Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Vahvemmalla hallinnolla liikkumattomuutta vastaan3

26–29 Uudet terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset julkistettu

Kipinät2 · 2013

SuomiMies-Saska hyvässä vedossa

4

2

”Moka on lahja,” kannustaa improvisaatioteatteri Stella Polaris.

29

KKI-toimistolaiset Kunnon Laivalla. Ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Katariina Tuunanen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Tanja Onatsu, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Anna Suutari ja Niina Valkama.

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Anna Suutari, Katariina Tuunanen ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO PunaMusta Oy. 18. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

3 Pääkirjoitus: Vahvempi hallinto vastaus liikkumattomuuden haasteeseen

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

5 Patteritreeniä ja pudonneita kiloja

6 Oma kunto on entistä tärkeämpi

8 Tutkittua tietoa

9 Kolumni: Elämänmittainen matka

10 Etelä-Savoon Suomen liikkuvin ammattiopisto

12 Kuntoa pelastamassa

14 Muutosta liikkeellä!

17 Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012

18 Onko seisominen liikkumattomuutta?

20 KKI-Päivät 2014

22 Monialainen yhteistyö lujittaa liikuntaneuvonnan ketjuksi

24 Neuvonnasta valmentamiseen

26 Kunnon Laivalta uusia oppeja ja hyvää mieltä

30 Ympäristö liikuttaa: Lisää aktiivista arkiliikkumista työmatkoihin

32 Motions Gnistan

34 KKI-ristikko

35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille

38 KKI-materiaalit

SISÄLLYS 2 · 2013

10

24

Onko Etelä-Savossa Suomen liikkuvin ammatti-opisto?

"Mä pistän sut kuntoon!" on ravitsemusasiantunti-ja Anette Palssan mukaan asiantuntjialla lyhytnä-köinen asenne.

Alle kolmen kilometrin työmatkoissa on suuri potentiaali työmatkaliikunnan lisäämiseksi.

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

KUVA: JIRI HALTTUNEN

30

3

PÄÄKIRJOITUSVahvempi hallinto vastaus liikkumattomuuden haasteeseenTerveyttä edistävän liikunnan alueella on ollut tasaisen hiljaista menoa viime vuodet. On odotettu ilmeisesti uusien TELI-linjausten ratkaisevan suomalaisen liikkumattomuuden ongelman kerralla.

Linjaukset saatiin ja samalla korkeatasoinen oppikirja laajoine tavoitteineen. Olisin odottanut noin kahden vuoden työn aikana tehdystä asiakirjasta konkreettisempaa ja tii-viimpää tulosta. Esille aseteltiin suuret megatavoitteet ja lukuisa määrä eritasoisia muita toimenpiteitä ilman riittäviä, uusia euroja ja sitoutuneita toiminnan toteuttajia.

Kun vertaan esitystä aikaisempiin, niin tavoitteita oli silloin noin 20 ja niistäkin päästiin tuloksiin vain reilussa kymmenessä. Kuntiin osoitetut toimenpiteet jäivät pääosin saavut-tamatta. Nyt esitysten määrä on moninkertainen, eikä kellään näytä olevan tietoa mistä esityksestä on tarkoitus aloittaa. Myöskään toimintaan ei ole näkyvissä pääministeriöiltä OKM ja STM euroakaan nykyistä enempää. Vuodenvaihteessa selviää, onko edes nykyinen rahoitustaso mahdollinen. Ei näillä eväillä liikkumattomuuden suurta haastetta muuta kuin hipaista ja hieno asiakirja jäänee pölyttymään ministeriöiden hyllyille.

Liikuntafoorumissa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori asetti palikoita kohdalleen liik-kumattomuuden haasteen ratkaisemiseksi. Koin itse hänen viestinsä opetusministeri-ölle ja liikuntayhteisöille vahvaksi. Jos näiltä liikuntaa päätyönään tai harrastuksenaan hoitavilta yhteisöiltä ei löydy paukkuja nykyistä enempää liikkumattomuuden haasteen hoitamiseen, niin yhteiskunnassa löytyy osaamista, jonka jotkut muut tahot hoitavat myös liikuntabudjettia käyttäen.

Ei OKM tai STM yhdessä tai yksin pysty haastetta ratkaisemaan. Eikä mikään muukaan ministeriö. Toiminnan pitää olla poikkihallinnollista ja vetovastuu kuuluu opetusminis-teriölle liikuntalain koordinaatiovastuun myötä. Tätä mantraa on jauhettu pitkään eikä mitään tapahdu, koska jokainen ministeriö varjelee omia eurojaan ja OKM:n toimenpiteet tällä alueella ovat keveitä.

Kun liikkumattomuuden haaste on valtava, tarvitaan vahvempaa hallintoa ja vastaus on valtioneuvoston kanslia, VNK. Pääministerin tehtävä on laittaa uppiniskaiset minis-teriöt järjestykseen. Tarvitaan liikunnan ulkopuolinen asiantuntijaelin hoitamaan tätä suurta haastetta.

Myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan liikuntalakia valmistelles-saan. Liikkumattomuutta ei ratkaista liikuntajärjestöjen toi-min, vaan päävastuun kansalaisista, lapsi- ja varhaisia nuo-risoikäluokkia lukuun ottamatta, kantavat kunnat, työpaikat ja muut yhteisöt. Siksi tuntuukin ihmeelliseltä, että OKM on entistä vahvemmin suuntaamassa liikuntabudjettiaan toiminnan osalta yksin järjestäytyneen liikunnan kontolle.

Saan päänsärkyä hokemasta ”nuorissa on tulevaisuus”, mutta Opiskelijoiden Liikuntaliiton tuore näkemys liikun-talain korjaamiseksi pelasti päiväni. Liitto esittää, että lain tarkoituspykälässä tehtävänä olisi: ”edistää fyysistä aktiivisuutta, harrastuksenomaista liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väes-tön hyvinvointia elämänkulun kaikissa vaiheissa sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla.”

Kannatan!

KUVA: N

INA D

ODD

TIMO HAUKILAHTI liikuntaneuvos

Liikkumattomuutta ei ratkaista liikunta­

järjestöjen toimin.

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

Kulkulaari – kävelyn ja pyöräilyn

kansallinen tietopankki

KKI-toimisto on muuttanut

Liikennevirasto ja Pyöräilykuntien verkosto ovat avanneet tuoreen Kulkulaari-palvelun. Sivusto on tarkoitettu kai-kille kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneille. Sivusto tarjoaa laadukasta tietoa suunnittelun ja päätök-senteon tueksi esimerkiksi virkamiehille, kuntapäättäjille ja järjestöjen toimijoille. Sivustoa ylläpitää Pyöräilykun-tien verkosto.

www.kulkulaari.fi

KKI-toimisto on muuttanut Jyväskylässä uusiin tiloihin 11.11.2013 alkaen. Uudet tilat sijaitsevat aivan Jyväsky-län Matkakeskuksen vieressä, junaradan toisella puolen, Technopoliksen Innova 4 -rakennuksen viidennessä ker-roksessa. Uusi postiosoite on Lutakonaukio 1, 40100 Jy-väskylä.

Sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan.

KUVA

: STU

DIO

JUH

A SO

RRI

KUVA: MARRFA

5

Suomimies.fi-sivuilla blogia kirjoittavat Saska Lintunen ja Timo Dönsberg osallistuivat elokuussa Kunnon Laivalle. Sitä ennen käytiin koutsien Timo Haikaraisen ja Patrik Borgin kanssa välitsekkaus, mitä miehille kuuluu elämän-tapamuutosten osalta.

VÄLTÄ HUONOT TREENIT

Kuntokoutsi-Timo kävi miesten kanssa läpi treenauksen ”jatkokurssia”. Saskalla liikkuminen kuuluu jo arkipäivään. Kunto on kohonnut mukavasti ja tunnin juoksulenkit su-juvat helposti. Syksyn tavoitteena onkin osallistuminen juoksutapahtumaan ja harjoittelun monipuolistaminen.

Kun perusasiat ovat kunnossa, voi kiinnittää huomiota jo pienempiin yksityiskohtiin. Yksi sellainen on huonojen treenien välttäminen.

– Treenaa levänneenä, hyvin syöneenä ja juoneena. Siitä on hyvä lähteä, aloitti koutsi-Timo.

Hyvä syöminen tarkoittaa kunnon ruokailua ennen treeniä niin, ettei edellisestä ruokailusta ole kulunut yli kahta tuntia. Juomisen osalta jo kahden prosentin neste-hukka puolestaan heikentää suorituskykyä treenatessa.

– Muista hyvä verryttely ja treeniin sopiva jäähdyttely. Verryttely voi tuoda jopa 10 prosenttia lisää tehoa harjoit-teluun. Erityisesti dynaamiset venyttelyt ovat suositelta-via, sillä ne lämmittävät ja valmistavat kehoa monipuoli-sesti. Jäähdyttelylle puolestaan sopiva kesto on noin 5–10 minuuttia.

– Valmistaudu, keskity, haasta ja opi nauttimaan, kan-nusti Timo.

TIUKKAA PUSERRUSTA

Treeniksi Timo oli valinnut patteriharjoittelua, jossa vaih-dellaan 2–4 liikettä lyhyillä palautuksilla. Pattereita voi rytmittää toistojen tai keston mukaan. Koutsi kannus-ti miehiä ottamaan patteritreenauksen mukaan omaan viikko-ohjelmaansa.

– Lyhyessä treenissä fokus säilyy paremmin ja luonnolli-sesti se vie myös aikaa vähemmän. Pattereissa haastetaan kehoa monipuolisesti koko ajan. Harjoitusta saavat niin kehonhallinta, kestävyys kuin lihaksetkin.

Sitten ei muuta kuin itse treenin pariin. Miesten ohjel-massa oli kahvakuulaa, punnerruksia ja kyykkyjä. Alkuun aktiiviverryttely dynaamisilla venytyksillä, sitten helpon treeniosuuden pariin: ensiksi maastavetoa ja pystypunner-ruksia kahvakuulalla, seuraavaksi lisättiin maastavetoon hyppy. Kakkospatteri sisälsi kyykkyjä ja punnerruksia. Vii-meiseen tiukkaan puristukseen lisättiin ”levoksi” staatti-set pidot kyykky- tai punnerrusasennossa. Hiki ja puhina täyttivät laivan kannen.

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MIELI

Suihkun jälkeen välipalan lomassa ruokapuolta koutsasi tuttuun tapaan Patrik. Painonhallinnallisesti miehet oli-vat hyvässä alussa. Saska oli tiputtanut puolessa vuodessa painoaan 107 kilosta 90 kiloon. Timolla alku lähti hyvin käyntiin: kiloja karisi kahdeksan, mutta sittemmin ne ovat kertyneet takaisin vähitellen.

Timo kertoi suurimpien haasteiden olevan jaksamises-sa. Pieni lapsi valvottaa, työ vie paljon aikaa ja muusikon harrastukset tukevat enemmänkin epäsäännöllisiä kuin säännöllisiä elämäntapoja.

Patrik kannusti miehiä edelleen kiinnittämään huomi-ota ateriarytmiin. Saskalla rytmit olivat jo hyvällä mallilla, mutta Timolla olisi niissä vähän fiilaamisen varaa.

– Kun ei jaksa muutenkaan, niin ei jaksa kiinnittää huo-miota ateriarytmiinkään, totesi ykskantaan Timo, ja Patrik oli tästä yhtä mieltä.

Timon kohdalla päädyttiin siihen, että hän kävisi tapaa-massa työnohjaajaa, psyykkistä valmentajaa Matti Alpolaa arjen kiireiden hallinnassa. Myöhemmin kuullaan, mitä apuja Matti voi tarjota Timon jaksamiseen.

Painonhallinnan osalta Patrik muistutteli miehille tut-tuja teesejä, jotka voisivat hänen mukaansa kuulua ruoan-laiton kansalaistaitojen opetukseen.

– Jokaisella pitäisi olla repertuaarissaan viisi ruokalajia, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: kasviksia vähintään kol-masosa, valmistuu vartissa ja maistuu omaan suuhun hyvälle.

Lue lisää SuomiMiesten kuulumisista blogista www.suomimies.fi/blogi tai Facebookista www.facebook.com/suomimies.seikkailee

PATTERITREENIÄ JA PUDONNEITA KILOJA Mitä kuuluu blogihaasteen miehille?

TEKSTI: KATRI VÄISÄNENKUVAT: JIRI HALTTUNEN

6

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue pysähtyi 36 kunnassa kevään 2013 aikana. Yhteisen ponnistuksen toteutuksesta vastasivat KKI-ohjelman ohella pysähdyskunnat, Liikunnan aluejärjestöt sekä valtakunnalliset yhteistyökumppanit. Testirekan synnyttämää kiinnostusta hyödynnettiin kunnan terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan edistämisessä. Kokemukset tältä järjestyksessään jo kolmannelta rekkakiertueelta sekä kyselyjen tulokset osoittavat miesten olevan aiempaa kiinnostuneempia omasta kunnostaan.

TEKSTI: MIIA MALVELAKUVAT: MIKKO KÄKELÄ & MIIA MALVELA

Kolmas rekkakiertue saavutti jälleen kerran hurjan suosi-on. Oman kuntonsa testirekassa testautti kaikkiaan 8 800 miestä, ja jonojen kasvaessa pitkiksi, kaikkia halukkaita ei valitettavasti ehditty palvelemaan. Tiedon rekkakier-tuetapahtumasta miehet olivat saaneet tyypillisesti pai-kallisista lähteistä, kuten paikallislehdestä, tuttavapiiristä tai työpaikalta.

Asiakaskyselyn perusteella (n=5 752) 70 prosenttia mie-histä tuli varta vasten tapahtumaan testauttamaan oman kuntonsa. Lähes kaikki pitivät saamaansa palvelua hyvänä ja kiittelivät rekan rentoa tunnelmaa. 80 prosenttia miehis-tä kertoi saaneensa testipalautteesta tarvitsemansa tiedon kunnon kohentamiseksi.

SUOMIMIES SEIKKAILEE -KAMPANJA KOETAAN TARPEELLISEKSI

KKI-ohjelma teetti TNS-Gallupilla puhelinhaastattelun 30–60-vuotialle (n=1 409) miehille SuomiMies seikkailee

-kampanjan tunnettuudesta ja tarpeellisuudesta. Haastat-

telut tehtiin huhti–kesäkuussa 2013 yhdeksässä kaupun-gissa, jotka olivat Kouvola, Helsinki, Mikkeli, Lappeenranta, Nokia, Hollola, Kajaani, Rovaniemi ja Oulu. Vastaava kysely toteutettiin ensimmäisen kerran 2011.

Miehistä 42 prosenttia oli nähnyt tai kuullut jotakin kampanjasta. Korkeimmat huomioarvot olivat Mikkelissä, jossa jopa 63 prosenttia tunsi kampanjan. Kampanjan tun-nettuus miesten keskuudessa oli lisääntynyt lähes 10 pro-senttiyksikköä vuodesta 2011, jolloin SuomiMies seikkailee oli tuttu 33 prosentille miehistä. Lähes kaikki haastatellut (90 %) pitivät kampanjaa miesten kannalta tarpeellisena. Miehet tietävät oman kuntonsa, sillä itsensä kannalta kampanjan tarpeelliseksi arvioivat etenkin vähemmän aktiiviset liikunnan harrastajat.

Liian vähän liikkuvista miehistä enemmistö (54 %) oli kiinnostunut saamaan lisätietoa liikunnan harrastami-sen mahdollisuuksista sekä liikunnallisen elämäntavan vaikutuksista. Oma terveys kiinnostaa jo kaikkia mie-hiä, sillä tulosten mukaan vähemmän koulutetut mie-het olivat kiinnostuneempia liikunnallisista lisätiedois-

Oma kunto on entistä tärkeämpi – SuomiMies seikkailee -rekkakiertue tavoittaa miehet

7

ta kuin korkeasti koulutetut. Oma kunto kiinnostaa siis duunariakin!

REKKAKIERTUE OTETTIIN KUNNISSA LÄMPIMÄSTI VASTAAN

Kuntien panostus rekkakiertuetapahtumien toteuttami-seksi Liikunnan aluejärjestöjen ohella oli erittäin merkittä-vä. Tapahtumia oli räätälöity omannäköisiksi ja asukkaita palveleviksi. Paikalla oli urheiluseuroja, järjestöjä, terveys-tietoa, liikuntaesittelyä ja jopa soppatykki sekä stand up

-komiikkaa. Lisäksi osalla paikkakunnista kunnan johto näytti sitoutumisensa osallistumalla tapahtumiin ja kun-totesteihin.

Kolmasosaa kuntien yhdyshenkilöistä (n=21), jotka olivat mukana rekkakiertuejärjestelyissä, totesi rekkakiertueen tukevan kunnan terveysliikuntatyötä, muun muassa lisäten yhteistyötä kunnan, järjestöjen ja seurojen välillä. Lisäksi 80 prosenttia kuntien yhdyshenkilöistä kertoi rekkakiertueen tukeneen liikuntaneuvonnan kehittämistä kunnassa, mikä

olikin SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen yksi päämäärä.Kuntien yhdyshenkilöt kokivat yhteistyön sekä työnjaon

sujuvaksi aluejärjestöjen sekä KKI-ohjelman kanssa. Kaikki kuntien yhdyshenkilöt toivottavat testirekan tervetulleeksi myös uudelleen samalla toimintamallilla!

Liikunnan aluejärjestöt toteuttavat SuomiMiehen kun-totestejä sekä SuomiMies-tapahtumia omilla alueillaan. Esimerkiksi Eikka-bussi kiersi jo kesä–marraskuussa Poh-jois-Pohjanmaan sekä Lapin kunnissa. Tavoitteena on, että toimiva malli leviää jatkossakin kuntiin.

LisätietojaKunnossa kaiken ikää -ohjelma, ohjelmakoordinaattori Miia Malvela, puh. 050 443 2376, miia.malvela@likes.fi, www.suomimies.fi

Keski-Pohjanmaa 25.–29.8.2014 Pohjanmaa 1.–5.9.2014 Pohjois-Karjala 8.–12.9.2014 Pohjois-Savo 15.–19.9.2014 Keski-Suomi 22.–26.9.2014 Satakunta 29.9.–3.10.2014 Varsinais-Suomi 6.–10.10.2014

KKI-ohjelman rekkakiertue jatkuu syksyllä 2014. Paikkakunnat varmistuvat loppuvuodesta 2013.

8

Säännöllinen ateriarytmi suojaa lihomiselta

Miksi toiset liikkuvat ja toiset eivät?

Miksi elämäntapamuutos on niin vaikeaa?

Väestöpohjaiseen seuranta-aineistoon perustuva väitöstutkimus osoittaa, että säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta. Säännöllinen ruokailu vai-kuttaa tutkimuksen mukaan painoindek-siin enemmän kuin perimä: kun päivään kuuluu viisi säännöllistä ateriaa, perinnöl-lisesti lihomiselle alttiiden paino ei nouse enempää kuin muilla. Tasaista ateriaryt-miä verrattiin tutkimuksessa ateriaryt-miin, johon ei kuulunut aamiaista.

Tuloksissa huomioitiin useita lapsuus-iän taustatekijöitä, kuten äidin raskaus-ajan terveys ja nuorten muut elintavat. Tutkimus osoittaa, että isän lihavuus tai ylipaino on lähes samanarvoinen lapsen lihavuuden vaaratekijä kuin äidin ylipaino. Äidin raskautta edeltävä ylipaino ja liha-vuus lisäävät nuoren lihavuuden vaaraa

enemmän kuin runsas painonnousu al-kuraskaudessa.

Tutkimuksen tulokset korostavat var-haisen ohjauksen tärkeyttä lasten liha-vuuden ehkäisyssä sekä vahvistavat kä-sitystä, että altistavien perintötekijöiden vaikutuksia voidaan vähentää elintavoilla, kuten säännöllisellä ateriarytmillä.

Tutkittavia oli väitöskirjan osatutki-muksissa 4 667–6 6637. Tutkimus perus-tuu Pohjois-Suomen vuoden 1986 synty-mäkohortin tutkimusaineistoon.

JulkaisuJääskeläinen A. 2013. Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life risk factors, eating patterns and common genetic variants. Dissertations in Health Sciences 189. Itä-Suomen yliopisto.

Elämäntapamuutokset ovat kestäväm-piä, jos ne on sidottu omiin arvoihin ja ar-vovalintoihin. Uudessa arvopohjaisessa elämäntapamuutoksiin pyrkivässä me-netelmässä lähdetään liikkeelle omien arvojen kirkastamisesta. Tämän jälkeen pohditaan, miten omaa elämäänsä elää, ja kuvastaako se niitä arvoja, joita halu-aisi elämässään olevan.

Itse muutos tapahtuu tekojen kautta. Tavoitteet toiminnalle asetetaan itse, ja pyritään löytämään uudenlaisia rat-kaisuja ja hylkäämään toimimattomat. Menetelmän taustalla on ajatus elä-mäntilanteen tarkastelemisesta koko-naisuutena.

Menetelmässä korostuvat myös tie-toinen läsnäolo ja kyky elää hetkessä. Rutiineista irrottautuminen vaatii ky-kyä tunnistaa omia käyttäytymismalle-ja sekä ajattelu- ja tunnetapaa. Pienet-

kin muutokset vaikuttavat myös moniin muihin asioihin elämässä. Ihmiset eivät kaipaa niinkään tietoa, vaan haasteena on tehdä itselle merkityksellisiä valintoja, jotka toimivat arjessa.

Arvopohjaista elämäntapamuutoksiin pyrkivää menetelmää tutkitaan ja kehi-tetään parhaillaan LIKES-tutkimuskes-kuksen ja Jyväskylän yliopiston psyko-logian laitoksen yhteistyöhankkeessa

”Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa – omiin arvoihin sitoutumalla".

ArtikkeliKangasniemi, A.M., Lappalainen, R., Kankaanpää, A., Kulmala, J., Hakonen, H. & Tammelin, T. 2013. Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: study design of a randomized controlled trial for physically inactive adults. BMC Public Health, 13: 671. doi: 10.1186/1471-2458-13-671.

Väestötason erot liikunta-aktiivisuudes-sa johtuvat sekä yksilöiden välisistä ge-neettisistä eroista että muiden tekijöiden, kuten elintapojen, vaikutuksesta. Näiden liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavien te-kijöiden selitysosuudet vaihtelevat iän myötä, osoittaa tutkimus, jossa etsittiin liikunta-aktiivisuutta selittäviä tekijöitä geneettisen analyysin ja motivaatiotut-kimuksen avulla.

Tuhansien kaksosten geneettisen ana-lyysin ja motivaatiotutkimuksen avulla osoitettiin, että sisäisesti motivoituneet liikkujat harrastavat liikuntaa säännölli-sesti ja jatkavat harrastustaan pitkään. Myös motivaatiolla on osoitettu olevan suuri merkitys ihmisten liikuntakäyttäy-tymiselle. Säännöllisiä liikkujia motivoi-vat taitojen ja kunnon kehittäminen sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito.

Geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutus liikunta-aktiivisuuteen vaihte-lee iän myötä, mikä todennäköisesti se-littää ihmisten taipumusta muuttuviin liikunta-aktiivisuuden tasoihin eri elä-mänvaiheissa.

Kyseessä oli pitkittäistutkimus, joka on osa laajaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen välistä kaksosten liikuntaa ja terveyttä koskevaa tutkimusyhteis-työtä. Aineistoina käytettiin sekä Nuor-ten Kaksosten Terveystutki¬musta että vanhempaa Suomen Kaksoskohorttia. Tutkittavina oli useita tuhansia kaksosia.

JulkaisuAaltonen S. 2013. Leisure-time physical activity in a Finnish twin study: genetic and environmental influences as determinants and motives as correlates. Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health 195. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

KUVA

: STU

DIO

JUH

A SO

RRI

9

KOLUMNIElämänmittainen matka

Liikunta- ja terveysalan ammattilaisilta odotetaan usein ratkaisuja siihen, miten saavut-taa parempi fyysinen kunto tai kuinka saada pudotettua ylimääräistä painoa pois. Tähän haasteeseen tartutaan monipuolisella ja hyvällä ohjauksella sekä neuvoilla ja ohjeilla, joi-ta on totuttu antamaan. Niitä suorastaan myös odotetaan. Asiakas on tottunut kysymään ja kuulemaan asiantuntijan neuvoja oman tilanteensa ratkaisemiseksi.

Ohjeet ovat hyödyllisiä ja toimivia silloin, kun asiakas on motivoitunut muutokseen ja on valmis sitoutumaan niihin. Muutokselle on syntynyt jokin henkilökohtainen tarve, joten projekti kannattaa aloittaa ja sitä kannattaa jatkaa. Liikuntaneuvonta- tai -ohjausti-lanteessa kohdataan kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat vuosikausia yrittäneet laihduttaa tai muuttaa elämäntapaansa aktiivisemmaksi ja kamppailevat asian kanssa edelleen. Tuloksia on ehkä hetkellisesti saavutettukin, mutta motivaatio ailahtelee ja pysyvät muutokset ovat heikkoja. Pahimmillaan laihdutetut kilot ovat palautuneet korkojen kera takaisin, epäonnistumisen tunteesta tai masentuneesta mielestä puhumattakaan. Mikä siis neuvoksi ja miten löytää muutoksiin pysy-vyyttä? Miten puhua elämäntapamuutoksesta, jolle ei näy varsinaista päätepistettä?

Yksi lähestymistapa on tarkastella omaa elämäntapaansa itselle tärkeiden asioiden ja arvojen näkökulmasta käsin. Lähtökohta muu-toksille pohjautuu omien arvojen pohdintaan ja selkiyttämiseen. Arvot antavat halutuille muutoksille merkityksen ja suunnan, joiden avulla elämäntapamuutokset nähdään koko elämän mittaisena prosessina ja toimintana tässä ja nyt. Omia arvoja pohdittaessa keskustellaan erityisesti siitä, mikä on omassa elämässä itselleen tärkeää. Millaiset asiat ovat arvokkaita? Tämä pohdinta johtaa samalla tietoisuuteen siitä, miten hyvin itselle tärkeät asiat toteutuvat tällä hetkellä. Onko jotakin, mitä täytyisi omassa elämässä ja käyttäytymisessä muuttaa?

Arvojen selkiyttämisen jälkeen ollaan muutoksessa vasta ajatuksen ja aikomusten ta-solla. Seuraavaksi on tärkeää pohtia konkreettisia tekoja ja todella toimia sen mukaisesti, jotta arvot saadaan eläväksi tai näkyväksi. Mitä näiden tärkeiden asioiden vaaliminen tai edistäminen vaatii käytännössä?

Ammattilaisen silmin saattaa joskus olla vaikea ymmärtää, ettei liikunta ole kaikille suoraan tärkeä arvo tai asia elämässä. Arvopohdintojen kautta on mahdollista löytää liikunnalle ja muille terveyttä edistäville elämäntavoille oma paikkansa, jos sitä on alun perin vaikea tunnistaa tai sille ei löydy kovin suurta merkitystä. Joskus liikkumisesta voi muodostua eräänlainen väline tai keino tavoitella aivan jotakin muuta, jolla on puo-lestaan syvempi merkitys itselle, esimerkiksi oman jaksamisen parantaminen työelämässä tai kotona tai ekologisuuden vaaliminen.

Tämänkaltainen motivointi muutokseen vaatii ammattilaiselta pysähtymistä, kykyä aitoon ja lämpimään vuorovaikutukseen sekä rohkeutta kohdata asiakas kokonaisvaltai-sesti arvottamatta toisen tekemiä ratkaisuja. Neuvonta- ja ohjaustilanne onkin kääntynyt yhtäkkiä päälaelleen. Ammattilaisella on enemmän kysymyksiä kuin helppoja ja nopeita vastauksia. Asiakas on sen sijaan itse se, joka antaa vastaukset ja päättää, mihin asioi-hin kannattaisi ensiksi tarttua ja millaisia tekoja tarvitaan omien arvojen mukaisessa, hyvässä elämässä. Ammattitaitoa eivät tässä tilanteessa olekaan valmiit vastaukset tai yksityiskohtaiset neuvot, vaan pikemminkin kyky luoda keskusteleva ja joustava ilma-piiri sekä valmius olla läsnä ja kuunnella. Samanaikaisesti on syytä muistaa, että jokai-nen hyvinvoinnin askel on tärkeä. Aina ensimmäisen askeleen ei tarvitse olla liikunta.

ANU KANGASNIEMItutkija ja liikunta- ja urheilupsykologi

Arvot antavat halutuille muutoksille merkityksen ja suunnan.

KUVA

: ESS

I SAR

JA

10

Ammatillista peruskoulutusta suorittaa vuosittain yli 70 000 miestä, joista suurin on nuoria tulevia ammattiosaajia. Etelä-Savon liikunta ESLi ry:n ja Etelä-Savon ammattiopisto Esedun Liikkuva Ammatti opisto! -hankkeessa kannustetaan nuoria miehiä liikkeelle oman hyvinvoinnin lisäämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

Keväällä 2013 Esedun nuoria miehiä suuntasi sankoin jou-koin kohti Mikkelin toria ja SuomiMies seikkailee -testi-rekkaa. Opiskelijat ja heidän opettajansa oli kannustettu paikalle liittyen juuri käynnistyneeseen Liikkuva Ammatti-opisto! -hankkeeseen, jonka tavoitteet tuleville vuosille ovat kunnianhimoiset. Hankkeen päämääränä on eri toimien kautta tehdä Esedusta Suomen liikkuvin ammattiopisto.

– Tavoitteemme on lisätä opiskelijoiden iloa, hyvinvointia, liikunnan määrää ja terveempiä elintapoja luomalla uusia ja pysyviä toimintamalleja koulussa toteutettaviksi. Hanke käynnistetään pilottivaiheella, jonka kohderyhmäksi on valittu koulutuslinjat, joissa opiskelee pääsääntöisesti nuo-ria miehiä, linjaa hankkeen projektipäällikkö Anna Parta.

KUMPPANEILLA YHTEINEN NÄKEMYS

Testirekan antamat kuntotestitulokset osoittivat hankkeen tarpeellisuuden. Vaikka esedulaiset nuoret miehet ovat keskivertokunnossa, liikkuvat he kuitenkin suhteellisen vähän. Nuori ikä suojaa vielä näitä miehenalkuja, mutta tarve liikunnan lisäämiselle näkyy jo.

– Aikaisemmissa hankkeissamme olemme työskennel-leet nuorten miesten kanssa ja huomanneet, että tälle kohderyhmälle tulisi räätälöidä juuri heille tarkoitettuja toimia liikkumisen lisäämiseksi. Olimme yhteydessä KKI-ohjelmaan ja päädyimme räätälöimään nuorille miehille kohdistetun hankkeen, johon luontevaksi kumppaniksi lähti mukaan Esedu, kertoo hankkeen käynnistämisestä vastannut ESLin projektipäällikkö Teemu Ripatti.

TEKSTI: KATARIINA TUUNANENKUVAT: MIIA MALVELA

Etelä-Savoon Suomen liikkuvin ammattiopisto

11

Yhteinen sävel Esedun kanssa on löytynyt helposti, sillä myös Esedulla nähdään riittävän liikkumisen merkitys tärkeänä.

– Etelä-Savon ammattiopiston visiona on kouluttaa etu-rivin taitajia. Tästä syystä ammattiin opiskelevien nuorten työkyky ja -kunto ovat Esedulle erityisen tärkeitä asioita, kertoo Esedun osaamisjohtaja Marja Anttalainen.

– Ammatilliseen perustutkintoon kuuluu tällä hetkellä pakollisina opintoina vain yksi opintoviikko liikuntaa ja yksi opintoviikko terveystietoa. Vaikka tarjoammekin lii-kuntaa valinnaisopintoina, koemme, että kaikki liikkumista ja terveitä elämäntapoja edistävät kehittämistoimenpiteet ovat tervetulleita.

– Toivommekin, että hankkeen kautta syntyy uusia ideoi-ta ja toimintatapoja opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseksi ja liikuntaan motivoimiseksi. Näin saamme jatkossa entis-tä paremmin työssään jaksavia ammattilaisia Etelä-Savon työelämään, suunnittelee Anttalainen.

KÄYTÄNNÖN KOKEILULLA SOPIVIA MALLEJA

Paljon taustatyötä vaatinut hanke pärähti näkyvästi käyn-tiin 2.–3. lokakuuta Esedun uusille opiskelijoille järjeste-tyssä Hyvinvointi Virtaa -tapahtumassa. Tapahtumassa nuoret pääsivät kokeilemaan ESLin ohjauksella erikoi-sempiakin lajeja ja kertomaan, mitä lajeja he haluaisivat tulevaisuudessa kokeilla.

– Tapahtumien, kampanjoiden ja leikkimielisten kilpai-lujen avulla pyrimme tutustumaan nuoriin ja esittelemään Liikkuva Ammattiopisto! -hanketta. Tapahtumien avulla saadaan myös paikallismedia kiinnostumaan hankkeesta, kertoo Parta.

Nuoret miehet ovat kohderyhmänä tärkeä, mutta haas-tava. Yhteinen huoli nuorten miesten vähäisestä liikkumi-sesta motivoi hankkeen viemisessä eteenpäin.

– Tämä on kaikille osapuolille uudehkoa toimintaa, jo-ten teemme paljon käytännön kokeiluja, testaamme toi-menpiteitä ja etsimme sopivia malleja. Haluamme saada sekä nuoret että opettajat mukaan ja tuoda liikunnan avul-la hyvää fiilistä, toimintaa ja liikettä kouluun. Sitä kautta saadaan lisää jaksamista ja iloa opintoihin ja työelämään, kertoo Parta.

PYSYVÄKSI OSAKSI TOIMINTAAN

Terveysliikunnan tukeminen pyritään saamaan pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa.

– Hankkeen myötä koulun toimintaympäristöä muoka-taan jatkossa niin, että se aktivoisi liikkumiseen. Ideoimme yhdessä oppilasyhdistyksen, opettajien ja muun henkilö-kunnan, kuten terveydenhoitajien ja kiinteistöhuoltajien kanssa keinoja, joilla yhteiset tavoitteet saavutetaan, ker-too Parta.

Tavoitteiden onnistumisen kannalta on tärkeää saada mahdollisimman moni toimija mukaan. Opettajia kannus-tetaan huomioimaan omaa hyvinvointiaan ja tulemaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Heitä kannustetaan liikkumaan erillisellä Sohvaperunat-hankkeella. Suunni-telmissa on myös tarjota taukoliikuntaa sekä tietoiskuja ja luentoja. Opettajien lisäksi myös opiskelijaterveyden-huolto on mukana toiminnassa.

– Terveydenhoitajilta saamme tietoa nuorten mies-ten kunnosta. Lisäksi he voivat ohjata liian vähän liikku-via poikia henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan ja ensi vuonna käynnistyvälle liikunnan turbokurssille. Turbo-kurssi on tarkoitettu nuorille miehille, joiden fyysinen kunto on heikko tai joilla on ylipainoa. Pyrimme saamaan kurssin osaksi opintoja niin, että siitä saisi opintopisteitä, kertoo Parta.

Kaikkein tärkein ääni on kuitenkin nuorten oma. – Koemme erittäin tärkeäksi sen, että nuoret itse tiedos-

tavat hankkeen tuomat mahdollisuudet ja heidän äänensä saadaan kuuluviin. Opiskelijayhdistyksellä onkin iso rooli hankkeen toimintojen ideoinnissa, painottaa Parta.

LisätietojaEtelä-Savon Liikunta ryProjektipäällikkö Anna Partapuh. 044 341 0077anna.parta@esliikunta.fi

Etelä-Savon Liikunnan Teemu Ripatti ja Anna Parta innostavat nuoria miehiä liikunnan pariin.

12

Keski-Suomen Pelastuslaitos on yksi Suomen 22 pelastus-laitoksesta. Alueena on vanha Keski-Suomen maakunta, jossa on 28 kuntaa ja 48 paloasemaa. Henkilöstöstä noin 300 on päätoimisia ja 500 sivutoimisia. Heidän lisäkseen vapaapalokuntaan kuuluu alueella noin 450 henkilöä.

Vaikka palomiehet huolehtivat kunnostaan varmasti keskimääräistä tallaajaa paremmin, ovat myös työn asetta-mat vaatimukset kovat. Pelastustoiminnassa on noin 6 000 tehtävää vuodessa, minkä lisäksi pelastuslaitos hoitaa vuo-sittain yli puolet Keski-Suomen 30 000 ensihoitokeikasta.

KUNTO ON TYÖN TEKEMISEN EDELLYTYS

Kun työtekijän kunto on työn tekemisen edellytys, on sil-lä erilainen merkitys sekä työntekijälle että työnantajalle.

– Palomiehen työ luokitellaan yhdeksi rankimmista am-mateista. On selvää, että se on fyysisesti mutta myös hen-kisesti kuormittavaa, kuvailee aluepalopäällikkö Hannu Kouhia palomiehen ammattia.

Myös työajat ovat poikkeukselliset: vuorokausi töitä ja kolme vapaata. Työvuorosta saa käyttää kaksi tuntia liik-kumiseen, mikä tarkoittaa useimmin kuntosalilla käymistä, koska sellainen löytyy kaikilta paloasemilta, joilla on va-kinaista henkilöstöä.

Ammatissa vaadittavan kunnon ylläpitämiseksi olisi liikuttava myös vapaa-aikana. Keski-Suomen pelastuslai-toksella on erityisesti uuden FireFit-testausjärjestelmän kautta havahduttu hieman yllättäväänkin todellisuuteen palomiesten kunnosta.

– FireFit on otettu käyttöön vuosi sitten, ja siinä on testat-tu 600–800 palomiestä. Siellä tapahtuu putoamisia, ja siksi on tullut tarve tehdä asialle jostain, Kouhia kertoo Kunnon

Pelastus -hankkeen perustamisen taustoista.– Toisaalta se lähtee myös tuolta kahvipöytäkeskuste-

luista. Mitä iäkkäämmän kanssa juttelee, sitä enemmän nousee esille huoli omasta työkyvystä ja työpaikasta, pro-jektityöntekijä Maija Puranen lisää.

Palomies Timo Pennanen myöntää, että eläkeikä pu-huttaa. Savusukellukseen vaadittavan fyysisen kunnon ylläpitäminen 63-vuotiaaksi saakka on miltei mahdoton-ta, ja muihin tehtäviin siirryttäessä korvaus työstä saattaa laskea kovastikin.

– Toisaalta se luo paineita, mutta kyllähän se myös mo-tivoi pitämään itsestään huolta, Pennanen pohtii.

YKSILÖN HYVINVOINTI KESKIÖSSÄ

Palomiehiksi haluavia testataan jo ammattiin hakeudut-taessa. Pelastusopistoon päästäkseen on läpäistävä sekä fyysiset että psykologiset testit. Testaaminen jatkuu vuo-sittain ammattiin pääsyn jälkeen.

– Kun paineilmalaitteiden kanssa mennään savuun, ve-teen tai myrkkyihin, vaatii se määrätyn kuntoluokan, joka on ylläpidettävä, jotta pystyy hoitamaan tehtävän. Kerran vuodessa tehdään kartoitus, Kouhia kertoo.

FireFit-testausjärjestelmän myötä on siirrytty valtakunnal-lisesti yhtenäiseen käytäntöön, jossa kartoitetaan vuosittain fyysistä kestävyyttä polkupyöräergometritestillä ja lihaskun-totestillä sekä työtaitoa savuratatestillä. Tulevai suudessa kartoituksesta on tarkoitus kehittää entistä laajemmin työkykyä, ei ainoastaan fyysistä suorituskykyä, mittaava.

Entäs, jos testejä ei läpäise? Mikäli syyt ovat terveydel-lisiä, ohjataan työterveyshuoltoon. Niille, jotka syystä tai toisesta eivät muuten pysty pitämään yllä ammatin edel-

KUNTOA PELASTAMASSAPalomiehet pelastavat ihmisiä työssään päivittäin. Työ on kuormittavaa sekä henkisesti että fyysisesti, ja oma keho on tärkein työväline. Keski-Suomen Pelastuslaitoksen työyhteisöhankkeessa pelastuksen kohteena onkin henkilöstön kunto ja hyvinvointi.

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

13

lyttämää kuntotasoa, pyritään luo-maan yksilöllisiä ratkaisuja.

– Jos kunto heikkenee, rakenne-taan kunto-ohjelma ja annetaan 2–3 kuukautta aikaa tehdä jotain. Sitten testataan taas, Kouhia valottaa nykyistä toimintamallia.

Tähän taitekohtaan pyritään Kunnon Pe-lastus -hankkeellakin vaikuttamaan. Henkilöstölle on järjestetty ryhmäliikuntaa, testaajille järjestetään koulu-tusta ja suunnitelmissa on tarjota personal trainer -palve-luja henkilöille, joilla on hankaluuksia ylläpitää ammatissa vaadittava kunto.

– Jos testit osoittavat, että et olekaan niin kunnossa, niin olisi omasta takaakin sellainen ihminen, joka pystyisi aut-tamaan, henkilöstöpäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen suunnittelee.

MAHDOLLISUUKSIA LUOMASSA

Pelastuslaitoksella halutaan kannustaa henkilöstöä vapaa-ajan liikuntaan. Kouhian mukaan vuosien varrella on ko-etettu monenlaisia keinoja kepistä porkkanaan. Lopulta on kuitenkin kyse yksilöihin ja heidän asenteisiinsa vai-kuttamisesta.

– Koska me edellytetään, meidän täytyy myös antaa mahdollisuuksia. Avoimin mielin ja kovasti keskustellen tässä ollaan liikkeellä muodostamassa yhteistä hyvää, Kouhia summaa.

Hankkeen puitteissa on järjestetty liikuntaryhmiä Jy-väskylässä ja Äänekoskella. Henkilöstö on saanut suun-nitella sisällöt yhdessä palveluntarjoajan kanssa, ja osal-listujamäärä on kasvanut tasaisesti hankkeen aikana. Työnantaja on mahdollistanut osallistumisen kaikille työ-aikana, mutta suurin osa tulee paikalle vapaapäiviltään.

– Kyllä tämä hanke on hieno kädenojennus talolta, kun pystytään tarjoamaan enemmän ja monipuolisemmin lii-kuntaa myös työvuorojen ulkopuolella, Pennanen kiittelee.

– Siellä on ollut täysin eri-ikäistä ja ihan erikuntoistakin porukkaa jokaisesta ammattiryhmästä: on hallinnosta, toi-mistosta, miehistöstä ja päällystöstä. Jos joku nyt ei niin hyvin ole suoriutunut, niin siellä on sellainen herskyvä huumori, Puranen kertoo tyytyväisenä.

Jyväskylän ohjelmasta löytyy ehkä hieman yllättäen keskivartalotreeniä, ÄijäJoogaa ja venyttelyä.

– Saattaa olla ihan hyvä aerobinen kunto ja lihaskun-to, mutta ne mitkä monesti viekin sitten sairaslomille ja työ kykyä, onkin selkä- ja muut tuki- ja liikuntaelinvaivat, Nurmijoki-Matilainen muistuttaa.

– Ohjelmaan on pyritty saamaan monipuolisuutta – hae-taan uusia lajeja ja kokemuksia. Olen itsekin ihmetellyt miten tehokasta ihan vaan venytteleminen voi olla, Pen-nanen kertoo.

Pelastuslaitoksella on palomiesten lisäksi henkilöstöä monissa muissa tehtävissä, kuten ensihoidossa ja toimis-

totehtävissä. Myös ensihoitohenkilöstön työ on fyysistä ja sisältää muun muassa paljon nostelemista.

– Näen tietyllä tavalla, että se innostuttaisi koko mei-dän porukkaa, kun eihän meillä ole pelkästään palomiehiä. Kaikki löytäisivät sitä omaa liikunnallisuuttaan, huolen-pitoa itsestään ja hyvinvointiakin tätä kautta, Nurmijoki-Matilainen toivoo.

KOHTI PYSYVIÄ TOIMINTAMALLEJA

Kuntokartoitukset on Keski-Suomen Pelastuslaitoksella haluttu järjestää omin voimin. Tarvittavat laitteet on han-kittu omaksi ja henkilöstöä on koulutettu kartoituksen te-kemiseen.

Kartoituksia valvoville palomiehille järjestetään Kunnon Pelastus -hankkeessa lisäkoulutusta. Tarkoituksena on yh-denmukaistaa kartoituksen käytänteitä, tulkita tuloksia laa-dukkaasti sekä antaa parempia valmiuksia tulosten analy-sointiin, kunto-ohjelmien tekoon ja ravitsemusneuvontaan.

Pelastuslaitoksella pidetään erityisen tärkeänä, että pys-tytään luomaan pysyviä toimintamalleja sekä liikuntaan kannustamiseen että niiden tukemiseksi, joille vaadittavan kuntotason ylläpitäminen on haastavaa.

– Selkeä järjestelmä siihen, että nämä palaset loksahta-vat kohdalleen: kuntokartoitus nostaa esille ongelmat, työ-terveyshuollon kanssa keskustellaan ja sitten lähdetään töihin. Että on riittävästi asiantuntemusta lähteä yksilöä nostamaan sieltä. Ja jos se ei tapahdu, on olemassa ura-polku, Kouhia kuvailee.

– Kaikki asiat täytyy saada kättelemään toisiaan. Luu-len, että ollaan hyvällä tiellä siinä. Oman ammattitaidon ja tietoisuuden lisääminen on minusta tärkeää jatkuvuuden kannalta, Kouhia pohtii.

– Silloin homma olisi riippumaton ihmisestä tai ihmi-sistä, kun olisi joku rakenne olemassa, joka olisi juurtunut tähän organisaatioon, Puranen täydentää.

LisätietojaKeski-Suomen pelastuslaitosAluepalopäällikkö Hannu Kouhiapuh. 0400 548 336, hannu.kouhia@jkl.fi

14

TEKSTI: KATRI VÄISÄNENKUVAT: MIIA MALVELA KUVANKÄSITTELY: JUKKA KOTISAARI

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö jul-kaisivat 3. lokakuuta Säätytalolla valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Linjausten visio vuoteen 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Samalla pohditaan vakavasti, miten liikunta-käsitteen määritelmää voitaisiin laajentaa niin, että se ymmärrettäi-siin laaja-alaisesti yhdeksi hyvän elämän perustarpeista.

Suomalaiset työikäiset liikkuvat vapaa-ajallaan yhä enem-män, mutta se ei riitä korvaamaan arjen yleistä passiivi-suutta. Arkiliikuntaa ja istumisen tauottamista tulisi li-sätä. Nyky-yhteiskunnan muutostrendit, kuten väestön ikääntyminen, väestöryhmien terveys- ja hyvinvointiero-jen kasvu, työurien pidentäminen, työttömyyden kasvu, talouden haasteet sekä teknologian nopea kehitys aset-tavat haasteita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle.

Haasteet on tehty ratkaistaviksi. Nyt julkaistut linjauk-set keskittyvät neljään kärkeen, joilla terveyttä ja hyvin-vointia saataisiin selvästi kehitettyä: 1) arjen istumisen vähentämiseen elämänkulussa, 2) liikunnan lisäämiseen elämänkulussa, 3) liikunnan nostamiseen keskeiseksi osak si terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä saira-uksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä 4) liikunnan aseman vahvistamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA

Terveyttä edistävän liikunnan periaatepäätökset vuosilta 2002 ja 2008 ovat toimineet hyvänä pohjana uusille linjauk-sille, joita on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä molempien ministeriöiden, terveyttä edistävän liikunnan ohjausryh-män sekä laajan sidosryhmäjoukon kanssa.

Asiantuntijoiden ääni siis kuuluu. Julkistamistilaisuu-dessakin kuultiin pitkän linjan terveys- ja liikunta-alan vai-kuttajien kommentteja siitä, että valmistuneet linjaukset ovat sarjassaan parhaita.

Yksi linjausten uusista näkökulmista on perinteisen ter-veyttä edistävä liikunta (teli) -käsitteen tarkentuminen ter-veyttä ja hyvinvointia edistäväksi liikunnaksi (tehyli). Uusi käsite pitää sisällään hyvinvointia ylläpitävän ja edistävän liikunnan lisäämisen sekä liikunnallisesti passiivisen elä-mäntavan ja eriarvoisuuden vähentämisen.

Muutosta liikkeellä!

15

VAHVASTI KAIKKIEN ASIA

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki esitti ti-laisuudessa painokkaasti, että liikunnalliseen elämänta-paan ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen on kaik-kien ministeriöiden ja hallinnonalojen yhteinen asia. Hän kannustaa urheiluliikettä jatkamaan työtä liikunnallisen elämäntavan eteen tiedostaen, ettei se yksistään voi pal-joakaan yhteiskunnan laajalle muutokselle.

– Terveyttä edistävän liikunnan kehitystyö on ollut pit-käjänteistä. Nämä uudet linjaukset ovat osoitus siitä, että eteenpäin ollaan taas menossa. Uusia ministeriöitä tulee saada toimintaan mukaan. Työn laajentumisesta hieno esimerkki on työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hanke, jossa fyysinen aktiivisuus on huomioitu keskeise-nä osana työelämän kehittämisessä.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli on keskeinen liikunnan edistämisessä ja sen yhteiskunnallisessa ase-massa. Ministeriössä tullaankin jatkossa tarkastelemaan järjestöjen avustuskriteerejä juuri matalan kynnyksen lii-kunnan näkökulmasta.

YHTEISÖLLISYYDELLÄ ERIARVOISUUTTA VASTAAN

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen työssä keskeise-nä teemana on terveyserojen kaventaminen. Aihe on ollut pitkään tapetilla, mutta suunta on 2000-luvun aikana ollut täysin päinvastainen: terveyserot ovat pikemminkin kas-vaneet kuin kaventuneet.

– Vaikka tietomäärä liikunnan hyödyistä on lisäänty-nyt, liikumme yhä vähemmän. Meidän tehtävänämme on saada tieto laajemmille kansanjoukoille, tunnistaa vaiku-tuskohdat ja suunnata käytännön toimenpiteitä erityisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille.

Huovisen kokemuksien mukaan liikunta on paljon muu-takin kuin senttejä ja sekunteja. Erityisesti tulisi vahvistaa liikunnan tunnekokemuksia, vaikka tarinoita jakamalla. Samalla tiedonvälityskin edistyy.

– Liikunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa niin pal-jon muutakin elämään kuin vain parempaa kuntoa. Tä-män tuominen julki olisi tärkeä tavoite tuleville käytännön toimenpiteille.

LIIKUNTAA ERI TAVALLA KUIN ENNEN

– Mitä tarkoitetaan liikunnalla? Entä yhteiskunnalla? Tästä pohdinnasta meidän tulee lähteä, herätteli elinkeinomi-nisteri Jan Vapaavuori.

Hän viittaa juuri siihen, kuinka tärkeää olisi mieltää lii-kunta käsitteenä eri tavalla kuin ennen. Liikkumattomuus voidaan lukea tällä hetkellä kansalliseksi hätätilaksi. Jos näin on, niin tulokulman tulisi olla aivan erilainen kuin on totuttu. Linjaukset eivät saa jäädä strategiaksi strategi-oiden joukkoon. Asia on liian iso, jotta vain yksi strategia riittäisi.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset vuoteen 2020

1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa

2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa

3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä

4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa

16

– Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta liik-kumattomuus on työuraongelma. Jos saadaan liikku-mattomat liikkeelle, sillä voidaan isoilta osin ratkaista työuraongelmiakin.

Vapaavuori jatkaa rohkeasti nykytilan kyseen alaista-mista.

– Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen johtuvat merkit-tävästi liikkumattomuudesta. Miten siedämme maailmaa, jossa eliitti on paremmassa kunnossa?

Harrastuksenomaisen liikunnan keinoin ongelmaa ei ratkaista, vaan liikunnalla tulee olla uudenlaista symbo-lista merkitystä. Nykyinen liikuntajärjestelmä on luotu maailmaa varten, joka on täysin muuttunut. Vapaavuori muuttaisi dramaattisesti liikuntajärjestelmää, vaikka epäi-lee itsekin, ettei järjestelmällä ole ehkä keinoja tämän on-gelman ratkaisuun.

– Suomessa on loistavat edellytykset liikkua, mutta se ei ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa. Johtami-nen, sitouttaminen ja toiminta ovat ratkaisevassa roolis-sa siinä, että näiden linjauksien käytäntöönpanemisessa onnistutaan.

Vapaavuori heittääkin yhden mahdollisuuden kuulijoil-le: opetusministeri ja työministeri ovat linjauksien eteen-päin viemisessä ratkaisevammassa roolissa kuin urheilu-ministeri ja sosiaali- ja terveysministeri.

KESKIRASKAASTA RASKAASEEN SARJAAN

Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm esittää huo-lensa siitä, kuinka liikunta jatkuvasti painii päätöksente-ossa poliittisessa keskisarjassa. Keinoja tulisikin pohtia sii-hen, kuinka noustaan raskaaseen sarjaan ja sitoutetaan aiheeseen sekä poliittinen että virkamiesjohto.

Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajalla, kansan-edustaja Leena Harkimolla on Sjöholmin tuomaan huo-leen yksi ratkaisu. Hän muistuttaa, että vastaavia linja-uksia ja strategioita julkaistaan poliittisessa koneistossa lähes viikoittain. Taustatyö on tehty nyt hyvin, mutta se ei vielä takaa liikunnan huomioimista päätöksenteossa.

– Linjaukset tulisi saada kaikkien kansanedustajien huulille, kaikkiin valiokuntiin ja isoon saliin käsiteltäväk-si. Olisi hyvä saada lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsit-telyihin asiakirja, joka sitoisi eduskuntaa ja päätöksente-kijöitä. Tie siihen voisi olla esimerkiksi liikuntapoliittinen selonteko, josta olemmekin jo käyneet liikuntaneuvostossa keskustelua.

Emeritusprofessori Ilkka Vuori kannustaa irtautumaan liikunnan harrastamisesta terminä. Harrastaminen viittaa nimenomaan vapaa-ajalle tehtäviin suoritteisiin eikä sinäl-lään huomioi kokopäiväistä arkiaktiivisuutta.

– Ehkä Suomi olisi valmis epäsuomalaiseen termiin fyy-sinen aktiivisuus, jolla tarkoitetaan nimenomaan kaikkea aktiivisuutta liikunnan harrastamisesta työmatkaliikun-taan, portaiden kävelyyn ja pihapuuhasteluun.

LINJAUKSISTA TOIMENPITEISIIN

Seuraava askel on suunnata katse toimenpidesuunnitel-maan. Odotettavissa on todennäköisesti kansalliset suosi-tukset istumisen päivittäiseen määrään, liikuntatermino-logian tarkennusta, toimenpiteitä ja kampanjoita fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämi-seksi, liikuntaneuvontaprosessin kehittämistä terveyden-huollossa sekä liikunnan nostamista voimakkaammin kaikkeen poikkihallinnolliseen päätöksentekoon.

JulkaisuMuutosta liikkeellä! -julkaisu on ladattavissa verkosta maksutta osoitteesta www.stm.fi/julkaisut.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja (ku-vassa) sekä sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Taru Koivisto (kuvassa s. 14) esittelivät linjaukset ja pohjustivat niiden taustoja.

17

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012

Kuntien tulee liikuntalain mukaan luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa erityisryhmät huomioiden. Vuonna 2012 kerättiin jo toisen kerran valtakunnallisesti tietoa kuntien terveyttä edistävästä liikunnasta.

Edellytykset terveyttä edistävälle lii-kunnalle vaikuttavat parantuneen mo-nessa kunnassa, mutta kehitettävää löytyy edelleen erityisesti hallintokun-tien välisessä yhteistyössä ja työnja-ossa sekä kuntalaisten liikunnan seu-rannassa ja sen raportoinnissa.

LIIKUNNAN OSUUS HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA KASVUSSA

Hyvinvointikertomus kuvaa kunnan toteuttamaa hyvinvointipolitiikkaa sekä väestön terveyttä ja hyvinvoin-tia sekä toimii hyvinvointipolitiikan suunnittelun ja arvioinnin välinee-nä. Liikunnan osuus hyvinvointiker-tomuksissa vaikuttaa lisääntyneen vuonna 2010 suoritetusta ensimmäi-sestä tiedonkeruusta.

Vuonna 2012 hyvinvointikertomuk-seen sisältyi kuvaus kuntalaisten lii-kunta-aktiivisuudesta 36 prosentissa kunnista, kun vuonna 2010 vastaava osuus oli vain 16 prosenttia. Neljän-neksessä kunnista hyvinvointikerto-musta ei laadita edelleen lainkaan.

TYÖNJAKO PERUSTERVEYDENHUOLLON KANSSA EPÄSELVÄÄ

Noin 70 prosentissa kunnista on sovit tu, mikä hallintokunta koor-dinoi terveyttä edistävää liikuntaa. Koordinointivastuu oli vuona 2012 yli

puolessa kunnista liikuntatoimella. Perusterveydenhuollolla koordinoin-tivastuu on vain neljässä prosentissa kunnista.

Vaikka koordinoinnista on sovittu aiempaa useammassa kunnassa, on työnjaossa edelleen kehittämistä: yli puolessa kunnista (52 %) ei ole sovit-tu työnjaosta liikunnasta ja peruster-veydenhuollosta vastaavien tahojen kesken terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä ja edistämisessä.

KUNNILTA VAHVAA TUKEA HARJOITUSVUOROILLE

Lasten ja nuorten liikuntavuorot kou-lujen liikuntasaleissa ja urheilu- ja palloilukentillä ovat säilyneet valta-osassa kunnista maksuttomina. Myös vuorot muissa sisäliikuntatiloissa ovat yli puolessa kunnista maksuttomia.

Aikuisten vuorot urheilu- ja palloi-lukentillä ovat niin ikään maksutto-mia tai maksut ovat alle 10 prosenttia käyttökustannuksista lähes kaikissa kunnissa (84 %). Yli puolessa kunnista aikuisten sisäliikuntavuoroista mak-setaan alle 10 prosenttia todellisista käyttökustannuksista.

– Välillisen tuen merkitys on noin kymmenkertainen verrattuna suo-raan tukeen eli toiminta-avustuksiin. Taloudel lisesti vaikeina aikoina välil-lisen tuen liikuntapoliittinen merkitys korostuu, erityisasiantuntija Kari Sjö-holm Kuntaliitosta toteaa.

LIIKKUUKO JA KUULEEKO KUKAAN?

Toiminnan suunnittelun tueksi tar-vitaan tietoa kuntalaisten liikunta-aktii visuudesta. Työikäisten liikunta-aktii visuutta ei seurata lainkaan yli puolessa kunnista (56 %). Toiminta- ja talous suunnitelmassa tavoitteet (52 %) ja toimen piteet (55 %) työikäisten liikunnan edistämiseksi oli määritelty noin puolessa kunnista mutta seu ranta-mittarit alle puolessa kunnista (41 %).

Vaikka kuntalaisten kuulemisti-laisuudet olivat lisääntyneet hieman tiedonkeruiden välillä, ovat kuntalais-ten mahdollisuudet vaikuttaa liikun-tapalvelujen suunnitteluun edelleen rajalliset. Esimerkiksi kuntalaisten kuulemistilaisuuksia järjestetään vain reilussa kolmanneksessa (37 %) kun-nista ja säännöllisesti kokoontuvia kunnan sekä seurojen ja yhdistysten yhteisiä asiantuntijaelimiä neljännek-sessä kunnista (24 %).

Lue lisääTiedon keruun tulokset www.thl.fi/TEAviisari

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVA: STUDIO JUHA SORRI

18

Istumisen terveyshaitoista on olemassa kattavaa tutki-mustietoa. Arjen istumisen vähentäminen on nostettu Suomessakin uusien terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksien ensimmäiseksi painopisteeksi. Kuinka paljon sitten saisimme istua? Yhdysvaltalainen professori Peter Katzmarzyk käsitteli HEPA-konferessin keynote-puheenvuorossaan istumista – ja vähän seiso-mistakin.

Fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välillä on todis-tetusti vahva yhteys. Hyvä kunto johtaa parempaan ter-veyteen, mikä on Katzmarzykin mukaan liikkumattoman elämäntavan kääntöpuoli. Liikkumattomuus voidaan mää-ritellä valveillaoloaikana tapahtuvaksi istumiseksi tai ma-kaamiseksi, jossa energiankulutus on alle 1,5 MET.

Yhdysvalloissa aikuiset istuvat yli kahdeksan tuntia päi-vässä. Kansainvälinen keskiarvo on 300 minuuttia päiväs-sä, mikä saattaa Katzmarzykin mukaan olla alakanttiin, koska istumisen määrää on kysytty ihmisiltä sen sijaan, että sitä olisi mitattu objektiivisesti.

Yhdysvalloissa koulutuksen on havaittu vaikuttavan istumisen määrään: mitä korkeampi koulutus, sitä enem-män istumista. Lisäksi miehet vaikuttavat istuvan naisia enemmän.

VAHVAA NÄYTTÖÄ ISTUMISEN HAITOISTA

Vapaa-ajan istuminen on yhteydessä muun muassa me-taboliseen oireyhtymään. Kun istumisen määrä kasvaa, lisääntyvät myös kardiometaboliset riskitekijät, kuten vyö-tärönympärys ja verenpaine.

Istumisen määrä on yhteydessä myös kuolleisuusris-kiin. Tarkasteltaessa istumisen vaikutusta sydän- ja ve-risuonitauteihin, syöpään ja muihin kuolinsyihin, ainoa johon istumisen määrällä ei ole todettu yhteyttä on syöpä.

Television katselua pidetään usein liikkumattomuuden indeksinä. Katzmarzykin mukaan se on osin ongelmallista, koska television katseluun liittyy usein muitakin epäter-veellisiä tapoja kuten napostelua. Television katselulla on

Lokakuun lopussa Helsinkiin Kalastajatorpalle kokoontui 230 terveysliikunnan tutkijaa ja käytännön toimijaa päivittämään alan ajankohtaisia tietoja. 9th Annual Meeting & 4th Conference of HEPA Europe keräsi konferenssi vieraita yhteensä 25 eri maasta. Konferenssin teemoina käsiteltiin erityisesti liikkumattomuutta ja keinoja fyysisesti passiivisen elämäntavan purkamiseen, niin lapsilla kuin aikuisillakin.

Onko seisominen liikkumattomuutta?

TEKSTI: NOORA MOILANEN & KATRI VÄISÄNEN

KUVAT: MIIA MALVELA

19

tutkimusten mukaan yhteys kuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin mutta ei syöpään.

KUINKA PALJON SAA ISTUA?

– Liikkumattomuus on läsnä kaikkialla nyky-yhteiskun-nassa. Istumisen annos-vastesuhteelle on vahvoja todis-teita kroonisten sairauksien ja kuolleisuuden osalta mutta ei syöpäriskin osalta, Katzmarzyk tiivistää.

Katzmarzyk muistuttaa, että istuminen on itsenäinen riskitekijä, kun sitä verrataan liikuntasuositukset täyttä-vään eli reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan. Ei siis ver-rattuna mihin tahansa aktiivisuuteen, joka ei ole istumista.

– Kun poistetaan kuvasta fyysinen aktiivisuus, istumi-sen vaikutus ei ole yhtä vahva, mutta se on edelleen ole-massa, Katzmarzyk toteaa.

Kuinka paljon sitten voi istua turvallisesti? Siihen ei Katzmarzykillä ole ainakaan vielä vastausta.

– Vielä ei voida sanoa tiettyä suositusta tai tuntimäärää sopivalle istumisen määrälle, koska sen tueksi ei ole riit-tävästi tietoa.

”KUN SEISOT, ET ISTU”

– Paikallaan seisominen täyttää vaatimuksen alle 1,5 MET:n kulutuksesta, mutta sitä ei pidetä liikkumattomuu-tena, Katzmarzyk pohtii.

Mitä enemmän ihminen seisoo, sitä pienempi kuol-leisuusriski vaikuttaa olevan. Kevyt aktiivisuus vähentää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä. Syynä on todennä-köisesti yksinkertaisesti se, että seisaallaan vietetty aika on pois istumisesta.

Katzmarzykin mukaan onkin tarve sellaisen kevyen fyy-sisen aktiivisuuden määritelmälle, joka ei ole kohtalaises-ti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta mutta ei myöskään istumista.

– Seisomisen määritteleminen on hankalaa, koska ei ole tietoa siitä, mitä ihmiset tekevät seistessään. Seiso-misen määrää on toistaiseksi selvitetty tutkimuksissa vain kysymällä ihmisiltä, kuinka paljon he seisovat, Katz-marzyk kertoo.

Seisomisesta tarvitaan lisää ja tarkempaa tutkimustie-toa, myös objektiivisesti eli mittareilla mitattuna. Paras tapa selvittää hyvin kevyttä aktiivisuutta olisi Katzmarzy-kin mukaan kiihtyvyysmittareilla saadun tiedon ja kyselyn yhdistelmä. Mittari kun ei joka tapauksessa mittaa kaik-kein kevyintä aktiivisuutta.

EsitysPeter Katzmarzykin esitys on ladattavissa verkosta osoitteesta www.hepaeurope2013.fi/programme_2/keynotes.

Konferenssiväki sai kokea suomalaisen syksyn monet kasvot: kauniin auringonpaisteen ja ruskan leiskuvat värit sekä jäätävän tihkusateen ja repivän tuulen.

Arvostetun yhdysvaltalaistutkijan Peter Katzmarzykin viimeisin tieto istumisen vaikutuksista herätti myös suo-malaismedian mielenkiinnon. Konferenssiviikolla uutisoi-tiin mediassa niin lasten liikkumisesta kuin istumisen vä-hentämisestä.

20

KKI-Katselmus Joensuussa 26.–27.3.2014

Keskiviikko 26.3.11.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 12.00 KKI-Katselmuksen avaus

• Pohjois-Karjalan Liikunta ry• Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

12.20 LIIKUNNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ pj. Vesa Korpelainen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry

Siiloista sektoreiden väliseen yhteistyöhön

Pekka Puska, professori

Hyvinvoinnin lukot ja avaimet – alueellinen hyvinvointitutkimus Tiina Laatikainen, professori, THL ja Itä-Suomen yliopisto

Media hyvinvoinnin edistäjänä Pasi Koivumaa, päätoimittaja, sanomalehti

Karjalainen

14.00–15.00 Lounas

15.00–17.00 MUUTOSTA LIIKKEELLÄ – LIIKUNTA KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISESSA pj. Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperin kunta

Laaja, poikkihallinnollinen terveyden edistämisen yhteistyö Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki

Arkiympäristön kehittäminen terveysliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen, kaavoituspäällikkö, Joensuun kaupunki

Kuntien hyvinvointijohtaminen / sähköinen hyvinvointikertomus Anne Sormunen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto

Yhdessä tekemällä terveempi tulevaisuus Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

17.00–17.15 Siirtyminen hotelleihin (Kimmel, Vaakuna) yhteiskuljetuksella tai omatoimisesti

19.30–21.30 Joensuun kaupungin vastaanotto (Taidemuseo, Kirkkokatu 23)

Torstai 27.3.09.00 Päivän avaus Ilja Teppo

09.15 TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN pj. Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois-

Karjalan Yrittäjät ry

Työn sujuvuus Jouni Sipponen, tuoteperhepäällikkö, Työterveyslaitos

Ikäjohtaminen Satu Krohns, henkilöstöjohtaja, Abloy Oy

Huomioi henkilöstön hyvinvointi Tomi Haring, toimitusjohtaja, Waratah OM Oy

10.30 Tauko

10.45 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n työyhteisöliikunnan kehittämishankkeen vaikuttavuustutkimus Juuso Aaltonen, myyntikanavavastaava, Eläkevakuutusyhtiö Etera

11.15–12.30 NÄKÖKULMIA LIIKKUMISEEN – LIIKKUMAAN HURAHTANEET pj. Jari Hurskainen, aluejohtaja, Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Valintojen maailma kunnon edistäjänä Jukka Keskisalo, projektipäällikkö, Itä-Suomen Liikuntaopisto

Eläkkeelle Etelänavalta Eero Oura, eläkeläinen, fysiatri

12.30–13.15 Lounas

OHJELMA, Carelia-sali

21

TILAISUUDEN JÄRJESTÄJÄTPohjois-Karjalan Liikunta ryJoensuun kaupunkiKunnossa kaiken ikää -ohjelma

ILMOITTAUTUMISETPohjois-Karjalan Liikunta rywww.pokali.fi/KKI2014

LisätietojaPohjois-Karjalan Liikunta ryaikuisliikunnan kehittäjä puh. 040 773 9243toimisto@pokali.fi

HINNAT31.1.2014 mennessä 170 €/hlö31.1.2014 jälkeen 195 €/hlö

Hinta sisältää koko seminaariohjelman ke–to, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä Joensuun kaupungin vastaanoton.

Keskiviikon seminaaripaketti: 135 €/hlö, sisältää kaupungin vastaanoton

Torstain seminaaripaketti: 90 €/hlö

PERUUTUSEHDOT31.1.2014 mennessä peruutukset maksutta31.1.2014 jälkeen peruutetuista osallistumisista peritään 50 % varatun paketin hinnasta.

Peruuttamattomista seminaaripaketeis-ta peritään koko varatun paketin hinta.

mAJOITUSOsallistujille on varattu majoituspaikkoja:

Original Sokos Hotel KimmelItäranta 1, 80100 Joensuupuh. 020 1234 663sokoshotel.kimmel@sok.fi Original Sokos Hotel VaakunaTorikatu 20, 80100 Joensuupuh. 010 7823 100vaakuna.joensuu@sokoshotels.fi Majoitushinnat:100 €/1hh/vrk120 €/2hh/vrk

Hintaan kuuluu aamiainen sekä iltasauna ja uima-altaan (Kimmel) tai poreammeen (Vaakuna) käyttö.

Tarjoukset voimassa 28.2.2014 saakka. Majoitusvaraukset suoraan hotelliin. Varausta tehdessäsi mainitse ”KKI-Katselmus”. Huonevarausten peruutusehdot suoraan hotellista.

Liikuntaneuvonnan koulutuspäivä Keskiviikkona 26.3. klo 8.30–11.30, Carelia-saliKoulutus on maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.pokali.fi

22

KKI-ohjelma ja UKK-instituutti toteuttivat yhdes-sä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa ensimmäisen puolikkaan liikuntaneuvonnan koulutuskiertueesta syyskuussa, kun koulutus järjestettiin seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Maalis–huhti-kuussa 2014 samainen koulutus toteutetaan seitse-mällä muulla paikkakunnalla.

KKI-ohjelman ja UKK-instituutin yhteisen koulutuskiertu-een tavoitteena on vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana perusterveydenhuollon terveysneuvonnan palve-luketjua. Koulutuskiertueella pureudutaan terveysliikun-nan puheeksi ottamiseen, joka on tärkeä osa KKI-ohjelman liikuntaneuvontakokonaisuutta. Liikunnan puheeksi ot-taminen lisää terveysliikunnan näkyvyyttä ihmisten ar-jessa ja pitää mielessä sen merkityksen hyvinvoinnille ja terveydelle.

ASIANTUNTIJOILTA VINKKEJÄ OHJAUSTYÖHÖN

Koulutuspäivässä kuultiin asiantuntijaluentoja ja koke-muksia onnistuneista liikuntaneuvontakäytännöistä sekä keskusteltiin paikallisista jatkotoimenpiteistä. Päivän aloit-ti terveystieteiden maisteri, ravitsemusterapeutti Anette Palssa, joka esityksessään pureutui motivoivaan vuoro-vaikutukseen.

Itsekin paljon vastaanottotyötä tekevän Palssan esi-merkeistä ja käytännön vinkeistä moni ammattilainen sai varmasti apua ja työkaluja myös omaan asiakastyöhönsä. Palssan näkemyksistä kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla 24–25.

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg kertoi kuulijakun-nalle siitä, miten ravitsemus tulisi ottaa huomioon osana liikuntaneuvontaa. Tutuille teeseilleen uskollisena Borg painotti riittävän syömisen ja tasaisen ateriarytmin mer-kitystä liikunnan tukena. Vajaalla energiatasolla kukaan ei jaksa liikkua, saatikka nauti liikkumisesta. Kasvisten,

hedelmien, hyvien rasvojen ja proteiinin riittävä saanti on Borgin mukaan tärkeää myös aloittelevalle liikkujalle. Nämä ruuat ja ravintoaineet yhdistettynä tasaiseen ate-riarytmiin sekä nälän ja kylläisyyden tunteen kuuntelemi-seen ovat myös onnistuneen painonhallinnan kulmakiviä.

PALVELUKETJUN VAHVUUS ON YHTEISTYÖSSÄ

Koulutuspäivään kuului kaksi osuutta, jotka oli jaettu KKI-ohjelman ja UKK-instituutin kesken. KKI-ohjelman kenttä-päällikkö Sari Kivimäki taustoitti lyhyesti liikuntaneuvon-nan käsitettä ja tämänhetkistä tilaa maassamme. Kivimäki esitteli myös kulloinkin kyseessä olleen paikkakunnan alueellisia tuloksia, joita oli saatu KKI-ohjelman toteutta-masta liikuntaneuvonnan tilaa kartoittaneesta kyselystä.

UKK-instituutin tutkija Erja Toropainen puolestaan kes-kittyi osuudessaan liikuntaneuvonnan palveluketjuun ja toimivan palveluketjun rakentamiseksi tarvittavaan yh-teistyöhön. Lisäksi Toropainen esitteli liikuntaneuvonnan tueksi tarjolla olevia materiaaleja ja muita työkaluja. Päi-vän aikana esiteltiin muutamia esimerkkejä toimivasta terveys- ja liikuntatoimen yhdessä järjestämästä liikun-taneuvonnasta eri puolilta Suomea.

Päivän päätteeksi keskityttiin yhdessä miettimään, mi-ten liikuntaneuvontaa voisi kyseisellä alueella kehittää. Pyrkimyksenä oli löytää luontevia kanavia yhteistyöhön ja luoda kontakteja jatkotoimenpiteiden mahdollistamisek-si. Joidenkin paikkakuntien tilaisuuksissa asiassa päästiin jopa niin konkreettiselle tasolle, että sovittiin yhteisestä liikuntaneuvonnan suunnittelupalaverista.

LIIKUNTANEUVONTA KIINNOSTAA ERI SEKTOREILLA

Syksyn koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 529 hen-kilöä. Noin neljännes osallistujista edusti terveyssektoria. Joukossa oli niin perusterveydenhuollon, erikoissairaan-hoidon kuin työterveyshuollon ammattilaisia. Liikunta- ja

Monialainen yhteistyö lujittaa liikuntaneuvonnan ketjuksi

TEKSTI: SARI KIVIMÄKI JA ANNA SUUTARIKUVA: SARI KIVIMÄKI

Koulutuskiertue kokosi yhteen liikuntaneuvonnan kehittämisestä kiinnostuneet

23

vapaa-aikatoimi sekä urheiluseurat olivat myös runsaslu-kuisesti edustettuina. KKI:n kenttäpäällikköä Sari Kivimä-keä osallistujajoukon monipuolisuus ilahdutti.

– Oli todella myönteistä, että osallistujia oli hyvin moni-puolisesti julkiselta ja yksityissektorilta. Mukana oli myös yrittäjiä esimerkiksi apteekeista sekä terveys- ja liikunta-alan yrityksistä. Myös liikunnan ja terveydenhuollon opis-kelijoiden runsaslukuinen osallistuminen oli ilahduttavaa. He ovat tärkeitä tulevaisuuden toimijoita liikuntaneuvon-nankin kannalta.

Kivimäki näkee, että osallistujajoukon monipuolisuus lu-paa hyvää liikuntaneuvonnan kehittämisen näkökulmasta.

– Laaja-alainen osallistujaryhmä kertoo siitä, että asia kiinnostaa, ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategisissa linjauksissa esitetty yhteistyö neuvontapro-sessin kehittymiseksi on hyvällä pohjalla, Kivimäki toteaa.

Koulutuskiertueelta kerätyn palautteen mukaan jatkos-sa kaivataan tietoa ja vinkkejä liikuntaneuvontaprosessin aloittamiseksi ja kehittämiseksi, tietoa toimivista palve-luketjuista sekä keinoja poikkihallinnollisen toiminnan kehittämiseen.

LIIKUNTANEUVONNAN TILA KUNNISSA

KKI-ohjelma toteutti Liikuntaneuvonnan tila Suomessa -kyselyn keväällä 2013. Kysely lähetettiin Liikunnan alue-järjestöjen kautta laajasti Suomen kuntiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 158 kuntaa. Kunnat näkevät liikuntaneuvonnan kehittämisen tärkeänä osana terveyden edistämistyötä, mutta haasteita riittää.

Toiminnan koordinoinnin hajanaisuus, resurssien puu-te, poikkihallinnollisen yhteistyön vähäisyys sekä kun-tatalouden epävarmuus vaikuttavat neuvonnan käyn-nistämiseen. Noin puolet vastanneista kunnista ilmoitti järjestävänsä liikuntaneuvontaa ja yksi kolmasosa suun-nittelevansa neuvonnan käynnistämistä. Selvityksen poh-jalta tehtävä raportti ilmestyy alkuvuodesta 2014.

Lisätietoja: Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, sari.kivimaki@likes.fi, puh. 0400 247 444

Ke 26.3. Joensuu (Pohjois-Karjalan Liikunta ry)

Ma 31.3. Turku (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry)

Ti 1.4. Pori (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry)

Ke 2.4. Seinäjoki (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry)

To 3.4. Kokkola (Keski-Pohjanmaan Liikunta ry)

Ke 9.4. Kuopio (Pohjois-Savon Liikunta ry)

To 10.4. Jyväskylä (Keski-Suomen Liikunta ry)

Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue kevät 2014

LIIKUNTAPALVELUKETJU

Palveluketjulla laatua

Liikuntapalveluketju tarkoittaa yhtäjaksoisia tai peräkkäisiä palveluja, jotka muodostavat asiakkaan näkökulmasta saumattoman koko-naisuuden. Esimerkiksi kunnan terveyskeskus, liikuntatoimi ja työ-terveyshuolto muodostavat poikkihallinnollisen palveluketjun, jonka tavoitteena on tukea ja kannustaa asiakkaan terveyden edistämistä arjen liikkumisen keinoin. Pidemmälle vietynä ketjuun liittyvät myös opistot, urheiluseurat, yhdistykset ja yritykset omine liikuntapalvelui-neen. Ketjun alkupäässä puheeksi ottajina voi olla laaja toimijajoukko, kuten erikoissairaanhoito, vanhusten kohtaamispaikka, sosiaalityön-tekijä tai apteekki. Palveluketju rakentuu asiakkaan tarpeen määrit-tämisestä, tavoitteiden asettamisesta, neuvonnan toteuttamisesta sekä toteutuksen ja vaikuttavuuden seurannasta. Toimivan palve-luketjun edellytyksenä ovat asiakaslähtöisyys ja yhteiset tavoitteet.

Liian vähän liikkuvan tun-nistaminen ja tavoittaminen

Liikunnan puheeksi­

ottaminen

Lähettäminen tai ohjaaminen

palveluiden piiriin Liikunta­neuvonta

Matalan -kynnyksen

liikuntapalvelut ja/tai omatoiminen

liikunta

24

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa on kokenut ja nähnyt näitä haasteita omassa työssään. Hän jäi pohtimaan, mi-ten ohjaamista voisi muuttaa.

– Ohjaaminen on jatkuvaa itsensä kehittämistä. Koko ajan tulisi peilata, mikä toimii ja mikä ei. Tältä pohjalta olen luonut omaa tapaani motivoivaan valmentamiseen.

Palssa puhuukin mielellään neuvonnan sijaan urheilu-maailman tapaan valmentamisesta.

– Valmentamisessa vastuu on enemmän tekijällä. Oh-jaaja sparraa, motivoi, haastaa ja kyseenalaistaa, mutta asiakas keksii itse ratkaisut.

Juuri tässä on Palssan resepti: motivoinnissa ja asiak-kaan omassa toiminnassa.

TUNNISTA MUUTOSVAIHE

Palssa kannustaa käyttämään työkaluna ohjaamisen taus-talla Prochaskan muutosvaiheteoriaa. Prochaskan mukaan kaikissa elämänmuutoksissa ihmisillä on erotettavissa kuusi eri vaihetta: 1. esiharkinta, jossa muutosvastarinta

voi olla voimakasta, 2. harkinta, 3. valmistautuminen, jossa muutos koetaan jo tarpeelliseksi, 4. toimintavaihe, 5. yllä-pitovaihe ja 6. repsahdusvaihe, joka voi tulla missä tahansa vaiheessa muutosprosessia.

Varsinkin esiharkinnan ja harkinnan aikana ohjaajan rooli on vetäytyvä ja taustalla pysyttelevä. Ohjaajan aktii-vinen osallistuminen alkaa vasta motivoinnin ja toteuttami-sen kohdalla. Tällöin ohjaajan tulee olla vahvasti mukana ja tarjota asiakkaalle erilaisia työkaluja. Repsahdusvaihe tulee aina. Se kuuluu prosessiin ja sen olemassaolo on hyvä tietää.

– Jos ohjaus ei auta eikä innosta, on hyvä pysähtyä poh-timaan muutosvaiheita. Missä niistä asiakas on menossa? Millaista tukea hän ammattilaiselta juuri nyt kaipaa?

Palssa tietää joukon syitä epäonnistumisiin. – Muutosvastarinta tai pelko itsemääräämisoikeuden

menettämisestä saattavat olla syynä epäonnistumisiin. Aiemmat huonot kokemukset vaikkapa koululiikunnas-ta tai painonpudotuksesta voivat painaa mieltä. Tai sitten muussa elämässä on murheita, jotka vievät tilaa ja mah-dollisuuksia elämäntapamuutoksilta.

TEKSTI: KATRI VÄISÄNENKUVA: STUDIO JUHA SORRI

Neuvonnasta valmentamiseen

Motivoinnista uutta suuntaa ohjaustilanteisiin

Moni ohjaus- ja neuvontatyötä tekevä asiatuntija kohtaa usein tilanteita, joissa annetut opit eivät tunnu purevan. Asiakas ei saa ohjauksesta toivottua apua, eikä innostu ohjaajan lailla aiheesta. Tuloksia on saavutettu hetkellisesti, mutta pysyviksi elämäntapamuutoksiksi ne eivät ole jääneet. Repsahduksia, pettymyksiä, uusia ohjeita. Tilanne on turhauttava molemmin puolin. Auttaisiko, jos vaihtaisikin näkökulmaa?

25

– Ihmisen on tärkeää säilyttää itsemääräämisoikeus. Oh-jaajan tulee arvostaen tukea, mutta ei ottaa vastuuta asi-akkaan epäonnistumisesta eikä toisaalta kunniaa onnis-tumisesta. Asiakkaalla on vapauksia, mutta myös vastuu itsestään, muistuttaa Palssa.

”MÄ PISTÄN SUT KUNTOON!”

Elämäntapamuutokset ovat tällä hetkellä hyvin mediasek-sikäs aihe. Painonpudotuksesta, syömisestä ja liikkumises-ta saa aikaan dramaattista ja vauhdikasta viihdettä. Katso-jaluvut paukkuvat ja mediayhtiöt kiittelevät. Mutta kuka ajattelee vastaavassa tilanteessa olevaa katsojaa?

Palssa muistuttaa, että näillä ohjelmilla media vääristää asiakkaiden käsitystä ohjaamistilanteissa. Media välittää kuvaa, kuinka ohjaamistilanteissa asiakas “laitetaan kun-toon”. Ikään kuin asiakas ei pystyisi kontrolloimaan itse-ään, vaan tarvitsee ammattilaisen avuksi tähän kontrolliin.

– Kukaan ei voi elää toisen elämää. ”Mä pistän sut kun-toon!” -tyyppiset käskytykset ovat vaarallisia ja tulokset vain harvoin pysyviä. Muutos ajattelu- ja elämäntavoissa ei synny ylhäältä–alas käskyttämällä, tietää Palssa.

KOMMUNIKAATION TASAPAINO

Se, miten ja mitä puhutaan, onkin Palssan mielestä val-mennustilanteiden ytimessä. Vuorovaikutuksen tulee olla dialogista: yhteistyötä, kunnioitusta, luottamusta ja myö-tätunnon ilmaisemista. Motivoivassa ohjauksessa paino on esimerkeissä ja peilaamisessa.

– Esimerkiksi ravitsemusterapeutti auttaa asiakasta te-kemään havaintoja toiminnastaan ja suuntaa huomiota kohti muutosta, havainnollistaa Palssa.

Vastarinta tulee hyväksyä ja väittelemistä välttää. Kun asiakas vastustaa, häntä myötäillään.

– Ei lähdetä painimaan, vaan ikään kuin paritanssiin.Muutosprosesseissa aika voi olla pitkä, vuosi tai vuo-

siakin. Ohjaajan tuleekin vahvistaa asiakkaan pystyvyyttä ja antaa siihen välineitä. Empatia on tärkeää vuorovaiku-tuksessa, mutta toisaalta ohjaajan tulee muistaa suojella myös itseään. Jos ottaa asiat liian sydämelle, voi sairastua itsekin.

ARVOT TOIMINNAN OHJAAJANA

Motivaatio muutoksiin kumpuaa yleensä itse kunkin omis-ta arvoista. Tämä on ohjaajan tärkeä tiedostaa. Palssa neu-voo haastamaan asiakasta pohtimaan todellisia omia ar-vojaan.

– Mikä elämässä on tärkeää? Miten se näkyy ajankäy - tössä?

Asiakkaalle tulee syntyä oivallus siitä, mihin aika ja elä-mä menevät.

– Onko jokin aikasyöppö? Mille voin ja mille taas en voi mitään? Mihin voimavarat kuluvat?

Positiiviset mietteet johtavat parempaan. Negatiivisissa asioissa märehtimisestä ei seuraa hyvää, vaan ne on hyvä tiedostaa ja siirtyä sitten eteenpäin.

Elämän tärkeät asiat kannustavat toimimaan. Asiakasta voi haastaa pohtimaan, elääkö hän unelmaansa vai vain unelmoi elävänsä. Mitä hänen tulisi tehdä, jotta voisi to-teuttaa unelmiaan?

ASIAKKAAN OMAT ARVOT

Kun arvot on tunnistettu, siirrytään pohtimaan toimintaa. Palssa kannustaa muistuttamaan asiakasta, että arvoja eletään. Elääkö hän omien arvojensa mukaan?

– Teemme monesti toisin kuin mitä sanomme arvos-tavamme. Miksi, sitä on hyvä kysyä asiakkaaltakin. Esi-merkiksi painonhallinta ja hyvinvoinnin vaaliminen ovat arvokysymyksiä.

Tässä vaiheessa ohjaajan tulee olla tarkkana oman suhtautumisensa kanssa. Arvostavan vuorovaikutuksen keskeinen tekijä on juuri se, että ohjaaja arvostaa myös asiakkaan arvoja. Ne voivat olla täysin erilaisia kuin oh-jaajan omat arvot.

– Et voi kyseenalaistaa asiakkaan arvoja. Sinun on hy-väksyttävä asiakkaasi sellaisena kuin hän on, vaikket aina ymmärtäisikään hänen valintojaan.

– Opi sietämään turhautumista, pettymystä ja sitä, ettei asiakas elä sinun toiveidesi ja arvojesi mukaan, vinkkaa Palssa.

Asiakas määrää tavoitteet toiminnalleen ja päättää sen, mihin tässä elämäntilanteessa on mahdollista pyrkiä. Liian kova tavoite ei motivoi, vaan tavoitteen tulee olla saavutet-tavissa kohtuullisin ponnisteluin.

VAHVISTA MOTIVAATIOTA

Ohjaajan tehtävä on erityisesti motivaation vahvistaminen. Positiivisuudella on tässä olennainen merkitys.

– Keskusteluissa tulee olla reilusti enemmän positiivista kuin negatiivista. Tällöin asiakkaalle jää tapaamisista ja keskusteluista positiivinen olo ja hyvä mieli.

– Meillä kaikilla on ajatuksia itsestämme. Sisäinen pu-heemme on usein voimakasta ja me uskomme sitä. Kiel-teiset ajatukset vahvistavat toimintaa. Voi olla esimerkiksi ajatus, etten ole liikunnallinen tai ettei minulla ole aikaa syödä terveellisesti ja liikkua riittävästi, ja nämä ajatukset heijastuvat toimintaan.

– On hyvä tiedostaa, ettemme ole yhtä kuin ajatuksem-me. Sisäistä puhetta voi muuttaa. Asiakkaan tulisikin ope-tella puhumaan myös itselleen positiivisesti, neuvoo Palssa.

Lisää aiheestaAnette Palssaa pääsee kuuntelemaan muun muassa kevään 2014 Liikuntaneuvonnan koulutuskiertueella (s.22-23).Prochaska & DiClemente (1983): Muutosvaihemalli

26

Kunnon Laivalta uusia oppeja ja hyvää mieltä

Iloisia jälleennäkemisiä, uusia koh-taamisia ja tuoreita ideoita – niistä on Kunnon Laiva tehty. Kunnon Laiva kokosi jälleen elokuussa tuhatkunta liikkujaa ja liikunnan lähettilästä saman katon alle. Viikonlopun ristei-lyllä jumpattiin kansilla auringonpais-teessa ja haettiin vinkkejä työelämään luennoilta ja näyttelyosastolta. Kunnon Laiva -koulutusristeily järjestettiin jo yhdeksännen kerran.

Monipuolista kehon kuormittamista

Liikuntaosioissa päästiin harjoittamaan kehoa monipuolisesti. Voimaa ja sykettä nostattivat kahvakuulat ja fitnessbag. Vauhtia ja koreogra-fioita testailtiin muun muassa flamencossa ja tunnarijumpassa. Kehoa hellivät pehmeästi erilaiset joogan ja pilateksen muodot.

Vaikka päivän olisi kuinka jumpannut, niin aina yhtä energinen Irina sai laiva-väen tanssijalan vipattamaan perjantai-illan vauhdikkaalla keikallaan.

TEKSTI: NOORA MOILANEN, ANNA SUUTARI & KATRI VÄISÄNENKUVAT: JIRI HALTTUNEN & MIIA MALVELA

27

Kävellen töissä

Näyttelyosastolla riitti väen vilkkautta koko sen aukioloajan. Kiinnos-tusta herätti erityisesti Innofiksen työpöydän ja kävelymaton yhdis-telmä, Kävelypiste. Monet kävivätkin testaamassa, miltä tuntuisi näpy-tellä tietokonetta ja samalla kävellä hiljakseen. Positiiviset kommentit olivat sitä luokkaa, että varmasti näitä passiivisuutta purkavia työpis-teitä tulee jollakin aikavälillä ihan käytännön testiin useampaankin työpaikkaan.

Yksi ruuhkaisimmista näyttelyosastoista oli LIKESin kuntotestiaseman nurkkaus, jossa tarjottiin maksutta SuomiMiehen kuntotestit kaikille kävijöille. Myös järjestöjen ja kaupallisten näytteilleasettajien syksyn tarjonta ja tulevat uutuudet herättivät kiinnostusta. Polar toi laivalle toiminnallista tuote-esittelyä tarjoamalla Trainer4Youn kahvakuula-tunneille sykemittareita omien sykkeiden seurantaan tuntien aikana suurelta näytöltä.

Tunteiden säätely ei ole tunteiden tukahduttamista

Marja Kokkosen luennon aiheena oli Liikunta tunnetyöläisen työka-luna. Kokkonen perehdytti Atlantis Palacen kuulijat siihen, miksi juuri liikunta on tunteiden säätelyn kannalta tärkeää. Liikunnan on todettu lievittävän kielteisiä tunteita sekä helpottavan ahdistuneisuutta ja jopa masentuneisuutta. Liikunnan vaikutukset hyvinvointiin ja tun-teisiin ovat sekä fysiologisia että psykologisia. Erityisesti luonnossa liikkuminen on Kokkosen mukaan hyödyllistä negatiivisten tunteiden lievittämisessä. Tärkeää on myös, että liikkuja voi itse vaikuttaa lii-kunnan kuormittavuuteen.

Kokkosen mukaan työt, joissa ollaan tavalla tai toisella kontaktissa asiakkaiden kanssa tai joissa työntekijän on kehitettävä sama tun-netila kuin asiakkaalla, ovat tunnetöitä. Tunnetyöläisen jaksamisen ja työssä viihtymisen kannalta on erityisen tärkeää, että työntekijä pystyy aidosti eläytymään niihin tunteisiin, joita haluaa viestiä. On uuvuttavaa ja epämotivoivaa, jos omat todelliset tunteet ja ulospäin näytettävät tunteet ovat keskenään ristiriidassa. Kokkonen muistutti, että tunteiden säätely ei kuitenkaan ole tunteiden tukahduttamista – ei edes palveluammateissa.

Laatua liikuntaneuvontaan

Lauantai-iltapäivällä Atlantis Palacessa pureuduttiin liikuntaneuvontaan. Sessi-on aloitti KKI-ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, joka omassa osuudessaan taustoitti aihetta kertomalla muun muassa liikuntaneuvonnan yhteiskunnallisista pe-rusteluista ja määritelmistä. Kivimäki kertoi lyhyesti myös KKI-ohjelman toteuttaman liikuntaneuvonnan tilaa selvittäneen ky-selyn tuloksista.

Oulun kaupungin liikuntakoordinaatto-ri Tiina Pekkala toi tilaisuuteen käytännön esimerkin liikuntaneuvonnan toteutuksesta. Oulussa liikuntaneuvontaa on tarjottu kau-punkilaisille jo lähes 20 vuoden ajan ja toi-minnasta on vuosien saatossa saatu hyviä kokemuksia.

Emeritusprofessori Ilkka Vuori esitte-li verkossa toimivan Liikuntaa lääkkeeksi

-työkalun, josta kuka tahansa voi hakea luo-tettavaa ja ajantasaista tietoa liikunnan yh-teydestä 35 erilaiseen sairauteen tai oiree-seen. Palvelussa on paitsi tietoa liikunnan hyödyistä ja haitoista sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä myös potilaalle tulostettavia liikuntaohjeita. Liikuntaa lääkkeeksi löytyy osoitteesta www.potilaanlaakarilehti.fi.

28

Onnellisuutta näkökulmaa vaihtamalla

Tunne-osaamista

Antti S. Mattila on pitänyt filosofin vastaanottoa 15 vuotta. Siellä ihmisten ongelmia käsitellään psykologian sijaan filo-sofian kautta. Atlantis Palacessa Mattilan aiheena oli näkö-kulman vaihtamisen taito, joka on hänen mukaansa keskeis-tä muun muassa henkisten voimavarojen ja onnellisuuden kannalta.

– Resilienssi on sitkeyttä, sinnikkyyttä, lannistumatto-muutta – kykyä kestää vaikeita olosuhteita, stressiä ja trau-moja, ja selvitä niistä. Erityisesti lastenpsykologiassa ollaan kiinnostuneita siitä: jotkut vaikeista olosuhteista tulevista lapsista pärjäävät elämässään hyvin, mutta suurin osa ei.

Niillä, jotka pärjäävät vaikeista olosuhteista huolimatta hyvin, vaikuttaisi olevan yhteisiä suojaavia tekijöitä, kuten temperamentti, persoonallisuus ja läheinen ihminen per-heessä tai sen ulkopuolella.

Resilienssiä voidaan vahvistaa esimerkiksi arvioimalla uu-delleen negatiivisia tapahtumia, vahvistamalla positiivisia tunteita ja fyysistä kuntoa, hyväksymällä haasteet, matki-malla roolimalleja sekä ylläpitämällä sosiaalista verkostoa. Sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen on Mattilan mukaan myös tärkeä onnellisuuden taito.

Entä jos asiat olisivat toisin?

Mattila puhuu henkisestä joustavuudesta ja mahdollisuuden tajusta eli käsityksestä siitä, että asiat voisivat olla toisinkin. Kun tilanteesta puhutaan uudenlaisilla tai erilaisilla käsit-teillä, myös suhtautuminen ja toiminta voivat muuttua.

– Reframing tarkoittaa, että vaihdetaan käsitteellistä emo-tionaalista viitekehystä tai näkökulmaa, jonka yhteydessä jokin tilanne koetaan. Tilanne asetetaan ikään kuin uusiin kehyksiin, ja siten koko tilanteen merkitys muuttuu.

Mattilan mukaan asiat sinänsä eivät vaivaa meitä, vaan se, miten me tulkitsemme niitä. Vaikeudet tuovat ihmiset esiin sellaisina kuin he ovat, mutta ne voi nähdä myös vahvista-vina asioina, ikään kuin harjoitusvastustajina, joita täytyy kohdata päästäkseen huipulle.

– Näkökulman vaihtaminen voi toimia terapiassa, vaikka ihminen ei varsinaisesti vaihtaisi käytöstään. Myönteisen huomion jakaminen luo myös myönteistä vastakaikua, Mat-tila summaa.

Psykologi, tunneälytutkija Mikael Saarinen johdatteli tunteiden hallintaan ja tun­neosaamiseen sekä vuoro­vaikutuksen merkitukseen terminologiamäärittelyllä.

– Tunneälyn perustekijät muodostuvat siitä, millä tavoin reagoi ärsykkeisiin, jotka ovat oman itsensä ulkopuolel-la. Tunneäly on kyky tai taito havaita, ymmärtää, säädellä ja käyttää tunteita oman ajattelun tukena.

Jos keho voi hyvin, pystymme ot-tamaan paremmin vastaan ärsykkeitä ja säätelemään niitä. Tunnistamme tunteet jopa 0,004 sekunnissa, mutta tietoiseksi tämä havainto tulee vasta, kun annamme sille merkityksen. Moni-mutkaiseksi tiedostamisen tekee se,

että sotkemme helposti havaintoihin oman tunnetilamme ja ympäristön muut vihjeet.

Säätelyä voi opetella

– Ihmiset eivät ole kovin hyviä tulkit-semaan ilmeitä kasvoista, tietää Saa-rinen.

On hyvä muistaa, että ajatuksemme ovat yksityisiä, mutta tun teemme jul-kisia. Aikuinenkin oppii kui tenkin sää-

29

Moka on lahjaStella Polariksen näyttelijäkaksikko Micke Rejström ja Elina Strikkinen jatkoivat Kunnon Laivalla siitä, mi­hin Mikael Saarinen jäi. Mentiin askel konkretiaan, ilmaisuun, vuorovaiku­tukseen ja kehollisuuteen.

Näyttelijät laittoivat itsenä peliin improvisaatiokohtauksil-laan ja lämmittelivät samalla yleisön omiin harjoituksiin-sa. Harvoin on Atlantis Palacen luennoilla nähty niin iloista naurunremakkaa, vapautunutta kanssakäymistä esiintyjien kanssa ja hämmästyttäviäkin oivalluksia kuin Stella Polarik-sen puolitoistatuntisen aikana.

– Kaikki ilmaisu on lihasta ja siten opeteltavissa. Itse vies-tillä on vähän merkitystä, ilmaisulla sen sijaan paljonkin, muistuttaa kaksikko ja näyttää heti perään, mitä käy, jos sanat ja ilmaisu ovat ristiriidassa. Ilmaisu voittaa ja sanat jäävät kakkoseksi. Jos kehosi ei ilmaise iloisuutta ja innos-tuneisuutta ei riitä, että sanot olevasi iloinen ja innostunut.

– Totuus muodostuu aina vastaanottajassa. On ihan sama, mitä itse tarkoittaa, jos vastaanottaja tulkitsee ilmaisusi toisin.

Vuorovaikutus perustuu joustavuuteen. Ihmisluonnolle on vaikeaa suostua tekemään asioita, joita toinen haluaa. Tässä vaiheessa mukaan tulee joustavuus. Toisaalta taas innostunut ja positiivinen ote saa muutkin innostumaan asiasta. Jousta-

vuus on kuitenkin itsestä kiinni: ei ole muiden syy, jos homma ei niin sanotusti nappaa.

– Improvisaatioteatterissa moka on lahja. Moka on nimen-omaan se, mikä opettaa. Käymme yhä edelleenkin jokaisen esityksen ja koulutuksen jälkeen keskenämme läpi sen, mis-sä toinen onnistui ja missä ehkä voisi vielä kehittyä. Pei-laamme kokemaamme toisiimme ja yleisöön.

– Ei voi olla yhteistyössä ja vältellä mokia. Se on sula mah-dottomuus. Jos pelkää mokia, fokus on vain omassa itses-sään. Hedelmällisessä vuorovaikutuksessa fokus pitäisi olla toisissa, ei itsessä.

– Ihminen, joka kokee olevansa turvassa, uskaltaa olla ai-dossa vuorovaikutustilanteessa eikä pelkää mokia. On hyvä muistuttaa toisille, että minun seurassa olet turvassa. Kun ihminen on turvassa ja rento, hän automaattisesti ilmaisee itseään aidosti. Samalla myös persoonallisuus nousee esiin.

Rejström ja Stirkkinen tietävätkin, että mokia tulee ja menee.– Mokaan ei saa jäädä makaamaan. Turvallisessa ympä-

ristössä mokia ei pelätä, vaan niistä opitaan ja kehitytään.

telemään tunteita, kun tarkoituksella opettelee. Esimer kiksi voi opetella pitä-mään jostakin, jota on aluksi inhonnut.

Vaikka tunteet ovat samoja kaikis-sa kansallisuuksissa ja kulttuureissa, on suomalainen tunneilmaisu selväs-ti maltillisempaa. Saarinen perään-kuuluttaa työelämään lisää kehollisia keinoja myös tunteiden ilmaisuun. Eri-tyisesti positiivisuus on työelämän kannalta tärkeää.

– Positiivinen mieliala auttaa jättä-mään asioita mieleen. Yksilö tarvitsee

kolme kertaa enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia päivässä, jotta pysyy terveenä. Kiitoksia ja kan-nustuksia voisi jakaa työelämässä pal-jon nykyistä enemmän.

Saarinen antaakin kaikille hyviä vihjeitä tunneälyn kehittämiseen.

– Muista pysähtyä arvostamaan tätä hetkeä. Haasta ajatuksesi, usko enem-män kokemukseesi. Jos et voi muuttaa olosuhteita, muuta suhtautumistasi.

30

TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNENKUVAT: WWW.ELTIS.ORG

Lisää aktiivista arkiliikkumista työmatkoihin

Työmatkojen kulkeminen pyörällä tai kävellen on vä-hentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tänä päivänä vain viidesosa työmatkoista kuljetaan jalan tai pyörällä. Ainoastaan runsas kym-menen prosenttia työikäisistä liikkuu terveysliikunta-suositusten mukaisesti. Viikoittaisen kestävyysliikun-tamäärän saavuttaisi, jos arkipäivän aikana liikkuisi yhteensä puoli tuntia reippaasti kävellen tai pyöräil-len. Jos huomioidaan, että yli neljäsosa henkilöauto-matkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia ja yli 40 prosenttia on alle viiden kilometrin pituisia, niin kävelylle ja pyöräilylle on potentiaalia.

Viitenä päivänä viikossa noin puolen tunnin päivittäinen työmatka kävellen tai pyörällä ei ole mahdoton tavoite. Ta-voitteen toteutuminen vaatii monentasoisia toimia. Tarjol-la pitää olla vaihtoehto, joka on potentiaaliselle liikkujalle houkutteleva ja vaivaton toteuttaa.

EUROOPPALAISIA MALLEJA TYÖMATKAPYÖRÄILYN VEROHELPO TUKSISTA

Useammassa Euroopan maassa työväestöä kannustetaan työmatkapyöräilyyn verohelpotuksin. Työmatkapyöräilyn katsotaan lisäävän työn tuottavuutta työntekijöiden li-sääntyvän hyvinvoinnin tuloksena.

Alankomaissa pyöräilyn verohelpotusten tavoitteena on rohkaista kansalaisia ympäristöystävällisempään liik-kumistapaan. Työnantajat voivat maksaa työntekijöille 0,18 euroa kilometriä kohden työmatkojen pyöräilystä ja vähentää nämä maksut verotuksessa. Lisäksi työnantajat voivat kustantaa työntekijöille verovapaasti polkupyörän kerran kolmessa vuodessa.

Belgiassa yritykset voivat maksaa työntekijöille työ-matkapyöräilystä 0,20 euroa pyöräilykilometriltä, maksi-missaan 15 kilometriä päivässä. Tuki on verovapaata sekä työntekijöille että työnantajille. Lisäksi yritykset voivat antaa työntekijöilleen polkupyörät verovapaasti. Työmat-kapyöräilystä annettujen verohelpotusten on todettu li-sänneen pyöräilyä 6,3 prosentista 9,5 prosenttiin.

31

Englannissa työnantajat voivat liittyä maksuttomaan Cyclescheme-järjestelmään, joka on osa hallituksen vih-reää liikennesuunnittelua (www.cyclescheme.co.uk). Ta-voitteena on kannustaa työntekijöitä työmatkapyöräilyyn verohelpotuksin. Työntekijä maksaa noin kolmannek-sen vähemmän pyörän myyntihinnasta. Tavoitteena on työntekijöiden kunnossa pysyminen, terveyden säilyttä-minen, kaloreiden polttaminen ja myös hiilijalanjäljen pienentäminen.

TYÖMATKAPYÖRÄILYN JA -KÄVELYN HYÖDYT

Liikunnan terveyshyödyistä on vahva näyttö. Myös pyöräi-lyn ja kävelyn terveyshyötyjä on tutkittu. On todettu, että työmatkakävely ja -pyöräily kohottivat kuntoa ja laskivat riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonisairauk-siin, tyypin 2 diabetekseen sekä kohonneeseen verenpai-neeseen. Väestötutkimusten tuloksissa on todettu merkit-tävä aleneminen kokonais- ja syöpäkuolleisuudessa sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja paksusuolen ja rintasyö-vän sairastavuudessa.

Erityisesti kestävyyskunnon osalta on löydetty positii-visia yhteyksiä aivojen toimintaan, kuten muistiin, kes-kittymiskykyyn, vireyteen ja motivaatioon.

TYÖNANTAJIEN KÄYTTÄMÄTÖN MAHDOLLISUUS

Työmatkaliikkumisen edistäminen tulisi nähdä laajempa-na osana työpaikan työhyvinvoinnin edistämisen kokonai-suutta. Työmatkaliikunta on osa työhyvinvointia ja se on myös osa työyhteisön yhteiskuntavastuuta. Sairauspois-saolojen suurimmat syyt ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat. Työikäisistä noin kolmannes jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurimpana syynä ovat mielenterveysongelmat, toiseksi suurimpana tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Työmatkojen arviointia ei useinkaan tehdä työpaikoil-la. Työmatkoilla on kuitenkin vaikutusta työntekijöiden terveyteen ja sairauspoissaoloihin, kustannuksiin sekä hiilidioksidipäästöihin. Yli 20 prosentissa yrityksistä työn-tekijöiden työmatkaliikkuminen tai työasiointimatkat ei-vät ole lainkaan osa johtamisjärjestelmää.

Monet työnantajat tukevat yhä työntekijöidensä hen-kilöauton pysäköintiä. Työnantajan edistämistoimet työ-matkaliikuntaan voivat innostaa passiivisenkin liikkujan, kunhan tarjolla on matala kynnys aloittamiseen, kannus-timia, tukea ja valinnasta tehdään helppo toteuttaa.

Työmatkaliikunnan edistämiseksi työpaikan tuli-si tarjota työntekijöilleen hyvät olosuhteet sekä luoda kannustimia työmatkaliikunnan harrastamiseen. Työ-terveyshuollon kytkeminen osaltaan työmatkapyöräilyn ja -kävelyn edistämiseen on vielä suurelta osin hyödyn-tämättä. Toimet edellyttävät eri tahojen yhteistyötä. Ak-tiivisen arkiliikkumisen lisäämisen ei tarvitse tarkoittaa liikunnan lisäämistä.

Työikäisten hyvinvoinnin edistämistä aktiivisen työ-matkaliikkumisen keinoin kannattaa kehittää eri lähes-tymiskulmista. Tällöin eri toimijoiden asiantuntemus omalta alaltaan on voimavara yhteisen asian edistämi-seksi. Työmatkaliikunnan edistäminen tulisi kytkeä työ-yhteisön johtamisprosessiin siten, että siinä ovat mukana sekä johto, henkilöstöhallinto, työhyvinvoinnista vastaa-vat henkilöt että henkilöstö.

MIKÄ OHJAA ARJESSA LIIKKUMISVALINTOJAMME?

Kyselyjen perusteella vastaus on helppous ja sujuvuus. Työmatkapyöräilyn ja -kävelyn edistäminen on usean eri hallintoalan vastuulla. Jos kulkeminen autolla on tehty hel-poimmaksi ratkaisuksi, kuten asia usein on, se on valinta.

Yksi tämän päivän suosituimmista pyöräilykaupungeis-ta, Kööpenhamina, oli vielä 1970-luvun alussa autokau-punki. Vuonna 2011 Kööpenhaminassa työssä käyvistä 35 prosenttia pyöräili työmatkansa. Kööpenhaminan menes-tystarina osoittaa, että muutos on mahdollinen. Kööpenha-minassa pyöräily on saanut vahvan aseman kulkutapana ilman, että se mielletään liikunnaksi. Pyöräily on elämän-tapa, osa arkea.

Hollannin Groningen tunnetaan pyöräilykaupunki-na. Miksi ihmiset liikkuvat kaupungissa pyörällä? Sik-si, että se on helppoa. Kuljettava matka autolla voi olla kymmenen kilometriä, pyörällä kaksi kilometriä. Yhdys-kuntasuunnittelun ratkaisut ohjaavat kaupunkilaisten liikkumista.

Norja on laatinut kansallisen kävelystrategian, jonka päätavoitteina on saada kävelystä houkuttelevampaa ja saada norjalaiset lisäämään päivittäistä kävelyään.

Eurooppalaisille kävely- ja pyöräilykaupunkien menes-tystarinoille yhteistä on päätöksentekijöiden vahva sitou-tuminen kävelyn ja pyöräilyn kasvutavoitteisiin.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimilla on pitkällä täh-täimellä valtava vaikutus niin kansanterveyteen kuin työ-elämän hyvinvointiin, Suomessakin.

32

IFFL-programmet (KKI-ohjelma) och UKK-institutet förverkligade i sep-tember tillsammans med Idrottens di-striktsorganisationer den första hälften av en utbildningsturné gällande rådgiv-ningen inom motion och fysisk aktivitet. Utbildningen ordnades på sju olika orter i Finland. I mars–april 2014 förverkligas en likadan utbildning på sju andra orter.

Målsättningen för IFFL-programmets och UKK-institutets gemensamma ut-bildningsturné är att stärka motions-rådgivningens metoder och ställning i servicekedjan i bashälsovården. I utbild-nings-turnén poängteras sättet att ta upp hälsofrämjande motion till diskus-sion. Detta är en viktig del i det helhets-mässiga IFFL-programmets motions-rådgivning. Att ta upp diskussionen om fysisk aktivitet ökar synligheten av häl-sofrämjande rörelse i människans vardag och påminner om dess betydelse för väl-befinnande och hälsa.

SERVICEKEDJA GER KVALITETMotionsservicekedja betyder att servi-cen består av olika tjänster som är sam-manlänkade eftervarandra så att de ur kundens synvinkel bildar en helhet utan

avbrott. T.ex bildar kommunens hälso-central, idrottsväsen och arbetshälso-vården en tväradministrativ service-kedja, vars målsättning är att stöda och uppmuntra kunden att främja sin hälsa genom vardagsmotion. Då kedjan vidgas kommer också institut, idrottsföreningar, andra föreningar och företag med i bilden med sina egna motionstjänster. I början av kedjan finns alla de som tar upp mo-tion till diskussion ss. specialhälsovården, åldringars träffpunkter, socialarbetaren eller apoteket. Servicekedjan byggs upp genom definition av kundens behov och målsättning, genom sättet att förverk-liga rådgivningen samt genom att följa upp förverkligandet och effekterna av rådgivningen. En fungerande serviceked-ja förutsätter att man utgår från kunden och tillsammans sätter upp målen.

Tilläggsinformation: I form för livet -programmet (Kunnossa kaiken ikää -ohjelma) fältchef Sari Kivimäki, sari.kivimaki@likes.fi, tel. 0400 247 444

motions gnistan

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA KITTY SEPPÄLÄ

Ons 26.3. Joensuu (Pohjois-Karjalan Liikunta ry)

Mån 31.3. Åbo (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry)

Tis 1.4. Björneborg (Lounais-Suo-men Liikunta ja Urheilu ry)

Ons 2.4. Seinäjoki (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry)

Tor 3.4. Karleby (Keski-Pohjan-maan Liikunta ry)

Ons 9.4. Kuopio (Pohjois-Savon Liikunta ry)

Tor 10.4. Jyväskylä (Keski-Suomen Liikunta ry)

Anmälning till utbildningen sker ge-nom Idrottens distriktsorganisatio-ner senast två veckor före utbild-ningsdagen. Anmälningsanvisningar hittas på organisationernas nätsi-dor. Utbildningsdagarna är gratis.

Utbildningsturnén för motionsrådgivning våren 2014

Samarbetet mellan olika förvaltningsområden och branscher gör rådgivningskedjan för främjandet av motion och idrott stark

33

Den egna konditionen är allt viktigare – Finska Män på äventyr -långtradar-turnén är till för männenFinska Män på äventyr -långtradar-turnén stannade i 36 kommuner un-der våren 2013. För den gemensamma bravuren ansvarade förutom IFFL-pro-grammet också kommunerna, Idrot-tens distriktsorganisationer samt olika nationella samarbetskumpaner. Test-långtradaren hämtade med sig intres-sant information som kunde utnyttjas i främjandet av kommunens hälsomotion och motionsrådgivning.

FINSKA MÄN PÅ ÄVENTYR -KAMPANJEN BEHÖVSDenna tredje långtradarturné uppskat-tades märkbart än en gång. 8 800 män testade sin kondition i långtradaren, och kön blev ofta så lång att alla hu-gade tyvärr inte hann testas. Männen hade fått informationen om långtrada-ren från lokala källor ss. lokaltidningen, bekanta eller arbetsplatsen. På basen av kundenkäten kom 70 procent till eve-

nemanget uttryckligen för att testa sin egen kondition. De flesta ansåg att ser-vicen fungerade bra och uppskattade den avslappnade atmosfären i långtra-daren. 80 procent av männen sade att de efter testningen fått den feedback de behöver för att höja sin kondition.

IFFL-programmet gav i uppgift åt TNS-Gallup att per telefon intervjua 30–60-åringa (n=1 409) män för att frå-ga hur bra de kände till Finska Män på äventyr -kampanjen och hur de upplev-de behovet av en dylik kampanj. Enkäten förverkligades första gången år 2011.

42 procent av männen hade sett eller hört talas om kampanjen. Bland männen hade sålunda kännedomen om kampan-jen ökat med närmare 10 procentenheter jämfört med året 2011, då 33 procent av männen kände till Finska Män på äventyr

-kampanjen. Förutom kännedomen om kampanjen kom det fram att nästan alla intervjuade (90 %) ansåg att kampanjen

verkligen behövs för männens del. Män-nen verkar ha lagt märket till sin kondi-tion, för just de som ansåg kampanjen vara viktig för dem själva, var de som var minst fysiskt aktiva.

TilläggsinformationI form för livet -programmet (Kunnossa kaiken ikää -ohjelma), programkoordinator Miia Malvela, tel. 050 443 2376, miia.malvela@likes.fi, www.suomimies.fi

Förändring i rörelse!De nationella nya riktlinjerna för moti-on, som främjar hälsa och välbefinnande publicerades den 3 oktober i Ständerhu-set av undervisnings- och kulturministe-riet samt social- och hälsovårdsminis-teriet. Visionen fram till år 2020 är att finländarna ska röra på sig mera och sitta mindre, under hela sin livstid. Dessutom begrundas allvarligt hur man kunde bred-da definitionen på begreppet idrott, så att motion och fysisk aktivitet allmänt skulle uppfattas som en grundförutsättningar-na för ett gott liv.

IDROTT FÖR HÄLSA OCH VÄLMÅENDEStrategin för hälsofrämjande idrott för åren 2002 och 2008 har utgjort en god bas för de nya riktlinjerna som tagits fram under intimt samarbete mellan de båda ministerierna, ledningsgruppen för

hälsofrämjande idrott samt genom part-nerskap med många aktörer och intres-segrupper.

Införandet av begreppet välmåen-de och välbefinnande, tar fram en ny synvinkel på det traditionella begrep-pet hälsofrämjande motion. Samtidigt specifiseras att det är frågan om mo-tion som främjar hälsa och välmående. Det nya begreppet innebär en ökning av fysisk aktivitet som bevarar och främ-jar välmående samt en minskning av en fysiskt passiv livsstil och minskad ojämlikhet.

FRÅN STRATEGI TILL ÅTGÄRDERFöljande steg är att rikta blicken på åt-gärdsplanen. Med stor sannolikhet kan man förväntar sig nationella rekommen-dationer för att minska den totala mäng-

den dagligt sittande, specifikationer inom idrottsterminologin, åtgärder och kam-panjer för att öka den fysiska aktiviteten och minska ojämlikheten, utveckling av motionsrådgivningsprocessen inom häl-sovården, samt ett upplyft för den fysis-ka aktiviteten inom all tväradministrativ beslutsfattning.

Strategi för motion som främjar hälsa och välbefinnande fram till år 2020

1. Minska vardagssittandet, under hela livsloppet.

2. Öka fysisk aktivitet, under hela livs-loppet.

3. Stärka den fysiska aktivitetens ställning vid främjandet av hälsa och välmående.

4. Stärka motion och fysisk aktivitet i överlag det finländska samhället.

IFFL-långtradarturnéen fortsätter hösten

2014. Namnen på orterna slås fast i slutet

av år 2013.

Mellersta Österbotten 25.–29.8.2014

Österbotten 1.–5.9.2014

Norra Karelen 8.–12.9.2014

Norra Savolax 15.–19.9.2014

Mellersta Finland 22.–26.9.2014

Satakunta 29.9.–3.10.2014

Egentliga Finland 6.–10.10.2014

34

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti.

R

I

IKk

K

S

k

T

O

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

35

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0207 482 603Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924Kisatie 28, 87250 Kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. 044 091 6075Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fiPuh. 040 483 5405Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi, Puh. 0400 463 790Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846, Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. 050 536 0334Liisankatu 11, 28100 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. (06) 420 3035, 050 406 4789Huhtalantie 2, 60220 Seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Aikuisliikunnan kehittäjä, toimisto@pokali.fiPuh. 040 773 9243Rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiPuh. 050 308 7711Sammonkatu 6, 90570 Oulu, www.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fiPuh. 050 571 8400Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fiPuh. 040 552 9233Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta-hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

36

Selvitys on laadittu tausta-aineistoksi SuomiMies seikkailee -kampan-jan nuorimmasta kohderyhmästä. Sisältö käsittää tutkittua tietoa niin nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravit-semustottumuksista kuin nuoria miehiä tavoittavista organisaatiois-takin. Selvityksen antaman tiedon perusteella fyysistä aktiivisuutta ja terveellistä ravitsemusta koskevat toimet voidaan kohdentaa nuorille miehille mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

Selvityksen ovat laatineet Katariina Tuunanen ja Miia Malvela.

TEAviisari on kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopalvelu. Aineistojen taustalla on kunnan, terveyskes-kusten, peruskoulujen ja liikuntatoimen johdolle tehdyt tiedonkeruut. Vertailukelpoista tietoa liikunnan edistämisestä kunnan toiminnassa kerättiin vuonna 2012 toisen kerran Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman yhteistyönä. Ensimmäinen tiedonkeruu toteu-tettiin vuonna 2010.

Vuoden 2012 tiedonkeruu lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin huh-tikuussa. Syyskuuhun mennessä 229 kuntaa (68 %) toimitti tiedot. Vas-tanneet kunnat kattoivat 88 prosenttia koko maan väestöstä. Tiedonke-ruun tulokset on julkaistu kuntakohtaisesti TEAviisari-verkkopalvelussa www.thl.fi/TEAviisari. Koottua tietoa vuoden 2012 tiedonkeruun tulok-sista löytyy myös KKI-ohjelman Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 -julkaisusta.

Kyselylomakkeen valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita ELY-keskuksista, Espoon, Helsingin, Jyväskylän ja Turun kaupungeista sekä Valo ry:stä (Nuori Suomi ry) ja Suomen Latu ry:stä.

Julkaisun on toimittanut Noora Moilanen.

Nuorimies seikkailee – karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012

TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN JA NOORA MOILANENKUVAT: RAMI MARJAMÄKI JA MARI MÄNNISTÖ Virikkeitä vertaisohjaajille

• 60 sivua, kuvitettu• maksuton, tilaaja maksaa

toimituskulut

• lisätietoa julkaisusta sivulla 17

• 16 sivua, kuvitettu• maksuton, tilaaja

maksaa toimituskulut

37

Julkaisut ovat maksuttomia. Tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut.

Materiaalien tilaukset osoitteesta tilaukset@likes.fi tai tilauspalvelun

kautta www.kki.likes.fi -> Materiaalit.

Loppuraportti tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 toiminnan ja tulokset. Hankkeen tavoitteena oli muodostaa koulut-tajaverkosto soveltavan liikunnan asiantuntijoista ja aktiivisista toi-mijoista. Verkoston avulla tuetaan ja kehitetään kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten liikunnan asiantuntijuutta ja liikuntatoimintaa. Hankkeeseen mukaan valituille asiantuntijoil-le järjestettiin koulutuksia, laadittiin kouluttajapolku sekä erilaisia sähköisiä ja painettuja materiaaleja. Hankkeessa todettiin, että kou-luttajaverkosto edistää merkittävästi yhdistysten liikuntaa ja sitä kautta yksittäisten ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia niin paikallisesti kuin aktiivisen asiantuntijatoiminnan kautta valtakun-nallisestikin.

Raportin on kirjoittanut Tinja Saarela.

• 48 sivua, kuvitettu• maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukenaValtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti

tilaukset

38

MAKSUTON KKI-MATERIAALI

1. KKI-yleisesite

2. IFFL-broschyr med allmän information

3. Hanketukiesite• sisältää hanketuen hakuohjeet

4. Koulutustukiesite• sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen

5. KKI-kuntokortti• oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

6. KKI-istumiskortti• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan

yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

7. Julisteet• “Usein ulkona” 43 x 63 cm• ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoi-

tusalalla

8. Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä• sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä

painon hallin nassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät sää-döistä eri paino indeksiryhmissä

• 8 sivua, kuvitettu

9. SuomiMiehen säätöjä• kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään

niihin pieniä säätöjä• 8 sivua, kuvitettu

10. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti• Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

11. Kunnossa kaiken ikää – Aktiivisena arjessa• sisältää tiivistettynä perustiedot arkiliikunnasta, hyvästä syömi-

sestä ja istumisen vähentämisestä• 8 sivua, kuvitettu

KUNTO-OPPAAT

12. KKI-kunto-opas• työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon

harjoitus ohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle ja jatko-ohjelma edistyneelle

• vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin

13. IFFL-motionshandbok• motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder.

Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna

• tips för god ergonomi samt gott sinnelag

14. KKI-kunto-opas 60+• sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman• vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

15. IFFL-motionshandbok 60+• innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och

uthållighet• tips för sängjumpa och mera energi i vardagen

16. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!• sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuu-

den lisäämiseen• mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä

ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

17. Ta chansen, låt det bli en vana!• under detta 32 veckor program går vikten tryggt • ner på ett avslappnat sätt och bra ”filis”• innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och var-

dagsaktiviteter

18. SuomiMiehen treeniopas• SuomiMiehen treeniopas kokoaa yhteen innostavan tiedon ja

toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohotta-misesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

19. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon• turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja hei-

kompaa jalkaa• kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordi-

naation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

RAPORTIT

20. Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksiva-han salattu maailma

• kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoittavista organisaatioista

• 60 sivua

21. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen koke-

muksia• 64 sivua

22. Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti

• tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertu-een ja kuntotestien toteutustavan

• 36 sivua

23. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 – TEAviisari

• nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi

• 16 sivua

24. Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudelli-nen arviointi – Liikenneinfrastruktuurin ja toimen-piteiden taloudellinen arviointi

• HEAT-laskentatyökalu kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten rahallisen arvion laskemiseen

• Maailman terveysjärjestön kehittämän työkalun suomenkielinen opas

• 68 sivua, kuvitettu

KKI-materiaalit

39

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

25. Taukojumppaopas 10 e• antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion

järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla• 38 sivua

26. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e• perusteita ja käytännön ohjeita• antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi

huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

• 44 sivua

27. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja

harjoitteluun• ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan• 32 sivua

28. Venyttelyn liikekuvasto 10 e• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden

avulla• valmiita venyttelyohjelmia• 40 sivua

29. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e• seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat

kuntopiirin ohjaamista• 28 sivua

30. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e• kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta

sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn

• selkeät kuvalliset liikeohjeet• 44 sivua

31. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä

harjoituksia• 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista• 24 sivua

32. Toiminnallinen harjoittelu 10 e• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän

erilaisen harjoitusohjelman avulla• 40 sivua

MUUT JULKAISUT

33. Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e• liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti

kansanterveys ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville

34. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 e

• raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista• sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutetta-

van liikunta neuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

DVD:T JA CD:T

35. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 e• tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä

vesiliikunnan eri muodoista• mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

36. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniorijumppa istuen ja seisten -DVD 18 e

• DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min

• DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min

• fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA

KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjel-man ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteys tiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen.

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

www.kki.likes.fi

KKI-toimistoLutankoaukio 1, 40100 Jyväskylä

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaRiitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriöPirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ryElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ryMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöMatleena Livson, Valo ryAntti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituuttiEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankevalmistelija, vs.hanketuet Anna Jämsén050 441 4025anna.jamsen@likes.fi

kehittämispäällikköLiisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

tiedotussihteeriAnna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

hankekoordinaattori, vs.Tanja Onatsu040 588 0263tanja.onatsu@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

tiedottajaKipinät-lehtiKatri Väisänen050 441 3692katri.vaisanen@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeri Sari Muhonentilaukset@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen0400 261 022pirjo.tolvanen@likes.fi