joka suunniteltiin psykiatrisen hoidon erityisammattitutkinnon osana yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Mukana toteutuksessa oli hiippakuntasihteeri Oulun hiippakunnan tuomiokapitulista. Koulutuksesta saadun palautteen mukaan koulutus vastasi osallistujien tavoitteita. Koulutusten kehittäminen ja toteuttaminen ammattitutkinnon tai erityisammattitutkinnon osana on syytä pohtia lisää tulevaisuudessa.

3. Toisena uutena moduulina suunniteltiin ja toteutettiin Vammaisuus yksilön ja yhteisön kysymyksenä (5 op) yhteistyössä Kirkon jumalanpalvelus- ja yhteiskuntayksikön kanssa. Osallistujamäärä oli pieni, mutta palautteen mukaan koulutussisällöt ja toteutus vastasivat osallistujien tavoitteisiin.

4. Diakonia muuttuvassa yhteiskunnassa (5 op) koulutus toteutui suunnitellusti. Sen sijaan Diakonian kehittävä työote (5 op) – koulutus ei toteutunut. Koulutus oli tarkoitus järjestää Haapaniemessä yhdessä Lapuan hiippakunnan kanssa. Syynä koulutuksen peruuntumiseen oli vähäinen ilmoittautuneiden määrä.

5. Koulutustoiminnassa yhteinen suunnittelu ja toteutus lisääntyivät toiminnallisen osaston eri yksiköiden kanssa. Esimerkiksi keväällä 2014 järjestettiin KDS:n ja KJY:n asiantuntijoiden sekä tuomiokapitulien diakoniaan ja kansainvälisen työn asiantuntijoiden yhteinen tapaaminen alan koulutusten kehittämisestä.

15

4.8 Sielunhoidon koulutus

Haasteet ja tarpeet Autetuksi tuleminen perustuu kokemuksellisesti toimivaan vuorovaikutukseen. Tämä edellyttää

sielunhoitajalta dialogiseen suhteeseen asettumista ja sen oppimista. Sielunhoidon ja raamattuteologian yhteenkuuluvuuden soveltaminen koulutuksessa, joka syventää

ammattitaitoa kohdata elämänkaaren kehityskriisejä ja –haasteita. Sielunhoidon, pastoraalipsykologian, –terapian ja pastoraalisen työnohjauksen kenttä on isojen

muutosten aluetta, mikä edellyttää kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvan tutkimuksen, kirjallisuuden seurantaa ja osallistumista alan seminaareihin.

Päällekkäisyyksien välttämiseksi, resurssien optimoimiseksi ja uusien koulutustarpeiden tunnistamiseksi on välttämätöntä koota, seurata ja välittää tietoa peruskoulutusten, jatko-opintojen ja henkilöstökoulutusten sielunhoidon opintokokonaisuuksista ja tarpeista.

Hiippakuntia ja seurakuntia on tuettava luomaan rakenteita ja käytäntöjä, jotka tuovat koulutuksen käyneiden erityisosaamista näkyville (vrt. hiippakunnalliset listat työnohjaajista, perheneuvojista tai konsulteista).

Tavoitteet 1. Kaksivuotisia sielunhoidon erityiskoulutuksia järjestetään resurssien mukaan vuorovuosin

yhteistyössä hiippakuntien kanssa.2. Sielu ja Sana (12 op), syventävä sielunhoidon ja raamattuteologian pilottikoulutus käynnistyy.3. Hiippakunnalliset kouluttajatiimit (KK:n kouluttaja ja 2 paikallista kouluttajaa) perehdytetään ja

sitoutetaan uudistuneeseen koulutusohjelmaan niin, että he toimivat hiippakunnassa koulutuksen resurssina jatkossakin.

4. Sielunhoidon koulutus vastaa sekä metodisesti että sisällöllisesti seurakunnissa tehtävän sielunhoitotyön tarpeita ja laitossielunhoidon haasteita seurakunnille. Erityiskurssin käyneet työntekijät ovat sielunhoidon asiantuntijoita ja resurssihenkilöitä hiippakunnissa ja seurakunnissa.

5. Toiminnallisen osaston sielunhoidon kouluttajien (KK, sairaalasielunhoito ja perheneuvonta) koulutusyhteistyö pastoraalikurssien toteutuksessa toimii.

6. Sielunhoidon kehittämisryhmän työskentely selkeyttää koko sielunhoidon kentän perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta.

Toimenpiteet1. Turun arkkihiippakunnan erityiskurssi 2012–2014 (40 op) on päätösvaiheessa. Kaksiviikkoinen

kliininen jakso on tammikuussa ja kolmipäiväinen päätösseminaari syyskuussa. Kurssilta valmistuu 16 sielunhoitajaa. Harjoittelut ovat Porin sairaaloissa, internaatti Junnilan leirikeskuksessa.

2. Lapuan hiippakunnan sielunhoidon erityiskurssin 2013–2015 (40 op) ensimmäinen kaksiviikkoinen kliininen jakso on helmikuussa ja väliseminaari, 3pv., marraskuussa. Yhteensä 15 opiskelijaa. Sairaalaharjoittelut ovat Seinäjoen keskussairaalassa, internaattijaksot Lankarin leirikeskuksessa.

3. Oulun hiippakunnan sielunhoidon erityiskurssin 2013–2015 (40 op) ensimmäinen kliininen jakso on maaliskuussa ja väliseminaari, 3 pv., marraskuussa. Sairaalaharjoittelut tapahtuvat Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa ja internaattijaksot pidetään Kiimingin Suvelassa. Opiskelijoita on yhteensä 16.

4. Sielunhoidon syventävä kurssi, Ullmanilainen kokemuspohjainen uniryhmäkurssi, järjestetään toukokuussa (3 op).

5. Helsingin hiippakunnan sielunhoidon erityiskurssin 2015–2017 valmistelut käynnistyvät.6. Sielu ja Sana (12 op) pilottikurssin 2014–2015 sisällön suunnittelu käynnistyy ja ensimmäinen

kolmipäiväinen jakso pidetään lokakuussa 2014. 7. Kouluttaja osallistuu kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ja konferensseihin. ECPCC

edustajistossa (European Conference for Pastoral Care and Counselling), ICPCC Suomen Kirkon edustaja (International Conferense for Pastoral Care and Counselling), SDE (Spiritual Directors in Europe), Nordisk själavårdssymposium, Nordisk arbetshandledarkonferens, North European Confer-ence for Counselling, Therapy and Theology, ohjelman suunnitteluryhmässä.

16

8. Uuden sairaalasielunhoidon kouluttajan (KDS) työaikaresurssia varataan KK:n koulutusten toteuttamiseen. Myös muut alan asiantuntijat Kirkkohallituksessa (erit. KDS & KP) osallistuvat alan koulutusten toteutukseen koulutuskeskuksessa (erit. pastoraalikurssit).

Mahdolliset resurssitarpeet Alan kirjallisuuden ja aikakausijulkaisujen ajanmukaistaminen ja ylläpitäminen. Sielunhoidon koulutusresurssien työnjaolliset järjestelyt.

Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Sielunhoidon koulutusta koordinoidaan TO:n organisaatiouudistuksen suuntaisesti ja

kokonaisnäkemyksen ja kentän tarpeita kuunnellen. Sielunhoidon koulutuksen seuranta- ja kehittämisryhmän työskentely palvelee ammattiin

valmistavien sielunhoito-opintojen sekä sielunhoidon henkilöstökoulutuksen suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa.

Konsultatiivisen tuen antaminen sielunhoidon maallikkokoulutusten suuntaviivojen kehittämiseen. Vastataan myös muihin alan konsultaatiotarpeisiin resurssien puitteissa.

Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan 65.

Arvio1. Sielunhoidon koulutuksen tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Työn määrä oli edelleen

ylimitoitettu, mutta hallinnassa. Vuoden aikana oli käynnissä 3 erityiskurssia (Turku, Oulu ja Lapua) ja suunnitteilla kaksi erityiskoulutusta (Helsinki ja Tampere). Tampereen hiippakunnan ison kysynnän vuoksi aloitettiin uuden erityiskoulutuksen suunnittelu 2015.

2. Opiskelijapalaute osoittaa nykyisen erityiskoulutuksen vahvuuden luoda tila muutosoppimiselle, jossa koulutukseen osallistuva työntekijä kokee vahvistuneensa ja kykenee rohkeammin ja selkeämmin sitoutumaan kirkon sielunhoitajana olemiseen. Tavoitteiden mukaisesti sielunhoidon koulutuksessa pyritään vahvistamaan työntekijän ammatti-identiteettiä. Tässä oma persoona on avainasemassa tieto-taitojen lisäksi.

3. Toiminnallisen osaston sielunhoidon erityisalojen kouluttajien ja KK:n kouluttajan työaikaresurssien tasaus toimi suunnitellusti. KKP:n kouluttaja otti toteutusvastuun kahdesta kurssista yhden sijaan ja KDS yhden.

4. Sielunhoidon seuranta-ja kehittämisryhmän työskentely toteutui suunnitellusti.5. Tehtäväalueen koulutukset toteutuivat seuraavasti:

a. Turun arkkihiippakunnan erityiskoulutus 2012–14 päättyi syksyllä. Valmistuneita oli yhteensä 16 kurssilaista.

b. Lapuan hiippakunnan 2013–15 koulutusta koettelivat monet muutokset. Henkilökohtaisista syistä kurssilta jäi pois 2 henkilöä. Vesivahinko aiheutti koulutuspaikan vaihdoksia. Monet muutokset tuottivat kouluttajatiimille haasteita, erityisesti ryhmän kannattelun osalta. Osanottajia on 14 (-2).

c. Oulun hiippakunnan 2013–15 erityiskoulutusryhmä on koulutuksen puolessa välissä ja ryhmä on innostunut ja sitoutunut tähän koulutukseen. Osanottajia on 16.

d. Kokemuspohjainen uniryhmäkoulutus (sielunhoidon syventävä koulutus M. Ullmanin menetelmän mukaisesti) tuplaantui. Työskentelyn luonne edellyttää pientä koulutusryhmää (toteuma 19). Kysyntää on ja koulutusryhmällä on nyt oma fb-ryhmä. Hinnoittelussa on huomioitu ryhmän koko.

e. Sielu ja Sana -koulutus käynnistyi 12 kurssilaisella. Ensimmäinen jakso osoitti formaatin toimivuuden ja että se vastaa kurssille hakeutuneiden odotuksia ja tarpeita.

f. Koulutuksiin osallistuneita oli suunniteltua enemmän, yhteensä 76.6. Tulevien koulutusten valmistelu:

a. Helsingin hiippakunnan erityiskurssin 2015–17 neuvottelut ja valmistelut tilojen, sairaalaharjoittelujen ja lähijaksojen osalta saatiin päätökseen. Kurssille hakijoita tuli 15. Kouluttajatiimissä uutena kouluttajana on johtava sairaalapappi Riitta Kuusela Porvoon srk-yhtymästä. Hiippakuntasihteeri Jaana Räntilä toimii toisena kouluttajana KK:n kouluttajan kanssa.

17

b. Tampereen hiippakunnan erityiskurssin 2015–17 suunnittelu ja valmistelut ovat käynnistyneet. Kouluttajatiimissä on yksi uusi kouluttaja, sairaalapastori Ulla Ruusukallio sairaalapappi Sirkku Tukiaisen ja KK:n kouluttajan lisäksi. Koulutukseen haki 23 kirkon työntekijää.

c. Vuoden lopulla päätettiin Mikkelin ja Kuopion hiippakuntien tulevasta erityiskoulutuksesta 2016–2018. Uutta on, että hiippakunnat yhdistävät resurssinsa.

d. Turun arkkihiippakunta toivoo saavansa uuden erityiskoulutuksen 2016–2018, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa osaksi sama kouluttajatiimi kuin edellisestä eli hiippakuntasihteeri Kaisa Rauma, kehitysvammatyön pappi Heikki Mäkelä ja KK:n kouluttaja.

4.9 Johtaminen, talous ja hallinto

Haasteet ja tarpeet

Seurakuntien hallinnollisen mallin järjestäminen on luottamuselinten päätöksenteon kohteena. Yhteiskunnankaan linjaukset kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä eivät vielä ole valmiina. Toimintaympäristö edellyttää johtamiselta kykyä reagoida muutoksiin ja samanaikaisesti taitoa saada organisaatiot pysymään kiinni perustehtävässään. Todennäköisin kehitystrendi tulee lisäämään organisaatioiden kokoa ja näin ollen erilaisten väliesimiestehtävien määrää.

Talouskehityksessä on tapahtunut käänne supistuvaan talouteen. Onnistunut johtaminen edellyttää uudenlaisia taitoja sekä talouden tasapainottamiseksi että henkilöstön motivoimiseksi vaativissa olosuhteissa.

Hengellinen/henkinen ilmapiiri on edelleen muuttumassa. Seurakunnilta tämä vaatii uudenlaista kykyä dialogiin sekä kirkon sisällä että ympäröivässä yhteiskunnassa ja tarvittaessa valmiutta omien strategisten linjausten tarkistamiseen.

Johtamisessa painottunevat organisaatiomuutosten ja talouslinjausten lisäksi arvioivan työ- ja organisaatiokulttuurin rakentaminen palkkausjärjestelmäuudistuksen edetessä sekä työhyvinvoinnin johtaminen yhteiskunnan pyrkiessä kaikin keinoin pidentämään työuria.

Tavoitteet

1. Seurataan johtamiskoulutusohjelmien kysyntää siten, että koulutuksen tarjonta vastaa tarvetta. Lisätään valmiuksia vastata koulutuksien muuttuvaan kysyntään määrällisesti ja sisällöllisesti sekä ottaen huomioon myös toteutustapojen kehittämistarpeet. Mm. Kirjo 2B-ohjelman suorittaneille talousjohtajille tarjotaan syventävää koulutusta.

2. Johtamiskoulutusohjelmien sisällöllisiä painopisteitä tarkistetaan jatkuvasti vastaamaan edellä kuvattuja haasteita. Monien muutosten keskellä korostuu tarve rytmittää muutosten aikataulut niin, ettei pääse syntymään ylikuormittumista päällekkäisten ja samanaikaisten muutosten keskellä. On myös huolehdittava siitä, että seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle jää riittävästi aikaa.

3. Johtamiskoulutusohjelmien ja niihin liittyvien yhteistyöverkostojen vahvistamisessa painotetaan oman johtajuuden arviointia ja kehittämistä. Jatkossa on tärkeää varmistaa koulutettaville riittävä tuki mm. 360-arvion työstämisessä sekä konsultoinnin että mentoroinnin kautta. Yhteistyötä hiippakuntien kanssa jatketaan niin, että konsulttiosaamista johtamisen tukemiseksi ja kehittämiseksi on saatavilla.

4. Johtamisen peruskoulutuksen (Kirjo II C/D) sisäänajoa ja kehittämistä jatketaan (koulutuksen kohderyhminä työala- ja aluetyön johtajat sekä eri tehtävissä toimivat päälliköt ja esimiehet).

5. Rakennemuutoksia toteuttavia seurakuntia tuetaan yhteistyössä Kirkkohallituksen rakennemuutoksen tukityöryhmän kanssa mm. ajankohtaiskoulutusta järjestämällä.

Toimenpiteet

1. Kirjo III 2012 päättyy, uusi koulutusohjelma alkaa.

18

2. Kirjo II C/D -koulutusohjelmia tarjotaan useita vuosittain; v. 2014 aloitetaan 2 ryhmää.3. Kirjo II Y 2012 päättyy, uusi koulutusohjelma alkaa4. Kirjo II B – koulutustarjontaa talousjohdolle pidetään yllä säännöllisesti. Koulutusohjelma aloitetaan

keväällä 2014, mikäli kysyntää ei ole riittävästi sen aloittamiseen vuoden 2013 puolella. Tällöin myös vuodelle 2014 suunniteltu ohjelma siirtyy alkamaan vuonna 2015.

5. Johtamiskouluttajien neuvottelupäivät järjestetään 29.1.2014.6. Kirkollisen johtamisen forum on 30.–31.1.2014.

Mahdolliset resurssitarpeet

Johtamiskoulutuksen kysyntään vastaaminen edellyttää käytettävissä olevien resurssien käytön hyvää suunnittelua sekä mahdollisesti lisäresurssien käyttämistä joissakin koulutuksissa.

Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan 195.

Arvio1. Johtamiskoulutuksen tarjonta on vastannut kysyntää. Koulutuksiin on voitu ottaa niihin pyrkivät.

Ilmoittautumistilanteessa näkyy seurakunnissa vallitseva epävarmuus; ylimmän johdon koulutuksiin (Kirjo III ja Kirjo II B) hakeudutaan heikosti. Ehkä johtajat eivät halua olla ensimmäisiä koulutuksiin lähtijöitä.

2. Koulutustilanteissa voidaan havaita em. epävarmuus koskien seurakuntien tulevaisuutta. Kirkon rakennepäätösten lykkääntyminen v. 2015 marraskuuhun vaikuttaa monissa seurakunnissa - varsinkin pienemmissä - niin, että tulevaisuuteen varautuminen on enemmän odottamista kuin aktiivista oman tulevaisuuden rakentamista. Koulutuskeskus on osallistunut rakennemuutosten tukemiseen yhdessä hiippakuntien kanssa mm. KKH:n rakennemuutoksien tuen työryhmän kautta. Koulutusten kehittämistehtävissä on monin paikoin nähtävissä myös aktiivista oman toiminnan innostunutta kehittämistä.

3. Sisällöllisissä kysymyksissä talousjohtamisen teeman kysyntä on entisestään vahvistunut. Talousjohtamiseen liittyviä osuuksia toteutettiin kaikkien johtamiskoulutusohjelmien lisäksi mm. kirkkomusiikin ja diakonian alan koulutuksissa.

4. Yhteistyötä hiippakuntien kanssa on jatkettu erityisesti johtamisen tukemisessa ja kehittämisessä. Kehittämistyöhön liittyy myös KiT:n kanssa käytävät neuvottelut ja toiminta paremman työelämän rakentamiseksi kohti vuotta 2020.

4.10 Konsulttivalmennus

Haasteet ja tarpeet Seurakuntarakenteet tulevat muuttumaan. Asiaan tulee vaikuttamaan kuntakentän kehitys sekä

kirkon omat toimenpiteet. Rakenteiden muutos on voimia kuluttavaa työtä. Hallintoratkaisujen jälkeen alkaa usein vaativin työ rakentaa uutta toimintakulttuuria ja toimintakäytäntöjä. Näiden prosessien tukemisessa on kirkon konsulteilla työtä ja tehtäviä vuosiksi eteenpäin.

Kirkon konsulttien käyttö lisääntyy. Hiippakunnat käyttävät konsultteja mm. piispantarkastuksissa ohjaamassa työyhteisöjen kehittämisprosesseja. Toinen kasvava tarve on käyttää konsultteja johtamisen kehittämisen tukena.

Kirkon konsultteja kootaan yhteen niin koulutuksellisesti kuin jakamaan koettua.

Tavoitteet 1. Tavoitteena on kouluttaa osallistujista prosessikonsultteja, joilla on valmius toimia em. haasteiden

luomissa tehtävissä.2. Rakentaa kirkon konsulttien vertaistuki- ja kehittämisverkosto.3. Yhteistyötä rakennemuutoskonsultoinnissa tehdään Kirkkohallituksen rakennemuutoksen

tukiryhmän ja hiippakuntien kanssa.

19

Toimenpiteet1. Konsulttivalmennus 2012 päättyy (2 jaksoa). Vuonna 2014 alkaa uusi valmennus (2 jaksoa).2. Kootaan yhteen muutosprosesseissa toimivat / toimineet konsultit, arvioidaan kokonaistilannetta ja

kehitetään yhdessä konsultointiprosesseja.

Mahdolliset resurssitarpeet Konsulttivalmennukseen osallistuu ulkopuolisena yhteistyökumppanina PsT, toimitusjohtaja,

konsultti Risto Puutio. On tärkeää, että KK:n johtamiskoulutukseen osallistuvat kouluttajat voivat edelleen antaa

panoksensa työyhteisöjen kehittämistyöhön ja -koulutukseen.

Koulutusalan osanottajamäärä on 46.

Arvio1. Konsulttivalmennus on ollut kysytty koulutus. Syksyllä 2014 alkaneeseen koulutukseen ei voitu

ottaa kaikkia tarjokkaita. Osallistujavalinnassa hiippakuntia on pyritty kohtelemaan tasapuolisesti ja kuunnellen hiippakuntien tarpeita.

2. Konsulttien käyttötarve hiippakunnissa on kasvanut mm johtamiskoulutusten, piispantarkastusprosessien kehittymisen myötä. Edelleen konsultoinnin tarve näkyy myös odotettavissa kirkon rakennemuutoksissa. Konsultit tarvitsevat työhönsä tukea ja tähän koulutuskeskus vastaa järjestämällä mm. konsulttien täydennyskoulutusta ja yhteisiä neuvotteluja.

4.11 Työnohjaajakoulutus

Haasteet ja tarpeet Työnohjauksella on merkittävä rooli työntekijän ammatillisessa ja persoonallisessa kasvussa sekä

työssä jaksamisen tukena. Koulutusohjelmien alkamistiheyden suhteuttaminen tarpeeseen. Aktiivinen muiden työnohjaukseen valmistavien koulutusohjelmien seuranta. ”Kirkon työnohjaaja” identiteetin ja työnohjaajien motivaation tukeminen.

Tavoitteet 1. Jatketaan uutiskirjeiden lähettämistä työnohjaajille. 2. Tilastoihin perustuvan vuosiraportin julkaiseminen Kirkon työnohjauksesta.3. Kehitetään koulutusohjelmaa vastaamaan nykyajan työelämän vaatimuksia.

Toimenpiteet1. Vuonna 2015 alkavaan työnohjaajakoulutukseen haetaan kouluttaja, jolla on erityisosaamista

psykodynaamisen teorian kouluttajana. 2. Toimitetaan 2-3 laadukasta uutiskirjettä.3. Kirjoitetaan tilastoihin perustuva vuosiraportti vuosilta 2011–2013.4. Osallistutaan Kirkon työnohjaajien neuvottelupäivän suunnitteluun ja toteutukseen.5. Seurataan ja vaikutetaan työnohjaajakoulutuksen kehittämiseen Suomessa yhteistyössä Suomen

työnohjaajat ry:n (STOry) kanssa.

Mahdolliset resurssitarpeet KK:n oman kouluttajan ohella tarvitaan kuhunkin koulutusohjelmaan kaksi muuta kouluttajaa. Nämä

voivat olla joko tuomiokapitulien työntekijöitä tai palkkiotoimisia muita kouluttajia.

Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät Kouluttajat seuraavat ja osallistuvat tärkeimpiin kotimaisiin ja kansainvälisiin työnohjaajien

verkostoihin ja konferensseihin. KK osallistuu Jyväskylässä kesäkuussa 2014 Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) järjestämään

työnohjaajien neuvottelupäivään.

20

Kouluttaja osallistuvat STOryn toimintaan.

Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan n. 41.

Arvio1. Vuoden 2015 työnohjaajakoulutuksen haku tapahtui kertomusvuoden aikana. Hakijoita oli 42

henkilöä. Tästä johtuen päätettiin perustaa kaksi koulutusryhmää. Ryhmillä on omat kouluttajakolmikot. Toiseen ryhmään saatiin tavoitteiden mukaisesti palkattua psykodynaamisen viitekehyksen omaava psykoterapeutti.

2. Vuoden 2012 koulutusohjelma sai opinnot lähijaksojen osalta päätökseen. Opiskelua jatkoi vuoden 2013 koulutusohjelma.

3. Uutiskirjeitä kirjoitettiin kaksi kappaletta. Tilastoja kehitettiin toimivimmaksi raportoinnin kannalta, mutta itse raportoinnissa on edelleen kehittämisen varaa.

4.12 Ohjaajakoulutus

Haasteet ja tarpeet Harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot ovat kirkon tulevien työntekijöiden kannalta keskeisiä vaiheita

kirkon työntekijän identiteetin rakentamisessa. Tämä haastaa seurakuntatyönantajat ottamaan aktiivisen roolin sekä harjoittelujen ja työssäoppimisjaksojen järjestämisessä että myös ensimmäisten työvuosien perehdyttämisessä, ohjaamisessa ja täydennyskoulutuksessa.

Kirkon koulutuskeskus on huolehtinut teologian- ja kirkkomusiikin opiskelijoiden harjoittelunohjaajien koulutuksesta yhteistyössä kouluttavien laitosten kanssa (Helsingin yliopisto, Sibelius-Akatemia, Tampereen ammattikorkeakoulu, ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu). Kaksipäiväinen koulutus on kattanut koulutustarpeen. Vuonna 2014 harjoitteluohjaajien koulutuksen moniammatillisuus laajenee, kun mukaan kutsutaan myös kasvatuksen ja diakonian alojen työssäoppimisen ja harjoittelunohjaajat.

Tavoitteet 1. KK tukee harjoitteluohjaajakoulutuksen monialaistumista. Koulutuksessa syvennytään kaikille

aloille yhteisiin harjoittelun ja työssäoppimisen ohjaamisen taitoihin ja alakohtaisiin kysymyksiin. 2. KK seuraa Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston järjestämää työpaikkaohjaajien koulutusta. 3. KK tukee kirkon työhön opiskelevien harjoittelun ja työssäoppimisen ohjaajien ammattitaidon

kehittymistä.4. KK osallistuu opiskelijoiden kirkon päivien järjestämiseen.

Toimenpiteet1. Järjestetään ensimmäistä kertaa monialainen harjoittelunohjaajien koulutus. Koulutuksessa

syvennytään kaikille aloille yhteisiin harjoittelun ja työssäoppimisen ohjaamisen taitoihin ja alakohtaisiin kysymyksiin.

2. KK tukee kirkkomusiikin opiskelijoiden työelämäyhteyksien vahvistamista.3. Laaditaan päivitetty moniammatillinen ohjaajan opas Sakastiin.

Konsultaatiotarpeet ja tehtävät, koordinaatiotehtävät KK seuraa eri alojen koulutuksen seurantaryhmien kautta koulutusalojen

harjoittelun/työssäoppimisen ohjaamista ja ohjaustyön kehittämistä. KK seuraa ohjausosaamiseen liittyvän koulutuksen toteutumista hiippakunnissa (kirkon

ohjaajakoulutus, muu ohjauskoulutus).

Koulutusalan osanottajamääräksi arvioidaan 50.

Arvio

21

1. Harjoitteluohjaajakoulutus laajeni teologian ja kirkkomusiikin opiskelijoiden ohjaajista kasvatuksen ja diakonian seurakuntaharjoittelun ohjaajiin. Muutos edellyttää jatkossa toteutustavan arviointia (yhteiset osiot/alakohtainen eriytyminen sekä aloittavat/ohjaajina toimivat).

2. Koulutuskeskus osallistui teologian ja kirkkomusiikin opiskelijoiden Kirkon päivään 13.11.2014. Luovuttiin suunnitelmasta yhdistää eri opiskelualojen Kirkon päivät toteutuksen osoittautuessa haasteelliseksi. Toiminta kanavoidaan jatkossa hiippakuntien KiTOS-seminaareihin.

5 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN, KOULUTUSKOORDINAATIO JA VAIKUTTAMISTOIMINTA

Koulutuskeskuksen työntekijöiden ja toimikunnan ohella koordinaatiotehtävään ja koulutuspoliittiseen vaikuttamistoimintaan osallistuvat keskeisesti kaksi yhteistyöelintä. Kirkkohallituksen asettama ja KK:n johtama Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR), jonka toimintaa tukevat koulutuksen seuranta- ja kehittämisryhmät (tutkintoon johtava koulutus ja/tai henkilöstökoulutus) sekä hiippakuntien ja Kirkon koulutuskeskuksen yhteistyöneuvottelu (ns. dekaanikokous).

Vaikuttamistoiminnan keskeisenä tavoitteena on turvata kirkon tehtäviin kelpoistavien tutkintojen maanlaajuinen määrällinen riittävyys sekä koulutuksen laatu. On tärkeää, että kirkon tulevien työntekijöiden osaaminen on työtehtävien kannalta riittävällä tasolla. Tämä asettaa konkreettisen haasteen sekä tutkintojen sisällölliselle kehittämiselle että kirkon aktiivisuudelle opiskelijoiden tukemisessa.

Kirkon tehtäviin kelpoistavia tutkintoja järjestävät osana yhteiskunnan koulutusjärjestelmää ammatilliset oppilaitokset, kansanopistot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Kirkon asettamissa eri alojen seurantaryhmissä arvioidaan ja seurataan kunkin tehtäväalueen koulutusta. Niissä pyritään vaikuttamaan siihen, että (1) koulutus vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita ja että (2) työelämässä huomioidaan koulutuksessa tapahtuneet muutokset. Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR) koordinoi seurantaryhmien toimintaa ja raportoi vuosittain eri koulutusalojen kysymyksistä piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle. AKR toimii myös kirkon työhön kelpoistavien tutkintojen koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan yhteistyöryhmänä Kirkkohallituksessa.

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä dekaanikokouksessa, jonka puheenjohtajana toimii koulutuskeskuksen johtaja ja sihteerinä koulutussuunnittelija, pohditaan mm. kirkon henkilöstöön kohdistuvia koulutushaasteita sekä muita kirkon työhön liittyviä kehittämishankkeita. Hiippakuntayhteistyötä tukevat myös hiippakuntasihteerien neuvottelut ja muut yhteistyöverkostot.

Toimintaympäristön haasteet Kirkkohallituksen koulutuspoliittisessa vaikuttamistoiminnassa painotetaan sekä kirkkoon

kelpoistavaa koulutusta ja osaamisen kehittämistä koskevaa edunvalvontaa että yhteiskuntavastuuseen perustuvaa arvovaikuttamista. Viranomaisvaikuttamisessa ja työmarkkinaperustaisessa vaikuttamistoiminnassa tehokkaimmiksi on koettu erilaisten työryhmien sekä toimi- ja neuvottelukuntien jäsenyyksien ja henkilösuhteiden kautta vaikuttaminen yhdistettynä perinteisiin lausuntoihin ja kirjallisiin näkemyksiin. Kirkkohallituksen koulutuspoliittisessa vaikuttamistoiminnassa on ryhdytty vahvistamaan sisäistä virkamiesyhteistyötä ja kehittämään vaikuttamistoiminnan tapoja.

Hallitusohjelmaan pohjaavassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2011–2016 (KESU) on kirjattu linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet mm. koulutuksen järjestäjäverkon rakenteelliseksi kehittämiseksi, toimilupien uusimiseksi, opiskelijamäärien ja aloittajatavoitteiden supistamiseksi ja rahoitusjärjestelmien muutoksiksi, joihin Kirkkohallitus vaikuttaa valtion viranomaisten työryhmien jäseninä, sekä lausunnoillaan ja kannanotoillaan.

Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opiskelijavalintojen perusteiden uusimisella halutaan parantaa ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien ja ilman koulutuspaikkaa tai tutkintoa olevien hakijoiden asemaa. Nämä nuoria suosivat ratkaisut edistävät heidän mahdollisuuksiaan saada

22

opiskelupaikka, mutta monimutkaistavat aikuisten ammatin vaihtajien asemaa. Kirkon virkaan tai tehtävään kelpoistaviin koulutuksiin on viimeisten vuosien aikana hakeutunut yhä enemmän alan ja ammatinvaihtajia, joiden asema tulee opiskelijavalintajärjestelmien kehittymisessä turvata.

OKM valmistelee muutoksia kaikkien koulutusasteiden tutkinto- ja koulutusrakenteita koskeviin säädöksiin 1.1.2014 lukien. Kun eri koulutusasteilla valmistellaan tutkintojen muodostumissääntöjä, kirkon tulee olla aktiivinen ja vaikuttaa valmisteluun, sillä muodostamissäännöt vaikuttavat myös kirkon virkoihin ja tehtäviin kelpoistaviin tutkintoihin.

o Ammatillisessa koulutuksessa on valmisteltu muutoksia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rakentumisperiaatteisiin sekä tarkennettu niiden suhdetta toisiinsa. Tavoitteena on jatkossa mahdollistaa tutkintojen muodostaminen nykyistä joustavammin tutkinnon osista.

o Ammattikorkeakoulusäädösten muutoksilla pyritään entistä laajempien opintojen kokonaisuuksien muodostumiseen. Tämä vuoksi toimiluvissa ei enää mainita koulutusohjelmia, vaan ainoastaan tutkinnot ja tutkintonimikkeet.

o Yliopistojen koulutusvastuita koskevat säädökset on tarkoitus uudistaa samassa aikataulussa. Koulutusvastuiden uuden määrittelyn tavoitteena on vähentää oppiainetasoista sääntelyä ja mahdollistaa nykyistä paremmin eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistävien opintokokonaisuuksien toteuttaminen.

OKM mitoittaa koulutustarjontaa (aloituspaikkoja ja kokonaisopiskelijamääriä) hallitusohjelman ja KESUn 2011–2016 tavoitteiden mukaisesti kaikilla koulutusasteilla. Mitoituksissa otetaan huomioon nuorten ikäluokkien pieneneminen sekä koulutustarjonnan suuntaaminen kasvualueille. Koska määrälliseen koulutustarjonnan ennakointiin ja arviointiin vaikuttavat aiempaa enemmän alueelliset näkemykset, kohdistuu valtakunnalliseen koulutustarpeeseen vastaaviin, esimerkiksi kirkon tehtäviin kelpoistaviin tutkintoihin, helposti aloittaja – ja opiskelijamäärien vähennyksiä. Aloittajapaikkamääriä on seurattava tarkoin ja pyrittävä niiden ylläpitämiseen kirkon koulutustarpeen edellyttämällä tasolla.

Vuonna 2012 kirkon vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,1 vuotta (vuonna 2011 49,0 vuotta). Lähivuosina seurakuntatyöstä jää eläkkeelle erityisesti papistoa, lapsityöntekijöitä sekä erityistehtävissä toimivia sairaalasielunhoitajia ja perheneuvojia. Myös hallinto- ja toimistotyöntekijöiden sekä kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijöiden eläkkeelle siirtyminen on huomattavaa. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi kirkossa tullaan tarvitsemaan paljon pitkälle koulutettuja ammattilaisia korvaamaan kokeneiden työntekijöiden osaamista. Myös työpaikoilta edellytetään valmiutta huolehtia osaamisen siirrosta vanhoilta työntekijöiltä uusille sekä työntekijöiden perehdyttämistä tehtäviinsä. Tärkeää on huolehtia myös ikääntyvien työntekijöiden osaamisen kehittämisestä.

Kirkon henkilöstökoulutustarjonnan rakentamiseen osallistuu useita tahoja. Yhteistyötä seurakuntien kehittämissuunnitelmien ja koulutustarpeiden mukaisten koulutusten järjestämisessä tulee kehittää niin kouluttavien laitosten kuin kirkon keskushallinnon eri tahojen kesken.

Kirkon henkilöstökoulutuskalenteri on laaja ja kattava, mutta pääosa koulutustarjonnasta on suunnattu ns. hengellisen työn työntekijöille, mikä ilmenee myös Kirkon työolobarometrin 2011 tuloksissa. Eroja on pyrittävä poistamaan muun muassa tukemalla seurakuntia henkilöstön osaamisen suunnitelmallisessa kehittämisessä. On myös edistettävä seurakuntien/kirkon mahdollisuuksia hyödyntää aikaisempaa laajemmin yhteiskunnan koulutusjärjestelmiä ja rahoitusta.

Toimintaympäristön haasteet Kirkon koulutuskeskukselle Kirkon henkilöstökoulutusten kehittämisessä on otettava huomioon kirkon toimintaympäristössä,

seurakuntatyössä ja henkilöstörakenteessa tapahtuvat muutokset ja pyrittävät toimimaan siten, että yhteiskunnan ja kirkon koulutusjärjestelmät tarjoavat koulutusta, joka tuottaa riittävästi seurakuntatyön edellyttämää osaamista kohtuullisin kustannuksin. Muutossignaalien tutkimisessa tulee vahvistaa yhteistyötä Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa.

KK:n tulee seurata aktiivisesti yhteiskunnan koulutusjärjestelmän muutoksia ja kehittää kirkon koulutuspoliittisia linjauksia sekä niiden mukaista vaikuttamistoimintaa yhteiskunnassa. Samalla on edistettävä Kirkkohallituksen osastojen ja yksiköiden yhteistyötä koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössä.

23

KK:n johtavaa roolia Kirkkohallituksen järjestämän koulutuksen kehittämisessä ja organisoimisessa on selkiytettävä ja on rakennettava toimivat yhteistyöverkostot Kirkkohallituksen sisällä. Samalla on huolehdittava yhteistyöstä hiippakuntien ja muiden kirkon henkilöstökoulutusta tarjoavien organisaatioiden kanssa.

Kirkon alalle kouluttavien oppilaitosten työtä tulee tukea. Kiko-järjestelmää tulee lähivuosina arvioida kokonaisuudessaan ja tällöin on otettava kantaa rahoituksen kohteisiin ja tuen myöntämisessä käytettäviin kriteereihin.

Tavoitteet1. Luodaan ja kehitetään hyvät yhteydet seurakuntien henkilöstön osaamisesta ja koulutussuunnittelusta

vastaaviin seurakuntien työntekijöihin.2. Kirkkohallituksessa tehdään yhteiset linjaukset henkilöstön kehittämisestä, koulutusten tavoitteista

sekä Kirkkohallituksen toimenpiteistä.3. Tuetaan kirkon työhön kouluttavia oppilaitoksia (ja järjestöjä) koulutusjärjestelmien muutoksissa.4. Arvioidaan yhteiskunnan koulutusjärjestelmän lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittämishankkeita,

kehitetään kirkon henkilöstökoulutuksen rakennetta sekä henkilöstökoulutusta vastaamaan uusiin koulutushaasteisiin sekä arvioidaan toteutunutta koulutusta.

5. Koordinoidaan Kirkkohallituksen koulutuspoliittista vaikuttamistoimintaa sekä koordinoidaan Kirkkohallituksen laadullisen ennakoinnin hanketta

6. Kehitetään työelämässä oppimista (harjoittelu, palauteseminaarit, työssäoppiminen, perehdyttäminen).

7. Kehitetään opiskelijarekrytointia koulutuksen seurantaryhmien kautta ja yhteistyössä kouluttavien oppilaitosten kanssa.

8. Osallistutaan eri alojen perus- ja henkilöstökoulutuksen seuranta- ja kehittämisryhmiin sekä valtion viranomaisten koulutuspoliittisiin ryhmiin ja tilaisuuksiin.

Toimenpiteet1. Tuetaan henkilöstön kehittämistä seurakunnissa2. Kirkon henkilöstökoulutuksen kehittämisessä vahvistetaan toiminnallisen osaston yhteistyötä

Toiminnallisen osaston johtoryhmässä sovittujen linjausten mukaisesti.3. Käynnistetään keskustelu henkilöstökoulutuskalenterin laadullisista / sisällöllisistä kriteereistä.4. Jatketaan Kirkkohallituksen koulutuspoliittisten vaikuttamistoiminnan toimintatapojen,

painopisteiden ja strategisten linjausten työstämistä mm. AKR:ssä ja muilla yhteistyöfoorumeilla. 5. Käynnistetään ja koordinoidaan laadullisen ennakoinnin hanke.6. Koulutuspoliittisessa vaikuttamistoiminnassa seurataan koulutusjärjestelmän kehittämishankkeita,

edustetaan kirkon näkemyksiä koulutusjärjestelmään liittyvissä toimielimissä ja arvioidaan kirkon itse järjestämän koulutuksen suhdetta yhteiskunnan koulutusjärjestelmiin.

7. Edistetään opiskelijoiden kirkollisen identiteetin kehittymistä ja suuntautumista seurakuntien palvelukseen.

a. KK osallistuu kirkon työhön opiskelevien seminaarien (KiTOS) seurantaan kouluttavien laitosten, hiippakuntien ja seurakuntien verkostossa.

b. Kehitetään Kirkon työhön hanketta mm. tukemalla tutkimushankkeita lastenohjaajien ja kirkkomusiikin opiskelijoiden kasvusta kirkon työntekijöiksi.

8. Osallistutaan eri alojen tutkintoon johtavan ja henkilöstökoulutuksen seuranta- ja kehittämisryhmiin seuraavasti:- Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR): Kari Kopperi (pj.), Eeva Salo-Kopperi (siht.), Helena

Tuominen, Marja Pesonen, Lasse Erkkilä, Timo Tulisalo.- Diakoniakoulutuksen seurantaryhmä: Helena Tuominen- Kanttorikoulutustoimikunta: Lasse Erkkilä, Eeva Salo-Kopperi (varajäsen)- Kirkon varhaiskasvatuksen koulutuksen seurantaryhmä: Marja Pesonen- Kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksen seurantaryhmä: Marja Pesonen - Teologikoulutustoimikunta: Kari Kopperi (vpj.), Eeva Salo-Kopperi- Teologian opiskelijoiden soveltuvuustutkimuksen seurantaryhmä: Virva Nyback (pj.), Eeva

Salo-Kopperi (siht.)- Jumalanpalvelusvastaavat: Juhani Holma (pj.), Lasse Erkkilä

24

- Kanttorien henkilöstökoulutuksen kehittämistyöryhmä (KaHeKe): Lasse Erkkilä (pj.)- Kirkkomusiikin koulutusforum (kifo): Lasse Erkkilä (pj.)- Viestintäkoulutuksen kehittämisryhmä: Eeva Salo-Kopperi- Kirkon kansainvälisen työn koulutuksen seurantaryhmä: Kari Kopperi (pj.)- Sielunhoidon koulutuksen kehittämisryhmä: Virva Nyback (pj.), Eeva Salo-Kopperi (siht.)

9. Kirkon koulutuskeskuksen työntekijöitä osallistuu valtion viranomaisten asettamiin koulutuksen asiantuntijatyöryhmiin (mm. OKM:n asettamat toimikunnat ja ryhmät, OPH:n asettamat tutkintotoimikunnat ja valtioneuvoston asettama Elinikäisen oppimisen neuvosto).

Arvio1. Henkilöstön kehittämisessä Kirkon koulutuskeskuksen keskeiset yhteyshenkilöt ovat kirkkoherrat,

talousjohto sekä henkilöstöjohto, joille lähetettiin Kirkon koulutuskeskuksen uutiskirje henkilöstökoulutuskalenterin ilmestymisestä elokuussa. Lisäksi Kirkon koulutuskeskuksen koulutuksista tiedotettiin työntekijäjärjestöjen kautta, esimerkiksi Crux 4/2014. Sakastin sivuilla julkaistiin Kirkon erityiskoulutusten koulutuskuvaukset sekä moduulirakenteisten erityiskoulutusten kokonaisuus. KK:n aloitteesta päätettiin palkita Tpambuurini-palkinnolla mentoroinnin kehittäjä seurakuntatyössä. Palkinto luovutettiin Liedon seurakunnan nuorisotyön tiimin vastaavalle nuorisotyönohjaaja Kaisa Lahdenkaupille kampusalueen puutarhajuhlissa elokuussa.

2. Koulutuskeskus kokosi Kirkkohallituksen asiantuntijat erityiskoulutusten neuvotteluun, jossa keskusteltiin erityiskoulutusten kokonaisuudesta, tarkennettiin työnjakoa ja sovittiin erityiskoulutusten ja niiden moduulien välisen suunnittelu- ja toteutusyhteistyön vahvistamisesta sekä päällekkäisyyksien välttämisestä. Samalla sovittiin, että Kirkon koulutuskeskuksen tehtävänä on erityiskoulutusten opetussuunnitelmien hyväksyminen toimikunnassa, koulutuskuvausten julkaisu Sakastissa ja todistusten antaminen. Erityiskoulutusta on edelleen paljon ja koulutusten kehittämistä on välttämätöntä jatkaa (moduulien lukumäärä, sisällöt ja toteutusmallit).

3. Ohjeet Kirkon henkilöstökoulutuskalenterin 2015 toimittamiseksi uudistettiin. Koulutusrakennetta tiivistettiin ja koulutuksen kuormittavuuden ja laajuuden ohjeet uudistettiin henkilöstökoulutukseen sopiviksi.Kirkon henkilöstökoulutuskalenteriin sisältyviin koulutuksiin ja neuvottelupäiviin osallistui vuonna 2014 kaikkiaan 9 536 henkilöä. Todellisuudessa luku on suurempi, sillä tiedot on saatu n. 70 % kaikista kalenterin tapahtumista. Käytännössä toteumatiedot saatiin 435 koulutuskalenterin tapahtumasta, joista toteutuneita koulutuksia oli 223 ja neuvottelupäiviä 72.- Koulutukseen osallistujia oli yhteensä 6382, joista Kirkon koulutuskeskuksen koulutuksiin

osallistui 1148 (eli 18 % koulutuksiin osallistuneista) sekä Kirkkohallituksen muiden yksikköjen koulutuksiin 194 (eli 3 % koulutuksiin osallistuneista).

- Neuvottelupäiviin osallistujia oli yhteensä 3154.- Hiippakunnallisten koulutusten ja neuvottelupäivien osallistujamäärät laskivat edellisvuodesta.

Hiippakuntien järjestämiin koulutuksiin (ei Porvoo) osallistui 1454 (2013: 2631) ja neuvottelupäiviin osallistui 2317 (2013: 3127). Hiippakuntien välillä on koulutuksen ja neuvottelupäivien (osallistuja)määrissä vaihtelua. Hiippakuntien neuvottelupäiviin osallistui 40 % kaikista koulutuksiin ja neuvottelupäiviin osallistujista.

- Tilastojen perusteella papit ovat ahkerin koulutuksiin ja neuvottelupäiviin osallistuva ammattikunta (30 % koulutuksiin ja neuvottelupäiviin osallistuneista ja diakoniatyöntekijät seuraavaksi 14 %).

- Koulutuskalenterissa julkaistujen koulutusten ja neuvottelupäivien määrä on vähentynyt edelleen. Koulutuskalenterissa julkaistiin vuonna 2014 tiedot 435 koulutuksesta ja 135 neuvottelupäivästä (vrt. 2013: 468 ja 133).

4. Kirkkohallituksessa kehitettiin koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan rakenteita. Kirkkohallitus nimitti ydinryhmäksi Ammatillisen koulutuksen ryhmän, jonka jäsenet ovat Kirkon koulutuskeskuksesta (4), piispainkokouksen kansliasta (1 + 1 varajäsen) ja työmarkkinalaitoksesta vuosille (1 + 1 varajäsen) 2015–2016. AKR:n tehtävänä on mm. osaamisen tarpeiden ennakointi, koulutuspoliittinen vaikuttaminen (lausunnot ja linjaukset) sekä rekrytoinnin edistäminen. Se kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Työryhmän perustamisen yhteydessä linjattiin, että Kirkkohallituksen yhteistä koulutuspoliittista työskentelyä varten tarvitaan laaja-alainen KKH:n

25

koulutuksen asiantuntijoiden foorumi. Tämän koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan foorumin kokoonkutsujana on AKR. Toimintavuoden aikana järjestettiin kolme foorumia, joiden teemoina olivat mm. osaamisen tarpeiden ennakointi sekä alanvaihtajat ja toisen tutkinnon suorittajat. Kevään 2015 foorumin teemaksi on valittu uskonto julkisessa tilassa. Koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan rakenteiden uudistaminen on ollut tarpeellista, sillä yhteiskunnan koulutusjärjestelmä on voimakkaassa muutostilanteessa.

5. Kirkon koulutuskeskuksen ja Kirkon työmarkkinalaitoksen yhteistyönä käynnistettiin ennakointityö (Työelämä 2020 –hanke ja osaamisen ennakointi). Kirkon koulutuksen seurantaryhmissä, työelämän kehittämisestä kiinnostuneista seurakunnan työntekijöistä muodostetuissa työpajoissa sekä Kirkon kouluttajafoorumissa hahmoteltiin kirkon henkilöstöä koskevia muutostekijöitä, tulevaisuuden kuvia ja osaamisen tarpeita. Tavoitteena oli tuottaa Kirkkohallitukselle ennakointitietoa koulutuspoliittiseen vaikuttamistoimintaan sekä seurakunnille työkaluja ja aineistoa määrälliseen ja laadulliseen ennakointiin. Ennakointityö jatkuu vuosina 2015–2016 analysoimalla, mitä osaamisen tarpeiden muutos tarkoittaa kirkon tehtävissä ja ammattiryhmissä sekä laadullisesti että määrällisesti. Tavoitteena on tuottaa tarkempaa informaatiota siitä, millaista tietoa, taitoa ja osaamista perus- ja henkilöstökoulutuksen tulee tuottaa ja mikä on kirkon oletettu työvoimantarve ja henkilöstörakenne.

6. Työelämän tarpeet ja koulutusjärjestelmään kohdistuvat muutos- ja säästötavoitteet näkyvät lainsäädännön uudistamisena. AKR:n johdolla valmisteltiin seuraavat kirkkohallituksen lausunnot

a. Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi/27.11.2014,

b. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta /13.11.2014, c. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta

peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta/13.11.2014,

d. Ammatillisten tutkintojen perusteiden yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa/5.6.2014 ja

e. Luonnos lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiksi /5.6.2014.7. KiTOS-seminaarit (www.kitos.fi) on suunniteltu tukemaan kirkon tehtäviin opiskelevia.

Toimintavuoden aikana tehtiin ratkaisu, että tulevaisuudessa ne korvaavat eri alojen opiskelijoille järjestetyt Kirkon päivät. Seminaarien kehittämisessä haasteelliseksi on osoittautunut yhteistyörakenteiden kehittäminen oppilaitosten ja tuomiokapitulien välillä niin, että eri alojen opiskelijat löytävät tapahtuman siinä vaiheessa, jolloin opinnot ovat edenneet seurakuntaharjoitteluun/työssäoppimisjaksoon. Ns. Kirkon työhön hankkeeseen on sisällytetty määräraha tutkimustoimintaan kirkon tehtäviin opiskelevista. Vuoden 2014 määräraha kohdistettiin tutkimukseen lastenohjaajaopiskelijoista.

8. Kirkkohallituksessa on viestintäkoulutuksen kehittämistyöryhmän sijasta kirkon sisäisen viestinnän ohjausryhmä, jossa on Koulutuskeskuksen edustajana Eeva Salo-Kopperi. Ulla Tuovinen jatkoi Lasse Erkkilän sijalla työryhmissä. Ammatillisen koulutuksen ryhmän kokoonpano vaihtui vuoden 2014 alussa. Koulutuskeskuksesta sen toimintaan osallistuvat Kari Kopperi (pj), Eeva Salo-Kopperi, Marja Pesonen, Helena Tuominen. Koulutuskeskuksen toimikunnan asettamien koulutusten seurantaryhmien jäsenet ovat liitteessä 5.

9. Koulutuskeskuksen työntekijöitä on suunnitelman mukaisesti osallistunut erilaisiin valtion viranomaisten asettamiin koulutuksen asiantuntijatyöryhmiin.

6 KONSULTOINTI JA ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT

Haasteet ja tarpeet Seurakuntien muutosprosessit kaipaavat monenlaista tukea myös Kirkon koulutuskeskukselta. Tarve

kohdistuu yksittäisten seurakuntien ja niiden työntekijöiden tukemiseen, konsulttien ja hiippakunnan työntekijöiden tukemiseen sekä kysymyksiin paneutuvien neuvottelupäivien ja koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen.

Koulutuskeskuksen asiantuntemusta kaivataan usein, kun Kirkkohallituksessa, hiippakunnissa tai seurakunnissa tarvitaan kirkon työn eri tehtäväalueiden kehittämis- ja erityisosaamista.

26

Tavoitteet

1. Kirkon koulutuskeskus pyrkii tukemaan seurakuntia edelleen jatkuvissa rakennemuutosprosesseissa. 2. Tarjotaan mahdollisuuksien mukaan kehittämis- ja erityisosaamista kokonaiskirkon, hiippakuntien ja

seurakuntien käyttöön.3. Osallistutaan verkostomaisesti kirkon eri työalojen kehittämistyöhön mm. neuvottelupäivien

muodossa.

Toimenpiteet1. Kirkon koulutuskeskus osallistuu toimintavuoden aikana mm. seuraavien neuvottelupäivien

järjestämiseen: - Johtamiskouluttajien neuvottelupäivät Helsingissä 29.1.2014.- Kirkollisen johtamisen forum Helsingissä 30.–31.1.2014.- Nuorisotyön, varhaiskasvatuksen ja diakonian koulutuksen työseminaari 12.–13.2.2014, Centria

ammattikorkeakoulu, Raudaskylän toimipiste - Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon neuvottelupäivät 8.-9.4.2014 Lahden diakonian Instituutti

sekä yksi päivä Helsingissä 8.9.2014- Kirkon työnohjaajien neuvottelupäivät Jyväskylässä kesäkuussa 2014- Kirkkomusiikin koulutusforum, 1.12.2014- Kirkon kouluttajafoorumi 2.12.2014- Liturgisen musiikin opettajien asiantuntijaseminaari Pietarsaaressa (Novia AMK), 14.2.2014

2. Kirkon koulutuskeskuksen työntekijät osallistuvat tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan erilaisiin asiantuntijatehtäviin sekä konsultaatio- ja kehittämishankkeisiin (yksittäiset työryhmät ja asiantuntijatehtävät luetellaan luvussa 8).- Rakennemuutosten tukeminen –työryhmä (3.4.2012-31.12.2016), Timo Tulisalo

3. Koulutuskeskuksen työntekijät osallistuvat säännöllisesti myös erilaisiin tutkimushankkeisiin ja julkaisutoimintaan.

Arvio

1. Kirkon koulutuskeskuksen työntekijät ovat osallistuneet suunnitelman mukaisiin neuvottelupäiviin. Toimintavuoden aikana tuli välttämättömäksi järjestää seuraavat tapahtumat:- Lapsi ja perhetyön perustutkinnon ja suntion ammattitutkinnon koulutusta järjestävien

oppilaitosten rehtoreiden ja Kirkkohallituksen edustajien tapaaminen 1.12.20142. Kirkon koulutuskeskuksen työntekijät ovat osallistuneet toimintasuunnitelmassa mainittujen

hankkeiden lisäksi seuraaviin kotimaisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin sekä konsultaatio- ja kehittämishankkeisiin- Kirkon diakonia ja sielunhoito-yksikön kanssa jatkettiin yhteistyötä diakonian kehittämisessä

Unkarin luterilaisen kirkon diakoniayksikön kanssa. Uutena yhteistyökumppanina mukaan liittyi Saksasta Baijerin Diakonisches Werk.

- Pohjoismaiset diakoniapäivät Islannissa (12.-16.8.2014) toivat näkyväksi diakoniatyöntekijöiden voimaannuttavan työtavan ja yhteisön merkityksen ihmisten arjesta selviytymisessä laman keskellä. Kansainvälinen yhteistyö antaa erilaisia näkökulmia diakoniatyön koulutuksen kehittämiseen.

- Sielunhoidon kouluttajan tehtäviin kuuluu runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä, joita hoidetaan säännöllisesti.- Vuonna 2017 Koulutuskeskuksessa järjestetään ECPCC:n Euroopan konferenssi, jonka

suunnitteluvastuu on KK:n kouluttajalla. Konferenssia suunnittelemaan on koottu työryhmä, jossa ovat hiippakuntasihteeri Jussi Holopainen, sairaalapappi Sirkku Tukiainen, teologi Désirée Aspinen-Zimmerman, professori Paavo Kettunen, sjukhusprästen i Samariterhemmet Uppsala Åsa Jansson, dosentti Raili Gothóni.

- KK:n kouluttaja osallistui Saksassa Sankelmarkissa pidettävän pastoraalipsykologisen konferenssin 2015 suunnitteluun Tukholmassa keväällä. Varsinaisessa konferenssissa 3.-

27

7.1.2014 KK:n kouluttaja johti Ullmanilaisen kokemuspohjaisen uniryhmän päivittäisessä workshop-työskentelyssä.

- KK:n työntekijät ovat toimineet myös muissa asiantuntijatehtävissä ja pitäneet mm. alustuksia, esitelmiä ja luentoja oppilaitosten ja järjestöjen järjestämissä koulutuksissa sekä monissa kirkollisissa seminaareissa ja neuvottelupäivillä.

3. Julkaisutoiminta: - KK:n ja KJY:n yhteistyönä valmisteltu viikkolektionaari julkaistiin verkossa nimellä

”Raamattua viikonpäiville” (evl.fi/raamattuaviikonpaiville). Lektionaari sisältää kirkkovuoteen liittyviä raamatuntekstejä kullekin vuoden arkipäivälle ja laajentaa näin merkittävästi kirkkovuoden raamatuntekstien valikoimaa, myös apokryfikirjojen osalta. KK:sta hankkeessa ovat olleet mukana Mika Aspinen ja Osmo Vatanen (eläk.).

- Kari Kopperi, Uudistunut pastoraalitutkinto tukee papin kehittymistä ammattilaiseksi. – Crux 4/2014,36–39.

- Koulutuskeskuksen työntekijät ovat antaneet useita haastatteluja tiedotusvälineille, päivälehdille ja ammattilehdille.

7 KOKOUS- JA MAJOITUSTOIMINTA

Haasteet ja tarpeet KK huolehtii oman kurssi- ja kokoustoiminnan tarpeista sekä tarjoaa mahdollisuuksien mukaan tiloja

Kirkkohallituksen muiden yksiköiden sekä kirkollisten järjestöjen kurssi- ja kokoustoimintaan. Koulutuskeskukseen tuodaan mielellään kirkon yksiköiden kursseja ja kokouksia, mutta kysyntään ei

kaikissa tapauksissa voida vastata.

Tavoitteet1. Mahdollisimmat hyvät ja toimivat tilat koulutus- ja kokoustoiminnan kustannustehokkaaseen

käyttöön.2. Toiminnassa otetaan huomioon KK:n ja asiakkaiden tarpeet sekä talon työjärjestelyt.

Arvio1. Kokous- ja majoitustoiminnan tehtävät on hoidettu suunnitelman mukaisesti ja laadukkaasti.

- Vuonna 2014 talon merkittävin konferenssi oli Kirkon kansainvälinen lähetyskumppanuusneuvottelu, johon osallistui n. 110 henkilöä eri puolilta maailmaa (31.3.–4.4.2014)

2. Kokoustoiminnan osanottajamäärät, kokouspäivät ja majoitusvuorokaudet on koottu erilliseen liitteeseen toimintasuunnitelman lopussa (liite 2).

8 HENKILÖSTÖ, ERITYISTEHTÄVÄT JA YHTEYDET MUIHINORGANISAATIOIHIN

Dos. TT, pastori Kari Kopperin (2005–) vastuulla on Kirkon koulutuskeskuksen johtaminen ja kirkollisen koulutuksen koordinointi ja kehittäminen sekä systemaattisen teologian asiantuntijatehtävät. Kopperi kuuluu mm. teologikoulutustoimikuntaan, kirkon ulkomaantutkintojen neuvottelukuntaan, Arvojen Akatemian suunnitteluryhmään ja Helsingin yliopiston Teologia.fi –hankkeen ohjausryhmään. Hän toimii Seurakuntaopiston johtokunnan puheenjohtajana, Seurakuntaopiston Agricola –työelämäpalveluiden toimikunnan, Diakonia-ammattikorkeakoulun hallituksen sekä Lärkkullan valtuuskunnan jäsenenä. Hän on myös valtioneuvoston asettaman Elinikäisen oppimisen neuvoston varajäsen sekä sen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaoston varsinainen jäsen.

28

Raamattuteologian ja hermeneutiikan kouluttajana on TM, pastori Mika Aspinen (2004–). Aspinen toimii Suomen Lähetysseuran järjestämän ulkomaantyöhön valmistautuvien lähettien teologisen koulutuksen sekä Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoiden raamattukouluttajana. Aspinen toimii koollekutsujana tammikuun kaksipäiväisessä raamattuteologisessa asiantuntijaseminaarissa. Lisäksi hän toimii kirkolliskokousedustajana, viikkolektionaarin toimituskunnassa sekä Suomen Lähi-idän instituutin säätiön hallituksen varajäsenenä.

Kirkkomusiikin kouluttajana toimii dir.mus., DU Lasse Erkkilä (2000–). Hän vastasi erityisesti kanttorien täydennyskoulutuksen koordinoinnista ja toteutuksesta sekä osallistui jumalanpalvelus- ja harjoittelunohjaajakoulutuksiin. Erkkilä toimitti laajaa alkusoittokokoelmaa kanttorien käyttöön (yhteistyö norjalaisen Cantando-kustantamon kanssa). Hän on ollut Hymnologian ja liturgiikan sekä Organum-seuran jäsen sekä työskennellyt jäsenenä kirkkovuoden kuvia toteuttavassa työryhmässä. Lasse Erkkilä jäi eläkkeelle Kirkon koulutuskeskuksesta 1.9.2014. Hänen seuraajakseen valittiin MuM Ulla Tuovinen, joka aloitti viran hoitamisen elokuussa 2014.

Jumalanpalveluselämän kouluttajana toimii TT, MuM, pastori Juhani Holma (2012–). Tehtäväalueina hänellä ovat pastoraalikoulutus ja jumalanpalveluselämän erityiskoulutus. Holma on Hymnologian ja liturgiikan seuran jäsen sekä Saksan Luther 2017 -organisaation kansainvälinen residentti (2009–).

Sielunhoidon ja työnohjauksen kouluttajana toimii TM, pastori, kielenkääntäjä, työnohjaaja / STOry, TRO-ohjaaja, uniryhmäkouluttaja ja symbolidraamaterapeutti Virva Nyback (2006–). Hän on vuosittain Saksassa järjestettävän Pohjoiseurooppalaisen pastoraalipsykologisen konferenssin suunnitteluryhmän jäsen, Euroopan sielunhoidon konferenssin (ECPCC) Executive Committee 2013–2017 jäsen ja ECPCC:n General secretary seuraavan v. 2017 Koulutuskeskuksessa järjestettävän konferenssin vastuuhenkilö, Suomen ev.-lut. kirkon edustaja sielunhoidon maailmanjärjestön edustajistossa (ICPCC). Hän on pohjoismaisen työnohjaajien verkoston Suomen yhdyshenkilö, kirkon työnohjaajapätevyyden arviointityöryhmän jäsen, teologian opiskelijoiden soveltuvuusarvioinnin seurantaryhmän puheenjohtaja, sielunhoidon kehittämis- ja seurantaryhmän puheenjohtaja ja Helsingin diakonissalaitoksen hallintoneuvoston ja työvaliokunnan jäsen.

Kasvatuksen koulutuksen asiantuntijana toimii KM, Marja Pesonen (2002–). Pesonen on Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän jäsen. Hän toimii jäsenenä Kirkkohallituksen sisäisessä koulutusryhmässä ja mallisääntöryhmässä sekä varajäsenenä ulkomaan tutkintojen neuvottelukunnassa.

Taloudellis-hallinnollisen alan kouluttajana toimii KTM, TM, pastori Timo Tulisalo (2007–). Hän on Kirkkohallituksen Rakennemuutosten tukeminen –työryhmän jäsen. Lisäksi hän toimii suntion tutkintotoimikunnassa työnantajan edustajana (KiT/KKH).

Diakonian koulutuksen asiantuntijana toimii sosionomi (YAMK), diakonissa, psykiatrinen esh. Helena Tuominen (2011-). Hän on Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen Sosiaalialan koulutustoimikunnan jäsen, Kirkkohallituksen koulutuksen koordinaatio- ja kehittämisryhmän jäsen sekä jäsenenä ulkomaan tutkintojen neuvottelukunnassa ja Kirkon Ulkomaanavun hallituksessa.

Toisena johtamiskouluttajana toimii rovasti TM, työnohjaaja, työyhteisökehittäjä Markku Tynkkynen (2009–). Tehtäväalueina ovat työnohjaajakoulutus, johtamiskoulutus sekä seurakunta työyhteisönä pastoraalikurssi. Tynkkynen toimi kertomusvuonna Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) puheenjohtajana. Samoin hän osallistui Suomen ensimmäiseen työnohjaajakouluttajien koulutukseen. Koulutuksen järjestää STOry ja se kokoaa yhteen työnohjaajakouluttajia eri puolelta ja eri viitekehyksistä. Koulutus on laajuudeltaan 40 op ja päättyy vuonna 2015.

Johtamiskouluttajana toimii rovasti, TM, organisaatiokonsultti FINOD Lasse Östring (2006–). Tehtäväalueina ovat johtamiskoulutus sekä työyhteisöjen kehittäminen.

Koulutussuunnittelija TM., past., työnohjaaja Eeva Salo-Kopperin (2005–) tehtävänä on huolehtia kirkon henkilöstökoulutuksen koordinaatiosta, osallistua kirkon henkilöstön koulutuksen kehittämiseen ja

29

arviointiin, seurata koulutuksen kehittymistä kotimaassa ja ulkomailla sekä pitää yhteyttä kirkon ja yhteiskunnan välillä kirkon työntekijöiden ammatillisen koulutuksen kysymyksissä. Hän on Opetusministeriön alaisen Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan koulutustoimikunnan varsinainen jäsen.

ToimistotyöntekijätToimistosihteerin virassa on yo-merkonomi, teol. yo Terhi Mäkeläinen (1982–). Hänen tehtäviinsä kuuluvat erityisesti KK:n hallintoon, talouteen ja kiinteistönhoitoon liittyvät asiat sekä johtajan avustaminen.

Kurssisihteerinä toimi merkonomi Ulla Pyykkö (1998–). Hänen tehtäviinsä kuuluu kokonaisvastuu pastoraali-, erityis- ja täydennyskurssien käytännön järjestelyistä sekä yhteydenpito kurssilaisiin ja tuomiokapituleihin.

Kirkkohallituksen ja Seurakuntaopiston yhteistyösopimuksen perusteella KK:n kokouspalvelua hoitaa Seurakuntaopiston myyntisihteeri Kati Väliaho. Sopimuksen mukaisesti Koulutuskeskus maksaa hänen palkkakustannuksistaan n. 50 %.

9 TOIMINTARESURSSIT

9.1 Henkilöstö ja toimikunta

Kirkon henkilöstökoulutuksen ja henkilöstön kehittämisen edistäminen edellyttää kirkon koulutuskeskukselta osaavaa henkilöstöä, hyvin toimivia yhteistyöverkostoja ja riittäviä resursseja. Monessa suhteessa tämä tavoite on toteutunut hyvin viimeisten vuosien aikana. Tavoitteen toteutumista ovat edistäneet mm. suunnitelmallinen määrärahojen ja resurssien vahvistaminen sekä myös koulutustoiminnan tuotot. Kehittämistoiminnasta huolimatta muutamalla koulutusalalla toiminnan haasteet ylittävät käytettävissä resurssit.

Vuonna 2014 tehtäviä hoitavat päätoimiset työntekijät. Kouluttajien työajan käyttöön on kahtalainen paine: yhtäältä oman alan koulutuksesta vastaaminen ja siihen liittyvät koordinaatio- ja koulutustehtävät, toisaalta ulkoa päin tulevat toimeksiannot ja toiveet kouluttajien asiantuntemuksen käyttämisestä kirkon yhteisiin hankkeisiin sekä yhteiskunnallisella puolella mm. peruskoulutuksen suunnittelun hyväksi.

Kouluttajan tehtävissä merkittävimmät haasteet kohdistuvat erityisesti sielunhoidon ja kirkkomusiikin koulutukseen. Näiden tehtäväalueiden kouluttajien vastuualue liian laaja ja sen vuoksi on edelleen välttämätöntä etsiä uusia ratkaisuja, joilla huolehditaan sekä tehtäväalueen laadukkaasta ja riittävästä koulutuksesta että kouluttajan tehtäväkuvan inhimillisyydestä. Sielunhoidon koulutuksessa uusia mahdollisuuksia tarjoaa vahvistuva yhteistyö muiden TO:n sielunhoidon asiantuntijoiden kanssa. Kirkkomusiikin kouluttajan tehtävä tulee avoimeksi vuoden 2014 aikana. Tämä mahdollistaa tehtäväkuvan uudelleen arvioinnin ja mahdollisten uusien yhteistyörakenteiden kehittämisen. On kuitenkin välttämätöntä, että Kirkon koulutuskeskuksessa on ammattitaitoinen alan kouluttaja myös tulevaisuudessa.

Nykyisten resurssien puitteissa uusiin asiantuntijahaasteisiin voidaan vastata vain hyvin rajatusti. Kokonaisuuden kannalta ja kouluttajien työmäärän kohtuullistamiseksi on koulutuksessa hyödynnettävä enenevässä määrin ulkopuolisia asiantuntijoita. Jossain määrin asiantuntijoiden voidaan käyttää muita Kirkkohallituksen työntekijöitä, mutta tarvitaan myös täysin ulkopuolisia asiantuntijoita. Talousarvioesitykseen sisältyy edelleen huomattava varaus ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen käyttöön.

Yhteiskunnan koulutuspolitiikan muutokset ovat nopeita ja edellyttävät kirkolta aktiivista koulutuspoliittista vaikuttamista. Esimerkiksi hallitusohjelman että Koulutuksen tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011–2016 (KESU) toimenpiteet merkitsevät muutoksia myös kirkon tehtäviin kelpoistavien tutkintojen rakenteisiin, järjestäjien toimilupiin sekä resursseihin. Nämä haasteet edellyttävät kirkolta yhtäältä kirkollisten koulutusalojen edunvalvontaa ja toisaalta on tarvetta myös yhteiskuntavastuuseen perustuvaan

30

vaikuttamiseen. Periaatteessa haasteet koskevat koko Kirkkohallitusta, mutta käytännössä vastuuta kantaa ja vaikuttamistoimintaa koordinoi Kirkon koulutuskeskus. Tämä heijastuu myös käytettävissä oleviin resursseihin ja edellyttää useilla koulutusaloilla ulkopuolisten kouluttajien hyödyntämistä, kun vakinaisten työntekijöiden työpanosta (erityisesti AKR:n jäsenet) tarvitaan vaikuttamistoiminnan edellyttämiin tehtäviin.

Seurakuntaopiston kanssa tehdyt yhteistyösopimukset muodostavat edelleen toimivat puitteet sekä kokouspalvelun että myös muiden tukipalvelujen järjestämisestä

Koulutuskeskuksen toimikunnan jäsenillä ja heidän monipuolisella asiantuntemuksellaan on edelleen keskeinen rooli kehitettäessä KK:n tulevaa toimintaa ja luotaessa edellytyksiä koulutuksen arvioinnille kirkossa. Toimikunta voi tukea keskuksen henkilöstöä sekä suunnata ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti keskuksen toimintaa vastaamaan entistä nopeammin tulevaisuuden haasteisiin. Toimikunta kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Toukokuun kokous järjestetään kaksipäiväisen työseminaarin yhteydessä.

Toimikunnan kokoonpano on 18.9.2012 – 31.5.2016 on seuraava:Opetusneuvos Kaisa Rönkä (puheenjohtaja), piispa Irja Askola, dosentti Raili Gothóni, hiippakuntadekaani Ari Hukari, hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen, johtava lapsityönohjaaja Mirca Kukkasniemi, lääninrovasti Simo Lampela, osastonjohtaja Ari Rautakoski, kasvatuksen hiippakuntasihteeri Madeleine Wendelin, kappalainen Pauliina Uhinki-Suominen (varajäsen) ja talouspäällikkö Antti Viita (varajäsen).

ArvioVuonna 2014 Koulutuskeskuksen tehtäviä ovat hoitaneet päätoimiset työntekijät. Kirkkomusiikin kouluttajan tehtävään valittiin Ulla Tuovinen. Virantäyttöä valmisteltaessa tarkennettiin KK:n kouluttajan ja KJY:n kirkkomusiikin asiantuntijan tehtäväjakoa ja vahvistettiin yhteistyön rakenteita, jotka syksyn kokemusten perusteella näyttävät toimivilta. Sielunhoidon koulutuksessa vakiintuva yhteistyö TO:n muiden alan asiantuntijoiden kanssa on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi ja näin on voitu vähentää sielunhoidon tehtäväalueelle kohdistuvia koulutuspaineita.

Koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan haasteet ovat edelleen merkittävät. Ammatillisen koulutuksen ryhmän tiivistäminen on selkiyttänyt tehtävien hoitamista, mutta edelleen on huolehdittava siitä, että vaikuttamistoimintaan osallistuvien työntekijöiden tehtävien kokonaisuus on tasapainossa. Hyödylliseksi avuksi koettiin koulutuskeskuksen palveluksessa olleen harjoittelijan (Krista Sutinen 18.9.–17.12.2014) työpanos ennakointityössä.

Yhteistyö koulutuskeskuksen toimikunnan kanssa on ollut erittäin hyödyllistä. Erityisen merkittävää on ollut yhteinen työskentely toukokuun työseminaarissa.

9.2 Tila- ja kalustoresurssit

Nykyisin KK:n käytössä olevasta rakennuksesta 1/3 on vuokrattu Seurakuntaopistolle. KK:n käytettävissä olevat tilat riittävät nykyiseen toimintaan ja tarvittaessa koulutuksia voidaan järjestää ulkopuolisissa koulutustiloissa. Vuosina 2014–2015 uusitaan koulutustilojen kalusteet vastaamaan entistä paremmin koulutustoiminnan pedagogisia haasteita.

Järvenpään kampusalueella tapahtuvilla muutoksilla (mm. Diakin toimintojen keskittäminen Helsinkiin ja mahdollinen Seurakuntaopiston ja Kirkkopalvelujen fuusio) saattaa olla vaikutusta myös koulutuskeskuksen tilakysymyksiin ja niihin on tarvittaessa kyettävä reagoimaan nopeasti.

ArvioKK:n luentosaleissa 1 ja 3 tehtiin kertomusvuoden aikana mittava uudistus. Luentosalien ilme ja pedagogiset toimintamahdollisuudet ovat nyt aivan erilaiset entiseen verrattuna. Uusitut tilat mahdollistavat helposti muunneltavan ja erilaisiin opiskelumetodeihin soveltuvan työskentelyn. Säädettävät kalusteet tarjoat opiskelijoille vähemmän kuormittavan ja yksilöllisen tavan osallistua työskentelyihin. Palaute oppimistilojen toimivuudesta ja ilmeestä on ollut erittäin myönteistä. KK:n tilaryhmä jatkoi syksyllä työtään aulatilojen,

31

ryhmätilojen ja oleskelutilojen kalustesuunnittelun parissa. Seurakuntaopiston tilatyöryhmä suunnittelee luentosalien 2 ja 4 kalusteiden uusimista. Tilaprojektin valmistuttua koulutuskeskuksen yhteisten tilojen yleisilme saadaan ajanmukaiseksi ja inspiroivaksi.

9.3 Tietopalveluresurssit

Tietopalvelujärjestelmät tulee pitää koulutustehtävien ja muun toiminnan asettamien vaatimusten tasalla. Henkilöstön käytössä olevat laitteet ovat tällä hetkellä ajanmukaiset, mutta niitä tulee päivittää riittävän usein.

Tulevien vuosien merkittävä haaste tulee olemaan KK:n sähköisten palvelujen kehittäminen. Tämä tarkoittaa mm. verkkosivujen ja sähköisen henkilöstökoulutuskalenterin jatkuvaa kehittämistä ja päivitysjärjestelmien luomista, verkkopedagogiikan edellyttämien työvälineiden sekä hyödyntämistä. Näiden kehittämistyö on jo saatu käyntiin. Tavoitteena on, että Apaja–oppimisympäristöä hyödynnetään kaikilla toiminnan kannalta luontevilla kursseilla vuodesta 2014 lähtien. Uusien ohjelmistojen hyödyntäminen edellyttää myös taloudellisia resursseja ja on otettu huomioon myös budjetoinnissa.

Kirjaston ajanmukaistamista jatketaan edellisvuosien tapaan hankkimalla uusinta teologista ja muiden alojen tieteellistä kirjallisuutta sekä hankitaan tarpeellisiksi katsottuja sähköisiä aineistoja ja ohjelmia kouluttajien käyttöön.

ArvioKoulutuskeskuksen työntekijöiden IT-työvälineet vastaavat tarkoitustaan. Merkittävän haasteen muodostaa kuitenkin asiakaskäytössä olevat laitteet sekä luentosaleissa olevien laitteiden ohjelmistopäivitykset.

Apaja –oppimisympäristö on vakiintunut koulutuskeskuksen koulutustoiminnan keskeiseksi työvälineeksi. Apajan hyödyntäminen kuitenkin edellyttää jatkuvaa kouluttajien / asiantuntijoiden osaamisen vahvistamista sekä ympäristön kehittämistä. Toimintavuoden aikana Apajaan tehtiin erilliset toiminta-alueet hiippakuntien ja Kirkkohallituksen muiden yksiköiden käyttöön. Apajan ja muiden sähköisten välinen hyödyntäminen edellyttää taloudellista panosta, mutta toistaiseksi kustannukset on kyetty kattamaan koulutuskeskuksen toimintamäärärahoilla.

9.4. Talous

KK:n toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteena on Kirkkohallituksen asettama talousarvion kehys (+ 1,0 %). Vuoden 2013 toimintajäämä budjettiarviossa on 973.000 €, joten ensi vuoden budjetin raamit ovat netto 983.200 €. Talousarviossa on pyritty varautumaan sähköisten järjestelmien (mm. Apaja-oppimisympäristö, emaileri, 360-arvioinnit jne.) kustannusten kasvamiseen.

ArvioTaloudenhoidossa keskeinen muutos oli Kirkkohallituksen siirtyminen Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) asiakkaaksi. Käytännössä siirtymä on hankaloittanut / hidastanut talouden seurantaa. Seurantaa tuleekin pyrkiä kehittämään jatkossa.

Koulutuskeskuksen toiminta on kyetty toteuttamaan suunnitellulla tavalla talousarvion puitteissa. Talousarvion toteutuma oli lopulta 95,31 % suunnitellusta toimintajäämästä.

32

Liite 1

Koulutusten osanottajat tehtäväalueittain

Tehtäväalue 2013 2014

Toteum

a ArvioToteum

a

Pastoraalitutkinnot 458 400 474

Jumalanpalvelus 95 110 105

Kirkkomusiikki 78 115 126

Raamattuteologia 44 80 71

Kristillinen kasvatus 64 100 94

Diakonia- ja yhteiskuntatyö 44 70 41

Sielunhoito 69 65 61

Johtaminen, talous ja hallinto 223 195 237

Konsulttivalmennus 56 46 45

Työnohjaajakoulutus 62 41 40

Ohjaajakoulutus 17 50 12

Yhteensä 1210 1272 1306

Luvuissa mukana myös yhteistoimintakursseja toisin kuin muissa KK:n tilastoluvuissa.

33

Koulutus- ja kokoustoiminnan asiakkaat ja suoritteet 2015Liite 2

KK:n omien kurssien osanottajatToteuma 13 Arvio 14

Toteuma 14 Arvio 15

Pastoraalitutkinto Pastoraalikoulutus 362 300 363 360 Pastoraalitutkinnon B-osiot 73 80 89 105 Ylemmän pastoraalitutkinnon koulutus 23 20 22 20

Pastoraalitutkinto yhteensä 458 400 474 485Johtamis- ja erityiskoulutus

Papit ja lehtorit 318 336 Kanttorit 96 59 Diakonian työntekijät 108 117 Nuorisotyöntekijät 50 67 Lapsityöntekijät 40 36 Perhetyöntekijät 28 6 Taloudellis-hallinnollinen henkilöstö 38 33 Muut 52 13

Johtamis- ja erityiskoulutus yhteensä 730 1198 667 703Omien koulutusten osanottajat yhteensä 1188 1598 1141 1188

KoulutustoimintaToteuma 13 Arvio 14

Toteuma 14 Arvio 15

1. Kurssien määrä 55 60 57 59

2. Kurssijaksojen määrä                

Järvenpäässä 71 85 77 79 Muualla 15 4 4 18 Yhteensä 86 89 81 97

3. Kurssipäivien määrä                

Järvenpäässä 250 290 274 246 Muualla 63 72 67 84 Etäpäivät (työpajat ja työnohjaukset) 9 23 23 27 Yhteensä 322 385 364 357

4. Osanottajat                

Pastoraalit 458 400 474 485 Johtamiskoulutus 223 374 215 313 Erityiskoulutus 507 784 452 384 Yhteensä 1188 1558 1141 1182

5. Koulutustoiminnan suorite

Koulutuspäivät Järvenpäässä 5223 6124 5117 4911 Muualla 941 1051 1117 1049

34

Etäpäivät 164 490   383 419 Yhteensä 6328 7665 6617 6379

Opintopisteet 6387 7775 7652 7445

KokouspalveluToteuma 13 Arvio 14

Toteuma 14 Arvio 15

1. Kokousvieraat                

Oma 152 113 321 179 Kirkon muut yksiköt 226 424 471 398 Muut 97 100 9 50 Yhteensä 475 637 801 627

2. Kokouspäivät                

Omat kokoukset 19 16 25 16 Kirkon muut yksiköt 38 35 59 56 Muut (ulkopuolisten kokoukset) 14 2 2 9 Yhteensä 71 53 86 81

3. Majoitusvuorokaudet

Kurssimajoitus 3154 3672 3109 2896Oma kokoustoiminta 68 215 66 Kirkon muut yksiköt 286 773 623 Muut (ulkopuoliset) kokoukset 89 8 153

Kokouspalvelu 443 910 996 842Yhteensä 3597 4582 4105 3738

Toteuma 13 Arvio 14

Toteuma 14 Arvio 15

Koulutustoiminnan suoriteKurssilaiset 1188 1558 1070 1222Koulutuspäivät

Järvenpäässä ja muualla 6164 7175 6234 5960 Etäpäivät (työpajat) 164 666 383 419 Yhteensä 6328 7841 6617 6379

Opintopisteet 6387 7775 7445

Toteuma 13 Arvio 14

Toteuma 14 Arvio 15

Kokousvieraat 475 637 801 627

35

Kokouspäivät 71 53 86 81Kokouspäivien kokonaismäärä 1103 1723 2130 1865Majoitusvuorokaudet

Kurssimajoitus 3154 3672 3109 2896 Kokoustoiminta 443 910 996 842

3597 4582 4105 3738

Pastoraalitutkinnon kurssien sekä A- ja B-vaihtoehtojen suoritusten määrät vuonna 2014 Liite 3

Opintokokonaisuus

2015 Kurssit lkm

Arvio

Tot.

Arvio

Tot. Arvio Arvio

4. Raamattu, tunnustus ja julistus lähijakso (A) 3 4 60 91 etäopiskeluvaihtoehto (B) 15 13 15 5. Jumalanpalveluselämä lähijakso (A) 3 3 60 71 etäopiskeluvaihtoehto (B) 10 8 6. Sielunhoito lähijakso (A) 3 3 60 65 etäopiskeluvaihtoehto (B) 15 22 7. Kristillinen kasvatus lähijakso (A) 3 3 60 72 etäopiskeluvaihtoehto (B) 20 16 8. Seurakunta työyhteisönä 3 3 lähijakso (A) 60 64 etäopiskeluvaihtoehto (B) 20 30 25 3. Sana ja elämä lähijakso (A) 3 60 36 etäopiskeluvaihtoehto (B) 15 7 5. Spiritualiteetti ja jumalanpalveluselämä lähijakso (A) 3 60 67 1 etäopiskeluvaihtoehto (B) 15 7 6. Diakonia, missio ja globaali vastuu lähijakso (A) 3 60 40 etäopiskeluvaihtoehto (B) 11 7. Viestintä ja vuorovaikutus lähijakso (A) 3 60 48 2 etäopiskeluvaihtoehto (B)

36

8. Sielunhoito lähijakso (A) 3 60 47 1 etäopiskeluvaihtoehto (B) 20 5 9. Kristillinen kasvatus lähijakso (A) 3 60 56 etäopiskeluvaihtoehto (B) 15 16 Lähijaksot (A) yhteensä 15 16 300 363 18 360 294 4 Etäopiskeluvaihtoehdot (B) yhteensä 80 89 105 46 Pastoraalitutkinto yhteensä 15 16 380 452 18 465 340 4

37

Liite 4Ylemmän pastoraalitutkinnon teologiset opintokokonaisuudet

Opintokokonaisuus

2014 Kurssien määrä

2014 Suoritukset

2015 Kurs-sit lkm

2015 Suori-tuk-set

2015 Il-moit-tautuneet

2015 Jonossa

Arvio Tot. Arvio Tot. Arvio Arvio

Kirkon elämän ja toiminnan kehittäminen modernissa toimintaympäristössä 2014 1 1 20 22

Seurakunta työyhteisönä ja yhteisönä muuttuvassa yhteiskunnassa 2015 1 20 14 0

Kirjo II Y Johtaminen ja hallinto seurakunnassa  Huom!  Kirjo II Y on muissa tilastoissa johtamisen kurssien yhteydessä.  1 20 17 0

Ylempi pastoraalitutkinto yhteensä 1 1 20 22 2 40 31 0

Pastoraalitutkinto ja ylempi pastoraalitutkinto yhteensä 16 17 400 474 20 505 371 4

38

Liite 5Kirkon koulutuskeskuksen toimikunnan asettamat koulutuksen seurantaryhmät 1.1.— 31.12.2014, asetettu vuosiksi 1.1.-2013. — 31.12.2015

Diakonian koulutuksen seurantaryhmäKatri Valve, pj (Saila Musikka)Ulla-Maija Harju, varapj (Johanna Korkeaniemi)Otto Savolainen (Pasi Nieminen)Katariina Mylläri (Ulla Kallio)Helene Liljeström (Tua Sandell 1.-31.1.)Helene Liljeström (Irina Lemberg 1.2.-31.12.)Ilkka Sipiläinen (Titi Gävert)Lea Rättyä (Helena Kotisalo)Kari Ruotsalainen 1.1.-14.3. (Minna Valtonen)Minna Valtonen 14.3.-31.12. (Päivi Thiz)Henrica Lindholm (Eva Juslin)diakonissaopiskelija (diakonissaopiskelija)diakoniaopiskelija (diakoniaopiskelija)Tiina Laine (Riitta Hiedanpää)Helena Tuominen, s

Kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksen seurantaryhmäTimo Laakso, pj (Johanna Nyman)Rauno Vänskä (Maire Kuoppala)Sirpa Syrjä-Turpeinen (Juha Kasari)Sami Ritokoski (Jouko Porkka)Vesa Nuorva (Jukka Hautala)Anna-Karin Lärka (Henrica Lindholm)Juho Suihkonen 1.1.-14.3. (Paula Laivo)Henna Weckman 14.3.-31.12. (Paula Laivo)Pekka Tukeva (Katri Vappula)Mika Nurmi (Reijo Takamaa)Stefan Myrskog (Ann-Mari Holländer)Jari Oksanen (Arja Lusa)Juha Kinanen (Sanna Jattu)Petra Sorvasto 1.1.-14.3. (Taina Saarenpää)Taina Saarenpää 14.3.-31.12. (uusi varajäsen nimetään myöhemmin)Marja Pesonen, s

Kirkon kansainvälisen työn koulutuksen seurantaryhmäKari Kopperi, pjTiina AhonenTua Sandell 1.1.-14.11.Tomas Ray 14.11.-31.12.Mari PöntinenHeikki Rantanen 1.1.-26.8.Jaakko Laasio 14.11.-31.12.Paula HarjuUlla SiirtoJukka Koistinen (1.1.-14.11.)Jukka Helle (14.11.-31.12.)Jarmo Kokkonen

Marja-Liisa LaihiaTimo Tuikka 1.1.-14.11.Pentti Marttila 14.11.-31.12.Minna HietamäkiKirsti Sirviö, s

Kirkon varhaiskasvatuksen koulutuksen seurantaryhmäPirkko Hammarén, pj (Päivi Liiti)Katia Rautasuo (Marika Pulkkinen)Elina Huttunen (Riitta Immonen)Ritva Jarva (Leena Vainionpää)Päivi Hilska (Ella Keski-Korhonen)Marja-Liisa Sabbah (Tiina Parkkinen)Päivi Sutinen (Minna Valtonen)Anne Lähteenmäki (Annica Maljanen)Raija Ojell (Heljä Petäjä)Mikko Sulander (Juha Antikainen)Gunilla Holmberg (Ann-Mari Holländer)Kristiina Kokkinen (Marja-Leena Koskinen)Ulla Aunola (varajäsen nimetään myöh.)Eila Pelttari (Varpu Jääskeläinen)Liisa Luukkonen (Maara Kosonen)Marja Pesonen, s

Sielunhoidon koulutuksen kehittämisryhmäVirva Nyback, pjPirjo HakalaPaavo KettunenAuli VähäkangasSari KärhäJussi HolopainenJohanna KorkeaniemiMargareta PuirasJaana RäntiläTero PulkkinenSirkku TukiainenEeva Salo-Kopperi, s

Teologian opiskelijoiden soveltuvuustutkimuksen seurantaryhmäVirva Nyback, pjJuha AntikainenMargareta Puiras 1.1.-27.5.Magnus Riska 27.5.-31.12.Anna-Kaisa InkalaHeikki SalomaaKrista SutinenEeva Salo-Kopperi, s

Liite 3