KUHARANNAN PALVELUKESKUS Omavalvontasuunnitelma 7.9.2017

1

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia)

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) ......................................................................... 2

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) ...................................................... 3

3 RISKINHALLINTA (4.1.3) ...................................................................................................................... 3

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) ........................................................................... 5

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) ............................................................................................ 6

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi ............................................................................................................... 6

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma .................................................................................... 6

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §) ................................................................................. 7

4.2.2 Asiakkaan kohtelu ....................................................................................................................... 7

4.2.3 Asiakkaan osallisuus ................................................................................................................... 9

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva ............................................................................................................... 10

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) ................................................................................... 12

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta............................................................... 12

4.3.2 Ravitsemus ................................................................................................................................ 14

4.3.3 Hygieniakäytännöt ..................................................................................................................... 14

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito ........................................................................................................ 14

4.3.5 Lääkehoito ................................................................................................................................. 16

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa ................................................................................................. 16

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) ......................................................................................................... 17

4.4.1 Henkilöstö .................................................................................................................................. 18

4.4.2 Toimitilat .................................................................................................................................... 20

4.4.3 Teknologiset ratkaisut ................................................................................................................ 21

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet ....................................................................................... 22

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) .......................................................................... 23

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA ............................................................................. 24

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5) ......................................................................... 24

11 LÄHTEET .......................................................................................................................................... 25

TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE .................................................................................................. 25

LIITTEET: 1 ILMOITUSVELVOLLISUUSLOMAKE JA OHJE TÄYTTÄMISEEN…...............................24 2 ILMOITUS IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUN TARPEESTA………………………………28

2

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja

Nimi: Juvan Vanhaintuki ry

Palveluntuottajan Y-tunnus: 0164483-6

Kunnan nimi: Juva

Kuntayhtymän nimi:

Sote -alueen nimi: nimi: Etelä-Savon sosiaali- ja terveys-palvelujen kuntayhtymä

Toimintayksikön nimi

Kuharannan palvelukeskus

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen

Juva

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä

Tehostettu palveluasuminen, vanhukset, 53 asiakaspaikkaa Palveluasuminen, vanhukset, 49 asiakaspaikkaa

Toimintayksikön katuosoite

Kotitie 20

Postinumero

51900

Postitoimipaikka

Juva

Toimintayksikön vastaava esimies

Virpi Närhi

Puhelin

040 7520856

Sähköposti

virpi.narhi@juvankuharanta.fi

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

Yksityisten sosiaalipalvelujen lupa16.3.2003 (ISLH-2003-03243/So-17) Yksityisen terveydenhuollon palvelujen lupa 30.5.2017 (ISAVI/1337704.02.00/2017)

Palvelu, johon lupa on myönnetty

Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Kotisairaanhoito ja fysioterapia (yksityisen terveydenhuollon palvelujen lupa)

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

Juvan Kiinteistö- ja teollisuushuolto Tekninen isännöinti, Polvinen Jukka; R-insinöörit Oy, Mikkeli Pyykkihuolto, Savoset, Vaalijalan kuntayhtymä Juvan Kodinonni Oy

3

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus

Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus?

Juvan Vanhaintuki ry on vuonna 1965 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka sääntöjensä mukaan tuottaa palveluja vanhusten asunto- ja elinolojen parantamiseksi sekä vanhusten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Arvot ja toimintaperiaatteet

Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperi-aatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintape-riaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaami-sessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet?

Palvelutoimintamme arvot ovat asukkaiden kunnioittaminen itsemääräämisoikeuden ja arvostuksen il-mapiirissä, ammattitaitoinen hoiva- ja muu palvelu, asukkaan toimintakykyä ja hyvää elämänlaatua tu-keva kuntouttava työtapa ja turvallisen elinympäristön tarjoaminen. Painotamme myös monipuolisten kokemusten, elämysten ja aktivoivan toiminnan järjestämistä asukkaille. Vakaumuksellisissa kysymyk-sissä kunnioitamme asukkaan omaa arvomaailmaa. Yhdistyksen perusarvot ovat toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys sekä luottamuksen ilmapiiri. Kuharannassa hoitotyössä on nyt kaksi tiimiä. Tiimisopimuksissa kukin työntekijä on sitoutunut noudattamaan yhteisesti sovittuja arvoja. Kukin tiimi kokoontuu kerran kuukaudessa pohtimaan yhteisiä toimintatapoja ja periaatteita.

3 RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asi-akkaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikea-käyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskin-hallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analy-sointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omaval-vonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tie-toa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskin-hallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvon-tasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

4

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, ky-kyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteut-tamiseen ja kehittämiseen.

Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Henkilökunnalle tehtävän vuosittaisen riskikartoituksen avulla arvioidaan työn fyysistä ja psyykkistä rasittavuutta ja työolosuhteita. Tällä on vaikutusta myös asukasturvallisuuteen.

Riittävä henkilöstömäärä ja turvallisuuskoulutussuunnitelma.

Suojelu- ja turvallisuussuunnitelma on ajan tasalla. Poistumisturvallisuussuunnitelma. Koulutuksen lisäksi, yhteiset toimintamallit sovitaan hoitotiimeissä, esim. yksintyöskentelyä vältetään.

Vaaratilanteet -> kirjaaminen -> käsittely -> toimenpiteet, ohjeistus

Suunnitelmissa ottaa käyttöön Haipro-ohjelma riskien kartoitukseen

Riskien tunnistaminen

Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?

Riskikartoitus tehdään vuosittain (työntekijät tekevät tiimeittäin)

Vaaratilanteet kirjataan sähköiseen kirjausohjelmaan turvallisuus otsikon alle "poikkeamatilanne" tai lääkepoikkeamista tehdään Essoten ohjeen mukaan kirjallinen selvitys sekä kirjataan asiakastietojärjestelmään asia ”lääkepoikkeama” kohtaan. Vakavat poikkeamat ilmoitetaan myös Essoteen toiminnanohjaaja Ria-Liisa Jokiselle. Henkilökuntaa on ohjeistettu ilmoittamaan esimiehelle mikäli he havaitsevat epäkohtia tai riskejä, jotka liittyvät sosiaalihuollon asiakkaan hoitoon, hoidon tasoon tai laatuun. (Sosiaalihuoltolaki 1.1.2016 voi-maan tullut säännös). Suunnitelman liitteenä on lomake sen tekemiseen sekä ohje siitä. Lomake ja ohje sen täyttämiseen on myös perehdytyskansiossa. (Liite 1) Henkilökuntaa on ohjeistettu ilmoittamaan iäkkään henkilön palvelutarpeesta 980/2012§25:n mukaan. Tästä on lomake myös liitteenä suunnitelmassa. Lomake ja ohje sen täyttämiseen on myös perehdytys-kansiossa. (Liite 2) Riskien käsitteleminen

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallin-nassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattami-nen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?

Tapahtumat käsitellään yhteistyötoimikunnassa ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä ja henkilökun-nan ohjeistamisesta kyseisiä vaaratilanteita varten.

5

Tarvittaessa tapahtumasta keskustellaan myös asiakkaan tai tämän läheisen/omaisen kanssa. Heitä ohjataan ottamaan yhteys potilas tai sosiaaliasiamieheen.

Korjaavat toimenpiteet

Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?

Asiasta keskustellaan asianosaisen kanssa ja esimies huolehtii, ettei samaa tapahdu uudestaan, muu-tetaan tarvittaessa käytäntöjä. Asiasta tiedotetaan koko henkilökunnalle, mikäli käytäntöjä muutetaan. Sähköisen asiakastietojärjestelmän sähköposti on väline tiedotuksessa.

Muutoksista tiedottaminen

Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökun-nalle ja muille yhteistyötahoille?

Asiat otetaan esille henkilökuntakokouksessa (pidetään kerran kuukaudessa)

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

Virpi Närhi Toiminnanjohtaja Kirsi Ruotsalainen Vastaava sairaanhoitaja Anu Kämppi Tiimivastaava, sairaanhoitaja Virpi Veijalainen, sairaanhoitaja Saara Putkonen Fysioterapeutti

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Virpi Närhi 0407520856 Kirsi Ruotsalainen 0407652476 Anu Kämppi 0407652476

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen tehdään tarvittaessa ja silloin kun toiminnassa tapahtuu muu-toksia.

Omavalvontasuunnitelmaan perehtyminen kuuluu perehdytysohjelmaan. Yksikössä on erillinen perehdytyskansio, jossa viitataan laajempaan tietokokonaisuuteen.

Uusille työntekijöille suunnitellaan yhteiset työvuorot perehdyttäjän kanssa. Perehdytys etenee erillisen perehdyttämislomakkeen mukaisesti. Opiskelijoiden kohdalla toimitaan samoin.

Perehdytyksen jälkeen uusi työntekijä, opiskelija tai sijainen antaa palautteen perehdytyksestä, (myös omavalvontasuunnitelmasta) erillisellä palautekaavakkeella. Käytännössä palaute on tullut vain ke-säsijaisilta ja opiskelijoilta.

6

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omaval-vonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?

Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yhdistyksen kotisivuilla ja perehdytyskansiossa on paperiversio. Myös pääaulan ilmoitustaululla on yksi kappale luettavaksi esim. vierailijoille. Omavalvontasuunnitelma on myös nähtävillä Essote:n kotisivuilla.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvit-tämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdolli-suudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kogni-tiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?

Asukkaalle tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma kahden- neljän viikon sisällä siitä kun hän tulee ta-loon. Omaiset voivat myös osallistua sen tekemiseen ja täyttää lomaketta myös kotona asiakkaan itsensä kanssa. Elämäntarinalomakkeella kerätään tietoa aiemmasta elämästä sekä tavoista ja tottumuksista. Rava-mittaus tehdään kaksi kertaa vuodessa. MMSE (Mini-Mental State Examination) tehdään tarvittaessa, muistitesti MNA(Mini nutritional assessment), ravitsemuksen seuranta BMI (Body Mass Index), painoindeksi

Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?

Asukkaan tai omaisen niin halutessa, järjestetään mahdollisuus tehdä hoito- ja kuntoutussuunnitelma yhdessä omahoitajan/hoitajien kanssa. Omaisille annetaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmalomake sekä elämäntarinalomake kotiin esitäytettäväksi.

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suun-nitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoit-teet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvonnan keskeisiä sovittavia asioita.

Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään Domacare asiakastietojärjestelmään talon omalle suunnitelma-pohjalle. Laatimisen yhteydessä kuunnellaan asukasta ja hänen omaisiaan toiveiden ym. suhteen.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?

7

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään yhdessä asukkaan, omaisen ja omahoitajan kanssa jos omai-set niin haluavat. Muutoin omahoitaja ja tiimi tekevät sen yhdessä asukkaan kanssa. Suunnitelma teh-dään kahden- neljän viikon sisällä siitä kun asukas tulee taloon. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivitys tehdään tarvittaessa asukkaan tilanteen muuttuessa ja vähin-tään kaksi kertaa vuodessa.

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää las-tensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitse-man hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaali-työntekijälle sekä lapsen huoltajille.

Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

4.2.2 Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemat-tomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistu-mistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?

Palvelutoimintamme arvot ovat asukkaiden kunnioittaminen itsemääräämisoikeuden ja arvostuksen il-mapiirissä, ammattitaitoinen hoiva- ja muu palvelu, asukkaan toimintakykyä ja hyvää elämänlaatua tu-keva kuntouttava työtapa ja turvallisen elinympäristön tarjoaminen.

Asukkaille tehdään vuosittain Palveluasumisen laatu ja vaikuttavuuskysely. Jokaisella asukkaalla on yksiö tai kaksio (29m2-46m2) ja wc- ja suihkutilat, jonka hän itse kalustaa. Sähkösänkyjä ja patjoja on tarvittaessa. Kuharannan toimitilat ovat yhdessä kerroksessa. ”Mustekala ” mallisessa rakennuksessa on paljon käytäviä, mikä mahdollistaa liikkumisen ja kuntoutumisen kävel-len, mutta tekee fyysisen tilan hallinnan hoitotyön kannalta haastavaksi. Saattohoito ja bakteerieristys ovat tilojen osalta mahdollista järjestää.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtai-sesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henki-lön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset sään-nökset lastensuojelulaissa. Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakastietoihin. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?

8

Rajoitteiden käytöstä noudatetaan Valviran ja Essoten vanhus- ja vammaispalveluiden vastaavan yli-lääkärin laatimia ohjeita liikkumista rajoittavien turvavälineiden käytöstä. Dementiaryhmäkoti on lukollinen asuntosiipi, jossa on kulunvalvonta ulko-ovissa. Ryhmäkodin ulko-ovi voi olla ajoittain myös auki. Levottomat vanhukset pääsevät tuolloin liikkumaan isommissa tiloissa. Tämä on mahdollistunut koska pääovi on lukossa 24h/vrk. F-asuntosiipi saadaan myös tarvittaessa lukkoon, jos siellä on karkailevia asukkaita. Joidenkin asuntojen ulko-ovissa on kulunvalvonta, jos asukas vaeltelee esim. öisin. Rajoitteista sovitaan hoitavan lääkärin kanssa ja niihin hankitaan kirjallinen lupa. Jos asukas esim. jou-dutaan sitomaan tuoliin oman turvallisuuden takia. Rajoitteiden käyttö ei ole ”automaattista”, vaan niiden käytön tarpeellisuus arvioidaan joka kerta erikseen. Tiimipalavereissa keskustellaan hyvistä käytännöistä, kunkin asukkaan kohdalla. Näin pyritään vähen-tämään rajoitteiden käyttöä.

Asukkaat voivat liikkua vapaasti sisätiloissa. Ulko-ovet pääovi mukaanlukien on lukittu turvallisuuden takaamiseksi. Ulkoiluun on mahdollisuus aidatuilla sisäpihoilla.

Pohdittavaksi: - Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.) Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehty-mistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeustur-vaa.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuo-rovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämis-vastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasial-lista kohtelua havaitaan?

Jos asukasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti ja siitä tulee valitus omaisilta, asia käsitellään henkilöstökokouksessa. Muistutusmenettely, asukkaan ollessa tyytymätön saamaansa kohteluun ja jos asiasta ei voida sopia, häntä neuvotaan tekemään muistutus. Tiimisopimuksissa on määritelty minkälainen työtoverin käytös on hyväksyttävää. Asia käsitellään tiimissä.

Palautelaatikko on käytössä.

Sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen yhteystiedot ovat esillä pääsisäänkäynnin luona ilmoitustau-lulla. Kun asukasta kohtaa haitta- tai vaaratapahtuma, se ilmoitetaan lähimmälle omaiselle ja tarvittaessa kokoonnutaan selvittämään tapahtumaa.

9

Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?

Jos epäasiallista kohtelua tapahtuu tai asukasta kohtaa haitta- tai vaaratapahtuma, käsitellään asia keskustelemalla asukkaan ja hänen omaisensa kanssa. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus: Henkilökunta on ohjeistettu toimimaan sosiaalihuoltolain 1.1.2016 voimaan tulleen säännöksen mukai-sesti. Sosiaalihuoltolain 48 § ja 49 § velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipy-mättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epä-kohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön (toi-mintayksikön johtaja) on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle (§ 49) Aluehallintovirasto tai Valvira voivat antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpi-teistä siten kuin erikseen säädetty. Yksikön henkilökunnalle on tiedotettu ilmoitusvelvollisuudesta sekä ilmoituslomakkeiden sijainnista henkilökuntapalavereissa. Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu ja siitä ilmoittaminen: Mikäli asiakas kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti, ohjataan asiakasta tai hänen omaistaan /lä-heistään antamaan palautetta toiminnasta tai tekemään toimintayksikön johtajalle kirjallisen muistutuk-sen, joka välittää muistutuksen essote:lle. Muistutukseen annetaan aina kirjallinen vastaus. Muistutuk-sen voi tehdä myös hoitopaikasta päättäneelle taholle, jolloin myös vastauksen muistutukseen antaa kyseinen taho. Muistutuksen tai muussa muodossa annetun reklamaation aiheuttanutta tapahtumaa käsitellään välittömästi asianosaisten kesken ja myös yhteisesti toimintayksikön palaverissa, jossa py-ritään löytämään korjaavia toimenpiteitä, jotta vastaavilta tilanteilta vältytään jatkossa. Lomake on saa-tavilla myös tuloaulassa olevan palautelaatikon yhteydessä. Palveluun liittyvän palaute: http://www.essote.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/02/palvelunlaatupalaute_essote-2017-2.pdf

4.2.3 Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asi-akkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

Palautteen kerääminen

Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakas-palautetta kerätään?

Asukkaille tehdään vuosittain haastattelukysely ”Palveluasumisen laatu ja vaikuttavuus”. Omaisille teh-dään kysely palvelujen laadusta joka toinen- kolmas vuosi. Omaisille järjestetään yhteinen juhlatilaisuus kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulujuhla. Omaisille tarjo-taan mahdollisuus osallistua hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon ja päivitykseen. Dementiaryhmäkodissa järjestetään omaisille yhteisiä kahvihetkiä 3-4 kertaa vuodessa. Heillä on myös vertaistapaamisia muutaman kerran vuodessa. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?

Asukkailta ja omaisilta saatu palaute kirjataan ja käsitellään tiimeissä ja henkilöstökokouksissa. Kyselyn tulokset saatetaan myös yhdistyksen hallituksen tietoon.

10

Asiakaspalautteiden käsittelyn jälkeen yhteisissä henkilöstö- ja tiimikokouksissa mietitään keinot, kuinka toimintaa muutetaan saadun palautteen pohjalta. Saatu palaute ohjaa myös asiakaspalautteen kehittämistä. Kuharannassa pyritään järjestämään omaisten vertaisryhmätapaamisia muutaman kerran vuodessa. Yhteiset juhlat toimivat myös vertaistuen mahdollistajina. Vanhustenviikolla talon asukkaille tarjotaan monipuolista ohjelmaa. Silloin on päivittäin tapahtumia ja jokaiselle pyritään tarjoamaan jotakin mieleistä toimintaa tai esitystä. Erilaisten ryhmien tarkoituksena on järjestää sellaista toimintaa, että asukkaat kokevat itsensä tärkeiksi ja he kokevat onnistumisen elämyksiä. Essoten Palveluun liittyvä palaute -lomakkeella voi tehdä paitsi palvelun laatuun liittyvät ilmoitukset, myös antaa palautetta, kehittämisideoita ja kertoa mielipiteensä palvelun laadusta. Palveluntuottaja toimittaa palautelaatikkoon tulleet ilmoitukset eteenpäin ESSOTE:lle.

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättö-mällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

a) Muistutuksen vastaanottaja

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky, Kirjaamo, Porrassalmenkatu 35-37, 50100 Mikkeli Itsemaksavien asiakkaiden osalta muistutus voidaan osoittaa myös palveluntuottajalle.

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) säädetään, että kunnan on ni-mettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä palvelee päätoiminen sosiaaliasiamies. Palvelun piiriin kuuluu Essoten alueen julkinen sekä yksityisen järjestämä sosiaalihuolto.

Sosiaaliasiamiehen lakisääteisenä tehtävänä on:

1. neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. avustaa asiakasta muistutuksen ja kantelun tekoon liittyvissä asioissa 3. tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4. toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 5. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kun-nanhallitukselle

Sosiaaliasiamiehen työhuone sijaitsee Mikkelin keskussairaalan yhteydessä, osoitteessa Porrassal-menkatu 35-37, P-rakennus (1.krs). Neuvontaa saa arkisin puhelimitse klo 9–12 tai asioimalla etukä-teen sovittuna aikana sosiaaliasiamiehen luona. Tapaamisen voi tarvittaessa sopia myös oman kun-nan alueelle. Sähköpostia käytettäessä on huomioitava, että ei liitä viestiin tietoturvasyistä henkilötun-nustaan tai muita arkaluonteisia tietoja.

11

Sosiaaliasiamiehen palvelut ovat maksuttomia. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin eivät kuulu Kelan, vakuu-tuslaitosten, edunvalvonnan tai työvoimahallinnon asiat.

Sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot:

Taija Liukkonen Sosiaali- ja potilasasiamies Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. Porrassalmenkatu 35-37, P-rakennus, 50100 MIKKELI Puh. 044 794 4307, soittoaika arkisin klo 9-12. taija.liukkonen@essote.fi Tikka Irja potilasasiamies Puh: 044 3512 818 irja.tikka@essote.fi Yksikkö Potilas- ja sosiaaliasiamies Toimipaikka Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu 35-37 MIKKELI Huone: O 1036 B Käytävä kahvion takaa

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

Kuluttajaneuvonta

Kuluttajaneuvonnan verkkopalvelusta (www.kuluttajaneuvonta.fi) tai puh p. 029 553 6901saa ohjeita ja apua kuluttamiseen liittyvissä asioissa, joissa osapuolina ovat kuluttaja ja yritys.

Jos ongelma ei selviä, kuluttajaoikeusneuvoja:

antaa tietoa kuluttajan oikeuksista, mm. tavaran tai palvelun virheen hyvityksestä, sopimuk-sista ja maksamisesta

avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa

Kuluttajaneuvontaan voit olla yhteydessä puhelimitse tai sähköisesti. Mikäli asia ei puhelimitse selviä, voit sopia neuvojan kanssa tapaamisesta. Neuvontaa tarjotaan henkilöille, joilla on koti- tai asuin-paikka Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Kuluttajaneuvonnan tehtävät

Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan.

Kuluttajaoikeusneuvojalta saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa. Kuluttajaoikeus-neuvoja:

avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa (vain kuluttajan aloit-teesta)

antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa

12

Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavi-rasto.

Kuluttajaneuvonta ei käsittele

yksityisten henkilöiden välisen kaupankäynnin riitoja elinkeinonharjoittajien välisiä riitoja taloyhtiön ja asukkaan välisiä riitoja arvopaperi- ja osakekauppoja valtion ja kunnan palveluita koskevia asioita

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?

Ne käsitellään johdon ja esimiehen kesken sekä tarvittaessa yhdistyksen hallituksessa. Asiat käsitellään myös henkilöstöpalavereissa ja mietitään miten asiat puututaan ja käytäntöjä muute-taan. Tavoiteaika muistutuksen käsittelyssä on 2-4 viikkoa.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Asukkaat tulevat Kuharantaan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ostopalveluso-pimuksella ja päätös tehdään SAS-kokouksessa. Asukkaan ja Kuharannan välillä solmitaan vuokra- ja tukipalvelusopimus (ateria, siivous, pyykkihuolto) ja asukkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunni-telma viimeistään kahden- neljän viikon sisällä kun hän tulee asukkaaksi Kuharantaan. Hoito- ja kun-toutussuunnitelma päivitetään vähintään puolivuosittain kunkin yksikön tiimissä, sekä tarvittaessa. Omaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintaan ja päivityksiin. Kun asukas tulee Kuharantaan, tarkastetaan onko hänellä Kelan hoitotuki. Tarvittaessa se haetaan tai siihen haetaan korotusta ja lääkäri tekee lausunnon käynnillään asukkaan luona. Sairaanhoitaja tekee hakemuksen kun toimintakyky pystytään arvioimaan uudessa asunpaikassa. Hoito- ja palvelusopimukseen liittyvät palvelut käydään läpi. Hoitoon kuuluvat ateriat, vaatehuolto, pyykki ja siivous sekä hygieniatarvikkeet. Pyykit pesetetään Savosetissa, tätä varten tarvitaan nimi-nauhat, niiden tilaaminen ja vaatteiden nimikoiminen sovitaan. Käydään läpi vuokrasopimukseen liittyvät asiat ja mahdollisen asumistuen osuus vuokrakustannuksista. Asumistuen hakemisesta sovitaan. Omaiset voivat siivota ja pestä pyykin itse tai pesettää myös oman valintansa mukaan muuallakin. Saattaja- ja asiointiapu tarvittaessa, siitä sovitaan.

Asukkaalle jäävän käyttörahan osuus on 190 euroa. Kotihoito- ja tukipalvelumaksun määräytymiseen ja sen selvittelyyn tarvittavat valtakirjat asukas tai hänen omaisensa toimittavat Essoteen. Neuvotaan miten toimitaan, jos haetaan maksujen kohtuullistamista

b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

13

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutuk-seen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

Tavoitteiden toteutumista seurataan tarvittaessa tai hoitosopimusten päivitysten yhteydessä. Esim. ulkoilusta ja muista tapahtumista voi tehdä tilastoa Domacare- asiakastietojärjestelmän avulla. Vuosittain laaditaan tilastoja toimintakertomukseen esim. viriketoiminnasta, fysioterapiasta ym. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukainen fysioterapeutin ja kuntouttavan työtavan mukainen yksilöllinen liikunta, se voi olla ryhmäliikuntaa juhlasalissa, ulkoilua tai tasapaino- ja muistiharjoitusta, tai kuntosalilaitteilla ja Motomedilla toteutettua liikuntaa. Mahdollisuus ulkoiluun ympäri vuoden. Vapaaehtoiset henkilöt käyvät talviaikaan auttamassa ulkoilussa keskiviikkoiltapäivisin. Keskiviikkoiltapäivisin kaksi hoitajaa osallistuu iltavuoroon tullessaan asukkaiden ulkoiluttamiseen.

14

4.3.2 Ravitsemus

Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?

Kuharannassa ateriat tuotetaan omasta keittiöstä, se luo yksilöllisyyttä ja joustavuutta ruokailuun. Talossa tuoksuu tuore pulla ja päivän ruuat.

Asukkailla on ruokakortit, johon yksilölliset toiveet on kirjattu.

Nestelistaa käytetään tarvittaessa.

Kuharannassa toimii moniammatillinen ravitsemusryhmä joka tekee MNA arviot, BMI, eli painoindeksi on laskettu, jos niissä on normaalista poikkeavaa, mietitään yhdessä asukkaan omaisten ja ravitsemusryhmän kanssa mitä voidaan tehdä tilanteen parantamiseksi. Yöaikainen paasto ei ylitä 11 tuntia. Ruokalistat on suunniteltu siten, että ne täyttävät ikäihmisten ravitsemukselle asetetut laatu vaatimuk-set. Erityisesti huomiota kiinnitetään proteiinin riittävään saantiin. Poikkeustilanteissa (helle, vatsatauti) nesteytyksen määrää lisätään

4.3.3 Hygieniakäytännöt

Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?

Käsihygienian tärkeyttä korostetaan työntekijöille. Käsidesejä on hankittu taloon mm. käytävien varsille. Käsihygieniaohjeet; Kuharannan puhtaanapidosta vastaa kaksi työntekijää. Kummallakin työntekijällä on laitoshuoltajan koulutus.

Virtsatieinfektioiden leviämisen ehkäisy ohje.

Toimintatapa vatsatautiepidemiaa varten ohje.

MRSA-kansio.

Kaikilla työntekijöillä on voimassa oleva hygieniapassi. Hygieniakäytännöistä suositellaan laadittavaksi yksikön oma ohje.

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito

Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden suun terveyden-hoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuole-mantapauksen varalta.

15

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

Asukkaat kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. Essoten hammashoidon numerosta voi pyytää apua asukkaiden hammashoitoon liittyvissä asioissa sekä konsultoida asukkaiden suun/hampaiden hoi-toon liittyvissä asioissa. Hammashoidon ajanvaraus on klo 8-15.30, p. 015 194 4410. Hammaslääkäri käy talossa n. kahden vuoden välein tarkastaen kaikkien niiden asukkaiden hampaat, jotka itse tai omaiset ovat antaneet tarkastukseen luvan. Kiireellisissä tapauksissa tilataan aika hammashoitolaan. Nykyisin hammaslääkäri ei ole tehnyt kuitenkaan tarkastuksia kahden vuoden välein, mutta asukkaille on tilattu hammaslääkäriaikoja hyvinvointikeskukseen. Kuharannan asukkaat kuuluvat Juvan hyvinvointikeskuksen hoidon piiriin. Heille varataan aika lää-kärin Kuharannan käynnin yhteyteen kiireettömissä tapauksissa. Lääkäri voi määrätä tarvittavat ko-keet ja hän voi ohjeistaa jatkotoimenpiteet. Lääkäri käy Kuharannassa kahden viikon välein. Kerran vuodessa jokaiselle asukkaalle tehdään vuositarkastus lääkärinkierrolla. Kiireetöntä sairaanhoitoa koskevissa tapauksissa on mahdollisuus konsultoida Essoten toimistolää-käriä virka-aikana ja päivystävää lääkäriä iltaisin ja viikon-loppuisin. Kiireellisissä tapauksissa asu-kas hoidetaan Juvan hyvinvointikeskuksessa tai Mikkelin yhteispäivystyksessä. Kiireellisissä ta-pauksissa soitetaan 112. Ensihoito arvioi asukkaan hoidon- ja jatkohoidon tarpeen

Kuharannassa otetaan tarvittavat veri ja virtsanäytteet.

Asukkaiden vointia seurataan painon, verenpaineen ja verensokeriseurannoin vähintään kahden kuukauden välein.

Päivittäinen voinnin seuranta ja havaintojen kirjaaminen asiakastietojärjestelmään kertoo asukkaan yleisvoinnin. Muistisairauden kontrollit hoidetaan oman lääkärin kautta. Erikoissairaanhoitoon asukkaat hakeutuvat omalääkärin tekemän lähetteen kautta.

ESSOTE:n vanhus- ja vammaispalveluiden vastaava ylilääkäri on laatinut kirjalliset toimintaohjeet, mi-ten toimitaan kuolemantapauksessa asumispalveluyksikossä. Perehdyttämiskansiossa on ohjeet kuo-lemantapauksen sattuessa. Saattohoitopotilaan kuolemasta ja käytännöistä siinä, on lääkärin ohjeis-tus hoitokertomuksessa. . b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

Vuositarkastukset. Verenpaineen, painon sekä verensokerin seurannat hoitosuunnitelman mukaisesti sekä lääkärin ohjei-den mukaan. Lääkeainepitoisuudet ja esim. INR- seurannan ohjeen mukaan. Ruokavaliot.

c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

16

Vastaava sairaanhoitaja Kirsi Ruotsalainen, puh. 0407652476 yhteistyössä Essote:n Juvan hyvinvoin-tikeskuksen lääkärin kanssa.

4.3.5 Lääkehoito

Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lää-kehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähim-mäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. Pitäisikö tässä olla lääkehoidon koulutustasoon ja täydennyskoulutukseen liittyvää asiaa.

a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

Vastaava sairaanhoitaja sekä sairaanhoitajat huolehtivat lääkehoitosuunnitelman ajantasaisuudesta sekä päivityksestä tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

Lääkehoitosuunnitelma perustuu Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen tehostetun - ja tavallisen pal-veluasumisen lääkehoitosuunnitelmaan, joka pohjautuu THL:n Turvallinen lääkehoito –oppaaseen (2015). Essoten vanhus- ja vammaispalveluiden vastaava ylilääkäri vastaa yksikön lääkehoidon koko-naisuudesta ja vahvistaa allekirjoituksellaan yksikön lääkehoitosuunnitelman. Sairaanhoitajat vastaa-vat lääkehoidon toteutumisesta. Vastaava sairaanhoitaja Kirsi Ruotsalainen puh. 0407652476

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Myös lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuk-sen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpei-taan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä.

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunan-tajien kanssa toteutetaan?

Asukas on allekirjoittanut eri toimijoiden välisen tietojenluovuttamisasiakirjan. Asukkaan siirtyessä toiseen hoitolaitokseen sähköisestä järjestelmästä tulostuu hoitajan lähete, jossa ovat henkilötiedot, sairaudet, lääkitys sekä omaisten yhteystiedot. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat säilytetään erillään. Asiakassuhteen päättyessä asiakirjat palautetaan kuntaan ja terveydenhuollon asiakirjat hyvinvointikeskukseen, kun toiminta päättyy. Kuharannassa on oma lukittu, paloturvallinen arkisto. Osallistutaan Vanhustyön keskusliiton koulutuksiin, jossa käsitellään ajankohtaisia asiakastietoja koskevia asioita.

Arkistointisuunnitelma.

17

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaati-muksia?

Kiinteistöhuollosta vastaa kiinteistöhuoltoyhtiö huoltosuunnitelman mukaisesti, mm. ilmastointikonei-den huollosta ja suodattimien vaihdosta suunnitelmallisesti. Kiinteistöautomaation laitteet on uusittu 2013. Terveystarkastajan tarkastukset. Toimitilojen korjaus- ja kunnostussuunnitelma, jonka laatii tekninen isännöitsijä. Laitteiden huollossa noudatetaan kunkin laitteen suosituksia ja uusia laitteita hankitaan tarpeen mu-kaan.

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomais-ten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuus-suunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmis-taa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta hen-kilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehti-maan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemi-seen.

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakastur-vallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?

Pelastus- ja suojelusuunnitelma on paloviranomaisen hyväksymä. Henkilökunnan koulutus ja perehdyttäminen turvallisuus asioihin, vuosittaisen suunnitelman mukaan. Palotaulun- ja poistumisturvallisuussuunnitelman mukaiset harjoitukset. Turvakävely aina uusille työntekijöille.

Yhteistyön pohjana on ESSOTE:n ja Kuharannan välinen sopimus. Se ohjaa kaikkea yhteistyötä. ES-SOTE valvoo hoivakodin toimintaa mm. tarkastuskäynneillä sekä muulla yhteistyöllä. Asukasturvallisuudesta varmistutaan tilojen, turvajärjestelmien, laitteiden ja välineiden hyvällä suunnit-telulla, ylläpidolla ja huollolla sekä henkilökunnan hyvällä ohjeistuksella ja koulutuksella. mm: Lääkkeiden asiallinen säilytys.

Lääkehuollon vuosittainen tarkistus Juvan Apteekin toimesta, lääkelupien päivitys. Syksyn 2017 aikana ostetaan Love-lisenssi ja lääketentit jatkossa sen kautta.

Vuosihuoltosopimukset; asukkaiden hälytysjärjestelmä, sammutusjärjestelmä, kiinteistöautomaatio. Kiinteistöhuolto testaa kuukausittain sammutusjärjestelmää.

Asukkaiden hälytysjärjestelmä testataan kuukausittain, osalla asukkaista on ovi hälytys, dementiaranneke, vuoteenvierus-tai vuodehälytin.

Kuukausittaisista toiminnan tarkastuksista vastaa kiinteistöhuoltoyhtiön laitosmies ja hälytykset menevät kiinteistöhuollon päivystäjän numeroon.

Kaikilla työntekijöillä tulee olla voimassa oleva Ensiapukortti-1.

18

Turvallisuuteen liittyvää koulutusta on vuosittain, uusia turvallisuusuhkia seurataan ja toimintaa kehitetään sen mukaan. Ilmoitusvelvollisuus maistraatille: Henkilökunta tekee tarvittaessa ilmoituksen maistraatille hoivakodissa asuvasta edunvalvonnan tar-peessa olevasta henkilöstä. Ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta (980/2012 § 25): Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö taikka kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudes-taan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuol-losta vastaavalle viranomaiselle. Muut kuin edellä mainitut henkilöt voivat tehdä ilmoituksen häntä kos-kevien salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitus toimitetaan: Puhelinnumero arkisin 015 211 557 klo 8-16 Palveluneuvo@essote.fi Maaherrankatu 10 50100 Mikkeli Essoten verkkosivuilta, osoitteesta: https://open.mikkeli.fi/huoli/ löytyy sähköinen lomake, jolla esimerkiksi tuttavansa arjessa selviytymisestä huolestunut henkilö voi ilmoittaa huolensa. Lomake ohjautuu Palveluneuvon asiantuntijoille. Palveluneuvon asiantuntija perehtyy lomakkeen tietoihin, kysyy tarvittaessa lisätietoja huolen ilmaisijalta ja tekee toimintasuunnitelman jatkosta.

4.4.1 Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi yksityisessä päivähoi-dossa varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenki-löistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty hen-kilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pi-dettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja hen-kilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?

1 Vastaava sairaanhoitaja 4 sairaanhoitajaa 1 fysioterapeutti 23 lähihoitajaa,(joista 2 tekee 50% työaikaa ja yksi sijaistaa täytöt) 1 osastoapulainen hoitotyössä 2 laitoshuoltajia puhtaanapidossa 4 keittäjää 1 toimistosihteeri 1 toiminnanjohtaja Yhteensä vakinaista henkilökuntaa on 37 henkilöä

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?

19

Kaikki lomat ja sairauslomat pyritään sijaistamaan.

c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

Huolehditaan, että henkilöstömitoitus on kohdallaan (vähintään 0,5) Työkykyä ylläpitävää toimintaa (tyky) järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnanta-jien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä ote-taan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakentee-seen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille.

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?

Hallitus päättää, haetaanko uutta työntekijää avoimella haulla vai sisäisellä järjestelyllä. Uudet työntekijät käyvät työhaastattelussa, johon osallistuu vastaava sairaanhoitaja, toiminnanjohtaja ja mahdollisesti sen vastuualueen työntekijäedustaja. Haastatteluun tulevaa työntekijää pyydetään tuomaan koulu- ja työtodistukset, joista tarkistetaan henkilön pätevyys ja esimerkiksi lääkehoitokoulu-tuksen opintoviikot/pisteet. Tiedot tarkistetaan THL:n rekisteristä.

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä oma-valvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työ-hön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työnteki-jöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täyden-nyskouluttautuminen. Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkoh-dasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittava toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvon-nan menettelyssä, se otetaan välittömästi siellä työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.

a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttami-seen.

Uuden työntekijän ja opiskelijan perehdyttämisessä käytetään erillistä perehdytyskaavaketta. Kuharannassa on perehdytyskansio, jossa viitataan laajempiin tietokokonaisuuksiin, esimerkiksi suojelusuunnitelmaan, laatukäsikirjaan ja lääkehoitosuunnitelmaan.Uudelle työntekijälle nimetään yksi tai kaksi perehdyttäjää ja opiskelijoilla on pääsääntöisesti kaksi ohjaajaa. Heidät sijoitetaan samoihin työvuoroihin. Perehdytyskaavakkeeseen merkitään päivämäärät, milloin kukin asia on käyty läpi. Pitkiltä vapailta tuleva työntekijä saa pitemmän suullisen raportin, jossa on useampi tiimin jäsen läsnä. On suotavaa, että hän tutustuu kirjallisiin raportteihin myös itsenäisesti. Uudelta työntekijältä ja opiske-lijoilta kootaan palaute palautelomakkeella. Uuden työntekijän kanssa keskustellaan kolmen kuukau-den kuluttua työn aloittamisesta. Kuharannassa on 1.6.2009 voimaan astunut henkilöstöohjelma, joka on päivitetty 2015. Jota arvioidaan tarvittaessa. Ohjelman tavoitteena on työhyvinvoinnin varmistaminen, henkilöstön kohtelun oikeudenmukaisuus, johdonmukaisuus ja tasapuolisuus. Henkilöstöohjelman lähtökohtana on yhdistykselle vuosittain hyväksytty toimintasuunnitelma. Siinä tarkastellaan henkilöstön määrää

20

suhteessa asukkaiden avuntarpeeseen ja toimintayksikön asettamiin vaatimuksiin sekä tilojen toimivuuteen. Toimintakertomuksen avulla seurataan koulutussuunnitelman, sairauspoissaolojen määrää ja henkilöstön työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden toteutumista. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on laadittu 1.1.2017. Henkilöstöohjelma on päivitetty 5.11.2015. Henkilöstöohjelma päivitetaan syksyllä 2017.

Henkilöasioiden kehittämissuunnitelmaa ohjaa kehityskeskustelujen ja kehittämispäivien pohjalta nousseet asiat.

Koulutussuunnitelma, koulutustoiveet ja toimintasuunnitelmassa toiminnan kehittämistarpeet. b) Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty

ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön omavalvon-nassa (katso riskinhallinta).

Ilmoitusvelvollisuuslomake on käytössä. Lomake toimitetaan yksikön esimiehelle ja yksikön esimies toi-mittaa sen Essoten sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle tai valvonnan vastuuhenkilölle. Lomakkeen täyttää se työntekijä, joka havaitsee asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan. (Liite 1)

c) Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään?

Täydennyskoulutusta pyritään järjestämään 2-3 päivää/vuosi. Vuonna 2016 ja tänä vuonna koulutuk-sia on pyritty järjestämään Kuharannan tiloissa, jotta niihin on päässyt mahdollisimman moni osallis-tuja.

4.4.2 Toimitilat

Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vie-railut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää. Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi: - Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät? - Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen - Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa.

Tilojen käytön periaatteet

Asukkaat ohjautuvat meille SAS-työryhmän kautta. Sijoittamisessa on katsottava, että asukas soveltuu asuntoonsa kuntonsa perusteella, koska Kuharannassa muutama asunto on portaitten takana. Hissi on käytössä tarvittaessa. Lisäksi muutama asunto on ns. pariasunto, jossa kahdella asukkaalla on oma huone, mutta yhteinen wc. Kuharannassa ei ole vierailuaikoja ja yöpymismahdollisuus on vuokratalojen yhteydessä olevassa tak-katuvassa. Joskus joku vieras on yöpynyt omaisensa asunnossa varasängyllä. Joka asuntosiivessä on ns. kahvihuone, jossa on kahvinkeittomahdollisuus ja mahdollista järjestää esim. pienimuotoinen juhlatilaisuus. Asukas sisustaa huoneen mieleisekseen. Kuharannassa on n. 20 kpl sähkösänkyjä helpottamassa hoitotyötä. Kun asukas on poissa asunnostaan, esim. sairaalassa, hänen huoneeseensa ei sijoiteta ketään koska siellä on asukkaan henkilökohtaiset tavarat.

21

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?

Siivouksesta huolehtii kaksi laitosapulaista. He molemmat osallistuvat hoitotyöhön aamuisin jakamalla aamupalan kahteen siipeen (A ja EF). Aikaa siihen menee n. kaksi tuntia molemmilta. Toinen laitos-apulainen jakaa myös lounaita vuokrapuolelle. Kuharannassa on neljä pyykinpesukonetta villavaatteiden hienopesuun ja eritepyykille. Muusta vaate-huollosta huolehtii Savosetin pesula.

4.4.3 Teknologiset ratkaisut

Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suun-nitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä.

Valvontakameroita Kuharannassa ei ole. Kuharannassa on käytössä Miratel-turvapuhelinjärjestelmä, jonka mahdolliseen korjaukseen tai huol-toon saadaan nopeasti henkilö. Kaksi lähihoitajaa on nimetty turvapuhelinvastaaviksi ja he ovat saaneet koulutusta laitteiden päivityk-seen ja käyttöön. Toiminnanjohtaja vastaa kokonaisvaltaisesti turvapuhelinjärjestelmästä. Kiinteistö-huollon laitosmies huolehtii kytkennöistä. Asukkaiden hälytysjärjestelmä testataan kuukausittain, osalla asukkaista on ovihälytys, dementiaranneke, vuoteenvierus-tai vuodehälytin.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmis-tetaan?

Turva- ja kutsulaitteiden kuukausittainen tarkistus, johon on nimetty kaksi hoitajaa Hälytyksiin vastataan dektin avulla, jolla saadaan puheyhteys asukkaaseen.

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot?

Virpi Närhi, toiminnanjohtaja Kotitie 20 51900 Juva 0407520856

22

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotar-vikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Ter-veydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdis-telmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosoin-

tiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoi-toon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemit-tarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista. Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24–26 §). Organisaation on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Ammattimaisella käyttäjällä tarkoitetaan …

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huol-lon asianmukainen toteutuminen?

Fysioterapeutti on apuvälinevastaava. Hän hankkii apuvälineyksikön kautta asukkaille apuvälineitä, oh-jaa niiden käyttöön ja huolehtii niiden huolloista. Fysioterapeutti kartoittaa hoitohenkilökunnan ergonomista työskentelyä edistävien apuvälineiden tar-peen. Hankinnassa otetaan huomioon hoitohenkilökunnan mielipide. Ostopäätös uudesta apuväli-neestä tehdään yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Huollot ja korjaukset ovat toiminnanjohtajan vas-tuulla. Kuharannassa suurimman välineistön muodostavat kuntoutuksen apuvälineet, pyörätuolit, sähkösuih-kutuolit, rollaattorit, nosturit ja seisomanosturit. Apuvälineiden käyttäjällä tulee olla asianmukainen koulutus laitteen käyttöön. Hankittaessa taloon uusi apuväline, järjestetään työntekijöille käyttökoulutusta. Jokaisen työntekijän tulee huolehtia, että osaa käyttää apuvälinettä oikein ja turvallisesti. Jokainen työntekijä omalta osaltaan tarkkailee välineiden kuntoa ja toimittaa korjattavaksi. Toiminnanjohtaja/fysioterapeutti ilmoittavat valmistajalle tai valtuutetulle huoltajalle vioista. He vastaavat siitä, että käytössä olevat välineet ovat kunnossa. Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

Toiminnanjohtaja/fysioterapeutti ilmoittavat valmistajalle tai valtuutetulle huoltajalle vioista. He vastaavat siitä, että käytössä olevat välineet ovat kunnossa.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Toiminnanjohtaja Virpi Närhi, 0407520856

23

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mitä asiakasta koskevia tietoja paleluntuottaja rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuulu-viksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapi-dosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kir-jaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot. Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olen-naisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuu-delle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen. Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista. Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tie-tojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

Kuharannassa on arkistointisuunnitelma. Tietosuojaselosta on päivitetty 2010. Asiakastietojärjestel-mänä on Domacare ja se huolehtii sähköisestä arkistoinnista tällä hetkellä. Asiakastiedot ovat kirjaajien henkilökohtaisten käyttäjätunnusten ja salasanojen takana. Paperiset tulosteet säilytämme asukkaiden omissa kansioissa lukollisessa huoneessa. Asukkaan pois-tumisen jälkeen toimitamme ne Essoteen Anne Partille. Effica-potilastietojärjestelmää ei ole käytössä

Vaitiolovelvollisuussopimus allekirjoitetaan työsopimusta tehtäessä. Perehdytyskansiossa on ohjeistus koskien salassapitoa. Se käydään läpi perehdytyksen yhteydessä, siinä on huomioitu esimerkiksi käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa. Oman puhelimen käyttöön tehty myös rajoituksia työssä ollessa.

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?

Rekisteriseloste on sisääntuloaulan ilmoitustaululla

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Toiminnanjohtaja Virpi Närhi, 0407520856

24

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteutta-misesta. Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskin-hallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuu-desta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.

Omavalvontasuunnitelman toteutuminen on kaikkien työntekijöiden vastuulla. Omavalvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan kehittämispäivinä sekä tiimi- henkilöstö- ja yhteistyötoimikunnan kokouksissa

Omavalvontasuunnitelman vastuuhenkilö on toiminnanjohtaja, joka huolehtii omavalvontasuunnitel-massa esitettyjen asioiden ajantasaisuudesta.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja. Paikka ja päiväys

7.9.2017 Allekirjoitus

vs. toiminnajohtaja Kirsi Ruotsalainen

25

11 LÄHTEET LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUK-SIA: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.

http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf

STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112106/URN%3aNBN%3afi-fe201504226148.pdf?sequence=1

STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus

https://www.thl.fi/documents/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471a-8293-

5606b41536a7

STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1

STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus

https://www.thl.fi/documents/10542/471223/asumispalveluiden%20laatusuositus.pdf

Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle http://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuolto-organisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimiseksi.pdf

Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:

Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030

Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:

Valviran määräys 4/2010: https://www.valvira.fi/-/maarays-4-2010-terveydenhuollon-laitteesta-ja-tarvikkeesta-teh-

tava-ammattimaisen-kayttajan-vaaratilanneilmoitus

Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn

Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuo-javaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/ Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/So-siaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Lastensuojelun_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/e8b14a48-fc78-4ac4-b9ca-4dd6a85a789b Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Toimeentulotuen_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/d4fbb1b8-7540-425c-8b71-960a9dc2f005

TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tuli voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuu-det ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytän-nössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ohjaavat tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.

26

LIITE 1

Lomake toimitetaan yksikön esimiehelle ja yksikön esimies toimittaa sen kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhal-tijalle tai valvonnan vastuuhenkilölle. Lomakkeen täyttää se työntekijä, joka havaitsee asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan

a) 1. IMOITUS ASIAKKAAN EPÄASIALLISESTA KOHTELUSTA TAI SEN UHASTA Työntekijän ilmoitus (sosiaalihuoltolain § 48 ja § 49) Ilmoitus asiakkaaseen kohdistuvasta epäkohdasta tai ilmeisestä epäkohdan uhkasta asiakkaan sosiaalihuol-lon toteuttamisessa.

Tilanteen kuvaus:

Päiväys . .20

Työntekijä ja nimenselvennys

Olen saanut tämän ilmoituksen tiedoksi työnantajan edustajana (yksikön esimies):

Päiväys . .20

Yksikön esimies ja nimenselvennys

2. ASIAN SELVITTELY ESIMIEHEN TOIMESTA Työntekijältä saatu tieto: . .20

Työnantajan asian johdosta tekemät toimenpiteet (sosiaalihuoltolaki § 49)

Aika:

3. KUNNAN SOSIAALIHUOLLON JOHTAVAN VIRANHALTIJAN TAI VALVONNAN VAS-TUUHENKILÖN YHTEENVETO - Annettu ohjaus ja neuvonta sekä tehdyt toimenpiteet ja arviointi

Päiväys . .20

Esimies ja nimenselvennys

Kopio lähetetty . .20 Aluehallintovirasto Työyksikön esimies ja ilmoituksen tehnyt työntekijä Arkistoitu: . .20

27

Toimintaohje henkilökunnalle sosiaalihuoltolain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta sosiaalihuollon toteuttamisesta

SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS, sosiaalihuoltolain § 48, § 49 velvoite Sosiaalihuoltolain(1301/2014) 48 § ja 49 § velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan vii-pymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epä-kohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoi-tettava asiasta Essoten sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosään-nösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle (§ 49). Aluehallintovi-rasto tai Valvira voivat antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimen-piteistä siten kuin erikseen säädetään. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ohje ja ilmoituslomake liitetään osaksi omavalvontasuunnitelmia. Esimies vastaa siitä, että jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä. Kuka voi tehdä ilmoituksen § 48 mukaisesti Ilmoituksen voi tehdä sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluva tai vastaavissa tehtävissä, toimeksiantosopi-mussuhteessa oleva tai itsenäinen ammattiharjoittaja. Ilmoitusvelvollisuus koskee julkisia ja yksityisiä sosiaalipalvelun tuottajia. Mistä ilmoitus tehdään? Jos työntekijä huomaa työssään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon to-teuttamisessa, hän voi tehdä tästä ilmoituksen. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakkaan epäasial-lista kohtaamista, loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoin-kohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asiakkaalle vahingollisia toimia. Myös epäkohdan uhasta, joka on ilmeinen tai voi johtaa epäkohtaan, tulee ilmoittaa. Asiakkaan kaltoinkohtelulla tarkoitetaan mm. fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Esimerkiksi asiakasta tönitään, lyödään tai uhkaillaan, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tai palvelussa, asiakkaan aseman ja oikeuk-sien toteuttamisessa, perushoivassa ja hoidossa on vakavia puutteita. Ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta, ei henkilökuntaan liittyvistä tilanteista. Ilmoituksen tekemisen tulee aina ensisijassa perustua asiakkaan huolenpi-toon liittyviin tarpeisiin. Toimintakulttuuriin sisältyvistä ongelmista voi olla kyse esimerkiksi yksilön perusoikeuksien rajoittami-sesta vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa. Pakotteiden ja rajoitteiden käytöstä tulee olla aina asiakaskohtainen, määräaikainen lupa ja ilmoitus tulee tehdä, jos pakotteita ja rajoitteita käytetään muu-

28

toin. Mikäli toimintakulttuuri ei ole suoranaisesti vahingollista asiakkaille, niihin pitää puuttua ensisijai-sesti omavalvonnan kautta. Omavalvontaan kuuluvat esimerkiksi ammattilaisten resurssit ja sekä am-mattilaisten palveluissa olevaan kiireeseen liittyvät asiat. Miten ilmoitus tehdään? Ilmoitus tehdään henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuslomakkeelle välittömästi, kun työntekijä havaitsee asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan. Lomake löytyy sähköisenä ja paperiversioina yksi-kön omavalvontakansioista. Liite: Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuslomake Kenelle ilmoitus palautetaan? Ilmoitus tulee tehdä välittömästi lomakkeella yksikön toiminnasta vastaavalle eli yksikön esimiehelle. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta ESSOTEN sosiaalihuollon johtavalle viran-haltijalle. Myös yksityisiltä palveluntuottajilta hankituista, kunnan järjestämisvastuulle kuuluvista sosiaalihuollon palveluista tehtävät ilmoitukset osoitetaan ESSOTEN sosiaalipalveluista vastaavalle viranomaiselle. Yhteystiedot: Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä ESSOTE kirjaamo (kirjaamo@essote.fi) Porrassalmenkatu 35 - 37 50100 Mikkeli Kehittämispäällikkö / Johtava sosiaalityöntekijä Antti Mäkelä 040 359 6734/ antti.makela@essote.fi Mitä ilmoituksen jälkeen tapahtuu? Työntekijä täyttää ilmoituslomakkeen ja kuvaa asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan. Asia-kastietoja ei laiteta lomakkeeseen, vaan ilmoituksen vastaanottaja selvittää ilmoittajalta, kenestä asiakkaasta on kyse. Ilmoittaja tekee kirjaukset asiakkaasta asiakastietojärjestelmään. Työntekijä palauttaa lomakkeen täytettynä yksikön esimiehelle. Yksikön esimies kuittaa lomakkeen ote-tuksi vastaan ja tekee välittömästi tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet epäkohdan tai sen uhan poista-miseksi. ja kirjaa ne lomakkeeseen sekä varmistaa, että toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Yksikön esimies voi tarvittaessa pyytää ohjeita ja neuvoa Essoten sosiaalihuollon johtavalta viranhaltijalta tai val-vonnan vastuuhenkilöltä.

Lomake palautetaan viivytyksettä Essoten sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle tai valvonnan vastuu-henkilölle.

29

Essoten sosiaalihuollon johtava virkamies tai valvonnan vastuuhenkilö käy läpi epäkohdan tai sen uhan ilmoituksen ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, tarvittaessa ohjeistaa ja neuvoo palvelun tuottajaa. Esso-ten sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai valvonnan vastuuhenkilö arvioi, onko tehdyt toimenpiteet riittä-vät, tekee lomakkeeseen omat merkinnät ja mahdolliset lisäykset.

Essoten sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai valvonnan vastuuhenkilö huolehtii lomakkeen arkistoin-nista.

Kopio lähetetään ilmoituksen tehneelle työntekijälle, yksikön esimiehelle, potilas- ja sosiaaliasiamiehelle ja vakavista epäkohdista menee tieto myös aluehallintovirastoon. Seuranta Ilmoitukset käsitellään Essoten työyksiköissä ja tulosyksiköissä sekä palvelualueen esimiesten kanssa. Ilmoitusten perusteella kehitetään toimintaa. Yksiköiden työntekijöiden tulee olla tietoisia sovituista käy-tännöistä. Lisäksi ilmoituksia ja sen vaikuttavuutta toiminnan parantamiseen seurataan ja arvioidaan Essoten pal-velualueiden johtoryhmässä kaksi kertaa vuodessa, jolloin käsittelyssä on mukana Essoten alueen sosi-aali- ja potilasasiamies.

30

LIITE 2

Ilmoitus vastaanotettu __ __ 20__

ILMOITUS IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUNTARPEESTA

Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö taikka kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vas-taavalle viranomaiselle. Muut kuin edellä mainitut henkilöt voivat tehdä ilmoituksen häntä koskevien sa-lassapitosäännösten estämättä. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 § 25) Henkilö, jota ilmoitus koskee ( täytä ne tiedot, jotka saat selvitettyä)

Nimi Henkilötunnus

Osoite Puhelinnumero

Tilanne ja asia, jonka vuoksi ilmoitetaan

Arvio asian / tilanteen hoitamisen kiireellisyydestä:

Palvelutarve arvioitava kiireellisesti Peruste

Palvelutarve arvioitava seitsemän arkipäivän aikana

Peruste

Ilmoittajan tiedot

Nimi Tehtävä tai virka-asema

Puhelin Sähköposti

Ilmoituksen vastaanottojan tiedot

Nimi Tehtävä tai virka-asema

Puhelin Sähköposti

Ilmoitus tulee toimittaa : Puhelinnumero arkisin 015 211 557 klo 8-16 Palveluneuvo@essote.fi Maaherrankatu 10 50100 Mikkeli